Koti ja asuminen

Mainos

Tonttiarvonnan voittaja kirjaa talon rakentamisen vaiheet blogiin

tontti1.jpg

Nymanit voittivat Roution tonttinsa Lohjan tonttiarvonnassa.

 

Toistaiseksi tontilla kasvaa puita, mutta pian ne kaatuvat.

-Maaperätutkimukset on nyt tehty, joten päästään aloittamaan kunnolla. Kaikki muu on odottanut tutkimusten valmistumista, kertoo tontin voittanut Kati Nyman.

-Osallistuin kilpailuun viime vuoden toukokuussa, kun sisko soitti ja ehdotti osallistumista. Kilpailuun osallistuttiin lähettämällä kuva lempimaisemasta. Laitoin kuvan mökiltämme Inkoosta. Kun Lohjan kaupungin markkinointipäällikkö Evita Malm sitten soitti elo-syyskuun vaihteessa, meni hetki ymmärtää asia, Nyman kertoo.

-Saimme valita kahdesta tontista. Toinen oli Karjalohjalla, mutta me otimme tämän Roution tontin, koska tämä on meille logistisesti paremmalla paikalla, kun kuljemme Espooseen töihin. Sijainti on meille erittäin loistava, koska moottoritie on aivan vieressä, Nyman jatkaa.

Perheeseen kuuluvat mies, poika ja koira. Kaikki odottavat Lohjalle muuttoa. Koirallekin hankitaan kaveri, kun talo on valmis. Nymanit ottivat tontin vastaan tammikuussa, joten rakentamisaikaa on vielä lähes kolme vuotta jäljellä.

-Talo on tilattu ja nyt sitä aletaan piirtää meidän näköiseksi. Sitten haemme rakennusluvan. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa heinäkuussa 2016 ja muuton tapahtua touko-kesäkuun vaihteessa 2017, Nyman suunnittelee.

Sisustusvalmiin talon toimittaa Ainoakoti. Vaikka kyse on talopaketista, ovat Nymanit saaneet suunnitella sen juuri itselleen sopivaksi. Esimerkiksi huoneita on siirrelty ja sisäseiniä poistettu tai niiden paikkaa muutettu.

-Asunnosta on tärkeää tehdä juuri oman näköinen ja sellainen, jossa omat tarpeet on huomioitu, jotta arki sujuu, Nyman muistuttaa.

tontti2.jpg

Toistaiseksi tontilla kasvaa puita, mutta Kati Nyman kertoo, että ne kaatuvat pian.

 

Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet kiikarissa

Nymanit ovat ennenkin katselleet asuntoa Lohjalta, mutta tuolloin etsintä sijoittui Haikarin alueelle. Routiota he eivät olleet tulleet edes ajatelleeksi. Nymanin mukaan Lohjan alueella on tälläkin hetkellä vapaana paljon hyviä tontteja kunnallistekniikalla.

-Odotamme kovasti Lohjalle pääsyä ja sitä, millaisia ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia täältä löytyy.

Lajeiksi Nyman mainitsee mm. melonnan, hiihdon, retkiluistelun ja golfin, jota Lohjalla on tullut ennenkin harrastettua.

Nyman on ammatiltaan sisustaja ja hänen miehensä on ennenkin rakentanut taloa, joten kaikkea ei tarvitse teettää ammattilaisilla.

-Siinä säästää, Nyman toteaa.

Talosta suunnitellaan lämpimän vaaleaa tumman harmaalla katolla kaavan sanelemien määräysten mukaisesti. Lisäksi kaava määrää ulkoseiniin poikkilaudoituksen. Muodoltaan talo tulee olemaan L-kirjaimen muotoinen, jotta lämmin terassi saadaan suojaan pohjoistuulelta. Myös sisäpintoja on jo mietitty.

-Minulla on ajatuksissa melko tarkka visio siitä, millainen sisustuksesta tulee, Nyman sanoo hymyillen.

 

Casa Nuutintalo

Nyman Blogin nimi Casa Nuutintalo tulee Nymanien mökin nimestä Nuutintorppa. Tähän asti blogissa on ollut hiljaista, mutta viimeistään toukokuusta lähtien sen on tarkoitus täyttyä taloprojektin etenemistä seuraavista päivityksistä. Rakentamista on tarkoitus käsitellä vaihe vaiheelta ja pohtia eteen tulevia asioita.

-Kirjoitan vaihtoehdoista, valinnoista ja mm. millaisia ongelmia tulee vastaan ja mitä ratkaisuja niihin löytyy, tiivistää Nyman.

Taloprojektin edetessä on tarkoitus järjestää myös pari avointa näyttöä, valmiin talon esittely sekä yleisötilaisuus silloin, kun talon rakenteet saapuvat perille ja se kasataan.

-Meille sanottiin, että se vie kaksi päivää, kun talo nousee pystyyn, Nyman kertoo.

