Hyvinvointi

Esteettömyys luo toimivan arjen

Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulussa pidetyn hyvinvointifoorumin aiheena oli tällä kertaa esteettömyys. Foorumissa tutustuttiin mm. terapeuttiseen, esteettömään kalastukseen, työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja teknologialainaamoon.

Lohjan kaupungin vanhustyönjohtaja Tuula Suominen muistutti seminaarissa, että kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa.

-Esteettömyys on pienelle osalle väestöstä välttämätöntä, mutta muutkin pitävät sitä miellyttävänä. Hyvinvointia voi rakentaa sekä yksin että yhdessä muiden kanssa, Suominen totesi.

 

Ikäihmisille turvaa ja apua teknologiasta

Oman osansa esteettömyyden eteen tekevät Laurean opiskelijat. He ylläpitävät teknologialainaamoa, joka esittelee ja lainaa kokeiltavaksi ikäihmisille tarkoitettua hyvinvointi- ja turvallisuusteknologiaa.

-Monet ikäihmiset eivät uskalla ostaa vieraita laitteita, joten me esittelemme heille eri yritysten tuotteita ja tuomme tietoa mahdollisuuksista, kertoo Anniina Honkonen Laureasta.

Teknologialainaamon valikoimaan kuuluvat mm. liesivahti, paikantimelliset turvarannekkeet, Menumat ateria-automaatti, muistuttava lääkekello, eteisvärinän tunnistava verenpainemittari, turvapuhelimet, ovisilmäkamerat sekä helppokäyttöiset Doro-senioripuhelimet. Laitteiden testaaminen on ilmaista.

Teknologialainaamosta lisätietoa: anniina.honkonen@laurea.fi tai 040 673 9875.

lau2.jpg

Laurean teknologialainaamo lainaa ikäihmisille kokeiltavaksi mm. eteisvärinän tunnistavia verenpainemittareita, muistuttavia lääkekelloja ja paikantimellisia turvarannekkeita. Kuvassa Aino Liljanto (vas) ja Anniina Honkonen teknologialainaamosta.

 

Kalaan vaikka pyörätuolilla

TheraFishin yrittäjät Mari Elal ja Esa Keino korostavat, että vapaa-ajan toiminnalla on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Heidän yrityksensä on keskittynyt mahdollistamaan kalastuksen esteettömästi kaikille. Sekä Elal että Keino ovat kalastusoppaita ja työskentelevät myös sosiaali- ja terveysalalla.

Elal ja Keino tietävät, että moni tahtoisi veneillä, jos se olisi helpompaa, eikä esimerkiksi liikuntarajoite toisi mutkia matkaan. TheraFishin ponttonilautalla moisesta ei tarvitse välittää; kyytiin mahtuu mm. kaksi pyörätuolia ja kalastus onnistuu hyvin omasta tuolista. Apuvälineitä löytyy muillekin, sillä esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset on huomioitu. Lautalla on mm. korostevärejä huomiota kiinnittämässä ja kalastusvälineisiin saa äänimerkin, joka ilmoittaa, kun kala on koukussa.

TheraFishin tekemä työ on varsin ainutlaatuista Suomessa. Esteettömyys toteutuu muuten, mutta raha saattaa rajoittaa vielä joidenkin asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia. TheraFish etsiikin taustatukijaa toiminnalleen, jotta tämä viimeinenkin este saataisiin raivattua pois innokkaiden kalastajien tieltä.

lau3.jpg

Esa Keinon ja Mari Elalin yrityt TheraFish mahdollistaa veneilyn ja kalastuksen esimerkiksi liikuntarajoitteisille.  

 

Keho puhuu, mutta kuunnellaanko sitä?

Sirpa Kupulisojan yritys Hoitokulma auttaa työuupumuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa kehon- ja mielenhallinnan keinoin. Yrityksen valikoimaan kuuluu mm. erilaisia hierontoja, kasvo- ja jalkahoitoja, meditaatiota, joogaa ja hiljaisuuden retriittejä.

-Näkökulmani tulee joogan filosofiasta ja tanssiterapiasta. Oman mielen lukot voivat olla kuntoutumisen esteinä. Tottumusten purkaminen vaatii tahtoa ja uskoa, Kupulisoja kertoo.

-Minulla on tarjota välineitä työssä jaksamiseen, mutta asiakas on itse se, joka päättää muuttaa asioita, Kupulisoja muistuttaa.

Stressiä voidaan purkaa pienilläkin harjoituksilla; mm. voimalauseet voivat ohjelmoida ihmistä uudelleen ja auttaa näkemään asiat paremmin. Itsensä ja vointinsa kuuntelu on tärkeää.

-Keho kyllä puhuu, mutta kuuleeko kukaan, Kupulisoja kysyy.

lau1.jpg

Sirpa Kupulisoja muistuttaa, että omaa kehoa kannattaa kiireidenkin keskellä kuunella.

alue: 

Äideille hemmottelua ja Jippu

aaaa.png

Äitien hemmottelupäivää järjestämässä ovat mm. johtava perheneuvoja Jaana Tuomi-Karén (vas), Laurean sairaanhoitajaopiskelijat Jenni Jokiperä, Ruusa Halonen ja Birgit Hakamäki sekä terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila.

 

Laurean sairaanhoitajaopiskelijat ja Lohjan Perhekeskus järjestävät yhdessä äitien hemmottelupäivän 3.5. Ohjelmassa on kello 10.00-12.00 vapaata oleskelua, hemmotteluhoitoja, rentoutushetki ja arpajaiset. Kello 12.00-13.00 on vuorossa kahvikonsertti, jossa esiintyy laulaja Jippu. Vaikka äitejä hemmotellaan erityisesti, on koko muukin perhe tervetullut mukaan tapahtumaan.

-Meillä on Lohjalla menossa Iloa vanhemmuuteen -hanke, jonka puitteissa olemme järjestäneet vastaavia tapahtumia ennenkin. Haluamme tarjota perheille mukavaa yhdessäoloa, kertoo terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila.

Hanke toimii useassa kunnassa. Sen tarkoituksena on parantaa perheille tarjottavia palveluja. Tapahtuma on kuitenkin pitkälti Lauren sairaanhoitajaopiskelijoiden ideoima.

-Tapahtuman valmistelu on ollut mielekästä, kun itsellänikin on perhe ja olen käynyt vastaavanlaisissa tapahtumissa, kertoo sairaanhoitajaopiskelija Jenni Jokiperä.

Erityisesti Jipun esiintyminen tapahtumassa on ilahduttanut opiskelijoita. Hänet saatiin mukaan erään Laurean opettajan kautta.

Ekos Kauneushoitolan Jenna Sainio tekee tapahtumassa niskahierontoja ja AerialFit pitää rentoutushetken. Sairaanhoitajaopiskelijat tekevät käsihierontoja ja kynsien lakkauksia. Paikalla ovat myös Tupperwaren tuote-esittelijä ja Oriflamen edustaja. S-market puolestaan tarjoaa kahvia ja pullaa sekä Konditoria Pink Lemon vaahtokarkkeja. Äitien rentoutumisen takaamiseksi tilaisuudessa on lapsiparkki. Arpajaispalkintoja ovat antaneet: Viking Line, Onni Apteekki, Apteekki Lohjanharju, Cafe Lauri, Lohjan Ykkös-Apteekki ja Vitabalans.

