Harrastukset

Mainos

Kaloja narraamaan

Lähes jokaiselta löytyy jonkinlainen kalastusmuisto. Kalastus rentouttaa, mutta vie myös seikkailuun. Kesän kalavinkkeihin kuuluu mm. graavattu särki. Kerromme myös erään paikallisen kalastusyrittäjän tarinan.

kala4.png

Lohjanjärvi

 

Kalastaminen on yksi tapa rentoutua luonnossa.

-Luonnosta haetaan rauhaa ja hyvää oloa. Kalastaessa halutaan kokea elämys ja ladata akkuja. Lisäksi tuntee kalastuksen tuoman jännityksen. Sen tunteen, kun kala tarttuu koukkuun, kertoo kalastus- ja eräopas Petri Virolainen Palkesista.

Palkes on kalastukseen ja eräopastukseen erikoistunut yritys, joka korostaa rentoutumista ja luonnosta saatavaa hyvää oloa. Saamenkielinen nimi Palkes tarkoittaa oman polun kulkemista ja polkua hyvään oloon. Palken järjestää Lohjanjärvellä avoimia kalastusreissuja. Reissujen pituudet vaihtelevat muutamasta tunnista koko päivään. Telttayöpyminen on myös mahdollista. Aurlahdesta lähtevistä avoimista lähdöistä saa tietoa osoitteesta www.palkes.fi sekä yrityksen Facebook-sivuilta.

palkes1.png

Iloinen singaporelaiskalastaja.

 

Naisetkin ovat innostuneet kalastamisesta

Laskutavasta riippuen Suomen kalastajien määrä vaihtelee paljon. Jos kerta kesässä riittää tilastoon pääsemiseksi, kalastajia on satojatuhansia. Aktiivisia kalastajia sen sijaan on huomattavasti vähemmän.

-Kalastajia on monenlaisia. Osa kalastajista hakee tiettyä kalalajia, toiset taas kalastavat kaikkea. Kalastuksen suola onkin Suomessa ehkä se, että meidän järvillemme ja joillemme mahtuvat kaikki kalastajat, Virolainen sanoo.

Aktiivisista kalastajista iso osa on miehiä, mutta naistenkin osuus on ollut nousussa viimeiset kymmenen vuotta muissakin kalastusmenetelmissä kuin onkimisessa ja pilkkimisessä.

-Naiset tykkäävät käydä kalassa myös tyttöporukalla ilman miehiä, Virolainen kertoo.

Myös nuorten kiinnostus kalastukseen on lisääntynyt. Erilaisiin kalastusmenetelmiinkin tartutaan aiempaa rohkeammin.

-Kannattaa kokeilla erilaisia kalastustapoja. Jigikalastuksta kohtaan on tähän asti ollut tiettyä ennakkoluuloa, koska siitä ei ole tiedetty tarpeeksi ja se on koettu vaikeaksi. Ei se kuitenkaan ole kovin vaikeaa ja tietoa löytyy nykyään internetin välityksellä. Jigikalastus tapahtuu lähellä pohjaa eli siellä, missä kalatkin ovat, kertoo Virolainen.

Myös perhokalastus on aiemmin koettu vaikeaksi, mutta nykyään senkin pariin löytyy harrastajia. Yleisimpiä kalastustyylejä ovat kuitenkin edelleen onkiminen ja pilkkiminen. Suosioon saattaa vaikuttaa se, että kaloja saa narrata ongella ja pilkkimällä ilman kalastuslupaa. Kalastuslupakin on nyt selkeämpi kuin ennen, sillä nykyään samalla luvalla saa kalastaa kaikkialla Suomessa ellei sitä tietyllä alueella ole erikseen kielletty.

palkes2.png

Kalastus on tapa rentoutua luonnolla ja ladata akkuja. 

 

Syökö kala?

Edes kokeneet kalastajat eivät ole aina selvillä kalojen mielenliikkeistä. Kalastuksen jännitys säilyykin siis aina. Vaikka olosuhteet olisivat samat, ei kalojen käyttäytymistä ole helppo ennustaa.

-Mielenkiinto säilyy, kun keli ja välineetkään eivät takaa kalan saantia. Vanhatkaan säännöt eivät pidä aina paikkaansa, joten oikeastaan aina on hyvä kalastuskeli, Virolainen pohtii.

Aivan vallattomia kalatkaan eivät silti ole.

-Ilmanpaine ja sää vaikuttavat siihen, tuleeko kalaa. Auringonpaiste ja korkeapaine ovat huonoja kalastuksen kannalta. Pilvinen ja heikko tuulinen sää taas on hyvä. Kalaa tulee usein pienessä tihkusateessakin, mutta rankkasateella ei.

Kalat ovat perillä myös vuorokaudenajoista.

