Hyvinvointi

Laakspohjan ratsastuskoulu taistelee nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä vastaan

Hevosten kanssa touhutessa nuori saattaa piristyä melkein huomaamattaan ja alkaa jutella toisten nuorten kanssa, vaikka elämä olisi muuten yksin neljän seinän sisällä istumista.

talli2.jpg

Onnenpotku-hanke on saanut kiitosta kaikilta osapuolilta. Kuvassa erityisnuorisotyöntekijä Katri Tamminen (vas), sosionomiopiskelija Nella Rantalaiho, erityisnuorisotyöntekijä Hanna Leppänen, ratsastuksenopettaja Petra Virolainen ja Julie Strandman.

 

Laakspohjan ratsastuskoulussa on talven aikana kokeiltu yksinäisille nuorille suunnattua Onnenpotku nimellä kulkevaa hanketta. Hankkeeseen on osallistunut Nuorten tuki- ja neuvontakeskus Linkin kautta kuusi nuorta. Nuoret käyvät ohjaajiensa kanssa neljä kertaa tallilla. Ratsastuksenopettaja Petra Virolaisen johdolla hoidetaan yhdessä hevosia ja tutustutaan myös muihin Laakspohjan kartanon eläimiin. Ideana on, että nuoret saavat elämäänsä sisältöä ja uskallusta sosiaalisiin tilanteisiin. Jo kaksi ensimmäistä tallikäyntiä saivatkin nuoret avautumaan ja keskustelemaan. Hevoset ja mukava puuhailu rakentavat tavallaan sillan nuorten välille.

-Idea tähän hankkeeseen lähti, kun luin netistä syrjäytyneistä lapsista. Otin yhteyttä erikoisnuorisotyöntekijä Katri Tammiseen ja kysyin, onko ideassa järkeä. Hän innostui heti, Virolainen kertoo.

-Nuoret ovat tykänneet kovasti ja kiitelleet, kun heille järjestetään tällainen mahdollisuus, Virolainen jatkaa.

-Olemme olleet tyytyväisiä, kun pääsemme välillä touhuamaan muuallekin kuin Linkin toimistolle. Meillä on ideanakin, että seinät eivät sitoisi toimintaa, vaan voisimme tehdä sitä, mistä nuoret hyötyvät. Aloimme pohtia tällaista pienryhmää, kun Petra otti yhteyttä ja kysyi, miten he ratsastuskouluna voisivat olla osa nuorisotyötä, kertoo puolestaan Tamminen.

-Onhan se monessa otteessa tutkittu ja hyväksi havaittu, että eläinten läsnäolo pehmittää tilanteita. Eläimillä on iso vaikutus esimerkiksi tunteiden vastaanotossa, koska ne eivät tuomitse ketään, Tamminen jatkaa.

-Hevoset eivät valikoi. Kaikki, jotka kohtelevat niitä hyvin, ovat niille samanarvoisia. Eläin osoittaa, oletko ollut sille kiltti. Palaute tulee heti, Virolainen lisää.

 

Itsensä ylittämistä ja onnistumisen kokemuksia

Ensimmäisellä tallikerralla nuoret tutustuivat toisiinsa, talliin, hevosiin, lehmiin ja lampaisiin. Toisella kerralla hoidettiin hevosia ja jokainen uskaltautui ratsastamaankin. Kolmannella kerralla ratsastettiin lisää ja neljännellä on luvassa metsäretki hevosten kanssa. Tarkoituksena on mennä laavulle paistamaan makkaraa. Pieniä, mukavia asioita, mutta kaikille ne eivät silti ole välttämättä helppoja. Jollekin jo kotoa ulos lähteminen voi olla haaste.

Nuoret saavat pienistäkin onnistumisista iloa, kun he rohkaistuvat kokeilemaan asioita. Tallilta nuoret ovat saaneet itsensä ylittämisenkin kokemuksia esimerkiksi, kun ovatkin uskaltautuneet hevosen selkään, vaikka olisivat ensin epäröineet. Erityisnuorisotyöntekijä Hanna Leppäsen mukaan tämä on tärkeää nuorten itsetunnon kannalta. Virolainen puolestaan kertoo, että piristyminen ja reipastuminen näkyvät selvästi nuorista.

Entä mitä mieltä nuoret itse ovat hankkeesta?

-Tykkään todella paljon, tämä on ollut monella tapaa kiva kokemus. Porukalla on kiva tutustua toisiin ja kaikki pääsevät tekemään uutta ja ylittämään itsensä, kertoo Julie Strandman.

Hän on itsekin käynyt koiriensa kanssa tuomassa väriä kehitysvammaisten perhekodin asukkaiden elämään.

-Uskon, että kaikki varmasti tykkäisivät, jos tällaista toimintaa olisi enemmänkin. Eläimet ovat hyviä apuvälineitä, Strandman jatkaa.

Hankkeesta on ollut hänelle aivan erityistä hyötyä, sillä Virolainen on ottanut hänet myös työkokeiluun toiselle hevostallille.

Hanke on ollut myös muiden nuorten mieleen.

-Tämä on hyvä idea ja vaikuttaa kivalta. Täällä pääsee kokeilemaan uutta ja ylittämään itsensä. Se vaikuttaa itsetuntoon ja mielialaan, kertoo Julia Langhed.

-Ihan kivaa on ollut. Ratsastaminen on ollut parasta, sanoo puolestaan Tuomas Koskinen.

talli1.jpg

Julie Strandman kertoo, että tallilla mm. tutustuu toisiin nuoriin ja saa itsensä ylittämisen kokemuksia. Hän uskoo, että moni muukin hyötyisi vastaavasta hankkeesta.

 

Jatko avoinna

Hyvälle hankkeelle toivotaan totta kai jatkoa. Toistaiseksi tulevaisuus on kuitenkin avoinna, vaikka tuntemukset hankkeesta ovatkin hyvin samansuuntaiset kaikilla siihen osallistuneilla. Sekä Linkin ja Laakspohjan väki että nuoret itse ovat tyytyväisiä hankkeeseen.

