Koti ja asuminen

Lohjalaisnaisen sisustusblogia luetaan ulkomaillakin

sisustus1.png

Saija Vainion oma sisustustyyli suosii valkoista mustalla ja harmaalla maustettuna. (Kuva: Saija Vainio)

 

Viisi vuotta sitten blogit eivät olleet vielä saavuttaneet sitä suurta suosiota, joka niillä on nyt. Lohjalainen Saija Vainio alkoi kuitenkin tuolloin kirjoittaa sisustusblogia nimeltä Coconut White. Vainio on toiminut jonkin aikaa Hemtexin somistajana, mutta muuten innostus sisustamiseen on peräisin pelkästään harrastuspohjalla. Vainio ei ollut myöskään kirjoittanut juuri mitään ennen blogin aloittamista.

Lukijoita blogille on kerääntynyt tasaiseen tahtiin. Kolmen miljoonan lukijan raja on jo paukahtanut rikki ja viikossa Vainion blogissa on noin 10 000-15 000 käyntiä. Suurin osa lukijoista on 20-40-vuotiaita naisia.

-Kun kommentoi itse muiden blogeja, saa itsekin enemmän lukijoita, Vainio toteaa.

Miksi sitten juuri sisustusblogi?

-Sisustus on ollut aina lähellä sydäntäni. Lisäksi elämäni ei ole tarpeeksi mielenkiintoista, että voisin kirjoittaa siitä, muoti ei kiinnosta minua riittävästi, enkä osaa laittaa ruokaa, Vainio perustelee valintaansa naurahtaen.

Vainion blogin aiheita ovat sisustuksen lisäksi myös mm. lapset, muoti ja lifestyle. Aiheita tulee myös lukijoiden toiveiden mukaan. Etenkin rakentaminen kiinnostaa ihmisiä.

-Rakentaminen on vaikea ja pitkäkestoinen asia. Rakennutin talon Lohjalle ja kerroin sen vaiheista blogissani. Sisustaminen kiinnostaa myös. Ihmiset käyvät asuntomessuilla ja katsovat erilaisia aiheeseen liittyviä ohjelmia, kuten Suomen kaunein koti, Vainio sanoo.

som1.jpg

Lohjalaisen Saija Vainion blogi on saanut paljon lukijoita Ruotsista ja Norjastakin.

 

Energinen ja iloinen blogi

-Blogit alkoivat yleistyä vuoden 2010 tienoilla. Ehkä se johtuu siitä, että blogia on helppo lukea silloin, kun ehtii ja missä vain, koska se löytyy netistä. Sisustuslehtien suosio puolestaan on laskenut, Vainio kertoo.

Vainion blogi on tyyliltään rento ja päiväkirjamainen ja sen tekstit ovat lyhyehköjä.

-Persoonani näkyy teksteissä ja saan paljon positiivista palautetta iloisesta ja energisestä tyylistäni, Vainio kertoo.

Syvällisiä asioita Vainion blogissa ei käsitellä.

-Jos asioita käsittelee syvällisesti, alkaa saada myös negatiivista palautetta, Vainio tietää.

Kirjoituksia syntyy omaan tahtiinsa ja välillä Vainio kirjoittaa niitä varastoonkin. Viikossa tekstejä ilmestyy blogiin neljä.

Vainion mukaan ihmiset eivät kommentoi blogeja nykyään niin paljon kuin ennen, vaikka lukijamäärät kasvavat. Ilmiö koskee monia eri blogeja. Pitkiä sähköpostiviestejä sen sijaan tulee kyllä. Lukijat haluavat mm. sisustusneuvoja. He saattavat lähettää kuvia kodistaan ja kysyä, miten Vainio sen sisustaisi.

-En ole ammattilainen, mutta voin kertoa mielipiteeni. Asunto kannattaa kuitenkin sisustaa niin kuin itse tykkää. Kotona vietetään iso osa ajasta, joten siellä pitää viihtyä, Vainio sanoo.

Vainion oma tyyli on moderni, mutta romanttinen. Värimaailma sisältää paljon valkoista mustalla ja harmaalla maustettuna.

sisustus3.png

(Kuva: Saija Vainio)

 

Pohjoismaiden valloitus

Vainio toivoo voivansa jossain vaiheessa kirjoittaa blogia työkseen. Tällä hetkellä asia on vielä unelman tasolla, mutta Pohjois-Euroopan valloitus sujuu jo hyvin.

-Blogiani luetaan paljon etenkin Ruotsissa ja Norjassa, vaikka he ovatkin meitä vuoden edellä sisustusasioissa. On mukavaa nähdä, että ihmisiä kiinnostaa ja he jakavat saman innostuksen, Vainio kertoo.

Ideoita kirjoituksiinsa Vainio saa esimerkiksi toisista blogeista.

-Minulla ei ole koskaan ollut sellaista hetkeä, etten tietäisi, mistä kirjoitan. Jatkan kirjoittamista niin kauan, kun se tuntuu hyvältä, Vainio toteaa.

Aivan hetkessä blogipäivitykset eivät kuitenkaan synny. Vainiolta menee helposti päivä, kun mukaan lasketaan tekstin kirjoittamisen lisäksi kuvien ottaminen ja muokkaus.

Taitojaan vahvistaakseen Vainio aikoo osallistua Canonin valokuvauskurssille.

Blogi on poikinut myös yhteistyötä eri tahojen kanssa.

-Blogin kautta olen päässyt esimerkiksi malliksi, Vainio kertoo.

