Harrastukset

Tankotanssissa rajansa voi ylittää yhä uudelleen

Meri-Tuuli Roihankorpi-Sirviö ja Olavi Heino osallistuivat tässä kuussa tankotanssin MM-kilpailuihin Italiassa. Kotiin tuomisiksi jäi hyviä muistoja, joukko uusia opittuja asioita ja yksi mitalikin.

toe.jpg

Laura Hannus (vas), Meri-Tuuli Roihankorpi-Sirviö ja Olavi Heino muistuttavat, että tanssimisen pitää olla ennen kaikkea hauskaa.

 

Meri-Tuuli Roihankorpi-Sirviö ja Olavi Heino ovat harrastaneet tankotanssia kolmisen vuotta eli niin kauan kuin tanssikoulu ToeStar on toiminut Lohjalla. Kummankaan tavoitteena ei ollut alun perin osallistua tankotanssin maailmanmestaruuskilpailuihin, mutta sinne he silti päätyivät. Heino voitti sarjassaan kultaa. Roihankorpi-Sirviö ei menestynyt aivan yhtä hyvin, mutta mahtava reissu hänelläkin oli.

-Nyt on todella helpottunut olo, kun yli vuoden projekti tuli valmiiksi. Osallistuminen tosin ei ollut suunniteltua, vaan mopo karkasi käsistä, Heino kertoo.

-Charmini puree maailmallakin ja esityksestäni pidettiin. Yksi toimitsijakin tuli sanomaan, että esitykseni oli mukaansatempaava, Heino myhäilee.

-Olavi tanssii ilosta, eikä suorita, Roihankorpi-Sirviö sanoo.

-On kiva, että tanssilla voi välittää asioita, kuten sen, että tanssi on hauskaa, Heino vahvistaa.

Vastoin yleiskäsitystä suomalaiset eivät olleet kilpailuyleisössä hiljaisia, vaan kannustivat jopa muita äänekkäämmin. Heino pisti merkille myös erään seikat nimittäin kilpailun nuorin ja vanhin osallistuja olivat kumpikin miehiä.

-Otimme yhteiskuvan ja pyysin siltä pojalta nimikirjoituksenkin hänen esityksensä jälkeen, Heino kertoo.

tanko1.jpg

Meri-Tuuli Roihankorpi-Sirviön mielestä tankotanssin MM-kilpailu oli todella hieno kokemus. (Kuva: Foto Fantasy Firenze)

 

Hieno kokemus

Roihankorpi-Sirviön mielestä MM-kilpailu oli hieno kokemus, vaikka oma suoritus ei mennytkään ihan nappiin.

-Kilpailu ei mennyt ihan odotusten mukaisesti, koska koreografiani valmistui vasta pari päivää ennen kilpailua, enkä ollut vetänyt sitä kertaakaan läpi ennen kilpailuja, Roihankorpi-Sirviö kertoo.

Koreografian teko vei aikaa, sillä siinä on kova työ. Pelkästään sääntöjä löytyy 200 sivua, eri liikeosioita ja vaikeusasteita on monia ja sen lisäksi liikkeet pitää sovittaa musiikkiin.

-Lähden liikkeelle siitä, mikä tarinani on ja mihin musiikkiin teen sen, Roihankorpi-Sirviö sanoo.

Kilpailupaikalla harjoittelukaan ei mennyt aivan putkeen.

-Työmiehet katsoivat aamulla minua ja Olavia, kuinka innokkaat suomalaiset tulevat ajoissa paikalla. Emme kuitenkaan päässeet harjoittelemaan, koska lava oli vielä kesken. Pääsin siis harjoittelemaan vain kerran ennen esitystä, Roihankorpi-Sirviö kertoo.

Harjoittelu olisi kuitenkin erittäin kaivattua, sillä esimerkiksi tankojen korkeudessa, paksuudessa ja pyörimisvauhdissa on eroja. Ongelmista huolimatta Roihankorpi-Sirviö sai hyvät pisteet.

-Kilpailussa oli erittäin kova taso. Oli hieno mahdollisuus päästä mukaan. Paremminkin olisi voinut mennä, mutta kilpailu oli silti yksi elämäni huippuhetkiä, hän sanoo.

ToeStarin perustaja Laura Hannus kehuu kummankin kehittyneen huimasti.

-Kyse ei ole vain kilpailusta itsestään, vaan kilpailu ovat myös väline, jolla tehdään taitavampia artisteja. Myös hauskuus täytyy pitää mukana hommassa, eikä keskittyä vain arviointeihin, Hannus kommentoi.

-Olen kehittynyt, koska en ole saanut mitään helpotuksia, vaan olen tehnyt treeneissä samat asiat kuin 15-vuotiaat tytötkin, Heino naurahtaa.

