Harrastukset

Mainos

Nuorisotalot kutsuvat nuoria ympäri Lohjaa

Nuorisotalo on paikka, jossa nuori voi viettää aikaa kaveriensa kanssa. Paikalla on aina myös turvallisia aikuisia ja toiminta tapahtuu selkeiden pelisääntöjen puitteissa. Toiminta saa nuorilta kiitosta.

Lohjalla on yhdeksän nuorisotaloa: Klubi Ojamolla, Katulamppu Karjalohjalla, Nuokka Sammatissa, Kake Virkkalassa, Kolo Mäntynummella, Mesta Routiolla, Snuta Saukkolassa, Pusulan nuokkari Pusulassa ja Dixi Lohjan keskustassa. Harjulan remontin ajan Dixi toimii Mestan tiloissa. Väliaikaisen, uuden tilan myötä löytyy myös uusia kavereita. Remontin valmistuttua Dixi palaa ensi vuonna Harjulaan.

-Lohjalla on huolehdittu hyvin siitä, että nuorisotaloja on ympäri Lohjaa, vaikka tämä onkin laaja alue nykyään. On erittäin tärkeää, että kaupungin toimesta järjestetään nuorille paikka, jossa he voivat viettää aikaa, sanoo nuorisosuunnittelija Eeva Sammalniemi Lohjan kaupungin nuorisopalveluista.

Nuorisokahvilat ovat auki useina iltoina viikossa. Aukioloajat on jaettu niin, että 5-6-luokkalaisilla ja 13-17-vuotiailla on omat aikansa.

-Me järjestämme tilan ja ohjaajan. Nuorisotalo tarjoaa paikan, jossa nuoret voivat olla turvallisesti omilla ehdoillaan, mutta niin, että aikuinen on kuitenkin koko ajan läsnä. Nuoret saavat itse vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan ohjelmaan. Kuuntelemme heidän tarpeitaan ja toivomme, että he myös tuntevat tulleensa kuulluiksi, Sammalniemi sanoo.

Nuorisotalojen toiminta vaihteleekin alueittain sen mukaan, mitä nuoret ovat toivoneet. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi pelaamista, kokkailua, elokuvien katselua tai retkiä. Joskus tehdään jopa remonttihommia, sillä nuoret ovat osallistuneet mm. Klubin seinien maalaukseen.

-Toteutamme nuorten toivomaa tekemistä, jos se vain on mahdollista ja he ovat itse sitoutuneet siihen. Meillä on perusiltoja, jolloin vain hengaillaan. Sitten on ohjelmallisia iltoja, jolloin voi olla esimerkiksi biljarditurnaus. Teemailloissa taas on eri aiheita, kuten seksuaalisuus, kirjallisuus, päihteet ja liikenneturvallisuus. Lisäksi on vielä extraa, kuten yö-klubi. Siellä mm. valvotaan ja syödään hyvin, kertoo mm. nuorisotalo Klubista vastaava nuoriso-ohjaaja Taisto Soini Lohjan kaupungin nuorisopalveluista.

Kaikki toiminta ei rajoitu nuorisotalolle. Soini kertoo, että esimerkiksi Järnefeltin koululla pidetään aamukahvilatoimintaa, etä-kake pitkällä välitunnilla ja iltapäivänuokka koulun jälkeen.

nuoret2.jpg

Markus Falck (vas) ja Elmo Järvinen käyvät nuorisotalo Klubissa melkein aina, kun se on auki.

 

Mukana nuorten elämässä

Soinin mukaan monet nuoret käyvät taloilla tutustumassa toimintaan ja osasta tulee sitten vakituisia kävijöitä.

-Nuorisotalolle voi tulla esimerkiksi, jos ei ole muita harrastuksia. Me käymme nuorten kanssa läpi mm. nuoruuteen liittyvää problematiikkaa ja olemme mukana heidän elämässään. Moni nuori on sanonutkin, että nuorisotalosta on tullut kuin toinen koti.

Nuorten ongelmiinkin todella löytyy ratkaisuja.

-Eräs vanhempi esimerkiksi soitti ja kysyi, voisimmeko me auttaa hänen yksinäistä nuortaan. No nuori tuli mukaan talotoimintaan ja löysi täältä niin kavereita kuin tyttöystävänkin, Soini kertoo.

Talotoiminnalla on iso merkitys monille nuorille.

-Kyllä elämä rullaisi ilman talojakin, mutta taloissa nuoria voidaan kohdata ja heillä on paikka, jonne tulla ja jossa on turvalliset aikuiset ja pelisäännöt. Täällä ei kiroilla, eikä juoda energiajuomia, Soini sanoo.

-Pyrimme viemään nuoria kohti aikuisuutta eri teemojen avulla. Heidän on helpompi luovia yhteiskunnassa aikuisina, kun on tiedossa, mitä heiltä silloin vaaditaan ja mitä taitoja tarvitaan, hän jatkaa.

-Näitä asioita on vaikea rahassa mitata, kun kyseessä on nuorten tulevaisuus, pohtii Soini vielä.

Nuorille toiminta on maksutonta ja uusia nuoria mahtuu aina mukaan.

-Tervetuloa käymään ja katsomaan. Siitä se lähtee, rohkaisee Soinio.

 

Nuoret viihtyvät taloilla

Kokemuksemme mukaan nuoret viihtyvät taloilla, toteaa Sammalniemi.

Entä, mitä sanovat nuoret itse?

-Tämä on todella kiva paikka. Ei tarvitse jäätyä pihalla, kun talvi tulee, kommentoi Elmo Järvinen.

-Täällä on kivaa. Pelaamme biljardia ja pingispöytäkin löytyy, sanoo puolestaan Markus Falck.

-Täällä vietetään aikaa, jatkaa Falk.

-Joo, kavereiden kanssa, lisää Järvinen.

Sekä Järvinen että Falck käyvät Ojamon Klubissa lähes aina, kun se vain on auki. Kaveripiiri on siellä pitkälti sama kuin koulussakin. Kävijöitä Klubissa on noin 10-30 kerralla. Pojat itse ovat tällä hetkellä 7-luokalla, mutta Klubin he löysivät jo alakoulussa, kun paikka esiteltiin oppilaille.

-Tultiin silloin katsomaan tätä ja todettiin, että on hyvä paikka, kertoo Järvinen.

Pojat ovat Klubiin tyytyväisiä, eivätkä keksi mitään parannettavaa sen toiminnasta. Mutta entäpä, jos Klubia ei olisi?

-Me hengattaisiin vaan ulkona ja jäädyttäisiin sinne, toteaa Falck.

-Niin ja saatettaisiin olla jotain tyhmääkin tekemässä, lisää Järvinen.

nuoret3.jpg

Nuoriso-ohjaaja Taisto Soini yrittää työssään mm. antaa nuorille valmiuksia aikuisuuteen.

