Harrastukset

Mainos

Suomen suurin heittokalastuskilpailu järjestetään Lohjalla

Kalastajat ympäri Suomea saapuvat 10.9. Lohjan Aurlahteen Hong Kong Challenge -heittokalastuskilpailuun. Tässä kilpailussa voittaja selviää pisimpien kalojen yhteismitalla.

kalat1.png

Lohjan Kalaseuran järjestämä Hong Kong Challenge -heittokalastuskilpailu täyttää jälleen syyskuun alussa Lohjanjärven sadoilla kalastajilla. Kilpailu on lajissaan ylivoimaisesti Suomen suurin ja suosituin. Viime vuonna kilpailu keräsi peräti 93 venekuntaa, joissa jokaisessa mukana oli sääntöjen mukaisesti kaksi tai kolme kalastajaa. Tähän joukkoon mahtui useita tunnettuja kalastusoppaita sekä monia maamme parhaita kalastajia. Voidaan siis sanoa, että osallistujamäärän ja kalastajien tason huomioon ottaen kyseessä on Suomen kovatasoisin heittokalastuskilpailu, jossa kärkisijoille on todella kovaa tunkua.

Kilpailussa on sallittua kalastaa vain heittokalastusvälineillä, käyttäen esimerkiksi vaappuja, lusikoita tai jigejä. Jigi-kalastus on selvästi suosituin tapa, koska sillä voidaan saada saaliiksi niin ahventa, kuhaa kuin haukeakin. Kalojen paino ei tässä kilpailussa ratkaise, vaan voittaja selviää pisimpien kalojen yhteismitalla. Jokaiselle venekunnalle jaetaan samanlainen Rapala-mittalauta, jolla kalat mitataan. Mittalaudan päällä kaloista otetaan myös kuva, niin että pituus voidaan varmistaa valokuvasta kilpailun jälkeen. Kilpailijat raportoivat saadut kalat suoraan vesiltä järjestäjille, jotka pitävät yllä reaaliaikaista tulosseurantaa. Kilpailun etenemistä voi seurata Facebook-sivuilla (www.facebook.com/HongKongChallenge), jonne tulosseurannan lisäksi tulee päivän aikana videolähetyksiä vesiltä. Videoseurannan toteuttaa uusi suomalainen kalastusmedia, Kalastajan Kanava, yhteistyössä kilpailun pääsponsorin Raymarinen kanssa. Seurattavaa siis riittää niin kilpailussa mukana oleville, tukijoukoille kuin muillekin kalastuksesta kiinnostuneille.

 

Kilpailukeskuksena toimii Cafe Aurlahti

Kilpailun keskuksena toimii Lohjan Aurlahden uusi sydän, Cafe Aurlahti. Paikka on kilpailun järjestämiselle täydellinen, laitureita sekä pitkä ranta veneille ja reilusti parkkitilaa Rantakentällä. Uusittu Cafe Aurlahti tarjoaa tilat järjestelyporukalle ilmoittautumista ja tulospalvelua varten sekä palvelee kilpailijoiden tarpeita pikkupurtavan ja juomien muodossa.

-Olemme tyytyväisiä, että saimme Suomen suurimmalle heittokalastuskilpailulle Lohjan parhaan kisakeskuksen loistavine uusittuine terasseineen ja oheispalveluineen, toteaa kilpailunjohtaja Tuomas Hutri Lohjan Kalaseurasta.

Myös Cafe Aurlahden vetäjä Riku Loman on innoissaan tapahtumasta, joka tuo Aurlahteen useita satoja ihmisiä.

-Tämä on meille erinomainen tilaisuus saada iso määrä ihmisiä paikalle vielä syyskuun alussa kesäsesongin ulkopuolella, kertoo Loman.

Kilpailun pääyhteistyökumppaneina toimivat Hong Kong sekä vene-elektroniikkajätti Raymarine. Näiden lisäksi mukana ovat vahvasti myös Lowrance, MotorGuide, Shimano sekä Norfin.

kalat3.png

 

Osallistujia ympäri Suomea

Viisi parasta venekuntaa palkitaan ruhtinaallisen hyvillä palkinnoilla, pääpalkinnon arvo on peräti lähes 5000 euroa. Näiden lisäksi pisimpien kalojen saajille on luvassa hauskat erikoispalkinnot, opastetut kalareissut oppaiden kyydissä. Pisimmän hauen saanut venekunta tulee saamaan palkinnoksi kalastuspäivän lohjalaisen ammattikalaoppaan Timo Narisen kyydissä.

-Halusin ehdottomasti olla mukana tässä tapahtumassa! Teen suurimman osan keikoista läheisillä merialueilla, mutta Lohjanjärvi on myös lähellä sydäntä, sanoo kalaopas-Narinen.

Viime vuonna kilpailun mestareiksi kruunattiin Team Humminbird Finland, jossa mukana olivat lohjalaiset Sami Karhu ja Olli-Pekka Häkänen sekä vierailevana tähtenä Kimmo Mänttäri. Heidän voittotuloksensa koostui kaloista, joiden pituudet olivat hauki 86cm, kuha 62cm ja ahven 40cm. Kilpailijoista suurin osa tuli Lohjan lähialueilta ja pääkaupunkiseudulta, mutta myös aina Keski- ja Itä-Suomea myöden oli lähdetty mukaan kilpailuun.

Myös tänä vuonna ennakkoilmoittautuneiden joukossa on venekuntia aina Kuopiosta ja länsirannikolta asti. Osallistuakseen kilpailuun ei tarvitse olla ammattilainen, sillä kilpailumuoto sopii hyvin myös harrastelijoille. Sääntöihin ja ohjeisiin on hyvä tutustua ennakkoon kilpailun nettisivuilla, josta löytyy myös kilpailussa mukana olevien vesialueiden kartta. Kilpailuun otetaan mukaan ensimmäiset 150 venekuntaa ja se on myyty ennakkoilmoittautumisien perusteella jo lähes loppuun. Ajantasaisen tilanteen voi tarkistaa kilpailun Facebook-sivuilta.

 

Heittokalastuksen suosio nousussa

Perinteinen Kuhauistaja-uistelukilpailu on ollut vuosia Lohjanjärven suurin kalastustapahtuma, mutta Hong Kong Challenge on nousemassa venemäärillä mitattuna nopeasti sen rinnalle ja tulevaisuudessa mahdollisesti ohikin.