Seuraavaksi he suuntaavat helmikuussa järjestettäviin SM-kilpailujen karsintoihin. Välillä otetaan myös rennosti

-Nyt aion tanssia vain siksi, että se on hauskaa. Viime aikoina olen treenannut käsillä seisomista, Heino kertoo.

tanko2.jpg

Olavi Heino voitti maailmanmestaruuden omassa sarjassaan. (Kuva: Foto Fantasy Firenze)

 

Tankotanssi vie mukanaan

Roihankorpi-Sirviö kiinnostui tankotanssista jo yli kymmenen vuotta sitten.

-Olen aina tykännyt lajeista, joissa joutuu haastamaan itsensä. Kun näin ilmoituksen, että Laura laittaa tanssikoulua pystyyn, ajattelin, että jes nyt alan harrastaa tankotanssia, Roihankorpi-Sirviö kertoo.

Heino puolestaan löysi lajin kokeilun kautta.

-Laura piti Hiiden Opistossa tutustumistunteja. Kun yksi tunti oli vedetty nykytanssia, Laura ilmoitti, että sitten vain esiintymään. Ajattelin, että nyt löytyi joku yhtä hullu kuin minä, Heino naurahtaa.

-Tulin sitten ToeStarille ja kokeilin kaikkia tunteja. Laura pyysi mukaan myös tankotanssiin. Minulla on tapana sanoa ”kyllä”, silloin selviää, millaista mikäkin on, Heino jatkaa.

Mikä heitä viehättää juuri tankotanssissa?

-Se joku siinä vain on. Haastetta pitää olla tai kyllästyn. Tässä lajissa haasteet eivät lopu ikinä kesken. Itsensä joutuu ylittämään yhä uudelleen ja huomaamaan, ettei raja mennytkään vielä tuossa. Tankotanssi on myös visuaalisesti älyttömän kaunista. Rankkuus yhdistää siihen, että tanssi näyttää todella kevyeltä niin kuin baletissakin, Roihankorpi-Sirviö sanoo.

-Itsensä ylittäminen on se juttu. Ikinä en olisi uskonut tekeväni tällaista. En osaa soittaa mitään soitinta, mutta tässä on jotain samaa. Tuntuu, että on yhtä instrumenttinsa kanssa. Yksi asia on myös muilta tuleva kunnioitus, etenkin niiltä, jotka tietävät itse, kuinka rankka laji tankotanssi on, perustelee puolestaan Heino.

Hänet tankotanssi vei myös Talent Suomi -ohjelmaan. Hän pääsi esiintymään tuomaristolle kaksi kertaa.

-Se oli paljon huimempi kokemus kuin osasin odottaa. Kun minua pyydettiin mukaan, innostuin niin paljon, että meni 30 sekuntia ennen kuin pystyin kirjoittamaan sähköpostiin vastauksen.

-En tajunnutkaan, kuinka iso juttu tuollaisen ohjelman tekeminen on. Paljon kuvataan, mutta vain pienet pätkät näytetään. Minua kohdeltiin hyvin ja haastatteluni saivat hyvin aikaa, Heino kertoo.

alue_harrastukset: 

Joulun ajan muutokset liikuntapalvelujen aikatauluihin

Lohjan Liikuntakeskuksen ohjatut liikuntaryhmät kokoontuvat jouluaikataulujen mukaan 12.12.2016–8.1.2017. Ohjelma löytyy netistä www.lohjanliikuntakeskus.fi/joulunajan aikuisliikunta. Joulun ja uuden vuoden aikaan liikuntapalvelujen aukioloajat:

Neidonkeitaan allastilat ovat avoinna 23.12. klo 6.00-14.00, 24.12-25.12. suljettu, 26.12. klo 10.00-18.00, 31.12. klo 10.00-16.00, 1.1. suljettu ja 6.1. klo 10.00-18.00
Joulun Wibit-toimintarata on käytössä 22.12.- 8.1. (3 rataa kuntouintialtaasta on varattu wibitille klo 10.00 alkaen ja sulkemisaikaan asti, paitsi klo 11.00-20.45 ja klo 11.00-19.30)

Neidonkeitaan vesiliikuntaryhmien jouluaikataulu 19.12.-8.1. ohjelma löytyy www.neidonkeidas.fi/joulunajan vesiliikunta.

Neidonkeitaan kuntosalille pääsee omalla älykortilla joka päivä klo 6.00-23.00.

Sporttikeskus Tennarin aukiolot: 24.12.-25.12. suljettu, 26.12. klo 12.00-20.00,
31.12. klo 9.00-17.00, 1.1. suljettu ja 6.1.klo 12.00-20.00.
Lohjan Jäähalli on suljettu 24.12.-25.12. sekä 1.1. Joulunajan yleisöluisteluvuorot löytyvät netissä www.lohjanliikuntakeskus.fi/jäähallin yleisöluistelu.

