Autot

Liikenneturvallisuus on kiinni pienistä asioista

Liikenneturvallisuustapahtumassa niin pienet kuin isotkin pääsivät testaamaan, miltä maailma näyttää rekan ratin takaa. Raskaan kaluston kuljettajat, poliisi ja pelastuslaitos ovat yhtä mieltä siitä, mitkä tekijät aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä.

liik3.jpg

Tapahtumassa oli havainnollistettu kuolleita kulmia kulkuneuvojen sijoittelulla.

 

Turvaa tielle -Lohja tapahtuman tavoite täyttyy, jos sen johdosta edes yksi lapsi säästyy jäämästä auton alle. Näin määritteli tapahtuman järjestäjä Joni Juhola. Lauantaina 16.4. Aurlahden rantakenttä täyttyi isoista ajoneuvoista ja innokkaasta yleisöstä.

-Tultiin noin puoli tuntia sitten, mutta kyllä tässä vielä hetki menee, kun jokainen auto kierretään läpi. On hyvä, että tällaisia tapahtumia järjestetään. Nämä innostavat pientä väkeä, kommentoi Kenneth Mangström.

-Kaikki, vastaa puolestaan tytär Cecilia Mangström, kun häneltä kysytään, mikä tapahtumassa on hienoa.

Jari ja Jussi Jaatinen ihailivat etenkin Lohjan Hinauspalvelu Suoniemen hinausautoa.

-Kaikkein erikoisinta täällä on tämä hinausauto, kommentoi Jussi Jaatinen.

Kyseessä on astetta tehokkaampi hinausauto, jolla toisen kulkuneuvon saa vedettyä pois pahemmastakin paikasta, vaikka ei pääsisi edes ihan lähelle.

-Hieno tapahtuma. Hyvä, että tällaisia järjestetään ja vielä ilmaisena talkootyönä. Tämän tyyppisiä tapahtumia saisi olla enemmänkin. Kuljetan itse kasettiautoa, joten kaikki kiinnostaa, missä on pyörät alla, sanoo Jari Jaatinen.

liik4.jpg

Cecilia Mangström 6v testasi näkymiä rekan ratin takaa.  

 

Vaara vaanii risteyksissä ja suojateillä

-Risteysalueet ovat pahoja. Ihmisillä on myös sellainen asenne, että joka paikkaan on kiire. Siinä syntyy turhia ohituksia ja kaistanvaihtoja sekä läheltä piti -tilanteita. Liikenteessä pitäisi olla yleinen rauhallisuus tai kaikki vaarantuu, sanoo Joni Grandell, joka ajaa työkseen puoliperävainuyhdistelmää.

Hänen mielestään niin lapsille kuin hieman vanhemmillekin pitäisi enemmän teroittaa mieliin tiettyjä asioita.

-Kotona opetetaan, että suojatie on kaiken turva, mutta ei se ole. Ei myöskään pidä mennä sen asenteen mukaan, mihin kaikkeen itsellä on liikenteessä oikeus.

-Keli pitäisi myös huomioida. Vaikka automainoksissa mainostetaan hyviä tietokoneita ja lyhyitä jarrutusmatkoja, löytyy se viimeinen tietokone ratin ja penkin välistä. Mainokset antavat välillä väärän kuvan, Grandell toteaa.

Kiire ja ajattelemattomuus näkyvät myös aura-auton kuljettajan työssä. Talveen on vielä tovi, mutta muutama asia kannattaa jo pistää hautumaan ensi talvea varten.

-Ihmiset eivät välitä huomiovilkuista, vaan keskittyvät muuhun. Kun auraa ajetaan vastaan, ei hiljennetä tai oteta sivuun yhtään. Aura on kuitenkin 4,6 metriä leveä ja kaistaviivakin olisi tarkoitus saada puhtaaksi. Pöllyävä lumi vie lisäksi näkyvyyden. Kaikki ihmiset eivät ymmärrä, että aurat ovat liikenteessä heitä varten, kommentoi aura-autoa ajava Samuli Suomi.

liik2.jpg

Puoliperävainuyhdistelmää työkseen ajava Joni Grandell toteaa, että kiire aiheuttaa mm. turhia ohituksia ja vähältä piti -tilanteita. Hän muistuttaa myös, ettei suojatie olekaan aina turvallinen paikka.

 

Kännykät ja kiire ovat turvallisuusriski

-Suojatien ylityksen ovat kaikkein vaarallisimpia paikkoja, kun kaistoja on useampi. Mm. Lohjan pääkirjaston edessä on tapahtunut useita läheltä piti -tilanteita, kun yksi auto pysähtyy suojatien eteen, mutta toinen ajaakin toista kaistaa pysähtymättä. Risteyksissä sattuu myös, kun auto kääntyy pyörätien yli, kertoo vanhempi konstaapeli Marko Tapanainen.

-Kännykät voivat olla syynä monen onnettomuuden takana. Ne vievät huomion muualle liikenteestä. Auto kulkee parissa sekunnissa kymmeniä metrejä. Se voi olla se ratkaiseva hetki, Tapanainen jatkaa.

