Hyvinvointi

Mainos

FinTerveys-tutkimus Lohjalla ja Karkkilassa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa parhaillaan koko maan kattavaa FinTerveys-tutkimusta. Tutkimusryhmät kiertävät 50 paikkakunnalla; tutkimusryhmä on Lohjalla 20.4.-28.4. ja Karkkilassa 8.5.-15.5. Tutkittaville lähetetään kutsut postissa noin kuukautta ennen tutkimusaikaa. Luotettavien tietojen saamiseksi on tärkeää, että jokainen kutsuttu osallistuu tutkimukseen.

FinTerveys-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa suomalaisten terveydestä, toimintakyvystä, elintavoista ja kansantautien kehityksestä. Tutkimukseen kutsutaan noin 10 000 yli 18-vuotiasta henkilöä eri puolilta Suomea. Tutkittavat on valittu satunnaisotoksella Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Tutkimukseen sisältyy terveystarkastus ja kyselylomakkeita. Osa kutsutuista on valittu myös ravintohaastatteluun tai liikunta- ja unimittauksiin. Tutkittavat saavat kaikki itseään koskevat tutkimustulokset.

Suomessa on Euroopan pisimmät, 1960-luvulle asti juontuvat perinteet tehdä ja hyödyntää kansainvälisesti ainutlaatuisia väestön terveystarkastustutkimuksia. Väestötutkimuksista saatavien tietojen avulla on muun muassa laadittu ravitsemussuosituksia ja kehitetty lääkärien hoito-ohjeita potilaille sekä riskilaskureita. Luotettavaa ja ajantasaista tietoa väestön terveydestä ja toimintakyvystä ja niihin vaikuttavista tekijöistä tarvitaan myös, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää voidaan kehittää vastaamaan väestön tarpeisiin.

alue: 

Lahjoituksen avulla Ystäväpiiri-ryhmät lounaalle

Ikäihmisten yksinäisyyttä voidaan lievittää monin tavoin. Yksi keino on kokoontua yhdessä maittavan lounaan ääreen. Tukensa toiminnalle haluavat antaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Uudenmaan Pelastusliitto.

DSC_0033.jpg

Lounailla halutaan nostaa esiin sekä ravinnon että yhdessä syömisen merkitystä hyvinvoinnille.

 

Vanhustyön keskusliitto sai Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Uudenmaan Pelastusliiton Keittiön pelastajilta viime vuoden lopulla 7 000 euron lahjoituksen ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseen.

-Rahaa kerättiin myymällä Keittiön pelastajat -kirjaa ja osa myyntituloista lahjoitettiin Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnallemme, kertoo Ystäväpiiri-toiminnan aluejohtaja Tarja Ylimaa.

-Haluamme julkistaa tätä asiaa, jotta näkyvyyttä tulisi niin pelastuslaitokselle kuin Ystäväpiiri-toiminnallekin, toteaa toiminnassa mukana ollut Kalle Lahtinen.

Keittiön pelastajat -lahjoituksen avulla tarjotaan Länsi-Uudenmaan alueella kokoontuville Ystäväpiiri-ryhmäläisille mahdollisuutta yhteiseen ruokailuun ja seurusteluhetkeen kevään aikana. Mukana tapahtumissa on myös Etelä-Suomen alueohjaaja. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan nimeämiä lounaspaikkoja ovat Lohjalla Apuomena ry ja Cafe Lauri.

-Tavoitteena on, että mahdollisimman moni Ystäväpiiri-ryhmä voi lähteä lounaalle lahjoituksen myötä, Ylimaa sanoo.

Yksi Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan keskeisistä tavoitteista on iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittyminen ja ystävystyminen Ystäväpiiri-ryhmissä sekä omaehtoisten kokoontumisten jatkaminen ohjattujen kokoontumisten jälkeen.

-Yhdessä ruokailu ja ruuan valmistus ovat tärkeitä asioita pelastuslaitosten henkilöstölle. Haluamme jatkaa sitä linjaa ja samalla yhdessä syöden nostaa esille ravinnon ja yhdessä syömisen merkitystä hyvinvoinnille, Ylimaa perustelee lahjoituksen kohdistamista juuri lounaisiin.

Lahtinen huomauttaa, että lounashetki on myös siinä mielessä hyvä tilaisuus kohdata toisia, että kohtaaminen vaatii yhteisen tilan.

DSC_0014_1.jpg

Kalle Lahtinen ja Annikki Komulainen kehuvat Ystäväpiiri-toimintaa.

 

Ystäviä, huumoria ja maukkaita lounaita

Ystäväpiiri-toiminnan puitteissa tavataan 12 kertaa ohjaajaparin luotsaamana ja sen jälkeen on tarkoitus, että ryhmä jatkaa tapaamisia itsenäisesti.

-60% ryhmäläisistä jatkaa, Ylimaa sanoo.

Lahtinen, Hannele Elomaa, Marja-Liisa Salama ja Annikki Komulainen ovat tavanneet säännöllisesti jo vuoden 2015 lokakuusta lähtien. Ohjattujen tapaamisten jälkeen he ovat tehneet monenlaista.

-Olemme käyneet teatterissa, taidenäyttelyissä, piknikillä ja konserteissa. Olemme ajelleet kauemmaskin lounaalle ja katselleet samalla maisemia. Minulla on vihossa yli 30 ideaa, mitä voimme tehdä, kertoo Komulainen.

-Heti, kun näin ilmoituksen toiminnasta, ajattelin, että tuonne lähden. Tämä sai minut liikkeelle kotoa, enkä jäänyt sohvalle. Ihmisten on tärkeää päästä sieltä sohvalta ylös, Komulainen jatkaa.

-Kun on ollut kauan yksin, tulee omien tapojensa orjaksi. Sitten ei ole enää niin helppo tutustua toisiin, pohtii puolestaan Elomaa.

Ryhmä on antanut heille paljon. Esimerkiksi Salama ja Elomaa olivat vasta muuttaneet Lohjalle ja kaipasivat seuraa.

-En tuntenut täältä ketään, eikä kadulla ole helppo tutustua toisiin, sanoo Salama.