Nyman kokee, että talon rakentamiseen sisältyy paljon uusia asioita ja oppimista. Esimerkiksi ekologisuus on aihealue, jossa riittää tutustuttavaa. Itse hän on löytänyt paljon neuvoja mm. www.rakentaja.fi sivustolta. Nymanin blogi löytyy osoitteesta casanuutintalo.blogspot.fi.

-Meillä on Lohjalle muutosta positiivinen, odottava fiilis. Sellainen mielikuva, kun hurautat moottoritietä kotiin ja ilta-aurinko paistaa terassille, Nyman päättää.

koti_alue: 

Myös Lohjalla on pulaa pienistä vuokra-asunnoista

Lohjan vuokra-asuntotilanne on siinä mielessä hyvä, että asuntoja riittää, mutta toisaalta ne ovat väärän kokoisia.

-Pääosa vuokra-asunnoistamme on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla perheasunnoiksi. Nykyään vuokra-asuntoa hakevat kuitenkin yksittäiset ihmiset ja pienet perheet. 80% hakijoista hakee yksiötä tai kaksiota, kun meillä taas olisi hyvin vapaana kolmioita, selventää Veli Haukka Lohjan Vuokra-asunnot Oy:stä.

-Yhtiömme päivittää kehittämisohjelmaansa, jolloin myös tämä asia otetaan esille ja painotetaan uudistuotantoon. Joistain isoista asunnoista ehkä luovutaan, Haukka jatkaa.

Pula pienistä vuokra-asunnoista on koko Suomen ongelma. Toinen haaste liittyy väestön ikääntymiseen.

-Kun väestö ikääntyy, tarvittaisiin esteettömiä asuntoja. Silloin pitää miettiä esimerkiksi hissejä. Valtio tukee hissin rakentamista 50%:lla. Esteettömistä asunnoista on kuitenkin pulaa, koska vanhoista rakennuksista ei saa helposti tehtyä esteettömiä, Haukka kertoo.

Tällä hetkellä Lohjalla yhdelle tontille on kaavoitussuunnitelmia, mutta muuten hoivakoti Niilonpirtti on Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n ainoa rakenteilla oleva uudiskohde. Lohjan Vuokra-asunnoilla on Lohjalla noin 2 000 asuntoa, kun mukaan lasketaan sekä omat että välivuokratut asunnot. Haukka kehuu yhteistyötä Lohjan kaupungin kanssa.

-Kaupunki haluaa panostaa vuokra-asuntoihin ja niiden kunnostukseen. Viranomaisasiat ovat sujuneet hyvin ja takauksia on saatu, hän toteaa.

vuokra.jpg

Uusi Niilonpirtti on tällä hetkellä Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n ainoa rakenteilla oleva uudiskohde.

 

Sijainti ja vuokrat

Vapaita vuokra-asuntoja löytyy tasaisesti ympäri Lohjaan, kun mennään keskustan ulkopuolelle. Aivan keskustassa on täydempää, mutta jos asunnon voi ottaa aavistuksen syrjemmältä, säästää vuokrassa. Iloinen uutinen on se, etteivät vuokrat ole nousemassa tänä vuonna.

-Viime vuonna teimme peruskorjausta isoon kerrostaloon, mikä nosti vuokria. Kyseessä oli iso investointi, samalla rahalla olisi saanut pienemmän uuden kerrostalon. Toisaalta esimerkiksi Nummi-Pusulassa vuokrat laskivat. Tänä vuonna vuokriin ei ole tulossa korotuksia, Haukka kertoo.

Hintatasoltaan Lohjan alueen ARA-vuokra-asunnot (valtion tuella rakennetut vuokra-asunnot) ovat hiukan edullisempia kuin monien naapurikuntien. Viime elokuussa asunnon vuokra oli Lohjalla keskimäärin 10,52e/neliömetri/kk. Vastaava summa oli Vihdissä 12,57, Inkoossa 11,53 ja Siuntiossa 12,24.

-Parin euron erokin on paljon. Vuokran määrä vaihtelee asunnon neliömäärän mukaan. Yksiö on siis neliöhinnaltaan kalliimpi kuin suuremmat asunnot, Haukka muistuttaa.

Verotuksella on myös vaikutuksensa vuokriin.

-Viime vuosina valtiovallan taholta on ollut havaittavissa verojen nousua kiinteistöpuolella. Mm. jäte-, sähkö-, energia- ja kiinteistöverot ovat nousseet kunnolla, mikä näkyy vuokrissa. Sekä säästöt että menot näkyvät suoraan vuokrissa, koska katamme kaikki kulut niillä, Haukka selventää.

koti_alue: 

Ajankohtaista tietoa asuntokauppaa suunnitteleville

Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry järjestää yhteistyössä Länsi-Uudenmaan Säästöpankin, Lohjan Sp-Kodin ja Raksystems Insinööritoimisto Oy:n kanssa Turvallinen Asuntokauppa  –tilaisuuden maanantaina 14.3 kello 18.00 Säästöpankin tiloissa, Laurinkatu 48, Lohja. Tilaisuus on tarkoitettu omakotitalon tai asunto-osakkeen ostoa tai myyntiä suunnitteleville. 