Hemmottelupäivä järjestetään Lohjan Perhekeskuksessa (Kalevankatu 4, 2.krs, 08100 Lohja). Tapahtuma on maksuton.

 

Matalan kynnyksen perhekeskus

Tapahtuman ohessa esitellään myös Lohjan Perhekeskuksen toimintaa.

-Kehitämme koko perhekeskuksen toimintaa ja haluamme tehdä sitä tunnetuksi. Myös asiakkaita otetaan mukaan kehittämiseen, Tommila sanoo.

-Kerromme, millaisia palveluita meillä on. Perhekeskuksessa on mm. Mannerheimin

Lastensuojeluliiton kerhotoimintaa, neuvola, perheneuvola, lasten neurologi, neuropsykologi, toimintaterapiaa, puheterapiaa, ehkäisevä perhetyö ja kotipalvelu. Useista palveluistamme tehdään myös kotikäyntejä, kertoo johtava perheneuvoja Jaana Tuomi-Karén.

-Tarjoamme matalankynnyksen apua mm. lapsiperheiden arkeen, jaksamiseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Tänne voi tulla myös vain levähtämään hetkeksi ja syöttämään tai imettämään lapsen rauhassa, Tommila kertoo.

Perhekeskuksessa on myös ilman ajanvarausta toimiva avoneuvola torstaiaamuisin kello 8.00-9.00.

-Sinne voi tulla, jos jokin pikkuasia askarruttaa tai on jäänyt hoitamatta. Voimme esimerkiksi antaa rokotuksia tai kuunnella sikiön sydänäänet, Tommila sanoo.

Toimintaan toivotaan mukaan myös enemmän isiä. Heille on suunnitteilla oma ryhmäkin, jonka vetäjiksi kaivataan motivoituneita ja innostuneita isiä.

Sekä Tuomi-Karén että Tommila korostavat avun hakemista aikaisessa vaiheessa, kun haasteet ovat vasta pieniä, eikä ole esimerkiksi uupunut kokonaan. Vanhempi voi kaivata myös vertaistukea. Monilla sukukin on kaukana, eivätkä he siksi voi tukea perhettä.

-Vaikeidenkaan asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, he muistuttavat.

Perhekeskuksen palvelut ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.

alue: 

Siuntion MLL:n kevät täynnä toimintaa

mll1.png

MLL Siuntion hallituslaiset Laura Juvonen ja Suvi Moilanen ovat jo kokeneita konkareita kirppari- ja tapahtumajärjestelyissä.

 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Siuntion paikallisyhdistys järjestää sunnuntaina 24.4. klo 9.30-13.30. perinteisen Lastentarvikekirpputorin Aleksis Kiven koululla. Kirpputorilöytöjen lisäksi voit löytää tapahtumasta myös ohjattuja muskarituokioita lapsille, lettityöpajoja, taulutusratsastusta  ja kasvomaalausta. Kahviosta löytyy suolaista ja makeaa herkuteltavaa, ulkona myös makkaranpaistoa koko tapahtuman ajan. 

Siuntiossa toimiva MLL:n perhekahvila on edelleen hyvin suosittu vanhempien kohtaamispaikka, jossa lapset ja vanhemmat löytävät juttuseuraa ja mukavan paikan arjen jakamiseen. Walker’sin tiloissa toimiva perhekahvila on auki tiistaisin ja perjantaisin klo 10-12.30. Kahvila on kynnyksetön tapaamispaikka, jonne voi tulla silloin kun itselle sopii parhaiten. 

Kahvilassa järjestetään teemapäiviä, jolloin ohjelmassa on vapaan jutustelun ja leikin lisäksi mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan: askarteluun, vaate- tai lelukutsuille, leivontaan, hemmotteluhoitoihin, ja milloin mihinkin. Silloin tällöin paikalle on kutsuttu joku ammattilainen kertomaan lapsiin liittyvistä asioista, mm. ensiavusta ja lastentaudeista. Perhekahvila järjestää aika ajoin myös erilaisia retkiä kävijöilleen, lähelle ja kauemmas. Siuntion kylpylän luonnonkauniit maisemat ovat tarjonneet upeat puitteet suosituille laavuretkille, jossa ulkoillaan yhdessä, paistellaan makkaraa ja nautitaan yhdessäolosta. Kesäkuun alussa perhekahvila organisoi Korkeasaaren retken, joka oli viime vuonnakin erittäin onnistunut. 

Tänäkin vuonna Siuntion MLL osallistuu valtakunnalliseen Kevätilo-keräykseen, jonka tuotolla on tavoitteena järjestää toimintaa siuntiolaisille lapsiperheille. Viime vuosina Siuntiossa lapsia ovat ilahduttaneet erilaiset lasten teatteriesitykset, Maltti ja Valtti, Taikuri-show, Mimi ja Kuku, ja paljon muuta. Tavoitteena on tuoda tapahtumia Siuntioon, ettei kuntalaisten tarvitsisi lähteä muualle hakemaan elämyksiä. 

Toivotamme lämpimästi kaikki mukaan Siuntion MLL:n tapahtumiin!

www.mll.fi/paikallisyhdistykset/siuntio, www.facebook.com/mllsiuntionpa...

Teksti: Piia Murto, kuvat: Jaana Pullinen

mll2.png

Tulevan sunnuntain kirpputorilla ja touhupäivässä saa jälleen herkutella aidoilla popcorneilla.

alue: 

Uusi yrittäjä HyväBran jatkajaksi

Monelle tutuksi sairaanhoitajana tullut Satu Isopuro siirtyi yrittäjäksi

Laurinkadulla Prismaa vastapäätä liikenneympyrän vieressä on jo jonkin aikaa toiminut hoitola HyväBra. Hoitola HyväBra tekee LPG-hoitoja alan uusimmalla laitteistolla. Hoitola tekee myös esteettisiä kasvojen ja vartalon hoitoja, arpihoitoja, nesteenpoistohoitoja, kipuhoitoja (mm. niska-hartia, selkä), pre- ja postoperatiivisia käsittelyjä (mm. rasvaimu), ihosiirteiden ja palovamma-alueiden hoitoja sekä palauttavia ja valmistelevia sport-hoitoja. Nyt uuden yrittäjän aloittaessa hoitolan palvelut laajenevat.

- Haluan kiittää kaikkia ihania asiakkaitani näistä vuosista ja toivon, että he jatkavat hoidoissa käymistä myös Sadun kanssa, kertoo nyt yrittäjän paikalta väistyvä Tiina Lindtman.

Tiina kertoo, että näiden neljän vuoden aikana asiakkaista on tullut hyviä tuttuja ja jatkossakin varmasti tervehditään, kun kaupungilla tavataan tai voidaan tavata myös HyväBran lähellä, sillä Tiina alkaa itse käyttää Sadun hoitoja.

- On hienoa kerrankin itse päästä hoidettavaksi, odottaa jo Tiina.

