Hyvinvointi

Mainos

Diabetes kylvää tuhoa - naiset voivat pelastaa maailman

Diabetes on yksi maailman tämän hetken suurimmista terveysongelmista. Tämä sinänsä yksinkertaiselta kuulostava tauti, joka haittaa insuliinin tuotantoa ja aiheuttaa siten ihmisen verensokerin heittelyä, on todellisuudessa vaarallinen tappaja, joka voi aiheuttaa monia terveysongelmia ja pahimmassa tapauksessa jopa kuoleman.

On kuitenkin yksi ihmisryhmä, jotka voivat olla erityisen suuressa roolissa tämän ongelman ehkäisemisessä: naiset.

Miksi sitten juuri naiset? Siihen on olemassa muutama syy, joihin palaamme myöhemmin. Katsotaan kuitenkin ensin hieman tietoja siitä, kuinka yleinen vaiva diabetes oikeastaan on ja miksi se on niin suuri ongelma nyt ja etenkin tulevaisuudessa.

Diabetes Suomessa ja maailmalla

Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jonka laajuutta Suomessa ei tiedetä varmasti. Tämä johtuu siitä, että monet voivat sairastaa diabetesta tietämättään. Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 ihmistä, jotka kärsivät niin sanotusta ykköstyypin eli nuoruusiän diabeteksesta ja 300 000 ihmistä, joiden riesana on kakkostyypin eli aikuisiän diabetes. Lisäksi arvioidaan, että kakkostyypin diabetesta saattaa sairastaa tietämättään jopa 150 000 ihmistä lisää. Tämä nostaisi kaikkien diabeteksesta kärsivien määrän puoleen miljoonaan. Toisin sanoen joka kymmenes suomalainen saattaa olla diabeetikko.

Tilanne ei osoita helpottumisen merkkejä. Siinä missä vuonna 1997 diabetes oli virallisesti diagnosoitu 150 000 ihmisellä, vuonna 2007 luku oli 250 000 ja nyt siis jo noin 350 000. Vuonna 2014 ennustettiin, että diabetesta sairastavien määrä lisääntyy Suomessa 70% seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tilanne maailmalla on samansuuntainen. Vuonna 1980 maailmassa oli noin 108 miljoonaa diabeetikkoa, mutta vuonna 2014 tuo luku oli jo 422 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 8,5% maailman aikuisista on diabeetikkoja.

Diabetes kylvää tuhoa ympäri maailmaa

Diabetes ei ole pelkkä ärsyttävä vaiva, jonka takia siitä kärsivien täytyy säännöllisesti piikittää itseensä insuliinia, vaan erityisesti huonosti hoidettuna se voi aiheuttaa erittäin pahoja terveysongelmia. Mikäli diabetes lisääntyy köyhemmissä maissa, joissa ihmisten on usein hankalampi päästä lääkäriin, eikä lääkkeitä ole yhtä paljon saatavilla, jälki voi olla tuhoisaa.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioikin, että vuonna 2030 diabetes on jo maailman seitsemänneksi yleisin kuolinsyy, ohittaen muun muassa liikenneonnettomuudet ja kohtukuolemat, jotka ovat tällä hetkellä yksi kehitysmaiden yleisimmistä kuolinsyistä.

Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä yrittää pysäyttää tätä kehitystä. Tässä naisten kannattaa ottaa aktiivinen rooli, sillä tutkimusten mukaan jotkut diabeteksen aiheuttamat terveysongelmat puhkeavat todennäköisemmin nais- kuin miesdiabeetikoille.

Naiset ja diabetes

Hieman alle puolet Suomen diabeetikoista on naisia. Lasten ja nuorten aikuisten keskuudessa diabetes on yleisempää miehillä, mutta mitä enemmän ikää kertyy, sitä enemmän naisten osuus tilastoissa kasvaa. Yli 65-vuotiaiden keskuudessa diabetes on jo käytännössä yhtä yleistä molemmilla sukupuolilla.

Naisten suhteen ongelma ei olekaan se, että diabetes iskisi heihin erityisen usein. Ongelma on se, että tautia sairastavien keskuudessa diabetes on usein erityisen vahingollinen nimenomaan naisille.

Diabeteksen terveysongelmat naisilla

Ykköstyypin eli nuoruusiän diabetes on elämänlaatua heikentävä sairaus, joka myös lyhentää odotettavissa olevaa elinikää huomattavasti. Tiedetään, että ykköstyypin diabetesta sairastavat kuolevat keskimäärin kymmenen vuotta nuorempana kuin ihmiset keskimäärin. On kuitenkin havaittu, että naisilla tämä vaikutus on erityisen suuri, sillä siinä missä naiset yleensä elävät keskimäärin hieman kauemmin kuin miehet, ykköstyypin diabetespotilailla tilanne on päinvastainen: naiset kuolevat miehiä nuorempina. Kun tutkijat seurasivat 200 000:ta ykköstyypin diabetespotilasta eri tutkimuksissa, havaittiin että naiset kuolivat tutkimuksen kuluessa 40 prosenttia todennäköisemmin kuin miehet.

Toinen ongelma on, että diabetes ei vaikuta vain verensokeriin ja sitä kautta sydänterveyden kaltaisiin asioihin. Jo vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että diabetesta sairastavien 70-81 -vuotiaiden naisten keskuudessa kognitiiviset kyvyt, kuten muisti ja verbaalinen sujuvuus, olivat heikommat kuin samanikäisillä naisilla, joilla ei ollut diabetesta.

Tämän kaltaisten haittojen lisäksi on tietysti vielä yksi diabetekseen liittyvä iso ongelma, joka koskee nimenomaan naisia: raskaus.

Raskaus ja diabetes

Yksi asia, jonka suhteen diabetes aiheuttaa ongelmia ja hankaluuksia on raskaus. Tämän suhteen ongelma on kaksiteräinen. Ensinnäkin diabetesta sairastavien naisten täytyy suunnitella raskautensa ja diabeteksensa hoito raskausaikana erityisen tarkasti. Toisekseen on olemassa myös raskausdiabetes, joka puhkeaa raskauden aikana naisille, joilla ei normaalisti ole diabetesta.

Diabeetikon raskaus

Vaikka yllättävät raskaudet eivät välttämättä ole diabeetikolle katastrofi, parasta olisi että diabeetikon raskaus olisi suunniteltu, koska varsinkin alkuraskauden aikana ongelmia voi esiintyä, sillä tässä vaiheessa korkea verensokeri kasvattaa komplikaatioiden ja jopa keskenmenon riskiä.

Tästä johtuen raskaaksi haluavan diabeetikon, on suositeltavaa käydä juttelemassa asiasta lääkärin kanssa, jotta voidaan suunnitella oikea hoito ja ruokavalio ja pitää tilannetta silmällä, sillä raskauden aikana insuliinin tarve heittelehtii varsin paljon. Raskauden alussa ja heti synnytyksen jälkeen insuliinin tarve romahtaa, kun taas raskauden keskivaiheilla se nousee huomattavasti normaalista.

Tästä johtuen diabetesta sairastavan tulevan äidin täytyy käydä äitiyspoliklinikalla kerran kuukaudessa ja raskauden loppuvaiheessa mahdollisesti jopa joka viikko.

Raskausdiabetes

Oma lukunsa on raskausdiabetes, jossa normaalisti terve äiti sairastuu raskauden ajan kestävään diabetekseen. Raskausdiabetekselle altistavat erityisesti ylipaino, yli 40 vuoden ikä ja suvussa esiintyvä taipumus diabetekseen. Ongelma ei kuitenkaan ole vain näiden ryhmien vaiva, vaan se voi osua myös nuorten ja hoikkien naisten kohdalle. Noin joka kymmenes nainen saa raskautensa aikana diabeteksen, joka yleensä häviää varsin nopeasti synnytyksen jälkeen.

Raskausdiabetes tilasto
Jaa kuva sivullasi:

 

Suurimmassa osassa tapauksista raskausdiabetes on lievä ja pysyy kurissa jo pelkällä liikunnan harrastamisella ja tarkalla ruokavaliolla. Noin joka viides raskausdiabeteksesta kärsivä kuitenkin tarvitsee lääkehoitoa, kuten insuliinia tai metformiinia.

Raskausdiabetes häviää yleensä itsestään nopeasti synnytyksen jälkeen. On kuitenkin todettu, että kakkostyypin diabeteksen puhkeaminen myöhemmin elämässä on todennäköisempää, mikäli naisella on ollut raskausdiabetes. Raskausdiabeteksesta kärsineen onkin suositeltavaa käydä sokerirasituskokeessa noin kolmen vuoden välein synnytyksen jälkeen.

