Harrastukset

Mainos

Uusi voimisteluryhmä aikuisille ja senioreille alkaa pian

DSC_1309.JPG

Alpo Puuronen esittelee sisiliskokävelyä, joka vahvistaa kehon lihaksia kokonaisvaltaisesti.

 

Voimisteluklubi Lohja pilotoi uuden Iloa liikunnasta, voimaa voimistelusta -liikuntaryhmän, joka on tarkoitettu työikäisille sekä eläkeläisille. Liikuntaryhmä kokoontuu kuuden viikon ajan kaksi kertaa viikossa. Kokoontumiset pidetään tiistaisin ja torstaisin kello 13.00-14.00 Voimisteluklubi Lohjan tiloissa (Vappulantie 474). Ensimmäinen kokoontuminen on tiistaina 24.10. Kyseessä on esittelykerta, jolloin mm. kartoitetaan ryhmäläisten tasoa ja toiveita. Ensimmäisen viikon voi kokeilla, onko kyseessä itselle sopiva harrastus.

-Haluamme tarjota liikuntaa matalalla kynnyksellä ja toivomme, että saamme porukkaa tähän ryhmää, kertoo Voimisteluklubi Lohjan toiminnanjohtaja Niina Vuorela.

Kyseessä on Voimisteluklubi Lohjan kokeilu, jonka perustella nähdään, onko kyseiselle toiminnalle tilausta ja kysyntää. Jos ilmenee, että innostusta löytyy, suunnitellaan jatkoa saatujen kokemusten perusteella.

-Meillä on hyvät puitteet harrastamiselle. Harva kuitenkaan tietää, millainen sali meillä on. Viikossa meillä on yli 50 harrasteryhmää ja noin 700 harrastajaa, kertoo Vuorela.

Ryhmiä on sekä lapsille, perheille että aikuisille. Lisäksi on kilparyhmiä.

-Olemme keskittyneet tähän asti etenkin lapsiin ja nuoriin, mutta olisi ihanaa tarjota enemmän voimistelua myös aikuisille ja senioreille, Vuorela sanoo.

 

Voimisteluohjausta vahvalla kokemuksella

Ryhmää vetäjää Alpo Puuronen, jolla on pitkä voimistelu- ja urheilutausta.

-1990-luvulla vedin Lohjan Louhessa poikien telinevoimisteluryhmää yli kymmenen vuoden ajan.

Kaikki alkoi siitä, kun Puurosen omat pojat olivat pieniä ja hän vei heidät telinevoimisteluun.

-Katselin 15 minuuttia, kuinka ohjaaja veti voimistelua yksin 50 lapselle ja tarjosin sitten apuani. Siitä se lähti, Puuronen kertoo.

Sen jälkeen hän on harrastanut mm. maastopyöräilyä.

-Lohjan maastopyöräporukoissa ovat metsäpolut tulleet tutuiksi vuodesta 1992 lähtien. Lisäksi polkupyörä-trialikin vei minua mennessään melkoisen tovin. Kalkki-Petterillä oli aikanaan jopa rakentamani sisähalli, jossa voitiin harjoitella talviaikaan.

Vuorela ja Puuronen kohtasivat jo Lohjan Louhessa 1990-luvulla. Ajatus Puurosen vetämästä voimisteluryhmästä kypsyi vähitellen.

-Olen jo monena vuonna halunnut Alpon mukaan. Hän on sanonut, että sitten, kun ei ole työkiireitä, kertoo Vuorela.

-Nyt ajatus on kehittynyt siihen pisteeseen, että haluamme kokeilla tätä ryhmää. Kun jouduin itse pois työelämästä, syntyi ajatus, että alkaisin ohjata oman ikäisiäni ja vanhempia kertoo Puuronen.

-Jo muutaman tunnin joutenolo kotona saa minut kävelemään olohuoneen ja keittiön väliä siihen tahtiin, että on autotalliin lähdettävä vaikka puhdasta pyörää kiillottamaan. Koska työtilanne sallii, tarjouduin vapaaehtoiseksi Voimisteluklubille, jotta muillekin mahdollisesti samassa tilanteessa oleville ja eläköityneille liikuntaa kaipaaville saataisiin järjestettyä mahdollisuus poistua ”olohuone-keittiökirouksesta”, Puuronen jatkaa.

 

Rohkeasti mukaan voimistelemaan

Ryhmän tarkoituksena on kannustaa ihmisiä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin ja pitää huolta siitä, että jokainen voi vahvistaa lihasvoimaansa, tasapainoaan ja kestävyyttään omien voimiensa mukaan. Se, mitä Puurosen vetämillä voimistelutunneilla lopulta tehdään, riippuu paljon ryhmäläisistä.

-Sitä ei tarvitse pelätä, ettei osaa. Tunnit suunnitellaan ryhmäläisten tason mukaan. Jos mukana on aiemmin voimistelleita, porukka voidaan jakaa kahtia, sanoo Puuronen.

Välineitä hyödynnetään, mutta telineille ei nousta, ellei joku erityisesti halua. Pienikin voimistelu tekee hyvää.

-Liikkeelle lähdetään varovasti. Olemalla liikunnallisesti aktiivinen nuorentaa kroppaa. Jos nuorena sai kymmenen leukaa, on ikääntyneenä kahden tai kolmen leuankin sarja hyvä. Jopa pelkkä tangossa roikkuminen tekee hyvää selälle ja olkapäille. Jalatkin tulee pitää kunnossa, kuinkas muutoin sitten aikanaan vanhainkodissa pääsee hoitajia karkuun? Puuronen naurahtaa.

Voimistellessa kehittyvät mm. notkeus, tasapaino, ketteryys, koordinaatio, keskivartalon hallinta ja lihasvoima. Puuronen ja Vuorela muistuttavat, että kaikki voimistelu on hyväksi. Nuorille se antaa hyvän pohjan mihin tahansa liikuntalajiin. Vanhemmalle väelle taas voimistelu on hyvä keino pitää kunnostaan huolta. Voimistelussa on kyse yksilösuorituksista, mutta niitäkin on mukavampi tehdä porukalla kuin itsekseen.

-Rentoa ja hauskaa pitää olla, tiivistää Vuorela.

-Hyvä mieli pitää jäädä täältä lähtiessä, vahvistaa Puurola.

