Urheilu

Mainos

Länsi-Uudenmaan Urheilijat jatkaa Sinettiseurana

Länsi-Uudenmaan Urheilijat teetti syksyllä 2016 tyytyväisyyskyselyn seurassa. Kyselyyn pääsivät vastaamaan lapset, nuoret sekä seuratoimijat ja valmentajat. Kysely kuului osana Sinettiseura auditointiprosessiin.

Länsi-Uudenmaan Urheilijoiden asema Sinettiseurana suomalaisen lapsi- ja nuorisourheilun järjestelmässä on vahvistettu. Sinettiseuratoimintaa ohjaava ja valvova VALO ry vahvisti statuksen 29.11.2016.

Varsinaisen auditoinnin suorittavat Suomen Urheiluliiton (SUL) seurapalvelujohtaja Harri Aalto ja eteläisen alueen aluepäällikkö Jaakko Erkinheimo. Osana auditointia he tutustuivat seuran toimintaa useiden viikkojen ajan ja varsinainen keskustelu käytiin Lohjalla 23.11.2016, jolloin paikalla oli seurasta johtokunnan jäseniä, valmennusjohtoa, lapsia, nuoria urheilijoita ja lasten vanhempia.

sinetti12.jpg

LUU:n sinettiseuratoimintaa, ipanailta. (Kuva: Aarto Nevala)

 

Tavoitteena hyvä toiminta ja onnelliset lapset

Sinettijärjestelmän keskeinen tavoite on lisätä lasten ja nuorten liikuntaa ja viihtymistä harrastuksessaan. LUU:n kohdalta nämä tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Auditoijien mielestä positiivista on myös se, että LUU toteuttaa harrastusmaksuissaan ”matalaa profiilia”. LUU järjestää myös paljon avointa lasten liikuntatoimintaa ja seuralla on järjestelmät sille, että kaikki lapset ja nuoret voivat urheilla ja menestyä urheilijoina.

-Lasten vastauksista kävi ilmi, että seuramme harjoituksissa yleisesti ottaen viihdytään.

Kyselyssä hyviä pisteitä saivat harjoitukset yleisesti; paljon mielekästä tekemistä kavereiden kanssa, vaihtelevia harjoitteita, kunto kasvaa ja oppii uutta. Lapset olivat myös tyytyväisiä valmentajiin ja ohjaajiin sekä ryhmähenkeen, joka harrastusryhmässä vallitsee, kertoo auditoinnista vastannut nuorisopäällikkö Johanna Harju.

-Nuorten kyselyyn vastasivat yli 12-vuotiaat. He olivat tyytyväisiä mm. harjoitusten monipuolisuuteen, määrään ja vaativuuteen, vaikka osa toivoikin lisää ja rankempia harjoituksia, jatkaa Harju.

 

Valmennusjärjestelmää ja tiedotusta kehitettävä

Aalto ja Erkinheimo edellyttävät, että LUU kehittää valmennusjärjestelmiään, jotta kaikki urheilun huippua tavoittelevat nuoret tavoitetaan ja kaikille nuorille annetaan tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä urheilijoina.

Seuratoimijoista eniten vastauksia tuli pitkään seuratoiminnassa mukana olleilta. Kyselystä nousi selkeästi esiin, että arvot ja toimintaperiaatteet ohjaavat seuran toimintaa. Vastauksissa toivottiin lisää seuran yhteishenkeä kohottavia tilaisuuksia, mutta yhteishenki oli kyselyn mukaan kuitenkin hyvä ja seuran ilmapiiri kannustava ja yhdenvertainen.

-Kyselyyn vastanneet pitivät seuratyötä mielekkäänä, mutta toivoivat selkeämpää vastuunjakoa ja toiminnan organisointia sekä lisää koulutusta ja perehdytystä tehtäviin. Saimme palautetta, että seuran sisäistä ja ulkoista viestintää tulisi kehittää, toteaa Harju.

LUU käyttää erilaisia sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen järjestelmiä ja pyrkii toteuttamaan täyttä avoimuutta toiminnassaan. Aina kuitenkin jotain jää tiedotuksen ulkopuolelle. Auditoijat toivovat seuran löytävän uusia ratkaisuja tiedotustoimintaan.

sinetti22.jpg

(Kuva: Aarto Nevala)

urheilu: 

Lohjalaiset taekwondon harrastava menestyivät kilpailuissa

Kolmoisvoitto Park Cupista.

ta.jpg

Jasu Teuronen (vas), Jukka Teuronen, Tomi Turunen, Aino Kangasmaa (vas), Elvi Ollila ja Kaisa Kahelin. (Kuva: Mika Turunen)

Viime lauantaina Paraisilla käytiin Park Cup ottelu- ja liikesarjakilpailu, sekä ottelun ja liikesarjojen Liigafinaalit, jotka päättivät kauden 2016. Lohjan Taekwondoseurasta liikesarjoihin osallistui viisi harrastajaa jälleen hyvällä menestyksellä:

Elvi Ollila 1. Keltavöiset lapset

Kaisa Kahelin 2. Keltavöiset lapset

Aino Kangasmaa 3. Keltavöiset lapset

Jasu Teuronen 5. Ranking Kadet Pojat

Tomi Turunen 7. Sinivöiset aikuiset

Kaikki osallistuivat kaksi viikkoa sitten Vantaalla käytyihin Ambassador Cup -kisoihin ja paransivat suorituksiaan nyt Paraisilla.

Elville, Kaisalle, Ainolle ja Tomille kilpailut olivat vasta toiset ja jännitys vielä kilpailemiseen suuri. Tyttöjen hyvä tekeminen ja henki jatkui. Tytöt nappasivat jälleen kolmoisvoiton Vantaan kisojen tapaan. Järjestys vähän muuttui ja tällä kertaa Keltaisten Lasten -sarjassa Elvi oli ykkönen, Kaisa kakkonen ja Aino kolmonen. Tomi sai tehtyä ehjät kaksi kilpailusuoritusta ja oli nyt lähempänä omaa tasoaan Sinivöisten Aikuisten -sarjassa. Kaikki kuitenkin saivat huomattavasti parannettua kilpailusuorituksiaan kahden viikon takaisesta.

