Autot

Mainos

Future Cupin rallisprinttikilpailu ajetaan Karkkilassa

ralli2.png

Vauhtia riittää. (Kuva: Janne Pieviläinen)

 

Rallin ystäviä hemmotellaan 7.5.-8.5. Karkkilan Teollisuuskylässä rallisprinttikilpailulla. Tapahtuma alkaa lauantaina kello 12.00 ja sunnuntaina 14.00. Future Cupissa ajetaan kymmenen kilpailua viidellä eri paikkakunnalla, joista Karkkila on yksi. Muut paikkakunnat ovat Jurva, Keuruu, Rovaniemi ja Kokkola.

-Kyseessä on asfalttisarjan rallisprintti ja yksi rallin erikoiskokeista. 2,7 kilometriä pitkä rata ajetaan kahteen kertaan ja paras aika ratkaisee sijoituksen, selventää kilpailun tiedottaja Ismo Akkanen.

-Ralli on vauhdikas ja mukaansa tempaava laji. Asfalttikilpailut ovat suosittuja, koska ne saadaan järjestettyä lähellä ihmisiä. Tämäkin kilpailu ajetaan aivan Karkkilan keskustan vieressä, Akkanen jatkaa.

Kilpailu järjestetään Karkkilassa nyt toista kertaa. Ensimmäinen kilpailu vuonna 2014 saavutti hienosti yleisön suosion, sillä kaiken kaikkiaan paikalla oli noin 2 000 henkeä. Vastaavaa suosiota odotetaan nytkin.

Lauantain rata on sama kuin vuonna 2014 ja sunnuntaina se käännetään toisinpäin. Mukaan on ilmoittautunut lauantaille 132 ja sunnuntaille 120 kuljettajaa. Ajamassa on paikallisiakin. Tunnettuja nimiä ovat mm. Juha Salo ja Juuso Nordgren, jotka toimivat etuautotehtävissä.

 

Arvonnassa kilpa-autokyyti

Kilpa-autoja on mukana laidasta laitaan. Edustettuina ovat mm. nuorten-, ralliauto- ja historiikkiluokka. Nähdään asfaltilla 650 hevosvoimaisia huippunelivetojakin.

-Autot lähtevät puolen minuutin välein, joten pitkiä odotusaikoja ei pääse tulemaan, Akkanen sanoo.

Lipun ennakkoon ostaneiden kesken arvotaan rataan tutustuminen kilpa-auton kyydissä.

-Rallin yhdeksän kertainen Suomen mestari Juha Salo ajaa, joten vauhdikasta kyytiä on odotettavissa, hehkuttaa Akkanen.

Sunnuntaina naiset pääsevät ilmaiseksi sisään. Akkanen vinkkaa myös, että kännykän kuulokkeet kannattaa ottaa mukaan, sillä jos kuulutuksia ei jostain syystä kuule, voi tilannetta seurata myös ralliradiosta (98,4 MHz). Rallikansa pidetään tapahtumassa kylläisenä makkaran ja muiden herkkujen voimalla.

ralli1.png

Asfalttirallit keräävät hyvin yleisöä. (Kuva: Carita Tasanko)

alue_auto: 

Lohjalainen 14-vuotias rallicrosskuljettaja Sami-Matti Trogen ajaa Virossa kauden avauskilpailun

rallimatti.png

Sami-Matti Trogenin auto.

Sami-Matti Trogenin päätavoite pian alkavalla rallicrossakaudella on European Challenge -sarjassa, ja Virosta haetaan tuntumaa Euroopan kisoihin. Viron sarja käynnistyy 7.5 Tartumaassa Kulbilohun radalta. Koko sarjassa ajetaan seitsemän osakilpailua. 

Trogen ajaa sarjan kaksi ensimmäistä osakilpailua ennen European Challenge -sarjan alkua. Viron sarjaan Trogen lähtee Reinsalu Sportin Ford Ka’lla Super 1600 -luokassa ja European Challenge -sarjassa on käytössä Set Promotion -tallin Renault Twingo. 