Tunneilla ei tarvita erityistä voimisteluvaatetusta, vaan t-paita ja verryttelyhousut riittävät. Kenkiä ei tarvita. Tiedustelut ja kyselyt: toimisto@voimisteluklubilohja.com.

alue_harrastukset: 

Syksyiseen luontoon on ilo lähteä, kun jalassa on hyvät kengät

DSC_1255.JPG

Salomonin Core-Tex-kalvolliset kengät, jotka sopivat sekä kaupunkiin että eräretkelle. Vahva kärkisuoja kestää metsässä rämpimistä ja kengän kiertojäykkyys vähentää jalan väsymistä.

 

Syksyllä taivaalta tuntuu vihmovan vettä vähän väliä. Silloin esimerkiksi kenkien vedenkestävyyskyky korostuu.

-Meiltä löytyy todella laaja valikoima kenkiä, ja monista malleista löytyy myös isoja kokoja. Kenkiä hakevista asiakkaistamme 80% etsii kalvollisia kenkiä. Core-Tex-kalvo on tunnetuin, mutta kenkien valmistajilla on nykyään myös omia kalvoja. Nekin ovat täysin vedenpitäviä, mutta häviävät hengittävyydessä jonkin verran GTX-kalvolle, kertoo Lohjan Sportian kauppias Jari Parviainen.

Hän kertoo, että vaelluskengistä löytyy nykyään kaksi kategoriaa.

-On tukevia ja kiertojäykkiä kenkiä sekä uusia samannäköisiä, mutta vähemmän kiertojäykkiä. Kun kenkä on löysempi päkiän alta, jalkapohjan lihakset joutuvat tekemään enemmän töitä.

Sportiasta löytyy kenkiä eripituisilla varsilla. Vain pitkä, metsästyksessä käytettävä malli puuttuu.

-Jos kengässä on enemmän vartta, se suojaa metsässä risuilta ja talvella lumelta ja kylmältä. Moni haluaa silti minivarret, Parviainen toteaa.

Pohjan pitävyys on tärkeää märällä ja liukkaalla alustalla.

-Pitävyydessä on eroja kenkien välillä. Metsäkäyttöön tarkoitetuissa kengissä on syvemmät urat ja muotoilu. Esimerkiksi polkujuoksussa tarvitaan hyvin pitävät, mutta löysät pohjat, jotka reagoivat maastoon. Toisenlainen muotoilu taas sopii paremmin asvaltilla lenkkeilyyn. Tukeva pohja taas on hyvä pyöräillessä, Parviainen kertoo.

Salomonin kengistä löytyy myös pikanauhoitus.

-Moni epäilee, kestävätkö nauhat, mutta kyllä ne hyvin kestävät. Jos hajoaisivatkin, niin uudet nauhat maksavat kympin, Parviainen toteaa.

DSC_1267.JPG

Oikeasta jalasta löytyy Columbian matalavartinen kenkä valmistajan omalla out dry -kalvolla. Näppyläpohja tuo pitoa. Vasemmassa jalassa on Salomonin kenkä, josta löytyy mm. holvikaaren tuki, Core-Tex-kalvo, vaimennettu välipohja ja pikanauhoitus.

 

Omaan jalkaan sopivat kengät

Samat kengät voivat taipua moniin olosuhteisiin.

-Moni käyttää niitä vuoden ympäri ja myös työkenkinä. Meiltä löytyy Core-Tex-kalvollisia kaupunkikenkiäkin, Parviainen sanoo.

Kenkiä valitessa tulee huomioida omien jalkojen erityistarpeet.

-Kenkiä löytyy sekä kapealla että todella leveällä lestillä. On myös malleja, joissa on varpaille korkeussuunnassa enemmän tilaa. Meiltä löytyy myös kenkiä, joissa on tuki jalan holvikaarelle. Sellaiset ovat hyvät, jos holvikaari on laskeutunut. Etenkin painavat henkilöt tarvitsevat tukevat kengät.

-Meiltä löytyy paljon erilaisia kenkiä. Asiakas voi vain istahtaa alas, ja me tuomme hänelle kenkiä sovitettavaksi, jotta löytyy juuri oikeanlaiset, Parviainen sanoo.

Kenkiä sovittaessa kannattaa kuunnella jalkojaan.

-Jalat ilmoittavat heti, jos kenkä ei ole hyvä. Joskus sanotaan, että kyllä kenkä alkaa tuntua hyvältä parin kuukauden päästä. Se ei ole totta.

Parviainen muistuttaa, että kokonaisuuden kruunaavat hyvät (esim. villapohjaiset) sukat ja antaa vielä yksinkertaiset kenkien hoito-ohjeet.

-Pesu haalealla vedellä ja harjaus pehmeällä harjalla. Kenkiä ei kannata laittaa pesukoneeseen, eikä kuivata liian nopeasti esimerkiksi patterin vieressä, etteivät kengän materiaalit ja liimaukset kärsi.

DSC_1274.JPG

Kaupunkikäyttöön ja hiekkateille löytyy sirompia kenkämalleja, kuten tämä Vikingin kenkä.

alue_harrastukset: 

Kivien lumoa pääkirjastossa

Kiviharrastajat ry:n näyttely on esillä Lohjan pääkirjaston galleriakäytävällä lokakuun ajan. Näyttelyssä voi tutustua mm. kivenhiontaan, kivikoruihin ja kivisiin paikallisnähtävyyksiin.

kivet1.jpg

Eija Perkiömäki (vas), Ani Tuomaala-Kopola ja Karitta Laitinen ovat harrastaneet kiviä jo monta vuotta. Harrastukseen kuuluu mm. kivien valokuvaamista, retkiä ja korujen valmistamista.

 

Salaperäinen, kaunis ja mysteerinen. Esimerkiksi näillä sanoilla Kiviharrastajat ry:n jäsenet kuvailevat kiviä. Kiviä on kaikkialla, eikä moni kiinnitä niihin sen kummempaa huomiota. Kiviharrastajat sen sijaan näkevät kivet monimuotoisina ja kiehtovina. Lohjan pääkirjaston näyttelyn kautta muillakin on mahdollisuus saada uusi ja mielenkiintoinen näkökulma näihin elottomiin möhkäleisiin.

Näyttelyssä on esillä mm. Kiviharrastajien jäsenten tekemiä koruja ja muita esineitä, kuten kelloja ja tuikkualustoja, Kiviharrastajien valokuvauskilpailun voittajakuvia eri vuosilta sekä Lohjalta löytyviä kivisiä nähtävyyksiä, kuten Talvian hiidenkirnut, pirunpelto Lohjan asemalla, Ukonkivi Neitsytlinnassa ja Ämmänuuninkallio Lohjansaaren Mailassa. Lisäksi näyttelyssä voi verrata raakakiveä ja siitä syntynyttä korua.