Jasullekin Paraisten kilpailut olivat toiset pidemmän kilpailutauon jälkeen ja vire alkaa pikku hiljaa löytyä. Ranking Kadet Pojat -sarjassa on kova taso ja nyt on hyvä edetä omassa harjoittelussa, kun näkee toisten suoritukset ja vertailupohjaa löytyy. Jasulla on innostusta ja mielenkiintoa kehittää osaamistaan paremmaksi.

Kilpailuissa mukana olleet valmentajat Mika Turunen ja Jukka Teuronen olivat erittäin tyytyväisiä kilpailusuorituksiin ja nyt jatketaan eteenpäin hyvällä pöhinällä.

-Enemmän reeniä, kuului valmentajien kommentti.

Tulokset: http://www.suomentaekwondoliitto.fi/?x462301=2602373

urheilu: 

Nuorten klassisen voimanoston SM-kilpailut järjestetään Lohjalla

Nuorten klassisen voimanoston SM-kilpailut järjestetään Järnefeltin koulun liikuntasalissa 19.11.-20.11. Kilpailujen järjestämisestä vastaa paikallinen urheiluseura Virkkalan Voima ry.

-Suomen Voimanostoliiton jäsenseurat hakevat kilpailuja vuosittain. Olemme otettuja, että liitto luottaa meihin ja myönsi kilpailut, sanoo Virkkalan Voiman puheenjohtaja Petri Villanen.

-Se on iso vastuu, lisää seuran sihteeri Jan Liljeström.

Virkkalan Voima on järjestänyt aiemmin kansallisia ja Etelä-Suomen alueen mestaruuskilpailuja, mutta tulevat SM-kilpailut ovat ensimmäiset laatuaan.

-Olemme järjestäneet alueellisia mestaruuskilpailuja nyt pari vuotta ja halusimme ottaa askelen eteenpäin, kertoo Villanen.

Kilpailuihin on tulossa 106 kilpailijaa ympäri Suomea aina pohjoista myöden. Mukana on myös kolme seuran omaa voimanostajaa: Tomi Välitalo, Jere Karttunen ja Kalle Närhi. Kilpailusta odotetaan kovaa.

-Uskon, että kovia nostoja ja Suomen ennätyksiä on odotettavissa, tiivistää Liljeström.

Naisetkin ovat löytäneet lajin, sillä kilpailun osallistujista 40% on naisia.

-Voimanosto ei ole pelkästään isojen, kaljupäisten miesten laji niin kuin monesti luullaan naurahtaa Liljeström.

nosto.jpg

Jan Liljeström (vas) ja Petri Villanen uskovat, että kilpailuissa tullaan näkemään kovia nostoja ja tekemään jopa Suomen ennätyksiä.

 

Katsojat ilmaiseksi sisään

Kilpailijat kilpailevat useassa eri ikä- ja painoluokassa. Kilpailussa on kolme eri nostomuotoa (jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto), joissa jokaisessa tehdään kolme nostoa. Eri osioiden parhaiden nostojen perusteella lasketaan yhteistulos ja parhaan yhteistuloksen saanut voittaa.

Kilpailun järjestelyt aloitettiin suunnittelulla jo kevättalvella.

-Haluamme tarjota kilpailijoille mahdollisimman hyvät puitteet niin, että heille jää hyvä mieli. Järjestäjille siitä tulee kyllä työntäyteinen viikonloppu, Villanen naurahtaa.

Paikalle odotetaan kilpailijoiden lisäksi toki myös yleisöä.

-Katsojat pääsevät ilmaiseksi sisään. Toivomme, että heitä tulisi paljon, Liljeström sanoo.

Buffetti myy yleisölle niin suolaista kuin makeaakin purtavaa sekä keittoa. Kilpailu alkaa sekä lauantaina että sunnuntaina kello 9.00.

SM-kilpailujen yhteistyökumppaneina ovat Quantor Oy, Kuljetusliike Markus Hänninen Oy, Virkblad Oy, Venemyynti Lindberg Oy, Opti-Mikko Oy, Sporttipalkinto, Printti tekstiilipaino, K-supermarket Lempola, Lohjan autopalvelu Oy, Waloplast Oy, Digilaakso, Miljart Oy, Retomec Oy, Paperiliiton Kirkniemen osasto 87 ry, Cafe Wanha Virkkala ja Kuljetus Hans Hindersson.

 

Elämäntapa ja intohimo

Liljeström ja Villanen harrastavat itsekin voimannostoa.

-Se on elämäntapa ja intohimo, johon olen jäänyt koukkuun. Maksimivoimalajit kiinnostavat minua. Elämä pyörii pitkälti voimanoston ympärillä, koska valmennan ja vaimonikin harrastaa sitä. Ei elämä silti tietenkään pelkkää voimanostoa ole. On hienoa nähdä kehityksensä, kun tulokset nousevat ja päästä eteenpäin, kertoo Liljeström.

-Yli 35 vuotta on mennyt tämän lajin puitteissa. Se alkoi 15-vuotiaana, kun menin Lohjan ammattikouluun. Liikunnanopettaja Heikki Leppänen kannusti, kun katsoin, että miten noin isoja rautoja voi nostaa, kertoo puolestaan Villanen.

-Itsensä ylittäminen on se juttu, toteaa Liljeström.

-Niin kuin joka lajissa, lisää Villanen.

Virkkalan Voimalla on noin 40 jäsentä. Toimintaan kuuluu mm. muutaman kilpailun järjestäminen vuosittain sekä alkeisopastus.

-Tervetuloa kokeilemaan, opastusta kyllä saa, miehet kannustavat lajista kiinnostuneita.

urheilu: 

Noora Honkalalle juoksu on elämäntapa

Ultrajuoksussa kilpaileva Noora Honkala juoksee, koska se on hänelle hyvä ja mieleinen tapa liikkua. Kilometrien myötä karttuu myös menestystä. Honkala on mm. nuorin Spartathlonissa maaliin selvinnyt.

noora32.jpg

Paikalliset ovat vahvasti mukana kilpailutunnelmissa. Maaliinkin juostaan lasten saattelemana. (Kuva: Pandeiapartners)

 

Noora Honkala selviytyi tänä syksynä Spartathlonin maaliin jo kolmannen kerran. Onnistunut juoksu ei ole itsestäänselvyys, sillä tuolta Ateenasta Spartaan johtavalta 246 kilometrin juoksureitiltä kaikki eivät pääse perille sallitussa ajassa. Juuri aikaraja tekee kilpailusta erittäin haastavan. Osa myös keskeyttää. Honkalan menestyksen taustalta löytyy lapsena herännyt innostus juoksua ja liikuntaa kohtaan.

