Hyvinvointi

Mainos

"Pipopäiltä" 110 lämpimän pipon ja myssyn lahjoitus Lohjan aluesairaalan synnytysosastolle

Kätilö Titta Järvenpää oli iloisesti yllättynyt, kun sunnuntai- iltapäivällä Lohjan aluesairaalan synnytysosastolle marssi pienimuotoinen lähetystö tuomaan kudottuja myssyjä ja pipoja lahjoitettavaksi vastasyntyneille lohjalaisille. Anri Kamppinen ja Taina Oranen toivat yhteensä 110 erikokoista ja -väristä pipoa, joita usea vapaaehtoinen oli urakoinut, tai joita varten oli saatu lahjoitettuja lankoja usealta henkilölltä.

Ensimmäinen lämpimän pipon saanut oli Nummi-Pusulassa kotiin paukkupakkasilla syntynyt "Elsa" tyttö, jonka onnelliset vanhemmat Satu Tupaheimo ja Teppo Rajava hämmästelivät pipojen kirjoa ja runsautta. Äiti valitsikin mieleisensä pipon vaikean valinnan jälkeen. Eri värisiä ja mallisia oli tarjolla liiankin kanssa, muta valittu pipo oli juuri mukavan pehmoinen ja sopivan kokoinen.

Lempinkatu 3:n kerhohuoneessa kokoontuva vaihtelevasti eri asukkaista kokoontuva ryhmä on urakoinut pipoja luppoaikanaan muiden omien neulontatöidensä välissä. Muutama lohjalainen on tuonut neulomansa pikkuiset pipot samaaan lahjoitettavaan erään ja urakka saa myös jatkumoa ihmisten lahjoittamien lankojen myötä,

Tavoitteena ryhmällä on 366 pipoa tälle vuodelle. Melkein voisi sanoa määrän olevan aliarvioutu, sillä sunnuntaina lahjoitettujen 110 pipon lisäksi kerhohuoneessa valmistui iltaan mennessä jo 11 uutta pipoa helmikuun lopulla luovutettavaksi.

Mikäli joku haluaa osallistua tempaukseen kutomalla synnytysosastolle lahjoitettavia pipoja tai sukkia, voi itsenäisesti viedä niitä sairaalalle, tai toimittaa itseään lempeästi "Pipopäiksi" kutsuville Lempinkatu 3:n kerhohuoneen kutojille helmikuun loppuun mennessä. Joka kuukauden viimeinen päivä ryhmä vie valmistamansa ja saadut pipot ja sukat eteenpäin synnytysosaston vastasyntyneiden lämmittäjiksi ja silmäniloksi.

Tammikuu 2016 039.JPG

Kuvissa ensimmäinen pipolahjoituksesta pipon päähänsä saanut Nummi-Pusulassa kotiin syntynyt Satu Tupaheimon ja Teppo Rajavan  "Elsa"tyttönen. 

Tammikuu 2016 042.JPG

Kätilö Titta Järvenpään pipoille varaama laatikko ei tahtonut saadulle määrälle oikein kunnolla edes riittää. Kuitenkin saadulla määrällä pääsee mukavasti jo helmikuuta eteenpäin, sillä entisiä lahjoituksena saatuja pipoja oli jäljellä enää vain nimeksi asti.

Tammikuu 2016 035.JPG

Kuvassa Teppo Rajava, Satu Tupaheimo, "Elsa" kätilö Titta Järvenpään sylissä pipomannekiinina, sekä pipolahjoituksen perille tuoneet Anri Kamppinen ja Taina Oranen  

 

S.K.

alue: 

Tilaisuus pohjolan superruuista 28.1.

Tule tutustumaan pohjolan superruokiin Lohjan pääkirjaston Järnefeltin saliin 28.1.2016 klo 18.00.

Superruokina tai ”superfoodeina” mainostetaan monia kaukomailta tuotuja elintarvikkeita. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä Pohjolan metsien, peltojen ja järvien antimet ovat ravintoarvoiltaan ja terveysvaikutuksiltaan superruokaa parhaimmillaan.  

Lohjan maatalousnaiset esittelevät Pohjolan superruokia Naisvoimaa tapahtumassa. Tarjolla on ruuanlaittovinkkejä sekä tietoa Pohjolan terveellisistä superruuista. Maa- ja kotitalousnaiset haluavat jakaa iloa lähiruuasta kaikkien ulottuville. Pohjolan marjat, järvikalat, rypsi, kaura ja muut viljat sekä kaalit, palkokasvit ja juurekset ansaitsevat tunnustusta. 

 

Terveellistä lähiruokaa

Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Pohjolan superruuat lautasille -hankkeeseen, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Vuosina 2015–2016 hankkeessa tavoitetaan yli 120 000 suomalaista ruokakursseilla ja tapahtumissa ympäri Suomen. Tietoa Pohjolan superruuista ja herkullisia ruokaohjeita löytyy sivulta www.maajakotitalousnaiset.fi/superruoka

Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. www.maajakotitalousnaiset.fi

alue: 

Kuntouttavan päivätoiminnan uudet osapäiväryhmät käynnistyvät tammikuussa

Lohjan ikääntyneiden palveluiden kuntouttavassa päivätoiminnassa alkaa tammikuussa uusia osapäiväryhmiä kokopäiväisen päivätoiminnan rinnalle. Ryhmät kokoontuvat Vanhusten palvelukeskuksessa, Ojamonkatu 34, noin klo 11.00-13:30 välisenä aikana. Osapäivätoimintaan sisältyy lounaan lisäksi monipuolista toimintaa asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Ryhmien tavoitteena on lisätä asiakkaiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä sosiaalisia kontakteja. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa kokemuksia, tunteita ja ajatuksia sekä yhdessäolon kautta kokea iloa ja virkistystä. 

Keskiviikkoisin kokoontuva avoin ryhmä on tarkoitettu ikääntyneille omaishoitoperheille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista hoitoa ja valvontaa omaishoitajan asioinnin, virkistäytymisen tai muun hengähdystauon ajaksi. Ryhmään tulee ilmoittautua etukäteen aina kunkin viikon maanantaina klo 14.00-15.00 välisenä aikana puhelinnumeroon 044 374 1235. Toinen tiistaisin säännöllisesti kokoontuva kiinteä ryhmä on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka kaipaavat toimintaa sekä toisten ihmisten seuraa ja joille ajallisesti lyhyempi ryhmätoiminta sopii paremmin kuin kokopäiväinen päivätoiminta. Osapäiväryhmiin järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös kuljetus.

alue: 

Jang Su -terveysliikunnasta vahvistusta keholle ja helpotusta kiputiloihin

Itsepuolustuslajien pohjalta kehitetty Jang Su sopii niin urheilijoille, kuin tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsivillekin.