-Olen saanut kolme uutta ystävää. On todella kiva, että olemme kaikki luonteeltamme ihan erilaisia, kertoo Elomaa.

-Se on rikkaus. Keskustelu pysyy yllä, kun emme ole asioista samaa mieltä. Minä olen asunut Lohjalla 40 vuotta, mutta olin silti tämän toiminnan tarpeessa, toteaa puolestaan Lahtinen.

Ystäväpiirissä kukkii myös huumori.

-Ilmeisesti minä olen se kiintiömies. Kyllä miehetkin haluavat olla tällaisessa toiminnassa mukana. Sosiaalista luonnetta se vaatii, kertoo Lahtinen porukan ainoana miehenä.

-Olet ollut meidän komennossa, naurahtavat Komulainen ja Elomaa.

-Hyvä, että teillä on sellainen käsitys, kuittaa Lahtinen.

Tapaamistensa jatkoa he eivät ole suunnitelleet tarkasti etukäteen.

-Mennään fiilispohjalta, toteaa Komulainen.

-Piknik pitää ainakin ottaa uusiksi, sanoo Elomaa.

DSC_0029_0.jpg

Muualta Lohjalle muuttaneet Marja-Liisa Salama (vas) ja Hannele Elomaa ovat saaneet toiminnan kautta ystäviä.

 

Lohjalle uusi ryhmä ja ohjaajia?

Länsi-Uudenmaan alueen Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut noin 400 ryhmäläistä. Yhdessä ryhmässä on 6-8 henkeä. Koko Suomessa koulutettuja ohjaajia on yli 800 ja ryhmiin on osallistunut yli 8 000 ryhmäläistä. Lohjan ryhmäläiset uskovat, että osallistujia olisi uuteenkin ryhmään, jos sellainen järjestettäisiin.

-Jos halukkaita tulee paljon, katsomme, mitä voimme tehdä. Jokin taho, kuten kaupunki tai yhdistys pitäisi saada innostumaan toiminnasta ja viemään sitä eteenpäin, Ylimaa sanoo.

Ryhmä tarvitsisi myös ohjaajan.

-Kaipaamme uusia ohjaajia, joilla on motivaatiota ja halua lähteä toimintaan mukaan. Ryhmiä ohjaavat aina koulutetut ohjaajat. Seuraava Etelä-Suomen alueen Ystäväpiiri-ohjaajakoulutus on syksyllä Hämeenlinnassa. Viisipäiväinen koulutus sisältää yhden

Ystäväpiiri-ryhmäkokonaisuuden ohjaamisen, Ylimaa kertoo.

-Sekä vanhustyön ammattilaiset että vapaaehtoistoimijat ovat tervetulleita koulutukseen.

Joissain kunnissa Ystäväpiiri-ryhmiä ohjaavat kunnantyöntekijä ja vapaaehtoinen työparina, hän jatkaa.

Toiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Etelä-Suomen alueohjaajaan Tarja Ylimaahan (050 402 2528, tarja.ylimaa@vtkl.fi.

TARJA.jpg

Ystäväpiiri-toiminnan aluejohtaja Tarja Ylimaa esittelee Keittiön pelastajat -kirjaa, jonka tuotoista lahjoitus on annettu.

alue: 

Lohjan kaupunki on ikäihmisten terveysliikunnan kärkikunta

Lohjan kaupunki ilmoittautui mukaan Ikäinstituutin koordinoimaan kärkihankkeeseen Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi. Tavoitteena on ottaa pysyvään käyttöön ikäihmisten (75+) terveysliikunnan hyviä käytäntöjä poikkihallinnollisella yhteistyöllä. 

Liikunta on helppo, kustannustehokas ja iäkkäille mieluisa tapa vahvistaa terveyttä ja toimintakykyä sekä itsenäistä kotona asumista. Parempikuntoiset ikäihmiset jaksavat olla mukana rakentamassa elinvoimaista kuntaa. Tutkimusten mukaan jo puolen vuoden kuntosaliharjoittelu kaksi kertaa viikossa parantaa iäkkään suorituskykyä yhtä paljon kuin ikääntymisen myötä menetetään 10 vuodessa. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää jalkojen voimaan.

Säännöllisestä voima- ja tasapainoharjoittelusta hyötyvät eniten iäkkäät, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia. Vahvat jalat vähentävät kaatumisia ja parempi tasapaino rohkaisee liikkumaan myös ulkona.

 

Tavoitteena terveyserojen kaventaminen

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi -työ kohdennetaan kotona asuviin iäkkäisiin, jotka eivät vielä ole hoivapalvelujen piirissä, mutta joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä heikompi sosioekonominen asema.

Lohjan kaupungissa on aktiivisia ja liikuntaa harrastavia ikäihmisiä sekä mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen erityisesti keskustan alueella. Tärkeää on kuitenkin löytää niitä ikäihmisiä, joiden liikkuminen on vähäistä ja joilla näkyy alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä mahdollistaa liikunnan harrastaminen eri kaupunginosissa etäällä keskustasta.

Hankkeen aikana on tarkoituksena edistää erityisesti vertaisohjattua liikuntatoimintaa, vahvistaa tehoharjoittelujaksoja kuntosalilla ja jatkoryhmiin ohjausta sekä ennalta ehkäisevästi painottaa myös liikkumiskyvyn testausta. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lohjan kaupungin ikääntyneiden palvelualueen, Lohjan Liikuntakeskus Oy:n sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.Hankkeen kautta osaltaan tavoitellaan sujuvaa liikkumisen ja kuntoutumisen polkua ikäihmisille siten, että ikäihmisten ääni kuuluu toimintaa kehitettäessä.

Ikäinstituutti on kehittänyt jo kymmenen vuotta yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa hyviä toimintatapoja iäkkäiden liikuntaharjoitteluun. Kärkihanke Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi tarjoaa kärkikunniksi ilmoittautuneille kunnille maksuttomia alueseminaareja ja -tapaamisia, kouluttajakoulutuksia ja innostavan oppimisverkoston. Kaksivuotista hallituksen terveyden edistämisen kärkihanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti #hyvätervearki. Lisätietoa www.ikainstituutti.fi/karkihanke.