-Hienoa, että seuramme pystyy toteuttamaan tämän kaltaisia Suomen mittapuulla todella suuria ja kalastajia kiinnostavia tapahtumia, kuten juuri Hong Kong Challenge ja Kuhauistaja. Heittokalastuskilpailut ovat nostaneet Suomessa viime vuosina päätään uistelukisojen varjosta, näille on siis selkeää tilausta, toteaa Hutri.

alue_harrastukset: 

Harjun Sportti-lauantai herättelee liikkumaan

sp.jpg

Liikunnan kipinää mukana sytyttämässä Anni Peltola (vas, Lohjan Liikuntakeskus), Paula Kotilainen (AerialFit), Taina Pennanen (Lohjan Liikuntakeskus), Tarja Orava (Lohjan Astangajooga, Sinikka Pohjala (Lohjan Liikuntakeskus), Seppo Leinonen ja Juha Heinänen (Länsi-Uudenmaan Urheilijat).
 

Harjun Sportti-lauantai järjestetään 20.8. Harjun urheilukeskuksessa ja Virkistysuimala Neidonkeitaassa. Päivän ohjelmaan kuuluvat mm. kunto- ja terveystestit, Leinosen Lenkki, vesiliikunta ja erilaiset jumpat.

-Haluamme syksyn lähestyessä herätellä ihmisiä liikkumaan. Tapahtumamme alkaa testeillä. Niistä on hyvä lähteä liikkeelle ja miettiä, millaista liikuntaa voisi sisällyttää syksyn ohjelmaansa, kommentoi Taina Pennanen Lohjan Liikuntakeskuksesta.

Harjun Sportti-lauantai järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

-Ajattelimme, että olisi kiva yhdistää Leinosen lenkki, testit ja erilaiset jumpat. Tarkoituksena on järjestää monipuolinen koko perheen tapahtuma, joka saisi kaivettua esiin innostuksen kipinän liikuntaa kohtaan, Pennanen kertoo.

-Jokaisella on oma juttunsa, josta pitää. Nykyään porukkaa saadaankin paremmin paikalle järjestämällä yhteistapahtumia kuin jonkin lajin yksittäistapahtumia, kertoo puolestaan Juha Heinänen Länsi-Uudenmaan Urheilijoista.

 

Leinosen lenkki

Osaksi tapahtumaa on päässyt mm. Leinosen lenkki, joka on yleensä järjestetty viikkoa myöhemmin. Lenkki juostaan/kävellään kello 12.00-14.00. Mukana lenkkipolun varrella on myös vuodesta 1978 maratoneja juossut ultrajuoksija Seppo Leinonen, jonka mukaan lenkki on nimetty. Reittejä on tänä vuonna kaksi, jotta vähemmän harjoitelleetkin pääsevät mukaan. Reittien pituudet ovat 2 tai 5,5 km. Käytössä on ajanottokello. Yhteisen alkuverryttely ja lähtö tapahtuvat urheilukentältä ja maali sijaitsee Harjun pallokentällä. Leinosen lenkki on maksuton ja kaikille avoin.

 

Testit ja mittaukset

Tapahtumassa on kaikilla täysi-ikäisillä hyvä mahdollisuus oman kunnon ja terveyden kartoittamiseen, sillä kello 9.00-12.00 tehdään kunto- ja terveystestejä. Inbody-testejä tehdään kello 9.00-12.00 Neidonkeitaassa. Testin hintaan sisältyvät mittaus ja ryhmäpalaute. Testi mittaa kehon koostumusta kertoen mm. kehon lihasmassan, rasvamassan ja lihastasapainon.

Kello 9.30-11.30 Neidonkeitaan peilisalissa tehdään lihaskuntotestejä, joilla mitataan ylä-, ala- ja keskivartalon lihaksistoa.

Kello 9.30-11.00 puolestaan voi osallistua UKK-kävelytestiin urheilukentällä. Kävelytesti suoritetaan kahden kilometrin ripeällä kävelyllä, joka mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä.

Kello 11.00 juostaan cooper-testi urheilukentällä. Juoksussa on yksi yhteislähtö. Testissä on käytössä ajanottokello. Testin avulla saa tietoa omasta kestävyyskunnostaan, maksimikestävyydestään sekä hapenottokyvystään. Testissä juostaan tasaisen kovaa vauhtia yhteensä 12 minuuttia.

Lisäksi kello 10.00-12.00 terveydenhoitajat tekevät Neidonkeitaassa ilmaisia verenpaine- ja verensokerimittauksia.

Testit eivät vaadi ennakkoilmoittautumista. Muut testit paitsi inbody-testi ovat maksuttomia.

 

Parkouria, lavista, zumbaa, vesitreeniä...

Pennanen kertoo, että tänä vuonna ei järjestetä perinteistä maksutonta tutustumisviikkoa Lohjan Liikuntakeskuksen ohjatuille ryhmäliikuntatunneille, vaan jumppiin pääsee tutustumaan maksutta Sportti-lauantaina.

Kello 12.00-12.30 kokeillaan metsä-yogaa. Luvassa on seisten tehtäviä, yksinkertaisia ja helppoja liikkeitä, jotka sopivat kaikille. (Kokoontuminen jäähallilla.) Kello 12.45-13.15 on vuorossa Xboxing lasten ja nuorten kuntonyrkkeily, 12.45-13.15 Lavis®-lavatanssijumppa, 13.15-13.45 kehonhallintaa, 13.45-14.00 Liikuntastudio AerialFitin trampoliiniesitys, 14.00-14.30 Zumba®, 14.30-15.00 Mash it Up®!, 14.30 alkaen Parkouria (lähtö jäähallin edestä) ja 15.00-15.30 kuntopatteritreeni. Sateen sattuessa jumpat ja esitykset pidetään Harjun koululla. 

Sportti-lauantaina pääsee kokeilemaan myös erilaisia vesitreenejä uintimaksulla. Kello 15.30-15.50 kokeillaan reipastempoista AquaPoweria, 15.50-16.10 tanssillista AquaDancea ja lopuksi kello 16.10-16.30 venytellään.