Jos olet saanut lihaksesi jumiin esimerkiksi päivästä toiseen toistuvalla toimistotyöllä, Jang Susta voi löytyä apu. Kyseessä on korealaisen In-Seon Hwangin vuonna 2010 kehittämä terveysliikuntalaji. Jag Su syntyi, kun lähes 40 vuotta itsepuolustuslajeja harrastanut fysioterapeutti Hwang yhdisti länsimaisen lääketieteen ja itsepuolustuslajien kehoa vahvistavat harjoitukset.

jangsu2.jpg

Lajin perustaja In-Seon Hwang.

 

-Ymmärsin, mikä on nykypäivän ihmisten terveys; sairautta on paljon. Ajattelin, että itsepuolustuslajeista voisi olla hyötyä. Näin niiden harjoitteet terveyttä edistävinä, Hwang kertoo.

Laji sopii hyvin sekä tukemaan urheilijoiden muita treenejä että helpottamaan erilaisista lihasten ja nivelten kiputiloista kärsivien oloa. Kaikenikäiset ovat tervetulleita joukkoon. Lohjalla lajia pääsee kokeilemaan ja harrastamaan Tennarissa sunnuntaisin kello 18.30-19.30.

-Jand Su -tunnilla teemme liikkeet yhdessä ja sen jälkeen niitä voi tehdä itse kotona. Ohjaaja katsoo ensin, että liikkeet tekee oikein, kertoo Lohjalla tunteja vetävä Mikko Niemi.

Kotiharjoittelua varten saa ohjeet.

-Terveysliikunta houkuttelee usein naisia harrastamaan, mutta kehon huolto ja liikeratojen avaus sopii miehillekin todella hyvin. Kaikki pystyvät harrastamaan Jang Sua, vaikkei aiempaa kokemusta olisi. Tunneilla on ollut harrastajia alle 20-vuotiaista 70-vuotiaisiin, Hwang kannustaa.

jangsu12.jpg

 

Lisää liikkuvuutta ja voimaa

-Moni kehon ongelma johtuu epätasapainoisuudesta, kuten eripituisista raajoista tai toispuoleisesta harjoittelusta, kuten esimerkiksi golfissa. Istumatyössä taas ryhti voi olla vääränlainen. Jang Sulla voi korjata näistä aiheutuvia ongelmia, Niemi kertoo.

-Jo pari kolme treeniä voi helpottaa lihasten kiputiloja. Vaurioiden kohdalla kestää pidempään, Hwang sanoo.

-Niveloireet vähenevät ja kehon tuntemus paranee. Sinä päivänä myös nukkuu tosi hyvin, kun on ollut Jang Su -tunti, joten suosittelen lajia myös unihäiriöisille. Tässä aktivoidaan ja käytetään kehoa koko ajan, vaikka rauhoitutaan, eikä liikuta nopeasti. Se auttaa kehoa elpymään, Hwang jatkaa.

Jang Suun on poimittu kamppailulajin kehoa huoltavat ja tasapainottavat elementit, mutta ei itse kamppailua. Laji onkin hyvin rauhallinen, joten se sopii hyvin myös niille, jotka eivät voi harrastaa rajua liikuntaa. Tunneilla jokainen voi tehdä harjoituksia oman kuntonsa mukaan.

-Jokaisen keho ja kunto ovat erilaiset. Tunneilla on yhteinen ohjaus, mutta annamme myös yksilöllisiä ohjeita liikkeiden hienosäätöön sen mukaan, mistä kenellekin on eniten hyötyä, Niemi selventää.

-Eräs harrastaja kertoi, että Jang Su -harjoituksia tehtyään, hän saa pitkästä aikaa itse haalarit päälle. Toinen kertoi käsiensä liikkuvuuden parantuneen ja minun itseni ei tarvitse enää syödä kipulääkkeitä selkäkipuun, Niemi jatkaa.

jangsu31.jpg

 

Aktiivista mindfulnessia

Jang Su -tunnit koostuvat kolmesta osasta. Ensin tehdään testiliikkeet ja kuunnellaan kehoa oireiden alkuperän selvittämiseksi. Sitten oireita lähdetään hoitamaan lihaskunto- ja voimaharjoittelun avulla. Lopuksi testataan uudelleen, onko harjoittelusta ollut hyötyä ja etsitään oikeat liikeradat kotiharjoittelua varten. Viimeiseen vaiheeseen kuuluu myös rentoutuminen.

-Monet kokevat Jang Sun miellyttäväksi, koska siinä ei tule hiki. Tarkoituksena on, että tulee virkistynyt olo, Hwang sanoo.

Tunneilla tehdään hitaita, kehon heikkoja kohtia vahvistavia ja kehoa tasapainottavia liikkeitä. Myös hengitysharjoitukset kuuluvat Jang Suun. Jang Su on myös todella helppo laji aloittaa liikunta, jos ei vielä harrasta mitään.

-Jang Sussa on sellaista, mitä ei löydy mistään muusta liikuntalajista. Muut hakevat joustavuutta, mutta tässä haetaan vahvuutta mm. stressiä vastaan. Jotkut ovat sanoneet, että tämä on kuin mindfulnessia, mutta liikuntaa. Eli se on tavallaan aktiivista mindfulnessia, Hwang selventää.

-Monet, esimerkiksi fysioterapeutin, osteopaatin tai kiropraktikon luona käyneet, kokevat Jand Sun todella hyväksi. Se toimii aktiivisena harjoitteluna passiivisen lisäksi, hän jatkaa.

Uudet kurssit alkavat tammikuussa. Lisää tietoa löytyy osoitteesta www.jangsu.fi.

 

alue: 

MLL tarjoaa tekemistä sekä perheille että vapaaehtoisille

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta voi saada esimerkiksi lastenhoitoapua tai perhekummin. Toisia vanhempia ja lapsia voi myös tavata perhekahviloissa ympäri Lohjaa tai ryhtyä itse vapaaehtoiseksi.

Lohjan alueella toimii kuusi Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistystä (Lohja, Virkkala, Sammatti, Karjalohja, Pusula ja Nummi). Toiminta vaihtelee eri paikallisyhdistysten välillä, mutta useimmista löytyy ainakin perhekahvila. Kahvilat toimivat vapaaehtoisvoimin, niin kuin suuri osa muustakin MLL:n toiminnasta. Onkin pitkälti vapaaehtoisista kiinni, millaista toimintaa mikäkin paikallisyhdistys järjestää.

-Lohjalla on todella aktiivisia paikallisyhdistyksiä. Väkeä ei ole hirveästi, mutta toiminnassa mukana olevat ihmiset ovat innokkaita ja kekseliäitä. Lisääkin toki toivotaan, kertoo perhekeskustoiminnan koordinaattori Annika Rinta-Jouppi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:stä.