Vainion blogi löytyy osoitteesta www.coconutwhite.com.

koti_alue: 

Kaunis piha syntyy suunnittelun tuloksena

-Tärkeintä on sijoittaa oikea kasvi oikeaan paikkaan, muistuttaa Suvi Pohjola-Stenroos Arboretum Magnoliasta.

puu1.jpg

Puutarha herää kevääseen. (Kuva: Suvi Pohjola-Stenroos)

 

Suvi Pohjola-Stenroosin mukaan ei ole olemassa tiettyjä helppoja kasveja, vaan kaikki kasvit ovat helppoja, kun ne kylvää tai istuttaa oikeaan paikkaan. Kaunis piha syntyykin suunnittelun tuloksena.

-On hyvä aloittaa miettimällä omia toiveitaan ja sitä, millainen piha sopii parhaiten omaan käyttöön, Pohjola-Stenroos neuvoo.

-Mitä itse haluaa pihaltaan, millainen ympäristö on ja pitääkö jotain asioita huomioida erityisesti, kuten lemmikit, lapset tai liikuntarajoitteiset? Mitä tyyliä piha edustaa? Halutaanko hyötypuutarha, mielen virkistystä, geometrisia muotoja, skandinaavista selkeyttä vai luonnonmukaisuutta? Miten luonto ja piha nivelletään yhteen? hän heittää suunnitteluvaiheen kysymyksiä.

Kun on selvillä, mitä halutaan, alkaa kokonaisuuden jäsentely.

-Pohjatyö on tärkeää. Kauneus, järjestelmällisyys ja toimivuus tukevat toisiaan, Pohjola-Stenroos tietää.

 

Mitä mihinkin?

Tärkeintä on sijoittaa oikea kasvi oikeaan paikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuivassa viihtyvää katajaa ei laiteta kosteaan paikkaan.

-On kaksi tapaa toimia; yrittää ja erehtyä tai suunnitella ja ottaa selvää kasvin edellytyksistä ja kasvupaikasta. Maalaji, ilmansuunta sekä valon- ja kosteuden määrä ovat huomioitavia asioita.

Pohjola-Stenroos kertoo, että tällä hetkellä muodissa ovat erityisesti vihreän eri sävyt ja kivien käyttö. Pihasta kannattaa kuitenkin tehdä sellainen, jossa on katseltavaa ympäri vuoden.

-Maisemaa voi rakentaa kerroksittain ja huomioida muotoja ja värejä eli käyttää sekä harmonisoivia että vastavärejä. Voi käyttää ruskavärit saavia kasveja ja talvellakin vihreinä pysyviä havupuita, Pohjola-Stenroos vinkkaa.

Tällä hetkellä puutarhakausi on jo menossa ja istutuskausi alkaa lähiviikkoina. Pieniä suunnitelmia ehtii kuitenkin tehdä vielä kevään aikana ja pitkin kesääkin. Suuret suunnitelmat sen sijaan vaativat aikaa.

-Isojen puutarhasuunnitelmien kohdalla kesällä kartoitetaan olosuhteet, tehdään

luonnokset ja käynnistetään tarvittavien lupien haku. Talvella tehdään istutussuunnitelmat ja rakennekuvat. Keväällä aletaan toteuttaa, Pohjola-Stenroos kertoo.

puu3.jpg

Puutarhamaailmassa ovat nyt muodissa vihreän eri sävyt ja kivien käyttö. (Kuva: Suvi Pohjola-Stenroos)

 

Apua kauniin pihan toteutukseen

-Monilla on mielessä selvä suunnitelma siitä, mitä haluaa, mutta toteutus ja kasvien valinta ja käyttö tuottavat vaikeuksia, Pohjola-Stenroos kertoo.

Yksinkertaisimmillaan apua saa puutarhaliikkeistä, kun listaa pihansa olosuhteet ja kysyy, mitkä kasvit kyseisessä ympäristössä viihtyisivät.

Pohjola-Stenroos vinkkaa, että apua löytyy myös mm. Puutarhaliiton julkaisuista. Hän auttaa puutarhaharrastajia mielellään myös itse.

-Olen ollut harrastajapuutarhuri kymmeniä vuosia ja suorittanut puutarhasuunnittelijan tutkinnon Oxfordissa. Voin kartoittaa asiakkaan pihan olosuhteet ja tehdä suunnitelman hänen toiveidensa mukaan. Asiakas voi sitten toteuttaa suunnitelman itse tai ulkopuolisen työntekijän avulla, Pohjola-Stenroos kertoo.

-On ilahduttavaa, että hyvin hoidettuja ja jäsenneltyjä pihoja löytyy yhä enemmän. Puutarhanhoito on palkitsevaa, omin käsin luonnossa tekemistä, johon voi yhdistää myös lähiruuan tuottamisen. Hyvin hoidettu piha voi myös nostaa kiinteistön arvoa noin 10-15%, hän jatkaa.

puu2.jpg

Puutarhan suunnittelussa kannattaa huomioida kasvien värit. (Kuva: Suvi Pohjola-Stenroos)

 

Arboretum Magnolian toiminta laajenee

Arboretum Magnolia on Lohjalla sijaitseva puulajipuisto, jossa on puita, pensaita ja perennoja ympäri maailmaa. Pohjola-Stenroos alkoi rakentaa Arboretum Magnoliaa 15 vuotta sitten. Puutarhaan on valittu erityisesti ulkomaisia puita, jotka viihtyvät myös Suomen oloissa. Puutarha aukesi viime kesänä yleisölle. Ensi kesänä on jo luvassa myös kursseja puutarhakierrosten lisäksi: Valokuvaaja Anni Hanén pitää valokuvaustyöpajoja, ympäristötaiteilija Jenni Tieaho pienoisveistostyöpajoja ja psykologi Kirsi Salonen mielipaikkaharjoituksia.