 

Lapsi parkkiin ja mamma jumppaan

Tapahtuma-alueelta löytyvät toki myös infopiste, buffetti ja juomatarjoilu tapahtumaan osallistuneille. Kello 12.00-15.15 toimii lisäksi lapsiparkki yli 3-vuotiaille. Samaan aikaan lapsille on luvassa sporttivaunu välineineen ja pomppulinna, jos sää sallii.
Tapahtuman järjestää Lohjan Liikuntakeskus Oy yhteistyössä Seppo Leinosen, Liikuntastudio AerialFitin, Lohjan Astangajoogan, Länsi-Uudenmaan Urheilijoiden ja Xjumpitin kanssa.

alue_harrastukset: 

Veden roisketta ja iloista ohjelmaa koko perheelle

Aurlahden vesiliikuntapäivä kutsuu kaikki testaamaan ilmaiseksi erilaisia vesiliikuntalajeja avovesiuinnista flyboardingiin.

vesi1.jpg

Suomen Ladun projektikoordinaattori Päivi Pälvimäki sup-laudalla ja Uimalla yli -avovesiuintiyhdistyksestä Tuomas Kaario sekä Paavo Voltti uimassa.

 

Uimalla yli -avovesiuintiyhdistys järjestää Aurlahden vesiliikuntapäivä -tapahtuman Lohjalla lauantaina 30.7. kello 9.00-18.00 yhteistyössä Suomen Ladun ja Café Aurlahden kanssa. Ilmoittautuminen lajikokeiluihin tapahtuu paikan päällä kello 9.00-15.00. Tarjolla on ilmaisia kokeiluja, alkeiskursseja ja tietoutta vesiliikunnan eri lajeista, leikkimielisiä kilpailuja sekä Viisaasti vesillä -kiertueen näytös.

Kokeiltavia lajeja ovat soutu, melonta, sup-lautailu, purjehdus, kalastus, avovesiuinti, avovesijuoksu, vesitreeni, vesipelastus, flyboarding ja leija- sekä purjelautailu tuulen salliessa. Kokeiluista ainoa maksullinen on flyboarding. Luvassa on myös perheuintiviesti huimilla palkinnoilla.

-Tavoitteena on tuoda vesiliikuntalajeja tutuiksi ja madaltaa kynnystä niiden aloittamiselle. Toivomme, että tästä tapahtumasta tulisi perinne ja piilossa olevat vesiliikuntalajeista kiinnostuneet ihmiset tulisivat esiin, sanoo Suomen Ladun projektikoordinaattori Päivi Pälvimäki.

Sää luo ulkoilmatapahtumiin oman jännitysmomenttinsa, mutta vesiliikunnassa ei niin haittaa, vaikka sataisikin, koska joka tapauksessa kastuu. ”Get wet!” kuuluu tapahtuman slogankin. Pälvimäki muistuttaa myös, että vesi voi koleana päivänä olla lämpimämpää kuin ilma.

-Rannaltakin voi katsella, mutta kannustamme siihen, että uskaltaa kastua ja nauttia vedestä, Pälvimäki rohkaisee.

Cafe Aurlahti tarjoilee tapahtumapäivänä myös get wet -brunssin ja illalle on suunnitelmissa grillibileet ja musiikkia.

vesi2,.jpg

Tuomas Kaario ja Päivi Pälvimäki harrastavat itsekin aktiivisesti vesiliikuntaa.

 

Suomen luonto tarjoaa upeat mahdollisuudet

-Vesiliikunta on luontoliikuntaa parhaimmillaan. Meillä on Suomessa todella paljon vesistöjä, joten miksi emme nauttisi tästä upeasta mahdollisuudesta? kysyy Pälvimäki.

-Vesi on mielenkiintoinen elementti, joka tuo omat haasteensa. Sää on aina vähän erilainen, mikä tuo vielä lisää mielenkiintoa. Vesillä liikkuminen vaatii myös keskittymistä ja läsnäoloa, joten siinä ei ehdi miettiä omia kiireitään ja murheitaan.

-Vesiliikuntalajeja voi lisäksi harrastaa vaihtelevissa maisemissa ja plussana on vielä meren tai järven tuoksu, Pälvimäki tunnelmoi.

Suomalaiset eivät ole kuitenkaan aina ymmärtäneet harvinaista mahdollisuuttaan ja vapauttaan.

-Maissa, joissa uiminen on tehty vaikeaksi, se on suosittua. Meillä on ollut toisin päin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vesi ei ole koskaan lämmintä, mutta ihmiset uivat silti hulluina. Monessa paikassa vesi on todella kylmää, saastunutta tai uiminen on kielletty yksityisalueen vuoksi, kertoo Tuomas Kaario Uimalla yli -avovesiuintiyhdistyksestä.

Nykyään avovesiuinnin suosio on kasvussa Suomessakin.

-Ihmiset uskaltavat vähitellen mennä veteen. Aiemmin lähdettiin usein ulkomaille uimaan, toteaa Kaario.

 

Vesiliikunta tutuksi

Aurlahden vesiliikuntapäivä on kansainvälisen Watersports Enhanced Together -projektin Suomen päätapahtuma. Projektissa on Suomen Ladun lisäksi mukana ulkoilun ja liikunnan järjestöjä ja toimijoita Espanjasta, Portugalista, Irlannista, Pohjois-Irlannista ja Bulgariasta. Projektin tavoitteena on vesiliikunnan tutuksi ja tunnetuksi tekeminen sekä kynnyksen madaltaminen vesiliikunnan harrastamiseen. Projekti tarjoaa kesän 2016 aikana vesiliikuntalajien maistiaistapahtumia eri puolella Suomea pääosin Suomen Ladun paikallisyhdistysten järjestäminä. Vesiliikunnan ohjaajien vaihto-ohjelma tuo ulkomailta viisi ohjaajaa Suomen päätapahtumaan.

Tapahtumaa järjestämässä ovat myös Suomen Uimaopetus- ja -Hengenpelastusliitto, Suomen Uimaliitto, Lohjan Seudun Latu, Melanvääntäjät ry, Lohjan Seudun Soutajat ry, Lohjan Purjehtijat, Nouroutine Sports, Therafish ja VisitLohja.

Tapahtuma löytyy facebookista nimellä Aurlahden vesiliikuntapäivä. 

alue_harrastukset: 

Yhteislaulua Lohjan Museon pihalla

laulu.png

Lohjan Kesän tapahtumiin liittyen Mieskuoro Lohjan Miehet järjestää yhteistyössä Lohjan Museon kanssa yhteislaulutilaisuuksia Lohjan Museon piha-alueella. Ohjelmassa on tuttuja yhteislauluja, iskelmiä, sota-ajan lauluja, maakuntalauluja ja lastenlauluja, joita lauletaan mieskuoron avustamana orkesterin säestyksellä. Säveliä lähtee ilmoille kitarasta, bassosta ja haitarista.