Kuntosalit: Järnefelt, Perttilä, Kirkkokadun voimailutila, Pusula, Sammatti ja Saukkola ovat avoinna omalla älykortilla, paitsi 24.12. - la 25.12. ja 1.1. suljettu.

Lohjan Liikuntakeskus Oy:n toimisto on suljettu 23.12-26.12. sekä 6.1. Asiakaspalvelupuhelin p. 019 369 1803 palvelee arkisin klo 9.00 - 17.30 Sporttikeskus Tennarin aukiolopäivinä.

alue_harrastukset: 

Funkan taiteellinen joulunäytös kosketti

Tanssistudio Funkan joulunäytökset tanssittiin viime viikolla kolmena iltana Lohjan Yhteislyseon lukiolla. Ohjelmassa oli monenlaista tanssia, mutta yhteenvetona voisi todeta, että tunnetta niistä ei ainakaan puuttunut.

DSC_3246.JPG

Esitys Carpe Diem. 

Tanssistudio Funka täytti tänä vuonna 35 vuotta. Merkkivuotta juhlistettiin myös joulunäytöksissä. Esityksissä paukkui pakkanen ja pilkahti lämmin joulumielikin. Lavalla nähtiin baletin ja jazztanssin kautta monenlaisia tunnelmia. Söpöt pikkutanssijat hurmasivat jälleen yleisön omalla tyylillään ja hiukan kokeneemmat vauhdilla ja taidokkailla esityksillä. Heidän ohjelmanumeroissaan nähtiin mm. erilaisia nostoja. Esityksiin oli niin musiikkivalintojen, koreografioiden kuin taitavien tanssijoidenkin kautta saatu tuotua koskettavuutta ja taiteellisuutta, jota ei aivan jokaisessa tanssikoulunäytöksessä näe. Yksi hyvän näytöksen varma merkki on myös se, että esityksistä jäi hyvä mieli vielä kotimatkallekin.

Joku muukin on ollut samaa mieltä Funkan näytöksistä, sillä Funkan GoGo Dance -esitys on tullut valituksi Suomen Kansallisoopperan nykytanssibalettiin. Tanssin koreografian on tehnyt Funkan perustaja ja opettaja Teija Seppälä, jolle myönnettiin viime kuussa Tanssikasvatus elämäntyönä -palkinto.

Myös puvustukseen oli satsattu kunnolla, sillä vuoron perään lavalle asteli entistäkin koreampia keijuja, kuuran kukkia, Lumikkeja, jäähileitä ja lumihiutaleita. Moneen esitykseen kuului myös rekvisiittaa. Yhdessä katsottiin kristallipalloon, toisessa lumihiutaleet leijailivat lavalle ja kolmannessa luettiin paikallislehtiä, kuten Ykkös-Lohjaa. Neonväritkin säväyttivät eräässä tanssissa. Myös yleisön apua tarvittiin, koska talvikeijut olivat jäätyneet paikoilleen ja yleisön piti puhaltaa heidät suliksi, jotta tanssi pääsi alkamaan.

DSC_3085.JPG

 

Tanssilla saa näyttää tunteita

Yksi joulunäytöksen esiintyjistä oli 11-vuotias Sara Stenbacka. Hän aloitti tanssimisen Funkassa kolme vuotta sitten.

-Halusin aloittaa baletin. Etsimme vanhempien kanssa minulle paikkaa ja katsoimme, että Funkassa on tilaa. Valitsin baletin, koska katsoimme, että se sopii minulle parhaiten, Stenbacka kertoo.

Hän on viihtynyt Funkassa hyvin ja aikoo jatkaa tanssia tulevaisuudessakin.

-Parasta ovat kaverit ja se, että saa tanssia.

Stenbacka esitti joulunäytöksessä mm. soolonumeron.

-Kyllähän esiintyminen aina vähän jännittää, mutta hyvin meni. Ennen en ole esiintynyt yksin, jännittää se enemmän kuin ryhmän kanssa tanssiminen, hän toteaa.

DSC_3221.JPG

Sara Stenbacka tanssi Funkan joulunäytöksessä mm. soolonumeron. Hän harrastaa balettia.

 

Myös Sanni Korhosta ja Merette Hämäriä esiintyminen jännitti. Hekin aikovat jatkaa tanssia ainakin harrastuksena niin kauan kuin mahdollista.

-Parasta tanssissa on se, että saa tehdä sitä, mistä tykkää. Aloitin tanssimisen jo kymmenen vuotta sitten. Silloin äiti löysi ilmoituksen ja kysyin, haluanko aloittaa, kertoo Korhonen.

-Minusta parasta on tunteiden näyttäminen. Olen tanssinut 11 vuotta. Halusin alkaa harrastaa balettia, kun olin käynyt katsomassa sitä, sanoo Hämäri.