 

Nuorten palvelut tulevaisuudessa

Uudet tuulet pyyhkivät niin Harjulassa kuin verkossakin.

-Panostamme verkkotyöhön ja tämän hetken uusi asia on verkkonuorisotyöhanke. Siihen kuuluu sekä uusia nuorille suunnattuja toimintoja että henkilökunnalle uusia menetelmiä kohdata nuoria verkossa, avaa Sammalniemi.

-Nuorisokeskushanke puolestaan on erittäin suuri projekti. Nuorisokeskuksen on tarkoitus aloittaa Harjulassa syksyllä 2017. Uskon, että kun yhdestä paikasta saa ohjausta ja palvelua, se parantaa nuorten ohjautumista oikeaan aikaan oikean palvelun piiriin. Samalla myös palvelujen tarjoajat tutustuvat toisiinsa ja tietävät, mikä palvelu sopisi nuorelle parhaiten, Sammalniemi sanoo.

-Harjula tulee olemaan iso juttu ja toivon, että nuoret löytävät sen. Sieltä löytyy yhden oven takaa ratkaisu ongelmaan kuin ongelmaan, tiivistää Soini.

Tulevaisuus kuulostaa hyvältä, vaikka ovathan asiat olleet hyvin tähänkin asti.

-Isommissakin kaupungeissa on ihmetelty, miten tällaisen pikkukaupungin on niin hyvä kokonaisuus nuorisopalveluita, Soini toteaa.

Lisätietoja nuorten palveluista ja nuorisotiloista löytyy osoitteesta www.nuorilohja.fi.

alue_harrastukset: 

Lohjan Museossa etsitään Rosan koodia

Etsi ruusu ja löydä koodi – pelaa Rosan koodi. Jos sinulla ei vielä ole kulttuurihistoria-koodia, tule etsimään sitä Lohjan Museosta.

Lohjan Museo osallistuu Yleisradion tuottamaan Rosan koodi-peliin, jossa ratkotaan koodeja mm. museoissa ja kirjastoissa sekä erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Projektin tarkoituksena on innostaa lapsia ohjelmoinnin maailmaan. Lohjan Museossa voi etsiä Rosan koodia museon aukioloaikoina. Ilmoita lipunmyyntiin etsinnästä, sillä alle 18-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi. Rosan koodin ensimmäisen vihjeen löydät museon aulasta. Rosan koodi on käynnistynyt 4.10.2016 ja jatkuu aina tammikuun 2017 loppuun saakka.

Lohjan Museo on avoinna: ti, to,pe 12-16, ke 12-19 ja 15.11. alkaen: ti, to-su 12-16, ke 12-19.

alue_harrastukset: 

Metsolan koulun pyöräilyrata avattiin

Lohjan kaupunki on rakennuttanut pyöräilyradan yhteistyössä Lohjan Liikuntakeskuksen ja Suomen Pyöräilyunionin kanssa Metsolan koulun piha-alueelle, osana koulun lähiliikuntapaikkaa.

Metsolan koulun lähiliikuntapaikan suunnittelu käynnistyi Lohjan kaupungin lähiliikuntapaikkatyöryhmässä syksyllä 2015. Koulun pihatyö- ja lähiliikuntapaikkahankeen suunnitelman laati Ympäristösuunnittelu Camilla Waris Helsingistä yhteistyössä Lohjan kaupungin lähiliikuntapaikkatyöryhmän kanssa. Myös koulu ja sen oppilaat ovat osallistuneet oman koulunsa lähiliikuntapaikan suunnitteluun.

Hankkeeseen liittyvän, nyt käyttöön vihittävän pyöräilyradan suunnittelua on opastanut Suomen Pyöräunionin (SPU) Mikko Peltonen. Rata on osa valtakunnallista JustRide–hanketta. Radan on urakoinut Uudenmaan Pihamestarit Oy Lohjalta. Metsolan Lähiliikuntapaikkahankkeesta toteutettiin ensimmäisessä vaiheessa pyöräilyrata, viereisen pallokentän suoja-aita pyörärataa vasten, joitakin piha-alueen liikuntavälineitä ja istutuksia.

Suomessa on rakennettu aiemmin vain yksi tämän tyyppinen rata. Metsolan koulun rata on kuitenkin ensimmäinen asfalttipintainen rata. Rataa tukevat reuna-alueet ovat siirtonurmea ja tekonurmea. Myös radan maisemoinnissa on käytetty siirtonurmea.

Radan rahoitus on ollut Lohjan kaupungin talousarviossa. Lisäksi Metsolan koulun lähiliikuntapaikka, sisältäen radan on saanut Etelä-Suomen Aluehallintoviraston (AVI) tukea. Radan kustannukset vuoden 2016 hankkeesta olivat noin 90 000-100 000 euroa. Koko Metsolan koulun lähiliikuntapaikan kustannukset vuosina 2016 - 2017 ovat noin 200 000-220 000 euroa (alv 0). Pyöräilyrata on saanut myös oman opastaulun, josta löytyvät radan käytön keskeiset ohjeet.

alue_harrastukset: 

”Taiteen suurin arvo on vapauden tunne”

Lohjanseudun kuvataidekoulussa eri ikäiset lapset ja nuoret pääsevät kokeilemaan kuvataiteellisia kykyjään rauhassa monen eri tekniikan kautta. Monet oppilaista viihtyvät harrastuksensa parissa vuosia.

Lohjanseudun kuvataidekoulu perustettiin vuonna 1985.

-Kuvataiteen opetus väheni peruskoulussa, joten kuvataidekoulu perustettiin reaktiona tuolle muutokselle. Haluttiin, että lapset voivat edelleen harrastaa kuvataiteita, kertoo Lohjanseudun kuvataidekoulun rehtori Marketta Urpo-Koskinen.

-Kouluissa on edelleen harmillisen vähän taideaineita, vaikka ne koetaan hyvin tärkeiksi, jatkaa Urpo-Koskinen.

kosk.jpg

Lohjanseudun kuvataidekoulun rehtori Marketta Urpo-Koskinen kertoo, että EskArt ryhmissä on syksyn aikana tehty punasavesta kettumuotokuvia. Täytetty kettu on toiminut inspiraation lähteenä. Penkki puolestaan on menossa Lohjan sairaalalle.

 

Vapauden ja merkityksen kokemuksia

-On lapsia ja nuoria, joille kuvan tekeminen on todella rakasta ja tärkeää. Taiteen suurin arvo on vapauden tunne ja se, jos mikä, on arvokasta, jos joku kokee jossain olevansa vapaa. Sitä pitää silloin vaalia silkkihansikkain, Urpo-Koskinen korostaa.