-Aikainen aamu ja ilta ovat hyviä kalastusajankohtia.

Myös kuukaudella on väliä. Petokaloilla on keväällä kutuaika, jolloin ne eivät tartu helposti koukkuun. Toukokuu ja alkukesä sen sijaan ovat hyvää kalastusaikaa muille kalalajeille, ja kun kutu alkaa olla esimerkiksi hauella ohi, mutta vedet ovat vielä viileitä, voi kalantulo yllättää aktiivisenkin kalastajan. Keskikesä onkin sitten taas heikompi ajankohta, koska kalat eivät viihdy lämpimässä vedessä. Noin +15°C on kaloille paras veden lämpötila. Syksyllä vesien viilentyessä, ne reipastuvatkin jälleen.

palkes4.png

 

Kalat viihtyvät tietyissä paikoissa

Esimerkiksi karikoiden rinteet, kaislikot ja niemen kärjet, joissa on vähän virtausta, ovat kaloille mieleisiä paikkoja.

-Kalassa kannattaa käydä ahkerasti, koska kalat ovat usein hyvissä paikoissa, vaikka eivät aina syönnillä olisikaan. Esimerkiksi Lohjanjärvellä on myös paljon hyviä kalapaikkoja, joihin ei tarvitse mennä veneellä, Virolainen muistuttaa.

Lohjanjärvellä on toinenkin erityispiirre.

-Meillä on huippu järvi aivan tässä vieressä, sillä Lohjanjärvessä on hyvä kuhakanta. Isojen kuhien lisäksi Lohjanjärvestä saa myös paljon haukia ja hyvänkokoisia ahvenia.

Virolainen vinkkaa vielä kelaamaan etenkin kylmän veden aikaan rauhallisesti ja valitsemaan kirkkaan uistimen, jotta kalat erottavat sen hyvin. Kesällä voi sitten kokeilla kovempaa kelausta vieheestä riippuen.

palkes3.png

 

Kalastamaan vaikka pyörätuolilla

Palkes ei ole ainoa yritys, joka vie veneettömän ja kokemattomankin kalastajan järvelle. TheraFishin kyydissä luonnosta ja kalojen narraamisesta pääsevät nauttimaan myös esimerkiksi liikuntarajoitteiset.

-Pyörätuolilla, rollaattorilla, rattailla ja kävelykepin kanssa pääsee helposti ponttonilautallemme. Lautalle on helppo astua, vaikka jalka ei enää nousisi kovin korkealle. Meillä on esimerkiksi vapakahvoja, jotka voi kiinnittää pyörätuoliin. Silloin kalastamiseen ei tarvita kuin yksi käsi. Näkövammaisille löytyy äänikohoja, vaikka he voivat myös tuntea, milloin kala on koukussa, esittelee Mari Elal TheraFishistä.

Lautta sopii mainiosti myös erilaisille ryhmille nuorista työporukoihin ja erityisryhmistä ikääntyneisiin.

-Olemme tehneet todella erilaisia reissuja eri porukoiden kanssa. Jotkut haluavat vain veneillä, nauttia järvestä ja poiketa mahdollisesti rantakahvilaan, Elal kertoo.

TheraFishin palveluita on testannut hyvin kirjava joukko ihmisiä aktiivikalastajista mielenterveyskuntoutujiin. Palaute on kuitenkin ollut yhteneväistä.

-Olemme saaneet kaikilta todella positiivista palautetta ja saman viestin, että järvellä voi hiljentyä ja keskittyä siihen, mitä tekee. Esimerkiksi masennuksesta toipuvien ryhmässä ihmisten olemus muuttui selvästi päivän aikana. He avautuivat ja juttu alkoi luistaa, Elal kertoo.

kala6.png

Arktisten Vesien 5. tuotantokauden kuvauksia Porvoossa 23.-24.5.16 (Kuva:
Arktiset Vedet) 

 

Onnettomuuden kautta huippukalastajaksi

Elalin tausta valottaa, kuinka nainen on päätynyt kalastusyrittäjäksi ja televisioon asti perinteisesti miehisenä pidetyllä alalla. Elal on ollut mukana Arktiset Vedet -televisiosarjassa. Yrityskumppanina hänellä on Esa Keino.

-Minun suvussani naiset ovat kalastaneet. Äitini ja mummoni ovat siis olleet mallinani. Vesi on kiehtonut minua lapsesta asti ja 13-vuotiaana säästin rahat ensimmäiseen virveliini. Teini-ikäisenä pojat kiinnostivat enemmän kuin kalastus, mutta sittemmin innostuin uudelleen kalastamisesta, Elal kertoo.

Hän opiskeli lähihoitajaksi lapsuuden unelmansa mukaisesti ja tekee edelleen myös hoitajan työtä. 3,5 vuotta sitten tapahtunut auto-onnettomuus nosti kuitenkin kalastuksen aiempaa korkeammalle naisen tärkeysjärjestyksessä.