-Tilannenopeus ja etäisyys edellä menevään ovat tärkeitä asioita. Nopeuden merkitys korostuu taajamassa, koska jo kymmenen kilometriä lisää nopeuteen on paljon, kun mietitään liikenneonnettomuuden uhrin vammoja, muistuttaa puolestaan ylikonstaapeli Petri Luoto.

liik1.jpg

Jari Jaatinen ja Jussi Jaatinen 11v ihailivat etenkin hinausautoa. Talkoovoimin järjestetty tapahtuma sai heiltä kiitosta.

 

Kuinka toimia onnettomuustilanteessa?

-Yleinen kiire, kännykät ja huomion kiinnittäminen vääriin asioihin aiheuttavat onnettomuuksia, toteaa Marko Vesanen Ventelän VPK:sta.

Hän antaa ohjeet liikenneonnettomuuspaikalle tuleville.

-Oma turvallisuus pitää muistaa ja sijoittaa auto niin, että se suojaa omaa toimintaa. Sitten varoitetaan muuta liikennettä, ettei tule lisäonnettomuuksia, soitetaan nopeasti hätänumeroon ja turvataan onnettomuuden uhrien hengitys, Vesanen neuvoo.

Vesasen mukaan on tärkeää, että ihmiset todella pysähtyvät katsomaan, mikä onnettomuuspaikalla on tilanne.

-Yllättävän paljon ajetaan vain ohi ja soitetaan, muttei pysähdytä katsomaan. Joskus tulee soittoja sellaisistakin autoista, jotka ovat olleet ojassa jo kolme päivää. Tarkistelemme niitä sitten aina uudelleen, Vesanen toteaa.

Hän vinkkaa, että pelastushenkilöstön työn helpottamiseksi voi nykyään hankkia autoonsa turvakortin, josta selviää mm. akun ja polttoainesäiliön sijainti sekä auton turvalaitteet.

liik5.jpg

Aura-auton kuljettaja Samuli Suomi on pistänyt merkille, ettei liikenteessä välitetä huomiovilkuilta.

 

Jatkoa luvassa

Idea tapahtuman järjestämiselle lähti viime syksynä Juholan tyttärestä Alexandra Juholasta. Hän oli nähnyt uutisissa jutun rekan alle kuolleesta tytöstä ja kysyi, olisiko koululle helppo saada rekka kuljettajineen kertomaan raskaan kaluston kohtaamisesta liikenteessä. Kysymys poiki liikenneturvallisuuskierroksen useille Lohjan ala-asteille sekä lauantaisen Turvaa tielle -Lohja tapahtuman. Samaa rataa on tarkoitus jatkaa taas ensi syksynä.

-Eiköhän tästä jonkinlainen perinne saada aikaiseksi, toteaa koulukierroksillakin mukana ollut Markus Hänninen Kuljetusliike Markus Hänninen Oy:stä.

Turvaa tielle- Lohja tapahtumaan saatiin mukaan 29 yhteistyökumppania. Osa oli paikalla tapahtumassa ja loput lahjoittivat esimerkiksi heijastimia ja muuta yleisölle jaettavaa. Mukana olivat Kuljetusliike Markus Hänninen Oy, Kuljetus Sundell Oy, Kuljetus Reijo Mecklin Oy, SFK-Kuljetus Oy, Lohjan Ajolähtö Oy, Kuljetus A. Taponen Oy, Lohjan Hinauspalvelu Oy Suoniemi, Kuljetusliike Ikävalko Oy, Ventelän VPK, Vihdin Sairaankuljetus Oy, Länsi-Uudenmaan poliisi, Karjaan KTK, Suomen raskaan kaluston kuljettajat ry (Srrk ry), Seifti Oy, Xjumpit, Nordkalk Oy, Aktia, Rudus Oy, Osuuspankki, Scania Suomi, LähiTapiola, Katveturva Oy, Skal, Suomen Kala-auto Oy, APK-Palvelut Oy, SPR Lohja, Trendi Liikennekoulu, Oy Pohhjolan Liikenne Ab ja Tmi JmtLaakso.

alue_auto: 

7-vuotias Meri Levula vei voiton

Vasta 7-vuotias Perttilän koulun ekaluokkalainen Meri Levula ajoi kartingin Eestin mestaruussarjan avauskilpailussa voittoon.

meri1.jpg

Jo 3-vuotiaana ajamisen aloittanut Levula on kokenut ratinkääntäjä. Viime vuonna Suomessa viimeisessä kartingkilpailussa  ensimmäisen voiton ajanut Levula jatkoi siitä, mihin viime vuonna jäi ja voitti urallaan ensimmäisen ulkomaankilpailun Eestin Tabasalussa. Samalla oli syntyä myös uusi rataennätys vanhalle Tabasalun radalle, Levula jäi vain 0.1 sekuntia rataennätyksestä ja kirjautti itsensä historiatietoihin toiseksi nopeimmaksi cadet-luokan kuskiksi. Voitollaan Levula johtaa nyt cadet-luokkaa Eestin sarjassa.

-Tarkoituksena oli vaan käydä kokeilemassa ensimmäisessä kilpailussa Baltian kuskien vauhti, mutta nyt täytyy kerätä rahoitus, jotta voidaan ajaa koko sarja. Meri saa tyttökuskina aika suuren huomion, joten eiköhän jostain myös sponsori tiimille saada, kommentoi isä Tapani Levula

-Meri oli viikonlopun puhutuin moottoriurheilukuski, Levula jatkaa.