-Yksinäisyyden vähentäminen ja maahanmuutto ovat tämän hetken haasteita. Pyrimme auttamaan silloin, kun perheillä on vasta pieniä haasteita eli ennen kuin niistä tulee isompia ongelmia, jatkaa Rinta-Jouppi.

mll.JPG

 Eevi Kiviö 3v (vas), Minna Nikkinen, Eemil Kiviö 1v, Outi Aalto, Seela Aalto 2v, Ami Toikka ja Mea Rosberg 6kk. Naiset toimivat Lohjantähden perhekeskuksessa pidettävätn perhekahvilan ohjaajina. He vinkkaavat, että aamuisin toiminta painottuu lasten kanssa askarteluun ja iltakahvilassa taas käsitellään koko perheen hyvinvointia.

 

Perhekahviloita, retkiä, kerhoja...

Perhekahvilat ovat usein kotiäitien pyörittämiä ilmaisia kohtaamispaikkoja.

-Perhekahvilat ovat paikkoja, joihin voi mennä tapaamaan muita samassa elämäntilanteessa olevia, eikä tarvitse olla yksin kotona. On hienoa, että vapaaehtoistoiminta on Suomessa suosittua. Ilman sitä jäisi moni kerho toteutumatta, Rinta-Jouppi kiittelee.

Perhekahviloista löytyy siis seuraa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kahvittelun lomassa mm. askarrellaan ja keskustellaan.

Paikallisyhdistykset pitävät myös erilaisia kerhoja, kuten askartelu-, liikunta- ja kokkikerhot. Lisäksi järjestetään mm. tapahtumia, juhlia ja retkiä lähelle ja kauas. Joiltakin paikallisyhdistyksiltä voi myös vuokrata lastentarvikkeita.

-Vuokrattavana on sellaisia tarvikkeita, joita ei välttämättä tarvita montaa kertaa, kuten matkasänkyjä, tarkentaa Rinta-Jouppi.

 

Lastenhoitoapu, perhekummitoiminta...

-Tilapäistä lastenhoitoapua voi saada esim. jos vanhemmat haluavat lähteä pariksi tunniksi jonnekin, Rinta-Jouppi kertoo.

Lastenhoitajat ovat usein opiskelijoita, joten hyöty on molemmin puolinen. Nuori saa kokemusta ja tuloja ja vanhemmat omaa aikaa.

-Lastenhoitajamme ovat luotettavia, koska kaikki on haastateltu ja he ovat käyneet kurssin, Rinta-Jouppi vakuuttaa.

Perhekummit taas ovat usein eläkeläisiä, joilla ei ole vielä omia lapsenlapsia tai työikäisiä, joiden omat lapset ovat jo teinejä/aikuisia.

-He muistavat vielä, kuinka raskasta pikkulapsiaika on ja haluavat auttaa toisia, Rinta-Jouppi sanoo.

mll1.JPG

Jana Muhamed 2v (vas) ja Suvi Savas tykkäävät käydä perhekahvilassa. Viime kerralla askarreltiin isänpäiväkortteja ja nyt tehdään tuikkukippoa. 

 

Vapaaehtoiseksi ja muuta toimintaa

MLL järjestää vapaaehtoisille koulutuksia ja perehdytystä erilaisiin tehtäviin. Vapaaehtoisia tarvitaan, koska mm. lasten ja nuorten puhelimessa pysytään vastaamaan vain osaan puheluista. Myös vanhemmille on oma ilmainen puhelin. Niin aikuisille kuin lapsille ja nuorillekin on myös nettipalvelu.

-Yhä nuoremmat soittavat puhelimiin. Ennen lapset halusivat jutella esimerkiksi kaverisuhteista, mutta nykyään puhutaan enemmän myös ns. aikuisten asioista, kuten alkoholista, seksistä ja seurustelusta. Lapsen pitäisi saada olla lapsi. Onko elämä muuttunut liian vakavaksi lapsillekin? Tuntuuko heistä, että täytyy pärjätä itsekseen? Rinta-Jouppi pohtii.

Uutena juttuna ovat terho-kerhot, joita järjestetään yhteistyössä SPR:n ja vanhainkotien kanssa. Ideana on, että sukupolvet kohtaavat yhteisen harrastamisen ja puuhailun parissa. Yksi terho-kerho järjesteään Pusulan vanhainkodissa pe 4.12. klo 12.30-14.00.

Lisäksi MLL:n toimintaan kuuluu mm. erilaisia kampanjoita, kirpputoreja, keräyksiä, lukumummi- ja lukuvaaritoiminta sekä tukioppilastoiminta yhdessä koulujen kanssa.

-Esimerkiksi lastenhoitokurssi on tulossa kesäkuussa. Kurssille tulo ei vielä sido mihinkään, Rinta-Jouppo vinkkaa.

 

Toimintaa Lohjalla

Perhekahviloita: Perhekeskus Lohjantähdessä to klo 9.30-11.30, iltaperhekahvila 9.12. klo 17.30-19.30 ja 19.1. alkaen joka kuun kolmantena tiistaina. Lehmijärvellä Hongiston koulussa to klo 9.30-11.30. Virkkalantie 17 A 3:ssa pe klo 9.30-11.30. Sammatissa Iidan kammarissa ma klo 10-12. Karjalohjalla liikuntahallin yläkerrassa to klo 9.30-11.30 ja Pusulassa (Kivikoulun 2.krs) ma klo 10-12.

Muskareita: Muskariryhmät kokoontuvat lauantaisin 16.1.2016 alkaen osoitteessa Suurlohjankatu 25-27 E Lohja (käynti Kontionkadun puolelta). La klo 9.30 – 10.15 Vauvamuskari / Perhemuskari, la klo 10.30 – 11.15 1-2-vuotiaat (aikuisen kanssa), la 11.30 – 12.15 2-3-vuotiaat (aikuisen kanssa) ja la 12.30 – 13.15 3-6-vuotiaat. Lisätietoja: Noora Kuhlman, 044-0323984. Perheliikunta, keskiviikkoisin klo 17 - 17.45, Asemanpellon koulu 13.1.2016 alkaen. Lisätietoja:Sofia Hellgren, puh. 040 587 2474.

Tarkemmat tiedot sekä lisää kerhoja ja toimintaa löytyy paikallisyhdistysten omilta nettisivuilta.  

alue: 

Hiukset vaativat hoitoa voidakseen hyvin

Etenkin talvisin suomalainen hiustyyppi on kovilla. Niin kuin monessa muussakin asiassa, pienet asiat ovat suuria myös hiusten hoidossa.

hius.JPG

Mirva Raunemaa (keskellä) sekä harjoittelijat Julia Sirkunen (vas) ja Saila Moilanen.

 

Parturi-kampaaja Mirka Raunemaa PK-Dion Oy:stä kertoo, että hiusten hoitoon liittyy paljon vääriä käsityksiä.