Kylmiltään Trogen ei sarjaan lähde, vaan kokemusta kertyi jo viime kaudella.

- Ajoin Estonian rallycross -sarjassa viime vuonna neljä osakilpailua. Mielestäni kilpailut olivat hyvin järjestettyjä ja autoja omassa Super 1600 -luokassa oli paljon. Tavoitin jokaisessa kilpailussa bodium sijoituksen, Trogen kommentoi.

Viron sarjassa ajetaan siten, että juniorit ja kokeneemmat kuljettajat ajavat samoissa lähdöissä, mutta pisteet jaetaan erikseen.

-Kilpaileminen aikuisten kanssa antaa minulle paljon oppia kesäkuussa alkavaa Rallycross European Challenge -sarjaa silmällä pitäen. Tavoitteena minulla on siis ajaa Estonian sarjan kaikki seitsemän osakilpailua ja Rallycross European -sarjan kuusi osakilpailua eli yhteensä ajan kolmetoista kisaa syyskuuhun mennessä, Trogen kertoo.

Kevään aikana tiimi on päässyt harjoittelemaan sekä kotimaassa että Virossa.

-Ajoin muutama viikko sitten sarjan mediapäivänä koko sarjan nopeimman ajan, onnistuin voittamaan myös nelivetoiset autot. Tavoitteena minulla on Viron sarjan ensimmäisessä osakilpailussa sijoittua aikuisten sarjassa kolmen joukkoon ja junior-luokassa tähtäimessä on voitto. Super 1600 -luokan autoja ensimmäisessä kisassa on ennakkotietojen mukaan noin 25-30 kappaletta.

Viron sarja
http://www.rallikross.ee/

Sami-Matin menoa voit seurata täältä
https://www.facebook.com/printracemotorsport/?fref=ts

Viron rallicross löytyy tästä
https://www.facebook.com/Rallikross/?fref=ts&__mref=message_bubble

Kotisivuille pääset täältä
http://samimattitrogen.com/

alue_auto: 

Automobiilien kevät helatorstaina

ajo1_0.png

Tunnelmia Helatorstai-ajosta.

 

Perinteinen wanhojen ajoneuvojen Helatorstai-ajo alkaa ja myös päättyy Kylpylähotelli Päiväkumpuun (Keskustie 121, 09120 Karjalohja). Ajeluun osallistuu viitisenkymmentä ajoneuvoa isiemme ja isoisiemme ajoilta.

Osallistuvia ajokkeja tulee pitkin Etelä-Suomea, kaukaisimmat ilmoittautuneet ovat Eija ja Olavi Summanen Mäntyharjulta, keltaisella vuoden 1956 MG Magnettellaan. Vanhinta ajokalustoa edustaa Risto Soivion Ford A Tudor 1929. Useat ajokunnat ovat pukeutuneet ajokkiensa ikäkauden asuihin.

Tänä vuonna noin 100 km pituinen reitti kiertelee pikkuteitä Mustion, Siuntion, Lohjan ja Sammatin alueilla. Päiväkummun alueelle alkaa virrata ajokkeja aamulla jo kello 9.00, ja lähtö ajeluun tapahtuu kello 10.30 alkaen. Yleisö on tervetullut tutkiskelemaan wanhoja ajoneuvoja sekä tenttaamaan ajokuntia kulkuneuvoistaan ja niiden historiasta. Ensimmäisenä reitille lähtee Seppo Tuovinen ajokkinaan vuoden 1941 MB 230 W 153.

ajo2.png

Automobiileja vuosikymmenten varrelta. Muistatko merkin? Milloin viimeksi näit tuollaisen liikenteessä? Olitko joskus itse kyydissä?

 

Ajosaattuetta voi seurata myös Lohjalla, Siuntion suunnalta saapuva letka ajelee Suurlohjankatua pitkin noin kello 13.00. Perille Päiväkumpuun autovanhukset saapuvat kello 14.00 alkaen, ja taas on yleisöllä tilaisuus ihastella vanhan tekniikan saavutuksia. Koska tilaisuuteen saapuu paljon autoja, kuljettajia pyydetään noudattamaan alueella pysäköintiohjeita.