-Onnettomuuden jälkeen päätin tehdä sitä, mistä todella tykkään. Halusin tulla huippukalastajaksi ja opiskelin kalastusoppaaksi, Elal kertoo.

Myös TheraFish sai alkunsa onnettomuuden jälkeen. Siinä yhdistyvät Elalin unelmat; hoitajan työ ja kalastus. Hän jaksaa silti kalastaa edelleen myös vapaa-ajallaan.

-Itse nautin eniten siitä, kun saan pakata rinkan täyteen, ottaa perhovavat mukaan ja lähteä tunturien hiljaisuuteen omien ajatusteni kanssa. Siellä voin seikkailla koskemattomassa luonnossa ja löytää uusia kalapaikkoja. Akku loppuu vuorokauden jälkeen ja sitten saa ollakin läsnä juuri siinä paikassa, missä on.

kala3.png

TheraFish vie vesille ja kalaan vaikka pyörätuolissa.  

 

Kesän kalavinkit

Elalilla on antaa myös kesäisiä kalastusvinkkejä.

-Rohkeimmat voisivat lähteä kokeilemaan jigikalastusta, sillä Lohjanjärvessä uiskentelee sellaisia kuhia, joista monissa vesistöissä vain unelmoidaan. RKTL:n vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan Lohjanjärven geeniperimältään omaa kuhakantaa uhkaavat istutukset ja suurin osa saaliista koostuu kahden eri kannan risteytymästä. Toivon kovasti, että Lohjanjärven kuhaistutuksissa käytettäisiin vain omaa kantaa, joka on Suomenkin tasolla arvokas.

-Keväällä ja alkukesästä maistuu graavattu särki. Sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla, sillä se haastaa hyvin graavatun siian ja graavattu lohikin jää kyllä kakkoseksi, jos särkeä on pöydässä.

Elal painottaa myös vastuullista kalastusta.

-Vastuullinen kalastaja valikoi, mitä hän ottaa ruokapöytäänsä. Välimittaisia kaloja kannattaa syödä, koska ne ovat ehtineet kutea jo ainakin kerran. Suuria kaloja ei kannata syödä, koska ne pitävät yllä vahvaa kantaa. Uhanalaisia lajeja ei tule kalastaa ruokapöytään lainkaan.

Tietoa uhanalaisista lajeista löytyy mm. WWF:n kalaoppaasta.

kala7.png

Lohjanjärven kuha päästetään jatkamaan kasvua hyväksi emokalaksi. (Kuva: TheraFish)

alue_harrastukset: 

Lohjanseudun kuvataidekouluun haki 51 uutta oppilasta

Lohjanseudun kuvataidekouluun haki 51 uutta oppilasta, joista muodostetaan uusia oppilasryhmiä sekä täydennetään entisiä ryhmiä. Oppilaille postitetaan elokuun alussa lukujärjestys, josta selviää oppilaan ryhmä ja kokoontumisaika. Kuvataidekouluun voi hakea jatkuvasti, hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja vapautuvia paikkoja tarjotaan koko lukuvuoden ajan.

Lohjanseudun kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1985. Kuvataidekoulu antaa kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta Lohjan kaupungissa. Kuvataidekoulun toiminnasta vastaan Lohjanseudun kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Kuvataidekoulussa on noin 300 oppilasta. Opettajat ovat kuvataideopettajia ja kuvataiteilijoita. 

Opetus etenee varhaisiän taidekasvatuksesta (4-6- vuotiaat) perusopintoihin (7-12- vuotiaat). Syventäviin opintoihin eli työpajoihin siirrytään 12-vuotiaana. Opetus on vuodesta toiseen etenevää ja tavoitteellista taidekasvatusta.

Syyslukukausi 2016 alkaa 22.8.2016. Lisää tietoa: www.lohjanseudunkuvataidekoulu.fi

 

Lohjanseudun kuvataidekoulun uudet oppilaat 31.5.2016:

Ahonen Elias, Akiyama Saana, Anttila Ella, Anttila Oskar, Aschan Venla, Berg Illusia, Brendoeva Diana, Eilomaa Siiri, Hirvisalo Eero, Janger Nea, Kaarre Aina, Karppinen Iines, Kauppinen Aleksandra, Kavasto Lumi, Kuosmanen Elli, Kuusk Alexandra, Kärkäs Kristiina, Kärkäs Susanna, Lahtinen Venla, Laine Saana, Lauriala Antti, Leivo Verna, Lehtilä Aada, Lehtonen Minja, Marttinen Viljami, Marttinen Nuppulotta, Määttä Emilia, Määttä Alina, Nieminen Viivi, Nyman Fanni, Pirhonen Milena, Pirhonen Elias, Pohjanväre Veeti, Ramberg Iina, Ruotsalo Gabriella, Ruotsalo Alexander, Räyhäntausta Hilma, Saari-Andersen Lukas, Seger Vilho, Sidorova Mira, Sohlberg Svea, Sundberg Nina, Sundström Saimi, Stewart Toivo, Toivanen Aurora, Toivanen Kalevi, Valtonen Ella, Vihersaari Olivia, Viljamaa Lassi, Vuori Axel ja Wallendahr Josefina.