Yhteyshenkilöt:

Tuula Suominen, palvelualuejohtaja, Lohjan kaupunki, puh. 044 374 1291

Marja-Liisa Karjalainen, palveluohjauksen päällikkö, Lohjan kaupunki, puh. 050 548 1147

Taina Pennanen, liikuntapalvelupäällikkö, Lohjan Liikuntakeskus Oy, puh. 050 331 5621

alue: 

Laaja palvelutarjonta ikäihmisille

Ikäihmisten Palvelutoripäivä keräsi Lohjan seurakuntakeskuksen täyteen väkeä. Tapahtumassa eri toimijat ja yritykset esittelivät ikäihmisille suunnattua toimintaansa. Haastattelimme heistä muutamia.

Ikääntyvä autoilija

Liikenneopettaja Maarit Lintukorpi Trendi Liikennekoulusta toteaa, että moni mieltää autokoulun olevan vain nuorille, mutta sieltä löytyy palveluja myös seniorikuljettajille.

-Lääkärit määräävät ikäihmisiä herkästi ajonäytteeseen ja ajokokeeseen. Iän karttuessa refleksit ja havainnointikyky heikkenevät. Se tulee tiedostaa ja laskea vauhtia ajoissa esimerkiksi ennen risteyksiä, Lintukorpi sanoo.

Katse tulisi pitää edessä, eikä tarkkailla taustapeilistä liikaa sitä, muodostuuko jonoa. Lintukorpi muistuttaa, että jononkin voi päästää ohi pysähtymällä bussipysäkille. Hän tietää, että etenkin miehille ajotaidon heikkeneminen on kova paikka.

-Iän tuomia vaikutuksia on vaikea myöntää, jos on esimerkiksi ajanut vuosikymmeniä rekkaa. Kertaustunnille kannattaa kuitenkin hakeutua ajoissa, sillä tuttuja reittejä ajaessa, voi unohtaa liikennesääntöjä, Lintukorpi sanoo.

-Järjestämme myös Rohkeasti rattiin -valmennusta. Etenkin naisilla voi käydä niin, että oma ajaminen jää, jos mies ajaa aina tai arvostelee naisen ajamista. Ajotaitoaan voi kuitenkin tarvita esimerkiksi, jos mies sairastuu. Moni nainen esittää itselleen myös erilaisia tekosyitä, kuten että voi mennä pyörälläkin. Kurssin jälkeen tulee kuitenkin uskomaton vapaus, kun ei ole enää riippuvainen muista, jos haluaa vaikka mennä tekemään isommat ostokset kauppaan, Lintukorpi sanoo.

DSC_0003.jpg

Maarit Lintukorpi kertoi palveluista, joita autokoulusta löytyy ikäihmisille.

 

Paikannin arjen turvaksi

Minifinder-paikannin sopii hyvin esimerkiksi muistisairaille, liikuntarajoitteisille ja muille erityisryhmille, mutta myös yksin työskenteleville ja lemmikeille.

-Paikannin kertoo, missä sen kantaja on. Paikantimeen voi lähettää kännykästä viestin, jolloin saa tietää, missä paikannin on. Laite antaa linkin Google Mapsiin. Lisäksi paikantimessa on help me -nappi, jota painamalla voi lähettää viestin kännykkään, jos tarvitsee apua. Laitteiden välille saa myös avattua kaksisuuntaisen puheyhteyden, esittelee toimitusjohtaja Harald Franck Franck Import Oy:stä.

Paikantimeen voi asentaa myös turva-alueen, jolloin laite ilmoittaa, kun sen kohde poistuu määritellyn alueen ulkopuolelle. Sen voi liittää kolmeen kännykkään. Kyseessä on ruotsalainen keksintö, joka on ollut Suomessa saatavilla vasta pari vuotta.

-Samaa laitetta käytetään esimerkiksi turva-alan työntekijöillä. Lisäksi sen voi liittää työkoneisiin ja auton OBD-pistokkeeseen, Franck kertoo paikantimen monikäyttöisyydestä.

DSC_0005_0.jpg

Minifinder-paikannin lähettää kännykkään tiedot mm. sijainnista, nopeudesta ja ajasta sekä karttalinkin.

 

Lonkkamurtumia voi ennaltaehkäistä

Safehip-lonkkasuojien avulla voi ennaltaehkäistä lonkkamurtumia. Suojia on erilaisia, osa on tarkoitettu jatkuvasti päällä pidettäviksi ja toiset esimerkiksi lenkille päälle puettaviksi liukastumisen varalta sekä muihin liikuntaharrastuksiin.

-70% lonkkamurtumista tapahtuu kotioloissa, kun ikäihminen lähtee esimerkiksi yöllä wc-käynnille. Myös lääkkeet voivat vaikuttaa tasapainoon tai aiheuttaa huimausta, kertoo Päivi Hård Steripolarista.

Hän toteaa, että yhden lonkkamurtuman hoito maksaa noin 20 000 euroa.

-Sillä rahalla saisi lonkkasuojat jo pienelle kylälle. Tutkimusten mukaan noin 70% lonkkamurtumista olisi ennaltaehkäistävissä, Hård kertoo.

 

DSC_0017.jpg

Lonkkasuojan käytöllä voidaan ennaltaehkäistä noin 70% lonkkamurtumista.

 

Kokonaisvaltaista hyvinvointia

Aurinkotuuli Oy on erikoistunut parantamaan ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä.

-Tarjoan luentoja ja pajoja, joissa keskitytään uneen, rentoutumiseen, liikuntaan, terveelliseen ravintoon ja aivojen hyvinvointiin, kertoo toimitusjohtaja Tuuli Kassila.

-Aivot pysyvät kunnossa, kun niitä käyttää. Aivoja pitää harjoittaa niin kuin lihaksiakin. Käytämme esimerkiksi erilaisia muistitekniikoita, Kassila kertoo.

Hän kannustaa myös työnantajia huolehtimaan ikääntyvistä työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan.

-Nykyään ollaan pitkään töissä. Siellä jaksaa paremmin, kun esimies ymmärtää, miten ikääntyminen vaikuttaa työntekijään, Kassila sanoo.