Uusi yrittäjä Satu Isopuro on tullut monelle lohjalaiselle tutuksi sairaanhoitajana, mitä tehtävää hän hoiti kymmenen vuotta ja viimeiset vuodet Lohjalla.

Ei perheen ainoa yrittäjä

- Meillä on perheessä jo ennestään yrittäjiä ja oma mieli on tehnyt jo vähän aikaa yrittäjäksi. HyväBra tuli minulle tutuksi omien täällä saamieni hoitojen kautta, joissa omakohtaisesti sain todeta hoitojen toimivuuden, kertoo Satu.

- Oma taustani ja koulutukseni sairaanhoitajaksi antaa minulle myös pohjaa lisäpalveluille ja itseasiassa jo toukokuussa lupien tullessa minulta ja hoitola HyväBrasta saa botuliini-ja täyteainehoidot. Koulutuksen uusiin hoitoihin saan Helsingistä Cityklinikalta.

Tiina  ja laitteiden maahantuoja kouluttavat Sadun, jotta uuden yrittäjän alku sujuu joustavasti.

- Uskon yrittäjyyden sopivan minulle sillä kaipaan haasteita ja haluan aina oppia jotain uutta. Lisäksi tykkään olla ihmisten kanssa palveluammatissa ja tämä on nimenomaan sitä, kertoo Satu.

Uudet palvelut

Satu tuo siis tullessaan hoitoihin botuliini- ja täyteainehoidot, mutta samalla hän myös lisää aukioloaikoihin lauantait.

- Muutakin uutta on kyllä tulossa, mutta näillä aloitetaan ja on jo aloitettu. Puhelinnumero hoitolaan muuttuu ja uusi numero on 0400-166836 lisäksi kotisivuille on nyt toukokuussa tulossa nettiajanvaraus.

Satu ei pelkää töitä. Sen on hänelle opettanut niin sairaanhoitajan työt kuin elämä maatalon emäntänä Sammatissa.

- Olen yhä maatalon emäntä mutta molemmat meistä aikuisista ovat sitten tästä eteenpäin yrittäjiä. Neurosonic ja LPG-hoidot ovat todistaneet toimivuutensa minulle ja odotan innolla tutustumista asiakkaisiin, uusiin ja vanhoihin – kaikki ovat yhtä tervetulleita uudistuvaan HyväBrahan, toivottaa Satu kaikille.

HyväBra jatkaa toimintaansa uuden omistajan vetämänä entisillä+uusilla palveluilla samassa vanhassa osoitteessa Laurinkatu 28:ssa.

hyvabra_www.jpg

Valokuvassa etualalla uusi yrittäjä Satu Isopuro ja taustalla Tiina Lindtman hoitola HyväBran laitteiden parissa.

http://www.hyvabra.net/

tarjousjutunoheen.jpg

Tietoruutu:

Mikä on Neurosonic?

NEUROSONIC matalataajuushoito

Rentouttavat, palauttavat ja aktivoivat käsittelyt

NEUROSONIC-menetelmä on kehitetty Suomessa kehollisen jännityksen lievitykseen. Menetelmällä on monia positiivisia vaikutuksia, joilla hoidetaan  mm. unettomuutta, stressireaktioita, lihasjännityksiä ja migreeniä. Menetelmän avulla voidaan myös aktivoida kehon toimintoja. NEUROSONIC on lääkkeetön ja toimiva hoitomuoto.

Hoitola Hyväbrassa on käytössä Neurosonic Pro-hoitotuoli. Neurosonic-hoito on samanaikaisesti sekä lempeää että tehokasta. Hoitoa annetaan vaatteet päällä hoitotuolissa istuen.

Neurosonic on patentoitu suomalainen keksintö

Neurosonic menetelmää on kehitetty yli 10 vuoden ajan ja hoidon ydin on matalatajuinen, mekaaninen värähtely, joka kohdistetaan Neurosonic-laitteen avulla hoidettavan henkilön koko keholle samanaikaisesti. Hoidossa käytetyssä zero-gravity-hoitoasennossa keho saadaan sellaiseen asentoon kuin se olisi painottomassa tilassa. Laitteen värähtely saa aikaan kehossa vastinresonanssia eli hoidon aikana tapahtuu samankaltaisia ilmiöitä kuin liikunnan aikana. Tässä tapauksessa saman lihasstimulaation aikaansaa matalataajuushoito. Se tehostaa ja tasapainottaa autonomisen hermoston toimintaa. Kun autonominen hermosto saadaan rauhoitettua, kehollinen jännitys laskee. Neurosonic-hoidon jälkeen olo on rauhallinen, nukahtaminen tapahtuu nopeammin ja unen laatu muuttuu syvemmäksi ja palauttavammaksi.

Neurosonic-hoidot ovat yleensä riskittömiä ja turvallisia. On kuitenkin tilanteita, jolloin hoitoja tulisi välttää. Näitä ovat seuraavat:

akuutti tulehdustila, borrelioosi, flunssa ja kuume, hermoston tulehdustila, raskaus, lääkärin kielto käyttää värähteleviä laitteita, verenvuototauti, välilevyn pullistumat akuutissa vaiheessa, yliherkkyys tuntoaistin sensoriselle stimulaatiolle.

NEUROSONIC-hoito menossa, asiakas zero gravity hoitoasennossa

alue: 

”Cambridge-ohjelman avulla voi laihtua pysyvästi”

Laihduttamiseen ja painonhallintaan löytyy keino jos toinenkin, mutta määrä ei aina korvaa laatua. Moni laihduttaja onkin joutunut pettymään monta kertaa. Cambridge-ohjelmasta voi kuitenkin olla apua, vaikka tuntuisi, että kaikki on jo kokeiltu.

paino1.jpg

Cambridge-ohjaaja Mervi Lindberg sekä ohjelman avulla yli 30 kiloa painoa pudottanut Reijo Lahtinen. 

 

Mervi Lindberg yritti laihduttaa monin tavoin, mutta tilalle tuli vain turhautuminen, kun mikään keino ei tuottanut toivottua lopputulosta. Cambridge-ohjelmaa hän päätyi lopulta kokeilemaan epäilevin mielin.

-Olin todella epäileväinen ja tavoittelin aluksi noin viittä kiloa. Sitten huomasinkin, että oli pudonnut jo kymmenen kiloa ja totesin, että tämähän toimii. Yhteensä pudotin 42 kiloa, Lindberg kertoo.

Onnistumisen myötä syntyi halu auttaa myös muita ja Lindberg kouluttautui Cambridge-ohjaajaksi. Hänellä on vastaanotto Lohjan keskustassa. Lindberg on ammatiltaan sairaanhoitaja, mikä lisää entisestään terveysnäkökulmaa valmennukseen. Monelle mm. lääkärissä käynti voi olla sysäys laihdutuksen aloittamiseen, kun esimerkiksi diabeteslääkkeitä ei haluta aloittaa.

-Cambridge-ohjelmaa ja -tuotteita on tutkittu paljon. Haluan toki, että laihduttaminen on turvallista ja terveellistä, Lindberg sanoo.

Hän kertoo, että eräs pussikeittodieettejä vastustava tutkijakin joutui toteamaan, että Cambridge-ohjelma toimii. Koko ohjelman salaisuus piilee ruokarytmissä, ruuan monipuolisuudessa ja ohjelman mukaisissa tuotteissa. Niiden kokonaisuudella ja ohjeita noudattaen voi saavuttaa hyvän tuloksen.