-Moni ajattelee, että hiukset kuivuvat pesemisestä, eikä pesun jälkeen kannata käyttää mitään hoitotuotteita, vaan antaa hiusten olla luonnontilassa, Raunemaa sanoo.

Asian on kuitenkin juuri päinvastoin. Hiukset kaipaavat pesua, ja suojaavaa hoitotuotetta olisi hyvä käyttää aina pesun jälkeen. Se tulee laittaa pyyhekuiviin hiuksiin, sillä märkä hius ei ime hoitoainetta.

-Hoitavat muotoilutuotteet suojaavat hiusta esimerkiksi ilmansaasteilta ja hiuslakoilta. Hiukset on myös helpompi selvittää. Voidemaiset tuotteet ovat parhaita, sillä ne levittyvät tasaisesti ympäri hiuksia.

Hiusten pesutekniikkaankin kannattaa kiinnittää huomiota.

-Märät hiukset vaurioituvat ja katkeilevat helpommin, kuin kuivat. Moni pesee hiuksiaan, kuin olisi mattopyykillä, vaikka riittäisi, että shampoon pyyhkii päänahkaan, sanoo Raunemaa.

Hiuksia ei saisi myöskään kuivata hankaamalla edes takaisin.

Talvella hiustenhoito on vielä tärkeämpää, kuin kesällä, koska niin kuiva huoneilma, kuin pakkanenkin kuivattavat hiuksia. Ilman kosteus laskee sitä enemmän mitä kovempi pakkanen on. Hiukset kuivuvat niin kuin ihokin.Talven vaikutus voi näkyä myös niin, että silloin oireita saattavat aiheuttaa sellaisetkin tuotteet, jotka eivät tee sitä kesällä. Myös lämpötilan vaihtelut rasittavat hiuksia. Saunassa hiukset voi suojata esimerkiksi kietomalla ne märkään pyyhkeeseen.

-Saunassa hiki suojaa ihoa, mutta hiuksilla ei ole mitään suojaa, Raunemaa muistuttaa.

 

Hoitotuotteet

Raunemaa kertoo, että edes kampaajat itse, eivät ole aina kartalla siitä, mihin eri tuotteita käytetään ja miksi. Ei siis ole ihme, että ihmiten tietoisuus hiusten oikeasta hoidosta on yleisestikin heikkoa. Hiusten kuntoon ja hyvinvointiin voi kuitenkin vaikuttaa paljon itse. Esimerkiksi pois huuhdeltava ja hiuksiin jäävä hoitoaine ovat kaksi eri asiaa.

-Pois huuhdeltava hoitoaine sulkee kyllä hiussuomuja, mutta ei kuitenkaan suojaa hiuksia yhtä tehokkaasti, kuin hiuksiin jäävä. Hoitava muotoilutuote tuo hiuksiin taipuisuutta ja kimmoisuutta, Raunemaa sanoo.

Välillä on hyvä tehdä myös syväpuhdistus etenkin, jos hiuksiin jää paljon muotoiluainejäämiä. Syväpuhdistuksen jälkeen tehdään kosteuttava ja paikkaava hoito.

-Ei ole olemassa vain yhtä ainetta, joka tekisi kaiken, mutta ei hiusten hoito vie kauaa aikaa. Pienet asiat ovat hiusten hoidossa suuria, Rainemaa sanoo.

-Tuotteiden hinnalla ei ole niin väliä, kunhan ne ovat oikeanlaisia omille hiuksille, hän muistuttaa.

Hoitotuotteiden tulee myös antaa vaikuttaa riittävän kauan. Raunemaan mukaan paljon puhuttu silikoni ei itsessään ole paha hiuksille, vaan huomio kannattaa kiinnittää silikonin laatuun. Miesten iloksi hän kertoo, että kaljuuntumista pystytään jarruttamaan, vaikka sitä ei kokonaan voidakaan estää.

Hiustensa hyvinvointiin ja ulkonäköön voi vaikuttaa myös ruokavalion avulla.

-Paljon rasvaista kalaa ja vihanneksia. Sinkki, biotiini, kalaöljyt sekä A- ja D-vitamiini tekevät hiuksille hyvää, kuuluu Raunemaan ohje.

 

Harmaa muodissa

-Harmaat hiukset ovat nyt viimeistä huutoa. Suosiossa ovat metalliset ja pehmeät värit. Kaikki hiusten pituudet ovat muodissa. Jakauksia tehdään leikkaamalla osa hiuksista lyhyiksi. Myös lyhyiden hiusten kuviointi on erittäin in, Raunemaa kertoo.

Raunemaa vahvistaa, että muoti todella tulee valtameren takaa.

-Jenkkinäyttelijöiden muoti tulee meille parin vuoden viiveellä.

Raunemaa vinkkaa, että pigmenttivärit sopivat yleensä myös niille, jotka ovat allergisia muille hiusväreille. Suoristusrautojen ja kihartimien laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.

-Hyvä rauta on hiuksille parempi kuin huono. Eri rautojen hintaerotkaa eivät ole suuria. Lämpösuojaa pitää kuitenkin käyttää aina raudan alle.

Ja vielä viimeinen vinkki: Lakattuihin hiuksiin rautaa ei kannata käyttää.

 

alue: 

Hyvän olon päivä 28.11. Kalkkipetterissä

Kalkkipetterin hyvinvointiyrittäjät ja käsityöläiset esittäytyvät.

Kalkkipetterissä järjestetään lauantaina 28.11. kello 9.00-15.00 avoimet ovet, joissa Kalkkipetterin hyvinvointiyrittäjät ja käsityöläiset esittelevät palveluitaan ja tuotteitaan. Luvassa on mm. näytehoitoja, maistiaisia ja kehonkoostumusmittausta. Kävijöiden kesken arvotaan lahjakortteja ja tuotepaketteja. Välillä voi myös poiketa kahvio Ainoon herkuttelemaan.

avoimet12.jpg

Kalkkipetteri kätkee sisäänsä yrityksiä, joista moni ei edes tiedä.

 

-Kalkkipetteri on monille vieras, ihmiset eivät tiedä, että siellä on tälläistä toimintaa. Avoimissa ovissa myös uudet yrittäjät pääsevät esille, sanoo Maija Heikkinen, yksi Kalkkipetterin yrittäjistä.

Hänen yrityksensä on toiminut nyt kolme vuotta Kalkkipetterissä ja Heikkinen on paikkaan tyytyväinen.

-Tykkään olla täällä. Tämä on rauhallinen ja hiljainen paikka. Aiemmin olin keskustassa, hän sanoo.

Hyvän olon päivään voi tulla tapaamaan yrittäjiä ja esimerkiksi ostamaan lahjakortteja joululahjoiksi.