-Harjoituksissa on ollut hyvä tunnelma ja kaikki ovat odottaneet innolla näytöksiä. Ensi vuonna jatketaan samaan malliin, kertoo puolestaan tanssikoulun johtaja Tiina Lietzén.

Funkalla opettavat Lietzénin lisäksi myös Teija Seppälä ja Susanna Lintukorpi.

DSC_3129.JPG

Sanni Korhonen (vas) ja Merette Hämäri ovat harrastaneet kumpikin tanssia jo reilun kymmenen vuotta.

DSC_3081.JPG

Esityksissä nähtiin mm. hienoja nostoja.

DSC_3146.JPG

Näytöksessä luettiin paikallislehtiä, kuten Ykkös-Lohjaa.

alue_harrastukset: 

Tanssin ilo säihkyi yleisöön asti Un dos tresin syysnäytöksessä

Tanssikoulu Un dos tresin syysnäytös päätti tanssikauden viime sunnuntaina. Lavalla nähtiin monenikäisiä tanssijoita, mutta kaikkien tanssista ja kasvoista paistoi selvä innostus lajia kohtaan.

tanssii1.jpg

Nuorten commercialin jatkotaso: Ronja Talala, Iida Kopra, Daphna Malka, Jenna Lammi, Lotta Kareinen, Regina Virolainen, Roosa Pietilä, Milja Marjamäki, Kaisla Kaunisto, Milvi Jääskeläinen, Saana Tarkki ja Milka Tuomela.

 

Un dos tresin syysnäytöksessä nähtiin mm. vauhdikasta ja koskettavaa tanssia sekä söpöjä pikkutanssijoita, jotka liihottelivat lavalla perhosensiivissään. Lavalla nähtiin esimerkiksi äiti-tytär-ryhmä sekä poikien street-ryhmä. Yksi ryhmän jäsenistä on Axel Toikka, joka innostui lajista heti, kun hänen isänsä ehdotti sitä pojalleen harrastukseksi.

-Tanssi on hyvä liikuntamuoto ja musiikit ovat kivoja. Aion tanssia jatkossakin, Toikka kertoo.

-Koulussa yksi opettaja, jonka poika on samassa ryhmässä, suositteli tätä lajia. Street dance on katu-uskottavaa ja siihen on matala kynnys lähteä mukaan, kommentoi pojan isä Eero Toikka.

-Lohjalla on niin hienot ja hyvät harrastusmahdollisuudet lapsille, että vanhempien pitäisi enemmän laittaa lapsiaan harrastamaan. Nämä ovat myös henkisiä asioita, Toikka kiittelee.

Myös pojille street dancea opettava Yasser Sarria sai Toikalta kiitokset.

Syysnäytöksessä tanssitaitojaan pääsivät esittelemään myös Siru Sipilä (rumbita, street), Oona Pitkäranta (rumbita) ja Hilma Räyhäntausta (rumbita), jotka ovat aloittaneet tanssimisen tänä syksynä. He löysivät tanssista paljon hienoja asioita.

-Siinä oppii uusia liikkeitä ja saa uusia kavereita, kommentoi Sipilä.

-Sitten saa nauttia, kun esitys on valmis, sanoo Pitkäranta.

-Pitää olla rohkea, toteaa puolestaan Räyhäntausta.

Myös tanssikoulu sai tytöiltä kiitosta.

tanssii2.jpg

Yasser Sarria (vas) opettaa street dancea Axel Toikalle. Mieleisen harrastuksen pariin pojan johdatti hänen isänsä Eero Toikka (oik).

tanssii3.jpg

Siru Sipilä (vas), Oona Pitkäranta ja Hilma Räyhäntausta harrastavat tanssia Un dos tresissä ensimmäistä vuotta. Heidän mielestään tanssissa parasta ovat uudet liikkeet, esiintyminen ja kaverit.

 

Tanssin iloa, treeniä ja menestystäkin

Tanssikoulu Un dos tresin johtaja Eveliina Luoma kertoo, että koululle kuuluu hyvää.

-Uusi sali on otettu käyttöön ja tanssijoita on riittänyt kolmeen saliin, hän toteaa.

Tanssikoulussa on tällä hetkellä vajaa 500 tanssin harrastajaa, joista nuorimmat ovat neljävuotiaita. Yläikärajaa tanssin harrastamiselle ei ole. Suosituimmaksi tanssilajiksi on noussut commersial.

-Se on uusin lajimme. Commersial on saavuttanut nopeasti suuren suosion. Sitä opettaa Performing Arts -kilpailussa pronssia voittanut Riku Virolainen.

Myös flamenco- ja rumbitatunneilla käy paljon vakiintuneita harrastajia.

Tanssi on esittävän taiteen laji, joten harjoittelu ja lukukausi huipentuvat esiintymiseen.