Arboretum Magnoliaan rakennetaan parhaillaan myös jotain Suomen oloissa aivan uutta. Se, mistä on kyse, on kuitenkin toistaiseksi salaisuus.

Avoimet puutarhat -päivä järjestään tänä vuonna ympäri Suomea 7.8. Myös Arboretum Magnolia on avoinna yleisölle tuolloin.

-Silloin voi tutustua eri työskentelytapoihin ja vaihtaa kokemuksia, Pohjola-Stenroos sanoo.

Luonnon ja puutarhan lisäksi Arboretum Magnoliassa pääsee ihailemaan Tieahon tekemään oikean veneen kokoista pajuvenettä sekä sovittamaan saniaistakkia.

Ryhmät voivat varata vierailunsa Arboretum Magnoliaan touko- ja syyskuussa torstaista sunnuntaihin. Sekä ryhmä- että kurssivaraukset tehdään Lohjan Matkailupalvelukeskuksen kautta 044 369 1309 tai tourist@lohja.fi. Lisätietoja www.arboretummagnolia.fi.

puu4.jpg

Puutarha herää kevääseen. (Kuva: Suvi Pohjola-Stenroos)

koti_alue: 

Aurinkosähköt mökille tai kotiin?

Aurinkosähkö on oiva sähköntuotantokeino etenkin kesämökeillä, jotka eivät kuulu sähköverkkoon. Oikein mitoitettuna sitä voi mainiosti käyttää myös esimerkiksi omakoti- ja kerrostaloissa korvaamaan sähköyhtiöltä ostettavaa sähköä.

a2.jpg

Oikein mitoitettuna aurinkosähkö sopii hyvin omakotitalonkin sähköntuotantoon. (Kuva: Janne Käpylehto)

 

Lohjan pääkirjastossa pidettiin viime viikolla Lohjan Vihreiden toimesta tilaisuus aurinkosähkön hyödyntämisestä sekä mökillä että kotona. Aihe veti salin niin täyteen ihmisiä, että tuoleja piti hakea lisää. Tilaisuudessa oli puhumassa energia-asiantuntija ja tietokirjailija Janne Käpylehto. Hänellä oli mukanaan parikymmentä kappaletta kirjoittamaansa kirjaa Mökille sähköt auringosta ja tuulesta. Takaisin kotiin kuljetettaviksi kirjoja ei jäänyt, sillä ne vietiin lähes kirjaimellisesti käsistä. Aihe siis kiinnostaa ihmisiä,mutta miksi.

-Aurinkosähkö elää nyt voimakasta nousukautta, koska sen hinta on kunnossa. Oikein mitoitetusta järjestelmästä saa sähköä edullisemmin omalta katolta kuin sähköyhtiöiltä. Viime vuonna aurinkosähkön investoinnit ja asennukset tuplaantuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Moni haluaa vähentää energialaskuaan, nostaa kiinteistön arvoa, olla omavarainen energiantuotannossa tai olla mukana, kun lähienergia kehittyy. Sähkönsiirtomaksujen nousu vaikuttaa myös, sanoo Käpylehto.

Naapurit kannustavat myös hankinnassa.

-Aurinkopaneelit saatetaan hankkia, koska naapureillakin on jo sellaiset tai koska heillä ei vielä ole niitä ja ehtii itse ensin, Käpylehto naurahtaa.

a3.jpg

(Kuva: Janne Käpylehto)

 

Pätkivästä radiosta koko mökin sähköistykseen

Hän kertoo, että vaikka kymmenen vuotta sitten aurinkosähkö miellettiin paneeliksi mökin katolla ja vähäiseksi energian tuotannoksi, jolla radiokin kuului huonoksi, ajat ovat nyt toiset. Teknologia on kehittynyt ja keskeisintä on, että aurinkopaneelien hinnat ovat tulleet alas; laskua on tapahtunut noin 70% viidessä vuodessa. Hinta on laskenut, koska paneelien tuotantomäärä on noussut ja alalle on tullut paljon uusia yrityksiä, jotka tekevät asennukset fiksusti. Sama meno tuskin kuitenkaan jatkuu yhtä voimakkaana.

-Enää merkittävää laskua ei tapahdu. Arvioisin, että seuraavan viiden vuoden aikana hinta voi pudota noin 20%. Hinta on jo nyt riittävän edullinen. Hyvä merkki siitä on se, että kauppa käy, Käpylehto sanoo.

Käpylehdon mukaan aurinkosähkö olisi ratkaisu jopa koko maapallon energiahuoltoon, koska auringosta tulee maapallolle jatkuvasti 1 0000 kertaa enemmän energiaa kuin koko ihmiskunta tarvitsee. Haasteena on edelleen sen varastointi.

Ylimääräisen sähkön myynti sähköyhtiölle ei ole vielä rahallisesti kannattavaa, sillä siitä saa huomattavasti huonomman hinnan kuin, minkä itse maksaa ostamastaan sähköstä. Hintaero johtuu verosta ja sähkönsiirtomaksusta. Joidenkin yhtiöiden kanssa voi kuitenkin tehdä sopimuksen, että saa käyttää ylimääräisen sähkönsä myöhemmin, kun sitä tarvitsee.

a1.jpg

Energia-asiantuntija ja tietokirjailija Janne Käpylehdon mukaan aurinkosähkö voisi olla ratkaisu jopa koko maapallon energiahuoltoon. 

 

Mutta eihän Suomessa paista aurinko kuin pari kuukautta vuodessa?