-Juoksu on minulle tapa rentoutua ja viettää vapaa-aikaa. Se on elämäntapa. Liikunta on ollut minulle osa arkea lapsesta saakka, hän kertoo.

Honkala huomasi jo varhain, että kestävyyslajit ovat hänen juttunsa.

-Juoksu on ollut itselleni aina helppo, tuttu ja turvallinen tapa liikkua. Pikkuhiljaa kiinnostuin yhä pidemmistä matkoista. Olen kuitenkin itsekin aloittanut viidestä kilometristä. Kroppa tottuu kestämään kuormitusta, eikä pitkäkään matka tunnu enää raskaalta. Pää ja mielenkiinto lajiin ratkaisevat siinä vaiheessa jatkon, Honkala toteaa.

Kotonaan Lohjalla Honkala treenaa juoksemalla esimerkiksi Lohjanjärven ympäri. Viikonloppuisin hän saattaa juosta koko päivän ultrajuoksuystäviensä kanssa. Lisäksi hän vetää juoksukouluryhmiä. Honkala arvostaa myös luontoa ja tykkää liikkua siellä koiransa kanssa. Rauha ja tasapaino ovat hänelle mieleen.

-Ostin vasta kodin itselleni ja pienelle koiralleni. Koti on minulle erittäin tärkeä. Arvostan sitä ja omaa rauhaa. Ihmisenä olen ihmettelijä ja hetkessä eläjä. Tykkään vain olla ja katsella uusia paikkoja. Haluan, että elämässäni on kaikki tasapainossa. Kehoakin pitää kunnioittaa ja olla itselleen armollinen. Itseään ja kehoaan ei kannata piiskata jatkuvasti urheilulla tai elämässä muutenkaan. Haluan nauttia joka päivästä ja siitä, että olen täällä, Honkala sanoo.

noora12.jpg

Kuumuus vaikeutti juoksua päivällä, mutta keskeyttäminen ei käynyt Honkalan mielessä. (Kuva: Pandeiapartners)

 

Uskomaton matka

Palataanpa Spartathloniin. Miten se sujui?

-Onhan se elämys, kun juostaan maastossa ja ylitetään vuori. Viimeinen 40 kilometriä tosin on moottoritietä ja autot viuhahtelevat ohi. Matkana Spartathon on uskomaton. Ratakilpailut ovat yksitoikkoisempia ja vaativat eri tavalla henkistä kanttia, Honkala kertoo.

Ensimmäinen Spartathlon jännitti Honkalaa, mutta nyt reitti alkaa olla jo tuttu. Hän aikoo jatkaa samaan malliin ja juosta kilpailun myös ensi vuonna.

-En reitin joka mutkaa sentään muista vielä, mutta joku muukin kilpailu pitäisi kyllä keksiä, hän pohtii.

Monessa lajissa varusteet ovat tärkeät, joten millaisilla kengillä juostaan 246 kilometriä ja tullaan hyväkuntoisena maaliin.

-Ihan tavallisilla lenkkikengillä. On tärkeää, että ne ovat omaan jalkaan sopivat. Naiset ostavat usein liian pieniä kenkiä. Itselleni eivät sovi kovin vaimennetut kengät, koska jalkani kipeytyvät, jos en tunne iskua, Honkala kertoo.

Kilpailua ei siis voiteta kengillä. Ratkaisevampaa on henkinen puoli.

-Kun kyse on yli vuorokauden juoksusta, matkan varrelle mahtuu vaikka mitä. On tärkeää uskoa, että maaliin pääsy on mahdollista. Vaikeudet pitää ottaa vastaan siinä hetkessä ja keksiä ratkaisu. Moni lopetti 80 kilometrin kohdalla ensimmäisellä huoltopisteellä, mutta itselläni keskeyttäminen ei käynyt mielessä missään vaiheessa. Aamuyöllä väsymys oli suurin ongelma, mutta pitää vain mennä askel ja kilometri kerrallaan eteenpäin, Honkala kertoo.

Päivällä vaivasi kuumuus, johon yö toi helpotuksen.

-On kuin yöllä alkaisi uusi, jännittävämpi kilpailu, kun on pimeää ja juostaan otsalampun valossa, Honkala kuvailee.

Maaliin Honkala tuli parhaana suomalaisena ja koko kilpailun naisista seitsemäntenä.

-Olen hyvä lopussa juoksemisessa ja pystyn ylläpitämään vauhdin alamäessä. Monille alamäet ovat vaikeita, ja viimeisellä viidellä kilometrillä ohitinkin kaksi naista.

Honkala kertoo, että ero miesten ja naisten välillä kaventuu mitä pidemmästä matkasta on kyse. Suomesta lähti tänä vuonna kilpailuun kolme naista. He pääsivät kaikki maaliin. Miehiä puolestaan lähti kahdeksan, mutta heistä vain yksi selvisi maaliin asti.

-Naisilla on ehkä enemmän malttia kuunnella kehoaan, Honkala arvelee.

Honkala on nuorin Spartathlonissa maaliin päässyt.

-Tämä ei ole nuorten laji. Vaatii tiettyä kanttia lähteä tekemään jotain, mikä tuntuu mahdottomalta. Lopussa voi ajatella, että enää maraton jäljessä, vaikka on juossut jo yli 200 kilometriä, Honkala sanoo.

-Ilon kautta tätä tehdään. En usko, että kukaan pystyy juoksemaan pitkiä matkoja, jos ei nauti siitä.

Myös paikalliset ovat täysillä mukana kilpailutunnelmissa.

-Tunnelma on todella hyvä, sillä Spartathlon on paikallisille iso asia. Yhdessä kylässä paikalliset mummot keittävät keittoa. Syön siellä aina. Toisessa kylässä eläkeläiskuoro lauloi ja kuuntelin jo kaukaa, että onpa kaunista. Tuli siinä tippa linssiin. Lapsetkin saavat silloin vapaata koulusta ja Spartassa he juoksevat maaliin yhdessä kilpailijan kanssa, Honkala kertoo.