Asunnon ostaminen tai myyminen on yleensä ihmisen elämän suurin ja tärkein taloudellinen päätös. Tilaisuudessa asuntoalan ammattilaiset kertovat mitä kuluttajan kannattaa ottaa huomioon suunnitellessaan asuntokauppaa. 

Varatuomari, pankkilakimies Kirsi Kaario, Länsi-Uudenmaan Säästöpankista kertoo myyjän tiedonantovelvollisuudesta ja ostajan selonottovelvollisuudesta sekä salaisen virheen merkityksestä omakotitalo- ja asunto-osakekaupoissa. 

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n kuntotarkastusyksikön johtaja Kim Malmivaara kertoo kuntotarkastuksen merkityksestä. Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskeistä, sekä niihin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksen avulla ennaltaehkäistään asuntokauppariitoja, jotka yleisimmin johtuvat kaupan jälkeen paljastuneista piilevistä vaurioista tai rakennusvirheistä. 

Toimitusjohtaja Juha Hänninen Lohjan Sp-Kodista kertoo välityslainsäädännön edellyttämän Hyvän Välitystavan merkityksestä kaupantekoprosessissa.  

Asuntolainoista ja vakuusvaihtoehdoista kertoo pankinjohtaja Adrian Candolin Länsi-Uudenmaan Säästöpankista. 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja siihen voi ilmoittautua 11.3. mennessä lusp.ilmoittautumiset@saastopankki.fi tai 029 041 2059.

Tilaisuuden jälkeen pidetään omakotiyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous.

koti_alue: 

Kyläavustaja Mustiolle

Svartå Byaråd rf, Mustion Kyläyhdistys ry Raaseporissa on palkannut yhdistykseen uuden kyläavustajan. Kyläavustajan tehtävänä on auttaa kylän asukkaita arjen askareissa sekä samalla tukea kyläyhdistyksen yleishyödyllistä työtä.

-Kyläyhdistyksen tavoitteena on omalta osaltaan parantaa Raaseporin työllisyyttä ja samalla luoda paikallispalveluita, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Ylimys-Ahlroth.

Mustion kyläavustajana toimii itsekin mustiolainen Jarkko Nordman.  Kyläavustajan tilataan suoraan kyläavustajan puhelinnumerosta 046-598 74 00. Kyläapuasioissa Mustion kyläyhdistyksen yhteyshenkilönä on Satu Wikström puh. 0400-722956. Kyläavustajan varsinainen työaika on arkipäivinä klo 9.30 - 14.30 ja hän on tavoitettavissa puhelimitse arkipäivisin klo 8.00 - 16.00. Tilaaja maksaa avustajan palvelusta pienen maksun (10€/h) sekä matkakulut. Tilaaja varaa myös tarvittavat työvälineet kyläavustajan käyttöön.

Luvassa uudenlaista naapuriapua ja käytännön hyötytietoa

Kyläavustaja tekee jokamiestason töitä, jotka tukevat kyläläisten arkea. Tällaisia palveluita ovat mm. talonpito, lumityöt, pihatyöt, pienet kunnostustyöt, asiointi, siivoaminen, puiden pilkkominen ja lumityöt. Kyläavustaja ei kuitenkaan tee luvanvaraisia töitä. Työ ei myöskään kilpaile yksityisen yritystoiminnan kanssa. Kyläavustajalta voi nyt myös kysyä energiasäästövinkkejä, sillä kyläavustaja välittää tietoja Motiva Oy:n kuluttajien energianeuvonnasta.

Kyläyhdistyksellä on myös kylän yhteisiä tehtäviä kyläavustajalle. Tilaisuuksien järjestelyissä riittää tehtävää ja kyläyhdistyksellä onkin paljon monipuolista toimintaa.  Mustiossa on vilkas yhdistystoiminta ja kyläyhdistys tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö onkin kyläyhdistyksen vahvuus toiminnassa ja työllistämishankkeessa.

Suomen Kylätoiminnan TYÖTÄ KYLÄSTÄ – Kyläapu – Byahjälp -hanke toimii Uudellamaalla. Hankkeessa kyläyhdistykset palkkaavat pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella kyläavustajiksi. Uudenmaan TE-toimisto osallistuu TYÖTÄ KYLÄSTÄ -hankkeen rahoitukseen. Kaikki Kylä- ja kaupunginosayhdistykset ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

 

koti_alue: 

Miten sinä haluaisit asua?

Vielä viikko aikaa ideoida miten haluaisit asua.

Lohjalla tutkitaan yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa Lohjalle sopivaa uudenlaista asumisen mallia, joka olisi samalla myös kohtuuhintaista ja energiatehokasta. 

Kyselyllä saatavaa tietoa asumismieltymyksistä hyödynnetään Lohjalla uuden asuntokonseptin kehittämisessä sekä Taimisto-Tennarin ja Mäntylän kaava-alueiden suunnittelussa. Aiheesta järjestetään halukkaille työpajoja keväällä 2016.