-Moni on sanonut, että lahjakortti on mieleinen lahja, koska se tulee nimenomaan itselle, toisin kuin esimerkiksi perheen äidille annettava sähkövatkain, Heikkinen sanoo.

 

Avoimissa ovissa esittäytyvät...

Matti Majava ja Suomen Farkkumuseo. Majava kertoo farkkujen historiaa ja esittelee farkkuja.

Milla von Konow raottaa studionsa ovea ja esittelee töitään. Hän kuvaa mm. vastasyntyneitä vauvoja ja vauvamasuja. Nettisivut: vastasyntynyt.com.

Merjan Sportti avaa personal trainer studion Kalkkipetterillä tammikuun puolivälissä. Avointen ovien päivänä voi tutustua tulevaan tarjontaan: yksilövalmennus, kahvakuula- ja Bailamama tunnit.

TR hyvinvointi tekee intialaisia pää- käsi- ja jalkahierontoja sekä kohottavaa kasvo- ja päähierontaa. Tapahtumapäivänä on tarjolla näytehoitoja ja kehonkoostumusmittauksia sekä mahdollisuus tutustua Herbalife Skin -tuotteisiin.

Tmi Pirjo Nummi tarjoaa erilaisia hyvinvointipalveluja, jotka liittyvät arkipäivän jaksamiseen. Lauantaina esittelyssä reiki-energiahoito ja Jeunesse -kosmetiikkatuotteita. Lisäksi maistiaisia antioksidanteista.

Tmi Maija Heikkinen on erikoishermoratahieroja, joka tekee myös intialaisia hierontoja. Tapahtumapäivänä näytehoitoja. Lisäksi hän on LR-hyvinvointituotteiden itsenäinen jälleenmyyjä.

Lisäksi avoimissa ovissa esittäytyvät: Jalkahoitaja Tmi Henni-Riikka Hakulinen. Ekokampaamo/Luontaishoitola Pegasos. Kutomo Eket, sisustustekstiilit. Gunilla Räikkönen, tilkkutyöpaja ja ompelutarvikkeet. Teatteri Trala esittelee tulevaa ohjelmistoaan ja pitää kirpputoria. Kahvio Aino on tavallisesti avoinna arkisin, mutta nyt koko avoimien ovien ajan.

Kalkkipetteri sijaitsee Virkkalassa osoitteessa Kievarintie 23.

avoimet2.jpg

Hyvän olon päivässä pääsee tutustumaan hyvinvointiyrittäjiin. 

Kuvat: Taina Riihimäki.

 

alue: 

Älä ole liikuntapiru -kampanja kannustaa ottamaan toiset huomioon

Kampanjan puitteissa syntyi mm. hauska video havainnollistamaan sitä, millaisia liikuntapiruja yhteisillä liikuntapaikoillamme liikkuu.

Toisten huomioon ottaminen lähtee pienistä asioista. Lohjan Liikuntakeskus ja Lohjan Teatteri ovat yhdistäneet voimansa, jotta kaikki voisivat liikkua sovussa yhteisillä liikuntapaikoilla.

-Meille tulee palautetta, että on liikaa asiakkaita. Asiakkaiden käytöksessä on myös havaittu itsekkyyttä, toisia ei oteta huomioon, sanoo Jukka Vienonen Lohjan Liikuntakeskuksesta.

Yhteiskunnassa laajemminkin havaittava minä-keskeisyys nostaa päätään liikunnassakin. Joku haluaa vallata uima-altaasta kokonaisen radan itselleen, toinen heittää löylyä välittämättä muista saunojista ja kolmas haluaa hätää lapset ja hitaat hiihtäjät pois laduilta.

-Monet mukavat ihmiset muuttuvat pirullisiksi, kun jalkaan laitetaan sukset, Vienonen toteaa.

Nyt eletään liikuntapaikkojen vilkkaita aikaa ja välillä voi tuntua ahtaalta. Ahtauteen ei kuitenkaan pyritä, vaan tilojen optimaaliseen käyttöön.

-Neidonkeitaassa on seitsemän saunaa, mutta kaikkia ei aina kannata pitää päällä. Se on kaikkien etu pitkässä juoksussa. Samoin on liikuntaryhmien kanssa. Niitä vedetään mielellään täysille saleille, niin hinnat voidaan pitää alhaisempina, Vienonen avaa.

Liikuntakeskus on aiemminkin yrittänyt lisätä toisten huomiointia.

-Yritimme ”huomioithan muut”-lauseella, mutta ei se tehonnut. Nyt koitetaan sarkasmin keinoilla, jos se olisi tehokkaampaa. Viihtyvyydestä vastataan yhdessä. Se ei ole vain henkilökunnan asia, Vienonen muistuttaa.

Kampanjan puitteissa toivotaan facebook-keskustelua ja ideointia, miten toiset voisi huomioida paremmin. Parhaat ideat palkitaan.

liikunta.JPG

Jukka Vienonen näyttää Älä ole liikuntapiru -kampanjan tarraa, joka muistuttaa toisten huomioimisesta.

 

Kiukaastakin vietiin kivet

Älä ole liikuntapiru -kampanjan puitteissa toteutettiin mm. liikuntapirujen toimia havainnollistava video. Liikuntapirun roolissa nähdään Niko Mikkonen.

-Sari Niinikosken (Lohjan Teatteri) kanssa alettiin keväällä miettiä, miten me valmistaudumme syksyyn. Löyhistä ideoista saatiin kasattua loistava video, joka kestää usemmankin katselukerran, Vienonen sanoo.

Video ei ole lainkaan saarnaava, kaikkea muuta. Se on hauska. Hauskuuden lomaan kätkeytyy onnistuneesti myös tärkeä viesti. Videolla nähdään monenlaista huonoa käytöstä. Sen tapahtumia on toki kärjistetty, mutta esimerkkien pohjalta löytyvät kuitenkin todelliset tapaukset. Joku todella on esimerkiksi varastanut saunasta kiuaskiviä.

-Ajattelin, että onko tämä nyt ihan totta, mutta joku näköjään on niin pirullinen, ihmettelee Mikkonen.

-Ihmettelimme, kun kiuaskiviä kului ja niitä piti lisätä. Sitten saimme silminnäkijähavainnon, Vienonen vahvistaa.

Videota on tarkoitus tehdä lisää, kun tulee lunta. Materiaalistakaan ei ole pulaa.

-Esimerkkejä meiltä kyllä löytyy, sanoo Johanna Manner Liikuntakeskuksesta.

Videon lisäksi toisten huomioon otosta muistuttavat tarrat, joita löytyy mm. Tennarista ja Neidonkeitaan pukuhuoneista ja uima-altailta. Tarrat on selvästi huomattu.

-Ne ovat aiheuttaneet sekä positiivista että negatiivista huomiota, Vienonen kertoo.