Tulevaisuudessa edessä ovat ainakin vuorokauden ratajuoksukilpailu Barcelonassa joulukuussa ja vuorokauden juoksun MM-kilpailut Irlannissa ensi heinäkuussa. Kilometrejä siis riittää.

-Onhan se haastavaa juosta pitkiä matkoja, mutta elämässä pitää olla haasteita. On myös kiehtovaa pystyä tällaiseen, Honkala päättää.

noora22.jpg

Yöllä päivän kuumuus helpottaa ja tuntuu kuin alkaisi uusi kilpailu. (Kuva: Pandeiapartners)

urheilu: 

FBT Harjun tekemisen meininki on ”piilossa tossun alla”

FBT Harju kerrytti Lahdesta kokemusta ja pelasi säbätrillerin Lohjan Tennarissa.

säbä3.jpg

 FTB Harju pelaamassa Lahden Suurhallissa.

 

FBT Harju jatkoi 1.divisoona debyyttikautta viime keskiviikkona Lahdessa. Odotukset olivat korkealla, ja pelistä ennakoitiin ensimmäistä divarivoittoa. Pelit täytyy kuitenkin ensin pelata, ennekuin voittoa voidaan juhlia, ja näin kävi Harjulle.

Ensimmäinen erä meni vastustajalle 4-0, ja Harjulle tilastomerkintä tuli ainoastaan kahden minuutin jäähystä. Pelivauhti ei ottelussa ollut kova, joten erän lopputulos jätti ihmettelyn aiheita. Jalka ei vain liikkunut ja terävyys puuttui.

Toinen erä alkoikin hyvällä rähinällä. Erää ei oltu pelattu vielä täyttä minuuttiakaan, kun Miika Peräkylä kavensi kantilla Nico Salomonssonin antamasta vaparista tilanteeksi 4-1. Vain puolitoista minuuttia tämän jälkeen Veeti Leikkola heitti reikäpallon maalille ja ”Steffe” Pohjanväre oli terävänä luukulla – tilanne 4-2. Näytti siltä, että Harju oli laittanut koneen käyntiin ja vastustajaa vietäisiin tässä erässä. Rynnistys loppui puolen erän paikkeilla ja sen jälkeen PSHB teki kaksi maalia. Erän lopussa Nico Rehn herätteli joukkuetta ja teki Joel Rodaksen esityöstä kavennuksen 6-3:een.

Kolmatta erää pelattiin lähes puoleen väliin asti ja toiveet voitosta olivat vielä elossa. PSHB sammutteli Harjun toiveita kuitenkin 10 minuutin kohdalla iskemällä tilanteeksi 7-3. Lassi Junnilainen iski Nico Salomonssonin syötöstä vain minuutti vastustajan osuman jälkeen ja herätti toiveet voitosta vielä kerran eloon. Erän loppupuolella luotiin jokunen todella hyvä tilanne, mutta kokonaisuutena tilanne ei muuttunut. Pelin aikana saadut ylivoimatilanteet jäi hyödyntämättä ja lopussa vastustaja iski vielä ylivoimalla loppulukemiksi 8-4. Torjunnat ottelussa Harju 13 ja vastustaja 20. Leevi Ranta pelasi maalissa hyvän ottelun ja pelasti pari ”varmaa” maalia.

Päävalmentaja Joel Stick tiivisti ottelun seuraavasti:

-Pelissä oli muutamia hyviä hetkiä, jolloin asenne ja peli-ilme olivat kohdallaan. Meidän täytyy kuitenkin pystyä pitämään se ilme 60 minuuttia, vähempi ei vain riitä. Joukkueessa on osaamista ja taitoa, mutta tahtotila puuttuu ajoittain ja se näkyy tulostaululla ikävällä tavalla. Peliä pelataan ajoittain näennäisesti ihan ok, mutta alkukauden otteluissa, kuten sarjakarsinnoissa näkynyt tekemisen meininki ja räväkkyys ovat piilossa jossain tossun pohjalla. Meidän täytyy katsella nyt peiliin ja nollata tilanne. Tästä mennään eteenpäin, kausi on vasta alussa. Partaa pitää kasvattaa.

säbä4.jpg

Tennarissa yleisö kerääntyi katsomaan peliä.

 

Ensimmäinen kotiottelu Tennarissa päättyi häviöön

FBT Harjun ensimmäiseen 1.divisoonan kotipeliin lähdettiin hiukan sekavin tuntein. Alla oli kaksi tappiota, joista jälkimmäinen PHSB:tä vastaan kirveli erityisesti. Joukkueen pelitaso oli em. otteluissa selkeästi alle taitotason ja voitettavissa ollut ottelu päätyikin tappioon. Nyt vastaan asettui divarissa vahvaksi ennustettu NST Lappeenrannasta.

Sunnuntai-iltapäiväksi 9.10. oli Tennariin järjestetty myös pikkujunnujen Losb – VSS matsi henkeä kohottamaan. Yleisöä tapahtumaan saapui kiitettävästi, ottelua seurasi paikan päällä 242 katsojaa.

Peliä oli pelattu vain 1.50 kun vastustaja meni johtoon ylivoimamaalilla. Myös Harjun asenne oli nyt kohdallaan ja se näkyi kaikessa tekemisessä. Uskallettiin pelata ja vastustajan vetoja peitettiin ja karvattiin hyvin. Seuraava alivoima viiden minuutin kohdalla hoidettiin mallikkaasti alta pois ja takaa-ajo alkoi. Ajassa 11.33 Roope Ylisaari räjäytti maalibiisin ilmoille ja tilanne oli tasan. Tasaväkinen ensimmäinen erä päättyikin tilanteeseen 1-1, vaikkakin torjunnat 8-17 kertoivat Harjun olleen aktiivisempi.