 

Cambridge-ohjelma

Cambridge-ohjelma on painon hallintaa ja laihdutusta valmentajan avulla.

-Ihmisen ruokavalio on usein kapea, mistä seuraa lihomista. Yritänkin löytää asiakkaan arkeen ravitsemussuositusten mukaisen ja hänelle sopivan ruokavalion. Liikunta, ruokarytmi ja lautasmalli ovat perusasioita, mutta moni ei silti osaa niitä. Etenkin naiset huolehtivat usein hektisessä arjessa muista, mutta unohtavat itsensä, Lindberg sanoo.

Cambridgeen kuuluvat olennaisena osana ohjelman mukaiset tuotteet, kuten pussikeitot, puurot, pastat, pirtelöt ja patukat. Tuotteet ovat runsasproteiinisia, jotta laihduttajan lihakset eivät heikkenisi, vaan kilot lähtisivät oikeasta osoitteesta.

-Tuotteet ovat väliaikaisia. Niillä on tarkoitus saada aikaan kalorivaje. Jotta vastaava vaje saataisiin aikaan liikunnalla, pitäisi liikkua todella paljon. Vaje tarvitaan, jotta ihminen laihtuu, Lindberg selventää.

Liikunta kuuluu kuitenkin ohjelmaan, sillä se mm. rentouttaa ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Myös päivärytmi on tärkeä saada kuntoon.

-Asiakkaan kompastuskivi huomataan varsin pian. Hän on voinut tiedostaa sen itsekin, mutta ei ehkä ole halunnut myöntää sitä. Moni esimerkiksi panttaa syömistä iltaan. Jotain pitää muuttaa, jos aamulla ja päivällä ei ehdi syödä, Lindberg kertoo.

Ohjelmassa on kuusi tasoa, joista valitaan asiakkaalle sopiva lähtötaso. Tason mukaan määräytyy se, kuinka suuri osa syömisistä on ohjelman mukaisia tuotteita ja kuinka paljon tavallista ruokaa. Viisi tasoa on tarkoitettu painon pudottamiseen ja yksi painonhallintaa. Ohjausta saa lähes kädestä pitäen myös siihen, mitä suuhun kannattaa laittaa. Moni kokee esimerkiksi kauppojen suuren tuotemäärän haastavaksi.

-Voimme mennä kauppaan ja miettiä, mitä asiakas yleensä ottaisi ja mikä olisi parempi vaihtoehto. Turhia kaloreita ei tule edes ajatelleeksi. Esimerkiksi kanapaketissa marinadista tulee tuplakalorit. Vihannekset taas voi ottaa pakastealtaastakin, se ei tee kenestäkään huonoa ihmistä, vaikkei syö tuoreita, Lindberg muistuttaa.

paino2.jpg

Cambridge-ohjelman eri tasot etenevät sen mukaan, kuinka paljon syömään ohjelman omia tuotteita ja kuinka paljon tavallista ruokaa. Kuudesta tasosta viisi on tarkoitettu painon pudottamiseen ja yksi painonhallintaan.

 

Hyvän olon paino

Monella on tapana syödä kaikkiin tunteisiin, oli sitten iloinen tai surullinen. Ruoka on usein myös helpoin palkinto.

-Pitäisi oppia palkitsemaan itsensä jollain muulla kuin ruualla, vaikka se onkin tiukassa kulttuurissamme. Palkinto voisi olla esimerkiksi kauneushoito, matka tai se, että jaksaa juosta kymmenen kilometriä. Lapsetkin palkitaan usein karkilla, vaikka palkinto voisi heille olla vaikka hali ja syli, Lindberg sanoo.

Hän muistuttaa, että kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella ja monipuolisesti. Herkkujen välttämiseen yksi keino on se, ettei niitä osta esimerkiksi vierasvaraksi kaappeihin.

-Puhun mieluummin ihmisen hyvän olon painosta kuin vaikka BMI:stä. Tavoitteiden pitää myös olla realistisia, Lindberg sanoo.

Nälkää ei tarvitse kärsiä liiaksi. Moni jopa yllättyy siitä, kuinka paljon ohjelman mukaan saa syödä.

 

Asiakkaan kokemus

Reijo Lahtinen on ollut Lindbergin valmennettavana nyt lähes vuoden. Tuona aikana miehen elämäntavat ovat muuttuneet kokonaan ja paino on pudonnut yli 30 kiloa. Muutoksessa ei ole kuitenkaan kyse vain ruuasta, vaan kokonaisuudesta.

-Tämä vaatii sen, että pääsee ohjelmaan kiinni ja tekee elämänmuutoksen. Ihmisen päästä se on kiinni, Lahtinen tietää.

Hän tuli Lindbergin valmennukseen eläkkeelle jäätyään, kun mikään muu laihdutuskeino ei auttanut. Liikunnastakaan ei ollut merkittävää apua.

-Tein joka päivä viiden kilometrin lenkin, mutta en saanut kuin paikat kipeiksi, hän kertoo.

Lahtinen on silti lisännyt pyöräilyäkin ohjelman myötä. Viime kesänä pyöräilykilometrejä kertyi huimat 3 000.

-Ei tässä tarvitse syömättä olla, mutta ruokailu- ja unirytmien pitää olla säännöllisiä. Ennen tein yötöitä. Suunnittelen jo ennen kauppaan menoa, mitä ostan. Mm. vihannekset ovat lisääntyneet ja makkaraa en syö enää lainkaan, Lahtinen kertoo.

-Valmennuksesta saa tukea, eikä tarvitse olla yksin. Se on kuin terapiaa, kun käy juttelemassa ja saa tukea. Se aktivoi ihmistä ja mielenlaatu paranee, Lahtinen lisää.

Hänellä on myös konkreettinen neuvo laihduttajille.

-Älä tee ruokaa kuin yksi annos niin et voi syödä sitä sen enempää.

alue: 

Sydänviikko 17.4.–24.4.

Sydänviikolla toimitaan verenpaineen alentamiseksi. Verenpainetasot ovat Suomessa kansainvälisesti korkeita. Miehistä 47 prosentilla ja naisista 27 prosentilla on kohonnut verenpaine tai verenpainelääkitys. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine vaurioittaa verisuonia, sydänlihasta, aivoja ja munuaisia. Mitä korkeammaksi verenpaine kohoaa, sitä suurempi sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin riski on. Kohonneen verenpaineen saa selville vain mittaamalla. Se ei näy, eikä tunnu.

Maailman terveysjärjestön mukaan 80 prosenttia sepelvaltimotaudista ja 90 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla. Riittävä liikunta, hyvinvointia edistävä syöminen, ennen kaikkea suolan käytön rajoittaminen, alkoholin enintään kohtuukäyttö ja savuttomuus tehoavat myös, kun kohonnutta verenpainetta pyritään laskemaan. Tarvittaessa kohonnutta verenpainetta hoidetaan lääkkeillä. Joskus tarvitaan kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmä, jotta päästään hoitotavoitteeseen.