Raskausdiabetesta ei siis kannata turhaan pelätä, sillä se ei yleensä aiheuta sen suurempia ongelmia ja pysyy hyvin hallinnassa. Nykyään diabeteksen hoito on kehittynyt myös yleisemmällä tasolla, eikä sairaus rajoita elämää läheskään niin paljon kuin ennen. Tästä todistaa jo sekin, että monet diabetesta sairastavat naiset ovat viime vuosina tehneet asioita, joita ei ennen olisi voinut kuvitellakaan diabeetikon tekevän.

Nämä naiset eivät anna diabeteksen rajoittaa elämäänsä

Ennen vanhaan ajateltiin, ettei diabeetikosta voi tulla esimerkiksi urheilijaa, koska raskas liikunta saattaa aiheuttaa liiallista verensokerin heittelehtimistä. Nykyään verensokeria voidaan kuitenkin tarkkailla tehokkaasti ja tietous hoitojen ja ruokavalion kaltaisista asioista on parempaa kuin ennen. Tämä mahdollistaa sen, että diabeetikot voivat tehdä menestyksekkäästi fyysisesti ja henkisesti erittäin vaativiakin suorituksia.

Naisdiabeetikko armeijassa

Normaalioloissa kaikki diabetesta sairastavat vapautetaan armeijasta automaattisesti. Diabeetikko voi kuitenkin hakea armeijaan, jos pystyy osoittamaan, että pystyy pitämään taudin hallinnassa palveluksen aikana. Muutama vuosi sitten noin 90 diabeetikkomiestä oli suorittanut armeijan. Vuonna 2013 loimaalaisesta Petra Hämäläisestä tuli ensimmäinen diabetesta sairastava nainen, joka on suorittanut asepalveluksen.

Petra sairastui diabetekseen 14-vuotiaana. Tuolloin hänelle annettiin lista ammateista, jotka ovat hänelle sairauden takia mahdottomia. Listalla oli myös sotilas. Tämä ei kuitenkaan sitkeää Petraa lannistanut, vaan hän haki kutsuntaikäisenä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Diabeteksen takia hän ei kuitenkaan päässyt valintatilaisuuteen. Tämäkään ei Petraa pysäyttänyt, vaan hän otti yhteyttä Maavoimien ylilääkäriin ja onnistui vakuuttamaan tämän siitä, että pärjäisi armeijassa. Lopulta Petra sijoitettiin aloittamaan asepalvelus Riihimäen Viestirykmentissä, jossa ovat palvelleet myös kaikki armeijaa käyvät miesdiabeetikot.

Hiihtäen läpi Grönlannin

Ennen vanhaan ajateltiin, että urheilu on diabeetikolle hankalaa tai jopa mahdotonta. Vaikka onkin totta, että urheillessa verensokeria pitää tarkkailla erityisen tarkasti, ei se suinkaan estä liikkumasta. Tästä hyvä todiste on Jenni Nurminen, joka 38-vuotiaana diabeetikkona kuului ensimmäiseen kokonaan suomalaisista naisista koostuneeseen retkikuntaan joka hiihti Grönlannin jäätikön yli.

Suoritus ei suinkaan ole helppo edes kovakuntoiselle, sillä hiihdettävää kertyi matkalla lähes 600 kilometriä ja esimerkiksi vuonna 1997 kaksi suomalaista seikkailijaa kuoli vastaavalla matkalla. Jenni Nurminen oli kuitenkin päättänyt selviytyä matkasta.

Heti saatuaan diabetesdiagnoosin 24-vuotiaana, Nurminen päätti ettei jätä urheilua. Liikunnan ja diabeteksen yhdistäminen voi kuitenkin olla haasteellista ja vaatia paljon opettelua. Sen huomasi myös Nurminen, joka on nyttemmin tottunut siihen, että esimerkiksi juostessa insuliinia tarvitaan normaalia vähemmän, mutta kuntosalilla käynnin jälkeen insuliinia taas täytyy pistää enemmän kuin tavallisesti.

Hiihtoretki oli raskas kokemus sekä kestävyyskunnon, että lihaskunnon kannalta. Grönlantia ylittäessään Nurminen ja muut retkikunnan jäsenet vetivät jokainen perässään 85 kilon varustekuormaa. Verensokerin äkillistä laskua varten Nurmisella oli omassa ahkiossaan 7,5 kiloa karkkeja. Insuliini ja hoitotarvikkeet kulkivat pussinsa vatsan päälle, jotta ne eivät jäätyisi Grönlannin pakkasissa. Lopulta kaikki meni hyvin ja retki oli menestys, vaikka lopullinen tavoite jäikin noin kymmenen kilometrin päähän - ei tosin retkikunnan kunnon loputtua, vaan koska sulanut jäätikkö esti hiihtämisen perille asti.

Naiset vaaravyöhykkeellä

Diabetes on nykyään erittäin yleinen sairaus, jota esiintyy kaikissa ikäluokissa ja kaikista sosio-ekonomisista taustoista tulevien ihmisten keskuudessa. Tämäkään sairaus ei kuitenkaan ole tasa-arvoinen, vaan toiset ovat selvästi enemmän vaaravyöhykkeellä kuin toiset.

Varttuneemmat naiset vaarassa sairastua

Siinä missä diabetes on nuorena yleisempää miesten keskuudessa, naiset tuntuvat kirivän iän myötä. Naisista diabetes on erityisen yleinen yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Suomessa diabeteksen mitä tahansa muotoa sairastavista noin 62% onkin yli 65-vuotiaita. Tässä on todennäköisesti taustalla erityisesti elintavat, sillä aikuisiän diabeteksen suurimpia aiheuttajia ovat huono ruokavalio ja ylipaino.

Diabeteksen jälkitaudit
Jaa kuva sivullasi:

 

Diabetes iskee ennen kaikkea alempiin tuloluokkiin

Maailmalla diabeteksen leviämisen trendi on se, että se yleistyy ennen kaikkea köyhissä ja keskimääräisen varakkaissa maissa. Sama kehityskulku on havaittavissa myös Suomessa. Diabetes on yleisintä alemman tulotason alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa, harvinaisinta taas perinteisesti ruotsinkielisillä alueilla, kuten Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla.

Yleisesti ottaen diabetes on monen muun sairauden tapaan yleisempää Itä- kuin Länsi-Suomessa. Erityisen pahoja kuntia ovat Kainuun Puolanka ja Pohjois-Pohjanmaan Utajärvi. Huomattavan vähän diabetesta taas on Ahvenanmaan pikkukunnilla kuten Kökarissa ja Sottungassa sekä Pohjanmaan Uusikaarlepyyssä.

Naisten asema diabeteksen ehkäisyssä

Diabetes on sairaus, joka olisi monissa tapauksissa estettävissä terveellisellä ruokavaliolla ja riittävällä liikunnalla. Terveelliset elintavat opitaan usein jo nuorena, ja naisilla onkin monissa perheissä suuri rooli siinä, millaiseksi perheen elintavat muodostuvat.

Nainen on perheen hyvinvointivalmentaja

Vaikka kotitöiden tasaisemmasta jakamisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, totuus on se, että Suomenkin kaltaisessa verrattain tasa-arvoisessa Pohjoismaassa naiset tekevät edelleen noin 60% kotitöistä. Joidenkin tutkimusten mukaan tässä korostuu erityisesti se, että perheissä äidit ovat selvästi useammin se vanhempi, joka tekee ruokaa arkisin. Tämä on tärkeä asia huomata, sillä arkiruoka ja siitä muodostuvat terveet ruokatottumukset ovat yksi parhaita keinoja pitää diabetes loitolla.

Diabetes mies vs nainen
Jaa kuva sivullasi:

 

Terveellinen perheruokavalio torjuu diabetesta tehokkaasti

Ykköstyypin diabetes on pitkälti perinnöllistä, mutta omaa todennäköisyyttään kakkostyypin diabetekseen voi pienentää huomattavasti terveillä elintavoilla. Nämä terveet elintavat eivät kuitenkaan koske ainoastaan keski-ikäisiä, joiden on perinteisesti ajateltu olevan suurin kakkostyypin diabeteksen riskiryhmä. Viime vuosikymmenien pikaruokakulttuuri ja lasten aina vain vähäisempi liikunta ovat johtaneet siihen, että nykyään jopa lapsilla todetaan myös kakkostyypin diabetesta. Huonosti hoidettuna kakkostyypin diabetes lyhentää odotettua elinikää jopa 10-20 vuotta, joten kyseessä ei ole mikään pieni ongelma.