Väärin. Paistaa se. Kalseasta kesästä voi olla jopa hyötyä, koska aurinkopaneeli tuottaa sähköä paremmin viileänä kuin lämpimänä. Vuodessa vain talven pimeimmät kuukaudet ovat epätuottoisia. Se aika, jonka aurinkopaneelit ovat lumen alla, ei siis muutenkaan tuotaisi mainittavasti. Päivällä sähkö on kalliimpaa, joten ostettavaa sähköä saa korvattua juuri kalliimpaan aikaan aurinkosähköllä.

Järjestelmän koko mitoitetaan sähköntarpeen mukaan. Sähköttömälle mökille aurinkopaneelin voi asentaa itse. Ohjeita asennukseen löytyy mm. edellä mainitusta kirjasta. Sähköverkkoon liitettävien paneelien asentamiseen sen sijaan vaaditaan aina sähkömies. Paneelia ei ole pakko asentaa juuri katolle, vaan se voidaan laittaa myös esimerkiksi laituriin, kallion päälle tai vaikka metsäisellä mökkitontilla tolpan nokkaan. Aurinkopaneelin voi asentaa mihin tahansa kattotyyppiin. Lumet voi tarvittaessa pudottaa myös paneelin päältä harjalla tai muovilapiolla.

Tällä hetkellä Suomessa asennetaan ensimmäisiä aurinkopaneeleja myös kerrostaloihin.

-Kerrostaloissa on valtava potentiaali, mutta toimintatapa ja malli ovat tähän asti puuttuneet, Käpylehto sanoo.

Estetiikka on myös huomioitu, sillä markkinoilla on jo eri värisiä paneeleja, joista voi valita kattonsa väriin sopivan. Tosin hinta ei vielä ole kovin edullinen. Värillä voi kuitenkin olla väliä, kun paneelin hankkii esimerkiksi suojeltuun rakennukseen. Lupa rakennusvalvonnasta voi hellitä helpommin. Aurinkopaneelit ovat myös erittäin helppohoitoisia, sillä kun ne asentaa kerran oikein, ei huoltoja tarvita.

Sähköttömälle mökille asennetta järjestelmä maksaa itsensä käytännössä heti takaisin, sillä sähköjen vetäminen tulisi huomattavasti kalliimmaksi. Verkkoon liitetty järjestelmä puolestaan maksaa itsensä takaisin noin 15 vuodessa. Aika tuntuu pitkältä, mutta aurinkopaneelin käyttöaikaan nähden se ei sitä ole. Paneelit toimivat yleensä noin 40-60 vuotta.

Aina aurinkopaneelin ei tarvitse olla edes iso levy katolla, vaan luovia ratkaisujakin on kehitetty: paneeleja löytyy esimerkiksi repuista.

koti_alue: 

Aurinkosähköä kotiin ja mökille -luentotilaisuus 12.4.

Aurinkosähköä kotiin ja mökille, luentotilaisuus 12.4.2016, klo. 17:30. Kesto n. 2 tuntia. Paikka: Lohjan kirjasto, Järnefelt sali. Karstuntie 3, Lohja. 

sähkö.jpg

Sähkön siirtohintojen raju kehitys on lisännyt viime aikoina kovasti kiinnostusta omaan sähköntuotantoon. Myönteinen hintakehitys on tehnyt aurinkosähköstä kiinnostavan vaihtoehdon energialaskun hallintaan kotona ja toisaalta kesämökin sähköistämiseen. Sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkön asentaminen kiinteistöihin on jo alkanut Suomessa muun Euroopan perässä. Tekemällä asiat oikein, on omalta katolta mahdollista saada sähköä samaan hintaan kuin sähköyhtiöltä. Luennolla käsitellään mm. järjestelmän mitoitusta, asennuksia, kannattavuuslaskelmia ja toteutettuja esimerkkikohteita. Aurinkosähkön hankinta omakotitaloon on yllättävän helppoa, mutta mahdollista myös rivi- tai kerrostaloon.

Luennolla käsitellään myös sähköntuotantoa sähköverkon ulkopuolella. Kesämökin perussähkölaitteiden sähköistäminen onnistuu yllättävän helposti ja edullisesti ja itse rakentamalla voit säästää. Kurssilla käsitellään eri tuotantomuotoja, mitoitusta, asennuksia, tarvittavia laitteistoita sekä mm. vanhan aurinkosähköjärjestelmän päivitystä. Mökin aurinkosähköjärjestelmä maksaa itsensä heti takaisin, jos vaihtoehtona on hintavan verkkosähköliittymän hankinta.

Luennoitsijana on palkittu tietokirjailija ja energia-asiantuntija Janne Käpylehto, jolla on Suomen ensimmäinen kerrostalossa oleva, asukkaan käytössä oleva aurinkosähköjärjestelmä. Luennoitsija on kirjoittanut kirjan 'Mökille sähköt auringosta ja tuulesta’ ja ilmestymässä kevään aikana on seuraava teos ‘Aurinkosähköt kotiin, taloyhtiöön ja yritykseen’.

Tilaisuuden järjestää Lohjan Vihreät ry.

koti_alue: 

Tonttiarvonnan voittaja kirjaa talon rakentamisen vaiheet blogiin

tontti1.jpg

Nymanit voittivat Roution tonttinsa Lohjan tonttiarvonnassa.

 

Toistaiseksi tontilla kasvaa puita, mutta pian ne kaatuvat.

-Maaperätutkimukset on nyt tehty, joten päästään aloittamaan kunnolla. Kaikki muu on odottanut tutkimusten valmistumista, kertoo tontin voittanut Kati Nyman.