Toinen erä oli kissa-hiiri leikkiä. Erän alussa NST aloitti vahvasti ja teki noin minuutin pelin jälkeen tilanteeksi 1-2. Vain kolme minuuttia myöhemmin Lassi Junnilainen tykitti onetimerin Elias Mantereen syötöstä ja peli oli tasan 2-2. Minuuttia myöhemmin ajassa 24 tasan Roope Ylisaari vei Nico Salomonssonin syötöstä Harjun 3-2 johtoon. NST ei lannistunut vaan tasoitti 27 minuutin kohdalla tilanteeksi 3-3. Ja siitä taas puolitoista minuuttia eteenpäin niin asiaa toimitti Veeti Leikkolan syötöstä Elias Mantere – Harju johti 4-3. Harjun toinen ylivoima tilanne ei tuottanut tällä kertaa tulosta ja erän loppupuolella vastustaja iski kahdesti. Erätauolle lähdettiin 4-5 tilanteessa. Torjunnat toisessa erässä 8-4 kertovat myös että erä oli tiukkaa vääntöä.

Kolmas erä alkoi tasaisella väännöllä. Peliä pelattiin yli viisi minuuttia, kunnes vastustaja pääsi iskemään parin minuutin sisällä kaksi maalia, tilanne oli 4-7. Harju ei kuitenkaan lannistunut, vaan vaihdetta vaihdettiin isommalle. Ajassa 48,24 Roope Ylisaari tykitti Miika Peräkylän syötöstä tilanteeksi 5-7, ja tasan minuutti tämän jälkeen asialla oli taas – kukas muu kuin Ylisaari ja tilanne 6-7. Tämän jälkeen alivoimatilanne pelattiin toistamiseen järkevästi, eikä NST päässyt rokottamaan. Tiukka vääntö jatkui ja peliä oli vain kolme minuuttia jäljellä, kun NST sai survottua tilanteeksi 6-8. Oli aika ottaa aikalisä ja tehdä ratkaisuja. Ilman maalivahtia pelattu tuokio päättyi, kun NST sai syöttökatkon ja rankaisi tyhjään maaliin tilanteeksi 6-9. Harjun selkä ei taipunut, ja vain 12 sekuntia NST:n maalista Miika Peräkylä viimeisteli Oskari Keskitalon syötöstä tilanteeksi 7-9. Aikaa oli jäljellä kaksi ja puoliminuuttia –riittävästi vaikka vähän. Hienon ottelun ja muutaman haamupelastuksen tehnyt Leevi Ranta otettiin veräjän suulta toistamiseen pois ja tilannetta yritettiin ratkoa 6-5 ylivoimalla -vain voitto kelpaisi Harjulle. NST ei kuitenkaan taipunut, vaan sai tehtyä tyhjiin vielä pari helponoloista ja näin lopputilanteena taululla heijasteli numerot 7-11. Torjunnat koko ottelussa kirjattiin lukemiksi 26-27, mikä kertookin enemmän ottelusta kuin muutamaan maaliin revennyt lopputulos.

Päävalmentaja ”Jopi” kommentoi matsia:

-Pelissä oli paljon hyviä juttuja ja tekemistä. Juuri niitä asioita, jotka ovat olleet karsintojen jälkeen hukassa. Nyt niitä alkoi taas peruspelaamisessa näkyä. Peli on kuitenkin vielä liian ailahtelevaa. On jossain määrin ymmärrettävää, että pelaaminen ailahtelee pelistä toiseen, mutta se, että ailahtelua tulee yhden pelin sisällä näin paljon, antaa kyllä aihetta mietinnälle ja taas yhden jos toisenkin asian lisää ”opittavien asioiden kansioon”. Lisäksi meillä on vielä kovasti työnsarkaa pelin sisällä tapahtuvan taktisen pelaamisen osalta. Tällä tasolla täytyy jokainen saatu sisäänlyönti, vapari tai yv tilanne ainakin yrittää käyttää tehokkaasti hyväksi, ns. mututuntumalla tehdyt ratkaisut kun kovin usein päättyvät vastustajan rankaisuun. Oikein ilahduttavaa tänään oli se, että muutama hieman pimennossa ollut kaveri, jonka potentiaali tiedetään, nousi selkeästi varjoista framille.

-Nyt on viikko aikaa tehdä taas korjausliikkeitä virheisiin sekä vahvistaa entisestään hyviä ja toimivia juttuja. Ensi lauantaina nähdään, mitä viikossa saatiin aikaan. Lopuksi haluaisin nostaa esille erityiskiitokset ottelun tapahtuma järjestäjille ja tietysti myös paikalle tulleille katsojille. Tämä oli todella hieno tapahtuma! Vaikka lopputulos ei miellytäkään, nämä ovat hienoja hetkiä pelaajille.

urheilu: 

Henry Manni löytää pyörätuolikelauksesta vauhdin hurman

Paralympialaisissa menestynyt lohjalainen Henry Manni harrasti monenlaista liikuntaa jo lapsena. Pyörätuoli ei ole estänyt häntä esimerkiksi laskettelemasta tai harrastamasta laitesukellusta. Manni haluaa kannustaa myös muita toimimaan rajoitteistaan huolimatta.

henry.jpg

Henry Manni näyttää, että esteet ovat vain omassa päässä. Pyörätuolillakin voi nimittäin mennä esimerkiksi portaisiin.  

 

Henry Manni innostui pyörätulikelauksesta, kun Leo-Pekka Tähti voitti kultaa paralympialaisissa vuonna 2004.

-Piti päästä kokeilemaan. Myytyä poikaa olin heti, kun hyppäsin tuoliin, Manni kertoo.

Liikunta on aina kuulunut vahvasti Mannin elämään. Lajeja ovat olleet mm. kanoottipoolo ja pyörätuolikoripallo. Lapsena hän liikkui paljon myös vammattomien kanssa.

-Esimerkiksi salibandyssä olin maalivahti, Manni kertoo.

Urheilijanuran lisäksi Mannin muutkin työt liittyvät liikuntaan.

-Olen opiskellut liikuntaneuvojaksi ja merkonomiksi. Toimin nykyään lasten ja nuorten liikuntasuunnittelijana. Minulla on 50% työaika, joten saan työkokemusta, mutta pystyn samalla satsaamaan hyvin myös urheiluun, Manni kertoo.

Manni viihtyy Lohjalla, vaikka treeniensä vuoksi käykin usein Espoossa ja Helsingissä.

-Lohja on sopivan kokoinen kaupunki, josta pääsee helposti liikkumaan joka suuntaan. En haluaisi asia Helsingin keskustassa, mutta en myöskään Lohjaa kauempana pääkaupunkiseudusta, hän sanoo.