Videon voi katsoa osoitteissa www.lohjanliikuntakeskus.fi ja www.facebook.com/Lohjan.Liikuntakeskus.Oy.

liikuntapiru1.jpg

 Liikuntapiru ei ota toisia huomioon.

 

Liikuntapiru syrjii

Huonolla käytöksellä ja pikku piruilua voi olla hetken harmistusta vakavammatkin seuraukset.

-Oman ja yhteisen rajat ovat hämärtyneet yhteiskunnassa. Yhteisille alueille pitäisi mahtua koko yhteiskunnan kirjo. Se passivoi ja syrjäyttää, jos luodaa sellainen henki, ettet voi tulla liikkumaan, jos et ole yhtä hyvässä kunnossa, kuin naapurin Erkki. Liikunnalla on iso merkitys sille, miten porukka voi, tiivistää Mikkonen.

-Liikuntapiru on yhteiskunnallisesti kalliskin henkilö, jos hän onnistuu vähentämään toisten liikkumista. Siitä seuraa lisää terveysmenoja, Vienonen jatkaa.

Vaikka toisten huomioimatta jättäminen on lisääntyny, on positiivistakin kehitystä tapahtunut.

-Liikuntapaikat koetaan sillälailla omiksi, että ilkivalta on vähentynyt, Vienonen kertoo.

 

Supersunnuntai

Toiset pääsee ottamaan huomioon heti ensi sunnuntaina 29.11., kun Neidonkeitaassa järjestetään vesitreenien supersunnuntai. Vesiliikuntalajeja pääsee kokeilemaan pientä maksua vastaan. Lisäksi Neidonkeidas tarjoaa urheilujuoman. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Päivän ohjelma on seuraava: Kello 14.00-14.30 Frisbee-vesitreeni, kello 14.30-15.00 Vesijuoksutreeni pikkupötkylöillä, kello 15.15-15.45 Vesitreeni, kello 15.45-16.15 Pyyhe-vesitreeni (oma käsipyyhe mukaan) ja kello 16.15-16.30 Venyttely (terapia-allas).

 

alue: 

Sekä vuodenaika että juhlapyhät vaikuttavat myös lemmikkeihin

Koiran vaatettaminen ei ole häpeä, apua ilotulitepelkoon, uudet ohjeet madotukseen ja monta muuta asiaa lemmikkien hoidosta.

Ilman viilenevät, vuorotellen sataa vettä ja räntää, lopulta tulevat pakkaset. Kun näin etelässä ollaan, sataa ehkä kohta taas uudelleen vettä. Jotakuta meistä masentaa pimeys ja toinen inhoaa liukkautta. Syksyllä ja lähestyvällä talvella on vaikutuksensa myös lemmikkeihin.

-Nyt on viimeistään korkea aika ottaa kanit sisälle ulkohäkeistä. Kalat taas voivat talvella tarvita lämmityksen akvaarioonsa, muistuttaa eläinkauppa Okalinnun omistaja Markku Hottinen.

eläin4.JPG

 

Rokotukset ja uutta madotuksesta

Koirat ja ulkokissat on perinteisesti madotettu syksyisin ja keväisin. Uusien suositusten mukaan eläimiä ei kuitenkaan pitäisi madottaa automaattisesti, vaan sen sijaan ottaa ulostenäyte.

-On turhaa lääkitsemistä ja ympäristörasite, jos eläimet madotetaan automaattisesti, vaikka tarvetta ei olisi. Turha lääkitseminen aiheuttaa loisissa resistenssiä, kertoo eläinlääkäri Aija Jantunen Lohjan Animagista.

Madotuksessa käytetään usein laajakirjoista loislääkettä, koska ei tiedetä, mistä sisäloisesta tarkalleen ottaen on kyse. Näytteellä asia selviää, jolloin voidaan käyttää juuri tiettyihin loisiin tehoavia lääkkeitä. Automaattinen laajakirjoisten lääkkeiden käyttö voi siis johtaa siihen, että loisille kehittyy resistenssi lääkkeitä vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei lääke enää tehoa niihin. Jantunen kertoo, että hevosten lääkinnässä ollaan jo osittain kyseisen tilanteen edessä.

-Vain 6%:lla suomalaisista koirista todella on sisäloisia, joten olisi parempi ottaa ulostenäyte esimerkiksi vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Harva tietää vielä tästä uudesta suosituksesta, mutta ihmiset ovat kyllä hyvin tajunneet asian. Näyte ei ole hintavakaan, kertoo Jantunen.

Toinen tärkeä asia ovat rokotteet.

-Kun on ollut kosteaa ja kylmää, kennelyskää on jo ilmennyt. Rokote kannattaa pitää voimassa, Jantunen muistuttaa.

Toisin kuin monet muut rokotteet, kennelyskärokote on voimassa vain vuoden kerrallaan. Etenkin näyttelyissä, koirapuistoissa, taajama-alueilla ja koirahoitoloissa käyvien koirien kennelyskärokotuksista kannattaa huolehtia erityisen tarkasti.

eläin1.JPG

Elina Vartiainen esittelee syksyyn ja talveen sopivia tuotteita Faunataressa.  

 

Turkin ja ihonhoito

Syksyn kosteudessa niin kissojen kuin koirienkin iho voi kärsiä, mikä näkyy mm. furunkuloosina ja tassutulehduksina. Elina Vartiainen eläinkauppa Faunataresta vinkkaa uudesta Solheds -hoitotuotesarjasta.

-Nämä ovat oikein tykättyjä ja testattuja koirien ja kissojen ihonhoitotuotteita. Valikoimasta löytyy mm. antiseptinen shampoo, haavaöljy ja tehoseerumi, Vartiainen kertoo.

Myös Anju Beaute-tuotesarjasta löytyy monta erilaista, laadukasta shampoota. Turkin ja ihonhoito on tärkeää, koska talvi ja kuiva huoneilma kuivattavat eläinten ihoa samoin kuin ihmistenkin. Myös tassujen kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Niiden hoitoon löytyy erilaisia vahoja ja rasvoja sekä lohi- ja pellavaöljyä sisäisesti otettavaksi.

-Kun on märkää kannattaa tarkistaa, ettei tassuissa ole muutoksia tai epäpuhtauksia. Tassut voivat ärtyä suolauksesta ja lunta voi jäädä myös karvoihin. Pitkät tassukarvat kannattaakin ajaa lyhyemmiksi, sanoo Jantunen.

Jantunen vinkkaa myös, että omega-3 rasvahapot auttavat ihon kuivuuteen. Niitä on hyvä käyttää lokakuusta huhtikuulle.

eläin2.JPG

Alun perin armeijan käyttöön suunniteltu orbiloc-valo, ilotulitepelkoa lievittävä pet remedy-haihdutin ja muita tuotteita eläimille Faunataressa.  