Kassila on aloitteleva yrittäjä, joka teki pitkään töitä teknologiateollisuuden prosessien kehittämisen parissa, mutta vaihtoi sitten alaa ja opiskeli liikunnan ammattitutkinnon Kisakallion Urheiluopistossa.

DSC_0019_0.jpg

Tuuli Kassila kertoo, että aivot pysyvät kunnossa, kun niitä käyttää.

 

Kiireetöntä kotihoitoa

-Tarjoamme kiireetöntä kotihoitoa suurella sydämellä ja asiakkaan tarpeita kuunnellen, esittelee lähihoitaja ja yrittäjä Sanna Saarenpää Sun Hoivasta.

Sun Hoiva on toiminut nyt noin 1,5 vuotta. Kotihoitoa on saatavilla Lohjalle ja lähikuntiin.

-Yksityinen kotihoitoyritys on ollut aina haaveeni. Olen ollut eri kotihoidoissa töissä, mutta niissä mennään aina kello kaulassa. Asiakkaita käy sääliksi, kun heidät pitää vain jättää kesken kaiken. Meillä ihminen otetaan yksilönä huomioon ja hoito on voimavaralähtöistä eli asiakasta ei auteta avuttomaksi, vaan hän tekee itse sen, minkä pystyy, Saarenpää esittelee.

DSC_0028_0.jpg

Henna Rönkkö (vas) ja Sanna Saarenpää tarjoavat kiireetöntä kotihoitoa.

alue: 

Monipuolista ohjelmaa ja tietoa aivojen terveydestä

Aivoviikolla (vk 11) kampanjoidaan koko väestön aivoterveyden puolesta ja tuodaan esille sitä, miten ainutkertaisesta pääomastaan voi pitää huolta ja samalla pyrkiä torjumaan muistisairauksia. Pienilläkin valinnoilla on merkitystä ja jokaisella on avaimet omaan muistiterveyteensä. Vuosina 2016–17 Aivoviikon teemana on Aivoterveyttä läheltä.

Aivoviikon tarkoituksena on tuoda tietoa aivoterveydestä, muistista ja muistisairauksista koko väestölle sekä alan ammattilaisille ja heille, joita muistisairaus koskettaa. Aivot säätelevät koko kehon toimintaa ja huolehtivat mm. muistitoiminnoista, ongelmanratkaisukyvystä ja suunnitelmallisuudesta, sekä tunteiden säätelystä ja vuorovaikutuksesta toisten kanssa. Aivoissa on ihmisen persoonallisuus.

Aivot ovat herkkä elin erilaisille vaurioille ja epäterveellisten elämäntapojen vaikutuksille. Aivoja harjoittamalla ja huoltamalla voi kuitenkin ennaltaehkäistä iän ja muistisairauksien aiheuttamia muutoksia. Aivoterveyttä edistävät riittävä uni ja lepo, hyvä ravitsemus, liikunta, muiden sairauksien hyvä hoito, aivojen monipuolinen käyttö sekä positiivinen mieli ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen.

 

Aivoviikon ohjelma

Ma 13.3. klo 17.30-19.00 pidetään yleisöluento Musiikin merkitys aivoterveydelle Mäntynummen koulun auditoriossa. Puhujana lääketieteen lisensiaatti Aleksi Sihvonen (Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto ja Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto). Tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi Helsingin yliopistosta on myös mukana tilaisuudessa. Vapaa pääsy.

Ti 14.3. klo 11 alkaen Kansantanssiopetusta Saukkolan Palotalossa. (Sähkötie 1). Eläkeliiton Nummen osaston tanssijat pitävät yllä aivoterveyttä joka viikon tiistai harjoittelemalla uusia tansseja. Kaikille avoin.

Ke 15.3. klo 14.00-16.00 Muisti-iltapäivä Nummen seurakuntatalossa (Nummenkirkkotie 15). Ohjelmassa aivojumppaa, tietoa muistisairauksien ehkäisystä ja aivoterveyden ylläpitämisestä sekä tietoa ikääntyneille tai lukemisesteisille suunnatuista kirjaston palveluista. ahvitarjoilu.

Ke 15.3. klo 19.00- 20.00 Lohjan kaupunginorkesterin klassisen musiikin konsertti Crusell 2 Sammarin kirkossa. Liput: Netticket.

To 16.3. klo 10.00-12.00 Kirjastonhoitaja ja Ikähelpin palveluohjaaja tavattavissa Lohjan pääkirjastossa. Kirjastonhoitaja Johanna Riikonen esittelee kirjaston monipuolisia palveluja ja vastaava palveluohjaaja Marja Karjalainen antaa ohjausta ikääntyneiden palveluista Lohjalla.

To 16.3. klo 14.00-18.00 Aivoterveysteemapäivä Lohjan Citymarketin aulassa. Mittauta kolesterolisi (5e/hlö), verenpaineesi ja verensokerisi. Tunnista omaishoitotilanne ja tule ratkaisemaan aivopähkinöitä! Tunnista riskisi sairastua muistisairauteen ja tutustu muistiongelmien tutkimuksiin ja kuntoutukseen. Tietoa suunterveyden vaikutuksista aivoterveyteen, suun omahoidosta ja hammashoitoon hakeutumisesta. Tuotenäytteitä.

To 16.3. klo 19.00- 20.00 Lohjan kaupunginorkesterin klassisen musiikin konsertti Crusell 2 Lohjan pääkirjastossa. Vapaa pääsy.

Lisäksi Lohjan pääkirjastossa on koko Aivoviikon ajan esillä aivoterveysaiheinen kirjanäyttely sekä aivoterveyttä ja järjestöjen toimintaa esittelevää materiaalia.