Manni on urallaan saanut pyörätuolikelauksessa monta kertaa EM-kultaa, MM-hopean ja viimeisimpänä pronssia Rio de Janeiron paralympialaisissa. Miltä saavutukset tuntuvat?

-Onhan se todella upeaa ja älyttömän hieno juttu. Ne metrit ovat hienoja, kun tajuaa, että mitali tulee.

Hän muistuttaa kuitenkin, että parannettavaa on edelleen ja voittoa lähdetään tavoittelemana seuraavista kilpailuista. Seuraavaksi vuorossa ovat mm. EM-kilpailut vuonna 2018, MM-kilpailut 2019 ja Tokion paralympialaiset 2020.

 

Pyörätuolilla mopon ohi

Mannilla on perinnöllinen hermostosairaus. Ensimmäisen pyörätuolinsa hän sai ekaluokkalaisena.

-Käskyt lähtevät aivoista, mutta mitä kauempana ollaan päästä, sitä huonommin ne menevät perille. Etenkin hienomotoriikka kärsii. Olen kuitenkin todella tyytyväinen elämääni, sillä asiat voisivat olla paljon pahemminkin. Minulla ne ovat hyvin, Manni sanoo.

Sairaus ei ole estänyt häntä toteuttamasta unelmiaan. Myös vanhempien tuki on ollut tärkeää Mannille.

-Kun aloitin pyörätulikelauksen, isä kuljetti minua usein Kuortaneelle leireille. Erittäin suuren kunnian voi antaa vanhempien suuntaan, sillä esimerkiksi aloittelijan pyörätuolia ei kukaan sponsoroi, Manni kertoo.

Mannin mielestä pyörätulikelauksessa parasta on vauhdin hurma. Hän pääsee tuolillaan noin 35 km/h vauhtia.

-Kerran menin alamäessä pyörätuolilla mopon ohi. Kyllä oli poika ihmeissään, Manni naurahtaa.

Kyseessä on yksilölaji, mikä sopii Mannille hyvin.

-Taustajoukot ovat toki yksilölajissakin tärkeät, mutta viime kädessä urheilija yksin voittaa. Toisaalta häviöstäkin voi syyttää vain itseään, hän perustelee.

Ennen kilpailuja Manni yrittää rentoutua ja ajatella ihan muita asioita kuin edessä olevaa suoritusta. Voitto voi olla kiinni sekunnin kymmenes- ja sadasosista niin kuin monessa muussakin lajissa.

-On pääkopasta kiinni, kuka voittaa, sillä melkein kaikki kilpailijat pystyisivät siihen fyysisesti. Koen, että itselläni pää on pysynyt hyvin mukana, koska olen mm. tehnyt monia ennätyksiä. Valmentajani sanoo, että kilpailuissa pitää aina yrittää tehdä uusi maailmanennätys oli kilpailu, mikä tahansa. Ei pidä stressata sitä, että on esimerkiksi paralympialaisien finaalissa, Manni toteaa.

 

Rajoitteet ovat vain omassa päässä”

Manni on perustanut ystävänsä Aleksi Kirjosen kanssa Rajoitteet vain omassa päässä -nettisivun, Facebook-sivun ja nettikaupan.

-Meillä oli motto, jonka ympärille perustimme nämä. Kaikki alkoi Youtube-videoista. Teimme ensimmäiset videot vuonna 2009. Hypimme niissä esimerkiksi portaita pyörätuolilla ja laskimme jyrkkiä mäkiä. Nykyään käymme mm. erilaisissa tilaisuuksissa ja oppilaitoksissa puhumassa, kertoo Manni.

Motto ei rajoitu vain liikuntarajoitteisiin, vaan se pätee kaikkiin ihmisiin.

-Kyllä se koskee ehdottomasti kaikkia ihmisiä, jotka tekevät asioita, eivätkä anna omien rajoitteidensa vaikuttaa olivat ne mitä tahansa. Jokainen voi olla oman elämänsä sankari, Manni kannustaa.

-Moni on laittanut viestiä, että pystyy samaistumaan meihin, vaikkei itsellä olisikaan mitään ulkoista rajoitetta. Sitä voi esimerkiksi ajatella olevansa ruma, änkyttää tai olla huono itsetunto. Sitten he katsovat meitä ja toteavat, ettei olekaan mitään hätää. Me pyrimme tuomaan positiivisia tarinoita esiin. Se tuo uutta perspektiiviä asioihin. Lisäksi moni ongelma on oikeastikin vain omassa päässä, Manni jatkaa.

Manni on itse oppinut mm. sen, ettei ensimmäisen ei-sanan vuoksi kannata lannistua.

-Äiti päätti joskus, että voisin harrastaa laitesukellusta. Lohjalla meinattiin, ettei se onnistu pyörätuolissa olevalta, mutta Kirkkonummella minut toivotettiin tervetulleeksi. Myöhemmin järjestettiin yhteinen leiri ja Lohjan väki kummasteli, miksen kuulu heihin. Niin, miksiköhän en? Manni kertoo.

-Ei kannata lannistua, vaan luottaa itseensä ja hakea oikeat ihmiset ympärilleen, Manni toteaa.

Hänestä ja Kirjosesta on tekeillä myös dokumentti Rullaten Rioon, jossa seurataan vuoden ajan miesten valmistautumisesta paralympialaisiin. Dokumentin ohjaa Eero Juuti.

urheilu: 

Taekwondon 1.poom-arvo 14-vuotiaalle Jasu Teuroselle

taek1.jpg

Jasu Teuronen. (Kuva: Jukka Teuronen)

 

Lohjan Taekwondoseura ry:n Jasu Teuronen (14 vuotta, s.2002) saavutti lauantaina 24.9. Vihdissä pidetyssä dankokeessa 1.poom-arvon, joka vastaa 1.dan mustaa vyötä. Poom tarkoittaa alle 15-vuotiaalle myönnettävää dan-arvoa. Teuronen on pitkänlinjan harrastaja, sillä hän aloitti taekwondon vuonna 2008. Hänen vyöarvonsa on Lohjan Taekwondoseuran historian kolmas poom-arvo (Jaakko Iso-Herttua 1998, Frans Salmi 2010). Koko Suomen laajuudessa kyse ei ole yleisestä saavutuksesta WTF Taekwondossa.