-Esiintyminen on se viimeinen silaus ja porkkana kauden lopussa. Esimerkiksi flamenco on vaativa laji, mutta näytös motivoi lapsia harjoittelemaan pitkäjänteisesti. Esiintyminen myös palkitsee, kun pääsee näyttämään, mitä on treenannut koko kauden, Luoma sanoo.

Tanssikoulusta on mahdollisuus päästä esiintymään muuallekin kuin lukukausien päätösnäytöksiin, ja menestystäkin on tullut nimittäin flamencon erityiskoulutusryhmä tuli toiseksi kansainvälisessä Orpheus in Italy -kulttuuritapahtumassa. Un dos tresiltä löytyy kuitenkin myös sellaisia tanssiryhmiä, jotka eivät tähtää esiintymisiin. Näitä ryhmiä on lisätty viime aikoina.

-Haluamme tarjota tanssiin mahdollisuuden myös niille, jotka eivät halua esiintymisstressiä, mutta haluavat kuitenkin harrastaa tanssiliikuntaa. Esimerkiksi baletti lisää liikkuvuutta ja keskivartalon hallintaa ja samalla tulee hyvä mieli, kun pääsee juttelemaan kavereiden kanssa tangolla, Luoma kertoo.

Kevätkausi alkaa 15.1., mutta joulukaudellakin on tunteja etenkin aikuisille.

tanssii5.jpg

Nuorten Rumbita street: Jenna Lammi, Iida Kopra, Milka Tuomela, Cecilia Ekroos, Oona Virtanen, Inka Kärjes, Anna Forström, Emilia Niemi ja Jenny Mårdh.

tanssii4.jpg

Lasten flamencon alkeet.

alue_harrastukset: 

Yksi Suomen suurimmista musiikkikouluketjuista saapuu Lohjalle

musa1_0.jpg

Kymmenen vuotta Lohjalla toiminut RytmiOmena -musiikkikoulu siirtyy vuoden vaihteessa musiikkikoulujen Jamkids ja Demo alaisuuteen.

-Olemme jo pidempään halunneet laajentaa toimintaamme pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja olimme iloisen yllättyneitä, kun RytmiOmenan yrittäjä Ira Kaspi otti meihin alkusyksystä yhteyttä, kertoo musiikkikoulujen Jamkids ja Demo toimitusjohtaja Heli Miinin.

-RytmiOmenan toiminta on hyvin samantyyppistä ja -henkistä kuin Jamkidsin ja Demon, joten yhdistyminen tulee varmasti sujumaan helposti.

RytmiOmenan toimintaa kymmenen vuotta pyörittänyt jazzlaulaja ja laulunopettaja Ira Kaspi päätti luopua musiikkikoulun johtajuudesta pääkaupunkiseudulle muuton takia.

-Halusin löytää RytmiOmenalle jatkajan, jolla olisi kokemusta, näkemystä ja rohkeutta johtaa koulua vastuullisesti ja innovatiivisesti kohti uutta aikaa. Uskonkin, että Demon ja Jamkidsin alaisuudessa RytmiOmenalla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä edelleen, Kaspi sanoo.

-Toiminta jatkuu kevätlukukauden pääosin ennallaan. Seuraavaa lukuvuotta lähdetään suunnittelemaan ja rakentamaan alkuvuodesta 2017 yhdessä nykyisen henkilökunnan kanssa nykyisten oppilaiden toiveet huomioiden, musiikkikoulujen Jamkids ja Demo rehtori Kati Nieminen kertoo.

Musiikkikoulujemme tavoitteena on tarjota musiikin iloa mahdollisimman monelle ja odotamme innolla Lohjan toiminnan aloittamista. Meillä musiikkia saa harrastaa kuka tahansa, ilman pääsy- tai tasokokeita, Nieminen jatkaa.

RytmiOmena toimii Lohjalla omissa tiloissaan ja koulun luokkatiloissa lähellä keskustaa. Toiminta jatkuu keväällä samaan tapaan, mutta syksyllä 2017 tarjonta laajenee mm. Jamkids-muskareilla. Kesälle 2017 on jo suunnitteilla musiikkipainotteisia kesäleirejä.

Musiikkikoulut Jamkids ja Demo ovat toimineet pääkaupunkiseudulla kymmenen vuotta. Opetusta on yli 20 toimipisteessä neljän kunnan alueella ja oppilaita käy tunneilla viikoittain yli 1 100. Koulut antavat opetusta taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaan. Molempien musiikkikoulujen toimintaa järjestää Jamkicks Oy.

alue_harrastukset: 

Komisario Palmun voi nyt koota palapelinä

Monen vanhan Suomi-elokuvan ja palapelien ystävän salainen toive on viimein toteutunut. 47 vuotta sitä sai odottaa, mutta odotus palkittiin, sillä Suomi-elokuvan ikimuistoisimmat etsiväilmeet voi nyt koota palapelinä. Komisario Palmu -elokuvista on tilattavissa yhdeksän erilaista, ilmeikästä kohtausta. Pelejä saa kolmessa eri koossa: 100, 200 ja 500 palaa. Kuvakoko kaikissa 48x36 cm.