Muut suomalaiset kisassa olivat miniluokassa sipoolainen Samuli Mertsalmi 13 ja lohjalainen Teemu Levänen, jonka auto ei toiminut toivotulla tavalla.

meri2.jpg

Meri Levula.

 

alue_auto: 

Poliisi: Kevät toi kaaharit

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos haluaa muistuttaa, että teiden sulaminen, kesärenkaiden vaihtaminen ja auringon paistaminen muuttaa vaan ei poista nopeusrajoituksia.

Ilmiö muistuttaa vasikoiden laitumelle pääsyä pitkän talven jäljiltä. Kaahataan ja kokeillaan kuin päättömät, no, vasikat, ihan kortin hyllylle päätymiseen asti. Liikenteessä iloinen kirmaaminen ei kuitenkaan ole harmitonta. Päivittäin jää poliisin haaviin suuria ylinopeuksia, joihin joudutaan puuttumaan. Yhä useampi kuljettaja luovuttaa ajokorttinsa kuivumaan muhkean sakon saatuaan.

Myös moottoripyörien ilmestyminen teille aiheuttaa samanlaisia ilmiöitä. Kannattaa muistaa, että moottoripyöräpoliisitkin treenaavat ajamista ja jarrutuksia radalla ennen varsinaista ajokautta. Suosittelemme lämpimästi, että itse kukin motoristi aloittaisi ajokauden rauhallisesti ja palauttaisi harjoittelemalla tuntuman jarruihin ja muihin hallintalaitteisiin. Talven aikana fysiikan lait eivät ole kadonneet.

Muistutamme myös, että yleisessä liikenteessä "keuliminen" eli ajaminen etupyörä irti ajoradasta nostettuna luokitellaan vakavaksi piittaamattomuudeksi liikenneturvallisuudesta ja siitä rapsahtaa sakon lisäksi väliaikainen ajokielto.

Sekä huomattavat ylinopeudet että "keulimiset" valitettavasti päättävät monen motoristin ajokauden ensimmäisten ajopäivien aikana. On vaikea uskoa, että moni riskeeraa lyhyen kesäkauden lapsellisen leikkimisen vuoksi. Paitsi uskottava se on. Kokemuksesta.

Maltetaan, että saadaan nauttia kesästä, niin ratin takana kuin prätkän puikoissakin!

alue_auto: 

Liikenteessä siirrytään kesänopeusrajoituksiin

Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella siirrytään kesänopeusrajoituksiin viikon 13 torstaina ja perjantaina.

Kauden 2015 - 2016 talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistuvat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa 31.3. - 1.4.2016. Muuttuneet nopeusrajoitukset tulevat voimaan heti kun nopeusrajoitusmerkki on vaihdettu.

Moottoriteillä nopeusrajoitus nostetaan 120 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta tieosuuksia, joilla on pysyvä alempi rajoitus.Tieosilla, joilla on vaihtuvat nopeusrajoitukset, kesänopeuksia on voitu siirtyä käyttämään valoisaan aikaan hyvissä keliolosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen syksyllä 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti.

Muilla pääteillä talven ajaksi 80 kilometriin tunnissa alennetut nopeusrajoitukset palautetaan 100 kilometriin tunnissa.

 

Talviajan 80 km/h nopeusrajoitus jää toistaiseksi voimaan eräillä tiejaksoilla päällysteen huonon kunnon takia.

 Maantiellä 413 Hartolassa ja Sysmässä välillä Ylemmäistentie - Liikolantie jätetään tilapäinen 80 km/h rajoitus voimaan tien huonon kunnon takia. Kesäajan rajoitukset tulevat tällä jaksolla voimaan vasta uudelleen päällystyksen jälkeen.

 

Ajonopeus olosuhteiden mukaan

Ajokelit tiestöllä saattavat vaihdella vielä paljonkin tienkohdittain ja vuorokaudenajoittain. Vaikka alennetut nopeusrajoitukset nyt poistuvatkin, on autoilijoiden syytä tarkkailla kelejä ja sovittaa ajonopeutensa muuttuvien olosuhteiden mukaisiksi. Esimerkiksi yöpakkaset tai lumi- ja räntäsateet saattavat heikentää ajo-olosuhteita merkittävästi. Turvallinen ajo saattaa edellyttää huomattavasti alempaa nopeutta.

Ylintä sallittua nopeutta säätelevät liikennemerkkien ohella myös liikennesäännöt. Tieliikennelaki velvoittaa autoilijaa ottamaan huomioon muun muassa tien kunnon, sään, kelin, näkyvyyden ja liikenneolosuhteet sekä pitämään nopeuden sellaisena, että ajoneuvo voidaan pysäyttää aina näkyvissä olevalla ajoradan osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Kevät tuo myös lisää kevyttä liikennettä maanteille. Jalankulkijoita, pyöräilijöiltä ja mopoilijoita on syytä varoa ja jättää heille riittävä tila kohdattaessa tai ohitettaessa sekä välttää lian ja soran roiskuttamista. Keväällä olosuhteet tien reunassa voivat olla pitkään huonommat kuin itse ajoradalla.