Kysely on avoinna 27.1 - 25.2.2016 ja siihen vastaaminen vie noin 10-15 minuuttia.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja Lohjan Tytyrin kaivosmuseoon sekä Lohjan liikuntakeskuksen Neidonkeitaaseen.

Kyselyn linkki: http://query.eharava.fi/1438

 

asuminen.jpg

koti_alue: 

Kyläkavalkadissa palkittiin ansioituneita kylätoimijoita

Uudenmaan Kylät ry (entinen Länsi-Uudenmaan Kylät ry) järjesti lauantaina 30.01.2016 Kyläkavalkadin Gasthaus Lohjan tiloissa. Kyläkavalkadi järjesttiin yhdistyksen 15-vuotisen toiminnan kunniaksi. Uudenmaan Kylät ry esitteli tilaisuudessa lähitulevaisuuden suunnitelmiaan ja palkitsi ansioituneita kylätoimijoita.

Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa kokemuksia ja yhdistää kylien voimia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Paikalle oli kutsuttu kylistä henkilöitä esittelemään kyliensä toimintaa, onnistumisia ja vastoinkäymisiä. Esittelyssä olivat mm. Vaskijärvi-Karkkila, Kaukas-Hyvinkää, Lohjansaari-Lohja, Degerby-Inkoo, Veikkola-Kirkkonummi ja Vihdin kylien yhteinen toiminta.

Tilaisuudessa myös palkittiin ansioituneita kylätoimijoita Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) hopeisella ja pronssisella ansiomerkillä.

 

Hopeisen ansiomerkin saajat:

Raija Kari, Veikkola, Kirkkonummi: Toiminut vuosikymmeniä erittäin ansioituneen ja toimivan kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Ollut mukana myös Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n ja Pomoväst ry:n hallituksessa. Edelleen puheenjohtajana kyläyhdistyksessä.

Carl-Göran Karlsson, Tvärminne, Hanko: 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa toiminut Tvärminnessä kyläyhdistyksenä toimivan Ungdoms- och Hembygdsförening r.f.:n puheenjohtajana ja muutaman vuoden ajan Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana. Rahastonhoitajana toimiessaan hän suunnitteli ja toteutti excel -pohjaisia lomakkeita (mm. matkalasku ja kustannuslajierittely), jotka ovat edelleen käytössä.

Pirkko Kautto, Veikkola, Kirkkonummi: Ollut vuosikymmeniä hyvin aktiivinen vaikuttaja Veikkolan kylällä sekä useita vuosia kantavana voimana Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hallituksessa ja hanketyöryhmässä. Antanut perimänsä lapsuudenkodin kyläyhdistyksen käyttöön vain käyttökustannuksia vastaan. Toimii edelleen aktiivisesti kylän hyväksi.

Anneli Laitinen-Felber, Vaskijärvi, Karkkila: Ollut alusta asti mukana Vaskijärveläiset ry:n aktiivisena toimijana, useiden vuosien ajan puheenjohtajana tai sihteerinä. Työskennellyt LUKE ry:ssä. Ottanut aloitteellisesti vastuuta kylän ja kunnan välisen vuoropuhelun sujumisessa ja taisteluissa koulun ja muiden palvelujen säilyttämisen puolesta. Edelleen aktiivinen toimija.

Heikki Leino, Vihti: Ollut perustamassa Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry:tä (nyk. Viakas ry) 1990-luvulla, toiminut myös sen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Luonut kuntatason kylien yhteenliittymän toimintakulttuuria ja edistänyt merkittävästi vuoropuhelua kunnan ja kylien välillä. Toiminut myös Vihdin kirkonkylän kyläyhdistyksessä vastuutehtävissä ja edistänyt kulttuurikohteiden mm. Taidetalo Siirilän säilymistä ja käyttöä. 

Tiina Lesonen, Kaukas, Hyvinkää: Toiminut vuosikausia asukasyhdistyksen puheenjohtajana, tehnyt työtä itseään säästämättä ansiokkaasti ja aloitteellisesti kylätoiminnan edistämiseksi ja kylän elävänä pitämiseksi. Kaukasten juhlatalo on kaupungin kanssa käytyjen pitkällisten ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen saatu säilytettyä kyläläisten käytössä. Monimuotoinen toiminta ja erilaiset harrasteryhmät kattavat kaikki ikäluokat ja Lesonen on onnistunut saamaan kyläläiset olemaan aktiivisesti mukana talkoissa ja toiminnassa sekä puhaltamaan yhteen hiileen. Toimii edelleen aktiivisena puheenjohtajana.

Lena Selén, Degerby, Inkoo: Toiminut kantavana voimana kyläyhdistyksessä ja muussa kylän hyvinvointia tukevassa toiminnassa 1990-luvulta lähtien. Ollut mukana mm. perustamassa ainutlaatuista Neuvostoliiton vuokra-aikaan liittyvää Igor-museota ja toimii myös oppaana museossa vieraileville ryhmille. On edelleen aktiivinen kyläyhdistyksen vastuunkantaja.