Helatorstai-ajo on Autohistoriallinen Seura ry:n (www.autohistoriallinenseura.fi) vuotuinen päätapahtuma. Tänä vuonna ajoreitin on valinnut Kenneth Lemström. Ajoon voivat osallistua automobiileilla muutkin kuin yhdistyksen jäsenet. Ilmoittautumiset: Satu Danielsson 050 571 5266 (iltaisin).

Autohistoriallinen Seura on perustettu 52 vuotta sitten, tarkoituksella vaalia ajoneuvohistoriaa, edistää moottoriajoneuvojen säilyttämistä tuleville sukupolville sekä tutustuttaa yleisöä ajoneuvoihin liittyvään kulttuurihistoriaan.

Jyrki Mero

ajo4_0.png

Päiväkummun pihalla voi arvioida automobiilien kehityskaarta niin tekniikan kuin muotoilunkin osalta.

ajo3_0.png

Autot kiinnostusta kerää, uteliaisuuskin siinä herää.

 

alue_auto: 

#SpeedMarathon

Tällä kertaa sujui tehovalvonta Länsi-Uudellamaalla kohtuullisen rauhallisissa merkeissä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Valvonnassa ei kirjattu yhtään törkeää ylinopeutta eikä ajokortteja lähtenyt hyllylle kuivumaan. Liekö ennakkotiedottaminen purrut?

Kävivätpä jotkut kuljettajat kohteliaasti koputtelemassakin valvontakamera-auton oveen kysyäkseen paljonko sitä ylinopeutta oli, kun kamera heidän kohdallaan oli välähtänyt. Kansalaisille kerrottakoon, että tieto rekisteröityy syvälle järjestelmän uumeniin ja käsittely kestää muutaman viikon. Ei auta, kuin jännittää ja odottaa postin tuomaa kirjettä.

Muistutamme myös tässä yhteydessä, että sakko tai huomautus tulee rekisteriin merkitylle ajoneuvon omistajalle. Mikäli auton ratin takana on ollut joku muu kuin omistaja, ei sakkoa kannatta ottaa niin sanotusti omaan piikkiin jonkun puolesta. 3 sakkoa vuoden sisällä voi tietää kortin menetystä. Jälkeenpäin on raskas ja byrokraattinen prosessi purkaa sakko.

alue_auto: 

Liikenneturvallisuus on kiinni pienistä asioista

Liikenneturvallisuustapahtumassa niin pienet kuin isotkin pääsivät testaamaan, miltä maailma näyttää rekan ratin takaa. Raskaan kaluston kuljettajat, poliisi ja pelastuslaitos ovat yhtä mieltä siitä, mitkä tekijät aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä.

liik3.jpg

Tapahtumassa oli havainnollistettu kuolleita kulmia kulkuneuvojen sijoittelulla.

 

Turvaa tielle -Lohja tapahtuman tavoite täyttyy, jos sen johdosta edes yksi lapsi säästyy jäämästä auton alle. Näin määritteli tapahtuman järjestäjä Joni Juhola. Lauantaina 16.4. Aurlahden rantakenttä täyttyi isoista ajoneuvoista ja innokkaasta yleisöstä.

-Tultiin noin puoli tuntia sitten, mutta kyllä tässä vielä hetki menee, kun jokainen auto kierretään läpi. On hyvä, että tällaisia tapahtumia järjestetään. Nämä innostavat pientä väkeä, kommentoi Kenneth Mangström.

-Kaikki, vastaa puolestaan tytär Cecilia Mangström, kun häneltä kysytään, mikä tapahtumassa on hienoa.

Jari ja Jussi Jaatinen ihailivat etenkin Lohjan Hinauspalvelu Suoniemen hinausautoa.

-Kaikkein erikoisinta täällä on tämä hinausauto, kommentoi Jussi Jaatinen.