Komisario Palmu -palapelit löytyvät osoitteesta http://palapelix.fi/kategoria/84/-komisario-palmu-. Mittatilauskehyksiä löytyy verkkokaupasta myös Komisario Palmu -palapeleille. 

palmu12.jpg

(Kuva: © Yleisradio Oy)

alue_harrastukset: 

Lasten kulttuuritapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa

panda.jpg

Lohjanseudun kuvataidekoulun opettaja Nasu Raittinen ja panda kutsuvat lapsia tapahtumaan. Tapahtuman teemana on tänä vuonna eläinten karnevaali.

 

Lasten kulttuuritapahtuma järjestetään lauantaina 12.11. kello 12.00-16.00 Lohjan Yhteislyseon lukion tiloissa edellisvuosien tapaan. Tapahtuma on jo 29. Lasten kulttuuritapahtuma. Tapahtumien järjestäminen sai aikoinaan alkunsa Lohjanseudun kuvataidekoulun ja Montessori-päiväkodin yhteisistä suunnitelmista.

-Kuvataidekoulu kasaa porukat vuosittain yhteen suunnittelemaan tapahtumaa. Alusta asti on toimittu sillä periaatteella, että ne lähtevät mukaan, jotka ehtivät eli järjestäjien kokoonpano vaihtelee eri vuosina, kertoo Lohjanseudun kuvataidekoulun rehtori Marketta Urpo-Koskinen.

-Tärkein asia, jonka haluamme tänä vuonna tuoda esiin, on se, kuinka tärkeää on, että lapsella on pitkäaikainen harrastus, joka jatkuu vuodesta toiseen. Taidetta harrastaessa saa tietojen ja taitojen lisäksi myös ystäviä. Yksinäisiä lapsia on aivan liian paljon, Urpo-Koskinen jatkaa.

Lasten kulttuuritapahtumaan voi tulla tutustumaan Lohjan harrastustarjontaan ja osallistua monipuoliseen ohjelmaan. Koko perheen tapahtumaan ovat tervetulleita niin pikkutaaperot kuin isommatkin lapset. Tämän vuoden tapahtuman teemana on eläinten karnevaali.

-Moni on lähtenyt tällä teemalla tekemään tapahtumaa. Eläimet tulevat esiin mm. tansseissa ja leikeissä, Urpo-Koskinen sanoo.

Ohjelmassa on mm. draamatyöpaja kello 12.00-12.45, Xjumpitin tanssipaja kello 13.00 ja 14.30., tanssiesityksiä, leikkejä, eläinkorvatupsuja, kasvomaalausta, musiikkia, rintanappipaja, kankaan painamista, varjoteatteria ja keppieläinten tekoa. Jos sää sallii, Xjumpit vetää parkouria ulkona kello 12.15-12.40 ja 13.00-13.20.

-Lapset ovat pitäneet tapahtumasta. Moni tulee vuodesta toiseen, Urpo-Koskinen kertoo.

Osallistuminen ei jää kiinni vanhempien lompakostakaan, sillä tapahtumaan on kaikilla vapaa pääsy. Lompakko kevenee pari euroa korkeintaan buffetin herkuista. 

alue_harrastukset: 

Koululaiset pääsevät kokeilemaan keilausta ilmaiseksi

Lohjan Keilailuliitto ry kutsuu kaikki Lohjan koululaiset avoimiin oviin keilaamaan sunnuntaina 6.11. kello 14.00-16.00 Lohjan Keilahalliin.

Avoimet ovet liittyy Koulumaailman liikuttaminen -projektin ”Move Kids Up & Down -hankkeeseen”, jossa ovat mukana Suomen Keilailuliitto, Golfliitto ja Ski Sport Finlandia sekä ohjausryhmässä edellisten lisäksi vielä Hengitysliitto ja Liikkuva koulu.

Lohjan Keilailuliitto toteuttaa hanketta keilailun kautta Lohjan alueella. Lohjalaiset koulut voivat lainata heiltä keilaratamaton viikoksi. Keilaratamattoa voidaan käyttää liikunta- ja välitunneilla. Tilaa se vaatii 12m x 1,5m. Toinen keilaratamatto on nyt myös hankinnassa, mikä mahdollistaa isompienkin ryhmien yhtäaikaisen keilailun. (Lisätietoa osoitteessa www.lohjankeilailuliitto.fi.)