-Osallistuin kilpailuun viime vuoden toukokuussa, kun sisko soitti ja ehdotti osallistumista. Kilpailuun osallistuttiin lähettämällä kuva lempimaisemasta. Laitoin kuvan mökiltämme Inkoosta. Kun Lohjan kaupungin markkinointipäällikkö Evita Malm sitten soitti elo-syyskuun vaihteessa, meni hetki ymmärtää asia, Nyman kertoo.

-Saimme valita kahdesta tontista. Toinen oli Karjalohjalla, mutta me otimme tämän Roution tontin, koska tämä on meille logistisesti paremmalla paikalla, kun kuljemme Espooseen töihin. Sijainti on meille erittäin loistava, koska moottoritie on aivan vieressä, Nyman jatkaa.

Perheeseen kuuluvat mies, poika ja koira. Kaikki odottavat Lohjalle muuttoa. Koirallekin hankitaan kaveri, kun talo on valmis. Nymanit ottivat tontin vastaan tammikuussa, joten rakentamisaikaa on vielä lähes kolme vuotta jäljellä.

-Talo on tilattu ja nyt sitä aletaan piirtää meidän näköiseksi. Sitten haemme rakennusluvan. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa heinäkuussa 2016 ja muuton tapahtua touko-kesäkuun vaihteessa 2017, Nyman suunnittelee.

Sisustusvalmiin talon toimittaa Ainoakoti. Vaikka kyse on talopaketista, ovat Nymanit saaneet suunnitella sen juuri itselleen sopivaksi. Esimerkiksi huoneita on siirrelty ja sisäseiniä poistettu tai niiden paikkaa muutettu.

-Asunnosta on tärkeää tehdä juuri oman näköinen ja sellainen, jossa omat tarpeet on huomioitu, jotta arki sujuu, Nyman muistuttaa.

tontti2.jpg

Toistaiseksi tontilla kasvaa puita, mutta Kati Nyman kertoo, että ne kaatuvat pian.

 

Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet kiikarissa

Nymanit ovat ennenkin katselleet asuntoa Lohjalta, mutta tuolloin etsintä sijoittui Haikarin alueelle. Routiota he eivät olleet tulleet edes ajatelleeksi. Nymanin mukaan Lohjan alueella on tälläkin hetkellä vapaana paljon hyviä tontteja kunnallistekniikalla.

-Odotamme kovasti Lohjalle pääsyä ja sitä, millaisia ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia täältä löytyy.

Lajeiksi Nyman mainitsee mm. melonnan, hiihdon, retkiluistelun ja golfin, jota Lohjalla on tullut ennenkin harrastettua.

Nyman on ammatiltaan sisustaja ja hänen miehensä on ennenkin rakentanut taloa, joten kaikkea ei tarvitse teettää ammattilaisilla.

-Siinä säästää, Nyman toteaa.

Talosta suunnitellaan lämpimän vaaleaa tumman harmaalla katolla kaavan sanelemien määräysten mukaisesti. Lisäksi kaava määrää ulkoseiniin poikkilaudoituksen. Muodoltaan talo tulee olemaan L-kirjaimen muotoinen, jotta lämmin terassi saadaan suojaan pohjoistuulelta. Myös sisäpintoja on jo mietitty.

-Minulla on ajatuksissa melko tarkka visio siitä, millainen sisustuksesta tulee, Nyman sanoo hymyillen.

 

Casa Nuutintalo

Nyman Blogin nimi Casa Nuutintalo tulee Nymanien mökin nimestä Nuutintorppa. Tähän asti blogissa on ollut hiljaista, mutta viimeistään toukokuusta lähtien sen on tarkoitus täyttyä taloprojektin etenemistä seuraavista päivityksistä. Rakentamista on tarkoitus käsitellä vaihe vaiheelta ja pohtia eteen tulevia asioita.

-Kirjoitan vaihtoehdoista, valinnoista ja mm. millaisia ongelmia tulee vastaan ja mitä ratkaisuja niihin löytyy, tiivistää Nyman.

Taloprojektin edetessä on tarkoitus järjestää myös pari avointa näyttöä, valmiin talon esittely sekä yleisötilaisuus silloin, kun talon rakenteet saapuvat perille ja se kasataan.

-Meille sanottiin, että se vie kaksi päivää, kun talo nousee pystyyn, Nyman kertoo.

Nyman kokee, että talon rakentamiseen sisältyy paljon uusia asioita ja oppimista. Esimerkiksi ekologisuus on aihealue, jossa riittää tutustuttavaa. Itse hän on löytänyt paljon neuvoja mm. www.rakentaja.fi sivustolta. Nymanin blogi löytyy osoitteesta casanuutintalo.blogspot.fi.

-Meillä on Lohjalle muutosta positiivinen, odottava fiilis. Sellainen mielikuva, kun hurautat moottoritietä kotiin ja ilta-aurinko paistaa terassille, Nyman päättää.

koti_alue: 

Myös Lohjalla on pulaa pienistä vuokra-asunnoista

Lohjan vuokra-asuntotilanne on siinä mielessä hyvä, että asuntoja riittää, mutta toisaalta ne ovat väärän kokoisia.

-Pääosa vuokra-asunnoistamme on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla perheasunnoiksi. Nykyään vuokra-asuntoa hakevat kuitenkin yksittäiset ihmiset ja pienet perheet. 80% hakijoista hakee yksiötä tai kaksiota, kun meillä taas olisi hyvin vapaana kolmioita, selventää Veli Haukka Lohjan Vuokra-asunnot Oy:stä.

-Yhtiömme päivittää kehittämisohjelmaansa, jolloin myös tämä asia otetaan esille ja painotetaan uudistuotantoon. Joistain isoista asunnoista ehkä luovutaan, Haukka jatkaa.