-Todella hyvältä tuntuu nyt, mutta olin kyllä kunnolla treenannutkin ja odotin, että kohta saisin 1.poom-arvon. Jännitti silti ja koe oli haastava, mutta tahdon voimalla piti mennä läpi, Teuronen kertoo ajatuksiaan.

Teurosen 1.poom oli pitkän työn tulos ja valmistautuminen kokeeseen oli pitkäjänteistä. Hän harjoitteli ja valmistautui pelkästään dankoepäivää varten edellisen puoli vuotta. Lisätukea ja apua Teuronen sai isältään Jukka Teuroselta (1.dan). He ovat harrastaneet yhdessä taekwondoa koko ajan.

-Isä on harrastanut taekwondoa aiemminkin ja hän ehdotti, että kokeilisin lajia. Alettiin sitten hänen ja veljen kanssa harrastaa, Teuronen kertoo.

Teuronen on lisäksi kilpaillut liikesarjoissa ja ottelussa, sekä osallistunut erilaisille leireille ja muihin tapahtumiin, jotka ovat auttaneet kehittymisessä ja paineensiedossa, jota dankoe vaatii.

-Treeni on melkein aina kivaa, mutta on se myös haastavaa. Treenaan monipuolisesti ja teen myös oheisharjoituksia, kuten lihaskuntoa, Teuronen kertoo.

taek2.jpg

Jasu Teuronen opettajansa Markku Vuorikosken kanssa. (Kuva: Jukka Teuronen)

 

Tärkeintä on halu edetä lajissa”

Koepäivä alkoi aamulla ja kesti alkuiltaan. Kaikkiaan kokelaita oli kahdeksan. Vihdistä oli kaksi ykkösdanin, kolme kakkosdanin ja Hausjärveltä yksi kakkosdanin kokelas. Teuronen oli kokeen nuorin ja suoritti kokeen hyvällä asenteella ja tekniikoilla, jotka ovat tärkeitä selvitäkseen kokeen kaikista osioista. Hänen vahvuutensa taekwondossa ovat rauhallisuus, keskittymiskyky ja se, että hän on tasaisen vahva kaikissa osa-alueissa. Mutta, mikä on Teurosen mielestä kaikkein tärkein ominaisuus?

-Tärkeintä on, että itse haluaa edetä lajissa ja oppia uusia asioita, hän toteaa.

Teurosen tavoitteisiin kuuluu edelleen lajissa eteneminen. Hän suosittelee harrastustaan myös muille.

-Suosittelen tätä lajia ihan kaikille, jotka haluavat kuntoa tai itsepuolustustaitoja tai ovat kiinnostuneita tutustumaan kamppailulajeihin. Taekwondo on monipuolinen harrastus.

urheilu: 

Vetovinkki vko 39

Tämän viikon vetovinkki on normaaliin tapaan Veikkauksen lauantaivakioon kohdistuva ja otteluista valinta osuu Chelsean vieraspeliin. Vaikka vierailija Chelsea ei ole täysin tikissä on sillä nyt mahdollisuus palata voittojen tielle kohdatessaan Hullin. Hull käväisi viikonloppuna Liverpoolin vieraana ja sai selkäänsä lukemin 5-1 ja samanaikaisesti Chelsea hävisi vieraissa Arsenalille. Kotijoukkue Hull pystynee kyllä nollan rikkomaan kuten se on tehnyt viimeisissä otteluissaan, mutta luotamme vierailijoiden maalintekokykyyn ennaltaheikompana pidettävää vastustajaa kohtaan avan kuten Chelsea on tällä kaudella pystynyt. Ennenkuin viet oman lappusi pelipisteeseen, kannattaa kenties vilkaista josko Veikkaussivut.com on antanut oman vihjeensä pelistä. Arsena tappio sai valmentaja Antonio Conten puhumaan ratkaisujen löytämisestä, jolla saadaan joukkue pelaamaan yhteen paremmin. Samoilla linjoilla oli äänessä myös Chelsean Branislav Ivanovic. Kiukkuinen Chelsea tulee olemaan paha vastus Hullille ja odotamme vieraiden 1-3 vierasvoittoa.

Hullin ongelma kahdessa edellisessä ottelussa on ollut punainen kortti, sillä joukkue on joutunut siis jo kahdesti peräkkäin pelaamaan alivoimalla. Hullin valmentaja Mike Phelanilla riittää mietittävää. Jos Liverpoolissa tuli neljä maalia takkiin, eikä vastus paljoa helpota sisuuntuneesta Chelseasta, mitä muutoksia hänen pitää joukkueeseen tehdä? David Marshall jatkanee maalissa. Chelsean puolustus on ailahteleva, mutta Arsenal tappiosta suivaantuneena Hull saa vastaansa kiukkuisen porukan, joka tulee viemään pisteet mukanaan.

 

Hull   1
Chelsea 3

urheilu: 

Urheilu ja vedonlyönti

Kyllähän sitä vetoa tuli lyötyä jo lapsena koulussa tavalla tai toisella, mutta vasta teini-iässä eteeni avautui urheilupelaamisen maailma, ja aluksi sekin vain Veikkauksen Vakion kautta. Onneksi vähitellen vuosien varrella Suomen Veikkaus on lisännyt paljon vaihtoehtoja saadakseen urheilupelaamisen Suomessa säilymään myös kotimaisena, sillä vuosien aikana monet ulkomaalaiset toimistot ovat tavalla tai toisella tulleet markkinoille paremmilla tuotteilla ja palautusprosenteilla. Syy tämän tekstin kirjoittamiselle on vedonlyöntiin liittyvät "lieveilmiöt", tai lähinnä se, että sitä ei kannata piilotella lähimmäisiltä jos pelaa. Parikin omaa tuttuani pelasi aivan liikaa silloin 90-luvulla, toinen talonsa ja toinen elämänsä (ryöstöstä vankilaan) - silloin en vielä itse pelannut kuin silloin tällöin ja ehkä hyvä niin.