Pirjo Sjögren, Lohjansaari, Lohja: Pitkäaikainen puheenjohtaja Lohjansaaristo-Seurassa (ent. Lohjansaaren nuorisoseura). Hänen ansiostaan on toteutettu lukuisia asukkaiden ja alueen hyvinvointia tukevia ja elvyttäviä hankkeita ja toimenpiteitä. Hän oli myös useiden vuosien ajan Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Sjögren on ollut aloitteellinen ja laittanut itsensä likoon myös kylien ja kunnan välisen vuoropuhelun kehittämisessä ja kylien välisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistämisessä. Lohjan Kylät ry ja Lohjan aluetoimikunnat ovat syntyneet Pirjo Sjögrenin vahvalla myötävaikutuksella. Toimii edelleen Lohjansaaristo-Seuran puheenjohtajana ja Lohjan Kylät ry:n taloudenhoitajana.

Risto Solitanner, Karjalohja: Ollut mukana perustamassa Keski-Karjalohjan kyläyhdistystä sekä toiminut ja toimii edelleen aktiivisesti Karjalohjan eri yhdistysten yhteisten tapahtumien ja yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. On mukana Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hallituksessa ja kahden vuoden ajan jo toiminut myös varapuheenjohtajana, aktiivinen myös Lohjan Kylät ry:n toiminnassa nykyisin varapuheenjohtajana, mukana alusta asti Lohjan aluelautakuntatyöskentelyssä.

Kari Tavaila, Nummela, Vihti: Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n pitkäaikainen (lähes alusta asti) hallituksen jäsen, Ollut mukana hanketyöryhmässä, ottaa edelleen aktiivisesti osaa erilaisiin tapahtumiin ja ideointiin sekä hallitustyöskentelyssä että muilla foorumeilla.

Kaarina Pullinen, Vihtijärvi, Vihti: Toiminut kylällä vuosikymmeniä vapaaehtoisena, kylän elinvoimaisuutta kohottavana voimana sekä kyläkoordinaattorina. Suunnitellut monia innovatiivisia hankkeita ja vetänyt näitä. Toimii edelleen yläyhdistyksen sihteerinä ja yhdistävänä voimana eri yhdistysten välillä.

 

Pronssisen ansiomerkin saajat:

Teija Uusitalo, Kytäjä, Hyvinkää: Toiminut Kytäjän kyläyhdistyksen puheenjohtajana viiden vuoden ajan ja varapuheenjohtajana kahden vuoden ajan. Hänen puheenjohtajakaudellaan on toteutettu Tietotaito -talkoot, ja tehtiin Kytäjän luontopolkuesite ja nettisivut luontopolusta sekä kyläyhdistyksen nettisivut.Turvallisuussuunnitelma, kyläsuunnitelma ja palveluluettelo toteutettiin hänen puheenjohtajakaudellaan. On edelleen mukana kyläyhdistyksen toiminnassa.

Antero Ranta, Kytäjä, Hyvinkää: Toiminut kyläyhdistyksen rahastonhoitajana 13 vuoden ajan ja on muutenkin aktiivisesti mukana kyläyhdistyksen toiminnassa.

koti_alue: 

Kuinka säästää sähkölaskusta talvella?

Talvi lisää sähkönkulutusta etenkin lämmityksen osalta. Sähkölaskuunsa voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi itse erityisesti kovemmilla pakkasilla. Lisäksi yllättävätkin laitteet voivat paljastua sähkösyöpöiksi.

Sähkölaskuunsa voi pyrkiä vaikuttamaan kahden seikan kautta. Toinen on energiansäästö ja toinen sähkön hankinta.

-Sopivin kodin lämpötila on 20-22°C astetta. Jos lämpötila nousee sen yli, jokainen lisäaste nostaa energialaskua noin viidellä prosentilla, kertoo Fortumin kehitysjohtaja Jukka Toivonen.

Huonelämpötilan merkitys kasvaa, mitä enemmän pakkasta on.

-Energiaa kuluu merkittävästi enemmän, kun pakkasta on yli -10°C astettta. Se näkyy suoraan kukkarossa, Toivonen jatkaa.

Jos kotoa on pidempään pois, kannattaa asunnon lämpötilaa pudottaa. Kaikkia huoneita ei myöskään tarvitse pitää yhtä lämpiminä, jos niitä ei käytetä. Kuivissa, lämmitetyissä tiloissa, kuten autotalleissa ja varastoissa 10°C astetta riittää hyvin.

-Oven ja ikkunoiden tiivisteet kannattaa myös tarkistaa. Jos sisällä vetää, jossain on lämpövuotoa. Oikein kylmällä myös oma varaava takka leikkaa kivasti korkeinta sähkönkulutusta, Toivonen muistuttaa.

Auton lämmittäminen lohkolämmittimellä ei säästä sähköä, mutta polttoainetta kyllä, joten lompakko voi jälleen vähän paremmin. Lämmittämiseen kuluva sähkö nimittäin maksaa vähemmän, kuin se polttoainemäärä, joka kuluu, jos auton käynnistää kylmänä.

talvi ja sähkö.jpg

 

Tuntihinnoiteltu sähkösopimus

-Kannattaa harkita sähkösopimuken vaihtamista tuntihintaiseen, koska sähkön hinta vaihtelee eri tuntien välillä. Laitteita voi sitten käyttää niinä tunteina, kun sähkö on halvempaa. Moni valitsee nykyään tuntihintaisen, sanoo Toivonen.