alue_harrastukset: 

Purjehtiessa on yhtä luonnon kanssa

Purjeveneily on laji, jonka voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Purjehtia voi rennosti sekä vapaa-ajan harrastuksena että kilpaillen. Merelle voi lähteä, jos haluaa, mutta Lohjanjärvikin riittää mainiosti.

purje22.jpg

Kipparina kasvot kameraan päin Henrik Sinivuori.

 

-Hienointa purjeveneilyssä ovat luonnon läheisyys ja sopiva fyysisyys. Luokkia löytyy rennosta harrastamisesta todella fyysiseen ja opittavaa riittää. Tuulen suhinassa on yhtä luonnon kanssa ilman moottorin ääntä. Purjeveneillä voi joko yksin tai porukassa, Lohjan Purjehtijat ry:n puheenjohtaja Kari Sinivuori kertoo syitä, miksi purjehtiminen kiehtoo ihmisiä.

-Purjehtiminen on myös yllättävän edullista. Alkuun pääsee ilman omaa kalustoa ja pärjää ihan tuulipuvulla. Tämä on porukalla tehtävää hauskaa puuhaa, johon voi liittyä myös vapaaehtoistoiminta mm. junioritoiminnassa tai kisabuffetissa, Sinivuori jatkaa.

Laji voi koukuttaa ovelasti.

-Purjehdusta voi tulla vain kokeilemaan, mutta itsensä saattaa löytääkin kisamiehistöstä, Sinivuori naurahtaa.

Hän on itse löytänyt lajin pariin lastensa kautta.

-On parempi, että lapset viihtyvät veneen reunalla kuin ostarilla.

purje12.jpg

 

Tuulen voimalla aaltojen halki

Purjevene liikkuu tuulen voimalla purjeen ja kölin avulla. Köysillä ja purjeilla tuulen voima muuttuu liikkeeksi. Vauhtia ohjataan purjeiden muodolla ja suuntaa peräsimellä. Perusvarusteisiin kuuluvat aina mm. hanskat ja pelastusliivit sekä kylmän veden aikaan myös kuivapuku. Purjehtijat, tai ainakaan kaikki heistä, eivät pelkää kylmää vettä.

-Seuran nuoret totesivat jo huhtikuussa, että kyllä täällä tarkenee, kun muut ihmettelivät kylmää keliä, Sinivuori naurahtaa.

Lohjanjärvi riittää kooltaan hyvin purjehtimiseen. Aurlahti on aivan riittävä ja isolla selällä voidaan järjestää isojakin kilpailuja. Kovin pienillä järvillä sen sijaan ei tuule riittävästi. Järvi voi tuntua pieneltä mereen verrattuna, mutta sillä on yllättäviä etuja.

-Järvellä tuuli ei ole tasaista, kuten merellä, joten jos osaa purjehtia järviolosuhteissa, siitä on etua kilpailuissa. Harrastamme seurana pääosin Lohjanjärvellä, mutta innokkaimmat käyvät leireillä merelläkin. Suurin osa kilpailuista järjestetään merellä, Sinivuori kertoo.

purje42.jpg

Henrik Sinivuori ja Lars Berghäll matkalla kisa-alueelle.

 

Ohjelmaa kesäpäiviin

Kuluvan kesän aikana Lohjanjärvellä on luvassa kaksi suurempaa kilpailua. 19.8.-21.8. järjestetään ratamoottorivenekilpailujen GT30-luokan MM-kilpailut ja 27.8.-28.8. purjehduskilpailu.

-Ratamoottorivenekilpailussa on suuria toiveita siitä, että suomalainen nainen voittaisi. Mukana on myös nuoria, lohjalaisia poikia, Sinivuori sanoo.

Kesä-elokuussa järjestetään lasten purjehdusleirejä. Pitkin kesää pidetään lisäksi kaikenikäisille alkeis- ja jatkoleirejä. Tiistai-iltaisin avoimet purjehdukset lähtevät kello 18.00 Lohjan Purjehtijoiden luota Lohjan Nuottatieltä.

-Alkeiskurssin jälkeen taitoja voi lähteä itse syventämään omatoimisesti, Sinivuori rohkaisee.