-Merkityksen kokeminen on ihmiselle todella tärkeää. Taiteen kautta sitä voi kokea, sillä omalla tekemisellä on merkitys. Se kohottaa itsetuntoa, itsetuntemusta ja myös myötätuntoa, kun oppilaat kannustavat toisiaan. Meillä ei naureta, vaan tsempataan, jos joku ei heti onnistu. Jokainen on tärkeä juuri omana itsenään, Urpo-Koskinen muotoilee.

Hän muistuttaa, ettei kuvataidekoulussakaan silti kaadeta taidetta kannulla päähän, vaan edetään vähitellen eri välietappien kautta. Myös rakentava kyseenalaistaminen kuuluu opetukseen.

-Meillä saa rakentavasti kyseenalaistaa opettajankin. Sitten keskustellaan. Se on vastapainoa sosiaalisen median tavalle käsitellä asioita. Täällä syntyykin hirmu hienoja keskusteluja, Urpo-Koskinen toteaa.

Tuen, taiteen ja keskustelutaitojen lisäksi harrastuksen parista voi saada myös elinikäisiä ystävyyssuhteita. Niille kuvataidekoulu on mainio rakennusalusta, sillä moni opiskelee siellä vuosia. Oppilaita löytyy 4-vuotiaista aina 18-vuotiaisiin saakka.

On monia syitä, miksi lapsella ja nuorella on hyvä olla harrastus ja yksi harrastusmuoto muiden joukossa on kuvataide.

-Kuvataiteisiin suuntautunut ihminen katselee maailmaa avoimin silmin ja näkee ympärillään valoja, varjoa, värejä ja rytmejä. Hän voi löytää kuvataiteesta flown ja keskittyä täydellisesti vain siihen. Se rentouttaa. Ihminen on aikojen alusta saakka tehnyt kuvia ja jättänyt merkkejä, Urpo-Koskinen muistuttaa.

 

Mukana monessa

Vaikka kuvataidekoulu onkin se fyysinen taiteenkeskus, jossa opetus pääosin tapahtuu, lähdetään välillä tutustumaan ympäristöönkin.

-Olemme huomanneet, että kun lähdemme katsomaan jotain, tutkimaan ja hakemaan inspiraatiota, se on oppilaille todella mieluisaa, Urpo-Koskinen sanoo.

Koulun seinien sisältä ulkomaailmaa lähdetään sekä hankkeiden että tavallisten kuvataidetuntienkin puitteissa. Suunnitelmissa on käydä tutustumassa esimerkiksi tehtaaseen ja maatalon elämään sekä tehdä kartanokierros. Välillä tunti siirretään ulos ja maalataan tai piirretään pihalla.

-Käymme teemaa tukevissa ympäristöissä ja opettajat noukkivat mukaan myös oppilaiden ideoita. Tekeminen syntyy siten yhteistyössä, Urpo-Koskinen kertoo.

Hankkeiden osalta kuluvaan syksyynkin mahtuu paljon. Lohjanseudun kuvataidekoulu on tällä hetkellä mukana useassa hankkeessa. Salvos-hanke käsittelee arkkitehtuuria ja ympäristökasvatusta. Siihen on saatu OPH:n kehittämisrahaa. Osittain Salvos-hankkeeseen liittyy Lohjan pääkirjastossa menossa oleva Yhdessä soutaen -projekti, jossa rakennetaan pajuvenettä ympäristötaiteilijan johdolla. Projektiin on saatu Suomen kulttuurirahaston / Uudenmaan maakuntarahaston apuraha. Opetushallituksen rahoittama on myös Kaikki irti tietotekniikasta -hanke. Nyt kolmatta vuotta jatkuu pienten lasten pedagogiikkaan liittyvä Saga-hanke, johon on satu Osaava rahoitus.

Lokakuun toisella viikolla vietetään energiaviikkoa, johon kuvataidekoulun oppilaat osallistuvat pystyttämällä Lohjan sairaalaan näyttelyn.

Kuvataidekoulu kutsuu koolle alueen taidetoimijat myös 12.11. pidettävään Lasten kulttuuritapahtumaan, joka järjestetään nyt 29. kerran. Teemana on tänä vuonna eläinten karnevaalit, mikä tulee näkymään eri toimijoiden järjestämässä ohjelmassa, kuten tanssissa, musiikissa ja työpajoissa.

Lasten oikeuksien päivän kunniaksi tehdään 20.11. valoinstallaatio kuvataidekoululle. Loppuvuodesta oppilaat osallistuvat myös joulukadun avaukseen lyhtyinstallaatiolla.

 

Uusi opetussuunnitelma käyttöön 2018

Lohjanseudun kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta. Opetusta ohjaa laki taiteen perusopetuksesta samoin kuin myös esimerkiksi musiikki-, tanssi- ja teatterikouluja, jotka antavat taiteen perusopetusta.

-Opetushallituksessa tehdään nyt uudistusta taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Menossa on sama prosessi, joka tehtiin jo perusopetuksessa ja lukioissa. Tavoitteena on, että jo 2018 syksyllä taiteen perusopetusta antavissa kouluissa on käytössä omat paikalliset opetussuunnitelmat, jotka siis on laadittu OPH:n laatimien perusteiden mukaisesti. Edessä on suuri työ, onhan taiteen perusopetus oma koulutusmuotonsa, sanoo Urpo-Koskinen. Hän on itse mukana kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa uudistavassa työryhmässä OPH:ssa. Paljon elementtejä on jo käytössä kuitenkin jo nyt.

-Ajattelen, että kuvataiteen osalta meillä on jo paljon tärkeitä asioita mukana, kuten yhteisöllisyys, vertaisoppiminen, tutkiva oppiminen ja erilaiset oppimisympäristöt. Olemme Lohjalla jo vuosia verkostoituneet ja osallistuneet tapahtumiin. Digiosaamista on myös parannettu. Jotta koulun toiminta voi kehittyä, pitää olla perillä menossa olevista hankkeista, osallistua niihin ja kehittää myös itse uusia, Urpo-Koskinen sanoo.

-Pyrin rehtorina siihen, että se, mitä tehdään, tehdään innostuneesti ja kunnolla. Perehdytään, eikä hätäillä. Jokainen on vastuussa koko koulun ilmapiiristä ja toimintakulttuurista, Urpo-Koskinen sanoo.

-Jo usean vuoden ajan olemme tehneet myös yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Meillä käy satoja lapsia eskArt-tunneilla ja taidepilotti-tunneilla lukuvuoden aikana, Urpo-Koskinen jatkaa.