Nuorena aikuisena ajauduin kuitenkin internet aikana urheilupelaamisen syövereiden, osaksi työn (sisällöntuotanto ja vetovihjeet) ja osaksi siksi, että pelaaminen toi lisäjännitystä otteluiden seurantaan. Ja pahimmillaan pelasin joka päivä ja kaikkea mahdollista ympäri maailmaa eri vedonlyöntifirmoille - välillä voittaen ja välillä häviten. Voin sanoa, että olin jopa ongelmapelaaja vähän aikaa, mutta onneksi pääsin siitä eroon. Olin jopa täysin pelaamatta useamman vuoden kunnes sitten palasin vanhempana ja toivottavasti viisaampana urheilupelaamisen pariin. Nykyään pelaan 99,9% Vakiota ja kirjoitan viikottain lehteemme yhden vinkin ja vedän pientä vakioporukkaa Lohjan keskustan Ärrällä - tuloksina tasaisesti jotain pientä, mutta täysosuma on jäänyt odottamaan itseään.

Pelejä analysoidessani ja riviä tehdessäni olen silloin tällöin tutustunut myös muihin vetovinkkeihin. Omia vihjeitä tehdessäni vierailen esimerkiksi www.veikkaussivut.com sivustolla ja käyn lukaisemassa, mitä he kirjoittavat vihjeinä. Ei niillä välttämättä ole mitään merkitystä omiin teksteihin ja vihjeisiin, mutta siitä huolimatta käyn siellä, koska eihän sitä koskaan tiedä. Toisten vihjeitä lukiessa voi saada omaan intuitioon vahvistusta (tai sitten ei).

Urheilupelaaminen on laji, jota pitää harrastaa ns. jatkuvasti, jotta on tunto siitä, mitä joukkueissa ja sarjassa tapahtuu. Sen tunteen yhdistämällä matematiikkaan, kertoimiin ja muihin pelaajiin sekä raakaan dataan, mitä joukkueista on saatavilla – muodostaa sitten yhdessä kokonaisuuden, jolla minä esimerkiksi teen joka viikko nuo vakiorivit porukalle. Vaikka teen koko rivin, julkaisen vain yhden ottelun teksteineen julkisesti – ja osumatarkkuus on ollut kohtalainen. Tottakai osumatarkkuus voisi olla parempikin, mutta yritän valita kohteita, joissa voin vihjata sen yllättäjän puolesta. Yllättäjän voitto on aina vedonlyöjälle se parempi vaihtoehto kun suosikin voitto.  Lehden lisäksi vihje julkaistaa joka viikko myös lehden Facebook sivulla: https://www.facebook.com/YkkosLohja/

Mutta pelaamisessa ennenkaikkea pitää muistaa pitää jalat maassa, ja muu elämä edellä, paitsi jos valitset ammatiksesi pelaamisen (mitä en suosittele). Silloin tällöin veikkaaminen on ihan kivaa ja kaveriporukassa enemmän kuin kivaa kun yhdessä jännitetään miten peleissä käy, vaikka vaan omalta kotisohvalta.

Et tiedä ennen kuin olet kokeillut ja nykyään jopa Veikkaus tarjoaa paljon vaihtoehtoja.

urheilu: 

Tuomas Kaario ui onnistuneesti Gibraltarin salmen yli

kaario1.jpg

Tuomas Kaario aloittamassa harjoitusta Malagassa lähellä Gibraltaria. (Kuva: Päivi Pälvimäki)

 

Lohjalainen avovesi- ja maratonuimari Tuomas Kaario ui onnistuneesti Gibraltarin salmen yli Euroopasta Afrikkaan lauantaina 10.9. 2016. Kaarion uinti alkoi Espanjan Tarifasta aamulla  Suomen aikaa klo 7.45 ja päättyi Perejil-saarelle Marokon rannikolle viisi tuntia ja viisi minuuttia  myöhemmin.  

Kaarion uintimatka oli 21,8 kilometriä ja meriveden lämpötila vaihteli uinnin aikana 18-20 °C  välillä. Kaario ui neljän hengen ryhmässä ja ryhmän tuli pysyä koko ajan tiivisti yhdessä. Tämä oli  haasteellista, sillä ryhmässä oli erivauhtisia uimareita. Uinnin aikana korkeimmat aallot olivat  kaksimetrisiä, mikä asetti uimarit uintiteknisesti koville.   

Ylimääräistä jännitystä uintiin toi hai, jonka Kaario havaitsi uintimatkan puolivälissä  viiden-kuuden metrin syvyydessä. Myös toiset uimarit näkivät hain ja siitä ilmoitettiin turvaveneelle. Hai seurasi   uimareita jonkin aikaa, mutta lähti sitten matkoihinsa.  

Gibraltarin salmen yliuinti on yksi maratonsarjan Ocean’s Seven -uinneista eli yksi klassisista pitkistä avovesiuinneista. Salmi on 14,4 km leveä, mutta kovista merivirtauksista johtuen uintimatka on aina huomattavasti pidempi. Ennen Kaariota salmen yli on uinut kaksi suomalaista, joista tiettävästi vain yksi kansainvälisten avovesiuintisääntöjen mukaisesti eli ilman märkäpukua, varusteina vain uima-asu, -lasit ja -lakki. Sääntöjen mukaan uimari ei myöskään saa koskea veneisiin ja uinninjärjestäjien tulee dokumentoida koko uinnin kulku erittäin tarkasti.  

kaario3.jpg

Tuomas Kaario (oik) onnistuneen Cibraltarin salmen yliuinnin jälkeen.

 

Tuomas Kaario

Tuomas Kaario (s. 1972) on avovesi- ja maratonuinnin pioneeri Suomessa. Hän ui ensimmäisenä  suomalaisena Englannin kanaalin yli vuonna 2008 ja ensimmäisenä maailmassa Suomenlahden yli vuonna 2014.  

Kaario haluaa Gibraltarin salmen yliuinnillaan tehdä tunnetuksi Uimalla yli -avovesiuintiyhdistyksen  toimintaa. Viime vuonna perustetun yhdistyksen tavoitteena on rohkaista ja kouluttaa ihmisiä uimaan  ja liikkumaan avovesissä turvallisesti. Yhdistys järjestää kaikille avoimia uintikursseja ja -tapahtumia  sekä tekee yhteistyötä Suomen Ladun ja Suomen Uimaliiton kanssa.  

kaario2.jpg

Tuomas Kaario harjoittelee Hormajärvellä Lohjalla. (Kuva: Päivi Pälvimäki)

urheilu: 

Sivut

 
Tilaa syöte Urheilu