Talviajan tiekohtaiset nopeusrajoitukset perustuvat liikenne- ja viestintäministeriön päätökseen, jonka mukaan talvi- ja pimeän ajan  nopeusrajoitukset päättyvät huhtikuun loppuun mennessä vallitsevan kelitilanteen mukaisesti. Viime vuosina vaihtoajankohta on ajoittunut eteläisessä Suomessa maaliskuun loppuun tai huhtikuun alkuun.

alue_auto: 

Vihdistä löytyy museoautojen entisöijä

Entisöinnin jälkeen museoauto voi olla hienommassa kunnossa kuin alun perin tehtaalta lähtiessä. Maailman vanhin museoauto on tehty 1800-luvun puolella, mutta se liikkuu yhä.

kupla.png

 Juuri maalattu vuoden 1958 Volkswagen Kupla maalauskammiossa.  

 

Karl Benz patentoi maailman ensimmäisen auton vuonna 1886. Kyseinen kulkuneuvo muistutti enemmän edeltäjäänsä hevoskärryä kuin autoa, mutta se toimi. Tuolloin Benzille naurettiin, vaan ei pitkään, sillä siitä alkoi autojen historia. Kyseinen malli on taatusti museoauto, mutta ihan mikä vain vanha auto ei sitä ole, sillä museoautollekin on olemassa omat kriteerinsä.

-Museoauton tulee olla vähintään 30 vuotta vanha ja museokatsastajan hyväksymä. Hyväksyntään vaaditaan, että auto on hyvässä kunnossa, aikansa mukainen ja sen varusteet toimivat. Siinä tulee olla alkuperäiset tai niiden kaltaiset osat. Pieniä poikkeamia hyväksytään tapauskohtaisesti, kertoo Ville Söderholm Uudenmaan Kolarikorjaamosta.

Yritys tekee etupäässä kolarikorjauksia, autojen maalauksia sekä pelti-, ikkuna- ja ilmastointitöitä, mutta jonkin verran myös museoautojen entisöintejä.

-On hienoa, että ihmiset harrastavat. Se piristää muitakin autoilijoita, kun liikenteessä tulee vastaan hienossa kunnossa olevia vanhoja autoja. Vanhassa autossa on oma viehätyksensä. Siinä on nostalgian siipien havinaa, joka tuo mielihyvää. Vanhoissa autoissa on usein iso moottori ja ihan oma äänimaailmansa ja ajotuntumansa, Söderholm tunnelmoi.

Museoautoja näkeekin usein fiilistelemässä kauniina kesäpäivinä, vappuna ja cruising-illoissa.

museoauto1.jpg

 Ville Söderholm tekee museoautoihin pelti- ja maalaustöitä Uudenmaan Kolarikorjaamossa.  

 

Komea maalipinta, varaosia ulkomailta

Jos vanhan autonsa haluaa rekisteröidä museoautoksi, kannattaa aloittaa ottamalla yhteys museoautokatsastajaan. Museokatsastajaa ei useinkaan löydä tavalliselta katsastusasemalta, vaan autokerhoista.

-Auto on hyvä näyttää hänelle, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja turhilta muutoksilta. Katsastaja kertoo, mitä kaikkea autosta pitää entisöidä.

Söderholm kertoo, että etenkin varaosien löytäminen tuottaa usein ongelmia. Vanhojenkin autojen osia myydään edelleen Amerikassa ja Isossa-Britanniassa, mutta jos osaa ei löydy ulkomailtakaan, pitää yrittää korjata vanha. Joitain osia, kuten lokasuojien kaaria, voi myös muokata toisen automallin osista tai tehdä kokonaan itse.

Ulkomailla tehdään uustuotantona osien lisäksi myös vanhantyylisiä verhoiluja museoautoihin. Pääkaupunkiseudultakin löytyy muutama verhoilija.

Uudenmaan Kolarikorjaamo tekee museoaitoihin etenkin peltitöitä ja maalauksia.

-Nykyään on niin hyvät maalausmenetelmät, että autot ovat melkein hienompia kuin tehtaalta lähtiessä. Kaverini tekee somisteraidat. Alkuperäisen sävyn löytäminen on välillä vaikeaa, kun maalimateriaalit ovat nykyään erilaisia, mutta aina on ratkaisu löytynyt ja saatu autoon oikea väri, Söderholm kertoo.

Söderholmin yritys ei korjaa museoautojen ilmastointilaitteita, koska niiden kylmäaineet ovat usein erilaiset kuin nykyautoissa. Apu löytyy kuitenkin yllättävältä taholta.

-Kylmälaiteasentajilta löytyy museoautoihin sopivia kylmäaineita, Söderholm vinkkaa.

 

Rakkaudesta lajiin

Museoauton entisöinti vie yrittäjältä sekä ajan että tilan korjaamosta. Taloudellista tappiotakin voi tulla, mutta entisöintejä tehdään silti rakkaudesta autoharrastukseen.