Millainen sitten on hyvä ruokavalio diabeteksen ehkäisyyn? Mitään erityistä ruokavaliota nimenomaan diabeteksen torjumiseen ei sinänsä ole olemassa, vaan siihen riittää normaali, terveellinen ruokavalio, jossa syödään täysjyväviljoja, pehmeitä rasvoja, hedelmiä, vihanneksia sekä marjoja ja vältetään kovaa rasvaa, vaaleita viljoja sekä liikaa sokeria ja suolaa. Ei siis mitenkään hankalaa tai kallista, vaan yksinkertaista ja hyvää perusruokaa. Myös säännölliset ruokailuajat auttavat pitämään verensokerin määrän tasaisena.

Perheenäitien ja muiden naisten ei siis tarvitse tehdä mitään ihmeellisiä taikatemppuja pitääkseen tulevat sukupolvet ja itsensä erossa diabeteksesta. Normaalien, terveiden elintapojen noudattaminen ja opettaminen omille lapsille riittää useimmissa tapauksissa pitämään diabeteksen loitolla. Terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla voidaan huomattavasti parantaa omaa elämänlaatua pitämällä diabetes loitolla.

Diabetes ja naiset
Jaa kuva sivullasi:

 

Lataa PDF

Lähteet:

  1. Kakkostyypin diabetes hallintaan ruokavaliolla – 9 vinkkiä. Anna: anna.fi

  2. Tyypin 1 diabetes lyhentää erityisesti naisten elämää. Diabetesfoorumi: diabetesfoorumi.fi
  3. Diabeetikon raskaus vaatii ja antaa paljon. Diabetesliitto: diabetes.fi
  4. Millainen ruokavalio minulle sopii? Diabetesliitto: diabetes.fi
  5. Petra Ensimmäinen. Diabetesliitto: diabetes.fi
  6. Raskausdiabetes kaipaa huomiota raskauden jälkeenkin. Diabetesliitto: diabetes.fi
  7. Tilastotietoa diabeteksesta. Diabetesliitto: diabetes.fi
  8. Diabetes on hiipivä sairaus – tunnista 20 kavalaa merkkiä. Ilta-Sanomat: is.fi

  9. Diabeteksessa alueellisia eroja - katso kuntasi tilanne. Keskisuomalainen: ksml.fi

  10. Naiset tekevät 60 prosenttia kotitöistä - "Yksi yleisimmistä riidan aiheista". Kouvolan Sanomat: kouvolansanomat.fi
  11. Raskausdiabetes. Lääkärikirja Duodecim: terveyskirjasto.fi
  12. Tyypin 2 diabeteksen yleisyys. Lääkärikirja Duodecim: ebm-guidelines.com
  13. Diabetes - Fact sheet. Maailman terveysjärjestö WHO: who.int
  14. Kakkostyypin diabetesta sairastavien naisten kognitiivinen taso vaarassa heikentyä. Terve.fi: terve.fi

  15. Diabeteksen yleisyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: thl.fi

  16. Diabetes ei enää estä rankkaa urheilua: Jenni Nurminen hiihti ensimmäisessä suomalaisnaisten retkikunnassa yli Grönlannin jäätikön. Yle: yle.fi

  17. Raskausdiabetes on nykyään hoikankin äidin tauti – "Voi olla, että teemme terveistä sairaita". Yle: yle.fi

alue: 

Motivaatio ja jaksaminen – tasapainoa arkeen ja harrasteisiin

kirjaa.jpg

Harrastukset, kuten lukeminen, liikunta tai musiikki, voivat vähentää stressiä.

 

Torstai-aamu. Heräät sängystäsi ajatukseen: ”Töihin pitäisi mennä”. Tarkistat kellosi, ja sinulla on jo kiire lähteä. Projekti on myöhässä ja työkaverienkin hermot kireänä. Huomennakin pitäisi sinne raahautua.

Useimmat meistä tietävät sen tunteen. Ei vain jaksa, olo on loppuun palanut ja kaikki menee huonosti. Silti pitäisi jostain saada voimaa pinnistellä vielä vähän pidemmälle. Eikö olisi jotain, millä saada taas tämä rumba suoritettua?

Uupumus ja mielialan alhaisuus ovat normaaleja asioita, jotka tulevat kaikille vastaan. Ennemmin tai myöhemmin mukavimmatkin asiat tuntuvat pakkopuulta, eikä lepo ei tunnu palauttavan voimia. Tämä on kuitenkin ongelma nykyajan suorituskeskeisessä arjessa, eikä siihen ei ole yksinkertaista lääkettä. Loma houkuttelee ajatuksena, mutta siitä viikon rentoutumisen jälkeen tajuaa, ettei se juuri ladannutkaan akkuja.

Stressi on yleinen ongelma. Jos se äityy pahaksi, se voi aiheuttaa jatkuvaa väsymystä sekä elämänilon laantumista. Siitä huolimatta työt vaativat tekijäänsä niin kotona, koulussa kuin työpaikallakin. Stressin ennaltaehkäisy on kuitenkin yllättävän helppoa, jos antaa itselleen aikaa kaiken kiireen lomassa.

Harrastukset ja mielenkiinnon kohteet palauttavat uupumuksesta. Hyvä kirja, kuntoilu tai musisointi, jokaisella meistä on pieniä, jokapäiväisiä toimintoja, joista me todella nautimme. Yllättäen rankan treenin tai lukutuokion jälkeen tunteekin taas jaksavansa.

Mutta miksi tekeminen palauttaa uupumuksesta, joskus jopa paremmin kuin silkka lepo? Tähän kysymykseen on yksinkertainen vastaus: motivaatio. Ihminen on paljon aktiivisempi sekä tehokkaampi silloin, kun kokee olonsa hyväksi. Hyväntuulisena jaksaa tehdä enemmän ja huolellisemmin, sekä kestää paremmin vastoinkäymisiä.

Harrasteet ovatkin yksi hyvinvoinnin kulmakivistä: Aktiviteetit ja ilonaiheet saavat aikaan enemmän kuin sängyssä lojuminen työasioista murehtien. Työn, harrastusten ja levon tasapainottaminen on haastava ja yksilöllinen ongelma, mutta kun löydät oman tasapainon elämääsi, saat siitä paljon enemmän irti niin arjessa, vapaa-ajalla kuin levossakin.

Myös pienet muutokset ajatuksessa merkitsevät paljon: Motivaation ja jaksamisen tueksi kannattaa ottaa myös hyvä asenne. Jos jokin menee pieleen, se ei kaada maailmaa, aina voi korjata virheitä, aina on mahdollista yrittää uudestaan. On paljon helpompaa tehdä parhaansa töidensä eteen ja katsoa, mihin se riittää, kuin ottaa harteilleen onnistumisen ja epäonnistumisen vastuuta.

Löydä oma motivaatiosi ja tasapainosi arjessa, ja tulevaisuuskin näyttää kirkkaammalta.

Teksti: Jaakko Toivola 17.10.2017. Toivola on kirjoittanut tämän omasta halustaan työhön liittyvänä tehtävänä Nuorisotyöpaja Tuumassa.

alue: 

Kampaamosta piristystä syksyyn ja juhliin

DSC_1285.JPG

Tony Koskiluoma-Vaarno on ollut kiinnostunut kampaajan työstä pikkupojasta lähtien.  

 

Tony Koskiluoma-Vaarno perusti Parturikampaamo ja kauneushoitola VOX:in Lohjalle neljä vuotta sitten. VOX:ssa työskentelee tällä hetkellä kolme kampaajaa ja yksi kosmetologi.

-Ennen VOX:ia toimin yli kymmenen vuotta kouluttajana ja kiersin ympäri Suomea ja Eurooppaa. Kun siunautui lapsia, halusin rauhoittua. Reissuhomma on kivaa, mutta aikansa kutakin. Nautin kuitenkin kouluttamisesta ja reissaamisesta, joten en ole ihan kokonaan luopunut kouluttamisestakaan, Koskiluoma-Vaarno kertoo.

Parturikampaajaksi Koskiluoma-Vaarno on halunnut pikkupojasta lähtien.

-Äitini mukaan olen jo kuusivuotiaana sanonut ensimmäisen kerran, että voisi olla kivaa olla kampaaja. 7-luokalta lähtien olen panostanut selkeästi tähän ammattiin. Kampaajan työssä näkee heti työnsä tuloksen. Tykkään taiteellisuudesta ja olen myös piirtänyt aina. Kampaajan työ sopii sosiaaliselle ihmiselle. Vakioasiakkaisiin muodostuu side ja heidän kanssaan puhutaan syvällisempiäkin asioita. Tässä ammatissa on ihanaa tavata ihmisiä ja kuulla miten heillä menee. Se lisää intohimoa elämäntyöhöni, Koskiluoma-Vaarno kertoo.