Lohjanseudun kuvataidekouluun on jatkuva haku päällä, joten vapaita oppilaspaikkoja voi kysellä kesken vuodenkin.

alue_harrastukset: 

”Taiteen suurin arvo on vapauden tunne”

Lohjanseudun kuvataidekoulussa eri ikäiset lapset ja nuoret pääsevät kokeilemaan kuvataiteellisia kykyjään rauhassa monen eri tekniikan kautta. Monet oppilaista viihtyvät harrastuksensa parissa vuosia.

Lohjanseudun kuvataidekoulu perustettiin vuonna 1985.

-Kuvataiteen opetus väheni peruskoulussa, joten kuvataidekoulu perustettiin reaktiona tuolle muutokselle. Haluttiin, että lapset voivat edelleen harrastaa kuvataiteita, kertoo Lohjanseudun kuvataidekoulun rehtori Marketta Urpo-Koskinen.

-Kouluissa on edelleen harmillisen vähän taideaineita, vaikka ne koetaan hyvin tärkeiksi, jatkaa Urpo-Koskinen.

kosk.jpg

Lohjanseudun kuvataidekoulun rehtori Marketta Urpo-Koskinen kertoo, että EskArt ryhmissä on syksyn aikana tehty punasavesta kettumuotokuvia. Täytetty kettu on toiminut inspiraation lähteenä. Penkki puolestaan on menossa Lohjan sairaalalle.

 

Vapauden ja merkityksen kokemuksia

-On lapsia ja nuoria, joille kuvan tekeminen on todella rakasta ja tärkeää. Taiteen suurin arvo on vapauden tunne ja se, jos mikä, on arvokasta, jos joku kokee jossain olevansa vapaa. Sitä pitää silloin vaalia silkkihansikkain, Urpo-Koskinen korostaa.

-Merkityksen kokeminen on ihmiselle todella tärkeää. Taiteen kautta sitä voi kokea, sillä omalla tekemisellä on merkitys. Se kohottaa itsetuntoa, itsetuntemusta ja myös myötätuntoa, kun oppilaat kannustavat toisiaan. Meillä ei naureta, vaan tsempataan, jos joku ei heti onnistu. Jokainen on tärkeä juuri omana itsenään, Urpo-Koskinen muotoilee.

Hän muistuttaa, ettei kuvataidekoulussakaan silti kaadeta taidetta kannulla päähän, vaan edetään vähitellen eri välietappien kautta. Myös rakentava kyseenalaistaminen kuuluu opetukseen.

-Meillä saa rakentavasti kyseenalaistaa opettajankin. Sitten keskustellaan. Se on vastapainoa sosiaalisen median tavalle käsitellä asioita. Täällä syntyykin hirmu hienoja keskusteluja, Urpo-Koskinen toteaa.

Tuen, taiteen ja keskustelutaitojen lisäksi harrastuksen parista voi saada myös elinikäisiä ystävyyssuhteita. Niille kuvataidekoulu on mainio rakennusalusta, sillä moni opiskelee siellä vuosia. Oppilaita löytyy 4-vuotiaista aina 18-vuotiaisiin saakka.

On monia syitä, miksi lapsella ja nuorella on hyvä olla harrastus ja yksi harrastusmuoto muiden joukossa on kuvataide.

-Kuvataiteisiin suuntautunut ihminen katselee maailmaa avoimin silmin ja näkee ympärillään valoja, varjoa, värejä ja rytmejä. Hän voi löytää kuvataiteesta flown ja keskittyä täydellisesti vain siihen. Se rentouttaa. Ihminen on aikojen alusta saakka tehnyt kuvia ja jättänyt merkkejä, Urpo-Koskinen muistuttaa.

 

Mukana monessa

Vaikka kuvataidekoulu onkin se fyysinen taiteenkeskus, jossa opetus pääosin tapahtuu, lähdetään välillä tutustumaan ympäristöönkin.

-Olemme huomanneet, että kun lähdemme katsomaan jotain, tutkimaan ja hakemaan inspiraatiota, se on oppilaille todella mieluisaa, Urpo-Koskinen sanoo.

Koulun seinien sisältä ulkomaailmaa lähdetään sekä hankkeiden että tavallisten kuvataidetuntienkin puitteissa. Suunnitelmissa on käydä tutustumassa esimerkiksi tehtaaseen ja maatalon elämään sekä tehdä kartanokierros. Välillä tunti siirretään ulos ja maalataan tai piirretään pihalla.

-Käymme teemaa tukevissa ympäristöissä ja opettajat noukkivat mukaan myös oppilaiden ideoita. Tekeminen syntyy siten yhteistyössä, Urpo-Koskinen kertoo.

Hankkeiden osalta kuluvaan syksyynkin mahtuu paljon. Lohjanseudun kuvataidekoulu on tällä hetkellä mukana useassa hankkeessa. Salvos-hanke käsittelee arkkitehtuuria ja ympäristökasvatusta. Siihen on saatu OPH:n kehittämisrahaa. Osittain Salvos-hankkeeseen liittyy Lohjan pääkirjastossa menossa oleva Yhdessä soutaen -projekti, jossa rakennetaan pajuvenettä ympäristötaiteilijan johdolla. Projektiin on saatu Suomen kulttuurirahaston / Uudenmaan maakuntarahaston apuraha. Opetushallituksen rahoittama on myös Kaikki irti tietotekniikasta -hanke. Nyt kolmatta vuotta jatkuu pienten lasten pedagogiikkaan liittyvä Saga-hanke, johon on satu Osaava rahoitus.

Lokakuun toisella viikolla vietetään energiaviikkoa, johon kuvataidekoulun oppilaat osallistuvat pystyttämällä Lohjan sairaalaan näyttelyn.

Kuvataidekoulu kutsuu koolle alueen taidetoimijat myös 12.11. pidettävään Lasten kulttuuritapahtumaan, joka järjestetään nyt 29. kerran. Teemana on tänä vuonna eläinten karnevaalit, mikä tulee näkymään eri toimijoiden järjestämässä ohjelmassa, kuten tanssissa, musiikissa ja työpajoissa.

Lasten oikeuksien päivän kunniaksi tehdään 20.11. valoinstallaatio kuvataidekoululle. Loppuvuodesta oppilaat osallistuvat myös joulukadun avaukseen lyhtyinstallaatiolla.

 

Uusi opetussuunnitelma käyttöön 2018

Lohjanseudun kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta. Opetusta ohjaa laki taiteen perusopetuksesta samoin kuin myös esimerkiksi musiikki-, tanssi- ja teatterikouluja, jotka antavat taiteen perusopetusta.

-Opetushallituksessa tehdään nyt uudistusta taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Menossa on sama prosessi, joka tehtiin jo perusopetuksessa ja lukioissa. Tavoitteena on, että jo 2018 syksyllä taiteen perusopetusta antavissa kouluissa on käytössä omat paikalliset opetussuunnitelmat, jotka siis on laadittu OPH:n laatimien perusteiden mukaisesti. Edessä on suuri työ, onhan taiteen perusopetus oma koulutusmuotonsa, sanoo Urpo-Koskinen. Hän on itse mukana kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa uudistavassa työryhmässä OPH:ssa. Paljon elementtejä on jo käytössä kuitenkin jo nyt.