 

Sydänviikon tapahtumat Lohjalla

Mittaus- ja terveysneuvontatapahtumia on kolme: ke 13.4. kello 14.00-18:00 Ojamon K-Citymarketissa ja Onni Apteekissa, ti 19.4. kello 14.00 -18:00 Lohjan Prismakeskuksessa ja Lohjan 1. Apteekissa sekä pe 22.4. kello 14.00-18:00 Lempolan K-Supermarketissa ja Apteekki Lohjanharjussa. 13.4. ja 19.4. mittauksina kokonaiskolesterolinmittaus 5 euroa/kerta sekä ilmaiset verenpaineen ja verensokerin mittaukset. 22.4. vain verenpaineen- ja sokerin mittaus.

Ke 13.4. kello 18:00 alkaen Harjulassa (Kullervonkatu 7, Lohja) ”Terveysprojekti Karpalo pitää teemaluennon – Auta itseäsi”. Tilaisuudessa voit tutustua ravitsemus- ja elämäntapamuutokseen, jolla voit torjua tai jopa parantaa lukuisia terveysongelmia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, ylipainoa, metaboolista oireyhtymää, tyypin 2 diabetesta, elintapasyöpiä, tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja jne. (Järj. Lohjan Sydän)

Ma 18.4. kello 18:00 alkaen Lohjan srk-kuntakeskuksessa Pikku Laurissa (Sibeliuksenkatu 2, Lohja) kokoonnutaan katsomaan Sydänliiton elokuvaa ” Sydäntemme tarina” ja samalla kerrotaan Lohjan Sydämen toiminnasta kahvitarjoilun kera. Tilaisuudessa sisäiset pika-arpajaiset. (Järj. Lohjan Sydän)

19.4. kello 18:00 Suuri Kävelykoulu. Lohjalla lähtöpaikka on Harjukatu2 (Specsavers-liikkeen edestä) klo 18:00. (Järj. Specsavers ja SUL)

To 21.4. kello 13.00 alkaen Lohjan Seniorifoorumi (Lohjan srk-salissa Sibeliuksenkatu 2, Lohja). Vieraspuhujana Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax ja musiikista huolehtii Kirkkonummi-Siuntion Sydänyhdistyksen lauluryhmä PulssiBum. (Järj. Lohjan Sydän)

Lohjan Sydän ry:n toimisto palvelee joka päivä osoitteessa Sepänkatu 3-5 lt 4, Lohja (Oranssit ikkunoiden yläteipit ja ovessa LJY)

 

Sydänviikko

Ympäri Suomea järjestettävillä Terveyden 3-ottelu -terveysmittauksilla, Sydänmerkki-kauppatapahtumilla, Suurella Suomalaisella Kävelykoululla ja monilla muilla tempauksilla sydänyhteisö ja yhteistyökumppanit haastavat kaikki mittaamaan itse kotona verenpainettaan ja pitämään huolta itsestään.

Sydänviikkoa toteuttavat Sydänliiton 228 paikallisyhdistystä ja 16 piirijärjestöä. Yli 25 vuotta vietettyä Sydänviikkoa tekevät näkyväksi myös monet muut yhteisöt, kuten koulut, päiväkodit, järjestöt, kirjastot ja työpaikat. Apteekkariliitto on Sydänliiton yhteistyökumppani Sydänviikolla 2016.

alue: 

Suuri Suomalainen Kävelykoulu 19.4

Suuri suomalainen kävelykoulu kannustaa ottamaan askeleita sydänterveyden puolesta.

Specsavers Optikko ja Suomen Urheiluliitto järjestävät jo toista kertaa valtakunnallisen kävelytapahtuman, jolla tuetaan naisten sydänterveyttä.

Mikä on Suuri Suomalainen Kävelykoulu?

Suuri Suomalainen Kävelykoulu on matalankynnyksen liikuntatapahtuma, joka soveltuu kaikille. Specsavers Optikko-liikkeiden edustalta starttaavissa kävelykouluissa kävellään yhdessä viiden kilometrin pituinen lenkki ja opitaan oikeanlainen kävelytekniikka.

Kävelykouluun osallistuvat kaikki Specsavers Optikko -liikkeet kautta maan. Kävelytapahtumat toteutetaan yhteistyössä SUL:n paikallisten yleisurheiluseurojen edustajien kanssa. 
 
Suuri suomalainen kävelykoulu käynnistyy Specsavers Optikko-liikkeen edustalta ympäri Suomen 19.4. klo 18.00. Lohjan Specsavers liike sijaitsee: Harjukatu 2.

Suuri suomalainen kävelykoulu -tapahtumaan osallistuva tukee automaattisesti Suomen Sydänliiton työtä naisten sydänterveyden edistämiseksi ja edistää samalla omaa terveyttään.

-Olemme innoissamme mukana luomassa uutta kuntoliikuntatapahtumaa Specsavers Helsinki City Runin lisäksi. Lähes jokainen meistä voi ottaa ensimmäisen askeleen paremman kunnon puolesta, olipa se sitten juoksu- tai kävelyaskel. Koska liikkeemme sijaitsevat ympäri Suomea, on paikallisuus meille erittäin tärkeää.  Haluamme tarjota Suuren Suomalaisen Kävelykoulun kaikilla Specsavers -paikkakunnilla, sanoo Specsaversin markkinointijohtaja Minna Keränen.

alue: 

Mielenterveys on paljon muutakin kuin sairauden puuttumista

Lohjan seudun mielenterveysseura ry tarjoaa matalan kynnyksen apua jokaiselle sitä tarvitsevalle. Tukimuotoja ovat mm. vertaistuki, yksilötukisuhteet, erilaiset ryhmät ja koirakahvilatoiminta. Myös vapaaehtoisia tarvitaan aina lisää.

Mielenterveys on elämäntapahtumien mukaan vaihtuva tila. Meillä jokaisella on sitä välillä enemmän ja välillä vähemmän.

-Mielenterveys on kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka vaikuttaa ihan kaikkeen elämässä, määrittelee Lohjan seudun mielenterveysseuran vapaaehtoinen Essi Jokela.

-Se on kokonaisvaltainen olotila, jossa yhdistyvät niin henkinen, fyysinen kuin sosiaalinenkin puoli. Usein mielletään, että mielenterveys liittyy vain sairauksiin, mutta ilman mielenterveyttä ei pysty elämään normaalia arkea. Mielenterveys ei ole staattinen tila, vaan se elää elämäntapahtumien mukana, sanoo Lohjan seudun mielenterveysseuran tukihenkilökoordinaattori Cati Järnmark-Mårdh.

-Mielenterveys on kuin lihaskunto, koska sitäkin voi treenata, tiivistää puolestaan tukikoirakkokoordinaattori Kaisa Laurent.

-Usein ajatellaan, että tänne tullaan, kun mielenterveyttä ei ole, mutta täällä olen nähnyt hulvattomimmat ja valoisimmat tapaamani ihmiset. Siinä aukeaa silmät itselläkin, Laurent jatkaa seuran Hyvän mielen majaan viitaten.

mt.jpg

Kaisa Laurent, Eija Aaltonen, Cati Järnmark-Mårdh ja Essi Jokela muistuttavat, että elämän ilot syntyvät pienistä ja usein arkisistakin asioista. Jo perusasiat, kuten uni, liikunta, ravinto ja ihmissuhteet kantavat pitkälle. 