Koskiluoma-Vaarnon kokemuksen mukaan ihmiset käyttävät nykyään paljon kauneudenhoitopalveluja.

-Kampaamokäynti on oma pieni hetki, arjen luksusta. Hiukset ovat naisen kruunu, joten on kiva, että ne ovat kunnossa, Koskiluoma-Vaarno toteaa.

 

Ruskean eri sävyjä syksyyn

Koskiluoma-Vaarno kertoo, että kesällä ihmiset hakevat hiuksiinsa vaaleita sävyjä, mutta syksyllä halutaan tummempaa.

-Ruskean lämpimät ja kylmät sävyt ovat tämän syksyn trendejä. Nykyään ei kuitenkaan ole enää yhtä ja ainoaa oikeaa, vaan trendit ovat todella laajoja. Se on kampaajallekin ihanaa, kun pääsee koko ajan toteuttamaan erilaisia juttuja. Silloin, kun tulin itse alalle, trendit oli rajattu todella tarkasti, Koskiluoma-Vaarno kertoo.

Nyt haetaan enemmän pieniä sävyeroja ja luonnollisuutta kuin voimakkaita kontrasteja. Leikkauksen osalta suosittuja ovat selkeät linjat ja tasamittaiset latvat.

-On monia vaihtoehtoja, joita asiakas voi itse viimeistellä kotona. Nyt haetaan aiempaa enemmän myös kiharoita. Kun pohjalla on vähän kiharaa, hiuksia on helpompi viimeistellä kotona, kun ne lähtevät helpommin taipumaan, Koskiluoma-Vaarno kertoo.

Miehet haluavat luonnollisia värejä ja jakauksella taakse tai sivulle käännettyjä kampauksia.

-Klassiset parturintyöt ovat sivuuttaneet ananastukan. Parrat ovat tulleet muotiin. Miehet käyttävät parturipalvelua, jotta pärjäävät pitkän parran kanssa, Koskiluoma-Vaarno sanoo.

Hiuksien hoitoon hän suosittelee hyvää shampoota ja hoitoainetta sekä niiden lisäksi mahdollisesti hiuksiin jäävää hoitoainetta sekä muotoilutuotetta suojaamaan mekaaniselta rasitukselta, kuten suoristamiselta.

-Kampaamojen tuotteissa on käytetty laadukkaita raaka-aineita. Nykypäivänä ihmiset ovat hiusten hoidostakin hyvin valveutuneita, koska tietoa saa helpommin kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten, Koskiluoma-Vaarno toteaa.

 

Juhlavuutta kampaamosta

Myös lähestyvä pikkujoulukausi sekä joulu ja uusivuosi näkyvät kampaamoissa.

-Pikkujoulukausi alkaa loka-marraskuun vaihteessa. Yksityiset ovat viettäneet pikkujouluja koko ajan, mutta nyt yrityksetkin ovat taas alkaneet viettää niitä enemmän. Myös joulua varten valmistaudutaan käymällä kampaajalla. Se on suomalaisille tärkeä juhla, jolloin halutaan olla nättinä, kun käydään kylässä ja otetaan valokuviakin. Itse koen, että kampaajalla käyminen on valmistautumista suureen juhlaan. Mielestäni on myös mukavaa kuunnella asiakkaiden joulusuunnitelmia. He ovat niin iloisia ja onnellisia, kun perhe ja sukulaiset ovat ympärillä jouluna. Joulun ja uudenvuoden välipäivinäkin käydään paljon kampaajalla, kun ihmisillä on siinä vapaata, Koskiluoma-Vaarno kertoo.

Juhlakampauksissa suositaan nykyään mm. auki olevia hiuksia.

-Yhdessä kohdassa juhliin laitettiin paljon kiharoita, mutta nyt halutaan pitää hiukset auki tai laittaa pieniä laineita tai sileä nuttura. Sileys ja yksinkertaisuus on nyt suosittua, kuten myös letitykset. Ne tuovat luonnetta kampaukseen ja ovat hyviä, jos kampauksen pitää kestää pitkään, Koskiluoma-Vaarno sanoo.

alue: 

Lauluja levoksi ja lohduksi Pusulassa

Hanna Ekola 2017 kuvaaja Martti Heikkilä.jpg

Hanna Ekola. (Kuva: Martti Heikkilä)

 

Kaipaatko rauhoittavaa levähdyshetkeä tai lohdullisia toivonnäköaloja elämääsi? Hyvän mahdollisuuden uusien voimien keräämiseen tarjoaa Hanna Ekolan Lauluja levoksi ja lohduksi -konsertti, joka järjestetään Pusulan kirkossa sunnuntaina 8.10.2017 klo 15.00.

Lämminhenkinen ja hoitava konsertti hiljentää kuulijan hengellisten laulujen myötä kiitoksen, lohdun ja toivon äärelle. Sielukkaat, kuulijaa lähelle tulevat tulkinnat kertovat elämän iloista ja suruista sekä niistä voimavaroista, jotka antavat matkalle voimaa ja lohtua.

Hanna Ekola on monipuolinen taiteilija, joka on esiintynyt valtakunnallisesti jo yli 25 vuotta. Villihevosilla koko kansan tutuksi tulleelta laulajalta on ilmestynyt 12 levyä, joiden joukossa on myös useita hengellisiä äänitteitä. Lohdullisia toivonlauluja sisältäviä kirkkokonsertteja Ekola on laulanut jo 23 vuoden ajan. Hän on saanut levyistään useita kultalevyjä sekä yhden platinalevyn ja hänet on palkittu myös Emma-palkinnolla. Laulujensa lisäksi Ekolalta on ilmestynyt 23 ajatelma- ja runoteosta.

Ekolan kanssa musisoi pianisti-laulaja Virpi Salo. Heleä-ääninen Ekola ja tummaääninen Salo ovat esiintyneet yhdessä jo vuodesta 1995 lähtien. 

Lauluja levoksi ja lohduksi -konserttiin ovat kaikki lämpimästi tervetulleita. Konserttiin myydään 10 euron hintaisia ohjelmia ovelta.

alue: 

Kuntotestejä ja polkujuoksua harjulla

DSC_0479.JPG

Hellevi Laitinen (vas), Toni Ojala, Pekka Vainio, Anni Peltola ja Veli Ryhänen hakevat jo tuntumaa harjun polkuihin.

 

Ensi lauantaina 26.8. Neidonkeitaalla ja Harjun Urheilukeskuksessa järjestetään jo perinteeksi muodostunut kuntotesti-lauantai kello 9.00-12.00. Tuolloin kaikilla aikuisilla on mahdollisuus kartoittaa omaa kuntoaan ja terveyttään.

Kello 9.30-11.30 tehdään lihaskuntotestejä Neidonkeitaan peilisalissa. Testit mittaavat ylä-, ala- ja keskivartalon lihaksistoa. Samaan aikaan Harjun urheilukentällä voi tehdä UKK-kävelytestin (2 km), joka mittaa sydän- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Kello 11.30 urheilukentällä juostaan Cooper-testi. 12 minuuttia kestävä juoksutesti mittaa kestävyyskuntoa ja antaa tietoa mm. hapenottokyvystä. Koko tapahtuman ajan tehdään myös inbody-testejä tarjoushintaan. Testi mittaa kehon koostumusta, kuten lihas- ja rasvamassaa sekä lihastasapainoa. Lisäksi kello 10.00-12.00 terveydenhoitajat tekevät Neidonkeitaan ovella (sateella kokoushuoneessa) verenpaineen ja verensokerin mittauksia.

-Kuntotestilauantain on järjestetty perinteisesti kaksi kertaa vuodessa. Keväällä se jäi väliin Harjun urheilukentän remontin vuoksi, joten tapahtumaa on odotettu jo kovasti ja kyselty, milloin se järjestetään. Tällä kertaa uutta on se, että paikalla tavattavissa on kymmenkunta personal traineria, kertoo Anni Peltola Lohja Liikuntakeskuksesta.

-Kuntotestilauantain on kuulunut jo pitkään Lohjan Liikuntakeskuksen tarjontaan, toteaa puolestaan Toni Ojala.

Peltola kertoo, että testipäivissä näkee usein tuttuja kasvoja, kun samat henkilöt osallistuvat kerrasta toiseen.

-Testien avulla voi selvittää, millaisessa kunnossa on nyt ja mitä voisi kehittää. Kun testeissä käy säännöllisesti, voi seurata, miten oma kunto kehittyy, hän kertoo.