-Tavallisesta, suomalaisesta, mitättömän näköisestä raakakivestäkin tulee kaunis, kun sitä työstää. Vastaan tulee yllätyksiäkin. Kiviharrastuksen parissa voi olla kuin lapsi avaamassa Kinder-munaa. Eräskin nainen löysi harmaan kiven sisältä sydämenmuotoisen vihreän kiven, kertoo Karitta Laitinen.

kivet2.jpg

Kiviharrastajien jäsenten tekemiä koruja.

 

Seikkailulla kivien maailmassa

Mikä kivessä kiehtoo?

-Kivet ovat niin mysteerisiä ja vanhoja. Niissä on perspektiiviä taaksepäin. Myös harrastuksen monipuolisuus kiehtoo. Kiveä voi työstään paljonkin tai sitten ei ollenkaan. Kun kiveä sahaa, ei ikinä tiedä, mitä sisältä paljastuu. Raakakivi ei ole minkäännäköinen, mutta hiomalla esiin voi saada kauniit värit. Tämä on salaperäistä kuin seikkailu, pohtii Ani Tuomaala-Kopola.

-Tämä on todella terapeuttinen harrastus, jonka parissa rentoutuu täysin, sanoo Laitinen.

Pienet korukivet vaativat eniten kärsivällisyyttä. Itse tehtyä korua arvostetaan lahjanakin.

-On ihanan näköistä, kun iso mies hioo pientä kiveä ja on siihen niin keskittynyt, ettei näe tai kuule mitään ympärillään, Tuomaala-Kopola naurahtaa.

Eija Perkiömäki päätyi kiviharrastuksen pariin kivistä innostuneen tyttärensä kautta, kun kivikurssille tarvittiin vielä yksi osallistuja, jotta se toteutuu. Laitisen kivien luo johdatti hänen miehensä, joka innostui niistä ensin ja halusi lähteä kurssille. Tuomaala-Kopola puolestaan on ollut kiinnostunut kivistä jo lapsena.

-Äitini hermostui, kun minulla oli lapsena sängyn alunen täynnä kenkälaatikoita, joissa oli kiviä, hän kertoo.

Monilla innostus kiviin lähtee puutarhaharrastuksesta. Kun innostus on syttynyt, kivet vievät mukanaan.

-Minua kiehtovat kiven muoto ja kaikki se, mitä kivistä voi tehdä. Olin itse ensin puutarhaharrastaja. Mieheni hermostui välillä, kun autoon tuli liikaa painoa ja sanoi, että jätä osa kivistä rannalle, naurahtaa Perkiömäki.

kivet3.jpg

Kun kiveä käsittelee, aivan tavallisenkin harmaan kiven sisältä voi löytyä yllätyksiä.

 

Monipuolinen harrastus

Kiviä hiotaan ja niistä valmistetaan koruja ja esineitä, kiviä valokuvataan, pidetään luentoja ja tehdään retkiä porukalla. Koruja voidaan valaa, tehdä valmiista metallilangoista ja -levyistä sekä muotoilla hopeasavesta. Emaloinnilla saadaan koruihin väriä ja kuvioita. Vihdissä on oma kiviharrastajien ryhmänsä, jonka kanssa järjestetään yhteistoimintaa. Sosiaalinen puolikin on tärkeä, sillä iäkkäämmätkin jäsenet saapuvat välillä harrastetilalle juomaan kupin kahvia, muistelemaan tehtyjä retkiä ja rupattelemaan toisten kanssa.

Kiviharrastajat ry on perustettu vuonna 1989. Nyt jäseniä on noin 60, mutta aiemmin oli yli tuplasti, kun yhdistyksellä oli harrastetilat Tytyrin koululla. Koulun purkamisen vuoksi tila on puuttunut jo hyvän aikaa, eikä harrastamaan ole päästy. Se on karsinut jäseniä, kuten myös kurssien puute. Nyt kuitenkin näkyy valoa tunnelin päässä, sillä yhdistys on päättänyt vuokrata uuden tilan. Kiven hionta ja kahvikupposen ääressä jutustelu siis jatkuvat Lohjalla tulevaisuudessakin.  

kivet4.jpg

Kivestä on moneksi. Siitä syntyy mm. kelloja ja ”tuikkutakkoja”.

alue_harrastukset: 

1 390 kilometriä itsenäiselle Suomelle

Juha Nurmela juoksi 1 390 kilometriä itsenäisen Suomen kunniaksi, vaikkei aluksi edes uskonut pystyvänsä juoksemaan koko matkaa. Nurmelan viesti onkin, että ihminen pystyy vaikka mihin, kun sitä todella haluaa ja harjoittelee sinnikkäästi.

juoksu1_0.JPG

Juoksijat Suomen ja Norjan rajalla juuri ennen lähtöhetkeä: Mikko Perttula (vas), Kirsi Kallio, Janne Korpela, Marianna Zaikova, Ari Aaltonen, Eija Krok, Mikko Liukka, Mira Viden, Juha Nurmela, Heli Lehtinen, Rebekah Thomas, Markku Heino ja Jouni Jaakkonen. (Kuva: Mikko Nurmela)

 

Lohjalainen Juha Nurmela juoksi 1.7.-30.7. Nuorgamista Helsinkiin. Kyseessä oli 100-vuotiaan Suomen kunniaksi järjestetty juoksutempaus.

-Tapahtuman juuret ovat saunaillassa niin kuin monien muidenkin suomalaisten, hullujen ideoiden. Markku Heino ja Teemu Kaunismäki ajattelivat, että tällainen juoksu olisi siistiä järjestää, kun Suomi täyttää 100 vuotta. He olivat huoltajina mukana reissussa, Markku myös juoksi aluksi. Itse ilmoittauduin mukaan heti, kun huomasin tapahtuman Facebookista, Nurmela kertoo.

Matkaan lähti 1.7. yhteensä 14 juoksijaa, joista yhdeksän pääsi maaliin asti. Itsenäisen Suomen kunnioittamisen lisäksi Nurmelalla oli henkilökohtainen syy osallistua juoksuun.