Lohjan Purjehtijoilla on tällä hetkellä noin 170 jäsentä. Jäsenmäärä on nousussa. Toimintaan on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaa. Avustuksella ryhmät pystyttään pitämään pienempinä ja hankkimaan kalustoa. 

purje32.jpg

alue_harrastukset: 

Kuvataidekoulun kesäleirille?

Kuvataidekoulun kesän taideleireillä on vielä tilaa. Ohjelmassa on betonivalua, animaatiota, majanrakennusta, kangaspainoa, savitöitä ja keppihevosia. Tarkemmat tiedot löytyvät kuvataidekoulun nettisivuilta  www.lohjanseudunkuvataidekoulu.fi ja lohjanseudun kuvataidekoulun facebookista. 

Erityisesti 13.-17.6. taidepäiväleireille odotetaan lisää osallistujia!

-Yhden päivän hinta on 35€.

-Taidepäiväleirit alkavat aamulla klo 9 ja lapset tulee hakea kuvataidekoulusta klo 16 mennessä.

-Ohjaajina toimivat alan ammattilaiset ja apuohjaajina innokkaita ja osaavia nuoria. 

Tiedustelut ja ilmoittautumiset puhelimitse 019 312366 /toimistosihteeri Eija Nieminen ma-pe klo 10-14 ja sähköpostitsetoimisto@lohjanseudunkuvataidekoulu.fi 

kuvis.png

alue_harrastukset: 

Uudenmaan uintihaasteessa kuitattiin ennätysmäärä uintisuorituksia!

Uusimaa viikolla 9. – 14.5. pidetyssä uintihaasteessa saatiin 616 uintisuoritusta, joista eniten tuli Lohjalta 246 kappaletta. Uudenmaan COOLEIN uintikunta suhteutettuna asukaslukuun on kuitenkin Hanko 82 kappaleella.

Vuonna 2016 ahkeria uimareita löytyi niin Askolasta, Espoosta, Hangosta, Helsingistä, Hyvinkäältä, Inkoosta, Karkkilasta, Keravalta, Kirkkonummelta, Lohjalta, Loviisasta, Porvoosta, Raaseporista, Siuntiosta ja Vihdistä. Viileissä vesissä uiminen edistää terveyttä vähentämällä stressiä, parantaa mielialaa ja tehostaa aineenvaihduntaa. Uimalla luonnonvesissä sääoloja uhmaten osallistujakuntien asukkaat ovat osoittaneet erinomaista rohkeutta, yhteishenkeä ja sitoutuneisuutta kotikuntiensa puolesta. Voittajia ovat siksi kaikki oman hyvinvointinsa parantamiseksi pulahtaneet.

Uimarit olivat tyytyväisiä uintiviikkoon ja mukaan saatiin aktivoitua heitäkin, jotka eivät ui viileissä vesissä, mikä oli yksi haasteen tavoitteista. Uintihaasteeseen osallistujilta saatu palaute kiteytettynä:

-Uiminen on kivaa! Vesi oli kylmää, mutta ihanaa. Mahtava idea saada ihmiset aloittamaan uinti luonnonvesissä, mukavaa kesää kaikille ja järjestäkää myös ensi vuonna uudestaan!

Länsi-Uudenmaan kuntayhteistyön KasvuKraft ja Uudenmaan liitto kiittävät uimareita palautteesta ja mukana olleita yhteistyökumppaneita yhteistyöstä. On ilo olla järjestämässä mukaansa tempaavia tapahtumia ja eihän sitä tiedä vaikka ensi vuonna pulahdettaisiin uudestaan!

alue_harrastukset: 

Flamencon erityiskoulutusryhmän tytöille voitto Bravo, Turku! -festivaaleilla!

fla1_0.png

Tanssikoulu Un Dos Tresin flamencon erityiskoulutusryhmän tytöt osallistuivat viime viikonloppuna kansainväliseen Bravo, Turku taide- ja kulttuurifestivaaliin. Festivaaleilla oli mukana laulu- ja tanssiesityksiä eri puolelta Eurooppaa. Tytöt saivat esityksellään pääpalkinnon ja lisäksi heidät kutsuttiin esiintymään festivaaleille Italiaan.  

Tytöt esittivät Kirsi Kannaksen koreografian "Mantones y un baston", jonka musiikin on säveltänyt Joonas Widenius. Rytmisesti vaikea koreografia sisälsi myös näyttäviä huiviosuuksia. 

Erityiskoulutusryhmän tytöt ovat iältään 13-15-vuotiaita. He ovat tanssineet yhdessä neljä ja puoli vuotta. Heidät on aiemmin valittu Oulun Arktisiin askeliin sekä Tampereen Sottiisi Moves -tapahtumaan esiraatien kautta.