 

Polkujuoksua kokeilemaan

Samana päivänä pidetään myös Liikutaan Luonnossa -päivä Harjun Urheilukeskuksessa ja Harjun poluilla. Tapahtuma alkaa kello 12.00 Harjun ulkokuntosalilaitteiden edustalta yhteisellä alkulämmittelyllä, jonka jälkeen lähdetään reilun tunnin mittaiselle lenkille. Valittavana on kolme eritasoista lenkkiä; polkujuoksua aloittelijoille ja kokeneemmille sekä sauvakävelyryhmä. Kyseessä on matalan kynnyksen mahdollisuus kokeilla polkujuoksua yhdessä pelkäämättä, ettei oma kunto riitä. Polkujuoksulenkin jälkeen Harjun ulkokuntosalilaitteilla pidetään ulkokuntosalicircuit kello 13.30 alkaen.

-Meillä on ollut neljä Suomi 100v -teemapäivää, joista tämä on viimeinen. Teemaan sopii hyvin iltapäivä, jolloin liikutaan yhdessä luonnossa. Ihminen on aikoinaan juossut enemmän poluilla kuin teillä. Nyt polkujuoksu on tulossa takaisin, ja ensimmäiset tapahtumat pyöräytettiin noin viisi vuotta sitten. Tässä on tilaisuus myös tutustua harjun reitteihin, kertoo Ojala.

Lohjan Liikuntakeskuksen lisäksi polkujuoksutapahtumaa on järjestämässä Lohjan Seudun Latu. Seurassa on ideoitu, että jos innokkaita juoksijoita ja vetäjiä riittää, polkujuoksua voitaisiin tulevaisuudessa järjestää vaikka kerran viikossa.

-Meillä on myös haave, että polut saataisiin kartalle ja merkittyä. Se olisi hyvä turisteillekin, kun esimerkiksi reitin pituuden voisi katsoa. Tällainen suunnitelma vaatisi kuitenkin eri toimijoiden yhteistyötä, Veli Ryhänen pohtii.

-Polkujuoksu on yksi hyvä liikuntamuoto, jossa on luonto mukana. On ihmisiä, jotka eivät halua kokeilla polkujuoksua yksin, joten nyt sitä on hyvä mahdollisuus kokeilla ryhmässä, hän jatkaa.

Koko aikaa ei tarvitse juosta.

-Moni aktiivijuoksijakin kävelee ylämäet etenkin, jos juoksumatka on pitkä, toteaa Ryhänen.

Pekka Vainio puolestaan muistuttaa, että polkujuoksu on jaloille ystävällinen juoksumuoto, koska polku on joustava alusta. Asvaltilla iskut olisivat paljon kovemmat.

-Itse juoksen mieluummin luonnossa kuin tien laitaa. Vaikka vauhti on polulla hitaampia, se tuntuu nopeammalta, Vainio toteaa.

Polulla juostessa pitää keskittyä, kun eteen osuu vähän väliä mm. puiden juuria. Vaihteleva maasto kehittää juoksijaa eri tavalla kuin tasamaa. Samalla kehittyvät niin tasapaino kuin jalkojen jänteet ja lihaksetkin. Polkujuoksu kannattaa aloittaa rauhallisesti, että jalat ehtivät tottua, niin nyrjähdyksiltäkin vältytään. Sadekaan ei pysäytä polkujuoksua.

-Sade nostaa kynnystä lähteä liikkumaan, mutta ei se haittaa enää, kun pääsee vauhtiin, kannustaa Vainio.

Samoilla linjoilla on myös Peltola.

-Siitä tulee vain enemmän voittajafiilis jälkeenpäin, jos tulee sateellakin lähdettyä, hän sanoo.

Tapahtumat ovat ilmaisia inbody-testiä lukuun ottamatta. 

alue: 

Loma on rentoutumista varten

hankokuva.jpg

Lomalla voi esimerkiksi tutustua sekä oman että lähikuntien luonto- ja matkailutarjontaan. Kuva Hangosta.

 

Moni aloitti kesälomansa juhannuksena ja suuri osa lopuistakin pääsee lomatunnelmiin pitkin heinäkuuta. Lomailla voi monella tavalla; yksi suuntaa mökille, toinen ulkomaille ja kolmas omalle parvekkeelle. Kunnon kesälomafiiliksen nostattamiseen saattaa riittää vasta kypsynyt mansikka tai aaltojen liplatus rantahiekkaan.

Kaikkien yhteinen, lähes harras toive on kuitenkin hyvä sää. Aina parempi, jos lomalle sattuisi päivä tai pari hellettäkin. Joskus sattuu niin komea keli, että sitä miettii, voiko Suomessa näin upeaa säätä ollakaan. Kyllä voi. Kehnompaakaan keliä ei silti kannata väheksyä tai ainakaan mieltään liiaksi pahoittaa. Moni suomalainen esimerkiksi saunoo ja ui maamme lukuisissa järvissä ahkerasti kesälomallaan. Siinä puuhassa kastuu väistämättä, joten ei pieni sade enää menoa haittaa. Sade antaa myös mainion hetken käpertyä nojatuoliin lukemaan hyvää kirjaa. Nojatuolin pehmeässä syleilyssä voi myös vain olla ja ajatella, mitä mieleen sattuu tulemaan. Siinähän se loman syvin tarkoitus sopivasti täyttyykin; rentoutua ja levätä ilman kiirettä minnekään, palautua arjen kiireistä ja tehdä itselle mieleisiä asioita. Lomalla suorittajakin saa hyvällä omalla tunnolla vain olla.

Jotta loma ei kadota tarkoitustaan ja muutu stressaavaksi, kannattaa tehdä suuntaa vain antavia suunnitelmia sen sijaan, että löisi lukkoon minuuttiaikataulun. Vaikka tiukassa aikataulussa onnistuisikin pysymään, voi käydä niin, että siinä sivussa unohtaa kokonaan nauttia lomastaan. Pala lomasta on hyvä ottaa mukaan arkeenkin eli muistaa huolehtia rentoutumisesta ja omasta ajasta kiireidenkin keskellä.

mansikat1.jpg

Monen kesään kuuluu esimerkiksi mansikkatäytekakku. 

 

Kesäöitä ja metsäretkiä

Lomalla voi tehdä vaikka mitä juuri sen mukaan, mistä itse pitää, mutta keräsin tähän pari asiaa, joita itse suosittelisin sekä itselleni että muille. Valoisista kesäöistä kannattaa ottaa kaikki irti ennen syksyn pimeitä ja käydä vaikkapa lenkillä iltayöstä. Silloin kesäyön lempeä lämpö hellii kulkijaa, linnut soittavat vielä konserttiaan ja kymmenet erilaiset kukat tuoksuvat ympärillä.

Suomen hieno mahdollisuus pulahtaa luonnonvesiin uimaan melkein missä tahansa kannattaa hyödyntää. Maailman mittakaavassa tällainen mahdollisuus on harvinaisuus, vaikka se meille onkin enemmän itsestäänselvyys. Uintiliikkeet ovat samat kuin uimahallissakin, mutta muuten kokemus on aivan erilainen.

Metsään meneminen kannattaa aina, kunhan vain muistaa suojautua punkeilta. Itsepoimituista mustikoista saa leivottua makeimman piirakan. Mustikat maistuvat mainiosti myös kermavaahdon ja voissa pannulla paahdettujen kaurahiutaleiden kanssa. Herkkujen lisäksi luonnosta löytyy hienoja ja mielenkiintoisia yksityiskohtia, kun pitää silmänsä ja korvansa auki. Pikkiriikkinen sieni voi olla lähes sympaattinen näky ja yksinäinen, kaunis kukka synkän kuusikon keskellä voi koskettaakin kulkijaa.

Lomalla voi hakea myös vauhdikkaampia elämyksiä ja kokeilla esimerkiksi jotain uutta lajia. Tai sitten voi syventyä omiin rakkaisiin harrastuksiin. Nähtävyyksiä ja hienoja matkakohteita löytyy sekä läheltä että kaukaa. Kun koluaa läpi oman ja lähikunnat, säästää matka- ja majoituskuluissa.

Kannattaa ehdottomasti ottaa myös hetkiä, jolloin vain pysähtyy esimerkiksi laiturin nokkaan. Rauhallinen silmäys järven yli, eikä kiire mihinkään. Ajatukset saavat virrata vapaina tai olla virtaamatta. Kun on hetken itse hiljaa ja aloillaan, huomaa paremmin kuinka luonto elää ympärillä.