Aivoviikon järjestävät Lohjan Ikääntyneiden palvelut, suun terveydenhuolto, kirjasto, Lohjan Sydän ry, Lohjan Diabetesyhdistys ry, Lohjan seudun Dementiayhdistys ry, Hiiden Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Nummen alueseurakunta / Lohjan Seurakunta. Lohjan kaupunginorkesteri, Eläkeliiton Nummen yhdistys ry., Kotihoito Mummonmökki Oy ja Onni Apteekki.

alue: 

Pysyviä tuloksia Cambridge-ohjelman avulla

Moni tuskailee edes takaisin seilaavan painon kanssa, kun mikään keino ei tunnu johtavan pysyvään painonhallintaan. Cambridge-ohjelma on kuitenkin auttanut useita. Sen salaisuus piilee ohjauksessa ja vertaistuessa.

cam2.jpg

Suomen Cambridge-ohjelman toimitusjohtaja Annika Rak (vas), Cambridge-valmentaja Mervi Lindberg sekä ohjelman avulla painonsa hallintaan saaneet Miia Westerberg ja Reijo Lahtinen.

 

-Pelkkä liikunta ei laihduta, vaan laihtumisen avain on kalorivaje. Rasva tekee painon muutokset, sillä lihasta ei tule vuodessa lisää kuin pari kiloa, vaikka treenaisi kovaa. Kunnon kalorivajeella laihtuminen saadaan käyntiin nopeasti. Hyvä vauhti omatoimiseen laihduttamiseen on -0,5kg viikossa, mutta me pyrimme 1-1,5 kilon pudotukseen viikossa, toteaa Suomen Cambridge-ohjelman toimitusjohtaja Annika Rak heti alkajaisiksi.

Cambridge-ohjelmassa kalorivaje saadaan aikaan korvaamalla osa aterioista tai kaikki ateriat ohjelman mukaisilla ateriankorvikkeilla, kuten pirtelöillä ja patukoilla. Moni kavahtaa ”pussidieettejä”, mutta Cambridge-ohjelmassa pussiruoat vastaavat vain 20% ohjelman tehosta.

-Taso-ohjelmassa on viisi painoa pudottavaa tasoa ja painonhallintataso, joista valitaan asiakkaalle sopiva. Moni ajattelee ensin, että minä en ainakaan halua pusseja, mutta muuttaa mieltään tutustuttuaan niihin, kertoo Lohjalla Cambridge-valmentajana toimiva Mervi Lindberg.

-Moni aloittaa pusseilla ja sitten lisätään kala ja kasvikset. Suomalaiset syövät niitä usein liian vähän, Rak sanoo.

Pusseilla voidaan siis korvata joko osa aterioista tai kaikki sen mukaan, miten asiakas itse haluaa. Rak vakuuttaa, että ateriankorvikkeiden sisältö on mietitty tarkkaan.

-Niissä on kaikki tarvittava, vaikka kaloreita onkin minimi, hän toteaa.

Rak suhtautui pusseihin itsekin aluksi skeptisesti, mutta mieli muuttui, kun hän tutustui niihin tarkemmin. Alun perin tuotteita ei ole kehitetty painonhallintaan.

-Tuotteilla on tutkimustausta. NASAlla töissä oleva kemisti kehitti ruokia astronauttien erityistarpeisiin. Siitä nämä tuotteet saivat alkunsa, Rak kertoo.

 

Toisten antama tuki on ratkaisevaa

Nykyään erilaisia painonhallintadieettejä ja -vinkkejä löytyy vaikka kuinka paljon. Yhtä usein laihduttaja myös pettyy, kun pois saadut kilot palaavatkin takaisin. Sekä Rak että Lindberg kertovat kuitenkin, että Cambridge-ohjelman avulla pysyvään tulokseen päästää usein.

-Jos on epäonnistunut monta kertaa, ajattelee, että mikään ei auta. Koskaan ei kuitenkaan ole myöhäistä, vaikka tavat, joiden mukaan on toiminut vuosikymmeniä, eivät muutukaan hetkessä. Meillä ei ole asiakkaina juuri ensikertalaisia, kertoo Lindberg.

-Emme katso painon kanssa ”jojoiluakaan” pahalla, koska se osoittaa, että välittää painostaan ja seuraa sitä. Se estää loputtoman painonnousun, Rak toteaa.

Moni kokeilee siis Cambridge-ohjelmaa, kun mikään muu ei ole johtanut toivottuun tulokseen. Useat heistä ovat olleet tyytyväisiä. Salaisuus löytyy Rakin mukaan sekä ohjaajan että muiden laihduttajien antamasta tuesta, järkevästä opetusohjelmasta ja ennen kaikkea siitä, että laihtumisen tuoma hyöty on tärkeämpi kuin alituinen herkuttelu

-Pusseja voi ostaa kaupastakin, mutta on tutkittu juttu, että tuki on se asia, jolla päästään karikoiden yli, eikä luovuteta, Lindberg sanoo.

cam1.jpg

Tuotteista löytyy mm. pirtelöitä, patukoita, keittoja ja puuroja. 

 

Terveellinen ruokavalio

Moni aloittaa Cambridge-ohjelman ylipainosta johtuvien terveysuhkien vuoksi. Ohjelma tukee ihmistä kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan. Ruokavalio-ohjauksessa opitaan terveellisestä ruokavaliosta ja liikunta aloitetaan vähitellen.

-Ruokavalioon liittyy paljon asioita. Avaamme niitä ja annamme asiakkaalle aikaa sisäistää uudet asiat, Rak toteaa.

-Lähdemme siitä, että asiakas kävelee 20 minuuttia päivässä. Sen pohjan päälle lisätään sitten muuta, kuten esimerkiksi uintia tai mitä vain liikuntaa, mistä asiakas itse pitää. Kotona voi tehdä esimerkiksi kuminauhajumppaa, jos ei halua lähteä muualle, Lindberg sanoo.

-Kunto nousee ja paino putoaa samaan aikaan. Kotonakin kuntoa voi kohottaa monella tavalla helposti. Jokainen liike vaikuttaa ja oma vireystilakin nousee. Liikuntaa alkaa monista tuntua mukavalta, Rak toteaa.

-Cambridge-ohjelma ei ole pelkkää laihduttamista, vaan avain elämänmuutokseen. Esimerkiksi itsetunto nousee, muistuttaa Lindberg.

-Käytämme valokuvia apuna. Niiden avulla minäkuva hahmottuu, kun näkee, miten on muuttunut. Myös usko omaan tekemiseen kasvaa, Rak lisää.