-Ajattelen, että kuvataiteen osalta meillä on jo paljon tärkeitä asioita mukana, kuten yhteisöllisyys, vertaisoppiminen, tutkiva oppiminen ja erilaiset oppimisympäristöt. Olemme Lohjalla jo vuosia verkostoituneet ja osallistuneet tapahtumiin. Digiosaamista on myös parannettu. Jotta koulun toiminta voi kehittyä, pitää olla perillä menossa olevista hankkeista, osallistua niihin ja kehittää myös itse uusia, Urpo-Koskinen sanoo.

-Pyrin rehtorina siihen, että se, mitä tehdään, tehdään innostuneesti ja kunnolla. Perehdytään, eikä hätäillä. Jokainen on vastuussa koko koulun ilmapiiristä ja toimintakulttuurista, Urpo-Koskinen sanoo.

-Jo usean vuoden ajan olemme tehneet myös yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Meillä käy satoja lapsia eskArt-tunneilla ja taidepilotti-tunneilla lukuvuoden aikana, Urpo-Koskinen jatkaa.

Lohjanseudun kuvataidekouluun on jatkuva haku päällä, joten vapaita oppilaspaikkoja voi kysellä kesken vuodenkin.

alue_harrastukset: 

Saanko luvan?

Tanssi hurmaa Karjalohjalla.

Kaamosmasennukselle polkaistaan jälleen huutia Karjalohjalla kun Tanssin Hurmaa 2016 -tanssileiri valtaa kylpylähotelli Päiväkummun 30.9.-2.10. Parketille kutsuvat tanssinopettajat, jotka ovat Suomen huippuja. Uusia tansseja, kuvioita, tekniikkaa sekä vientiä ja seuraamista ohjeistavat energiset Kati ja Jones Kainulainen, Anne-Riina Hurskainen, Reetta Mikola ja Antti Törmänen. Leirillä opitaan paitsi pyörähdyksiä, luvassa on varmasti myös monia uusia tanssituttuja.

Kattauksessa on kolmen eri tason oppia alkeis-, alkeisjatko- ja jatkokursseilla. Tanssi vie mukanaan, se on fantastinen liikuntamuoto, joten Päiväkumpuun kannattaa suunnata, vaikka ei osaisi tanssia lainkaan tai ei esimerkiksi ikinä olisi tanssinutkaan. Kaikki oppivat tanssimaan. Sellaista käsitettä kuin puujalka ei olekaan: tanssissa on kyse omasta asenteesta ja sisusta, sekä liikkumisen ilosta.

Leiriviikonlopun viettoon voit suunnata yksin tai parin kanssa, silloin kun sinulle sopii. Voit siis itse päättää mihin haluat osallistua ja kuinka kauan parketilla svengaat. Kursseilla on jatkuva parinvaihto, johon opettajat toivovat kaikkien osallistuvan. Näin kaikki pääsevät tasapuolisesti tanssimaan, ja oppiminen on nopeaa ja hauskaa.

Leiri starttaa perjantaina ja jatkuu koko viikonlopun. Perjantaina ja lauantaina kattauksessa on myös kerrassaan vastustamattomia iltamenoja. Päiväkummun ravintola Kanervan lavalle astuu perjantaina upeaääninen Eija Kantola & Omega orkesteri ja lauantaina taas parketilla liidellään Maija Tenkasen & Kulkukoirien tahtiin.

Selkeät aikataulut ja lisää tietoa löydät netistä www.tanssikurssit.fi -sivustolta.

Mia Saario

alue_harrastukset: 

Käsityökeskuksen kautta oppimaan

Lohjan käsityökeskuksen yhdeksäs toimintavuosi on alkanut Mastertalossa, jota Leila Papinaho-Kangas, jota kävimme tapaamassa.

- Lohjan käsityökeskuksen toiminta täällä Mastertalolla on vireätä ja tämän syksyn kursseille ja taitopajoille, voi ilmoittautua nyt, kertoo Leila.

DSC_0004www_1.jpg

Leila Papinaho-Kangas pitääkäsityökoulua kahdelle ryhmälle, 4.-6.lk ja 1.-2.lk ryhmille, minkä lisäksi hän vetää Lohjan Käsityökeskuksen toimintaa.

- Ei pidä pelätä tänne tulemista, sillä täällä käy aivan yhtä hyvin juuri aloittaneita kuin pidemmälle ehtineitä sekä käymässä että kursseilla.
- Taito Uusimaa ry julkaisi viime keväänä tekemänsä Kierrätä ja sisusta –kirjan josta löytyy ohjeita kierrätyshuovasta ja muusta materiaalista tehdyistä käsitöistä myös, että tiloissa on mahdollista varata kangaspuut omia kutomisia varten.
- Kudonta oli vähän aikaa jo vähenemään, mutta näyttää tekevän paluuta.
- Pitkälti tehdään sitä, mitä asiakkaat toivovat. Tottakai osa ohjelmasta tulee Taito Uusimaan mallityöryhmän kautta. Viime keväänä Taito Uusimaan käsityökeskuksissa keräsimme villavaatteita jotka lähetimme kierrätyshuovan valmistukseen. Kierrätyshuopalevyä ja –nauhoja on meiltä nyt saatavana..
- Kierrätys on meille myös tärkeä (kuvassa lasten työstämä auton pölykapseli) ja tottakai itse tekeminen (kuvassa takana itse värjättyjä lankoja).
- Tervetuloa tekemään käsitöitä!

20160915_182705.jpg

Lohjan käsityökeskus
050 4685 806

Kurssit:
Ilona-koulutus
Maanantaisin 19.9.-28.11.
klo 12-14.30
Ylitä kynnys - kurkkaa KUTOMOon - startti-ilta kankaankudontaan
Ti 27.9. klo 17.30-19, 2 h, ei kurssimaksua.
Kori makramee-tekniikalla
To 29.9. klo 17.30-20.45 ja 6.10. klo 17.30-20, 7 h
Sisustustuotteita betonista valamalla
Ti 11.10. klo 17.30-20.45 ja 13.10. klo 17.30-19, 5 h
Lampunvarjostin virkaten tai makramee-tekniikalla
La 29.10. klo 10-14.15, 5 h

Taitopajat:
04.10.2016
Hiiripino pannunalunen ja avaimenperä
Ti 25.10.
Ostoskassi - Green Craft by Taito Uusimaa

Joulu by Taito Uusimaa:
Ti 1.11. klo 15-19
Laminoidut tarjottimet, pannunaluset ja leikkuulaudat
15.11.2016
Paina omat kuviot
Ti 22.11. klo 15-19
Valohimmeli

Lisätietoja www.taitouusimaa.fi, kursseille ja taitopajoille ilmoittautuminen joko käsityöpajalle tai kotisivuilla. Tutustu myös Facebook-sivuihin ja tiedät mitä milloinkin tapahtuu meillä.