-Toimimme nyt projektirahoituksella. On sponsoreista kiinni, pystytäänkö tällaista extra-toimintaa toteuttamaan jatkossa, mutta hienoahan se olisi, jos pystyisi, Leppänen toivoo.

-Vastaavaa toimintaa olisi kiva järjestää lapsillekin. Kiusaaminen alkaa usein koulussa, joten olisi hyvä, että lapsilla olisi joku paikka, jossa heillä on kavereita. Tämä voisi olla ennaltaehkäisevää toimintaa ennen kuin lasten ongelmat ehtivät kasvaa isoiksi, Virolainen pohtii.

-Ihan älyttömän hyvältähän tällainen toiminta kuulostaa. Kaikki eläinten kanssa toiminen vaikuttaa ihmiseen. Muitakin eläimiä kuin hevosia on toki käytetty vastaavasti, tiivistää sosionomiopiskelija Nella Rantalaiho.

 

alue: 

Ystävän tapaaminen voi olla viikon kohokohta

Jokainen tarvitsee ystävän, mutta joskus sellainen on vaikea löytää. Suomen Punainen Risti yrittää ystävätoiminnan avulla varmistaa, että mahdollisimman moni saisi ainakin yhden ystävän.

Tunti kerran viikossa. Se ei ole kovin paljon, mutta se voi olla juuri se tunti, jota ihminen odottaa koko edeltävän viikon ajan. Tämä kyseinen tunti voi sisältää jutustelua kahvikupposen ääressä, ulkoilua yhdessä tai vaikka ruuanlaittoa. Entä, jos ihmisellä ei ole ketään, jonka kanssa viettäisi edes tuon yhden tunnin? Silloin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen Punaiseen Ristiin, joka kouluttaa vapaaehtoisia ystäviä.

-Ystävätoiminta ja ystävien kouluttaminen ovat yksi SPR:n päätavoitteita, kertoo SPR:n ystäväkoordinaattori Raili Ståhl.

Lohjalla ystävätoiminnassa oli välillä tauko vetäjän puuttumisen vuoksi, kunnes Ståhl ryhtyi toiminnan koordinaattoriksi vuonna 2012. Hänen aikanaan vapaaehtoisia on koulutettu noin 50. Yli puolet heistä on tällä hetkellä aktiivisesti mukana toiminnassa. Vuonna 2014 koko Suomessa vapaaehtoisia ystäviä oli 8 218 ja ystävätoiminnasta tukea saaneita henkilöitä 25 323. Ystävätoiminta onkin ilmeisen tarpeellista.

-Tämä toiminta on hyvin tärkeää ja kysyttyä. Monien iäkkäiden ihmisten luona ei käy kukaan muu, jos omaiset asuvat kaukana. Laitospuoleltakin löytyisi paljon potentiaalisia asiakkaita, joita ei kukaan käy katsomassa, Ståhl sanoo.

-Myös vapaaehtoiset ystävät saavat hyvän mielen, kun asiakkaat tykkäävät, että heidän luonaan käydään hetki rupattelemassa, Ståhl muistuttaa.

Seuraa iäkkäille löytyy myös tiistaisin ja torstaisin kello 10.00 alkaen pidettävästä korttelituvasta. Tarjolla on pientä korvausta vastaan kahvia tai ruokaa. Paikalla on usein myös luennoitsijoita tai esiintyjiä. Korttelitupa kokoontuu SPR:n tiloissa osoitteessa Kalevankatu 7-9. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

spr.jpg

SPR:n ystäväkoordinaattori Raili Ståhl kertoo, että vapaaehtoisia tarvitaan jatkuvasti lisää.

 

Ystäväkoulutus

Tänä talvena SPR:n Lohjan osasto ei järjestä ystäväkurssia, mutta Ståhl kertoo, että lähiseuduilla kursseja menee kuitenkin jatkuvasti. Ystäviä myös tarvitaan koko ajan lisää.

-Kysyntää ystäville kyllä on. Omaiset tietävät tästä toiminnasta, joten yhteydenottoja tulee, Ståhl sanoo.

Ystäväkoulutus itsessään on yksinkertainen, nopea ja ilmainen. Neljän tunnin koulutuksen aikana läpi käytäviä aiheita ovat mm. ystävätoiminta, toiminta-alue, vieraan ihmisen kohtaaminen ja omaa jaksaminen. Pidempi 12 tunnin koulutuskin on saatavana, mutta useimmat valitsevat neljän tunnin koulutuksen. Koulutuksissa käydään läpi samat asiat, mutta pidempi sisältää enemmän ryhmäharjoituksia. Ennen tarjolla oli vain 12 tunnin koulutus, mutta tuntimäärää laskettiin, jossa ihmisten olisi helpompi osallistua koulutukseen.

Kolmea asiaa ystävätoimintaan kaivataan erityisesti: nuoria, miehiä ja vanhainkodeissa vierailevia ystäviä.

-Miehillä on omat keskusteluaiheensa, joten mies haluaa yleensä miehen ystäväkseen, Ståhl kertoo.

Laitosvierailua voi kokeilla helposti yhdessä muiden kanssa.

-Kultakodeissa kokoontuu keskiviikkoisin kello 13.00 avoin ryhmä, johon tulevat ne ystävät, jotka kerkeävät, joten sinne vapaaehtoisen voi olla helpompi tulla aluksi, kun toiminta ei ole niin sitovaa. Erityisesti tähän ryhmään tarvittaisiin lisää ystäviä, Ståhl sanoo.

-Pelaamme korttia ja luemme lehtiä Kultakotien asukkaiden kanssa, viemme heitä ulos ja vain juttelemme, Ståhl jatkaa.

Järkeä käytetään toki henkilökohtaisten ystävien kohdalla, eikä vuoden jokaisena viikkona ole pakko tavata. Ståhl kertoo, että vapaaehtoiset ystävät ja asiakkaat ovat tulleet hienosti toimeen keskenään, eikä hän ole kuullut negatiivisia kommentteja. Ystävyyttä ei kuitenkaan ole pakko jatkaa, jos toimeen ei tulekaan.