Ihanaa ja rentouttavaa kesälomaa siis kaikille!

alue: 

Vadelmatilan ensimmäinen sato kypsyy pian Immulassa

DSC_0049_1.JPG

Eija Peräkylä sai vadelmatilan aloitukseen apua niin perheeltä kuin naapureiltakin.

 

Immulassa Eija Peräkylän vadelmatilalla kypsyy pian ensimmäinen sato. Vadelman viljely sai alkunsa loppuun palamisesta.

-Paloin töissä loppuun. Samaan aikaan menetin kaksi läheistäni ja elämässä oli muutenkin vaikeaa. Puolen vuoden sairasloman jälkeenkin töihin paluu tuntui pahalta, joten sanoin itseni irti ja hyppäsin tyhjän päälle, Peräkylä kertoo.

-Tämän ikäisen on vaikea saada töitä, ja mietin, että mitä tekisin. Naapurin maanviljelijä sitten ehdotti illanistujaisissa, että ryhtyisin viljelijäksi, koska se on kivaa hommaa.

Peräkylä ei ottanut ajatusta silloin tosissaan, mutta se jäi kuitenkin takaraivoon kytemään.

-Yhtenä yönä mietin asiaa ja sain ajatuksen, että voisin viljellä vadelmaa. Vadelma valikoitua varmaan sen takia, että myös yksi sukulaiseni viljelee sitä Savossa. Aamulla kerroin sitten miehelleni, että minulla on hyvä idea. Hän sanoi, että mikäs siinä, jos koen ajatuksen hyväksi, Peräkylä kertoo.

Peräkylä innostui vadelmatilan perustamisesta niin paljon, että hommiin ryhdyttiin heti. Jo samana syksynä maa laitettiin naapurien avustuksella peruskuntoon ja penkkeihin katekangas. Seuraavana keväänä istutettiin 1 500 vadelman tainta, puolet Muskokaa ja puolet Maurin Makeaa.

-Taimet istutettiin koko perheen voimin, iäkäs äitini oli myös innokkaana mukana istutustyössä.

 

Kova urakka

Matkan varrelle on mahtunutta paljon työtä ja jännittämistä.

-Lähdin tekemään tätä hirveällä innolla, eikä uskoni loppunut missään vaiheessa. Kantapään kautta olen kuitenkin saanut opetella paljon. Puutarha-alan koulutusta minulla ei ole, mutta internetistä löytyy hyvin tietoa. Vadelmatilan perustamisessa oli melkoinen työ fyysisestikin, kun aidat piti pystyttää ja tehdä tihkukastelujärjestelmä.

-Kevät oli kylmä, ja kuljin yöllä pitkin peltoa, mittaamassa laskeeko lämpötila pakkasen puolelle. Kolmessa lämpöasteessa pysyi. Myöhemmin olen vähän väliä pohtinut sydän syrjällään, tuleeko marjoja, mutta nyt on ainakin valtavasti kukkia, Peräkylä iloitsee.

Hän kiittelee naapureitaan, joista on ollut suuri apu.

-He ovat myös kannustaneet esimerkiksi näyttämällä peukkua ohi ajaessaan, Peräkylä kertoo.

Apuvoimina ovat olleet myös tarhamehiläiset, joiden mehiläispöntöt sijaitsevat tilan lähellä.

-Jos nyt sanottaisiin, että rupea laittamaan tilaa pystyyn, miettisin pari kertaa, koska siinä oli niin kova urakka. Uskon, että nyt ollaan kuitenkin voiton puolella. Enää toivotaan vain hyviä säitä.

Kukinta on kestänyt nyt noin pari viikkoa.

-Sanotaan, että kukinnan alusta menee noin 4-5 viikkoa, kun vadelmia pääsee poimimaa, Peräkylä kertoo.

Kun se hetki koittaa, hän ilmoittaa asiasta mm. lehdessä.

DSC_0037_1.JPG

Immulassa odotellaan vadelmasadon kypsymistä.

 

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Vadelmien kanssa raatamisella on ollut positiivinen vaikutus Peräkylän jaksamisellekin.

-Sain tekemistä ja muuta ajateltavaa, kun touhusin täällä vadelmamaalla. Aloin vähitellen nousta burn outista. Loppuun palaessa on tärkeää, että ihmisellä on jotain kivaa tekemistä, josta hän löytää tyydytystä.

Vadelmatilan myötä Peräkylä on juurtunut myös entistäkin paremmin asuinpaikkaansa, joka tuntui entisestä kaupunkilaisesta pitkään hiukan vieraalta.

-Olen tullut siihen tulokseen, ettei ole niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, hän tiivistää.

Tällä hetkellä Peräkylä on töissä, mutta eläkepäivät häämöttävät jo edessä.

-Saan vadelmatilasta puuhaa eläkepäiviinkin, hän iloitsee.

Nyt Peräkylä pitää kaksi kuukautta lomaa töistään ja hoitaa vadelmiaan. Välillä hän pysähtyy ihastelemaan maaseudun rauhaa tai auringonlaskua.

-Joskus vain istun, kuuntelen sateen ropinaa ja nautin. Se on hyvää terapiaa kiireisen elämän keskellä, hän toteaa.

 

Marjojen poimintaa ja muita ideoita

Musta- ja punaherukkaa Peräkylän tilalta on poimittu ennenkin. Vadelmien osalta käytännön toteutus on vielä avoinna, mutta ainakin asiakkaat saavat suunsa niistä makeiksi.

-Otan ehkä pari nuorta töihin tänne. Asiakkaat voivat sitten ostaa valmiiksi poimitut marjat suoraan täältä tilalta. Satokauden loppuvaiheessa voi olla itsepoimintaakin.

Kehitysideoita on jo pidemmällekin.

-Voisin perustaa esimerkiksi pienen kioskin, jossa myytäisiin puutarha- ja koriste-esineitä. Itsepoimijat voisivat tulla tänne viettämään kesäpäivän, poimimaan marjoja ja syömään eväät nurmikolla. Lapsille voisi olla trampoliini. Aidattuna alueena tämä on turvallinen lapsillekin. Pitää katsoa, mitkä ideat ovat toimivia, Peräkylä pohtii.  

alue: 

Retkeilijän luontohelmet

DSC_0167.JPG

Hangossa Tulliniemen luontopolulla yhdistyvät kaunis luonto ja mielenkiintoinen historia.

 

Pyysimme Karkkilan, Vihdin, Lohjan, Raaseporin ja Hangon edustajilta yhden luontohelmen, jonne he suosittelisivat ihmisiä poikkeamaan kunnassaan. Vastaukseksi saimme joukon upeita kohteita, joista löytyy komeiden maisemien lisäksi myös mm. historiaa, luonnon rauhaa sekä mustikat kesäisiin leivonnaisiin.

 

Karkkila, Myllykoski

Karkkilan keskustan läpi virtaa Karjaanjoki, jonka koskien äärellä voi ihastella niin luontoa kuin kosken historiaakin, josta vanhat rakennukset kertovat edelleen. Museonjohtaja Tommi Kuutsa kertoo, että Karkkilassa Karjaanjoen varrella ovat toimineet mm. masuuni, konepaja, putlauslaitos sähkölaitos ja puuhiomo. Tutustua voi myös Högforsin ruukkialueeseen, jonka valimo on toiminnassa edelleen.

-Karkkilassa koskilla on ollut tärkeä merkitys ja vesivoimaa on hyödynnetty monella tavalla, Kuutsa sanoo.

Maisemallisesti Myllykoski näyttäytyy nyt komeana, sillä alueelta on raivattu ylimääräistä puustoa.

-Täällä pääsee kuuntelemaan kosken kohinaa kauniiden maisemien ympäröimänä. Jokivartta pitkin voi kävellä pitkän matkan, Kuutsa sanoo.

Karkkilan kosket ovat myös hyviä jokikalastuskohteita.

myllykoski.jpg

Karkkilan Myllykosken kuohuja.

 

Vihti, Nuuksion kansallispuisto

Nuuksion kansallispuistosta 75% sijaitsee Vihdissä. Kansallispuiston reiteille pääsee monesta eri suunnasta, ja reittivalikoimaa riittää. Lenkille voi piipahtaa esimerkiksi työpäivän jälkeen tai pakata repun reippaalle viikonloppuretkelle perheen kanssa. Minttu Perttula Metsähallituksesta muistuttaa, että Nuuksio on monen harvinaisen lajin koti ja sen luontoarvot ovat merkittävät.

-Nuuksio on pääkaupunkiseudun ykköskohde. Infoja ja nuotiopaikkoja löytyy hyvin ja reitit on merkitty. Nuuksiossa voi myös telttailla. Kansallispuistosta löytyy hienoja yksityiskohtia, kuten luolia ja kallioita sekä 43 järveä ja lampea, kertoo puolestaan Annu Huotari Vihdin matkailu ry:stä.