20160915_182526.jpg

20160915_182731.jpg

20160915_182857.jpg

20160915_182906.jpg

alue_harrastukset: 

Lohjan Urheilusukeltajat täyttää 40 vuotta

Seura perustettiin aikoinaan helpottamaan sukellusharrastusta mm. yhteisen kaluston avulla. Nykyään seuraan kaivataan lisää etenkin nuoria sukeltajia, sillä seuran toiminta kaipaa tarmoa ja tuoreita ajatuksia.

suk55.jpg

Mereneläviä Norjan Stromsholmenissa. (Kuva: Sami Toivonen)

 

Lohjan Urheilusukeltajat ry juhlii 40-vuotista taivaltaan 24.9. Ohjelmaan kuuluu mm. sukeltamista Ojamon avolouhoksessa kello 9.00-12.00 sekä Meriturvassa kello 13.00-17.00. Lajin harrastajat, jotka osaavat sukeltaa itsenäisesti laitteilla tai ilman, ovat tuolloin tervetulleita mukaan juhlapäivän viettoon. Avolouhoksella Divers Alert Network tutkii sukeltamisen vaikutuksista kehoon ja mittaa mikrokuplia verestä ja kudoksista. Meriturvassa on luvassa taitorata sekä vaikuttava myrskyshow.

suk33.jpg

Kaitajärven maisemia. (Kuva: Sami Toivonen)

 

Nuoria kaivataan harrastamaan ja ohjaamaan

Seura on perustettu vuonna 1976.

-Kaveriporukka, jossa oli sekä ammattilaisia että harrastajia, yhdisti tuolloin voimansa, jotta saadaan hankittua kalustoa, kuten vene. Yksin harrastettuna sukeltaminen on hintavaa, mutta seurassa jopa edullista. Seurassa on voimaa myös siinä mielessä, että aina löytyy sukelluskavereita, kertoo seuran varapuheenjohtaja Tom Engberg.

Alun perin seura perustettiin nimellä Valaskopla, mutta se vaihtoi nimensä Lohjan Urheilusukeltajat ry:ksi vuonna 1980. Jäsenmäärän kasvaessa seura alkoi järjestää omia sukelluskoulutuksia sekä kouluttaa myös itse kouluttajia. Nopeasti mukaan tuli myös nuorisotoiminta, joka on vahvaa edelleen.

-Meillä on seuran norppatoiminnassa paljon aktiivisia, nuoria harrastajia, mutta lisää tarvitaan, jotta heitä voidaan kouluttaa uusien norppien ohjaajiksi. Silloin voimme ottaa enemmän nuoria mukaan toimintaan, kun ohjaajiakin on enemmän. Joillakin myös vanhemmat ovat mukana toiminnassa ohjaamassa ja leikkimässä tai ihan vain uimassa samaan aikaan, Engberg kertoo.

Norppatoiminnan allasvuoro on Neidonkeitaassa perjantaisin kello 20.00. Tuolloin opetellaan vapaasukellusta leikkien ja erilaisten harjoitusten avulla. Kun nuori täyttää 15 vuotta, hän voi siirtyä laitesukelluskoulutukseen ja kouluttautua norppaohjaajaksi.

-Tätä lajia on pimeinä talvi-iltoinakin kiva harrastaa uimahallilla, Engberg toteaa.

Myös naisia toivotaan enemmän mukaan, sillä suuri osa seuran jäsenistä on tällä hetkellä miehiä.

-Seurallamme on yhdet Suomen parhaista olosuhteista sukelluskoulutuksiin, koska meillä on sekä Neidonkeidas että Meriturva, Hanko on lähellä, meillä on hyvät kerhotilat, oma ilmahuolto ja kalustoa, Engberg luettelee.

suk66.jpg

Mereneläviä Norjan Stromsholmenissa. (Kuva: Sami Toivonen)

 

Jokaisen harrastus

Engberg korostaa, että sukeltaminen on varsin turvallinen harrastus, kun toimii ohjeiden mukaan, eikä lähde sooloilemaan. Lisäksi se sopii lajina lähes kaikille ikäryhmille. Seuran kautta saa myös huomattavan taloudellisen edun, sillä aluksi vain perusvälineet tulee hankkia itse ja muut voi lainata seuralta.

-Meillä on jäseniä, joilla ei ole muita omia välineitä kuin juuri perusvälineet, Engberg sanoo.

Sukeltamiseen voi tutustua esimerkiksi Neidonkeitaassa, sillä Lohjan Urheilusukeltaja osallistuu usein siellä järjestettäviin liikuntatapahtumiin. Ryhmät voivat tilata myös oman sukelluskokeilun. Lisäksi helmikuussa on alkamassa uusi sukelluskurssi. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä seuran vastuukouluttajaan (esa.tammio@kolumbus.fi).

suk99.jpg

Vedenalaisia tunnelmia Norjan Stromsholmenista. (Kuva: Sami Toivonen)

 

Painottomuus on lähellä lentämisen tunnetta

Engberg on haaveillut sukeltamisesta pikkupojasta lähtien.

-Se on ollut unelmani. Katsoin lapsena Merten salaisuus -ohjelmaa televisiosta ja luin lehtijuttuja. Kipinä syttyi silloin, mutta olin silti yli 30-vuotias ennen kuin aloitin.

-Painottomuus on yksi sukeltamisen makeimpia juttuja. Siinä ollaan lähellä lentämisen tunnetta, Engberg jatkaa.

Seuran jäsenten kanssa tehdään sukellusmatkoja ympäri maailmaa. Suosittuja kohteita ovat esimerkiksi Norja, Thaimaa ja Meksiko, josta löytyy hienoja luolia. Komeita kohteita löytyy silti Itämerestäkin.

-Etelässä vedenalainen maailma on hieno, mutta Itämeri taas on hylkyjen paratiisi, koska laivamato ei viihdy siellä ja hylyt säilyvät hyvin. Sitä ei meinaa tajutakaan, kuinka isoja laivojen rakenteet ovat.

-Lisäksi voi katsella syvänteitä ja leijua vaikka jyrkänteiden yli, hän jatkaa.

suk22.jpg

Kaitajärven maisemia. (Kuva: Sami Toivonen)

 

Suomen vedet ovat tummia ja kesällä pinnasta sameita, mutta syvemmällä on kirkkaampaa vettä ja hyvien valojen avulla näkee syvyyserot. Etelä-Suomessa sijaitsee myös joitain kirkkaita järvikohteita, kuten Iso-Melkutin.