Kyseessä on astetta tehokkaampi hinausauto, jolla toisen kulkuneuvon saa vedettyä pois pahemmastakin paikasta, vaikka ei pääsisi edes ihan lähelle.

-Hieno tapahtuma. Hyvä, että tällaisia järjestetään ja vielä ilmaisena talkootyönä. Tämän tyyppisiä tapahtumia saisi olla enemmänkin. Kuljetan itse kasettiautoa, joten kaikki kiinnostaa, missä on pyörät alla, sanoo Jari Jaatinen.

liik4.jpg

Cecilia Mangström 6v testasi näkymiä rekan ratin takaa.  

 

Vaara vaanii risteyksissä ja suojateillä

-Risteysalueet ovat pahoja. Ihmisillä on myös sellainen asenne, että joka paikkaan on kiire. Siinä syntyy turhia ohituksia ja kaistanvaihtoja sekä läheltä piti -tilanteita. Liikenteessä pitäisi olla yleinen rauhallisuus tai kaikki vaarantuu, sanoo Joni Grandell, joka ajaa työkseen puoliperävainuyhdistelmää.

Hänen mielestään niin lapsille kuin hieman vanhemmillekin pitäisi enemmän teroittaa mieliin tiettyjä asioita.

-Kotona opetetaan, että suojatie on kaiken turva, mutta ei se ole. Ei myöskään pidä mennä sen asenteen mukaan, mihin kaikkeen itsellä on liikenteessä oikeus.

-Keli pitäisi myös huomioida. Vaikka automainoksissa mainostetaan hyviä tietokoneita ja lyhyitä jarrutusmatkoja, löytyy se viimeinen tietokone ratin ja penkin välistä. Mainokset antavat välillä väärän kuvan, Grandell toteaa.

Kiire ja ajattelemattomuus näkyvät myös aura-auton kuljettajan työssä. Talveen on vielä tovi, mutta muutama asia kannattaa jo pistää hautumaan ensi talvea varten.

-Ihmiset eivät välitä huomiovilkuista, vaan keskittyvät muuhun. Kun auraa ajetaan vastaan, ei hiljennetä tai oteta sivuun yhtään. Aura on kuitenkin 4,6 metriä leveä ja kaistaviivakin olisi tarkoitus saada puhtaaksi. Pöllyävä lumi vie lisäksi näkyvyyden. Kaikki ihmiset eivät ymmärrä, että aurat ovat liikenteessä heitä varten, kommentoi aura-autoa ajava Samuli Suomi.

liik2.jpg

Puoliperävainuyhdistelmää työkseen ajava Joni Grandell toteaa, että kiire aiheuttaa mm. turhia ohituksia ja vähältä piti -tilanteita. Hän muistuttaa myös, ettei suojatie olekaan aina turvallinen paikka.

 

Kännykät ja kiire ovat turvallisuusriski

-Suojatien ylityksen ovat kaikkein vaarallisimpia paikkoja, kun kaistoja on useampi. Mm. Lohjan pääkirjaston edessä on tapahtunut useita läheltä piti -tilanteita, kun yksi auto pysähtyy suojatien eteen, mutta toinen ajaakin toista kaistaa pysähtymättä. Risteyksissä sattuu myös, kun auto kääntyy pyörätien yli, kertoo vanhempi konstaapeli Marko Tapanainen.

-Kännykät voivat olla syynä monen onnettomuuden takana. Ne vievät huomion muualle liikenteestä. Auto kulkee parissa sekunnissa kymmeniä metrejä. Se voi olla se ratkaiseva hetki, Tapanainen jatkaa.

-Tilannenopeus ja etäisyys edellä menevään ovat tärkeitä asioita. Nopeuden merkitys korostuu taajamassa, koska jo kymmenen kilometriä lisää nopeuteen on paljon, kun mietitään liikenneonnettomuuden uhrin vammoja, muistuttaa puolestaan ylikonstaapeli Petri Luoto.

liik1.jpg

Jari Jaatinen ja Jussi Jaatinen 11v ihailivat etenkin hinausautoa. Talkoovoimin järjestetty tapahtuma sai heiltä kiitosta.