Yöt ovat edullisimpia, joten esimerkiksi vesivaraaja kannattaa säätää niin, että se lämmittää veden öisin. Tällä hetkellä sähkö on muutenkaan halvempaa, kuin vuosiin, sillä sen tuotantoa on runsaasti suhteessa kulutukseen. Syynä tähän on se, että nykyinen taloustilanne on laskenut teollisuuden sähkönkulutusta.

-Erityisesti taloissa, joissa on varaava, vesikiertoinen sähkölämmitys tai öljypoltin, tuntihinnoittelusta hyötyy. Automatiikka valitsee halvimmat tunnit ja lämpöä varataan vain sen verran, kuin mikä todellinen tarve on. Öljypolttimen automatiikka huolehtii, että sähköä käytetään silloin, kun se on oman öljyn käyttöä halvempaa, Toivonen avaa.

Omassa energiankäytössään voi monien pienten asioiden lisäksi huomioida myös ympäristönäkökulman.

-Ympäristöä voi säästää, kun kiinnittää huomiota siihen, miten sähkö on tuotettu. Voi suosia uusiutuvaa ja tavallaan äänestää sen tuotantomuodon puolesta, jota ostaa.

Toivosen mukaan se, miten sähkö on tuotettu, ei juuri vaikuta kuluttajan sähkölaskuun.

-Olemme halunneet tarjota mahdollisuuden ympäristövalintaan, hän sanoo.

 

Sähkösyöpöt ja kotinäyttö

Kotitalouksien sähkönkulutuksesta noin puolet menee lämmitykseen ja kolmannes käyttöveden lämmittämiseen. Muut sähkölaitteet vievät vain viidenneksen, joten kun kiinnittää huomioita niin asunnon kuin vedenkin lämmitykseen, iso osa laskusta on jo katettu. Viimeiseen viidennekseenkin mahtuu silti yllättäviä sähkönkuluttajia.

-Omat arkiset valinnat ja käyttötottumuksen vaikuttavat, mutta yllättävän paljon on myös jatkuvasti valmiustilassa ja päällä olevia laitteita. Esimerkiksi stereovahvistimen valmiustilassa pito saattaa maksaa 60 euroa vuodessa. Pienentämällä ilmanvaihtoa silloin, kun ei ole kotona, voi puolestaan säästää esimerkiksi jopa 300 euroa vuodessa, Toivonen antaa esimerkkejä.

Hän muistuttaa myös, että iäkkäät sähkölaitteet voivat olla melkoisia sähkösyöppöjä, jotka kannattaa joskus vaihtaa jo sen takia. Esimerkiksi jääkaappi kannattaa vaihtaa uudempaa, jos sen kompressori käy jatkuvasti.

Sähkönkulutuksen seuraamiseen löytyy nykyään helppo ratkaisu.

-Jos hyödyntää kotinäyttöä, näkee sähkönkulutuksen reaaliajassa. Näytön avulla, sain itse kymmenen prosentin kustannussäästön vuodessa, Toivonen kertoo.  

koti_alue: 

Muuttotutkimus -kysely Lohjan uusille asukkaille

Lohjan kaupungin nettisivulla on parhaillaan avoinna kysely Lohjalle muuttaneille. Uudet asukkaat voivat kyselyn kautta osallistua Lohjan kehittämiseen ja kertoa mielipiteensä Lohjasta.

Kysymyksinä ovat mm. mitkä tekijät vaikuttivat päätökseesi muuttaa Lohjalle, millaisia palveluja toivot lisää sekä millaiset tekijät vaikuttavat mielestäsi asuinpaikkasi turvallisuuteen.

Kaikki vastaukset käydään läpi ja huomioidaan päätöksenteossa mahdollisuuksien mukaan. Vastaukset kerätään ja raportoiidaan tammikuussa 2016. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme Neidonkeitaan uimalippuja, joista ilmoitetaan voittaneille henkilökohtaisesti.

Kyselyyn pääset osoitteessa www.lohja.fi/ valikosta Uusi lohjalainen.

koti_alue: 

Kukat ovat osa joulun tunnelmaa

Kauppapuutarha Sohlmanilta löytyy koko paketti; koristeet, kukat, niiden hoito-ohjeet ja vielä joulun tunnelmakin.

DSC_0014.jpg

Merry Christmas-lajikkeen komeat amaryllikset.

 

Kukat kuuluvat olennaisena osana jouluun. Niitä ostetaan sekä omaksi iloksi että jouluisiksi tervehdyksiksi sukulaisille, tutuille ja enenevässä määrin myös yrityslahjoiksi. Suosituimpia joulukukkia ovat joulutähti, hyasintti, amaryllis ja tulppaani. Vastoin yleistä käsitystä, joulukukat eivät ole myrkyllisiä. Eläimet saattavat kuitenkin olla herkkiä joillekin niiden ainesosille.