Ystävätoiminnan asiakkaat ovat usein iäkkäitä tai liikuntarajoitteisia. Ystävä ja asiakas saavat itse päättää, mitä tekevät. Asiakkaan toiveita luonnollisesti kuunnellaan, koska tarkoituksena on, että toiminnasta jää hyvä mieli hänelle. Hyväkuntoisempien asiakkaiden kanssa voi käydä esimerkiksi teatterissa.

Ystävätoimintaan kuuluvat myös vapaaehtoisille pari kertaa vuodessa järjestettävät kokoontumiset. Kahvittelun merkeissä jutustellaan ja usein on ohjelmaakin.

Ystävätoiminnasta kiinnostuneet tavoittavat Raili Ståhlin numerosta 045 855 4899.

SPR:n Lohjan osasto tarjoaa ystävänpäiväkahvit tiloissaan (Kalevankatu 7-9) tiistaina 16.2. kello 11.00-14.00.

alue: 

"Pipopäiltä" 110 lämpimän pipon ja myssyn lahjoitus Lohjan aluesairaalan synnytysosastolle

Kätilö Titta Järvenpää oli iloisesti yllättynyt, kun sunnuntai- iltapäivällä Lohjan aluesairaalan synnytysosastolle marssi pienimuotoinen lähetystö tuomaan kudottuja myssyjä ja pipoja lahjoitettavaksi vastasyntyneille lohjalaisille. Anri Kamppinen ja Taina Oranen toivat yhteensä 110 erikokoista ja -väristä pipoa, joita usea vapaaehtoinen oli urakoinut, tai joita varten oli saatu lahjoitettuja lankoja usealta henkilölltä.

Ensimmäinen lämpimän pipon saanut oli Nummi-Pusulassa kotiin paukkupakkasilla syntynyt "Elsa" tyttö, jonka onnelliset vanhemmat Satu Tupaheimo ja Teppo Rajava hämmästelivät pipojen kirjoa ja runsautta. Äiti valitsikin mieleisensä pipon vaikean valinnan jälkeen. Eri värisiä ja mallisia oli tarjolla liiankin kanssa, muta valittu pipo oli juuri mukavan pehmoinen ja sopivan kokoinen.

Lempinkatu 3:n kerhohuoneessa kokoontuva vaihtelevasti eri asukkaista kokoontuva ryhmä on urakoinut pipoja luppoaikanaan muiden omien neulontatöidensä välissä. Muutama lohjalainen on tuonut neulomansa pikkuiset pipot samaaan lahjoitettavaan erään ja urakka saa myös jatkumoa ihmisten lahjoittamien lankojen myötä,

Tavoitteena ryhmällä on 366 pipoa tälle vuodelle. Melkein voisi sanoa määrän olevan aliarvioutu, sillä sunnuntaina lahjoitettujen 110 pipon lisäksi kerhohuoneessa valmistui iltaan mennessä jo 11 uutta pipoa helmikuun lopulla luovutettavaksi.

Mikäli joku haluaa osallistua tempaukseen kutomalla synnytysosastolle lahjoitettavia pipoja tai sukkia, voi itsenäisesti viedä niitä sairaalalle, tai toimittaa itseään lempeästi "Pipopäiksi" kutsuville Lempinkatu 3:n kerhohuoneen kutojille helmikuun loppuun mennessä. Joka kuukauden viimeinen päivä ryhmä vie valmistamansa ja saadut pipot ja sukat eteenpäin synnytysosaston vastasyntyneiden lämmittäjiksi ja silmäniloksi.

Tammikuu 2016 039.JPG

Kuvissa ensimmäinen pipolahjoituksesta pipon päähänsä saanut Nummi-Pusulassa kotiin syntynyt Satu Tupaheimon ja Teppo Rajavan  "Elsa"tyttönen. 

Tammikuu 2016 042.JPG

Kätilö Titta Järvenpään pipoille varaama laatikko ei tahtonut saadulle määrälle oikein kunnolla edes riittää. Kuitenkin saadulla määrällä pääsee mukavasti jo helmikuuta eteenpäin, sillä entisiä lahjoituksena saatuja pipoja oli jäljellä enää vain nimeksi asti.

Tammikuu 2016 035.JPG

Kuvassa Teppo Rajava, Satu Tupaheimo, "Elsa" kätilö Titta Järvenpään sylissä pipomannekiinina, sekä pipolahjoituksen perille tuoneet Anri Kamppinen ja Taina Oranen  

 

S.K.

alue: 

Tilaisuus pohjolan superruuista 28.1.

Tule tutustumaan pohjolan superruokiin Lohjan pääkirjaston Järnefeltin saliin 28.1.2016 klo 18.00.

Superruokina tai ”superfoodeina” mainostetaan monia kaukomailta tuotuja elintarvikkeita. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä Pohjolan metsien, peltojen ja järvien antimet ovat ravintoarvoiltaan ja terveysvaikutuksiltaan superruokaa parhaimmillaan.  

Lohjan maatalousnaiset esittelevät Pohjolan superruokia Naisvoimaa tapahtumassa. Tarjolla on ruuanlaittovinkkejä sekä tietoa Pohjolan terveellisistä superruuista. Maa- ja kotitalousnaiset haluavat jakaa iloa lähiruuasta kaikkien ulottuville. Pohjolan marjat, järvikalat, rypsi, kaura ja muut viljat sekä kaalit, palkokasvit ja juurekset ansaitsevat tunnustusta. 

 

Terveellistä lähiruokaa

Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Pohjolan superruuat lautasille -hankkeeseen, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Vuosina 2015–2016 hankkeessa tavoitetaan yli 120 000 suomalaista ruokakursseilla ja tapahtumissa ympäri Suomen. Tietoa Pohjolan superruuista ja herkullisia ruokaohjeita löytyy sivulta www.maajakotitalousnaiset.fi/superruoka

Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. www.maajakotitalousnaiset.fi

alue: 

Kuntouttavan päivätoiminnan uudet osapäiväryhmät käynnistyvät tammikuussa

Lohjan ikääntyneiden palveluiden kuntouttavassa päivätoiminnassa alkaa tammikuussa uusia osapäiväryhmiä kokopäiväisen päivätoiminnan rinnalle. Ryhmät kokoontuvat Vanhusten palvelukeskuksessa, Ojamonkatu 34, noin klo 11.00-13:30 välisenä aikana. Osapäivätoimintaan sisältyy lounaan lisäksi monipuolista toimintaa asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Ryhmien tavoitteena on lisätä asiakkaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä sosiaalisia kontakteja. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa kokemuksia, tunteita ja ajatuksia sekä yhdessäolon kautta kokea iloa ja virkistystä. 