-Monen on mahdotonta edes ymmärtää, kuinka paljon aikaa museoauton entisöintiin menee. Siinä on niin paljon tarkkaa työtä. Esimerkiksi pellit ovat uudessa autossa lähtökohtaisesti suorat, mutta museoautossa ne voi joutua tekemään lähes kokonaan uudelleen. Niin paljon ei asiakkaalta voi veloittaa, kuin mitä tuntihinnan mukaan kertyisi. Suomessa ei olisi montaa harrastajaa, jos ei joustettaisi, Söderholm sanoo.

Museoinnin myötä autossa on pienet vakuutusmaksut, mutta sillä saa ajaa vain 30 päivänä vuodessa.

museoauto2.png

Juuri maalattu vuoden 1960 Cadillac.

 

museoauto3.jpg

Cadillacin lokasuojat hiomaväreissä. Seuraavaksi vuorossa hionta ja maalaus.

 

alue_auto: 

”Uusien autojen renkaita ei ole tarkoitettu kotona vaihdettaviksi”

Auton renkaiden vaihto voi päällisin puolin vaikuttaa varsin yksinkertaiselta toimenpiteeltä, mutta kun aihetta tarkastelee hiukan syvemmin, se ei yhtäkkiä enää olekaan sitä. Tässä muutama muistamisen arvoinen asia kesärengasajan lähestyessä.

vi1.jpg

Renkaiden vaihto sujuu tiimityönä. Kuvassa Jani Kovanen (vas) ja Vladimir Inginen.

 

Kesärenkaat tulisi lain mukaan olla vaihdettuna ensimmäisenä arkimaanantaina pääsiäisen jälkeen. Tämä vuonna tuo päivä on 4.4. Määritelmästä tekee erikoisen se, että pääsiäinen on eri vuosina eri aikaan.

-Tähän aikaan renkaiden vaihto alkaa heräillä ja pääsiäisen jälkeen se voimistuu. Keli vaikuttaa kuitenkin paljon ja tässä asiassa mennäänkin pitkälti maalaisjärjellä, kertoo yrittäjä Taneli Liljeblad Virkbladista.

Talvirenkaiden nastat kuluttavat tienpintaa kesärenkaita enemmän ja tekevät siitä karhean. Tästä syystä pehmeäkumiset kesärenkaat kuluvat tavallista enemmän siirtymävaiheessa, jolloin osa ajaa vielä talvirenkailla. Kun kaikilla on kesärenkaat, menee vielä noin kolme viikkoa, että asfalttipinta tulee sileämmäksi. Lämpötila vaikuttaa asiaan myös.

 

Renkaiden vaihto rengasliikkeessä

Kun renkaat menee vaihdattamaan rengasliikkeeseen, tulee ottaa mukaan lukkoavain pultteja varten (jos autosi renkaissa on lukkopultit) sekä pultit, jos kesärenkaissa on eri pultit kuin talvirenkaissa. Renkaiden kunto on hyvä tarkastaa ajoissa, jotta liikkeessä ei synny yllätyksiä. Lain sallima vähimmäisurasyvyys on kesärenkaissa 1,6 mm. Kyseinen syvyys ei kuitenkaan ole enää turvallinen.

-3 mm on ehdoton alaraja, koska esimerkiksi 70 km/h vauhdissa puolikulunutkin rengas on sateella oikeasti vaarallinen. Renkaiden vaihdon yhteydessä tarkistamme renkaiden kunnon ja keskustelemme asiakkaan kanssa siitä, milloin pitäisi hankkia uudet renkaat, Liljeblad sanoo.

Uusissa renkaissa urasyvyys on 8 mm. Vaihtoajankohdassa tulee huomioida myös mahdolliset matkat pohjoisemmaksi, missä kesäkelit eivät vielä ole yhtä lähellä kuin etelässä.

Itse vaihto tapahtuu noin seitsemässä minuutissa. Myös ilmanpaineiden mittaus ja jälkikiristys kuuluu vaihdon hintaan.

-Meiltä toiset renkaat saa pestyinä ja pussiin pakattuina mukaan, Liljeblad toteaa hymyillen.

Virkbladin palveluihin kuuluu lisäksi rengashotelli. Hyvästä palvelusta voi maksaakin hiukan enemmän, kun muistaa, että halvin ei ole välttämättä hyvä.

-Kaikki eivät tarkista edes ilmanpaineita, Liljeblad tietää.

Kuljetuksessa tulee vielä huomioida turvallisuus, etteivät renkaat pääse mahdollisessa kolaritilanteessa lentämään autossa matkustavien päälle.

vi3.jpg

Kuluneet renkaat ovat vaaralliset erityisesti vesisateella.

 

Nykyauto kaipaa nosturia

Monia 2000-luvun uusia autoja ei saisi nostaa tunkilla, vaan nosturilla, koska autoissa ei ole kunnollisia paikkoja nostamista varten. Auton alusta voi vääntyä tunkilla nostettaessa, mikä puolestaan nopeuttaa ruostumista.

-Pääsääntöisesti renkaiden vaihto ei enää kuulu kotipihaan, Liljeblad tiivistää.

Liljeblad kertoo huojentavan tiedon; autoa ei tarvitse osata itse ajaa nosturille, vaan riittää, että sen tuo Virkbladin pihaan ja ilmoittautuu toimistoon. Loppu hoituu ammattilaisten toimesta.