-Tyttöjen taitotaso on jo huikea ja harjoittelumotivaatio täysi kymppi, kehuu heidän opettajansa Kirsi Kannas.

 fla2_0.png

fla3_0.png

alue_harrastukset: 

Vesipelastusviestikisat käytiin Neidonkeitaalla

5–6 -luokkalaisten Vesipelastusviestit aloittivat Neidonkeitaan Uimataitoviikon ohjelman 16.5.

21 joukkuetta seitsemästä koulusta kilpaili viestissä, joka sisälsi vesipelastuksen eri osa-alueita. Neljän hengen joukkueessa oli kaksi uimaria, yksi heittäjä ja yksi pelastushyppääjä/sukeltaja. Uimareista toinen kuljetti pelastusrenkaan ja toinen suoritti väsyneen uimarin kuljettamisen. Heittäjän tehtävänä oli pelastaa kanisterilla sekä pelkällä köydellä ja pelastushyppääjä hyppäsi pelastushypyn, ui pelastusuinnilla ja sukelsi upporenkaan pohjasta. Kilpailu käytiin 25m radalla, ja voittoon tarvittiin sekä taitoa että nopeutta. Voiton vei Metsolan koulun poikajoukkue Vesipedot Oy. Toiseksi kiri Ojamon Goals-mursut ja kolmanneksi kauhoi Virkby Skolan Pinkit hylkeet. 

ui.png

Voittajajoukkueet.

Kaikille Lohjan alakoulujen 5–6 -luokkalaisille opetetaan keväisin vesipelastustaitoja lähestyvää kesää silmällä pitäen. Uimataidon lisäksi on tärkeää oppia pelastautumaan ja pelastamaan veden varaan joutunut. Uimataitoviikolla (16.–22.5.2016) voi tulla Neidonkeitaalle testaamaan uimataitonsa pohjoismaisen uimataitotestin ohjeen mukaisesti: Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200m, josta 50m selällään. Jokainen hyväksytysti suoritettu testi osallistuu arvontaa ja kasvattaa Merkkimadon pituutta. 

Vesipelastusviestien  tulokset:    
1. Vesipedot Oy Metsola: Max, Santeri, Antti, Rasmus 1.08,30
2. Goals-mursut, Ojamo: Sofia Aihio, Aino Ylistö, Pihla Meling ja Viivi Pihlainen 1.16,81
3. Pinkit hylkeet, Virkby Skolan: Simon Mild, Miranda Järvinen, Olli Öhman, Emil Ståhle 1.18,68
Vesimelonit, Metsola: Nella Tossavainen, Siiri Hyvönen, Emilia Jyrkinen, Johanna Ola 1.19,19
Ojamo 6C: Oosa Tahvanainen, Jina Koivumaa , Rasmus Juden ja Milja Karttunen 1.21,25
Pingviinit, Metsola: Ella Malinen, Vilma Vahteri, Milla Alhonen, Anette Peltonen 1.22,12
Solbrinkens skola: Christoffer Sahlberg, Cira Virta, Ebba Wirtanen ja Sinus Lehtimäki 1.22,53
Assat, Asemanpelto 5lk: Oona Järvinen,Aino-Kaisa Laakso,Emma Louhi, Pihla Lonka 1.23,00
Esmakkarat, Metsola: Oiva Ylä-Yläjarkko, Miska Hämäläinen, Eetu Syrjälä, Kalle Heikintalo 1.27,87
Glitteri ravut, Metsola: Celina Kuzu, Anna Heikintalo, Peppi Kontturi, Emma Koljonem 1.28,25
Osterit, Virkby Skolan: Max Winstrand, Anton Gottberg, Anton Berghäll, Enar Wikström    1.34,94
Asemanpelto 5lk 2. joukkue: Hilla Laukka, Jenni Katas, Jerry Jokivaara ja Piritta Heinonen 1.37,94
Perttilän vesipedot: Vilja Rautell, Maya Hermens, Natalia Vastamäki, Eetu Lindström 1.46,28
Super pelastajat, Metsola: Enna Turunen, Jenna Heikkilä, Oona Roininen, Nelli Hätönen 1.47,38
Hamuli Hylkeet, Asemanpelto 6lk: Sohvi Turkia, Saaga Blomqwist, Hanna Meltsas ja Vilho Suomi 1.48,29
Ojamo 5A: Emmi Jokela, Aada Raitis, Nea Levänen, Hertta Mahkonen 1.49,94
Metsolan norpat: Jasmin M, Jasmin V, Senja, Tilda 1.57,27
Perttilän parhaat: Eeva Timonen, Joanna Myhrberg, Henna Mäkinen, Nea Suoniemi 2.05,80
Rauhala 6A: Jemina Pallonen, Jenna Rantanen, Kia Kuparinen, Renate Listmann 2.50,25
hylätty: Team Ahma

alue_harrastukset: 

Uimataitoviikko 16.-22.5.