Keskiviikkoisin kokoontuva avoin ryhmä on tarkoitettu ikääntyneille omaishoitoperheille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista hoitoa ja valvontaa omaishoitajan asioinnin, virkistäytymisen tai muun hengähdystauon ajaksi. Ryhmään tulee ilmoittautua etukäteen aina kunkin viikon maanantaina klo 14.00-15.00 välisenä aikana puhelinnumeroon 044 374 1235. Toinen tiistaisin säännöllisesti kokoontuva kiinteä ryhmä on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka kaipaavat toimintaa sekä toisten ihmisten seuraa ja joille ajallisesti lyhyempi ryhmätoiminta sopii paremmin kuin kokopäiväinen päivätoiminta. Osapäiväryhmiin järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös kuljetus.

alue: 

Jang Su -terveysliikunnasta vahvistusta keholle ja helpotusta kiputiloihin

Itsepuolustuslajien pohjalta kehitetty Jang Su sopii niin urheilijoille, kuin tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsivillekin.

Jos olet saanut lihaksesi jumiin esimerkiksi päivästä toiseen toistuvalla toimistotyöllä, Jang Susta voi löytyä apu. Kyseessä on korealaisen In-Seon Hwangin vuonna 2010 kehittämä terveysliikuntalaji. Jag Su syntyi, kun lähes 40 vuotta itsepuolustuslajeja harrastanut fysioterapeutti Hwang yhdisti länsimaisen lääketieteen ja itsepuolustuslajien kehoa vahvistavat harjoitukset.

jangsu2.jpg

Lajin perustaja In-Seon Hwang.

 

-Ymmärsin, mikä on nykypäivän ihmisten terveys; sairautta on paljon. Ajattelin, että itsepuolustuslajeista voisi olla hyötyä. Näin niiden harjoitteet terveyttä edistävinä, Hwang kertoo.

Laji sopii hyvin sekä tukemaan urheilijoiden muita treenejä että helpottamaan erilaisista lihasten ja nivelten kiputiloista kärsivien oloa. Kaikenikäiset ovat tervetulleita joukkoon. Lohjalla lajia pääsee kokeilemaan ja harrastamaan Tennarissa sunnuntaisin kello 18.30-19.30.

-Jand Su -tunnilla teemme liikkeet yhdessä ja sen jälkeen niitä voi tehdä itse kotona. Ohjaaja katsoo ensin, että liikkeet tekee oikein, kertoo Lohjalla tunteja vetävä Mikko Niemi.

Kotiharjoittelua varten saa ohjeet.

-Terveysliikunta houkuttelee usein naisia harrastamaan, mutta kehon huolto ja liikeratojen avaus sopii miehillekin todella hyvin. Kaikki pystyvät harrastamaan Jang Sua, vaikkei aiempaa kokemusta olisi. Tunneilla on ollut harrastajia alle 20-vuotiaista 70-vuotiaisiin, Hwang kannustaa.

jangsu12.jpg

 

Lisää liikkuvuutta ja voimaa

-Moni kehon ongelma johtuu epätasapainoisuudesta, kuten eripituisista raajoista tai toispuoleisesta harjoittelusta, kuten esimerkiksi golfissa. Istumatyössä taas ryhti voi olla vääränlainen. Jang Sulla voi korjata näistä aiheutuvia ongelmia, Niemi kertoo.

-Jo pari kolme treeniä voi helpottaa lihasten kiputiloja. Vaurioiden kohdalla kestää pidempään, Hwang sanoo.

-Niveloireet vähenevät ja kehon tuntemus paranee. Sinä päivänä myös nukkuu tosi hyvin, kun on ollut Jang Su -tunti, joten suosittelen lajia myös unihäiriöisille. Tässä aktivoidaan ja käytetään kehoa koko ajan, vaikka rauhoitutaan, eikä liikuta nopeasti. Se auttaa kehoa elpymään, Hwang jatkaa.

Jang Suun on poimittu kamppailulajin kehoa huoltavat ja tasapainottavat elementit, mutta ei itse kamppailua. Laji onkin hyvin rauhallinen, joten se sopii hyvin myös niille, jotka eivät voi harrastaa rajua liikuntaa. Tunneilla jokainen voi tehdä harjoituksia oman kuntonsa mukaan.

-Jokaisen keho ja kunto ovat erilaiset. Tunneilla on yhteinen ohjaus, mutta annamme myös yksilöllisiä ohjeita liikkeiden hienosäätöön sen mukaan, mistä kenellekin on eniten hyötyä, Niemi selventää.

-Eräs harrastaja kertoi, että Jang Su -harjoituksia tehtyään, hän saa pitkästä aikaa itse haalarit päälle. Toinen kertoi käsiensä liikkuvuuden parantuneen ja minun itseni ei tarvitse enää syödä kipulääkkeitä selkäkipuun, Niemi jatkaa.

jangsu31.jpg

 

Aktiivista mindfulnessia

Jang Su -tunnit koostuvat kolmesta osasta. Ensin tehdään testiliikkeet ja kuunnellaan kehoa oireiden alkuperän selvittämiseksi. Sitten oireita lähdetään hoitamaan lihaskunto- ja voimaharjoittelun avulla. Lopuksi testataan uudelleen, onko harjoittelusta ollut hyötyä ja etsitään oikeat liikeradat kotiharjoittelua varten. Viimeiseen vaiheeseen kuuluu myös rentoutuminen.

-Monet kokevat Jang Sun miellyttäväksi, koska siinä ei tule hiki. Tarkoituksena on, että tulee virkistynyt olo, Hwang sanoo.

Tunneilla tehdään hitaita, kehon heikkoja kohtia vahvistavia ja kehoa tasapainottavia liikkeitä. Myös hengitysharjoitukset kuuluvat Jang Suun. Jang Su on myös todella helppo laji aloittaa liikunta, jos ei vielä harrasta mitään.