 

Kuinka toimia onnettomuustilanteessa?

-Yleinen kiire, kännykät ja huomion kiinnittäminen vääriin asioihin aiheuttavat onnettomuuksia, toteaa Marko Vesanen Ventelän VPK:sta.

Hän antaa ohjeet liikenneonnettomuuspaikalle tuleville.

-Oma turvallisuus pitää muistaa ja sijoittaa auto niin, että se suojaa omaa toimintaa. Sitten varoitetaan muuta liikennettä, ettei tule lisäonnettomuuksia, soitetaan nopeasti hätänumeroon ja turvataan onnettomuuden uhrien hengitys, Vesanen neuvoo.

Vesasen mukaan on tärkeää, että ihmiset todella pysähtyvät katsomaan, mikä onnettomuuspaikalla on tilanne.

-Yllättävän paljon ajetaan vain ohi ja soitetaan, muttei pysähdytä katsomaan. Joskus tulee soittoja sellaisistakin autoista, jotka ovat olleet ojassa jo kolme päivää. Tarkistelemme niitä sitten aina uudelleen, Vesanen toteaa.

Hän vinkkaa, että pelastushenkilöstön työn helpottamiseksi voi nykyään hankkia autoonsa turvakortin, josta selviää mm. akun ja polttoainesäiliön sijainti sekä auton turvalaitteet.

liik5.jpg

Aura-auton kuljettaja Samuli Suomi on pistänyt merkille, ettei liikenteessä välitetä huomiovilkuilta.

 

Jatkoa luvassa

Idea tapahtuman järjestämiselle lähti viime syksynä Juholan tyttärestä Alexandra Juholasta. Hän oli nähnyt uutisissa jutun rekan alle kuolleesta tytöstä ja kysyi, olisiko koululle helppo saada rekka kuljettajineen kertomaan raskaan kaluston kohtaamisesta liikenteessä. Kysymys poiki liikenneturvallisuuskierroksen useille Lohjan ala-asteille sekä lauantaisen Turvaa tielle -Lohja tapahtuman. Samaa rataa on tarkoitus jatkaa taas ensi syksynä.

-Eiköhän tästä jonkinlainen perinne saada aikaiseksi, toteaa koulukierroksillakin mukana ollut Markus Hänninen Kuljetusliike Markus Hänninen Oy:stä.

Turvaa tielle- Lohja tapahtumaan saatiin mukaan 29 yhteistyökumppania. Osa oli paikalla tapahtumassa ja loput lahjoittivat esimerkiksi heijastimia ja muuta yleisölle jaettavaa. Mukana olivat Kuljetusliike Markus Hänninen Oy, Kuljetus Sundell Oy, Kuljetus Reijo Mecklin Oy, SFK-Kuljetus Oy, Lohjan Ajolähtö Oy, Kuljetus A. Taponen Oy, Lohjan Hinauspalvelu Oy Suoniemi, Kuljetusliike Ikävalko Oy, Ventelän VPK, Vihdin Sairaankuljetus Oy, Länsi-Uudenmaan poliisi, Karjaan KTK, Suomen raskaan kaluston kuljettajat ry (Srrk ry), Seifti Oy, Xjumpit, Nordkalk Oy, Aktia, Rudus Oy, Osuuspankki, Scania Suomi, LähiTapiola, Katveturva Oy, Skal, Suomen Kala-auto Oy, APK-Palvelut Oy, SPR Lohja, Trendi Liikennekoulu, Oy Pohhjolan Liikenne Ab ja Tmi JmtLaakso.

alue_auto: 

7-vuotias Meri Levula vei voiton

Vasta 7-vuotias Perttilän koulun ekaluokkalainen Meri Levula ajoi kartingin Eestin mestaruussarjan avauskilpailussa voittoon.

meri1.jpg

Jo 3-vuotiaana ajamisen aloittanut Levula on kokenut ratinkääntäjä. Viime vuonna Suomessa viimeisessä kartingkilpailussa  ensimmäisen voiton ajanut Levula jatkoi siitä, mihin viime vuonna jäi ja voitti urallaan ensimmäisen ulkomaankilpailun Eestin Tabasalussa. Samalla oli syntyä myös uusi rataennätys vanhalle Tabasalun radalle, Levula jäi vain 0.1 sekuntia rataennätyksestä ja kirjautti itsensä historiatietoihin toiseksi nopeimmaksi cadet-luokan kuskiksi. Voitollaan Levula johtaa nyt cadet-luokkaa Eestin sarjassa.