-Yhteislaulutilaisuuksia on järjestetty jo ainakin kymmenen vuotta samassa paikassa. Viime vuosina mieskuoro on ollut mukana, että ihmiset rohkaistuisivat laulamaan. Kun porukkaa on paljon, oma ääni ei kuulu päällimmäisenä. Sitä ei tarvitse miettiä, osaako laulaa, Mieskuoro Lohjan Miehien puheenjohtaja Pauli Tamminen rohkaisee.

Tilaisuuksien suosio onkin kasvanut, sillä aluksi mukana oli joitain kymmeniä laulajia, mutta nyt heitä voi kauniina kesäiltana olla reilusti toista sataa.

-Ihmiset odottavat yhteislaulua. Usein kysellään jo hyvissä ajoin, että lauletaanko tänäkin vuonna. Tilaisuudet vetävät myös kesäasukkaita, Tamminen sanoo.

Tunnelma tilaisuuksissa on hyvä, kun samanhenkinen väki kokoontuu kuuntelemaan, katselemaan ja laulamaan, nauttimaan tunnelmasta ja kesäillasta. Mukaan porukkaan on helppo päästä ja tauolla voi nauttia kahvit museon kahvilassa. Tamminen kertoo, että mukana on ollut väkeä lapsista varttuneempiin ja toivoo, että osallistujia löytyisi mahdollisimman paljon tänäkin kesänä.

Yhteislaulu juontaa juurensa iltamista, joita vietettiin ennen vanhaan.

-Ihmiset tykkäävät kuunnella musiikkia ja laulaa yhdessä kesäiltoina. Iltamissakin oli yhteislaulua, joten yleisö pääsi osallistumaan. Yhteislaulu on hauska harrastus, Tamminen kertoo.

Yhteislaulun lisäksi mieskuoro esittää myös muutaman mieskuorolaulun. Sadesäällä ollaan museon navetan vintillä. Museolla lauletaan torstaisin 14.7., 21.7., ja 28.7. kello 18.00-19.30. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

alue_harrastukset: 

Lohjalaiset nappasivat voiton Kuhauistaja-kilpailussa

kuha1.png

Kuhauistajan voittajat Pentti Koponen (oik) ja Juha Tikkala. (Kuva: Tuomas Hutri)

 

Etelä-Suomen suurin kuhan vetouistelukilpailu, Kuhauistaja, käytiin jälleen viikonloppuna Lohjanjärvellä, nyt jo peräti 32. kerran peräkkäin. Mukaan starttasi 126 venekuntaa. Lähdön aikoihin ukkoskuurot kiersivät järven ja sateilta säästyttiin täpärästi. Tuuli oli aluksi navakka, mutta tyyntyi mukavasti yöksi ja kisa päästiin viemään läpi hyvissä olosuhteissa. Vain aamulla kuuden aikoihin iskenyt raju sadekuuro kasteli hieman kilpailijoita juuri ennen palkintojenjakoa.

Kokemus oli kilpailussa tänä vuonna valttia. Voittoon uistelivat lohjalaiset Pentti Koponen ja Juha Tikkala (18260g). Kippari Koposelle voitto oli jo neljäs kilpailun historiassa ja Tikkalallekin toinen. Voittajille oli palkintona Raymarinen laadukasta vene-elektroniikkaa sekä Kuhauistaja-kiertopalkinto.

Toiseksi uisteli myös Lohen Toivot joukkuetta edustanut venekunta Kari Kyöstilä, Jyrki Pasanen ja Raine Sirola (13950g). Kolmanneksi tulivat Nastolan Pilkin Jani Kurikka ja Petri Laine (11240g) ja neljänneksi Tuomas Hutrin (9865g) kipparoima venekunta ja heti perässä Petri Sjögrenin (9850g) tiimi.

kuha2.png

Jani Kurikka ja Petri Laine saivat kisan suurimman kuhan (6100g) ja voittivat Suvi 5080 veneen. (Kuva: Tuomas Hutri)

 

Suurimman kuhan (6100g) onnistui uistelemaan venekunta Jani Kurikka ja Petri Laine. Samat miehet voittivat suurimman kuhan palkintona olleen Suvi-pulpettiveneen myös viime vuonna. Kilpailu oli tiukka, sillä toiseksi suurin kuha oli Kari Kyöstilän venekunnan 5875g painanut suurkuha.

Lohjanjärvi-cupissa kolmen osakilpailun jälkeen kärjessä on venekunta Tuomas Hutri, J-P Kinnunen, Jussi Hutri ja Jussi Hietala (76pst) toisena Petri Sjögren, Tomi Nevalainen, Pasi Nevalainen, Mika Iittilä (70pst) ja kolmanneksi nousi Kuhauistajan voittajat Pentti Koponen ja Juha Tikkala (62pst). Joukkuekilpailussa KuhanVetäsen jatkaa kärjessä.

Lohjanjärvi-cup jatkuu 23.7.2016 Garmin-uistelulla.

Teksti: Lohjan Kalaseura ry

kuha3.png

Mukana kilpailussa oli 126 venekuntaa. (Kuva: Tuomas Hutri)

kuha4.png

Tunnelmia ennen kilpailun alkua. (Kuva: Tuomas Hutri)

 

alue_harrastukset: 

FC Saukkolan Pallo käynnistänyt futisepidemian – vireä kenttä on täynnä vihreää!

Jos ei anna silmän liiaksi viipyä Nummen urheilukentän käyttökiellossa olevassa katsomossa, on alue vihreäpaitaisine saupalaisineen aivan mielettömän riemukas ja iloinen näky. Sama toistuu useana iltana viikossa ja jopa silloinkin, kun varsinaisia harjoituksia ei ole. Vapaaehtoisten vetäjien voimin pyörivä FC Saukkolan Pallo on onnistunut levittämään entisen Nummi-­Pusulan alueelle jo epidemiaksi luokiteltavan futiskuumeen. Saupassa palloilee tätä nykyä yli sata pelaajaa. 

pallo1.png

P06-07-joukkue pelin tiimellyksessä.