-Jang Sussa on sellaista, mitä ei löydy mistään muusta liikuntalajista. Muut hakevat joustavuutta, mutta tässä haetaan vahvuutta mm. stressiä vastaan. Jotkut ovat sanoneet, että tämä on kuin mindfulnessia, mutta liikuntaa. Eli se on tavallaan aktiivista mindfulnessia, Hwang selventää.

-Monet, esimerkiksi fysioterapeutin, osteopaatin tai kiropraktikon luona käyneet, kokevat Jand Sun todella hyväksi. Se toimii aktiivisena harjoitteluna passiivisen lisäksi, hän jatkaa.

Uudet kurssit alkavat tammikuussa. Lisää tietoa löytyy osoitteesta www.jangsu.fi.

 

alue: 

MLL tarjoaa tekemistä sekä perheille että vapaaehtoisille

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta voi saada esimerkiksi lastenhoitoapua tai perhekummin. Toisia vanhempia ja lapsia voi myös tavata perhekahviloissa ympäri Lohjaa tai ryhtyä itse vapaaehtoiseksi.

Lohjan alueella toimii kuusi Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistystä (Lohja, Virkkala, Sammatti, Karjalohja, Pusula ja Nummi). Toiminta vaihtelee eri paikallisyhdistysten välillä, mutta useimmista löytyy ainakin perhekahvila. Kahvilat toimivat vapaaehtoisvoimin, niin kuin suuri osa muustakin MLL:n toiminnasta. Onkin pitkälti vapaaehtoisista kiinni, millaista toimintaa mikäkin paikallisyhdistys järjestää.

-Lohjalla on todella aktiivisia paikallisyhdistyksiä. Väkeä ei ole hirveästi, mutta toiminnassa mukana olevat ihmiset ovat innokkaita ja kekseliäitä. Lisääkin toki toivotaan, kertoo perhekeskustoiminnan koordinaattori Annika Rinta-Jouppi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:stä.

-Yksinäisyyden vähentäminen ja maahanmuutto ovat tämän hetken haasteita. Pyrimme auttamaan silloin, kun perheillä on vasta pieniä haasteita eli ennen kuin niistä tulee isompia ongelmia, jatkaa Rinta-Jouppi.

mll.JPG

 Eevi Kiviö 3v (vas), Minna Nikkinen, Eemil Kiviö 1v, Outi Aalto, Seela Aalto 2v, Ami Toikka ja Mea Rosberg 6kk. Naiset toimivat Lohjantähden perhekeskuksessa pidettävätn perhekahvilan ohjaajina. He vinkkaavat, että aamuisin toiminta painottuu lasten kanssa askarteluun ja iltakahvilassa taas käsitellään koko perheen hyvinvointia.

 

Perhekahviloita, retkiä, kerhoja...

Perhekahvilat ovat usein kotiäitien pyörittämiä ilmaisia kohtaamispaikkoja.

-Perhekahvilat ovat paikkoja, joihin voi mennä tapaamaan muita samassa elämäntilanteessa olevia, eikä tarvitse olla yksin kotona. On hienoa, että vapaaehtoistoiminta on Suomessa suosittua. Ilman sitä jäisi moni kerho toteutumatta, Rinta-Jouppi kiittelee.

Perhekahviloista löytyy siis seuraa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kahvittelun lomassa mm. askarrellaan ja keskustellaan.

Paikallisyhdistykset pitävät myös erilaisia kerhoja, kuten askartelu-, liikunta- ja kokkikerhot. Lisäksi järjestetään mm. tapahtumia, juhlia ja retkiä lähelle ja kauas. Joiltakin paikallisyhdistyksiltä voi myös vuokrata lastentarvikkeita.

-Vuokrattavana on sellaisia tarvikkeita, joita ei välttämättä tarvita montaa kertaa, kuten matkasänkyjä, tarkentaa Rinta-Jouppi.

 

Lastenhoitoapu, perhekummitoiminta...

-Tilapäistä lastenhoitoapua voi saada esim. jos vanhemmat haluavat lähteä pariksi tunniksi jonnekin, Rinta-Jouppi kertoo.

Lastenhoitajat ovat usein opiskelijoita, joten hyöty on molemmin puolinen. Nuori saa kokemusta ja tuloja ja vanhemmat omaa aikaa.

-Lastenhoitajamme ovat luotettavia, koska kaikki on haastateltu ja he ovat käyneet kurssin, Rinta-Jouppi vakuuttaa.

Perhekummit taas ovat usein eläkeläisiä, joilla ei ole vielä omia lapsenlapsia tai työikäisiä, joiden omat lapset ovat jo teinejä/aikuisia.

-He muistavat vielä, kuinka raskasta pikkulapsiaika on ja haluavat auttaa toisia, Rinta-Jouppi sanoo.

mll1.JPG

Jana Muhamed 2v (vas) ja Suvi Savas tykkäävät käydä perhekahvilassa. Viime kerralla askarreltiin isänpäiväkortteja ja nyt tehdään tuikkukippoa. 

 

Vapaaehtoiseksi ja muuta toimintaa

MLL järjestää vapaaehtoisille koulutuksia ja perehdytystä erilaisiin tehtäviin. Vapaaehtoisia tarvitaan, koska mm. lasten ja nuorten puhelimessa pysytään vastaamaan vain osaan puheluista. Myös vanhemmille on oma ilmainen puhelin. Niin aikuisille kuin lapsille ja nuorillekin on myös nettipalvelu.

-Yhä nuoremmat soittavat puhelimiin. Ennen lapset halusivat jutella esimerkiksi kaverisuhteista, mutta nykyään puhutaan enemmän myös ns. aikuisten asioista, kuten alkoholista, seksistä ja seurustelusta. Lapsen pitäisi saada olla lapsi. Onko elämä muuttunut liian vakavaksi lapsillekin? Tuntuuko heistä, että täytyy pärjätä itsekseen? Rinta-Jouppi pohtii.