-Nuuksio on edullinen lähiluontokohde. Retkeilykartta kannattaa hankkia, Huotari vinkkaa.

Koko Suomen luontoon voi tutustua Suomen luontokeskus Haltiassa Nuuksion sydämessä. Nuuksiossa on myös paljon palveluja, jotka voi yhdistää osaksi luontoretkeä. Esimerkiksi Haltiasta löytyy näyttelyjä ja ravintoloita. Lisäksi Nuuksiossa toimii yrittäjiä, jotka tarjoavat mm. retkiä, ruokaa ja saunamahdollisuuksia.

nuuksio.jpg

Nuuksiosta löytyy reittejä pikalenkeistä monen päivän retkiin. (Kuva: Lifeintravels)

 

Lohja, Karkalin luonnonpuisto

Karkalin luonnonpuistossa pääsee lehdon vihreään varjoon pähkinäpensaiden keskelle. Luonnon rauha on lähes käsinkosketeltava. Maasto on hyvin vaihtelevaa, ja polun kosteiden kohtien yli pääsee kuivin jaloin pitkospuita pitkin. Reitin alkupuolelta löytyy mm. lähde, josta Karkalinniemen asukkaat ovat aikoinaan saaneet juomavettä. Niemen päässä voi katsella komealta kalliolta alas Lohjanjärven aaltoihin.

-Karkalin luonnonpuisto on upea kohde mihin tahansa vuodenaikaan. Se kuvastaa hienosti Lohjan lehtomaisemaa. Kasvuolot ovat erilaiset jo 20 kilometriä pohjoisempana. Luonnonpuisto on monipuolinen harvinaisine kasveineen ja järvinäköaloineen. Siellä tulee rauhallinen olo ja monta asiaa saa yhdellä kertaa, kertoo Helena Kontio Lohjan Matkailupalvelukeskuksesta.

Karkalin luonnonpuistossa tulee pysyä merkityllä polulla. Se on silti jo paljon, sillä useimmissa Suomen luonnonpuistoissa ei saa retkeillä ollenkaan, vaan ne on pyhitetty suojelulle ja tieteelliselle tutkimukselle. Polkuja löytyy kilometristä kuuteen kilometriin.

Karkalin luonnonpuistoon johtavan tien varrelta voi myös poiketa katsomaan Suomen suurinta luonnon muovaamaa luolaa, Torholan luolaa. Mukaan kannattaa varata kunnollinen taskulamppu.

karkali.jpg

Lohjalla Karkalin luonnonpuistossa pääsee lehdon syleilyyn.

 

Raasepori, Västerbyn ulkoilualue

Västerbyn ulkoilualueelta löytyy Peikkometsän kierros, joka sopii hyvin koko perheelle. Reitin kokonaispituus on 5,5 kilometriä, mutta pienimpien lasten kanssa voi reippailla vaikka vain eväspaikalle saakka. Etenkin lapsien kannattaa pitää silmät auki polulla, sillä reitin varrelta saattavat katsoa vastaan kiviin maalatut peikon silmät.

-Västerbyn ulkoilualue on iso, monipuolinen ja kaunis. Sieltä löytyy hieno laavu, nuotiopaikka ja polttopuita. Sytykkeet kannattaa pakata itse mukaan. Päätaukopaikka sijaitsee järven rannalla. Laiturikin löytyy ja välillä voi pulahtaa uimaan. Ainakin aiemmin siellä on ollut myös köysi, jonka avulla veteen voi hypätä kuin Tarzan. Yöpyä voi laavussa tai teltassa. Hyvät mustikka- ja sieniapajatkin löytyy, kertoo Martina Österberg Raaseporin matkailusta.

Monipuolisesta maastosta löytyy mm. kalliota, suota, jäkälää ja varpuja. Välillä kuljetaan korkealla kallionpäällä pitkänmallisen järven suuntaisesti. Hieno maisema voisi olla vaikka elokuvasta.

peikkometsä.jpg

Västerbyn ulkoilualue Raaseporissa sopii koko perheen retkikohteeksi.

 

Hanko, Tulliniemen luontopolku

Tulliniemen luontopolku on mielenkiintoinen kohde niin luontonsa kuin historiansakin puolesta. Mereltä puhaltava tuuli ja aaltojen tyrskyt sileitä rantakallioita vasten saattelevat kulkijan merelliseen tunnelmaan ja katseen voi antaa levätä ulapalla. Polku johtaa Suomen eteläkärkeen.

-Siellä tuntuu kuin olisi ulkosaaristossa, mikä on harvinaista Suomen rannikolla. Eteläkärjessä voi vaikka nauttia picnicin ennen kuin kävelee takaisin, sanoo Marika Pulliainen Hangon matkailusta.

6,7 kilometriä pitkän luontopolun varrella on 15 infotaulua, jotka kertovat sekä alueen luonnosta että historiasta. Neuvostoliittolaiset rakensivat Hangon vuokra-aikana 1940 Tulliniemelle kasarmin. Jatkosodan aikana saksalaiset puolestaan vuokrasivat Tulliniemen ja rakensivat sinne yli 100 parakkia sotilailleen, jotka olivat lähdössä lomalle pohjoisesta. Saksalaisten lähdettyä alue toimi mm. karanteenileirinä, jossa kuulusteltiin Neuvostoliittoon palautettavia sotavankeja sekä 1960-luvulle saakka naisten työsiirtola, jossa pidettiin lähinnä rattijuoppoudesta ja irtolaisuudesta tuomittuja naisia. Rakennuksia on edelleen jäljellä. Polun varrelta löytyy myös palaneen Palawan-hylyn osia. Osin palanut alus hinattiin 1932 karille, jotta se ei uppoaisi. Vuonna 1940 siihen osui vielä miina ja aluksen palaset levisivät mereen.

Alueella kasvaa harvinaisia kasveja, kuten Euroopan suurin merikaaliesiintymä. Polun varrella viihtyy myös rantasinappi. Uddskatanin luonnonsuojelualue on myös hieno kohde lintubongailuun. Alue on ollut vasta pari vuotta vapaasti avoinna yleisölle.

-Palaute on ollut todella positiivista, Pulliainen tiivistää.

Lisää luontokohteista mm. luontoon.fi-sivustolta.

alue: 

Lohjan keskustassa luontaistuotekauppa yli 40 vuotta

Kesäasukkaallekin tuttu liike jatkaa edelleen uudessa paikassaan

Elettiin 70-luvun alkua ja luontaistuoteliikkeet tai terveyskaupat olivat rantautumassa Suomeen. Jos nyt kaikki tuntuu tarkoin määrätyltä, niin siihen aikaan asiat olivat vieläkin tiukempia ja luontaistuoteliikkeen avaaminen ei ollut niin yksinkertaista.

Liike avattiin Kauppakadulle, sen yläpäähän, nykyisen Mustekolmion tiloihin, jossa alle 30 m2 tiloissa oli tarjolla laaja tarjonta luontaistuotteita sekä luomu elintarvikkeita ja terveyskauppa oli Kauppakadulla aina vuoteen 2014 asti.

- Liikkeen jatkaminen ei vuonna 2014 ollut aivan yksinkertaista, koska Luontaistuntijat Osuuskunta valitsee uudet yrittäjät hakemuksen perusteella. He varmistavat tällä tavalla, että jokainen Luontaistuntija-liike pystyy oikeasti auttamaan ja neuvomaan asiakkaitaan eikä vain myymään tuotteita.

- Yhä nykyäänkin Mustekolmion yrittäjä ohjaa asiakkaita tänne luoksemme Laurinkatu 40:een, missä liike nyt on. Luontaistuote Vitana tunnettu Kauppakadun liike muutti 2014 nimensä Luontaistuntija Lohjaksi, ja ulkoiset merkit kuten logo muuttuivat, joten kaikki vanhat asiakkaat eivät vieläkään miellä meitä samaksi liikkeeksi, kertoo liikkeen nykyinen vetäjä Mia Paaso.

Mia Paason tullessa uudeksi Luontaistuntija-yrittäjäksi 2014 sai hän edellisen liikkeen vanhan työntekijän Ritva Trandbergin mukaansa auttamaan liikkeen jatkamisessa. Ritva jäi eläkkeelle viime vuonna ja nyt Miaa on auttamassa Anu Petäinen, jolla on jo aiempaakin kokemusta luontaistuotealasta.