-Villi joulutähti on myrkyllinen, mutta jalostettu huonejoulutähti ei, selventää puutarhuri Aki Sohlman Kauppapuutarha Sohlmanilta.

Puutarhalta löytyy joulukukkien lisäksi myös laaja valikoima koristeita.

-Meillä on paljon joulukoristeita. Suosimme käsityötä ja pyrimme hankkimaan erilaisia koristeita, joita ei välttämättä löydy muualta. Teemme koristeita myös itse, kertoo Johanna Sohlman-Lindström.

DSC_0059.jpg

Sohlmanin puutarhalta löytyy kukkien lisäksi paljon koristeita. 

 

Elämys

Jo puutarhalla käynti on jouluelämys.

-Pyrimme siihen, että asiakas saa elämyksiä, jouluisen olon ja joulunodotusfiiliksen, kun hän tulee meille. Ihmiset haluavat elämyksiä. Meillä on esimerkiksi oljet lattialla, sellaista ei muualla juuri näe, Sohlman-Lindström kertoo.

-Oljet on tuotu Pusulasta jo 60-luvulta lähtien. Ennen näin tehtiin käytännön vuoksi, koska kasvihuoneissa oli maalattia ja tästä tämä perinne jäi, lisää Sohlman.

Vuonna 1954 perustetulla Kauppapuutarha Sohlmanilla 98% joulukukista viljellään itse. Sohlmanin sisarukset pitävät puutarhaa jo kolmannessa polvessa.

-Lähikukka on nykyään muotisana, mutta meillä sitä on viljelty jo 60 vuotta, Sohlman sanoo.

Joulutunnelmaa tuovat mm. vuosittain vaihtuva joulumaisema-asetelma ja nukkuva joulupukki.

-Asetelma kuvaa aina luontoa. Aikoinaan jo isoisä aloitti tämän perinteen, Sohlman-Lindström kertoo.

-Joulupukki hankittiin 90-luvun laman aikaan. Silloin sen hankkimista mietittiin kovasti, mutta se on varmasti maksanut itsensä takaisin. Lapset kyselevät kesälläkin, missä se on, Sohlman naurahtaa.

DSC_0054.jpg

Nukkuva ja hengittävä joulupukki on viihdyttänyt puutarhan asiakkaita jo 1990-luvulta lähtien.

 

Joulutähti ja tulilatva

Sohlmanin puutarhalta löytyy viittä lajiketta punaisia joulutähtiä, kahta lajiketta valkoisia ja niiden lisäksi vielä pinkki ja kirjava. Punainen on suosituin, 70% myydyistä joulutähdistä on punaisia. Valkoinen tulee toisena. Isojen joulutähtien viljely on aloitettu puutarhalla jo heinäkuussa.

-Joulutähti tarvitsee köykäisen kuivahtamisen kastelukertojen välissä. On hyvä kastella usein pieniä määriä niin, että multa pääsee välillä kuivahtamaan ja kasvi hengähtämään. Joulutähti ei siedä vetoa, eikä kylmää. Muuten se sopii hyvin tähän pimeään vuodenaikaan ja huoneolosuhteisiin, koska se ei tarvitse paljon valoa, Sohlman neuvoo.

Tulilatvaa hoidetaan samoin, kuin joulutähteä. Niitä puutarhalta löytyy sekä joulunpunaista että valkoista.

 

Amaryllis ja hyasintti

Amarylliksen ja hyasintin hoito puolestaan on aivan erilainen, kuin joulutähden.

-Sipulikasveissa ravinto on sipulissa, joten kastelua ei juurikaan tarvita.Hyasinttia ei tarvitse yleensä kastella laisinkaan. Amaryllis kastellaan hyvin kevyesti noin kerran viikossa niin, että vain mullan pinta kastuu. Multapaakku ei saa kastua kokonaan. Näin kukan väri pysyy hyvänä, kasvi kestää pitkään, eikä se myöskään veny pituutta, Sohlman ohjeistaa.

Amaryllistä löytyy seitsemää lajiketta. Puutarhalla vuosia kasvatuksessa ollut varma amaryllis-lajike on Merry Christmas.

-Se on täydellinen, näyttävä amaryllis. Siihen tulee vähintään kaksi vanaa ja neljä kelloa yhteen vanaan. Tällä amarylliksellä on paksu varsi ja se kestää oikealla hoidolla pitkään, jopa pari kuukautta. Sen ero useampaan markkinoilla olevaan amaryllis-lajikkeeseen on kuin yöllä ja päivällä, Sohlman kertoo.

Hyasintti on suosituin joulukukka, mutta amarylliskin kasvattaa suosiotaan joka vuosi. Hyasintteja puutarhalta löytyy seitsemää eri väriä.

-Panostamme kasvattamissamme hyasinteissa vahvaan väriin ja kokoon, Sohlman sanoo.