 

Mielenterveystreeni

Järnmark-Mårdh sanoo, että mielenterveyden treenaaminen lähtee terveellisen elämän perusasioista: unesta, ravinnosta ja liikunnasta.

-Pitää olla jonkinlainen tasapaino, jonka päälle alkaa rakentaa vahvistavia ja suojaavia tekijöitä, jatkaa Jokela.

Voimavaroja ja itselle iloa tuovia tekijöitä voivat olla mm. harrastukset, luonto, läheiset ihmiset, liikunta sekä elämän kokeminen mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Voimaa löytyy myös aivan pienistä asioista.

-Vaikeanakin päivänä voi löytää yhden hyvän asian. Kannattaa miettiä sitä, mikä on hyvää juuri nyt, Laurent sanoo.

-Hyvien asioiden ei tarvitse olla suuria. Tärkeintä on löytää jotain, mikä kantaa. Esimerkiksi kahvitauosta voi saada voimaa jatkaa päivää eteenpäin, Järnmark-Mårdh antaa esimerkin.

-Unelmat ovat tärkeitä, mutta arkea pitää myös kestää. Arjen ilot tulevat juuri niistä pienistä asioista, Jokela muistuttaa.

Naiset korostavat itsetuntemusta. Tällä he tarkoittavat ihmisen kykyä tietää, milloin hän selviää itse elämänsä ongelmista ja milloin tarvitaan ulkopuolista apua.

-Pitää tietää, mitä itselle kuuluu, Jokela tiivistää.

Naiset toteavat, että usein vieraalle ihmiselle voi olla helpompi puhua kuin läheisille.

Eläinten läsnäolo voi myös helpottaa jutun alkuun pääsyä.

-Koira on hyvä muurinmurtaja. Koirat tuovat iloa ja niistä löytyy aina jotain juteltavaa, kertoo vapaaehtoinen Eija Aaltonen, jolla on usein Remi-samojedi mukana yksilötukisuhdetapaamisissa.

 

Ei hoitoa vaan vierellä kulkemista

-Halu asioiden parantamiseen pitää lähteä itsestä. Meillä ei ole valmiita vastauksia, mutta voimme ohjata ihmistä oikeaan suuntaan, sanoo Järnmark-Mårdh.

-Me emme Lohjan seudun mielenterveysseurassa hoida ihmisiä, vaan enemmänkin kuljemme rinnalla, autamme löytämään voimavaroja, tuemme arjessa ja täydennämme kokonaisuutta hoitosuhteen rinnalla, Jokela selventää.

-Tärkeintä on saada ihmiset puhumaan. Silloin he voivat itsekin huomata, mitä pitäisi tehdä, Laurent lisää.

Naiset korostavat, että seuran toiminta ei korvaa varsinaista hoitosuhdetta, joten on tärkeää, että seuran asiakkaat säilyttävät myös hoitosuhteensa, jos heillä sellainen on. Hoitosuhdetta ei kuitenkaan millään lailla vaadita, jotta voi saada seurasta apua.

-Tämä on matalankynnyksen paikka, johon voi tulla kuka vain miettimättä, kuuluuko tiettyyn viitekehykseen. Täältä jokainen saa iloa ja valoa, Järnmark-Mårdh kannustaa.

-On yhtä monta tapaa elää tätä elämää kuin maailmassa on ihmisiä, Jokela toteaa.

Osat voivat myös kääntyä.

-Moni apua saanut on itse lähtenyt tukemaan muita. Roolit voivat vaihtua montakin kertaa elämän aikana, Järnmark-Mårdh muistuttaa.

Suurimman palkinnon naiset saavat silloin, kun joku vaikeassa elämäntilanteessa ollut saa avun ja elämänsä järjestykseen. Kokemus kantaa vapaaehtoisiakin.

 

Ryhmiä ja yksilötukisuhteita

Naiset painottavat, että ihmisten pitäisi uskaltaa pyytää apua, vaikka se voikin olla vaikeaa. Vaikeus loppuu kuitenkin yleensä yhteydenottoon. Yksinäisyys on yksi asia, josta ongelmat saavat usein alkunsa. Sen päälle kasautuu vähitellen muita ongelmia ja perässä saattaa tulla vielä häpeä, joka nykypäivänäkin valitettavasti liitetään mielenterveyden ongelmiin. Ulospääsytietä ongelmista ei ehkä itse huomaa.

-Kun joku asia pääsee rempalleen, siitä seuraa lumipalloefekti, Laurent kuvaa.

Hyvän mielen maja on yksi paikka, jossa tämä efekti voidaan saada katkeamaan.

Ryhmistä voi saada mm. voimavaroja, rohkaisua ja empatiaa. Niitä ihmiset jaksavat antaa toisilleen, vaikka oma tilannekin olisi vaikea. Häpeäkin saattaa heikentyä.

-Kun löytyy toinen, joka on samassa tilanteessa, asiat eivät tunnu enää puoliksikaan yhtä pahoilta, Laurent sanoo.

Apua saadakseen ei tarvitse uskaltautua ryhmään.

-Meillä putoaa täällä saman tien kynä kädestä, kun joku astuu huolineen ovesta sisään, Laurent sanoo.

Yksilötukisuhteet ovat usein pitkäaikaisia ja niissä keskitytään mm. aktivoimaan ihmistä.

-Sitä jää helposti esimerkiksi vain kotiin katsomaan televisiota kotiinsa. Me yritämme aktivoida ihmisiä lähtemään liikkeelle esimerkiksi kahvilaan tai keilaamaan, Järnmark-Mårdh kertoo.

Seura järjestää mm. keilausta, koirakahviloita sekä Vahva ote elämästä- ja mindfulnessryhmiä. Miehille löytyy omakin ryhmänsä. Heidän kanssaan voidaan lähteä, vaikka nuotiolle paistamaan makkaraa.

-Miehet eivät usein tykkää jutella ringissä pöydän ääressä, vaan jonkun toiminnan yhteydessä, Järnmark-Mårdh sanoo.

Kerran viikossa myös seuran puolelta on mahdollista saada ammattiapua, kun Vihdin mielenterveysseura ry:n kriisikeskustyöntekijä päivystää Lohjalla Hyvän mielen majassa.

 

Armoa itselle ja huolenpitoa toisista

-Yhteiskunta kasaa nykyään kovat odotukset yksilön harteille. Jos niistä ei selviä, voi tuntua, ettei ole hyvä ihminen. Arjessa kannattaakin antaa itselleen aikaa ja armoa ja muistaa, ettei kaikkialle tarvitse riittää, vaikka odotuksia ja paineita olisi kuinka paljon, Jokela muistuttaa.

Huomio kannattaa suunnata välillä myös toisiin.

-Asiat ovat usein pienestä kiinni. Se voi pelastaa päivän, kun joku esimerkiksi tervehtii, Järnmark-Mårdh sanoo.