Uutena juttuna ovat terho-kerhot, joita järjestetään yhteistyössä SPR:n ja vanhainkotien kanssa. Ideana on, että sukupolvet kohtaavat yhteisen harrastamisen ja puuhailun parissa. Yksi terho-kerho järjesteään Pusulan vanhainkodissa pe 4.12. klo 12.30-14.00.

Lisäksi MLL:n toimintaan kuuluu mm. erilaisia kampanjoita, kirpputoreja, keräyksiä, lukumummi- ja lukuvaaritoiminta sekä tukioppilastoiminta yhdessä koulujen kanssa.

-Esimerkiksi lastenhoitokurssi on tulossa kesäkuussa. Kurssille tulo ei vielä sido mihinkään, Rinta-Jouppo vinkkaa.

 

Toimintaa Lohjalla

Perhekahviloita: Perhekeskus Lohjantähdessä to klo 9.30-11.30, iltaperhekahvila 9.12. klo 17.30-19.30 ja 19.1. alkaen joka kuun kolmantena tiistaina. Lehmijärvellä Hongiston koulussa to klo 9.30-11.30. Virkkalantie 17 A 3:ssa pe klo 9.30-11.30. Sammatissa Iidan kammarissa ma klo 10-12. Karjalohjalla liikuntahallin yläkerrassa to klo 9.30-11.30 ja Pusulassa (Kivikoulun 2.krs) ma klo 10-12.

Muskareita: Muskariryhmät kokoontuvat lauantaisin 16.1.2016 alkaen osoitteessa Suurlohjankatu 25-27 E Lohja (käynti Kontionkadun puolelta). La klo 9.30 – 10.15 Vauvamuskari / Perhemuskari, la klo 10.30 – 11.15 1-2-vuotiaat (aikuisen kanssa), la 11.30 – 12.15 2-3-vuotiaat (aikuisen kanssa) ja la 12.30 – 13.15 3-6-vuotiaat. Lisätietoja: Noora Kuhlman, 044-0323984. Perheliikunta, keskiviikkoisin klo 17 - 17.45, Asemanpellon koulu 13.1.2016 alkaen. Lisätietoja:Sofia Hellgren, puh. 040 587 2474.

Tarkemmat tiedot sekä lisää kerhoja ja toimintaa löytyy paikallisyhdistysten omilta nettisivuilta.  

alue: 

Hiukset vaativat hoitoa voidakseen hyvin

Etenkin talvisin suomalainen hiustyyppi on kovilla. Niin kuin monessa muussakin asiassa, pienet asiat ovat suuria myös hiusten hoidossa.

hius.JPG

Mirva Raunemaa (keskellä) sekä harjoittelijat Julia Sirkunen (vas) ja Saila Moilanen.

 

Parturi-kampaaja Mirka Raunemaa PK-Dion Oy:stä kertoo, että hiusten hoitoon liittyy paljon vääriä käsityksiä.

-Moni ajattelee, että hiukset kuivuvat pesemisestä, eikä pesun jälkeen kannata käyttää mitään hoitotuotteita, vaan antaa hiusten olla luonnontilassa, Raunemaa sanoo.

Asian on kuitenkin juuri päinvastoin. Hiukset kaipaavat pesua, ja suojaavaa hoitotuotetta olisi hyvä käyttää aina pesun jälkeen. Se tulee laittaa pyyhekuiviin hiuksiin, sillä märkä hius ei ime hoitoainetta.

-Hoitavat muotoilutuotteet suojaavat hiusta esimerkiksi ilmansaasteilta ja hiuslakoilta. Hiukset on myös helpompi selvittää. Voidemaiset tuotteet ovat parhaita, sillä ne levittyvät tasaisesti ympäri hiuksia.

Hiusten pesutekniikkaankin kannattaa kiinnittää huomiota.

-Märät hiukset vaurioituvat ja katkeilevat helpommin, kuin kuivat. Moni pesee hiuksiaan, kuin olisi mattopyykillä, vaikka riittäisi, että shampoon pyyhkii päänahkaan, sanoo Raunemaa.

Hiuksia ei saisi myöskään kuivata hankaamalla edes takaisin.

Talvella hiustenhoito on vielä tärkeämpää, kuin kesällä, koska niin kuiva huoneilma, kuin pakkanenkin kuivattavat hiuksia. Ilman kosteus laskee sitä enemmän mitä kovempi pakkanen on. Hiukset kuivuvat niin kuin ihokin.Talven vaikutus voi näkyä myös niin, että silloin oireita saattavat aiheuttaa sellaisetkin tuotteet, jotka eivät tee sitä kesällä. Myös lämpötilan vaihtelut rasittavat hiuksia. Saunassa hiukset voi suojata esimerkiksi kietomalla ne märkään pyyhkeeseen.

-Saunassa hiki suojaa ihoa, mutta hiuksilla ei ole mitään suojaa, Raunemaa muistuttaa.

 

Hoitotuotteet

Raunemaa kertoo, että edes kampaajat itse, eivät ole aina kartalla siitä, mihin eri tuotteita käytetään ja miksi. Ei siis ole ihme, että ihmiten tietoisuus hiusten oikeasta hoidosta on yleisestikin heikkoa. Hiusten kuntoon ja hyvinvointiin voi kuitenkin vaikuttaa paljon itse. Esimerkiksi pois huuhdeltava ja hiuksiin jäävä hoitoaine ovat kaksi eri asiaa.

-Pois huuhdeltava hoitoaine sulkee kyllä hiussuomuja, mutta ei kuitenkaan suojaa hiuksia yhtä tehokkaasti, kuin hiuksiin jäävä. Hoitava muotoilutuote tuo hiuksiin taipuisuutta ja kimmoisuutta, Raunemaa sanoo.

Välillä on hyvä tehdä myös syväpuhdistus etenkin, jos hiuksiin jää paljon muotoiluainejäämiä. Syväpuhdistuksen jälkeen tehdään kosteuttava ja paikkaava hoito.

-Ei ole olemassa vain yhtä ainetta, joka tekisi kaiken, mutta ei hiusten hoito vie kauaa aikaa. Pienet asiat ovat hiusten hoidossa suuria, Rainemaa sanoo.