Painon pudotus Cambridge-ohjelmalla ei tarkoita kuitenkaan sitä, että herkuttelu loppuu kokonaan.

-Kaikkea saa syödä edelleen ja esimerkiksi juhlissa herkutella, kunhan sen ennakoi ja palaa arkeen juhlan jälkeen. Painonhallinnassa asiakkaille asetetaan myös reaktioraja, jonka yli paino ei saa nousta tai asiaan pitää tarttua nopeasti. Nyt asiakkailla on keino, jolla puuttua tilanteeseen. Ihmisen paino vaihtelee normaalistikin pari kiloa jo nestetasapainon mukaan, Lindberg sanoo.

 

Tyytyväisiä asiakkaita

Miia Westerberg aloitti Cambridge-ohjelman reilu vuosi sitten.

-Ensimmäinen 12 viikkoa oli aktiivisinta aikaa. Tuona aikana paino putosi 11 kiloa ja sen jälkeen se on pysynyt tasaisesti haitarilla +/-1kg normaalia ruokavaliota toteuttaen, Westerberg kertoo.

-Aloitin nollatasolta ja olin pelkillä pusseilla ensin pari viikkoa. Ne olivat maultaan hyviä, ja motivaationi oli kova. Jossain vaiheessa halusin kuitenkin jotain pureskeltavaa ja silloin lisättiin patukat. Nälkää ei tarvinnut kärsiä, patukka riitti hyvin ateriaksi, hän jatkaa.

Westerberg aloitti Cambridge-ohjelman, koska ylipainoa oli päässyt kertymään, vaikka hän oli yleensä ollut hoikka.

-Ylipainon myötä oli vaikea olla ja astmani alkoi temppuilla, hän toteaa.

Westerberg oli aiemminkin yrittänyt pudottaa painoaan useammankin kerran, muttei ollut onnistunut. Cambridge-ohjelmalla paino viimein putosi ja on myös pysynyt toivotulla tasolla.

-Olen elänyt ihan normaalia elämää ja pysynyt tavoitteessani, vaikka käytän sokeriakin. Olen tyytyväinen ohjelmaan, hän toteaa.

Myös Westerberg tunnistaa ohjauksen ja toisten tuen avainasioiksi.

-Ryhmämme oli mukava. Toisten kanssa pystyi jakamaan ajatuksia, eikä lipsahtanutkaan niin helposti, kun muutkin tiesivät, missä mennään. Kun on myös ohjaaja, joka tietää näistä asioita ja patistaa eteenpäin, ei voi huijata itseään. Myös alkurutistus motivoi, kun huomasi, että paino alkaa pudota.

Myös Reijo Lahtinen on saanut painonsa kuriin lopulta juuri Cambridge-ohjelman avulla, vaikka oli kokeillut montaa muutakin.

-Selvä elämänmuutos tapahtui ja nyt kaikilla elämän osa-alueilla menee paremmin. Paino putosi yli 40 kiloa. Ennen oli vaikeaa esimerkiksi sitoa kengännauhoja.

-Itseään pitää oppia tuntemaan ja kuuntelemaan, mitä keho sanoo, hän toteaa.

alue: 

Helmimarkkinat ja -messut esittelevät tärkeää toimintaa

Suomen hyvinvoinnin edistämiskeskus Sarana ry on kaikkia varten. Mainio tilaisuus tutustua yhdistyksen toimintaan tarjoutuu 25.2.-26.2., kun Karjaalla järjestää Helmimessut ja -markkinat.

Suomen hyvinvoinnin edistämiskeskus Sarana ry haluaa tuoda ihmiset yhteen taustoista ja elämäntilanteesta riippumatta. Ideana on tarjota erilaisille ihmisille mahdollisuus kohdata toisensa ja lisätä siten niin osallisuuden tunnetta kuin hyvinvointiakin. Yhdistystä ei ole profiloitu mihinkään erikoisryhmään, joten sen toimintaan osallistuminen ei leimaa ketään esimerkiksi mielenterveyskuntoutujaksi tai työttömäksi.

-Ajatuksena on, että kaikenlaiset ihmiset voivat kohdata tasa-arvoisesti. Esittelemme toimintaamme Helmimarkkinoilla ja -messuilla, kertoo yhdistyksen tapahtumakoordinaattori Pia Teräs.

Tapahtumassa on markkinaostosten lisäksi tutustua mm. poneihin ja kokeilla talutusratsastusta. Paikalle saadaan myös paloauto, poliisiauto ja ambulanssi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karjaan osasto järjestää kasvomaalausta. Musiikkipuolesta vastaa useampikin esiintyjä ja Avointiestä Lappeenrannasta saapuva Ari Koponen kertoo onnellisuudesta.

DSC_0020.jpg

Suomen hyvinvoinnin edistämiskeskus Sarana ry:n tapahtumakoordinaattori Pia Teräs Jopo-shopin rentoutushuoneessa. Jopo-shopia pitää Karjaan yhteiskoulun joustavan opetuksen luokka, joka on Sarana ry:n ensimmäinen virallinen yhteistyökumppani.

 

Tunnuskappaleessa tärkeä viesti

Yhdistys on valinnut itselleen tunnuskappaleen. Sen esittäjä saapuu esiintymään helmimessuille. Kyseessä on Bablon (Marko Junnilainen) uusi kappale Puoliksi täysi.

-Kappale on arvojemme mukainen. Se välittyy niin sanoituksesta kuin musiikkivideostakin. Tavoitteemme on erilaisten ihmisten kohtaaminen ja kappale sopii siihen paremmin kuin hyvin, Teräs kertoo.

-Se laulu on tehty ihmisen matkasta. Toiset ovat puoli välissä, toiset jo tyhjiä. Ajatuksena on tasa-arvoisuus, kaikki me olemme täällä samaa lihaa ja verta. Kappaleen suurin viesti on se, että toinen pitää ottaa huomioon, vaikka itse olisi kuinka onneton tai onnellinen tahansa, kertoo Bablo.

Heidän mielestään ihmiset ovat unohtaneet toisten huomioon ottamisen.