 

Vaatteet ja heijastimet

Muiden vaatteiden lisäksi monet pienet koirat tarvitsevat kovilla pakkasilla myös tossut.

-Jos koira oikeasti palelee, ei ole häpeällistä käyttää sillä vaatteita. Monet koirat tarvitsevat niitä pakkasella ja sateella. Niiden lihakset menevät jumiin, jos ne kylmissään joutuvat jännittämään koko ajan, sanoo Vartiainen.

Erityisesti tulee huomioida pennut (lämmönsäätely ei ole vielä kehittynyt), vanhat koirat (verenkiertoon jo heikentynyt), ohut karvaiset, juuri trimmatut ja karvattomat koirat. Vahvempi turkkisten koirien kylmänsieto sen sijaan vahvistuu, jos niitä ei pueta heti säiden viiletessä.

-Etenkin viima ja jäätävä sade ovat pahoja. Koiralla voi olla kylmä, jos se esimerkiksi köyristää selkäänsä, nostelee jalkojaan tai ravistelee päätään. Kylmettyneet tasssut punoittavat. Niitä voi lämmittää esimerkiksi omien käsiensä välissä, selventää Jantunen.

Lemmikin näkyminen pimeässä on myös hyvä huomioida. Eläinkaupoissa on saatavana paljon erilaisia heijastinliivejä ja valoja. Yksi niistä on alunperin armeijan käyttöön suunniteltu orbiloc-valo, jonka voi kiinnittää koiran valjaisiin tai kaulapantaan. Kyseisen valon näkyvyys on viisi kilometriä.

 

Juhlapyhät

Osa koirista pelkää ilotulitteita. Yksi apu ongelmaan on pet remedy -haihdutin, joka vapauttaa huoneilmaan mm. valeriaanaa sisältävää kasviöljyseosta. Seos rauhoittaa eläimiä ja lievittää niiden stressiä. Haihdutin asennetaan pistorasiaan.

-Se auttaa myös koirien eroahdistukseen, vinkkaa Vartiainen.

Jantunen puolestaan muistuttaa joulun vaaroista.

-Koirat voivat saada ongelmia, jos ne syövät esimerkiksi suklaata tai kinkun verkkopussin. Kissat taas syövät lahjanaruja. Myös myrkyllisten joulukukkien syöminen aiheuttaa ongelmia lemmikeille. Kynttilöidenkin kanssa voi syntyä vaaratilanteita etenkin, jos eläimet eivät ole tottuneet niihin.

-Jos tietää, että koira todella pelkää ilotulitteita, voi valmistautua hyvissä ajoin ja ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Sitten osataan katsoa, mikä olisi koiralle paras apukeino pelkoon, Jantunen jatkaa.

Juhlissa on muutakin kuin vaaroja. Hottinen kertoo, että Okalintuun on tulossa uusia herkkuja ja leluja myyntiin. Joululahja voi olla tärkeä myös koiralle.

-Leluja ja herkkuja ostetaan ennen joulua. Moni koira on opetettu siihen, että se saa joululahjan, joten kyllä se huomaa, jos se ei sitä saakaan, Hottinen kertoo.

Eläinkaupasta ostetaan joululahjoja myös ihmisille.

-Nyt on jo kyselty pikkujyrsijöitä, kuten marsuja, gerbiilejä ja hamstereita. Kanejakin ostetaan lahjaksi jonkun verran. Ihmiset haluavat tiettyjä värejä ja rotuja. Ne varataan ennen joulua ja haetaan aattoaamuna, Hottinen kertoo.

eläin3.JPG

 Elävä joululahja Okalinnusta.

 

alue: 

Liikunta on tehokas lääke alidiagnosoituun keuhkoahtaumatautiin

Hengityssairaille räätälöity, ohjattu ja maksuton vertaistukiliikunta on otettu innolla vastaan Lohjalla. Yhdessä liikkuminen motivoi, ja samalla vaihdetaan kuulumiset. Pienikin määrä liikuntaa helpottaa oloa ja lataa voimia mm. keuhkoahtaumataudin vaikeisiin vaiheisiin. Tänään 18.11. on maailman keuhkoahtaumapäivä, joten pari sanaa aiheesta.

Portaita noustessa tuntuu, että henki loppuu. Rasituksen yhteydessä yskittää. Tältä tuntuu keuhkoahtaumatauti. Monet sairastavat sitä tietämättäään, sillä oireet, kuten rasitushengenahdistus ja limainen yskä, pahenevat vähitellen ja sairastunut tottuu niihin ajan kanssa. Tupakoijat saattavat myös ajatella yskän kuuluvan automaattisesti polttamiseen. Niinpä diagnosointivaiheessa onkin mahdollista, että sairaus on edennyt jo pitkälle. Valitettavan moni hakeutuu lääkärille vasta, kun keuhkojen toimintakyky on jo merkittävästi alentunut.

Lääkärin lisäksi myös matalan kynnyksen apu on lähellä, sillä liikunnan lisääminen tehoaa tukaliin oireisiin ja auttaa jaksamaan arjessa. Miten sitten uskaltaa liikkua, jos tuntuu että henki ei riitä edes kauppareissulla? Lohjalla hengityssairaille räätälöityä liikuntaa ohjaava Tarja Orava ymmärtää tilanteen. Monen elämään tulisi helpotusta pienestäkin määrästä arkiliikuntaa, mutta liikkumisen tuoma hengenahdistus pelottaa. Sairauden tuntevan ohjaajan opastuksella liikkuminen on kuitenkin turvallista. Ohjattu liikunta onkin otettu Lohjalla innolla vastaan.

happiliikunta1.jpg

Happiliikuntaryhmästä saa sekä liikuntaa että vertaistukea. Kuva: Minna Takkunen.

 

Happiliikkujaryhmä

Liikunta lievittää merkittävästi keuhkoahtaumataudin ja muiden hengityssairauksien oireita sekä

auttaa pahenemisvaiheissa. Yli viidellätoista paikkakunnalla toimivaa Happliikkujaryhmä tarjoaa ammattilaisen ohjaamaa, maksutonta, rauhallista ja turvallista sisäliikuntaa kaksi kertaa kuukaudessa. Liikuntaryhmiä järjestävät Hengitysliiton paikallisyhdistykset, terveydenhuolto ja lääkehappea palveluineen tarjoava Oy AGA Ab, Linde Healthcare.

Ryhmä sopii keuhkoahtaumatautia ja muita hengityssairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen. Osallistuminen ei edellytä Hengitysliiton jäsenyyttä, eikä happihoidossa olemista.

Kokoontumiset sisältävät mm. tuoli- ja keppijumppaa. Apuna käytetään vastuskuminauhaa. Hengityksen ja liikkeen rytmin yhdistämisellä tehostetaan liikkeiden vaikutusta, jolloin myös mieli rauhoittuu. Tunneilla annetaan vinkkejä myös omalla ajalla tehtävään liikuntaan.