-Tuotteiden hinnalla ei ole niin väliä, kunhan ne ovat oikeanlaisia omille hiuksille, hän muistuttaa.

Hoitotuotteiden tulee myös antaa vaikuttaa riittävän kauan. Raunemaan mukaan paljon puhuttu silikoni ei itsessään ole paha hiuksille, vaan huomio kannattaa kiinnittää silikonin laatuun. Miesten iloksi hän kertoo, että kaljuuntumista pystytään jarruttamaan, vaikka sitä ei kokonaan voidakaan estää.

Hiustensa hyvinvointiin ja ulkonäköön voi vaikuttaa myös ruokavalion avulla.

-Paljon rasvaista kalaa ja vihanneksia. Sinkki, biotiini, kalaöljyt sekä A- ja D-vitamiini tekevät hiuksille hyvää, kuuluu Raunemaan ohje.

 

Harmaa muodissa

-Harmaat hiukset ovat nyt viimeistä huutoa. Suosiossa ovat metalliset ja pehmeät värit. Kaikki hiusten pituudet ovat muodissa. Jakauksia tehdään leikkaamalla osa hiuksista lyhyiksi. Myös lyhyiden hiusten kuviointi on erittäin in, Raunemaa kertoo.

Raunemaa vahvistaa, että muoti todella tulee valtameren takaa.

-Jenkkinäyttelijöiden muoti tulee meille parin vuoden viiveellä.

Raunemaa vinkkaa, että pigmenttivärit sopivat yleensä myös niille, jotka ovat allergisia muille hiusväreille. Suoristusrautojen ja kihartimien laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.

-Hyvä rauta on hiuksille parempi kuin huono. Eri rautojen hintaerotkaa eivät ole suuria. Lämpösuojaa pitää kuitenkin käyttää aina raudan alle.

Ja vielä viimeinen vinkki: Lakattuihin hiuksiin rautaa ei kannata käyttää.

 

alue: 

Hyvän olon päivä 28.11. Kalkkipetterissä

Kalkkipetterin hyvinvointiyrittäjät ja käsityöläiset esittäytyvät.

Kalkkipetterissä järjestetään lauantaina 28.11. kello 9.00-15.00 avoimet ovet, joissa Kalkkipetterin hyvinvointiyrittäjät ja käsityöläiset esittelevät palveluitaan ja tuotteitaan. Luvassa on mm. näytehoitoja, maistiaisia ja kehonkoostumusmittausta. Kävijöiden kesken arvotaan lahjakortteja ja tuotepaketteja. Välillä voi myös poiketa kahvio Ainoon herkuttelemaan.

avoimet12.jpg

Kalkkipetteri kätkee sisäänsä yrityksiä, joista moni ei edes tiedä.

 

-Kalkkipetteri on monille vieras, ihmiset eivät tiedä, että siellä on tälläistä toimintaa. Avoimissa ovissa myös uudet yrittäjät pääsevät esille, sanoo Maija Heikkinen, yksi Kalkkipetterin yrittäjistä.

Hänen yrityksensä on toiminut nyt kolme vuotta Kalkkipetterissä ja Heikkinen on paikkaan tyytyväinen.

-Tykkään olla täällä. Tämä on rauhallinen ja hiljainen paikka. Aiemmin olin keskustassa, hän sanoo.

Hyvän olon päivään voi tulla tapaamaan yrittäjiä ja esimerkiksi ostamaan lahjakortteja joululahjoiksi.

-Moni on sanonut, että lahjakortti on mieleinen lahja, koska se tulee nimenomaan itselle, toisin kuin esimerkiksi perheen äidille annettava sähkövatkain, Heikkinen sanoo.

 

Avoimissa ovissa esittäytyvät...

Matti Majava ja Suomen Farkkumuseo. Majava kertoo farkkujen historiaa ja esittelee farkkuja.

Milla von Konow raottaa studionsa ovea ja esittelee töitään. Hän kuvaa mm. vastasyntyneitä vauvoja ja vauvamasuja. Nettisivut: vastasyntynyt.com.

Merjan Sportti avaa personal trainer studion Kalkkipetterillä tammikuun puolivälissä. Avointen ovien päivänä voi tutustua tulevaan tarjontaan: yksilövalmennus, kahvakuula- ja Bailamama tunnit.

TR hyvinvointi tekee intialaisia pää- käsi- ja jalkahierontoja sekä kohottavaa kasvo- ja päähierontaa. Tapahtumapäivänä on tarjolla näytehoitoja ja kehonkoostumusmittauksia sekä mahdollisuus tutustua Herbalife Skin -tuotteisiin.

Tmi Pirjo Nummi tarjoaa erilaisia hyvinvointipalveluja, jotka liittyvät arkipäivän jaksamiseen. Lauantaina esittelyssä reiki-energiahoito ja Jeunesse -kosmetiikkatuotteita. Lisäksi maistiaisia antioksidanteista.

Tmi Maija Heikkinen on erikoishermoratahieroja, joka tekee myös intialaisia hierontoja. Tapahtumapäivänä näytehoitoja. Lisäksi hän on LR-hyvinvointituotteiden itsenäinen jälleenmyyjä.

Lisäksi avoimissa ovissa esittäytyvät: Jalkahoitaja Tmi Henni-Riikka Hakulinen. Ekokampaamo/Luontaishoitola Pegasos. Kutomo Eket, sisustustekstiilit. Gunilla Räikkönen, tilkkutyöpaja ja ompelutarvikkeet. Teatteri Trala esittelee tulevaa ohjelmistoaan ja pitää kirpputoria. Kahvio Aino on tavallisesti avoinna arkisin, mutta nyt koko avoimien ovien ajan.

Kalkkipetteri sijaitsee Virkkalassa osoitteessa Kievarintie 23.

avoimet2.jpg

Hyvän olon päivässä pääsee tutustumaan hyvinvointiyrittäjiin. 

Kuvat: Taina Riihimäki.

 

alue: 

Älä ole liikuntapiru -kampanja kannustaa ottamaan toiset huomioon

Kampanjan puitteissa syntyi mm. hauska video havainnollistamaan sitä, millaisia liikuntapiruja yhteisillä liikuntapaikoillamme liikkuu.