 

Saupa on onnistunut tavoitteidensa mukaisesti lisäämään liikuntaa lasten arkeen – on hienoa kun kentän laidalle unohtuu repun lisäksi myös kännykkä pallon viedessä mukanaan. Toisaalta Saupassa pyritään opettelemaan toisten ihmisten huomioimisen lisäksi myös omista varusteista huolehtimista, jotta ne kännykät eivät ainakaan kovin usein jäisi sinne kentälle ainakaan kokonaan. Saupan strategia on toimiva; kaikki pääsevät pelaamaan, eikä vaihtopenkillä ole vakkarilämmittäjiä. Jokainen on joukkueen osa, yhdessä harjoitellaan, onnistutaan ja koetaan joukkueurheilun mukavat puolet. Ilo liikkua syntyy hyvästä fiiliksestä, ei otsaryppyisestä kilpailemisesta. Saupa kasvattaa! Kaikki ovat tervetulleita mukaan, aiempaa jalkapallokokemusta ei tarvitse olla. Seurasta löytyy tällä hetkellä kattava määrä joukkueita ikäryhmille ­-02­-11; sekä pojille, että tytöille. Poikajoukkue -­02­-03 olisi tällä hetkellä myös valmentajaa vailla – jos asia kiinnostaa, ota yhteys Saupaan: (www.saukkolanpallo.fi) ja tee itsestäsi merkittävä aikuinen alueen lapsille!

Saupa osallistuu säännöllisesti myös turnauksiin, joissa vihreäpaitaiset pääsevät mittelemään muiden kanssa. Virkkalassa 21.5.-­22.5. pelatussa Buster­turnauksessa Saupaa suosi muukin kuin sää; kolme Saupan joukkuetta pelasi yhteensä 9 peliä, joista 5 voitettiin, 1 pelattiin tasan ja koettiin 3 tappiota. Virkkalasta kotiin hikisten futissukkien lisäksi kannettiin myös hopeaa P04­-05-­ joukkueen sijoittuessa turnauksessa toiselle sijalle.

Minisaupalaiset (­-10 ja ­-11 syntyneet) pelasivat 23.5. ensimmäisen pelinsä harjoitusottelussa FC Lohjan P­-10­-joukkuetta vastaan. Peli päättyi iloisiin lukemiin 5­-0. Siinä riitti ainesta riemuun ja ryhmähaleihin. Markus Linnamaa, 5v, pääsi haastatteluun osallistuessaan ensimmäiseen jalkapalloturnaukseensa:

-Jännittikö joukkueen eka peli ja mikä oli parasta?

-Ei jännittänyt. Me tehtiin maaleja.

Markus arvioi tykkäävänsä eniten hyökkäämisestä. Ja puolustuksesta. Ja keskikenttäpelaamisesta. Ja maalista.

-Mut pelissä on kivempaa, kun on kentällä ja saa juosta ja kikata...Me kikkaillaan tosi hyvin! kertoo Markus.

Kysyttäessä tähtipelaajalta salaista tietoa kentällä nähtyihin supinoihin liittyen, Markus naureskelee veikeästi ja vastaa arvoituksellisesti.

­-Pelijuttuja. Meidän omia pelikaverijuttuja.

 Aiheet eivät selvästikään olleet suurelle yleisölle tarkoitettuja. Markus kertoo että häntä ei yhtään väsyttänyt isolla kentällä juoksemisen jälkeen.

-Mä olisin halunnut pelata heti toisen pelin! Oli myös hauskaa halata. Ja sit me kaikki kaaduttiin ja naurettiinja toista joukkuetta nauratti kans, ne oli kivoja.

pallo2.png

5-vuotias Markus Linnamaa (oik.) pelikaverinsa Ossi Takarin kanssa.

 

Saupan panostaminen lapsiin ja nuoriin kantaa pidemmmälle kuin parhainkaan avauspotku. Toiminta on ensisijaisen tärkeää lähiharrastamista vastaiskuna syrjäalueiden toimintojen hävittämisvimmalle. Myös niiden perheiden lapset, joiden on vaikeaa turvata lasten pitkiä harrastusmatkoja, pääsevät helpommin mukaan toimintaan. Taloudellinen tilanne ei myöskään ole este harrastukselle; SauPa tekee yhteistyötä Hope Lohjan kanssa, josta perhe voi saada apua kustantannuksiin. Harrastaminen omalla kylällä kehittää merkittävästi yhteisöllisyyttä ja tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tutustua toisiin vanhempiin. Vapaaehtoisten vetäjien ja muiden toimijoiden käyttämä aika on iso satsaus lasten elämään ja tulevaisuuteen. 

Teksti: Kirsi Nurmi

alue_harrastukset: 

Tanssikoulun vuosi päättyi vauhdikkaaseen kevätnäytökseen

Un dos tresin kevätnäytöksessä nähtiin kaikenikäisiä tanssijoita. Heitä yhdisti kuitenkin yksi asia: hymy huulilla. Syksynkin suunnitelmat ovat jo valmiina.

tans2.jpg

Tanssikoulu Un dos tresillä on tänä vuonna juhlavuosi, sillä tanssikoulu täyttää kymmenen vuotta.

-Yhdeksän vuotta on menty Kirsi Kannaksen johdolla ja tämä viimeisin minun, kertoi koulun nykyinen johtaja Eveliina Luoma.

Tänä vuonna kevätnäytös esitettiin poikkeuksellisesti Lohjan Yhteislyseon lukion salissa, koska Laurentius-sali on remontissa. Värikkäillä valoilla tunnelma oli kuitenkin saatu kohdalleen ja tanssijoille luotua näytökseen sopiva ympäristö. Perinteitä kunnioittaen näytös alkoi flamencolla ja päättyi Ricky Martinin Mariaan. Meininki oli kaikin puolin kohdallaan ja tanssijoiden innostus lajiaan kohtaan välittyi varmasti yleisöllekin. Etenkin pienempien esiintyjien kasvoilta paistoi myös hellyttävä onnistumisen ilo ja aplodien aikaan saama mielihyvä.

tans1.jpg

 

Tanssiminen on parasta, mitä tiedän”

Annisofia ja Ainomaria Verronen sekä Olivia Tiihonen ovat tanssineet Un dos tresissä jo monta vuotta. Tanssikoulun opetus, opettajat, tanssisalit ja hyvä ilmapiiri saavat tytöiltä kiitosta. He esittivät näytöksessä flamencoa.