Suomessa sukeltaminen ajoittuu pääasiassa toukokuusta lokakuuhun, mutta esimerkiksi Ojamon avolouhoksessa voi sukeltaa talvellakin.

Sukeltamisen sisältä löytyy vielä erilaisia harrastusmuotoja. Monet harrastavat esimerkiksi vedenalaista valokuvausta ja toiset sukelluskalastusta.

-Sukelluskalastus tapahtuu pääasiassa ilman paineilmalaitteita. Kalastukseen käytetään harppuunaa tai atrainta ja se tapahtuu matalissa vesissä, joissa on hyvä luonnonvalo, Engberg kuvailee.

-Tekniikka on kehittynyt ja tullut edullisemmaksi, joten sukelluskuvaus on nykyään kaikkien saatavilla, hän kertoo.

Itämeressä sukeltaessa tarkkaillaan myös ympäristön kuntoa ja raportoidaan eteenpäin, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

-Kun aloitin sukeltamisen, kampelaa oli Itämeressä paljon. Enää ei ole, vaikka parempaan suuntaan kai ollaan vaihteeksi menossa, Engberg kertoo esimerkin. 

suk77.jpg

Sukellusleirillä Jussarössä. (Kuva: Sami Toivonen)

suk88.jpg

Mereneläviä Norjan Stromsholmenissa. (Kuva: Sami Toivonen)

alue_harrastukset: 

Perheakrobatiasta koko perheen harrastus

Voimisteluklubi Lohja on aloittanut tänä syksynä perheakrobatiatunnit.

-Akrobatiavoimistelua meillä on voinut harrastaa jo toista kautta, mutta perheliikuntamuotona se otettiin nyt mukaan. Meillä on aiemmin ollut 1-3-vuotiaille Aino ja Eemeli -ryhmä, joten halusimme tarjota jotain myös niille 3-6-vuotiaille, jotka eivät halua vielä tulla yksin harrastamaan, vaan vanhemman kanssa. Sellaista ryhmää on meiltä kyseltykin. Tästä ryhmästä lapsen on helppo myöhemmin siirtyä itsenäiseen harrastamiseen, kertoo Voimisteluklubi Lohjan puheenjohtaja Pauliina Vastamäki.

-Perheakrobatia on myös Voimisteluliitolle uusi tuote, joten halusimme olla etunenässä mukana tuomassa sitä esille, Vastamäki jatkaa.

Akrobatian taustalta löytyy mm. sosiaalinen sirkus, jossa akrobatia on yhtenä muotona. Sosiaalisessa sirkuksessa akrobatialla esimerkiksi kuntoutetaan ihmisiä ja tehdään harjoituksia turvallisesti yhdessä.

akro12.jpg

Laukan perhe harjoittelemassa: isä Matti sekä lapset Matias ja Minttu.

 

Tasapainoa ja kehonhallintaa

Ihminen on luotu liikkumaan, mutta nykypäivän kiireinen arkielämä sisältää yhä vähemmän fyysistä rasitusta. Juuri fyysinen rasitus on kuitenkin edellytys toimintakyvylle. Voimistelu on laadukasta liikuntaa, joka sopii kaikille normaalikuntoisille. Voimisteluklubin tavoitteena onkin saada parhaimmillaan koko perhe liikkumaan yhdessä.

-Perheakrobatiaan voi ottaa mukaan vanhempiakin sisaruksia ja tehdä sitten esimerkiksi erilaisia ihmispyramideja. Myös isät ovat innostuneet perheliikunnasta, Vastamäki kertoo.

Perheakrobatia sisältää monipuolista kaikille sopivaa liikuntaa. Se kehittää tasapainoa, koordinaatiota, voimaa, liikkuvuutta, nopeutta ja ketteryyttä. Tunneilla tehdään akrobatiaan perustuvia kehonhallintaliikkeitä. Sekä aikuinen että lapsi saavat oman hyötynsä ja ilonsa liikunnasta.

-Kumpikin saa tehdä töitä. Lapsen tasapaino kehittyy ja hän oppii kehonhallintaa, kun häntä nostetaan ja aikuinen saa samalla voimaharjoittelua, Vastamäki selventää.

 

Yhdessä tekemistä

Yksi perheakrobatian osa-alue on vanhemman ja lapsen yhteys.

-Tavallinen perheliikunta tarkoittaa usein esimerkiksi temppukoulua, jolloin vanhempi on enemmän valvojan roolissa. Perheakrobatiassa taas lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat isossa roolissa. Lajissa kuin lajissa kehittyy ja vähitellen voidaan tehdä yhä haastavampia liikkeitä yhdessä.

-Perheakrobatian harrastamista ei ole sidottu olosuhteisiin, koska siihen ei tarvita erityisiä välineitä. Sitä voi tehdä myös kotona, kun on tunneilta saanut vinkkejä, Vastamäki muistuttaa.

Joku saattaa kavahtaa sanaa akrobatia ja ajatella, että se on todella vaikeaa. Vastamäki kuitenkin vakuuttaa, ettei tarvitse olla voimamies tai -nainen, sillä aluksi lähdetään liikkeelle helpoista liikkeistä. Lapsen kanssa harrastamaan ovat tervetulleita vanhempien lisäksi myös mm. kummit, tädit sekä mummit ja vaarit oman kuntonsa mukaan.

Ryhmä on vasta alkanut, mutta ensimmäisten kertojen perusteella ihmiset ovat tykänneet uudesta harrastus- ja liikuntamuodosta. Positiivista palautetta on tullut mm. tekniikoista ja monipuolisen liikunnan mahdollistavasta salista. Kiitosta saa myös ohjatun toiminnan ja omatoimisen tekemisen yhdistäminen tunneilla sekä se, että liikkeiden harjoittelua voi jatkaa kotona.

-Otimme jo aiemmin muille tunneille mukaan elementtejä akrobatiasta, joten innostus siihen oli monilla valmiina, Vastamäki kertoo.

akro22.jpg

Pauliina Vastamäki ohjaa Nissisen perhettä. Kuvassa ovat äiti Päivi sekä lapset Elisa ja Elmo. Myös isä Joel käy ryhmässä.

 

Lajiyhteistyö

Voimisteluklubi Lohja tarjoaa laadukasta voimistelutoimintaa kaikenikäisille.

-Voimistelu on hyvä pohja myös muille urheilulajeille ja teemmekin lajiyhteistyötä. Meillä käy mm. jalkapalloilijoita ja jääkiekkoilijoita. He ovat löytäneet telinevoimisteluharjoitteet oheisharjoitteikseen.