-Yleinen toisista ihmisistä välittäminen on vähentynyt Suomesta, ollaan yksilökeskeisiä, Teräs harmittelee.

-Se on tämän päivän synti, että kanssaihminen on unohdettu. Toivoisin, että kappaleeni herättää ihmiset ajattelemaan esimerkiksi, että kyllä tuo naapurinikin on ihan mukava, tiivistää Bablo.

Hänen mielestään toisten huomiointi lähtee kuitenkin etupäässä käytännön kokemuksista.

-Me haluammekin mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaamisen, jotta he muistaisivat taas toisensa, Teräs sanoo.

Tunnuskappale tulee tästä lähin soimaan yhdistyksen tapahtumissa ja kaikkialla, missä yhdistys tulee esiin, kuten radiossa.

Viikonlopun tapahtumassa Bablo esiintyy lauantaina kello 13.00 alkaen. Tapahtumassa kuullaan myös muita muusikoita.

-Musiikki on tärkeä asia, se on rentouttava ja yhdistävä elementti. Halusimme tuoda tapahtumaan myös oman alueemme muusikoita, Teräs sanoo.

Lauantaina esiintyvät paikalliset Hairyfoot ja SaMar duo ja sunnuntaina KELMUn puheenjohtajan Sepi Sundmanin kokoonpano The SundGården sekä alun perin Faces-festivaaleille turvapaikanhakijoista koottu The Assylum Seakers. Yhtye jäi elämään festivaalien jälkeen ja se esiintyy nykyään vaihtelevalla kokoonpanolla.

 

Yhteistyökumppaneita ja vapaaehtoisia kaivataan

Yhteistyökumppaneita on jo saatu ja ihmisten kiinnostus yhdistyksen toimintaa kohtaan on herännyt ympäri Uuttamaata. Uusia yhteistyötahoja ja vapaaehtoisia tarvitaan silti kipeästi edelleen, jotta yhdistyksen toiminta saadaan kunnolla käyntiin. Tilausta toiminnalle on.

-Yhteistyökumppaneita on alkanut tulla kuin sieniä sateella, Teräs kertoo tyytyväisenä.

-Olen puhunut varmaan satoja puheluita ja ollut kymmenissä tapaamisissa eri toimijoiden kanssa. Kaikki ovat suhtautuneet asiaamme positiivisesti ja olen iloisesti yllättynyt siitä, kuinka moni lähtee mukaan, hän jatkaa.

Ensimmäinen virallinen yhteistyökumppani on Karjaan yhteiskoulun joustavan opetuksen luokka, joka on tarkoitettu peruskoulun 7-9-luokkalaisille sekä 10-luokkalaisille. Joustavuus näkyy esimerkiksi siten, että kokeen voi suorittaa suullisesti ja kieliä voidaan opiskella esimerkiksi tv-sarjojen avulla. Oppilaat pitävät myös jopo-shopia, johon kuka vain voi poiketa kahville tai ostoksille. Heillä on oma tila erillään koulusta. Sieltä löytyy esimerkiksi rentoutushuone, jossa voi kuunnella vaikka valaiden laulua tai lukea paikalle poikkeaville lapsille kirjoja.

-Kun ei olla koulussa, roolit tippuvat ja ryhmästä tulee tiivis. Nekin oppilaat, joilla on ollut vaikeuksia käydä koulussa, tulevat tänne mielellään. Meillä käydään täällä todella hienoja keskusteluja. Jos vanhemmat ymmärtäisivät ja kuuntelisivat, kuinka paljon nuorilla on ajatuksia, maailma olisi parempi paikka, sanoo luokan opettaja Laura Meretniemi-Peltola.

Helmimarkkinoiden ja -messujen järjestelyihin oppilaat osallistuvat tekemällä tapahtumamainoksia ja henkilökuntakortteja.

Muita yhteistyökumppaneja ovat mm. musiikkiyhdistys Kelmu, Karjaan sos. dem. yhdistys, Raaseporin kaupunki ja mainostoimisto Visual Company.

Tapahtuma järjestetään Karjaan työväentalolla ja sen edessä olevalla kadulla 25.2. kello 10.00-17.00 ja 26.2. kello 10.00-15.00. Tarkempi ohjelma löytyy Facebookista.  

alue: 

Autetaan perheitä yhdessä!

Oman perhekummin voivat saada lapsiperheet ja lasta odottavat perheet, jotka kokevat tarvitsevansa tukea elämäänsä. Esimerkiksi vauvan syntyessä, vanhempien väsyessä arjen pyöritykseen tai yllättävissä elämänmuutoksissa, voi tavalliselta kanssaihmiseltä saatu apu auttaa parhaiten. Tällaista apua on myös helppo ottaa vastaan. Perhekummitoiminnan avulla pyritään tukemaan perheitä haastavan ajan yli kohti tasapainoista perhe-elämää.

Apua voidaan tarvita etenkin, jos perheellä ei ole laajoja tukiverkostoja, kyseessä on yksinhuoltajaperhe, maahanmuuttajaperhe tai perhe, jonka arki on raskasta esimerkiksi toisen vanhemman matkatyön tai väsymyksen takia.

Moni perhe jonottaa omaa perhekummia Länsi-Uudellamaalla. Pienten lasten vanhempi kaipaa ihan tavallista aikuista omaan arkeensa. Olisitko se sinä? Jos haluat olla tukemassa lapsiperheiden arkea, tule perhekummiksi. Mikäli koet olevasi tavallinen, luotettava aikuinen, joka haluaa antaa aikaansa ja kulkea väliaikaisesti perheen rinnalla, olet juuri etsimämme henkilö. Perhekummi ei kuitenkaan ole lastenhoitaja, terapeutti tai kodinhoitaja.

Perhekummina toimiminen on käytännössä keskustelemista, kuuntelemista ja tavallisten asioiden yhdessä tekemistä. Tapaamisia on perheen ja kummin välisen sopimuksen mukaisesti, yleensä pari kertaa kuukaudessa muutaman tunnin ajan.