-Perimmäinen syy löytyy lapsuudestani. Olin viisivuotias, kun isäni työkaveri osallistui Suomi juoksee -tapahtumaan. En tiennyt silloin, mitä viesti tarkoittaa. Minulle muodostui mielikuva, että siinä vain juostaan yhteen putkeen koko matka ja huoltoautosta heitetään välillä pulla tai patonki. Minulle muodostui sankarimielikuva, Nurmela kertoo.

Juoksu nappasi Nurmelan koukkuunsa jo paljon ennen heinäkuista juoksutempausta.

-Olen entinen läski, nykyinen himokuntoilija. Vuonna 2003 tein elämäntaparemontin, kun diabeteshoitajani sanoi, että tätä menoa minun on turha miettiä, missä kunnossa olen 50-vuotiaana, koska minua ei silloin enää ole. Laitoin sitten kerralla kaiken remonttiin ja pudotin yli 30 kg painoa.

Ruokavaliomuutosten lisäksi Nurmela alkoi liikkua.

-Aloin geokätköilystä ja siirryin sitten juoksuun. Meni viisi vuotta ennen kuin juoksin ensimmäisen maratonin, Nurmela kertoo.

Hän juoksee, koska juoksu on tehokkain liikuntamuoto painonhallintaan.

-Siitä se lähti, mutta pikkuhiljaa juoksu koukutti muutenkin ja siitä tuli elämäntapa. Tämä on myös sosiaalinen harrastus, kun voi treenata yhdessä muiden kanssa, seurata toisia juoksijoita somessa ja osallistua maratoneille. Tykkään juosta myös yksin, silloin saan tyhjennettyä mielen työasioista, Nurmela toteaa.

Aina juoksulenkille lähteminen ei ole hänellekään aivan helppoa.

-Kaverini määritteli hyvin, että 80% lenkille lähdöistä tuntuu ikäviltä, mutta 80% lenkeistä päättyy hyvään fiilikseen, Nurmela tiivistää.

juoksu2_0.JPG

Tenojokivarressa ensimmäisenä päivänä juoksemassa Julian Aullin (vas), Juha Nurmela ja Kirsi Kallio. (Kuva: Mikko Nurmela)

 

Juosten Suomen halki

Matkaa kertyi yhteensä 1390 kilometriä. Matka vastaa 30 maratonia peräkkäin ilman taukopäiviä. Nopeimmin kyseisen matkan on juossut lohjalainen Seppo Leinonen, jolta meni siihen 13 päivää. Suomi 100 -juoksu sen sijaan ei ollut kilpailu, vaan juoksuaika oli määritelty ennalta ja matka jaettu päiville. Jokaisena päivänä juostavaa oli 44-57 kilometriä.

-Lähdimme joka aamu kello 9.00 juoksemaan ja juoksu kesti 4-9 tuntia. Välillä syötiin eväitä, poikettiin kahville, nautittiin maisemista ja juteltiin ihmisten kanssa, Nurmela kertoo.

Matka oli elämys, jonka varrelle mahtui monenlaisia mietteitä.

-Juoksemalla Suomen kokee ihan eri tavalla kuin muuten. Sen haistaa ja maistaa ja kohtaa ihmisiä. Eräs tarjosi meille mansikoita ja toinen pyysi syömään ja saunaan, Nurmela kertoo.

Koskettavia hetkiä koettiin Lapin sodan- ja Konginkankaan onnettomuuden muistomerkkien luona.

-Molemmat pappani olivat sodassa. Heillä ei ollut vaihtoehtoa valita. Saan kiittää heitä siitä, että itse saan elää itsenäisessä Suomessa. Konginkankaalla oli pieni, valkoinen risti. Muistin siellä niitä lähes 50 nuorta, jotka joutuivat lähtemään täältä liian aikaisin, Nurmela kertoo.

Matkalla oli myös vahva, rentouttava vaikutus.

-Minulla oli vain kolme tehtävää: syö, nuku ja juokse. En ole 20 vuoteen levännyt kesälomallani yhtä hyvin, Nurmela sanoo.

Juoksun varrella Suomikin määrittyi uudelleen viideksi eri vyöhykkeeksi.

-Ylä-Lappi on ”morjesteluvyöhykettä”. Siellä poromies saattoi nostaa kättään kilometrinkin päästä. Rovaniemen ympäristö on ”sotatoimialuetta”, jossa tarinat alkavat edelleen 2. maailmansodasta ja suomalaisista ja saksalaisista sotilaista. Seuraavaksi tulee ”paskanhajuvyöhyke” eli kauniit, laakeat peltoaukeat, joille oli levitetty lantaa. Järvi-Suomi oli myös todella kaunis. Siellä tuli mieleen, osataanko luontoa hyödyntää matkailussa kunnolla. Viimeisenä on ”ei nyt ehdi -vyöhyke”. Sodankylässä, kun pyysi mummoa ottamaan valokuvan, hän ei osannut, mutta täällä mummo ei ehdi ottaa sitä. Kukaan ei ehdi täällä etelässä mitään tai ole kiinnostunut asioista, Nurmela kertoo.

juoksu4.jpg

Juoksun lomassa pistäydyttiin Suomen keskipisteellä (yhdellä niistä lukuisista) Piippolassa. (Kuva: Minttu Perkiö)

 

Yhdessä eteenpäin

Suomi 100 -juoksun teemana oli ”yhdessä”. Nurmela kertoo, että maratoonarien keskuudessa meinasi välillä esiintyä kilpailua.

-Silloin Markku muistutti yhdessä tekemisestä. Ei minulla ollut kiire, jos vähän hölläämällä pystyin parantamaan hiukan jonkun mieltä. Toiset tekivät minulle saman, kun itselläni oli rankkaa. Toisista pidettiin muutenkin huolta monien pienten asioiden kautta tekemättä siitä sen isompaa numeroa, Nurmela kertoo.

Suomea ja suomalaisuuttakin tuli pohdittua matkan varrella.

-Tuli mietittyä sitä, mitä itsenäisyys merkitsee, mutta myös käsityksiä suomalaisuudesta. Muualla Suomessa suomalaisuutta on paljon enemmän kuin pääkaupunkiseudulla, kun ajattelee arvojamme, kuten puhtautta, rehellisyyttä, yhdessä tekemistä ja luontoa. Kyllä nämä arvot elävät vahvempina pohjoisessa, Nurmela toteaa.

Hän uskoo juoksutempauksen koskettaneen monia suomalaisia.

-Moni moikkasi meitä matkan varrella tai kuuli juoksusta radiosta. Juoksua seurattiin myös sosiaalisessa mediassa.