Isojen renkaiden säilytys ja kuljetus tuottaa myös ongelmia. Esimerkiksi kerrostalojen verkkokellareissa niitä ei saa enää säilyttää paloturvallisuuden takia. Harvalla myöskään on kotonaan turvallisia nostolaitteita. Auton mukana tulevaa tunkkia ei ole tarkoitettu toistuvaan käyttöön, vaan ainoastaan hätätilanteisiin. Kyseinen tunkki ei ole turvallinenkaan. Kunnollinen, tukeva tunkki taas ei yleensä irtoa kaupasta pikkurahalla. Renkaiden vaihto vaatii lisäksi mallikohtaista tietoa esimerkiksi siitä, kuuluuko renkaissa olla soviterenkaat vai ei.

Renkaiden vaihtoon liittyy myös turvallisuus puoli. Vaihto vaatiikin osaamista, jotta turvallisuus säilyy.

-Risteyksissä näkyy joka kevät irronneita pyörän pultteja, kun niitä ei ole kiristetty alun perin kunnolla tai jälkikiristys on jäänyt tekemättä, Liljeblad sanoo.

Renkaat tulee kiristää noin 150 kilometrin ajon jälkeen. Alumiinivanteisten renkaiden kanssa kiristys tulee huomioida erityisesti.

 

Renkaiden vaihto kotona

Jos renkaat kuitenkin vaihtaa kotona, on hyvä huomioida pari asiaa. Renkaiden tulee olla puhtaat, sillä esimerkiksi saven joutuminen kiinnityspintojen väliin, voi johtaa vaaratilanteisiin liikenteessä. Nostopaikan tulee olla kova ja tasainen ja tunkin kunnollinen. Pultit voivat olla niin kovasti kiinni, että niiden avaus käsivoimin voi tuottaa vaikeuksia. Kannattaa tarkistaa, että pultit ja mutterit ovat oikeanlaiset juuri omaan autoon. Pyörät tulee kiristää oikeaan momenttiin, mikä jää arvion varaan, ellei ole käytössä momenttiavainta. Renkaiden ilmanpaineet tulee myös tarkistaa.

-Ilmanpaineet ovat merkkikohtaisia. Oikea määrä kerrotaan usein ovipilarin tarrassa. Yleisesti ottaen sopiva määrä on 2,5 baaria, Liljeblad kertoo.

Renkaat suositellaan tasapainotettaviksi myös kotona tehdyn vaihdon jälkeen. Tämä ei ole välttämätöntä, jos ajo tuntuu aivan normaalilta, mutta jos auto ravistaa vähääkään, kannattaa suunnata tarkistukseen. Jos renkaat ovat epätasapainossa, mm. auton nivelet kuluvat.

Renkaiden vaihdon jälkeen myös ilmanpaineen varoitusjärjestelmä voi tuottaa ongelmia. Se ei nimittäin välttämättä tunnista kesärenkaita. Tuolloin järjestelmä pitää käydä koodaamassa alan liikkeessä.

vi2.jpg

Virkbladilla riittää, kun auton tuo pihaan ja ilmoittautuu toimistoon. Ammattilaiset hoitavat loput. Kuvassa Tom Holmström (vas), Taneli Liljeblad ja Tiina Gottberg.

alue_auto: 

Auto-Kehä aloittaa R-kioskin kanssa aivan uuden palvelumuodon

Auto-Kehä kokeilee yhteistyössä R-kioskin kanssa helppoa ja nopeaa tapaa toimittaa auto huoltoon Lohjalta Karkkilaan. Asiakkaan ei tarvitse kuin tuoda autonsa Lempolan R-kioskille ja loppu hoituu kuin itsestään.

r-kioski.png

R-Kioskin ja Auto-Kehän yhteistyötä on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa myös lähipaikkakunnille, jos se osoittautuu toimivaksi. Kuvassa Nissan Nordicin edustaja, myyntipäällikkö Arto Sillanpää (oik) ja jälkimarkkinointipäällikkö Kari Alen Auto-Kehästä.

 

Auto-Kehä Oy on Karkkilassa toimiva Nissan- ja Peugeot-automerkkien jälleenmyyjä ja perheyritys, josta löytyvät automyynnin lisäksi myös täyden palvelun huolto, maalaamo ja korikorjaamo. Nyt yritys kokeilee aivan uutta palvelumuotoa, jota ei ole tarjolla missään muualla Suomessa. Uuden palvelun avulla auton saa kätevästi merkkihuoltoon Karkkilaan.

-Lohjalla ei ole Nissan-huoltoa, joten idea uuteen palvelukonseptiin lähti, kun mietimme, miten voisimme palvella lohjalaisia asiakkaitamme paremmin, kertoo Auto-Kehän toimitusjohtaja Olli Liljegren.

Palvelu toimii niin, että asiakas tilaa huollon Auto-Kehästä ja toimittaa auton avaimineen Lempolan R-kioskille sen aukioloaikoina. Tilalle hän saa edullisesti vuokra-auton. Auto-Kehän huolto hakee ja palauttaa asiakkaan auton R-kioskille. Asiakas voi jälleen noutaa huolletun autonsa R-kioskin aukioloaikoina. R-kioski huolehtii ÄRRÄ-koodin avulla avainten turvallisesta säilyttämisestä ja luovuttamisesta. Auton kuljetus ei maksa asiakkaalle mitään.