Seuraava koulutus alkaa Nummelan Kaarikeskuksessa 1.3.-22.3. (4 tapaamiskertaa keskiviikkoiltaisin). Ennen koulutusta haastattelemme toiminnasta kiinnostuneet. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Perhetoiminnan koordinaattori Marja Lind p. 044 971 5872, marja.lind@mll.fi. www.olettärkeä.fi

perhekummii.jpg

alue: 

Liikuntaa kevääseen

Ilmoittautuminen Lohjan Liikuntakeskuksen aikuisten kursseille on käynnissä.

Luisteluhiihdon tekniikkaa voi kehittää luisteluhiihtokurssilla ke 22.2. ja to 23.2. klo 14.00-15.00 Harjun urheilukeskuksessa. Kurssilla opetellaan luisteluhiihdon tekniikkaa perusteista alkaen. Kokoontuminen hiihtoparkkipaikan viereisellä hiihtosuoralla. Omat varusteet mukaan.

Uimataitoaan pääsee terästämään aikuisten uimakoulussa 27.2.-16.3. klo 6.30-7.30 (yht. 10 kertaa) Virkistysuimala Neidonkeitaassa. Alkeisuimakoulussa aloitetaan aivan alusta; totuttautumisesta veteen ja sukeltamisen opettelusta. Kurssi soveltuu erinomaisesti myös vedenpelkoisille. Harjoittelu tapahtuu matalassa vedessä, jossa kädet ylettyvät pohjaan. Tunneilla edetään omaan tahtiin, vaihe kerrallaan kohti uimataitoa.

Kevään terveysliikuntastartti liikuntaa harrastamattomille aikuisille on Rapakunnosta-kuntoon-kurssi, joka järjestetään 1.3.-3.5. keskiviikkoisin klo 18.15.19.15 (yht. 10 kertaa) Virkistysuimala Neidonkeitaassa. Lähde mukaan maltilliseen kunnonkohotukseen ohjaajan opastuksella, rennossa seurassa. Kurssi on tarkoitettu työikäisille, joilla liikunta on jäänyt liian vähälle ja kunto saman ikäisiin verrattuna tuntuu heikolta. Kurssilla tutustutaan erilaisiin liikuntalajeihin, niin vedessä kuin kuivalla maalla (mm. vesijuoksu, vesipyöräily, venyttely, kevyt jumppa jne.). Kurssin aikana ohjaaja antaa neuvoja omatoimiseen liikkumiseen. Ensimmäinen kokoontuminen Neidonkeitaan kokoushuoneessa, mukaasi tarvitse sisäliikuntavarusteet. Ensimmäisellä kerralla jaetaan kurssiohjelma, josta selviää kurssin tarkempi sisältö, kokoontumispaikat ja tarkemmat tapaamisajat.

Kurssit ovat maksullisia. Ilmoittautuminen kursseille www.lohjanliikuntakeskus.fi, www.tennari.fi, www.neidonkeidas.fi tai puhelimitse Lohjan Liikuntakeskus Oy:n asiakaspalvelu p. 019 369 1803 arkisin klo 9.00-17.30.

alue: 

Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle

ystävä.jpg

Nämä lapsuudesta tutut värssyn sanat liikuttavat aina kuullessamme ja kokiessamme ihmisen ikävästä toisen luo, läheisyyden kaipuusta. Yksinäisyys korostuu juhlapyhinä. Joulu on juhlista monesti julmin ja heti helmikuussa vietetään ystävänpäivää. Sitä on pidetty romanttisena rakastavaisten päivänä, mutta meillä Suomessa se on saanut sen lisäksi hieman vahvemman aseman ystävyyden juhlistamisena.

Ystäviäkin voi hankkia. Yksi väylä vie Suomen Punaisen Ristin Ystäväpalveluun. Sinne voi ottaa yhteyttä, jos tarvitsee ystävää tai kokee, että haluaa toimia ystävänä. Tarvetta ystävistä on, yli puolet suomalaisista on kokenut yksinäisyyttä jossain elämän vaiheessa. Kuka tahansa meistä voi jäädä yksin.

Raili Ståhl toimii Suomen Punaisen Ristin Ystävätoiminnan koordinaattorina Lohjalla.

-Jättäessäni työelämän koin, että minulla on aikaa ja olin jo entuudestaan SPR:n jäsen. Minua pyydettiin tähän tehtävään. Olen myös itse kentällä töissä, nytkin tapaan viikoittain pariskuntaa jonka ystävänä toimin.

-Ihminen kaipaa ystävää ja minä Punaisen Ristin ystävänä vien heille tuulahduksen muusta maailmasta. Kahvittelemme, ulkoilemme, seurustelemme, mitä he haluavatkin viikoittaiselta tapaamiseltamme. Ystävyys muodostuu pikku hiljaa, ihan toisen jaksamisen kautta. Kyllä SPR:n ystävällä on annettavaa, toinen toistamme kunnioittaen ja kuunnellen ja antaessaan myös saa. Ystävänpalvelu toimii vapaaehtoisuuspohjalta, joten tapaamisesta ei tule taakkaa, eikä rasitetta, Ståhl sanoo.

Hän kannustaa myös muita auttamis- ja ystävätoimintaan. Suomen Punainen Risti järjestää neljän tunnin kursseja säännöllisin väliajoin. Kurssilta saa perusvalmiudet ystävätoimintaan. Ystäväkurssilla pääsee tutustumaan toimintaan tarkemmin ja halutessaan voi valita itselleen sopivimman toimintamuodon vasta kurssin jälkeen.

Ystävätoiminnan vapaaehtoisena ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa aikaasi sen verran kuin haluaa. Vapaaehtoisen ystävän tärkein ominaisuus on kyky kuunnella ja olla läsnä. Yhteinen ajanvietto voi olla kahvittelua, ulkoilua tai vaikka jokin mielekäs harrastus. Tapaamista ja tekemistä voi miettiä yhdessä ystävän kanssa. Ystävätoiminnan myötä voi syntyä siteitä yli ikä- ja kulttuurirajojen. Yhteinen ajanvietto rikastuttaa myös vapaaehtoisen ystävän elämää.

(Raili Ståhl: 0400 224203/ raili.stahl@gmail.com, punainenristi.fi)

alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Hyvinvointi