 

Ihminen pystyy enempää kuin uskoisikaan

Maaliin Senaatintorille päästiin 30.7.

-Odotin, että maaliin tullessa olisi tippa linssissä, mutta ehkä se suurin onnistumisen riemu tuli jo jossain Jyväskylän kohdalla, kun tajusin, että tämä onnistuu, Nurmela kertoo.

Juoksun jälkeen fiilis oli kuitenkin hyvä, eikä Nurmela kyllästynyt juoksemiseen, päinvastoin.

-Seuraava tavoitteeni on vuoden 2021 Spartathlon, johon harjoittelen välitavoitteiden kautta. Ensi vuonna harjoittelen kuumassa juoksemista, 2019 vuorossa ovat mäet ja 2020 vauhti, Nurmela avaa.

Mies muutti Vantaalta Lohjalle pari vuotta sitten.

-Muutin juuri tänne hyvien harrastus- ja urheilumahdollisuuksien vuoksi. Järvi ja juoksu- ja pyöräilymahdollisuudet houkuttelivat. Lohja voisi houkutella pääkaupunkiseudulta esimerkiksi sellaisia perheitä, jotka tykkäävät luonnossa liikkumisesta. Tämän voisi huomioida asuntomessujenkin teemoissa, Nurmela vinkkaa.

Lapsuuden unelmansa toteuttanut mies kannustaa myös muita pitämään kiinni haaveistaan.

-Itse olen saanut vahvan itseluottamuksen siihen, että ihminen pystyy asioihin, joita ei ole edes uskaltanut ajatella. Välitavoitteiden ja pienten onnistumisien kautta kannattaa mennä. Joskus 20 kilometrin juoksu tuntui minusta aivan mahtavalta, hän vertaa.

juoksu3.jpg

Vaikka juoksu saapui maaliin virallisesti vasta Senaatintorille, Juha Nurmelalle maali sijaitsi suomalaisen juoksijalegendan Paavo Nurmen patsaalla. (Kuva: Teemu Kaunismäki)

alue_harrastukset: 

Loppuunmyydyn Hong Kong Challengen voitto lohjalaisille

150 venettä.JPG

Veneet täyttivät Aurlahden rannan. (Kuva: Tuomas Hutri)

 

Jo neljättä kertaa järjestetty Hong Kong Challenge -kalastuskilpailu täytti jälleen viime lauantaina Aurlahden rannan veneillä, kun peräti 150 venekuntaa lähti tavoittelemaan kilpailun voittoa. Olosuhteet olivat lähes koko päivän varsin haastavat, sillä vettä satoi läpi aamupäivän ja satunnaisesti vielä iltapäivälläkin. Tämä laittoi kalastajat ja etenkin heidän vaatetuksensa äärimmäiseen testiin. Tuuli ei onneksi yltynyt ennusteen lupailemalle tasolle.

Kilpailun järjestelyistä vastasi Lohjan Kalaseura ry ja seuran jäsenistä koostuva Kuhanvetäsen-tiimi. Kilpailukeskus oli jälleen oivallisesti Cafe Aurlahdessa, joka alkoikin täyttyä kalastajista jo ennen aamu yhdeksää. Yhteensä paikalla oli 400-500 henkilöä, joten rannassa riitti todellista kuhinaa ennen kisan starttia.

Kolme.JPG

Kolme parasta venekunta. (Kuva: Tuomas Hutri)

 

Live-lähetys saavutti suuren suosion

Hong Kong Challenge -kilpailusta on muodostunut yksi maamme suosituimmista kalastuskilpailuista, sillä sen kaikki 150 osallistujapaikkaa myytiin loppuun 1,5 vuorokaudessa jo keväällä. Tänä vuonna Kuhanvetäsen-tiimi oli järjestänyt yhteistyössä Kalastajan Kanavan sekä Rapalan kanssa paikalle kisastudion, josta lähetettiin koko päivän ajan live-lähetystä Facebookin kautta. Tämä oli ensimmäinen kerta laatuaan koko Suomessa ja lähetys oli heti todella suosittu! Lähetyksen voi katsoa myös jälkikäteen osoitteessa facebook.com/kalastajankanava. Studiossa vieraili haastattelussa ennen kilpailun alkua lukuisia osallistujia kertomassa päivän suunnitelmistaan. Kilpailun aikana nähtiin aina tasatunnein tuloskatsaus juontaja Jyri Kuusisalon ja tulosvastaava Juhani Hutrin osuvilla kommenteilla ja spekulaatioilla maustettuna. Vieraana kävi myös Lohjan Kalaseuran pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Kenttinen, jonka mielenkiintoisia ajatuksia ja vankkaa tietoa Lohjanjärvestä ja sen kalastosta kuunneltiin antaumuksella.

Pisin1.JPG

Pisimmän hauen (94cm) sai Juuso Kuusela.

 

Kalojen pituus toi voiton

Kun 150 venettä lähtee merkistä samaan aikaan matkaan, on näky ja fiilis aina mahtava. Nopeimmat veneet ehtivät valitsemilleen ensimmäisille ottipaikoille nopeastikin, mutta moni oli valinnut taktiikakseen heti lähtörannan läheisyydessä Aurlahdella kalastamisen. Mukana oli huikean paljon erilaisia veneitä, aina upeista amerikkalaisista urheilukalastusveneistä lähtien pieniin kotimaisiin pulpettiveneisiin. Kalat eivät pinnan alla tosin veneen merkistä tai koosta välittäneet, vaan tulokset ratkaisi kalastajien oma taito ja juuri kyseisen päivän kalapaikkojen löytäminen. Kilpailussa tavoitteena oli saada mahdollisimman pitkä ahven, kuha ja hauki. Vain yksi kala per laji riitti, kunhan se vain oli sopivan pitkä. Yhdellä kalalajilla ei siis vielä pärjännyt, piti osata kalastaa kaikki kolme lajia. Haaste on monille kovillekin kalastajille vaikea, kun aikaa on vain kuusi tuntia ja 150 venettä vesillä samanaikaisesti.

Parhaat ovat parhaita vesisateesta ja haasteista huolimatta, sen kilpailu osoitti jälleen hyvin. Voittajaksi selvällä erolla toiseksi sijoittuneisiin kruunattiin lohjalaiset Markus Pesonen, Tomas Boman ja Jari Ollikainen, jotka kilpailivat tiimillä nimeltä MATO. Voittotulos koostui 86cm hauesta, 67cm kuhasta ja 34cm ahvenesta, joista muodostui kalojen pituuteen perustuvan pisteytyksen jälkeen 281,6 pistettä. Hopealle tuli Team Sinimeri, jossa kisasivat Sami Sinimeri, Kalle Hentula ja Simon Wikström, pisteitä 262,6. Pronssia kalasti myös usein kärkikahinoissa nähty venekunta Henri-Saari +1, Antti Henriksson ja Ari Westermark 261,6 pistettä.