Voimisteluklubi Lohjan kausi on käynnistynyt vilkkaasti uusissa tiloissa Vappulantiellä, sillä jäseniä on ennätykselliset 660. Mukaan mahtuu kuitenkin lisää harrastajia, sillä ryhmien määrää on lisätty. Akrobatian lisäksi Voimisteluklubi Lohjassa voi harrastaa telinevoimistelua ja cheerleadingia. 

alue_harrastukset: 

”Kun vene irtoaa laiturista, ollaan perillä”

Lohjan Laivurit ry täytti tänä vuonna 40 vuotta. Alun perin seura perustettiin koulutustarpeen vuoksi. Edelleen koulutetaan, mutta nykyään tehdään myös retkiä ja jaetaan veneilykokemuksia saunailloissa.

Lohjan Laivurit ry on perustettu vuonna 1976.

-Vapaa-ajan veneily alkoi kiinnostaa suomalaisia 1970-luvulla. Moni halusi veneillä, mutta ei ollut paikkaa, josta olisi saanut edes perustietoja. Seuramme perustettiinkin sitä varten, että veneilijöitä voidaan kouluttaa, kertoo Lohjan Laivurien kommodori Jukka Huuhtanen.

Lohjan Laivurit kuuluu jäsenenä Suomen Purjehdus ja Veneily ry:hyn sekä Suomen Navigaatioliitto ry:hyn. Nykyään seurassa on jäseniä noin 200 ja venerekisterissä yli 100 venettä. Suuri osa jäsenistä on lohjalaisia, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi inkoolaisia ja vihtiläisiä. Oman lipun seura sai vuonna 1985.

-Kaikki jäsenemme ovat suorittaneet saaristolaivurin tutkinnon. Siitä saa veneilyn perustiedot. Lisäksi veneiden pitää olla katsastettuja ja rekisteröityjä, luettelee Huuhtanen seuran ehdot.

Jos veneilystä innostuu enemmänkin, voi suorittaa myös rannikkolaivurin tutkinnon. Molemmat kurssit voi käydä esimerkiksi Hiiden Opistossa. Saaristomerenkulkukurssit alkavat syyskuun alussa ja rannikkomerenkulkukurssit ensi tammikuussa.

laivuri22.jpg

Yksi juhlan kohokohdista oli Lohjan Laivureiden ensimmäisten kunniajäsenten julkistaminen: Heikki Ilves (vas), Heikki Nuutinen, Rainer Degerman ja Veli-Matti Laakso.

Koulutuksia ja vastuullista veneilyä

Koulutus on pysynyt tähän päivään saakka tärkeänä osana seuran toimintaa.

-Järjestämme jatkuvasti koulutuksia mm. veneilystä, ensiavusta, navigoinnista, pelastautumisesta, tulipaloista ja veneilylaitteista, Huuhtanen kertoo.

Huuhtasen mukaan koulutukselle on nykyäänkin selvästi tarvetta.

-Moni tuijottaa liikaa navigaatiolaitteita ja unohtaa seurata ympäristöään. Etenkin Helsingin edustalla on havaittavissa myös asenneongelmaa, kun ajetaan liian lujaa. Kuuluttaisinkin veneilyyn lisää vastuullisuutta. Vastuullinen veneen päällikkö esimerkiksi nauttii oluen vasta rantautumisen jälkeen.

-Kun asenne ja taidot ovat kunnossa, vesillä ei synny ongelmia, mutta jos jompikumpi puuttuu, ongelmia seuraa ennemmin tai myöhemmin, hän toteaa.

 

Retkiä ja yhdessä oloa

Suurin osa seuran jäsenistä veneilee merellä, mutta suuntaa jokunen järvellekin. Tukikohtia löytyy kaksi. Seuran kotisatama Villahti sijaitsee Inkoossa Orslandet-nimisessä saaressa.

-Vuokrasimme Villahden vuonna 1983. Se on pääpaikkamme. Ajan mittaan venepaikkojen kysyntä on kasvanut ja nyt siellä on neljä laituria ja 70 venepaikkaa.

Villahden tukikohtaan ja Lohjan Laivurien toimintaa pääsee nyt myös helposti tutustumaan, koska Villahdessa järjestetään avointen ovien päivä 1.10. kello 12.00-15.00.

Toinen saaritukikohta Norrvik sijaitsee Kemiön saaristossa Västra Granholmen-nimisessä saaressa Rosalan eteläpuolella. Norrvikin seura osti kesällä 2011. Osa porukasta viihtyy veneissään merellä, mutta sauna lämpiää myös tukikohdissa. Silloin istutaan iltaa ja jaetaan veneilykokemuksia toisten kanssa. Mukana porukassa on niin purje- kuin moottoriveneilijöitäkin. Suuri osa keskittyy nimenomaan veneilyyn, mutta porukkaan kuuluu myös niitä, jotka käyttävät venettä lähinnä mökkimatkoilla saariin kulkiessaan.

-Tukikohdissa vietämme porukalla viikonloppuja ja teemme yhteisiä reissuja eli perheveneilyjä. Paikoista pidämme huolta talkoovoimin kaksi kertaa vuodessa, Huuhtanen kertoo.

-Meillä on seurassa mukava tunnelma ja yhteen hiileen puhaltamisen meininki.

Mukana on väkeä laidasta laitaan, sillä nuorimmat jäsenet ovat parikymppisiä ja vanhimmat yli 80-vuotiaita. Naisia jäsenistä löytää lähes yhtä paljon kuin miehiäkin.

laivuri12.jpg

Lohjan Laivureiden kommodori Jukka Huuhtanen toivotti juhlaväen tervetulleeksi seuran 40-vuotisjuhlassa.

 

Elämäntapa

Huuhtanen kuvaa veneilyä elämäntavaksi, jonka parhaita puolia ovat luonto ja hienot maisemat. Suomessakin veneilykausi voi kestää yli puoli vuotta.

-Veneily on laadukasta vapaa-ajan viettoa, mikä taas on itseensä panostamista, Huuhtanen tiivistää.

-Veneilyssä on vapauden tunnetta. Veneilijä on perillä silloin, kun köydet irtoavat laiturista. Meillä on jäseniä, jotka viettävät koko kesän veneessä.

-Itsekin olen viettänyt kuukauden veneessä rakkaan vaimoni kanssa ja edelleen puhumme toisillemme, hän jatkaa naurahtaen.

Veneillä voi toki seuraan kuulumattakin, mutta seuratoiminnassa on puolensa.

-Seurasta saa koulutusta, edullisempia ja parempia venepaikkoja, yhteisöllisyyttä, neuvoja pulmaan kuin pulmaan ja apua kavereilta, Huuhtanen luettelee. 

alue_harrastukset: 

Sivut

 
Tilaa syöte Harrastukset