-Tämä on aivan loistava homma, josta voi tulla merkittävä palvelukonsepti. Kyse on aivan uudesta tavasta hoitaa autohuolto. Uskon, että palvelulle on tarvetta, koska monesti ihmisillä on kiireidensä keskellä vaikeuksia saada tuotua auto huoltoon. Testaamme konseptia nyt ja jos se lähtee toimimaan, tarkoituksena on laajentaa lähipaikkakunnille, Liljegren jatkaa.

-Uskomme, että palvelu helpottaa lohjalaisten asiakkaidemme arkea. Palvelulle on varmasti kysyntää myös muualla, toteaa myös jälkimarkkinointipäällikkö Kari Alen Auto-Kehästä.
Myös R-kioskilla ollaan innoissaan yhteistyöstä. Uuteen palveluun voi tutustua Auto-Kehän nettisivuilla www.auto-keha.fi ja lisätietoa saa myös soittamalla asiakaspalveluun 0207 590 500.

auto.png

Uuden palvelumuodon myötä Nissanin-merkkihuolto on lähellä lohjalaisiakin.

alue_auto: 

”Tärkeintä on huoltaa moottoripyörät ja mopot ajoissa”

huolto1.jpg

Kun mopot ja moottoripyörät huoltaa ajoissa, säästää huomattavasti lompakkoaan.

 

Kevätkelien saapuessa autotallien perältä kaivetaan taas esiin erikokoisia kaksipyöräisiä kulkuneuvoja. On siis keväthuollon aika.

-Moottoriöljyt pitäisi vaihtaa kerran vuodessa. Jos niitä ei vaihda, moottori voi hajota ja joudutaan vaihtamaan esimerkiksi sylinterejä ja mäntiä. Lisäksi kannattaa tarkistaa jäähdytys-, jarru- ja vaihteistonesteet. Sekä jarrut että vaihteet hajoavat, jos öljyä on liian vähän tai sen joukkoon on päässyt vettä, Juha Jäppinen Fleetman Oy:stä kertoo.

Lohjan asemalla Tarvikekolmion yhteydessä toimiva Fleetman Oy huoltaa ja korjaa mopoja ja moottoripyöriä.

-Jarrujen toimivuus pitäisi testata kerran kuussa. Jos jarrut eivät toimi kunnossa, ne voivat esimerkiksi hirttää kiinni vauhdissa tai lakata kokonaan toimimasta. Sitten sattuu. Jos jarrupalat ovat liian kuluneet, jarrulevyt hajoavat. Myös ketjujen kireys tulee tarkistaa. Ne eivät saa olla liian löysät tai venyneet. Liian tiukat ketjut taas voivat katketa, Jäppinen selventää.

Katse kannattaa kääntää myös renkaisiin. Mopoissa ja moottoripyörissä sallittu minimiurasyvyys on 1 mm, mutta renkaat on viisasta vaihtaa jo aiemmin.

-Kun mennään alle 2 mm, rengas on sateella liukas. Sellainen rengas, jossa näkyy jo kankaat, on pelkkä luistinrata, Jäppinen sanoo.

Renkaiden suditus voi olla hauskaa, mutta ei kovin fiksua.

-15 minuutissa uudenkin renkaan saa suditettua sakkorenkaaksi, muistuttaa Jäppinen.

Tärkeintä asia huolehtia mopojen ja moottoripyörien kunnosta ajoissa, sillä ne vaativat muutakin kuin kovaa ajoa. Pienellä huollolla voi moninkertaistaa kulkuneuvon käyttöiän.

-Usein korjaamolle tullessa sanotaan, että mopo on toiminut jo kaksi viikkoa huonosti, mutta ajoa on vain jatkettu. Siitä seuraa tuplaongelmat. Vanhemmatkaan eivät usein tajua, kuinka suuret kustannukset huoltojen laiminlyönti tuo, Jäppinen muistuttaa.

mopo2.jpg

Juha Jäppinen esittelee kevlarvahvistettuja farkkuja.  

 

Karua jälkeä ilman kunnon ajovarusteita

Ajovarusteet on tärkeä turvallisuustekijä kaksipyöräisillä liikuttaessa.

-Ajovarusteisiin kannattaa panostaa, koska esimerkiksi tavalliset farkut ja tennarit eivät suojaa. Pienestäkin vauhdista kaatuessa voi saada isot murtumat ja luuhun asti yltävät haavat, Jäppinen varoittaa.

Nykyään on olemassa esimerkiksi kevlarvahvistettuja farkkuja ja ajokenkiä, jotka eivät ulkoisesti erotu millään lailla tavallisista, mutta suojaavat kaatuessa. Samaan aikaan voi siis olla sekä tyylikäs että huomioida turvallisuutensa. Varusteista löytyy omat mallinsa myös tytöille ja naisille. Erilaisia varusteita on saatavana selkäsuojasta munuaisvyöhön. Hyvässä kypärässä tulee olla leukasuoja. Ajohanskat ovat myös ehdottomat, jos sormensa haluaa pitää ehjinä.