-Tanssiminen on parasta, mitä tiedän, sanoo Annisofia Verronen.

Itse tanssiminen on hänen mielestään näytöksissäkin parasta, mutta myös esiintymisvaatteiden käyttäminen ja muille esiintyminen on mukavaa.

-Aina esitykset hiukan jännittävät, mutta se kuuluu asiaan, hän jatkaa.

-Parasta tanssissa ovat tyylikkäät liikkeet, sanoo puolestaan Ainomaria Verronen.

-Musiikki on parasta, koska se tuo rytmin, pohtii Tiihonen.

Lopuksi tytöt vastaavat kuorossa, että aikovat ehdottomasti jatkaa tanssia tulevaisuudessakin.

tans3.jpg

Annisofia Verronen (vas), Ainomaria Verronen ja Olivia Tiihonen ovat tanssineet Un dos tresissä jo useamman vuoden. Tanssikoulu saa heiltä kiitosta mm. opetuksesta ja ilmapiiristä.

 

Syksyn uutuudet

Kesällä Un dos tres järjestää aikuisille arki-iltaisin (ti-to) helppoa tanssiliikuntaa, johon pääsee mukaan, vaikka ei joka tunnille ehtisikään. Ohjelmassa on mm. rumbitaa, latinomixiä, flamencoa ja zumbaa.

Katse tähyää silti jo syksyynkin, vaikka vasta on edellinen lukukausi taputeltu. Syksyllä harjoituksensa aloittaa tanssikoulun neljäs taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää suorittava flamencon erityiskoulutusryhmä. Tähän ryhmään pidetään pääsykokeet 14.8. Pääsykoetta varten lapsella ei tarvitse olla tanssikokemusta, vaan siellä katsotaan mm. ryhmin omaksumiskykyä ja valmiuksia ryhmässä toimimiseen. Ryhmään haetaan vuosina 2007-2009 syntyneitä lapsia. Koko laajan oppimäärän suorittaminen sisältää 1 300 tuntia tanssia, mikä vie yleensä 6-10 vuotta. Viikossa tunteja ei kuitenkaan tarvitse olla paljon. Alkuun lähdetään kahdesta flamenco-tunnista ja yhdestä vapaavalintaisesta.

-Laajan oppimäärän suorittaminen on hyvä ponnahduslauta, jos tanssista haluaa joskus ammatin itselleen. Suurin osa kuitenkin haluaa vain treenata harrastustaan määrätietoisemmin, kertoo Luoma.

Myös New Way -showryhmä hakee uusia jäseniä. Tähän ryhmään haetaan 14 vuotta täyttäneitä ja tanssia aiemminkin harrastaneita nuoria. Ryhmä tanssii mm. tapahtumissa ja kilpailuissa. Pääsykokeet pidetään kesän aikana.

Syksyllä alkaa lisäksi uusia tanssikursseja. Uusia tunteja on mahdollista järjestää, sillä Un dos tres on saanut käyttöönsä kolmannen salin. Luvassa on aikuisbalettia, salsaa, streetsalsaa, parisalsaa ja groove-tunteja, joilla yhdistyvät musikaalit, show ja commersial.

Syyslukukauden avajaisia vietetään lauantaina 20.8. ja viikkotunnit alkavat 21.8. Tanssiryhmiin tulee ilmoittautua etukäteen.  

alue_harrastukset: 

Sukeltamalla pääsee kokemaan vedenalaisen maailman

Sukeltamalla pääsee Suomessakin näkemään hienoja vedenalaisia maisemia ja hylkyjä. Lohjan Urheilusukeltajien avulla kuka vain voi kokeilla laitesukellusta.

sukellus22.jpg

Kaveriporukalla sukeltamassa Maltalla syyskuussa 2015, sukelluskohteena Imperial Eagle –hylky. (Kuva: Esa Tammio)

 

Esa Tammio Lohjan Urheilusukeltajista kertoo, että Suomessa sukellusta harrastaa noin 25 000 henkilöä.

-Laji ei ole supersuosittu, mutta ne, jotka sitä harrastavat, ovat hurahtaneet kunnolla. Sukeltaminen on ainoa laji, jossa painovoiman pystyy maan päällä voittamaan.

Tammio on itse harrastanut sukeltamista 11 vuotta.

-Jossain takaraivossa oli jo pidempää ollut ajatus, että sukeltaminen voisi olla kiva harrastus. Niin se usein menee, että mietitään ensin pitkään ennen kuin tullaan kokeilemaan, Tammio sanoo.

Sukeltamista voisi luulla vaaralliseksi lajiksi, mutta sitä se ei ole, kunhan ei mene ääriolosuhteisiin, kuten syviin luoliin. Sukellus myös sopii melkein kenelle tahansa, eikä se ole harrastuksena erityisen fyysinen. Tarvittaessa sukelluslääkäri voi arvioida tilanteen, mutta harva saa täyskieltoa.

-Ongelmatilanteita varten harjoitellaan, jotta ne osaa ratkaista, jos sellaisia tulee. Sukeltaminen on turvallisempaa kuin pyöräily, veikkaa Tammio.

sukellus42.jpg

Lohjan Urheilusukeltajien kouluttaja Perttu Paappanen hylyllä Örön sukellusleirillä heinäkuussa 2015. (Kuva: Esa Tammio)

 

Vedenalainen maailma ja hylyt

-Vedenalainen luonto on elementti, josta pidän etenkin ulkomailla. Punainen meri on kuin sademetsä, vaikka maan päällä on vain hiekkaa ja pölyä, Tammio kertoo.

Ulkomailla on koralliriuttoja ja tuhansia kaloja, mutta nähtävää löytyy Suomestakin.

-Esimerkiksi ulkosaaristosta löytyy hienoja paikkoja kallionkoloineen, vedenalaisine ruohokenttineen ja kasveineen, Tammio kertoo.

Lohjanjärvi on sukeltamiseen liian tumma humuksen runsaasta määrästä johtuen, mutta monet lähdepohjaiset järvet ovat kirkkaita. Nähtävää riittää mm. kasveissa, kaloissa, kivikasoissa ja puunrungoissa. Hyviä sukelluskohteita ovat esimerkiksi Iso-Melkutin Lopen Räyskälässä ja Valkiajärvi Kiteellä. Järven tarina -elokuvaa on kuvattu mm. Valkiajärvellä.