Avoimet ovet tapahtuma keilahallissa tullaan järjestämään myös kevätkaudella.

keilarata.jpg

Lohjalaiset koulut voivat lainata keilaratamattoa.

alue_harrastukset: 

Nuorisotalot kutsuvat nuoria ympäri Lohjaa

Nuorisotalo on paikka, jossa nuori voi viettää aikaa kaveriensa kanssa. Paikalla on aina myös turvallisia aikuisia ja toiminta tapahtuu selkeiden pelisääntöjen puitteissa. Toiminta saa nuorilta kiitosta.

Lohjalla on yhdeksän nuorisotaloa: Klubi Ojamolla, Katulamppu Karjalohjalla, Nuokka Sammatissa, Kake Virkkalassa, Kolo Mäntynummella, Mesta Routiolla, Snuta Saukkolassa, Pusulan nuokkari Pusulassa ja Dixi Lohjan keskustassa. Harjulan remontin ajan Dixi toimii Mestan tiloissa. Väliaikaisen, uuden tilan myötä löytyy myös uusia kavereita. Remontin valmistuttua Dixi palaa ensi vuonna Harjulaan.

-Lohjalla on huolehdittu hyvin siitä, että nuorisotaloja on ympäri Lohjaa, vaikka tämä onkin laaja alue nykyään. On erittäin tärkeää, että kaupungin toimesta järjestetään nuorille paikka, jossa he voivat viettää aikaa, sanoo nuorisosuunnittelija Eeva Sammalniemi Lohjan kaupungin nuorisopalveluista.

Nuorisokahvilat ovat auki useina iltoina viikossa. Aukioloajat on jaettu niin, että 5-6-luokkalaisilla ja 13-17-vuotiailla on omat aikansa.

-Me järjestämme tilan ja ohjaajan. Nuorisotalo tarjoaa paikan, jossa nuoret voivat olla turvallisesti omilla ehdoillaan, mutta niin, että aikuinen on kuitenkin koko ajan läsnä. Nuoret saavat itse vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan ohjelmaan. Kuuntelemme heidän tarpeitaan ja toivomme, että he myös tuntevat tulleensa kuulluiksi, Sammalniemi sanoo.

Nuorisotalojen toiminta vaihteleekin alueittain sen mukaan, mitä nuoret ovat toivoneet. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi pelaamista, kokkailua, elokuvien katselua tai retkiä. Joskus tehdään jopa remonttihommia, sillä nuoret ovat osallistuneet mm. Klubin seinien maalaukseen.

-Toteutamme nuorten toivomaa tekemistä, jos se vain on mahdollista ja he ovat itse sitoutuneet siihen. Meillä on perusiltoja, jolloin vain hengaillaan. Sitten on ohjelmallisia iltoja, jolloin voi olla esimerkiksi biljarditurnaus. Teemailloissa taas on eri aiheita, kuten seksuaalisuus, kirjallisuus, päihteet ja liikenneturvallisuus. Lisäksi on vielä extraa, kuten yö-klubi. Siellä mm. valvotaan ja syödään hyvin, kertoo mm. nuorisotalo Klubista vastaava nuoriso-ohjaaja Taisto Soini Lohjan kaupungin nuorisopalveluista.

Kaikki toiminta ei rajoitu nuorisotalolle. Soini kertoo, että esimerkiksi Järnefeltin koululla pidetään aamukahvilatoimintaa, etä-kake pitkällä välitunnilla ja iltapäivänuokka koulun jälkeen.

nuoret2.jpg

Markus Falck (vas) ja Elmo Järvinen käyvät nuorisotalo Klubissa melkein aina, kun se on auki.

 

Mukana nuorten elämässä

Soinin mukaan monet nuoret käyvät taloilla tutustumassa toimintaan ja osasta tulee sitten vakituisia kävijöitä.

-Nuorisotalolle voi tulla esimerkiksi, jos ei ole muita harrastuksia. Me käymme nuorten kanssa läpi mm. nuoruuteen liittyvää problematiikkaa ja olemme mukana heidän elämässään. Moni nuori on sanonutkin, että nuorisotalosta on tullut kuin toinen koti.

Nuorten ongelmiinkin todella löytyy ratkaisuja.

-Eräs vanhempi esimerkiksi soitti ja kysyi, voisimmeko me auttaa hänen yksinäistä nuortaan. No nuori tuli mukaan talotoimintaan ja löysi täältä niin kavereita kuin tyttöystävänkin, Soini kertoo.

Talotoiminnalla on iso merkitys monille nuorille.

-Kyllä elämä rullaisi ilman talojakin, mutta taloissa nuoria voidaan kohdata ja heillä on paikka, jonne tulla ja jossa on turvalliset aikuiset ja pelisäännöt. Täällä ei kiroilla, eikä juoda energiajuomia, Soini sanoo.

-Pyrimme viemään nuoria kohti aikuisuutta eri teemojen avulla. Heidän on helpompi luovia yhteiskunnassa aikuisina, kun on tiedossa, mitä heiltä silloin vaaditaan ja mitä taitoja tarvitaan, hän jatkaa.