Pula pienistä vuokra-asunnoista on koko Suomen ongelma. Toinen haaste liittyy väestön ikääntymiseen.

-Kun väestö ikääntyy, tarvittaisiin esteettömiä asuntoja. Silloin pitää miettiä esimerkiksi hissejä. Valtio tukee hissin rakentamista 50%:lla. Esteettömistä asunnoista on kuitenkin pulaa, koska vanhoista rakennuksista ei saa helposti tehtyä esteettömiä, Haukka kertoo.

Tällä hetkellä Lohjalla yhdelle tontille on kaavoitussuunnitelmia, mutta muuten hoivakoti Niilonpirtti on Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n ainoa rakenteilla oleva uudiskohde. Lohjan Vuokra-asunnoilla on Lohjalla noin 2 000 asuntoa, kun mukaan lasketaan sekä omat että välivuokratut asunnot. Haukka kehuu yhteistyötä Lohjan kaupungin kanssa.

-Kaupunki haluaa panostaa vuokra-asuntoihin ja niiden kunnostukseen. Viranomaisasiat ovat sujuneet hyvin ja takauksia on saatu, hän toteaa.

vuokra.jpg

Uusi Niilonpirtti on tällä hetkellä Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n ainoa rakenteilla oleva uudiskohde.

 

Sijainti ja vuokrat

Vapaita vuokra-asuntoja löytyy tasaisesti ympäri Lohjaan, kun mennään keskustan ulkopuolelle. Aivan keskustassa on täydempää, mutta jos asunnon voi ottaa aavistuksen syrjemmältä, säästää vuokrassa. Iloinen uutinen on se, etteivät vuokrat ole nousemassa tänä vuonna.

-Viime vuonna teimme peruskorjausta isoon kerrostaloon, mikä nosti vuokria. Kyseessä oli iso investointi, samalla rahalla olisi saanut pienemmän uuden kerrostalon. Toisaalta esimerkiksi Nummi-Pusulassa vuokrat laskivat. Tänä vuonna vuokriin ei ole tulossa korotuksia, Haukka kertoo.

Hintatasoltaan Lohjan alueen ARA-vuokra-asunnot (valtion tuella rakennetut vuokra-asunnot) ovat hiukan edullisempia kuin monien naapurikuntien. Viime elokuussa asunnon vuokra oli Lohjalla keskimäärin 10,52e/neliömetri/kk. Vastaava summa oli Vihdissä 12,57, Inkoossa 11,53 ja Siuntiossa 12,24.

-Parin euron erokin on paljon. Vuokran määrä vaihtelee asunnon neliömäärän mukaan. Yksiö on siis neliöhinnaltaan kalliimpi kuin suuremmat asunnot, Haukka muistuttaa.

Verotuksella on myös vaikutuksensa vuokriin.

-Viime vuosina valtiovallan taholta on ollut havaittavissa verojen nousua kiinteistöpuolella. Mm. jäte-, sähkö-, energia- ja kiinteistöverot ovat nousseet kunnolla, mikä näkyy vuokrissa. Sekä säästöt että menot näkyvät suoraan vuokrissa, koska katamme kaikki kulut niillä, Haukka selventää.

koti_alue: 

Ajankohtaista tietoa asuntokauppaa suunnitteleville

Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry järjestää yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Säästöpankin, Lohjan Sp-Kodin ja Raksystems Insinööritoimisto Oy:n kanssa Turvallinen Asuntokauppa  –tilaisuuden maanantaina 14.3 kello 18.00 Säästöpankin tiloissa, Laurinkatu 48, Lohja. Tilaisuus on tarkoitettu omakotitalon tai asunto-osakkeen ostoa tai myyntiä suunnitteleville. 

Asunnon ostaminen tai myyminen on yleensä ihmisen elämän suurin ja tärkein taloudellinen päätös. Tilaisuudessa asuntoalan ammattilaiset kertovat mitä kuluttajan kannattaa ottaa huomioon suunnitellessaan asuntokauppaa. 

Varatuomari, pankkilakimies Kirsi Kaario, Länsi-Uudenmaan Säästöpankista kertoo myyjän tiedonantovelvollisuudesta ja ostajan selonottovelvollisuudesta sekä salaisen virheen merkityksestä omakotitalo- ja asunto-osakekaupoissa. 

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n kuntotarkastusyksikön johtaja Kim Malmivaara kertoo kuntotarkastuksen merkityksestä. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskeistä, sekä niihin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksen avulla ennaltaehkäistään asuntokauppariitoja, jotka yleisimmin johtuvat kaupan jälkeen paljastuneista piilevistä vaurioista tai rakennusvirheistä. 

Toimitusjohtaja Juha Hänninen Lohjan Sp-Kodista kertoo välityslainsäädännön edellyttämän Hyvän Välitystavan merkityksestä kaupantekoprosessissa.  

Asuntolainoista ja vakuusvaihtoehdoista kertoo pankinjohtaja Adrian Candolin Länsi-Uudenmaan Säästöpankista. 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja siihen voi ilmoittautua 11.3. mennessä lusp.ilmoittautumiset@saastopankki.fi tai 029 041 2059.

Tilaisuuden jälkeen pidetään omakotiyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous.

koti_alue: 

Kyläavustaja Mustiolle

Svartå Byaråd rf, Mustion Kyläyhdistys ry Raaseporissa on palkannut yhdistykseen uuden kyläavustajan. Kyläavustajan tehtävänä on auttaa kylän asukkaita arjen askareissa sekä samalla tukea kyläyhdistyksen yleishyödyllistä työtä.