Toisten huomioon ottaminen lähtee pienistä asioista. Lohjan Liikuntakeskus ja Lohjan Teatteri ovat yhdistäneet voimansa, jotta kaikki voisivat liikkua sovussa yhteisillä liikuntapaikoilla.

-Meille tulee palautetta, että on liikaa asiakkaita. Asiakkaiden käytöksessä on myös havaittu itsekkyyttä, toisia ei oteta huomioon, sanoo Jukka Vienonen Lohjan Liikuntakeskuksesta.

Yhteiskunnassa laajemminkin havaittava minä-keskeisyys nostaa päätään liikunnassakin. Joku haluaa vallata uima-altaasta kokonaisen radan itselleen, toinen heittää löylyä välittämättä muista saunojista ja kolmas haluaa hätää lapset ja hitaat hiihtäjät pois laduilta.

-Monet mukavat ihmiset muuttuvat pirullisiksi, kun jalkaan laitetaan sukset, Vienonen toteaa.

Nyt eletään liikuntapaikkojen vilkkaita aikaa ja välillä voi tuntua ahtaalta. Ahtauteen ei kuitenkaan pyritä, vaan tilojen optimaaliseen käyttöön.

-Neidonkeitaassa on seitsemän saunaa, mutta kaikkia ei aina kannata pitää päällä. Se on kaikkien etu pitkässä juoksussa. Samoin on liikuntaryhmien kanssa. Niitä vedetään mielellään täysille saleille, niin hinnat voidaan pitää alhaisempina, Vienonen avaa.

Liikuntakeskus on aiemminkin yrittänyt lisätä toisten huomiointia.

-Yritimme ”huomioithan muut”-lauseella, mutta ei se tehonnut. Nyt koitetaan sarkasmin keinoilla, jos se olisi tehokkaampaa. Viihtyvyydestä vastataan yhdessä. Se ei ole vain henkilökunnan asia, Vienonen muistuttaa.

Kampanjan puitteissa toivotaan facebook-keskustelua ja ideointia, miten toiset voisi huomioida paremmin. Parhaat ideat palkitaan.

liikunta.JPG

Jukka Vienonen näyttää Älä ole liikuntapiru -kampanjan tarraa, joka muistuttaa toisten huomioimisesta.

 

Kiukaastakin vietiin kivet

Älä ole liikuntapiru -kampanjan puitteissa toteutettiin mm. liikuntapirujen toimia havainnollistava video. Liikuntapirun roolissa nähdään Niko Mikkonen.

-Sari Niinikosken (Lohjan Teatteri) kanssa alettiin keväällä miettiä, miten me valmistaudumme syksyyn. Löyhistä ideoista saatiin kasattua loistava video, joka kestää usemmankin katselukerran, Vienonen sanoo.

Video ei ole lainkaan saarnaava, kaikkea muuta. Se on hauska. Hauskuuden lomaan kätkeytyy onnistuneesti myös tärkeä viesti. Videolla nähdään monenlaista huonoa käytöstä. Sen tapahtumia on toki kärjistetty, mutta esimerkkien pohjalta löytyvät kuitenkin todelliset tapaukset. Joku todella on esimerkiksi varastanut saunasta kiuaskiviä.

-Ajattelin, että onko tämä nyt ihan totta, mutta joku näköjään on niin pirullinen, ihmettelee Mikkonen.

-Ihmettelimme, kun kiuaskiviä kului ja niitä piti lisätä. Sitten saimme silminnäkijähavainnon, Vienonen vahvistaa.

Videota on tarkoitus tehdä lisää, kun tulee lunta. Materiaalistakaan ei ole pulaa.

-Esimerkkejä meiltä kyllä löytyy, sanoo Johanna Manner Liikuntakeskuksesta.

Videon lisäksi toisten huomioon otosta muistuttavat tarrat, joita löytyy mm. Tennarista ja Neidonkeitaan pukuhuoneista ja uima-altailta. Tarrat on selvästi huomattu.

-Ne ovat aiheuttaneet sekä positiivista että negatiivista huomiota, Vienonen kertoo.

Videon voi katsoa osoitteissa www.lohjanliikuntakeskus.fi ja www.facebook.com/Lohjan.Liikuntakeskus.Oy.

liikuntapiru1.jpg

 Liikuntapiru ei ota toisia huomioon.

 

Liikuntapiru syrjii

Huonolla käytöksellä ja pikku piruilua voi olla hetken harmistusta vakavammatkin seuraukset.

-Oman ja yhteisen rajat ovat hämärtyneet yhteiskunnassa. Yhteisille alueille pitäisi mahtua koko yhteiskunnan kirjo. Se passivoi ja syrjäyttää, jos luodaa sellainen henki, ettet voi tulla liikkumaan, jos et ole yhtä hyvässä kunnossa, kuin naapurin Erkki. Liikunnalla on iso merkitys sille, miten porukka voi, tiivistää Mikkonen.

-Liikuntapiru on yhteiskunnallisesti kalliskin henkilö, jos hän onnistuu vähentämään toisten liikkumista. Siitä seuraa lisää terveysmenoja, Vienonen jatkaa.

Vaikka toisten huomioimatta jättäminen on lisääntyny, on positiivistakin kehitystä tapahtunut.

-Liikuntapaikat koetaan sillälailla omiksi, että ilkivalta on vähentynyt, Vienonen kertoo.

 

Supersunnuntai

Toiset pääsee ottamaan huomioon heti ensi sunnuntaina 29.11., kun Neidonkeitaassa järjestetään vesitreenien supersunnuntai. Vesiliikuntalajeja pääsee kokeilemaan pientä maksua vastaan. Lisäksi Neidonkeidas tarjoaa urheilujuoman. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Päivän ohjelma on seuraava: Kello 14.00-14.30 Frisbee-vesitreeni, kello 14.30-15.00 Vesijuoksutreeni pikkupötkylöillä, kello 15.15-15.45 Vesitreeni, kello 15.45-16.15 Pyyhe-vesitreeni (oma käsipyyhe mukaan) ja kello 16.15-16.30 Venyttely (terapia-allas).

 

alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Hyvinvointi