Myös laivojen hylyt houkuttelevat Suomen vesille.

-Suomessa on tuhansia hylkyjä ja osa on vielä löytämättäkin. Vähän väliä löytyy jopa isoja 1600-luvulta peräisin olevia hylkyjä. Niinkin voi tehdä, että tutustuu etukäteen historiaan ja sukeltaa sitten katsomaan hylkyä, Tammio vinkkaa.

sukellus12.jpg

Lohjan Urheilusukeltajien aina luotettava sukellustukialus Frida Örön sukellusleirillä heinäkuussa 2015. (Kuva: Esa Tammio)

 

Sukeltamaan Lohjan Urheilusukeltajien kanssa

Lohjan Urheilusukeltajat järjestää vuosittain helmi-maaliskuun vaihteessa alkavan kolmikuukautisen laitesukelluksen peruskurssin. Kurssi sisältää sekä teoriaa että sukeltamista niin avovesissä kuin altaassakin (Neidonkeidas, Meriturva). Ensi kevääseen asti ei silti tarvitse odottaa, jos mielii veden alle. Seura järjestää sukelluskokeiluja sen mukaan, kun kiinnostuneita ilmoittautuu.

8-15-vuotiaille järjestetään norppatoimintaa. Norpat harjoittelevat mm. snorkkeli- ja vapaasukellusta, uppo- ja vesipalloa, ensiaputaitoja sekä hengenpelastusta. 15 vuotta täytettyään nuoret voivat siirtyä laitesukelluspuolelle.

Harrastuksen myötä pääsee myös seuran järjestämille leireille ja viikkosukelluksille. Leireillä kesäpäiviä vietetään Itämeren saaristossa hylkyjä katsellen. Jos oikein innostuu, löytyy jatkokursseja mm. pelastussukeltamisesta ja kouluttamisesta.

sukellus52.jpg

Esa Tammio ja särmäneula Hangon lähivesillä. (Kuva: Esa Tammio)

 

Kallis harrastus?

Tammio kertoo, että perusvarusteet saa hankittua alle 1 000 eurolla. Niihin kuuluvat maski, räpylät, viileään veteen soveltuva märkäpuku, puukko, kompassi, aikaa mittaava laite, tasapainoliivi, paineilmasäiliö, mahdollinen sukellustietokone sekä regulaattori hengittämistä varten.

-Kaikki harrastukset maksavat, mutta kun peruskurssi on käyty, varusteita saa hyvin seuralta. Merkittävää alkuinvestointia ei siis tarvita. Lainavarusteilla pääsee kyllä niin pitkälle, että näkee kiinnostaako laji, Tammio kertoo.

Seuralla on kymmenen metrinen troolari ja pikavene. Tammio kiitteleekin seuran tiloja ja varusteita, jotka ovat lähes ammattilaistasoa.

Lohjan Urheilusukeltajat täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja Sukeltajaliitto 60 vuotta. Esimakua sukeltamisesta saa 11.6.-12.6. Lohjalla Aurlahdessa järjestettävässä Järviriehassa, jossa Lohjan Urheilusukeltajat esittäytyvät. 

sukellus82.jpg

Iso-melkutin järven huimia näkymiä. (Kuva: Esa Tammio)

sukellus32.jpg

P1-kurssilaiset Meriturvassa harjoittelemassa sukeltamista. (Kuva: Esa Tammio)

sukellus72.jpg

Jussarön venelaiturin pinnanalaista kauneutta. (Kuva: Esa Tammio)

sukellus92.jpg

Niko Tammio harjoittelee vedenalaisia ”sulkeisia” Neidonkeitaalla. (Kuva: Esa Tammio)

sukellus62.jpg

Vedenalainen selfie eli vapaasti englanniksi käännettynä fishie. (Kuva: Esa Tammio)

alue_harrastukset: 

Melonta –mainio tapa luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn

Etelä-Suomen runsas melontareitistö sopii niin lapsiperheille kuin kovempiakin haasteita kaipaaville melojille. Melonta on oiva tapa rentoutua luonnon helmassa. Hiljaisella kulkuneuvolla pääsee myös ihailemaan läheltä vesilintuja.

melonta62.jpg

Etelä-Suomen suuresta reittivalikoimasta löytyy mahdollisuuksia parin tunnin melontaretkistä aina noin 100 kilometrin reissuun. (Kuva: Vähäveden retkimelontakeskus)

 

Melonta on yksi niistä lajeista, jotka sopivat sekä lapsiperheistä että hurjapäille, sillä rauhallisten ja lyhyiden retkien vastapainoksi löytyy monen päivän melontavaelluksia ja kilpailuja sekä rohkeimmille koskenlaskua.

Vähäveden retkimelontakeskuksen johtaja Risto Hellgren kertoo, että kanootit kuuluivat aikoinaan vahvasti mm. intiaanien päivittäiseen elämään. Myöhemmin melonta on kuitenkin harrastuksena lähtenyt yleistymään aivan eri suunnasta.

-Melonta on lähtenyt suurista kaupungeista, kuten Lontoosta. Niihin on perustettu isoja melontaseuroja. Melonta on ollut Suomessakin enemmän kaupunkilaisten harrastus, koska erämailla on käytetty soutuveneitä, Hellgren kertoo.

Kunhan sää on suosiollinen, melojia riittää. Se ei ole ihme, sillä meloessa pääsee hyvin lähelle luontoa. Kauniit maisemat hellivät silmää ja rauhoittavat mieltä. Samalla voi tutustua kasveihin, lintuihin ja kaikkeen muuhun hienoon, mitä melontareitin varrelta sattuu löytymään.

-Meloen pääsee lähelle lintuja, koska ne eivät pelkää hiljaista kanoottia. Esimerkiksi Kiskonjoella voi katsella haikaroita. Älypuhelimiin on nykyään saatavana sovellus, jolla lintuja voi tunnistaa, Hellgren kertoo.

 

Kajakki vai kanootti

Meloa voi sekä avokanootilla että kajakilla.

-Avokanootti on tyypillinen intiaanikanootti, jota meloo usein kaksi henkilöä yksipäisillä meloilla. Se sopii suojaisille vesille, kuten joille. Aikoinaan avokanootti on ollut mm. tavaroiden kuljetusväline, Hellgren kertoo.