-Tarkoituksena oli vaan käydä kokeilemassa ensimmäisessä kilpailussa Baltian kuskien vauhti, mutta nyt täytyy kerätä rahoitus, jotta voidaan ajaa koko sarja. Meri saa tyttökuskina aika suuren huomion, joten eiköhän jostain myös sponsori tiimille saada, kommentoi isä Tapani Levula

-Meri oli viikonlopun puhutuin moottoriurheilukuski, Levula jatkaa.

Muut suomalaiset kisassa olivat miniluokassa sipoolainen Samuli Mertsalmi 13 ja lohjalainen Teemu Levänen, jonka auto ei toiminut toivotulla tavalla.

meri2.jpg

Meri Levula.

 

alue_auto: 

Poliisi: Kevät toi kaaharit

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos haluaa muistuttaa, että teiden sulaminen, kesärenkaiden vaihtaminen ja auringon paistaminen muuttaa vaan ei poista nopeusrajoituksia.

Ilmiö muistuttaa vasikoiden laitumelle pääsyä pitkän talven jäljiltä. Kaahataan ja kokeillaan kuin päättömät, no, vasikat, ihan kortin hyllylle päätymiseen asti. Liikenteessä iloinen kirmaaminen ei kuitenkaan ole harmitonta. Päivittäin jää poliisin haaviin suuria ylinopeuksia, joihin joudutaan puuttumaan. Yhä useampi kuljettaja luovuttaa ajokorttinsa kuivumaan muhkean sakon saatuaan.

Myös moottoripyörien ilmestyminen teille aiheuttaa samanlaisia ilmiöitä. Kannattaa muistaa, että moottoripyöräpoliisitkin treenaavat ajamista ja jarrutuksia radalla ennen varsinaista ajokautta. Suosittelemme lämpimästi, että itse kukin motoristi aloittaisi ajokauden rauhallisesti ja palauttaisi harjoittelemalla tuntuman jarruihin ja muihin hallintalaitteisiin. Talven aikana fysiikan lait eivät ole kadonneet.

Muistutamme myös, että yleisessä liikenteessä "keuliminen" eli ajaminen etupyörä irti ajoradasta nostettuna luokitellaan vakavaksi piittaamattomuudeksi liikenneturvallisuudesta ja siitä rapsahtaa sakon lisäksi väliaikainen ajokielto.

Sekä huomattavat ylinopeudet että "keulimiset" valitettavasti päättävät monen motoristin ajokauden ensimmäisten ajopäivien aikana. On vaikea uskoa, että moni riskeeraa lyhyen kesäkauden lapsellisen leikkimisen vuoksi. Paitsi uskottava se on. Kokemuksesta.

Maltetaan, että saadaan nauttia kesästä, niin ratin takana kuin prätkän puikoissakin!

alue_auto: 

Liikenteessä siirrytään kesänopeusrajoituksiin

Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella siirrytään kesänopeusrajoituksiin viikon 13 torstaina ja perjantaina.

Kauden 2015 - 2016 talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistuvat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa 31.3. - 1.4.2016. Muuttuneet nopeusrajoitukset tulevat voimaan heti kun nopeusrajoitusmerkki on vaihdettu.

Moottoriteillä nopeusrajoitus nostetaan 120 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta tieosuuksia, joilla on pysyvä alempi rajoitus.Tieosilla, joilla on vaihtuvat nopeusrajoitukset, kesänopeuksia on voitu siirtyä käyttämään valoisaan aikaan hyvissä keliolosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen syksyllä 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti.