-Tavalliset vaatteet kestävät asfaltilla liukumista vain metrin tai kaksi, mutta kunnon varusteet kestävät jo kymmeniä metrejä, Jäppinen vertaa.

Valitettavasti järki saavuttaa pään usein vasta yli 20-vuotiailla. Asia on huomioitu myös laissa; 18-vuotias ei vielä pääse ajamaan täystehoista moottoripyörää.

-Vanhemmat matkamoottoripyöräilijät käyttävät hyvin suojavarusteita, mutta tuntuu, että nuorille on turha edes puhua näistä. Kun hormonit hyrräävät ja parta alkaa kasvaa, pitää kokeilla rajojaan, Jäppinen harmittelee.

Jäppinen oli tosin itsekin nuorena hurjapää, mutta enää hän ei ole vuosikymmeniin uskaltanut ajaa ilman suojavarusteita.

mopo1.jpg

Turvallisuus ja tyylikkyys on mahdollista yhdistää.

 

Moottoripyöräily vähenee

Lakimuutokset ovat iskeneet kovalla kädellä moottoripyöräilyyn.

-Mopokortti on tullut maksulliseksi ja kevytmoottoripyöräkortin hinta on noussut. Jos mopoa ei ole nuorena ollut, ei synny innostusta moottoripyöräilyynkään. Aiemmin, kun ajoi henkilöautokortin, moottoripyöräkortti tuli samalla automaattisesti. Silloin yli 40-vuotiaat miehet ostivat moottoripyörän ja kunnon varusteet, kun lapset oli kasvatettu, mutta nykyään sillä yli 40-vuotiaalla miehellä ei ole moottoripyöräkorttia. Sen ikäisenä on iso kynnys mennä ajamaan kortti, joten he harrastavat jotain muuta, Jäppinen harmittelee.

alue_auto: 

Sami-Matti Trogen Rallycross European Challenge -sarjaan Euroopan radoille

trogen2.png

Sami-Matti Trogen Italian testissä.  

 

Nuori ja lupaava 14-vuotta täyttävä rallycross-kuljettaja Sami-Matti Trogen kilpailee kaudella 2016 Rallycross European Challenge -sarjassa. Trogen ajaa suomalaisen Set Promotion -tallin kilpailukykyisellä super 1600-luokan etuvetoisella Renault Twingo kilpa-autolla.

-Unelmani käyvät toteen, siirryn autourheilu-urallani ison harppauksen eteenpäin. Jussi ja Kalle Pinomäen luotsaaman Set Promotion Rallycross -tallin sopimus on mahtava ponnahduslauta uralleni sekä mahdollisuus ajaa heti huipputallissa Euroopassa, kertoo Trogen.

Euroopassa ajettavam Rallycross Challenge -sarjan Trogen aloittaa Unkarin kilpailulla 26.06.2016. Kilpailukalenterissa on tänä vuonna yhteensä kuusi European Challenge -sarjassa ajettavaa kilpailua. Lisäksi Trogen ajaa Estonian rallicross -sarjaa.

-Ensimmäiseen European Challenge -kilpailuun (1.5.) Italiaan en pääse osallistumaan, koska täytän lisenssiin vaadittavan 14 vuotta vasta pari viikkoa myöhemmin, toteaa Trogen.

-Alunperin Sami-Matin piti mennä Viron -sarjaan, mutta anoimme FIA:lta hänelle lupaa ajaa isolla autolla ja hän pääsikin ajamaan sitä juniorilisenssillä. Muut kuskit ovat 20-40-vuotiaita. Set Promotion -talli on menestynyt talli Euroopassa, joten on iso juttu, kun sinne pääsee ajamaan. Tässä palkitaan nyt monen vuoden työ, kommentoi Sami-Matti Trogenin isä Mika Trogen.

 

Trogen FHRA Motorsport -messuilla pääsiäisenä

Set Promotion -tallin rakentamalla autolla ovat aikaisemmin menestyneet suomalaisista kuljettajista mm. Joni Wiman, Jussi-Petteri Leppihalme, Jussi Pinomäki sekä viime vuonna EM-sarjassa kilpaillut Karoliina Leppihalme.

Trogenin yhteistyökumppanina on aloittanut sveitsiläinen TAG Heuer -kellobrändi, joka tulee näkymään kilpailukalustossa sekä tapahtumissa vuodesta 2016 alkaen.

-Päämääräni on ammattilaisura rallycrossin parissa ja on tärkeää että minulla on hyviä yhteistyökumppaneita tulevina vuosina, toteaa Trogen.

Trogen osallistuu 25.3.-28.03.2016 Helsingin messukeskuksessa järjestettäville FHRA Motorsport -messuille, joilla esitellään Set Promotion -tallin kilpakalustoa sekä Trogenin ja hänen taustajoukkojensa toimintaa. Messuosastolla ovat kuljettajista mukana mm. Matti Alamäki ja Joni-Pekka Rajala. Messuilla pääsee kokemaan aidon rallycrosskilpa-auton tuntua RallyCross -simulaattorissa sekä kilpailemaan mm. Trogenia sekä Alamäkeä vastaan.

trogen1.png

 

alue_auto: 

Sivut

 
Tilaa syöte Autot