Pisin2.JPG

Pisin kuha oli peräti 78cm. Sen sai Juha Köresaar.

 

Onnistunut kilpailu nosti hymyn monien kasvoille

Voittaneen venekunnan kippari Markus Pesonen kertoo, että taktiikkana oli kalastaa ensin hauki, mikä onnistuikin erinomaisesti. Sen jälkeen vuorossa oli ahven ja noin puolet kilpailun kuusituntisesta he yrittivät kuhaa. Vasta parikymmentä minuuttia ennen kalastusajan loppumista he saivat tulosta reilusti parantaneen ahvenen, joka nosti tiimin selvästi kilpailun ykköspaikalle. Kalastajan Kanavan voittajien haastattelussa juhlinnasta kysyttäessä kippari-Markus lähetti terveisiä kotiin ja totesi olevansa jo nyt kolme tuntia myöhässä häistä. Ollikainen puolestaan meinasi lähteä vesille uudestaan heti huomenna, mihin Boman totesi, että hän tuskin saa siihen kotoa lupaa.

Kilpailujärjestäjän edustajan Tuomas Hutrin ja Cafe Aurlahden Riku Lomanin mukaan päivä oli kelistä huolimatta jälleen menestys. Vaikka kaikilla kilpailijoilla siiman päässä ei nykinyt aivan toivotulla tavalla, oli tyytyväinen hymy silti monilla kasvoilla kilpailun päätyttyä ja ensi vuodeksi toivottiin jälleen jatkoa tälle yhdelle Suomen kiinnostavimmalle kalastuskilpailulle. Lohjan Kalaseura ilmoittaa ensi vuoden kilpailun päivämäärästä ja tiedoista heti, kun vuoden 2018 kilpailukalenteri saadaan valmiiksi loppuvuoden aikana.

Pisin3.JPG

Pisimmän ahvenen (43cm) saivat Henri Spets ja Heikki Valli.

Saku.jpg

Saku Laaksonen ja kuha 64cm.

alue_harrastukset: 

Voisiko Suomesta tulla Pohjoismaiden Las Vegas?

Vuonna 2016 Suomessa uutisoitiin kaksi kiinnostavaa asiaa; RAY:n, Fintoton ja Veikkauksen yhdistyminen ja se, että Raha-automaattiyhdistys ilmoitti etsivänsä sijaintia uudelle kasinolle. Miksi nämä sitten ovat kiinnostavia asioita? Koska ensinnäkin kolmen rahapelitoimintaa harjoittavan yhtiön yhdistyminen voi enteillä myös muita mahdollisia uudistuksia kasinopelien alalla ja uuden kasinon perustaminen vain vahvistaa tätä kuvaa.

Tällä hetkellä Veikkaus Oy:llä, joka on siis entisen Veikkauksen, RAY:n ja Fintoton yhteensulautuma, on arpajaislain mukaan yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen. Sen lisäksi Ahvenanmaalla toimii Paf, eli Ålands Penningautomatförening, jolla on lupa järjestää rahapelejä Internetissä, merillä ja Ahvenanmaan maakunnassa.

Omalta osaltaan arpajaislaki on pitänyt tiukan linjansa, vaikka erinäisiä muutoksia muun muassa ikärajojen suhteen on nähty. Rahapelit olivat täysin kiellettyjä alle 18-vuotiailta vuoteen 1977 asti, jolloin rajoitus poistui. Sen jälkeen lapset ja nuoret saivat pelata kohtalaisen vapaasti mm. kolikkoautomaateilla, kunnes vuoden 2005 tienoilla Oy Veikkaus Ab kielsi Veikkauspelien myynnin alle 15-vuotiaille. Samoihin aikoihin myös peliautomaateissa alkoi näkyä K15-tarroja. Viimein vuonna 2011 ikäraja nostettiin takaisin 18 vuoteen, eivätkä alaikäiset saa pelata rahapelejä edes aikuisen seurassa.

Vaikka Suomesta löytyy lähes 20 000 peliautomaattia ja niitä on siroteltu muun muassa kauppoihin, ostoskeskuksiin, baareihin ja ravintoloihin, niin Suomessa toimii vain yksi varsinainen kasino – tai kaksi, jos haluaa laskea mukaan Ahvenanmaalla toimivan Paf Casinon. Helsingin sydämessä toimiva Casino Helsinki tarjoaa vierailijoille noin 300 peliautomaattia ja yli 20 pelipöytää.

Jos haluaisi huvin vuoksi vertailla, niin Las Vegasin vierailijoiden parhaaksi äänestämältä Wynn Casinolta löytyy reilusti yli tuhat kolikkoautomaattia. Ihan vielä ei siis ole kovin tiukkaa kilpailua syntymässä Las Vegasin ja Helsingin välillä. Toki maailmanluokan kasinot voivat vielä kutsua pelaajia luokseen ”kokeile pelejä ilmaiseksi” -houkuttimella, jolloin vieraat saattavat saada käytettäväkseen erityisiä ilmaispelitokeneita. Tällaista tuskin ollaan lähivuosina Suomessa todistamassa.

Vaikka Veikkauksella on yksinoikeus rahapeleihin Suomessa, niin se ei ole kuitenkaan ollut esteenä muiden toimijoiden nettikasinoiden käytön yleistymiselle. Koska nettikasinoita pyöritetään muualta kuin Suomen sisältä, ne saavat toimia oman maansa lakien sallimissa puitteissa. Kyseiset toimijat eivät kuitenkaan saa mainostaa itseään esimerkiksi suomalaisilla tv-kanavilla (poikkeuksena kanavat, joiden lähetys suoritetaan muualta kuin Suomesta, esimerkiksi MTV Finland ja Discovery Channel) ja tarjotut kasino bonukset pidetään näin Veikkauksen varjossa.

pokeri.jpg

Arpajaislaissa on siis olemassa tietynlaisia porsaanreikiä koskien muita kuin Veikkauksen toimia, sillä tällä hetkellä suomalaiset voivat täysin laillisesti pelata ulkomaisilla nettikasinoilla samaan tapaan kuin Pafin nettikasinon kohdalla. Suomi ei kuitenkaan ole ainoa Pohjoismaa, jossa rahapelaamista säädellään ja valvotaan – Ruotsissa tätä harjoittaa Svenska Spel ja Norjassa monopolia pitävät Norsk Risktoto ja Norsk Tipping. Tosin vuonna 2016 Ruotsissa kohahdettiin, sillä Ruotsin jääkiekkoliigan pääsponsoriksi hyväksyttiin maan ulkopuolinen vedonlyöntiyhtiö NordicBet. Vastaavanlaiset yhteistyösopimukset Suomessa voisivat olla varsin kiinnostava tapahtuma ja kenties myös edistää arpajaislain laajenemista ja monipuolistumista.