Muilla pääteillä talven ajaksi 80 kilometriin tunnissa alennetut nopeusrajoitukset palautetaan 100 kilometriin tunnissa.

 

Talviajan 80 km/h nopeusrajoitus jää toistaiseksi voimaan eräillä tiejaksoilla päällysteen huonon kunnon takia.

 Maantiellä 413 Hartolassa ja Sysmässä välillä Ylemmäistentie - Liikolantie jätetään tilapäinen 80 km/h rajoitus voimaan tien huonon kunnon takia. Kesäajan rajoitukset tulevat tällä jaksolla voimaan vasta uudelleen päällystyksen jälkeen.

 

Ajonopeus olosuhteiden mukaan

Ajokelit tiestöllä saattavat vaihdella vielä paljonkin tienkohdittain ja vuorokaudenajoittain. Vaikka alennetut nopeusrajoitukset nyt poistuvatkin, on autoilijoiden syytä tarkkailla kelejä ja sovittaa ajonopeutensa muuttuvien olosuhteiden mukaisiksi. Esimerkiksi yöpakkaset tai lumi- ja räntäsateet saattavat heikentää ajo-olosuhteita merkittävästi. Turvallinen ajo saattaa edellyttää huomattavasti alempaa nopeutta.

Ylintä sallittua nopeutta säätelevät liikennemerkkien ohella myös liikennesäännöt. Tieliikennelaki velvoittaa autoilijaa ottamaan huomioon muun muassa tien kunnon, sään, kelin, näkyvyyden ja liikenneolosuhteet sekä pitämään nopeuden sellaisena, että ajoneuvo voidaan pysäyttää aina näkyvissä olevalla ajoradan osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Kevät tuo myös lisää kevyttä liikennettä maanteille. Jalankulkijoita, pyöräilijöiltä ja mopoilijoita on syytä varoa ja jättää heille riittävä tila kohdattaessa tai ohitettaessa sekä välttää lian ja soran roiskuttamista. Keväällä olosuhteet tien reunassa voivat olla pitkään huonommat kuin itse ajoradalla.

Talviajan tiekohtaiset nopeusrajoitukset perustuvat liikenne- ja viestintäministeriön päätökseen, jonka mukaan talvi- ja pimeän ajan  nopeusrajoitukset päättyvät huhtikuun loppuun mennessä vallitsevan kelitilanteen mukaisesti. Viime vuosina vaihtoajankohta on ajoittunut eteläisessä Suomessa maaliskuun loppuun tai huhtikuun alkuun.

alue_auto: 

Vihdistä löytyy museoautojen entisöijä

Entisöinnin jälkeen museoauto voi olla hienommassa kunnossa kuin alun perin tehtaalta lähtiessä. Maailman vanhin museoauto on tehty 1800-luvun puolella, mutta se liikkuu yhä.

kupla.png

 Juuri maalattu vuoden 1958 Volkswagen Kupla maalauskammiossa.  

 

Karl Benz patentoi maailman ensimmäisen auton vuonna 1886. Kyseinen kulkuneuvo muistutti enemmän edeltäjäänsä hevoskärryä kuin autoa, mutta se toimi. Tuolloin Benzille naurettiin, vaan ei pitkään, sillä siitä alkoi autojen historia. Kyseinen malli on taatusti museoauto, mutta ihan mikä vain vanha auto ei sitä ole, sillä museoautollekin on olemassa omat kriteerinsä.

-Museoauton tulee olla vähintään 30 vuotta vanha ja museokatsastajan hyväksymä. Hyväksyntään vaaditaan, että auto on hyvässä kunnossa, aikansa mukainen ja sen varusteet toimivat. Siinä tulee olla alkuperäiset tai niiden kaltaiset osat. Pieniä poikkeamia hyväksytään tapauskohtaisesti, kertoo Ville Söderholm Uudenmaan Kolarikorjaamosta.

Yritys tekee etupäässä kolarikorjauksia, autojen maalauksia sekä pelti-, ikkuna- ja ilmastointitöitä, mutta jonkin verran myös museoautojen entisöintejä.