-Kyläyhdistyksen tavoitteena on omalta osaltaan parantaa Raaseporin työllisyyttä ja samalla luoda paikallispalveluita, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Ylimys-Ahlroth.

Mustion kyläavustajana toimii itsekin mustiolainen Jarkko Nordman.  Kyläavustajan tilataan suoraan kyläavustajan puhelinnumerosta 046-598 74 00. Kyläapuasioissa Mustion kyläyhdistyksen yhteyshenkilönä on Satu Wikström puh. 0400-722956. Kyläavustajan varsinainen työaika on arkipäivinä klo 9.30 - 14.30 ja hän on tavoitettavissa puhelimitse arkipäivisin klo 8.00 - 16.00. Tilaaja maksaa avustajan palvelusta pienen maksun (10€/h) sekä matkakulut. Tilaaja varaa myös tarvittavat työvälineet kyläavustajan käyttöön.

Luvassa uudenlaista naapuriapua ja käytännön hyötytietoa

Kyläavustaja tekee jokamiestason töitä, jotka tukevat kyläläisten arkea. Tällaisia palveluita ovat mm. talonpito, lumityöt, pihatyöt, pienet kunnostustyöt, asiointi, siivoaminen, puiden pilkkominen ja lumityöt. Kyläavustaja ei kuitenkaan tee luvanvaraisia töitä. Työ ei myöskään kilpaile yksityisen yritystoiminnan kanssa. Kyläavustajalta voi nyt myös kysyä energiasäästövinkkejä, sillä kyläavustaja välittää tietoja Motiva Oy:n kuluttajien energianeuvonnasta.

Kyläyhdistyksellä on myös kylän yhteisiä tehtäviä kyläavustajalle. Tilaisuuksien järjestelyissä riittää tehtävää ja kyläyhdistyksellä onkin paljon monipuolista toimintaa.  Mustiossa on vilkas yhdistystoiminta ja kyläyhdistys tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö onkin kyläyhdistyksen vahvuus toiminnassa ja työllistämishankkeessa.

Suomen Kylätoiminnan TYÖTÄ KYLÄSTÄ – Kyläapu – Byahjälp -hanke toimii Uudellamaalla. Hankkeessa kyläyhdistykset palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella kyläavustajiksi. Uudenmaan TE-toimisto osallistuu TYÖTÄ KYLÄSTÄ -hankkeen rahoitukseen. Kaikki Kylä- ja kaupunginosayhdistykset ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

 

koti_alue: 

Miten sinä haluaisit asua?

Vielä viikko aikaa ideoida miten haluaisit asua.

Lohjalla tutkitaan yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa Lohjalle sopivaa uudenlaista asumisen mallia, joka olisi samalla myös kohtuuhintaista ja energiatehokasta. 

Kyselyllä saatavaa tietoa asumismieltymyksistä hyödynnetään Lohjalla uuden asuntokonseptin kehittämisessä sekä Taimisto-Tennarin ja Mäntylän kaava-alueiden suunnittelussa. Aiheesta järjestetään halukkaille työpajoja keväällä 2016.

Kysely on avoinna 27.1 - 25.2.2016 ja siihen vastaaminen vie noin 10-15 minuuttia.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja Lohjan Tytyrin kaivosmuseoon sekä Lohjan liikuntakeskuksen Neidonkeitaaseen.

Kyselyn linkki: http://query.eharava.fi/1438

 

asuminen.jpg

koti_alue: 

Kyläkavalkadissa palkittiin ansioituneita kylätoimijoita

Uudenmaan Kylät ry (entinen Länsi-Uudenmaan Kylät ry) järjesti lauantaina 30.01.2016 Kyläkavalkadin Gasthaus Lohjan tiloissa. Kyläkavalkadi järjesttiin yhdistyksen 15-vuotisen toiminnan kunniaksi. Uudenmaan Kylät ry esitteli tilaisuudessa lähitulevaisuuden suunnitelmiaan ja palkitsi ansioituneita kylätoimijoita.

Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa kokemuksia ja yhdistää kylien voimia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikalle oli kutsuttu kylistä henkilöitä esittelemään kyliensä toimintaa, onnistumisia ja vastoinkäymisiä. Esittelyssä olivat mm. Vaskijärvi-Karkkila, Kaukas-Hyvinkää, Lohjansaari-Lohja, Degerby-Inkoo, Veikkola-Kirkkonummi ja Vihdin kylien yhteinen toiminta.

Tilaisuudessa myös palkittiin ansioituneita kylätoimijoita Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) hopeisella ja pronssisella ansiomerkillä.

 

Hopeisen ansiomerkin saajat:

Raija Kari, Veikkola, Kirkkonummi: Toiminut vuosikymmeniä erittäin ansioituneen ja toimivan kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Ollut mukana myös Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n ja Pomoväst ry:n hallituksessa. Edelleen puheenjohtajana kyläyhdistyksessä.

Carl-Göran Karlsson, Tvärminne, Hanko: 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa toiminut Tvärminnessä kyläyhdistyksenä toimivan Ungdoms- och Hembygdsförening r.f.:n puheenjohtajana ja muutaman vuoden ajan Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana. Rahastonhoitajana toimiessaan hän suunnitteli ja toteutti excel -pohjaisia lomakkeita (mm. matkalasku ja kustannuslajierittely), jotka ovat edelleen käytössä.

Pirkko Kautto, Veikkola, Kirkkonummi: Ollut vuosikymmeniä hyvin aktiivinen vaikuttaja Veikkolan kylällä sekä useita vuosia kantavana voimana Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hallituksessa ja hanketyöryhmässä. Antanut perimänsä lapsuudenkodin kyläyhdistyksen käyttöön vain käyttökustannuksia vastaan. Toimii edelleen aktiivisesti kylän hyväksi.