Tulevat vuodet näyttävät sen, voisiko Suomesta tulla kasinoiden keidas. Tällä haavaa Suomen toinen, virallinen kasino rakentuu Tampereelle monitoimiareenan yhteyteen.

alue_harrastukset: 

Harrastustoimintaa Harjulassa

Lohjan paras kohtaamispaikka, Harjula, tarjoaa lohjalaisille nuorille mahdollisuuden monenlaiseen harrastustoimintaan. Harjulassa on vapaa-ajanviettoon vaihtoehtoja nuorisotyön, yhdistysten ja nuorten itsensä järjestämänä. Monille tuttu nuorisokahvila Dixi sijaitsee Harjulassa, mutta myös muut tilat ovat käytössä harrastustoimintaan. Remontin jälkeen avautuneessa Harjulassa on vanhoja ja uusia toimintoja, joista esittelemme tarkemmin kaksi. Lisätietoja näistä mahdollisuuksista ja muusta toiminnastamme saat osoitteesta www.nuorilohja.fi.

LEHTIKUVA.jpg

Laura Hyrkkö ja Turo Aarnio ohjaavat harrastustoimintaa uudistuneessa Harjulassa.

 

Bänditoiminta

Harjulan bänditoiminta tarkoittaa harjoittelu- ja äänitystiloja sekä muuta musiikkiin liittyvää toimintaa, kuten esiintymismahdollisuuksia. Toiminta kehittyy koko ajan, tule mukaan suunnittelemaan!

Harjoittelutila eli bändikämppä ja äänitystila eli studio on tarkoitettu lohjalaisten nuorten bändien ja artistien käyttöön. Bänditilassa on hyvä valmius viiden hengen bändin varustukseen eli kahdelle kitaristille ja laulajalle, basistille ja rumpalille. Mikseriin saa kiinni myös oman kiipparin tai akustisen kitaran. Laitteiden käytössä opastetaan ja koulutetaan, jotta tiloissa voi itsenäisesti harjoitella tehokkaasti. Tila sopii siis aloitteleville musiikkiharrastajille sekä jo pidempään soittaneille.

Harjulan studiossa voi äänittää ja tehdä omaa musiikkia. Koneella on valmiiksi ääniä ja efektejä, joita voi käyttää biisien tekoon. Bänditoimintaan osallistuvilla on mahdollisuus varata äänimies avustamaan äänityksessä. Avustusta saa myös biisien tekoon niin studiolla käyville kuin bänditilassa soittaville.

Bändikämpän ja studion vuoroja on varattavissa arkipäiville klo 17-19 ja 19-21 välisiksi ajoiksi. Mikäli haluat varata itsellesi tai bändillesi vuoron, tai tulla tutustumaan tiloihin, voit ottaa yhteyttä Toimintakeskus Harjulan vastaavaan ohjaajaan 050 553 2005. Bänditoiminnassa on vahvasti mukana siviilipalvelusmies Turo Aarnio. Aarnio on ollut kuusi vuotta mukana Harjulan bänditoiminnassa ja tutustunut sitä kautta talon laitteisiin. Hänellä on osaamista monilla eri osa-alueilla, kuten musiikin soittamisessa ja äänittämisessä.

Bändikämpällä ja studiolla on avoimet ovet syyslomaviikon perjantaina 20.10. kello 14.00-17.00. Tule testaamaan uusia laitteita ja katsomaan remontoituja tiloja!

 

Tanssikerho

Oletko aina halunnut päästä tanssitunnille, mutta et ole vielä saanut siihen mahdollisuutta? Nyt se on mahdollista ja vielä täysin maksutta! Lauran Dance Mix -tanssikerho on suunnattu kaikille 12-17

-vuotiaille tanssista kiinnostuneille, aikaisempi osaaminen ei ole välttämätöntä. Tanssitunti on erittäin monipuolinen, ja tanssilajeina tarjolla on mm. street dancea, salsaa, nykytanssia, jazza, dance hallia, reggaetonia ja hip hopia. Tunneilla ideoidaan yhdessä erilaisia koreografioita eli mielikuvitusta ja luovuutta saa hyödyntää. Erilaisia liikkeitä keksitään yhdessä ja yhdistetään ne valittuihin kappaleisiin, mutta päävastuu tansseista on ohjaajalla. Alkulämmittely ja loppuvenyttely sisältyvät tuntiin.

Tanssikerhon ohjaajana toimii lohjalainen 22-vuotias kerho-ohjaaja Laura Hyrkkö. Tanssitaustaa Hyrkölle on kertynyt pienestä pitäen eri tanssikouluista ja tanssilajeista, eikä intohimo tanssiin ole tähänkään mennessä hiipunut. Hyrkkö haluaakin levittää kaikille tanssista kiinnostuneille samaa hyvän olon tunnetta, jota itse saa tanssista.

Kerhon idea lähti siitä, että Hyrkkö suorittaa parhaillaan aikuisopintojaan nuoriso-ohjaajaksi ja kulttuuriohjauksen kurssia. Kerhon kautta hän voi yhdistää tulevaa ammattiaan ja rakkauttaan tanssiharrastukseensa. Hyrkkö suosittelee kaikkia nuoria tulemaan rohkeasti kokeilemaan tuntia!

-Saat varmasti sykkeen nousemaan ja hyvän liikuntatunnin viikkoosi. Tunnilla pääsee tutustumaan myös toisiin nuoriin ja solmimaan ystävyyssuhteita sekä vahvistamaan itsevarmuutta, kun loistamme kaikki upeiden tanssisarjojen kera! Hyrkkö kannustaa.