 

Koulutus ja osaaminen tärkeässä roolissa

- Silloin kun luontaistuntija liike tuli Lohjalle, myymälän pitkäaikaisin omistaja Leila Kunttu oli myös Suomen ensimmäisiä fytonomeja. Tämä nimike antoi mm. oikeuden käyttää markkinoinnissa terveyskauppa-nimikettä.  Itse en ole fytonomi, mutta minulla on sekä ravintoterapeutin että lähihoitajan koulutus ja Osuuskunta Luontaistuntijat vaatii meiltä jatkuvaa kouluttautumista ja alan tuotteiden opettelua.

- Tehtävämme on tietyllä tavalla valikoida markkinoiden tuhansista tuotteista ne meille sopivimmat tuotteet. Meiltä löydät niin luontaistuotteita, luomukosmetiikkaa, ekopuhdistusaineita sekä luomuelintarvikkeita – laajasti ja kokonaisvaltaisesti, kertoo Paaso.

- Asiakas odottaa meille tullessaan saavansa asiantuntevaa palvelua ja opastusta mitä moninaisimmissa asioissa ja teemme parhaamme vastataksemme asiakkaan tarpeisiin. Tarvittaessa tilaamme meille asiakkaan toivomaa tuotetta, jos meillä ei sitä hyllyssämme ole.

Paaso kertoo myös, kuinka nykyaikainen asiakas on usein varsin tietoinen mitä haluaa, ja on ottanut etukäteen selvää asiastaan. Joskus voi käydä myös niin, että asiakas tietää jostain tuotteesta jo ennen kuin maahantuoja on ehtinyt kouluttaa yrittäjää, mutta silloinkin on Mialla ja Anulla mahdollisuus opastaa ja auttaa tuotteen käytössä kokonaisvaltaista hyvinvointia silmällä pitäen.

- Työhön kuuluu myös muiden paikallisten yrittäjien kanssa tehty yhteistyö. Tämänäkyy meillä mm.erilaisina asiakasiltoina, joista ilmoittelemme sekä Facebook sivullamme että paikallislehdessä. Lisäksi liikkeen yhteydessä toimii hoitohuone, jossa on eri toimijoiden vastaanottoa, kertoo Paaso.

ostoksillawww.jpg

Kuvassa yksi Luontaistuntija Lohjan yhteistyökumppani osteopaatti Jatta Nieminen miehensä Mika ja poikansa Eemelin kanssa käymässä Luontaistuntija Lohjassa, kassalla töissä Anu Petäinen.

alue: 

Iltapäiväkerho liikuttaa lapsia Mäntynummessa

UKK-instituutin selvityksen mukaan liikuntailtapäiväkerhot vahvistavat lasten kokemusta omista liikuntataidoistaan ja innostavat liikkumaan.

DSC_0673.jpg

Kiira Kukkasjärvi, Cecilia Kallonen, Liisi Linden, ohjaaja Mikke Jaakkola, Samu Juntunen ja Patrik Selin.

 

Vauhdikkaat Nestlé Healthy Kids -iltapäiväkerhot kannustavat tuhansia lapsia liikkumaan eri puolilla Suomea. Suuren suosion saavuttaneet iltapäiväkerhot jatkuvat jo neljättä vuotta. Tänä vuonna reippaillaan 20 paikkakunnalla kevään ja syksyn aikana. Tavoitteena on myös paikallistasolla löytää yhteistyötä paikallisen seuran ja koulun välille sekä kasvattaa seuran roolia paikkakunnan liikuttajana. Lohjalta mukana ovat Mäntynummen yhtenäiskoulu, jossa iltapäiväkerhon liikuntatuokion vetää Länsi-Uudenmaan Urheilijat.

Nestlé Healthy Kids on Nestlén ja Suomen Urheiluliiton yhteistyöohjelma, joka on kannustanut lapsia liikkumaan ja tarjonnut tietoa terveellisestä ravinnosta vuodesta 2014. Ohjelmassa alakoululaiset osallistuvat iltapäiväkerhoihin, joissa opetellaan liikunnan perustaitoja: hyppäämistä, heittämistä ja juoksemista yleisurheilun keinoin. Lisäksi lapset saavat tietoa terveellisestä ruokavaliosta UKK-instituutin Terve koululainen -hankkeen suunnittelemista toiminnallisista tuokioista.

-On hienoa jatkaa hanketta, jolle jokainen viime vuoden ohjaaja koki olevan kysyntää omalla paikkakunnallaan. Paikallisista urheiluseuroista tulevat ohjaajat pystyvät hyödyntämään kerhosisältöjä, materiaaleja ja ohjelmasta opittua myös muussa seuransa ohjaustoiminnassa, kertoo Suomen Urheiluliiton projektipäällikkö Tiina Haapanen.

DSC_0572.jpg

Iida Tenhunen ja Vilho Kajander.

 

Liikunnalliset taidot kehittyvät

Viime vuonna Nestlé Healthy Kids -ohjelma liikutti noin 10 000 6-12-vuotiasta lasta. Iltapäiväkerhojen lisäksi kouluilla järjestettiin luokkien välinen Aktiivisuushaaste-kilpailu, jossa koululaiset mittelevät siitä, mikä on aktiivisin luokka terveyttä edistävissä arkihaasteissa. Haastekilpailuun osallistui luokkia yhteensä 46 koulusta. Yhteistyöohjelma on näin liikuttanut kolmen vuoden aikana yhteensä 57 kerhossa jo melkein 30 000 alakoululaista.

UKK-instituutti on selvittänyt Nestlén ja Suomen Urheiluliiton pyynnöstä kahtena vuonna lasten liikunta- ja ravintotottumuksia sekä heidän arvioitaan omista taidoistaan ja niiden muutoksista iltapäiväkerhojen alussa ja lopussa tehtävien kyselyjen avulla. Lapset kokivat, että heidän liikuntataitonsa kehittyivät kerhon aikana. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta lapsesta oli kiinnostunut lisäämään liikuntaa ja lähes kaikki halusivat jatkaa iltapäiväkerhossa myös tulevaisuudessa, jos se on mahdollista. Liikunnallisten taitojen kehittyminen on huomattu myös Lohjalla.

-Lasten liikunnalliset taidot ovat mielestäni kehittyneet huomattavasti ja lisäksi lapset ovat innostuneet liikunnasta enemmän kerhon edetessä. Heiltä on tullut paljon hyvää palautetta ja melkeinpä kaikki ovat pitäneet kerhosta. Lasten suosikkeja taitavat olla kerhon alkuun ja loppuun otetut leikit, kertoo Mäntynummella kerhoa vetävä Mikke Jaakkola Länsi-Uudenmaan Urheilijoista.

Myös iltapäiväkerho-ohjaajilla on hyviä kokemuksia.

-Tämä on todella hyvä juttu ja lapset ovat olleet innoissaan. Etenkin Angry birds -hippa, keihäänheitto ja aitajuoksu ovat olleet suosittuja juttuja. Voimme itsekin ohjata liikuntaa, mutta täältä saamme vinkkejä erilaisiin leikkeihin. Itse vedämme usein yhteisleikkejä, mutta he osaavat pitää lajiharjoituksia ja tietotaitoa löytyy oikeanlaisten liikkeiden opettamiseen. Lisäksi liikunnan ohjaajat tuovat mukanaan uusia ja erilaisia välineitä käytettäväksi, kertovat iltapäiväkerho-ohjaajat Pirjo Elamo ja Ritva Limnell.

DSC_0640.jpg

Samu Juntunen.

 

Lisää liikettä alakoululaisille kouluympäristössä

Suositusten mukaan suomalaisten kouluikäisten lasten ja nuorten tulisi terveytensä kannalta liikkua päivittäin vähintään 1−2 tuntia monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Tuoreet objektiiviset mittaukset ovat osoittaneet, että vain pieni osa suomalaisista lapsista ja nuorista yltää suositusten mukaisiin liikuntamääriin. Koululaisten arkeen tarvitaankin monipuolisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia lisätä liikkumista ja vähentää paikallaanoloa. Vähän liikkuville lapsille liikunnan lisääminen koulupäiviin ja koulujen yhteydessä järjestettävä kerhotoiminta on erityisen tärkeää.

-Nestlé Healthy Kids saa jälleen ison joukon koululaisia liikkeelle ja opastaa terveellisen syömisen keskeisissä teemoissa. Yleisurheilussa yhdistyvät hyppääminen, heittäminen ja juokseminen ovat perustaitoja kaikessa liikunnassa. Ne luovat hyvää pohjaa liikunnalliseen elämäntapaan, sanoo Suomen Urheiluliiton seurapalvelujohtaja Harri Aalto.

alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Hyvinvointi