Vertaistukiryhmässä jokainen harjoittelee oman kuntonsa ja päivittäin vaihtelevan vointinsa mukaan, eikä osallistumiseen tarvita kuntoilutaustaa. Riittää, kun tulee omana itsenään ja sen kuntoisena kuin on. Omaa sairauttaan tai lisähappipulloa ei tarvitse vertaisseurassa nolostella. Päinvastoin helpottaa, kun näkee, ettei ole sairautensa kanssa yksin.

Kunnon huoltamisen lomassa saa tervetullutta juttuseuraa. Orava kertoo osallistujien ystävystyneen keskenään. Kun yhdessä tekeminen on kivaa, kunnon ylläpito ja koheneminen tulevat melkein sivutuotteena.

-Sosiaalinen puoli on melkeinpä tärkeämpi kuin liikunta, Orava sanoo.

Ammattilaisen vetämä ryhmäliikunta auttaa myös pääsemään alkuun, jos liikunnan aloittaminen tuntuu vaikealta. Jos jokin liike tai tekeminen tuntuu hankalalta, ohjaaja etsii vaihtoehdon. Jokaiselle löytyy aina sopiva liike. Hyvä fyysinen kunto kasvattaa hapenottokykyä ja helpottaa hengittämistä. Silloin, kun sairauden kanssa tulee huonompi jakso, peruskunto tuo myös voimia, eikä toimintakyky laske liian rajusti.

-Ryhmään voi tulla kokeilemaan ja katsomaan, ohjaaja Orava kannustaa.

Kokoontumisia on tämän vuoden puolella vielä kolme kertaa, ja toiminta jatkuu joulun jälkeen. Lisätietoja ryhmän kokoontumisesta Lohjalla antaa Lohjan Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Oiva Lindqvist, puh. 050 532 4239. Käytännön liikuntavinkkejä löytyy mm. Hengitysliiton ilmaisista oppaista keuhkoahtaumatautia sairastaville, www.hengitysliitto.fi

 

Lääkäri: ”Liikunta on lääkettä”

Moni keuhkoahtaumaa sairastava ei tiedä liikunnan hoitavasta merkityksestä.

-Liikunta on keuhkoahtaumatautipotilaalle lääkettä ja osa hoitoa, korostaa Tays:n keuhkosairauksien erikoislääkäri Sirpa Leivo-Korpela.

Liikunta vähentää taudille tyypillisiä pahenemisvaiheita ja tuo jaksamista arkeen. Keuhkoahtaumatauti ei ole vain keuhkojen, vaan koko kehon tulehduksellinen sairaus.

-Liikunnalla on tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia koko elimistössä eli liikunta toimii tulehdusta vähentävänä lääkkeenä. Liikunta myös helpottaa liman irtoamista ja poistamista, Leivo-Korpela sanoo.

Kun lihaskunto kohenee, hengittäminenkin helpottuu. Mikä tahansa itselle mieluisa aktiviteetti on hyväksi.

-Monelle esimerkiksi ulkoilutettava koira ja askelmittari ovat hyviä motivaattoreita.

 

Tupakka – arpapeliä sairastumisesta

Näin maailman keuhkoahtaumapäivänä Lohjan Hengitysyhdistys haluaa muistuttaa myös taudin loppuvaiheen hoidon puheeksi ottamisesta terveydenhuollossa. Keuhkoahtaumataudin arvioidaan olevan maailman kolmanneksi yleisin kuolinsyy vuoteen 2020 mennessä. Suomessa sitä sairastaa taudin määrittelystä riippuen 4-10 prosenttia aikuisväestöstä. Sairastuneiden suurin pelon ja huolen aihe on menehtyminen hengenahdistukseen. Sairauden loppuvaiheen hoito tulisikin ottaa sairastuneen ja hänen läheistensä kanssa puheeksi terveydenhuollossa nykyistä aiemmin.

-Sairastuneille tulisi nykyistä paremmin kertoa siitä, miten hengenahdistusta ja muita oireita voidaan sairauden loppuvaiheessa lievittää tehokkaasti ja näin vähentää pelkoja, sanoo Lindqvist, itsekin keuhkoahtaumapotilas.

Keuhkoahtaumatauti on hitaasti etenevä keuhkosairaus, jolle on ominaista pienten hengitysteiden pysyvä ahtauma, keuhkokudoksen tuhoutuminen ja hidastunut uloshengitys. Sen yleisin oire on rasituksessa ilmenevä hengenahdistus. Lähes 90 prosentilla sairauden aiheuttaa tupakointi. Arvioidaan, että yli puolet tupakoijista sairastuu keuhkoahtaumatautiin joissakin vaiheessa. Mitä enemmän ihminen polttaa ja mitä kauemmin hän tupakoinut, sitä suurempi riski hänellä on sairastua.

-Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, vaikka kaikki eivät tupakoinnista sairastukaan. Ei kannata osallistua arpajaisiin, jossa arvotaan sairastuuko tupakasta vai ei, päättää Lindqvist, joka toimii myös Hengitysliiton kokemuskouluttajana.

Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Liiton 97 jäsenyhdistyksen toiminnassa on mukana noin 30 000 hengityssairasta ja heidän läheistään.

 

Keuhkoahtaumatauti

-Krooninen sairaus, jossa keuhkoihin ilmaa kuljettavat keuhkoputket ahtautuvat pysyvästi.

-Noin puolet tupakoijista sairastuu tautiin.

-Oireita ovat rasitushengenahdistus, lisääntynyt limaneritys, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdukset.

-Tupakoimattomuus, liikunta ja lääkehoito lievittävät oireita.

-Suomessa sairastuneita on noin 200 000. Lisäksi taudin esiastetta sairastavia noin 200 000.

 

Itsehoito

-Hakeudu lääkäriin.

-Lopeta tupakointi.

-Lisää askelia ja liikuntaa arkeen, vaikkapa kymmenen minuutin pätkissä.

-Esimerkiksi tuolijumppa, kävely, pyöräily, vesijumppa, jooga, pilates, tanssiminen ja uiminen tuovat voimia arjessa jaksamiseen.

 

Läheinen tukena

-Ripotelkaa yhteiseen arkeen aktiivisempia hetkiä. Huonolla säällä askelia voi lisätä vaikka kauppakeskuksen käytävillä.

-Harjoitelkaa yhdessä taloudellista hengittämistä. Uloshengitys arjen askareissa ponnistellessa, kuten sukkaa jalkaan vetäessä. Sisäänhengitys ennen voimia vaativaa askaretta.

-Osallistukaa yhdessä Happiliikkuja-ryhmän liikuntaan.

 

Lähde: www.terveyskirjasto.fi

alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Hyvinvointi