-Iloa ja kehuja ei kannata pidätellä. Jollekulle voi olla käänteentekevää, jos vaikka kadulla kehut hänen hattuaan. Harva on niin onnekas, että selviää elämästä ilman mitään stressiä tai vastoinkäymisiä. Sellaista ihmistä en ole vielä tavannut, Laurent toteaa.

Apuaan voi antaa myös vapaaehtoistyönä. Jos aikaa ei ole säännöllisesti esimerkiksi yksilötukisuhteisiin, voi auttaa kriisipuhelimen tai internetin tukipalvelun kautta.

-Tukinet kannattelee monia. Siellä on puoli miljoonaa kävijää vuodessa. Puheluja tulee myös paljon. Se voi madaltaa kynnystä hakea apua, kun ei tarvitse itse tulla paikan päälle, naiset kertovat.

Hyvän mielen maja on kaikille avoinna tiistaista torstaihin kello 10.00-13.00 osoitteessa Karstuntie 2 (Lohja) puh. 050 308 0546.

-Täällä on vastassa aivan tavallisia ihmisiä, Laurent rohkaisee.

alue: 

Edes ihon ruskettuminen ei suojaa UV-säteilyltä

Kevät on jo ovella ja kesäkin lähestyy kovaa vauhtia. Talven pimeyden väistyessä aurinkoa kannattaa tervehtiä ilolla, mutta turvallisesti. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri ja apteekkari kertovat uv-säteilyn vaaroista.

Auringon ultraviolettisäteily vaikuttaa toisaalta ihossa myönteisesti D-vitamiinin esiasteen muodostumiseen, mutta samalla se myös vanhentaa ihoa ja on selkeä ihosyöpäriski.

-UVA-säteily on lievempää. Se ruskettaa ja vanhentaa. Juuri sitä käytetään solariumissa. UVB-säteily on polttavaa ja vaarallisempaa. Se aiheuttaa kiistattomasti vaurioita soluihin ja DNA:han. Myös UVA-säteily on syöpäriski. Mitä enemmän säteilyä saa, sen korkeampi syöpäriski on, selventää ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Tarja Mälkönen Iho- ja allergiasairaalasta.

-Koko elämän aikana kertynyt UVB-annos vaikuttaa tyvisolu- ja okasolusyöpien kehittymiseen. Niitä todetaan usein vanhemmilla ihmisillä erityisesti kasvoissa. Ne ovat usein paikallisia syöpiä, jotka eivät lähde helposti leviämään. UVB-säteily on myös vaarallisimman ihosyövän melanooman riskitekijä, mutta siihen vaikuttavat myös perintötekijät, ihotyyppi ja toistuva palaminen lapsena tai nuorena, Mälkönen jatkaa.

aurinko.jpg

 

Suojautuminen

UV-säteilyltä tulisikin suojautua hyvin vaatteilla ja aurinkovoiteella sekä välttämällä auringon valoa etenkin keskipäivällä. Rasvan tulee olla tarpeeksi tehokasta (vähintään suojakerroin 30), sitä tulee laittaa riittävästi ja myös lisätä välillä. Voide tulee laittaa iholle noin puolituntia ennen auringon valoon menoa.

Oma ihotyyppi vaikuttaa myös. Etenkin vaaleat, pisamaiset ja punatukkaiset palavat herkästi. Erityisesti vähähiuksisten miesten tulee suojata myös päänahkansa. Talven jälkeen iho on erityisen herkkä UV-säteilylle, mutta Mälkönen muistuttaa, että esimerkiksi solariumiin ei kannata kuitenkaan mennä ennen etelänmatkaa.

Silmät tulee suojata aurinkolaseilla, sillä UV-säteily on iän lisäksi toinen harmaakaihia aiheuttava tekijä. Etenkin lasten kehittymätön mykiö päästää UV-säteilyn suoraan silmänpohjaan.

Lapset tulee suojata muutenkin erityisen hyvin säteilyltä, koska sen vaikutukset kertyvät ihoon koko eliniän ajan. Lasten iho on myös herkempi UV-säteilyn haittavaikutuksille. Erityisesti ihon toistuva polttaminen tai suuri elinikäinen UV-altistus lisäävät ihosyöpäriskiä. Alle 2-vuotiaita lapsia ei tulisi altistaa UV-säteilylle lainkaan.

-Lapsen iho muistetaankin usein suojata, mutta omaa ihoa ei, sanoo Mälkönen.

Jos iho kuitenkin palaa, ensiavuksi voi mennä viileään suihkuun, laittaa iholle perus- tai kortisonivoidetta, juoda runsaasti vettä ja lievittää kipua tulehduskipulääkkeellä. Palaneen ihon merkkejä ovat punoitus, ihon arkuus ja rakkulat. Uudelleen aurinkoon saa mennä vasta, kun iho on rauhoittunut kunnolla.

Sekä aurinkolaseissa että -voiteissa tulee olla sekä UVA- että UVB-suoja. Osassa meikkivoiteista on myös matala UV-suoja. Lisäksi on olemassa erityisiä UV-suojattuja vaatteita.

 

UV-säteily läpäisee pilvet ja heijastuu lumesta

UV-säteilyä ei tunne iholla, kuten auringon lämmön, joten koleammallakin säällä UV-indeksi voi olla yhtä korkea kuin kuumana päivänä. Kannattaa muistaa myös, että UV-säteily läpäisee pilvet helpommin kuin näkyvä auringonvalo. Ohut pilvikerros läpäisee säteilystä 90%, joten vain matalat, paksut pilvet estävät UV-säteilyä kunnolla. Osa UV-säteilystä läpäisee myös lasin. Voimakkaimmillaan säteily on keskipäivällä touko-syyskuussa. Suojautua tulisi, kun UV-indeksi on kolme tai enemmän.

Kevät hangilla hiihdellessä ja lasketellessa on hyvä muistaa, että lumi heijastaa hyvin UV-säteitä, joten silloinkin on syytä käyttää sekä aurinkovoidetta että aurinkolaseja. Esimerkiksi Alpeille menijöiden kannattaa huomioida myös se, että säteilyn määrä kasvaa kymmenesosan per kilometri, kun noustaan ylemmäs merenpinnasta. Korkealla siis palaa helpommin.

 

Kiistellyt aurinkovoiteet

Eri medioissa on käsitelty välillä aurinkovoiteiden mahdollisia haittoja. Kysyimme asiasta lääkärin mielipidettä. Mälkönen kumoaa mm. väitteen, että aurinkovoiteet aiheuttaisivat syöpää.

-Rusketus suojaa ihoa huonosti UV-säteilyltä, vaikka iho yrittääkin sillä suojautua säteilyä vastaan. Rusketus on jo itsessään pienen DNA-vaurion merkki. Aurinkovoiteita on tutkittu vuosikymmenien saatossa. Ne todella estävät palamisen, mutta sitä ei tiedetä, estävätkö ne kokonaan kaikki DNA-vauriot. Pienelle joukolle käyttäjiä voi tulla ihottumaa, mutta se on herkistymisen tuoma harvinainen ilmiö. Kokonaisuudessaan aurinkovoiteita on turvallista käyttää. Lapsille tulee käyttää juuri heille tarkoitettuja voiteita, Mälkönen kommentoi.