Olethan uimataitoinen! Valtakunnallista Uimataitoviikkoa vietetään 16.–22.5.2016. Tänä vuonna teemana on juhlavuoden kunniaksi uimataito. Tavoitteena on kannustaa niin aikuisia kuin lapsia haastamaan oma uimataitonsa.

Uimataidon määritelmä: Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen. 

Uimataitoviikon ohjelmaa Virkistysuimala Neidonkeitaalla, Runokatu 1, Lohja

Koko viikon:

- Oletko uimataitoinen? Tule ja testaa uimataitosi!

- Suorita uintimerkki ja kasvata MERKKIMADON pituutta.

Kaikkien uimataitoviikolla uintimerkin suorittajien kesken arvotaan palkintoja.

(Uintimerkin lunastusmaksu alk. 3 €)

 

Maanantaina 16.5. klo 12.00–14.00                                                                               

vesipelastusviestikisa 5–6 -luokkalaisille

Huom! Kuntouintialtaasta on varattu 4 rataa kisojen käyttöön.

 

Lauantaina 21.5. UIMATAITO-tapahtuma

Uintikerholaisten promootio klo 13.30–14.30

Lajitutustumiset klo 14.30–16.30:

Tule tutustumaan

- UINTIIN: Paikalla uimaseuran valmentajia, uimakouluohjaajia sekä kilpauimareita: 
Uimaseura Octopus Lohja.    

- Tule kokeilemaan KAJAKKIMELONTAA: Melanvääntäjät ry

- SNORKLAAMAAN! Lohjan Urheilusukeltajat ry

alue_harrastukset: 

MITÄ JOS…?

Lohjanseudun kuvataidekoulu esittäytyy Monkolan aulassa 10.5.-16.5.2016.

Lohjanseudun kuvataidekoulun peruskurssi 4 (9-11 –vuotiaat), peruskurssi 1 (7-8 –vuotiaat) sekä periodin työpajat(11-13 –vuotiaat) esittelevät kevään aikana valmistuneita teoksiaan Lohjan kaupungintalon Monkolan aulassa ja ruokalassa.

Aulassa on esillä on ns. Taimiston ja Tennarin alueen kaavoitusprosessin innoittama syntyneitä pienoismalleja (pk4 ja pk1) sekä periodipajalaisten rakentelu-periodin ”House in a tree” –teoksia. Monkolan ruokalassa on periodipajalaisten piirustus ja maalaus –periodin öljymaalauksia.

Näyttelyn nimi MITÄ JOS…? viittaa erityisesti kuvataidekoulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Taimiston ja Tennarin alueen meneillään olevaan suunnitteluprosessiin. Teimme kävelyretkiä vielä tyhjälle kesantoalueelle. Valokuvasimme, katsoimme maastokarttaa, tutustuimme kaavoitusprosessin myötä syntyneisiin selvityksiin hulevesiä myöten.. ja sen jälkeen kukin oppilas kysyi itseltään mitä haluaisi alueelle tulevan. Keskustelu polveili villinä ja vapaana niin, että lauseet alkoivat lähes poikkeuksetta MITÄ JOS…? Mitä jos siellä olisi koirapuisto? Mitä jos siellä olisi maailmapyörä? Mitä jos siellä olisi kauppoja?

Kaupungin kaavoitusarkkitehti ja kaavasuunnittelija tekivät vierailun kuvataidekoululle ja pk4:n oppilaat esittelivät idealuonnoksiaan. Kuvataidekoulun arkkitehtuurin ja rakentelun työpajaoppilaat osallistuivat Taimisto-Tennarin kaavaan liittyvään townhouse- eli kaupunkipientalo-työpajaankin. Tuntuu siltä, että olemme osaltamme päässeet ihan oikeasti vaikuttamaan alueen suunnittelutyöhön!

Periodipajalaisten ”House in a tree” –teokset käsittelevät paitsi arkkitehtuuria niin myös olennaisena osana mittakaavaa. Tehtävänä oli löytää sopivan kokoinen ja näköinen  ”tyyppi” eli hahmo, jolle talo puussa rakennettiin hyödyntäen monipuolisesti materiaaleja finnfoam-eristelevystä itse tehdyn paperimassan kautta omenapuun oksiin. Ruokalassa esillä olevat maalaukset puolestaan ovat öljymaalauksia, joita innoitti työpajalaisten tekemä taideretki Ateneumin Japonismi-näyttelyyn.

mitäjos.png

alue_harrastukset: 

Kuvataidekoulun päättötyöt esillä Lohjan pääkirjastossa

Lohjanseudun kuvataidekoulun päättötyönäyttely ”Neljä” on yleisön ihailtavana Lohjan pääkirjaston Pähkinä-salissa 16.5. asti. Perjantaina 13.5. kello 15.15. alkaen pidetään esittelytilaisuus, jossa nuoret taiteilijat esittelevät teoksensa.