Osallistujien halutessa voidaan myös esiintyä nuorisotapahtumissa, mutta se ei ole pakollista. Tanssitunnin tavoitteena on pitää hauskaa ja nauttia tanssin ilosta! Tanssikerho järjestetään tiistaisin kello 17.00-18.00 (alkoi 5.9.) Tunti ei vaadi sitoutumista eikä ennakkoilmoittautumista.

alue_harrastukset: 

Metsästys- ja keräilykurssi Vihdin ja Karkkilan alueella

hirvi.jpg

Metsästystä-, keräilyä ja kalastusta nykyajan Etelä-Suomessa -kurssi kuuluu Helsingin Aikuisopiston ja Hyvinkään Opiston (ns. kansalaisopistoja) tänä syksynä alkavaan kurssitarjontaan. Kurssi on opistojen yhteinen ja kestoltaan on täyden kalenterivuoden kestoinen. Kurssi kokoontuu syyskuusta alkaen kunkin kuun viimeisenä viikonloppuna (la-su).

Kurssilla otetaan osaa metsästykseen, kalastetaan, sienestetään, marjastetaan yms. Leiritulilla tehdään päivän saaliista ruokaa. Tosin kukin saa halutessaan pitää saaliinsa itse. Metsästys ja kalastus tapahtuvat Vihti - Karkkila alueella. Paikalle ja sieltä pois ei järjestetä erillistä kuljetusta. Kurssilaiset yöpyvät maastossa. Maastoyöpymiset eivät kuitenkaan ole pakollisia. Ennen jokaista kurssitapaamista annetaan mahdollisimman tarkka kurssiohjelma varusteluetteloineen.

Halukkaat voivat kurssin puitteissa suorittaa metsästäjäntutkinnon. Metsästäjäntutkinto on maksullinen, maksu suoritetaan Hyvinkään seudun metsästysyhdistykselle. Itse kurssi maksetaan joko Helsingin Aikuisopistolle tai Hyvinkään Opistolle. Kurssille voi ilmoittautua 10.9. alkaen.

kanttarelli.jpg

alue_harrastukset: 

ViTa-päivän avulla kaikille lapsille mahdollisuus harrastaa

vitakuva.jpg

ViTa-päivän tuotoilla tuetaan vähävaraisten perheiden lasten harrastamista seurassa.  

 

Ensi lauantaina 9.9 kello 12.00-16.30 vietetään ensimmäistä ViTa-päivää. Virkkalan Urheilukentällä on junnut vs junnut, toimihenkilöt vs junnut futismatseja sekä päivän huipennuksena ViTa M1 vs ViTa M2 jalkapallo-ottelu. Kentänlaidalta löytyvät buffetti, onnenpyörä ja paloauto, johon lapset pääsevät tutustumaan. Tervetuloa kahville ja pelaamaan jalkapalloa!

Illalla kello 19.00-02.00 vietetään ViTa-iltamia ravintola Haikarissa. Sisäänpääsy 5€. Lippuja voi ostaa etukäteen joukkueenjohtajilta, Hilman Herkusta tai päivätapahtuman buffetista. Muutamia lippuja saa ostaa seuran puheenjohtaja Kata Länsisaarelta Haikarissa tasarahalla.

Päivään ovat tervetulleita kaikki entiset, nykyiset ja tulevat ViTalaiset sekä kaikki seuran toimintaa kannattavat henkilöt. Kaikki päivän aikana saadut tuotot (buffetti, onnenpyörä, Haikarin sisäänpääsy) käytetään siihen, että uusille pelaajille tarjotaan mahdollisuus aloittaa harrastus ViTassa, vaikka perheen taloustilanne ei sitä sallisi. Lisäksi pyritään turvaamaan jo ViTassa harrastavien lasten urheilun jatkuminen, jos perheen taloustilanne on muuttunut. Seuran hallitus voi hakemuksen perusteella myöntää tukea vähävaraisen ViTalaisen lapsen treeni- tai varustemaksuihin.

Päivän aikataulu: kello12.00 päivän aloitus puheenjohtajan tervehdyksellä, 12.10 You´ll never walk alone kävely. jossa maskotti, toimihenkilöt ja pelaajat kiittävät kaikkia tapahtumaan tulleita, 12.30 junnut vs junnut, 13.30 junnut vs toimihenkilöt, 15.00 ViTa M1 vs ViTa M2 ja 16.30 päivän lopetus. Nähdään lauantaina!

alue_harrastukset: 

Haluatko lennättää dronea?

UAS Centre Finland järjestää Nummelassa lyhyitä neljän tunnin drone toiminnan esittelykursseja, joilla tavoitteena on saada perusymmärrys lennätystoimintaan liittyvistä seikoista, vastuista ja velvoitteista.

DRONE Kurssi 1: Basic UAS perusteet
Neljän tunnin (2x90min) teoria opetus antaa perustiedot dronen lennättämisestä. Tavoitteena on yksinkertaisesti selittää ilmailun perusteita aloittelijalle ja helpottaa myöhempää itseopiskelua. Kurssin sisältö: Ilmailulainsäädäntö, sääoppi, lentotoiminta, radiojärjestelmät ja GPS, riskiarviointi
Koe: kurssiin ei sisälly koetta
Hinta: 75€ (sis. alv 24 %) /hlö

*Kerää 4 kaveria yhteen ja saat kurssin itsellesi ilmaiseksi *
Kurssi järjestetään Nummelassa lauantaisin syyskuussa 2.9, 16.9, 23.9, 30.9 2017 klo 12–15.30 sekä arkisin ma 4.9 klo 17–20.30, pe 15.9 klo 09-12.30 ja ma 18.9 klo 17–20.30. Toteutuakseen kurssin minimi osallistujamäärä on 3 henkeä, useamman hengen ryhmälle aika sovittavissa myös erikseen.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: koulutus@uasfinland.eu

Sitovat ilmoittautumiset kurssille viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkua lähettämällä sähköpostitse nimi ja toivottu kurssipäivä sekä maksamalla osallistumismaksu 75€ (sis. alv 24%) tilille: Future Sky Oy, FI FI1740550012263667, viestiin oma nimi ja kurssi pvm. * Maksettaessa yhtä aikaa 4 hengen kurssimaksu 300€ (sis alv 24%), on viides osallistuja ilmainen. Maksukentän viestiin tulee laittaa kaikkien osallistujien nimet.

Teoriaopinnot pidetään:
Ridalintie 3
03100 Nummela
Suomi
TERVETULOA!

alue_harrastukset: 

Sivut

 
Tilaa syöte Harrastukset