-Aurinkovoiteilla on sekä kemiallisia että fysiologisia vaikutusmekanismeja. Fysikaaliset heijastavat UV-säteet pois iholta ja kemialliset muuttavat ne lämmöksi. Voiteissa on usein käytetty kumpaakin mekanismia, kertoo puolestaan apteekkari Susann Franzen Virkkalan Omena-apteekista.

 

UV-säteily ja lääkkeet

Tietyt lääkeaineet herkistävät ihoa entisestään UV-säteilylle. Näitä ovat mm. jotkut antibiootit, akne-, diabetes-, epilepsia-, ihotauti-, psyyken-, tulehduskipu- ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet sekä rohdosvalmisteet. Hormonivalmisteet puolestaan voivat yhdessä auringon kanssa lisätä maksaläiskiä. Hormonilaastari taas tulee peittää vaatteilla, koska UV-säteily heikentää sen tehoa.

-UV-säteily voi aiheuttaa yhdessä lääkkeiden kanssa fototoksisen tai fotoallergisen reaktion. Fototoksisessa reaktiossa iho palaa normaalia herkemmin ja se voi pistellä, punoittaa tai rakkuloida. Kutina on usein vähäistä. Reaktio rajoittuu aurinkoa saaneelle alueelle, kun taas fotoallergiassa ihottumaa esiintyy myös vaatteiden peittämillä alueilla. Kutina on tuolloin voimakasta. Fototoksinen reaktio tulee nopeasti ja fotoallerginen hitaasti, kertoo Franzen.

Auringon valolla voi olla arvaamattomiakin seurauksia.

-Jättiukonputki voi aiheuttaa yhdessä auringon valon kanssa voimakkaan ihoreaktion, muistuttaa Franzen.

Lähteet: Ilmatieteenlaitos, Iholiitto

 

alue: 

Palvelutoripäivä ikääntyneille ja heidän omaisilleen 10.3.

Palvelutoripäivä on uusi Lohjalla järjestettävä yhteistyötapahtuma, joka on suunnattu ikääntyneille ja heidän omaisilleen. Tapahtumassa esitellään Lohjalaisten yhdistysten, yritysten ja Lohjan kaupungin tarjoamia, ikäihmisille tarkoitettuja palveluita ja toimintaa 26 eri yhteisön ja yrityksen voimin. Erityisesti asumispalveluita ja hyvinvointipalveluja tarjoavia tahoja on runsaasti mukana. Paikalla on myös nuoria osaajia Luksiasta, jonka opiskelijat tekevät verenpainemittauksia ja rentouttavaa käsihierontaa sekä antavat henkilökohtaista opastusta tietokoneiden älypuhelinten maailmaan. Ohjelman tietoiskuissa palveluiden tarjoajat kertovat tuotteistaan ja välillä voidaan rentoutua jumppahetken tai musiikin parissa.

Luvassa on mielenkiintoinen tapahtuma, josta on tarkoitus tehdä jokavuotinen ikäihmisten palveluiden esittelytilaisuus. Tapahtuman järjestävät Lohjan Vanhustyöryhmä ja Lohjastuu-projekti.

Paikkana: Lohjan Seurakuntakeskuskus (Sibeliuksenkatu 2, 00810 Lohja)

Ajankohta:Torstaina 10.3.2016 kello 10-14.

Ohjelmasssa:

 Tilaisuuden avaa Lohjan kaupungin vanhustyön johtaja Tuula Suominen

 Tietoa palvelutaloasumisesta, kotona asumisen tukitoimista, hyvinvointipalveluista, liikuntamahdollisuuksista sekä yhdistystoiminnasta

 Esittelyssä arkea helpottavia apuvälineitä ja teknologiaa

 Opastusta tietotekniikan tuomiin mahdollisuuksiin

 Musiikkia, arvontaa ja toimintatuokioita

 Hemmottelevia hoitoja

 Verenpaineen ja kehon iän mittausta

 Tarjolla edullinen (4€)  keittolounas  klo 12-13 välisenä aikana. Muutoin Palvelutoripäivä on maksuton esittelijöille ja yleisölle.

Tapahtuman toteuttavat Lohjan Vanhustyöryhmä ja Lohjastuu –projekti

 

Aikataulu:

klo10.00

Vanhustyönjohtaja Tuula Suominen

Palvelutorin avaus

klo 10.10

Palvelukeskus Syysviiru / Satu Pesola,

Teknologia ikäihmisen arkea tukemassa

klo 10.20

Anne Rissanen

Palvelukoti Jokelan toimintaa

klo 10.30

Kunto ja terveys 50 / Anni Seppä

Jumppahetki

klo 10.40

Mainio Vire / Mari Nikula-Venäläinen

Mainio Vireen asumispalvelut ja kotiin annettavat palvelut

klo 10.50

Musiikkia

 

klo 11.00

Perhekoti Iirisrinne / Katri Ikonen

Perhekoti Iirisrinteen toimintaa

klo 11.10

Attendo Oy  / Kirsi Kruuse ja Anu Räikönen

Mielekäs arki hoivakodissa

klo 11.20

Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico /Tony Valjakka

Tietoa palvelutarjonnasta senioreille ja muille ikäryhmille

klo 11.30

Alina Hoivatiimi/Teijan Terveystiimi Oy / Teija-Liisi Kontkanen

Kertomuksia kokonaisvaltaisesta kotipalvelusta

klo 11.40

Kuntohoitaja Jaana Kuvaja

Taukojumppa

Lounas 12

 

Taustamusiikkia

Klo 13.00

Lohjan seurakunta / Erkki Taivainen

Seurakunnan palvelut

klo 13.10

Hiiden opisto

Hiiden opisto - sivistyksen, terveyden ja hyvinvoinnin asialla

klo 13.20

Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico

Taukojumppa

klo 13.30

Lohjastuu -projekti / Ulla Korhonen

Lohjalaiset.fi -järjestöportaali. Uusi nettisivusto yhdistysten viestinnän avuksi

klo 13.40

 

Palvelutorin parhaat palat….

klo 14.00

 

 Palvelutori kiittää

 

Palvelutorilla mukana: 

Alina Hoivatiimi  / Teijan Terveystiimi Oy

Arjen Auttajat NY

Apuomena ry

ATP-Works Oy

Attendo Oy

Hiiden Opisto / Lohjan kaupunki

Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Hoivakoti Iirisrinne

Ikääntyneiden palvelut / Lohjan kaupunki

Kotiapu Palema

Kunto ja terveys 50

Kuntohoitaja Jaana Kuvaja

Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico

Lohjan Eläkkeensaajat ry

Lohjan seurakunta

Lojo svenska seniorer rf

Luksia Aikuisopisto

Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys Ry

Mainio Vire Oy

Oy SCA Hygiene Products Ab

Palvelukeskus SyysViiru

Palvelukoti Jokela

Parhaat Vuodet ry

Tmi Päivi Taipale

Vaahterateatteriyhdistys ry

Yrjö ja Hanna -kodit

 

Lisätietoja antavat:

Lohjan Srk:n diakoniatyö, tanja.makela@evl.fi, p. 040-779 9363 & Lohjastuu, ulla.korhonen@apuomena.fi, p. 045-1863626.

 

 

alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Hyvinvointi