-Näitä asioita on vaikea rahassa mitata, kun kyseessä on nuorten tulevaisuus, pohtii Soini vielä.

Nuorille toiminta on maksutonta ja uusia nuoria mahtuu aina mukaan.

-Tervetuloa käymään ja katsomaan. Siitä se lähtee, rohkaisee Soinio.

 

Nuoret viihtyvät taloilla

Kokemuksemme mukaan nuoret viihtyvät taloilla, toteaa Sammalniemi.

Entä, mitä sanovat nuoret itse?

-Tämä on todella kiva paikka. Ei tarvitse jäätyä pihalla, kun talvi tulee, kommentoi Elmo Järvinen.

-Täällä on kivaa. Pelaamme biljardia ja pingispöytäkin löytyy, sanoo puolestaan Markus Falck.

-Täällä vietetään aikaa, jatkaa Falk.

-Joo, kavereiden kanssa, lisää Järvinen.

Sekä Järvinen että Falck käyvät Ojamon Klubissa lähes aina, kun se vain on auki. Kaveripiiri on siellä pitkälti sama kuin koulussakin. Kävijöitä Klubissa on noin 10-30 kerralla. Pojat itse ovat tällä hetkellä 7-luokalla, mutta Klubin he löysivät jo alakoulussa, kun paikka esiteltiin oppilaille.

-Tultiin silloin katsomaan tätä ja todettiin, että on hyvä paikka, kertoo Järvinen.

Pojat ovat Klubiin tyytyväisiä, eivätkä keksi mitään parannettavaa sen toiminnasta. Mutta entäpä, jos Klubia ei olisi?

-Me hengattaisiin vaan ulkona ja jäädyttäisiin sinne, toteaa Falck.

-Niin ja saatettaisiin olla jotain tyhmääkin tekemässä, lisää Järvinen.

nuoret3.jpg

Nuoriso-ohjaaja Taisto Soini yrittää työssään mm. antaa nuorille valmiuksia aikuisuuteen.

 

Nuorten palvelut tulevaisuudessa

Uudet tuulet pyyhkivät niin Harjulassa kuin verkossakin.

-Panostamme verkkotyöhön ja tämän hetken uusi asia on verkkonuorisotyöhanke. Siihen kuuluu sekä uusia nuorille suunnattuja toimintoja että henkilökunnalle uusia menetelmiä kohdata nuoria verkossa, avaa Sammalniemi.

-Nuorisokeskushanke puolestaan on erittäin suuri projekti. Nuorisokeskuksen on tarkoitus aloittaa Harjulassa syksyllä 2017. Uskon, että kun yhdestä paikasta saa ohjausta ja palvelua, se parantaa nuorten ohjautumista oikeaan aikaan oikean palvelun piiriin. Samalla myös palvelujen tarjoajat tutustuvat toisiinsa ja tietävät, mikä palvelu sopisi nuorelle parhaiten, Sammalniemi sanoo.

-Harjula tulee olemaan iso juttu ja toivon, että nuoret löytävät sen. Sieltä löytyy yhden oven takaa ratkaisu ongelmaan kuin ongelmaan, tiivistää Soini.

Tulevaisuus kuulostaa hyvältä, vaikka ovathan asiat olleet hyvin tähänkin asti.

-Isommissakin kaupungeissa on ihmetelty, miten tällaisen pikkukaupungin on niin hyvä kokonaisuus nuorisopalveluita, Soini toteaa.

Lisätietoja nuorten palveluista ja nuorisotiloista löytyy osoitteesta www.nuorilohja.fi.

alue_harrastukset: 

Lohjan Museossa etsitään Rosan koodia

Etsi ruusu ja löydä koodi – pelaa Rosan koodi. Jos sinulla ei vielä ole kulttuurihistoria-koodia, tule etsimään sitä Lohjan Museosta.

Lohjan Museo osallistuu Yleisradion tuottamaan Rosan koodi-peliin, jossa ratkotaan koodeja mm. museoissa ja kirjastoissa sekä erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Projektin tarkoituksena on innostaa lapsia ohjelmoinnin maailmaan. Lohjan Museossa voi etsiä Rosan koodia museon aukioloaikoina. Ilmoita lipunmyyntiin etsinnästä, sillä alle 18-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi. Rosan koodin ensimmäisen vihjeen löydät museon aulasta. Rosan koodi on käynnistynyt 4.10.2016 ja jatkuu aina tammikuun 2017 loppuun saakka.

Lohjan Museo on avoinna: ti, to,pe 12-16, ke 12-19 ja 15.11. alkaen: ti, to-su 12-16, ke 12-19.

alue_harrastukset: 

Sivut

 
Tilaa syöte Harrastukset