-Päättötyönäyttely on jo perinne. Ensimmäiset päättötyöt tehtiin koulussamme viime vuosituhannen puolella. Olimme Suomessa ensimmäisiä kuvataidekouluja, jotka alkoivat tehdä päättötöitä, kertoo päättötyöryhmän ohjaaja Satu Kallio.

Päättötyö on vapaaehtoinen osa kuvataidekouluopintoja. Sen tekemiseen varataan aikaa yksi lukuvuosi.

-On jännä prosessi nähdä, kuinka työt kehittyvät vuoden kuluessa. Päättötyön tekeminen on iso ponnistus, joka koetaan palkitsevaksi. Työ vaatii paljon oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä, Kallio sanoo.

Tänä vuonna päättötyön teki neljä kuvataidekoulun opiskelijaa. Määrä vaihtelee vuosittain kymmenen molemmin puolin.

 

Reseptikirja suklaaherkuista

Julia Saario teki päättötyökseen reseptikirjan suklaaherkuista.

-Tein tämän itselleni reseptikirjaksi, joten se on hyödyllinen, eikä jää kaappiin pölyttymään. Halusin koota kirjan, josta lempireseptini löytyvät yhdestä paikasta, eikä niitä tarvitse etsiä. Olen tyytyväinen lopputulokseen, sekä kuvat että tekstit onnistuivat hyvin, kertoo Saario.

Idea reseptikirjasta syntyi, koska Saario tykkää sekä valokuvaamisesta että leipomisesta. Kirja sisältää 30 reseptiä, joten niiden testileivonnat veivät tovin. Suurimmiksi haasteiksi Saario nimeääkin ajan puutteen ja vaikeuden valita, mitkä reseptit pääsevät kirjaan. Kuvataidekoulun hän aloitti jo ala-asteen toisella luokalla. Kiitosta saa erityisesti kuvataidekoulun monipuolisuus.

kuvis5.jpg

 

Pienoismalli vanhasta talosta

Aapo Sassi puolestaan rakensi 1200-1600-luvun talon pienoismallin.

-Näin kuvan tällaisesta talosta ja halusin rakentaa sen, koska rakennus on kaunis. Tykkään myös historiasta ja arkkitehtuurista, kommentoi Sassi.

Hänestä päättötyön tekeminen ei ollut varsinaisesti vaikeaa, mutta eri työvaiheet veivät paljon aikaa.

-Parasta oli, kun näki talon valmistuvan, Sassi sanoo.

Hän on ollut kuvataidekoulussa yhteensä jo 11 vuotta. Kuusi vuotta tuosta ajasta on kulunut pienoismalleja rakentaessa.

kuvis4.jpg

 

Installaatio pakolaisista

Kasperi Kuntun päättötyö on installaatio pakolaisten venematkasta Välimeren yli Eurooppaan.

-Kun aloitin päättötyön tekemisen, pakolaisten tulo Eurooppaan oli alkamassa. Heidän tulonsa Välimeren yli kosketti minua, Kunttu kertoo.

Vaikka installaatio koostuu veneistä, Kunttu on sijoittanut sen ilmaan roikkumaan.

-Se on hienompi ja taiteellisempi ilmassa kuin vedessä. Vesitoteutus olisi ollut myös hankala ja tilaa vievä, Kunttu perustelee.

Kunttukin on ollut kuvataidekoulussa jo 10 vuotta ja rakentelupajassa kolme.

-Tykkään tehdä käsillä, hän toteaa.

kuvis7.jpg

 

Maalaus palatsikissasta

Aino Suvasen päättötyö on öljyvärimaalaus palatsikissasta.

-Olen aina tykännyt piirtää ja maalata etenkin öljyväreillä isolle pinnalle. Päättötyöideakin lähti tekniikasta. Parasta työn tekemisessä oli juuri maalaaminen itsessään. Maalatessa voi viettää pitkiä aikoja huomaamatta ajan kulkua, Suvanen kertoo.

-Projekti oli antoisa ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Se miellyttää silmää, Suvanen jatkaa.

Hänelle vaikeuksia tuotti aiheen etsiminen. Lopulta inspiraatio löytyi erään taiteilijan taiteellisista luontokuvista.

Suvanen on viettänyt kuvataidekoulussa kahdeksan vuotta. Hän uskoo, että maalausharrastus tulee jatkumaan läpi elämän.

-Suosittelen taidetta kaikille. Siinä pystyy kehittymään, ilmaisemaan itseään ja tapaa samanhenkisiä ihmisiä, Suvanen sanoo.

kuvis6.jpg

alue_harrastukset: 

Sivut

 
Tilaa syöte Harrastukset