-Kajakki taas juontaa juurensa inuiittien kulkuvälineestä. Kajakissa on vain reikä melojalle. Melojia mahtuu kajakkiin yhdestä kolmeen. Kajakki sopii suojaisten vesien lisäksi avoveteen ja merelle, Hellgren jatkaa.

Avokanoottiin aallot pääsevät heittämään vettä, mutta kajakkiin eivät, koska kajakki kulkee aallon läpi ja aukkopeite suojaa kajakin reiän.

melonta42.jpg

Melonta on mainio tapa koko perheen retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Erityisesti kanootilla melonta sopii matalan kynnyksen tutustumislajiksi vesille. (Kuva: Vähäveden retkimelontakeskus) 

 

Laaja reittivalikoima

-Meillä on noin 100 erilaista reittivaihtoehtoa parin tunnin retkistä noin 100 kilometrin reittiin, toteaa Hellgren.

Monet päiväretket ovat pituudeltaan noin 12-16 kilometriä. Hellgrenin mukaan sellaisen matkan pystyy hyvin melomaan alle kouluikäisten lastenkin kanssa, kun lasten ei tarvitse itse meloa. Kauas ei tarvitse lähteä, sillä melontakeskuksen lähiympäristöstäkin löytyy hienoja reittejä. Vähäveden retkimelontakeskus sijaitsee pienistä järvistä, joista ja puroista koostuvalla järvialueella Karkkilassa.

Useamman päivän melontareittiä kaipaavat puolestaan voivat meloa jokia ja järviä pitkin aina merelle saakka. Esimerkiksi Karkkila-Tammisaari väli taittuu noin viikossa. Koskia joutuu kuitenkin etsimään kauempaa.

-Näillä alueilla kaikkiin koskiin on laitettu voimala jo 1800-luvulla, Hellgren toteaa.

Reittinsä voi suunnitella itse alkamis- ja päätöspisteitä myöten. Retkimelontakeskus voi kuljettaa kajakit ja muut varusteet alkupisteeseen ja noutaa ne määränpäästä, joten kuljetuskaan ei ole ongelma. Keskuksesta saa myös vinkkejä leiriytymispaikoista.

-Yöpymisen ei ole pakko tapahtua teltassa. Jotkut ovat yöpyneet mm. Mustion linnassa, Hellgren kertoo.

Telttakin on silti hyvä vaihtoehto, sillä se mahtuu mukaan kajakkiin. Reittien varrelta löytyy myös kauppoja, joissa ruokavarastoa voi täydentää. Toisaalta retkiruoka on kätevä vaihtoehto.

-Valmiit retkiruokapakkaukset ovat todella hyviä nykyään. Ne ovat kevyttä ruokaa, johon sekoitetaan vain kuuma vesi, Hellgren vinkkaa.

Lisää retkeilyvinkkejä löytyy mm. sivulta www.luontoon.fi.

melonta22.jpg

(Kuva: Vähäveden retkimelontakeskus)

 

Reittejä erityisesti lapsiperheille

Lapset vanhempineen ovat tuttu näky kesäisin erityisesti Vähäveden järvialueen retkillä. Melontaretki sopii hyvin retkeilymuodoksi perheelle, jossa on aivan pieniäkin lapsia. Lapset jaksavat istua kanootissa lyhyitä matkoja ja välillä voidaan rantautua.

Vaelluksia harrastavat parit ovat lastentulon jälkeen monesti siirtyneet melontaretkeilyn piiriin, koska varusteiden kuljettaminen kanootissa on helppoa. Lapsiperheiden vaellukset on monesti toteutettu niin, että perhe rakentaa leirin kauniille paikalle, josta käsin tehdään lyhyitä retkiä lähiluontoon. Samoin voidaan toimia kanoottiretkellä. Erityisesti melontakeskuksen lähimaastosta löytyy hyviä reittejä lapsiperheille.

Lapsiperheiden retkissä on kiinnitetty huomiota reitin suojaisuuteen, sopivien välimatkojen päässä oleviin rantautumispaikkoihin ja uimapaikkoihin, evästys- ja nuotiopaikkoihin sekä reitin pituuteen. Koko perhe voi mahtua yhteenkin kanoottiin tai lapsi ja aikuinen voivat myös jakaa yhteisen kajakin. Lisäksi lapsille löytyy omia kajakkeja. Lemmikitkin on huomioitu; niille löytyy pelastusliivejä neljää eri kokoa. Seuraavaksi muutama esimerkki lapsiperheille sopivista reiteistä.

Melontaretki Vähävedellä: Retki alkaa Vähäveden retkikeskuksen rannasta, Melontaosuus käsittää kolme kapeaa ja lahtista järveä, joiden rannoilta löytyy rantautumispaikkoja. Matkan varrelta löytyy myös suosittu matala hiekkaranta. Matkaa retkelle kertyy 4 - 10 kilometriä. Retkikeskuksen kanoottirannassa on nuotiopaikkoja, joilla retken päätteeksi voi valmistaa retkiruokaa.

Päivän retki erämaajärville: Vähäveden perusretki erämaajärville soveltuu lapsiperheille. Matkaa kertyy päivän aikana 14 kilometriä, joten aikaa kannattaa varata koko päivä. Retken aikana melotaan seitsemällä järvellä, joiden välissä on salmi, joki tai lyhyt kannas. Reitin varrelta löytyy hyviä levähdyspaikkoja ja uimarantoja. Tulevana kesänä reitin varrelta löytyy myös nuotiopaikka.

Kärkelänjoen päiväretki: Kärkelänjoki soveltuu erinomaisesti lapsiperheiden retkikohteeksi sen suojaisuutensa takia. Joki kiemurtelee metsässä ja peltojen keskellä. Reitin varrella on maihinnousupaikkoja. Matkaa kertyy 12 kilometriä, joten päiväretkeläisellä ei ole kiirettä.

Jokiretki Liesjärveltä: Tammelan järviylängöltä lähtevä jokiretki on suojaisa ja matkan varrelta löytyy levähdyspaikkoja sekä nuotiopaikka. Retki päättyy Saaren kansanpuistoon, joka on ihanteellinen lopettamispaikka lapsiperheen kanoottiretkelle.

melonta12.jpg

(Kuva: Vähäveden retkimelontakeskus)

alue_harrastukset: 

Sivut

 
Tilaa syöte Harrastukset