Anneli Laitinen-Felber, Vaskijärvi, Karkkila: Ollut alusta asti mukana Vaskijärveläiset ry:n aktiivisena toimijana, useiden vuosien ajan puheenjohtajana tai sihteerinä. Työskennellyt LUKE ry:ssä. Ottanut aloitteellisesti vastuuta kylän ja kunnan välisen vuoropuhelun sujumisessa ja taisteluissa koulun ja muiden palvelujen säilyttämisen puolesta. Edelleen aktiivinen toimija.

Heikki Leino, Vihti: Ollut perustamassa Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry:tä (nyk. Viakas ry) 1990-luvulla, toiminut myös sen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Luonut kuntatason kylien yhteenliittymän toimintakulttuuria ja edistänyt merkittävästi vuoropuhelua kunnan ja kylien välillä. Toiminut myös Vihdin kirkonkylän kyläyhdistyksessä vastuutehtävissä ja edistänyt kulttuurikohteiden mm. Taidetalo Siirilän säilymistä ja käyttöä. 

Tiina Lesonen, Kaukas, Hyvinkää: Toiminut vuosikausia asukasyhdistyksen puheenjohtajana, tehnyt työtä itseään säästämättä ansiokkaasti ja aloitteellisesti kylätoiminnan edistämiseksi ja kylän elävänä pitämiseksi. Kaukasten juhlatalo on kaupungin kanssa käytyjen pitkällisten ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen saatu säilytettyä kyläläisten käytössä. Monimuotoinen toiminta ja erilaiset harrasteryhmät kattavat kaikki ikäluokat ja Lesonen on onnistunut saamaan kyläläiset olemaan aktiivisesti mukana talkoissa ja toiminnassa sekä puhaltamaan yhteen hiileen. Toimii edelleen aktiivisena puheenjohtajana.

Lena Selén, Degerby, Inkoo: Toiminut kantavana voimana kyläyhdistyksessä ja muussa kylän hyvinvointia tukevassa toiminnassa 1990-luvulta lähtien. Ollut mukana mm. perustamassa ainutlaatuista Neuvostoliiton vuokra-aikaan liittyvää Igor-museota ja toimii myös oppaana museossa vieraileville ryhmille. On edelleen aktiivinen kyläyhdistyksen vastuunkantaja.

Pirjo Sjögren, Lohjansaari, Lohja: Pitkäaikainen puheenjohtaja Lohjansaaristo-Seurassa (ent. Lohjansaaren nuorisoseura). Hänen ansiostaan on toteutettu lukuisia asukkaiden ja alueen hyvinvointia tukevia ja elvyttäviä hankkeita ja toimenpiteitä. Hän oli myös useiden vuosien ajan Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Sjögren on ollut aloitteellinen ja laittanut itsensä likoon myös kylien ja kunnan välisen vuoropuhelun kehittämisessä ja kylien välisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistämisessä. Lohjan Kylät ry ja Lohjan aluetoimikunnat ovat syntyneet Pirjo Sjögrenin vahvalla myötävaikutuksella. Toimii edelleen Lohjansaaristo-Seuran puheenjohtajana ja Lohjan Kylät ry:n taloudenhoitajana.

Risto Solitanner, Karjalohja: Ollut mukana perustamassa Keski-Karjalohjan kyläyhdistystä sekä toiminut ja toimii edelleen aktiivisesti Karjalohjan eri yhdistysten yhteisten tapahtumien ja yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. On mukana Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hallituksessa ja kahden vuoden ajan jo toiminut myös varapuheenjohtajana, aktiivinen myös Lohjan Kylät ry:n toiminnassa nykyisin varapuheenjohtajana, mukana alusta asti Lohjan aluelautakuntatyöskentelyssä.

Kari Tavaila, Nummela, Vihti: Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n pitkäaikainen (lähes alusta asti) hallituksen jäsen, Ollut mukana hanketyöryhmässä, ottaa edelleen aktiivisesti osaa erilaisiin tapahtumiin ja ideointiin sekä hallitustyöskentelyssä että muilla foorumeilla.

Kaarina Pullinen, Vihtijärvi, Vihti: Toiminut kylällä vuosikymmeniä vapaaehtoisena, kylän elinvoimaisuutta kohottavana voimana sekä kyläkoordinaattorina. Suunnitellut monia innovatiivisia hankkeita ja vetänyt näitä. Toimii edelleen yläyhdistyksen sihteerinä ja yhdistävänä voimana eri yhdistysten välillä.

 

Pronssisen ansiomerkin saajat:

Teija Uusitalo, Kytäjä, Hyvinkää: Toiminut Kytäjän kyläyhdistyksen puheenjohtajana viiden vuoden ajan ja varapuheenjohtajana kahden vuoden ajan. Hänen puheenjohtajakaudellaan on toteutettu Tietotaito -talkoot, ja tehtiin Kytäjän luontopolkuesite ja nettisivut luontopolusta sekä kyläyhdistyksen nettisivut.Turvallisuussuunnitelma, kyläsuunnitelma ja palveluluettelo toteutettiin hänen puheenjohtajakaudellaan. On edelleen mukana kyläyhdistyksen toiminnassa.

Antero Ranta, Kytäjä, Hyvinkää: Toiminut kyläyhdistyksen rahastonhoitajana 13 vuoden ajan ja on muutenkin aktiivisesti mukana kyläyhdistyksen toiminnassa.

koti_alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Koti ja asuminen