-On hienoa, että ihmiset harrastavat. Se piristää muitakin autoilijoita, kun liikenteessä tulee vastaan hienossa kunnossa olevia vanhoja autoja. Vanhassa autossa on oma viehätyksensä. Siinä on nostalgian siipien havinaa, joka tuo mielihyvää. Vanhoissa autoissa on usein iso moottori ja ihan oma äänimaailmansa ja ajotuntumansa, Söderholm tunnelmoi.

Museoautoja näkeekin usein fiilistelemässä kauniina kesäpäivinä, vappuna ja cruising-illoissa.

museoauto1.jpg

 Ville Söderholm tekee museoautoihin pelti- ja maalaustöitä Uudenmaan Kolarikorjaamossa.  

 

Komea maalipinta, varaosia ulkomailta

Jos vanhan autonsa haluaa rekisteröidä museoautoksi, kannattaa aloittaa ottamalla yhteys museoautokatsastajaan. Museokatsastajaa ei useinkaan löydä tavalliselta katsastusasemalta, vaan autokerhoista.

-Auto on hyvä näyttää hänelle, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja turhilta muutoksilta. Katsastaja kertoo, mitä kaikkea autosta pitää entisöidä.

Söderholm kertoo, että etenkin varaosien löytäminen tuottaa usein ongelmia. Vanhojenkin autojen osia myydään edelleen Amerikassa ja Isossa-Britanniassa, mutta jos osaa ei löydy ulkomailtakaan, pitää yrittää korjata vanha. Joitain osia, kuten lokasuojien kaaria, voi myös muokata toisen automallin osista tai tehdä kokonaan itse.

Ulkomailla tehdään uustuotantona osien lisäksi myös vanhantyylisiä verhoiluja museoautoihin. Pääkaupunkiseudultakin löytyy muutama verhoilija.

Uudenmaan Kolarikorjaamo tekee museoaitoihin etenkin peltitöitä ja maalauksia.

-Nykyään on niin hyvät maalausmenetelmät, että autot ovat melkein hienompia kuin tehtaalta lähtiessä. Kaverini tekee somisteraidat. Alkuperäisen sävyn löytäminen on välillä vaikeaa, kun maalimateriaalit ovat nykyään erilaisia, mutta aina on ratkaisu löytynyt ja saatu autoon oikea väri, Söderholm kertoo.

Söderholmin yritys ei korjaa museoautojen ilmastointilaitteita, koska niiden kylmäaineet ovat usein erilaiset kuin nykyautoissa. Apu löytyy kuitenkin yllättävältä taholta.

-Kylmälaiteasentajilta löytyy museoautoihin sopivia kylmäaineita, Söderholm vinkkaa.

 

Rakkaudesta lajiin

Museoauton entisöinti vie yrittäjältä sekä ajan että tilan korjaamosta. Taloudellista tappiotakin voi tulla, mutta entisöintejä tehdään silti rakkaudesta autoharrastukseen.

-Monen on mahdotonta edes ymmärtää, kuinka paljon aikaa museoauton entisöintiin menee. Siinä on niin paljon tarkkaa työtä. Esimerkiksi pellit ovat uudessa autossa lähtökohtaisesti suorat, mutta museoautossa ne voi joutua tekemään lähes kokonaan uudelleen. Niin paljon ei asiakkaalta voi veloittaa, kuin mitä tuntihinnan mukaan kertyisi. Suomessa ei olisi montaa harrastajaa, jos ei joustettaisi, Söderholm sanoo.

Museoinnin myötä autossa on pienet vakuutusmaksut, mutta sillä saa ajaa vain 30 päivänä vuodessa.

museoauto2.png

Juuri maalattu vuoden 1960 Cadillac.

 

museoauto3.jpg

Cadillacin lokasuojat hiomaväreissä. Seuraavaksi vuorossa hionta ja maalaus.

 

alue_auto: 

Sivut

 
Tilaa syöte Autot