-Kukka on hyvä ja helppo lahja, jota on tarjolla joulun aikaan paljon. Toivomme erottuvamme muusta tarjonnasta laadulla ja kukan näyttävyydellä. Meille on tärkeää, että kasvi kestää pitkään ja asiakkaat tulevat uudelleen. Siksi koitamme parhaamme mukaan kertoa asiakkaillemme kukkien oikeasta hoidosta, Sohlman sanoo.

joulutähti.JPG

Puutarhuri Aki Sohlman esittelee joulutähtiä. Niitä löytyy puutarhalta yhteensä yhdeksää eri lajiketta. 

 

Tulppaani ja atsalea

Leikkotulppaanit imevät vettä koko varren pituudelta, joten niille on hyvä laittaa maljakkoon vettä vain vuorokauden tarpeiksi kerralla. Tämä tarkoittaa kolmea senttiä varren pituudelle. Jos vettä antaa liikaa, tulppaani venyy, eikä kestä niin pitkään.

Atsalea taas vaatii ihan omanlaisensa kastelun. Sen on hyvä olla koko ajan hiukan kostea.

-Atsaleaa pidetään vaikeana, mitä se ei ole. Kerran viikossa upotuskastelu niin, että paakku imee kunnolla vettä, riittää, Sohlman ohjeistaa.

Kukkakorien ja -asetelmien kohdalla taas tulee muistaa se, että jokainen kasvi kastellaan yksilönä. Sohlman muistuttaa vielä, että kuivuudesta kasvin saa usein pelastettua, mutta liiasta märkyydestä se on vaikeampaa. Kun tuleva joulu on ohi, puutarhalla aletaan miettiä jo seuraavaa.

-Elämme vuotta edellä. Valinnat ensi vuoden jouluksi kasvatettavista joulukukista ja kasveista teemme jo tammikuussa, Sohlman kertoo.

sohlman1.JPG

Tonttuja jouluasetelmiin.

 sohlman2.JPG

Joulumaisema-asetelman tekeminen on kulkenut perinteenä sukupolvelta toiselle.

koti_alue: 

Paloturvallisuuden huomioiminen kruunaa tunnelman

Suomessa syttyy 3 000 asuinrakennuspaloa vuodessa. Liesi, sauna ja kynttilät ovat ylivoimaisesti yleisimmät syyt, joista kotien tulipalot saavat alkunsa. Palojen ennaltaehkäisy ja alkusammutus onnistuvat useimmiten kotikonstein, jos asukkaat ovat paikalla, kotona on toimiva palovaroitin ja kotoa löytyy alkusammutuslaite, jota osataan myös käyttää.

Etenkin syksyn hämärässä ja joulun lähestyessä monessa kodissa syttyy kynttilä jos toinenkin. Kuukausittaisen vertailun mukaan kynttilöiden, tuikkujen, soihtujen ja roihujen aiheuttamia tulipaloja tapahtuu eniten joulukuussa. Tulipaloja syttyy etenkin itsenäisyyspäivän ja joulun aikaan.

Lämmin valo tuo tunnelmaa. Kynttilät, kuuma glögi ja villasukat ovat oiva yhdistelmä hämärtyvässä illassa. Kyttilän valossa voi rentoutua itseksee tai esimerkiksi luoda niillä tunnelmaa illan viettoon. Jotta tunnelma myös pysyy hyvänä, huomio kannattaa kinnittää paloturvallisuuteen.

-Suomessa syttyy 6 000 rakennuspaloa vuodessa, joista 3 000 syttyy asuinrakennuksissa. Tämä tarkoittaa kymmentä tulipaloa päivässä, kertoo vakuutusyhtiö LähiTapiolan toimitusjohtaja Ari Lagerström.

Vuositasolla koko maassa palovahinkojen aiheuttamat korvauskustannukset ovat 200 miljoonaa euroa Finanssialan keskusliiton tilastojen mukaa. Lisäksi Suomi on palokuolematilastoissa länsimaiden kärjessä. Viime vuonna Suomessa kuoli tulipaloissa 87 henkilöä.

-Yli puolessa paloista ei käytetä minkäänlaista alkusammutusvälinettä. Välineitä ei ole tai niitä ei osata käyttää. Näin siitä huolimatta, että kyselyjen mukaan lähes jokaisesta suomalaiskodista löytyy joko sammutuspeite tai käsisammutin. Sammutuspeite on erittäin kätevä pieniin paloihin ja siisti jauhesammuttimeen verrattuna, Lagerström jatkaa.

kynttilä.jpg

Kynttilät näyttelevät edelleen merkittävää roolia tulipalojen sytyttäjinä. Hyvä tunnelma ei käänny katastrofiksi, kun muistaa paloturvallisuuden.

 

Ennaltaehkäisy

Tulipalojen ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, koska palon syttyessä, vahingot ovat usein mittavat. Lagerströmin mukaan ihmiset tarvitsisivat harjoitusta sammutusvälineiden käyttöön. LähiTapiola käynnistäkin ensi vuonna alkusammutuskoulun, jossa tarjotaan 100 000 suomalaiselle maksuton alkusammutuskoulutus.

-Käytännössä jokainen kotona syttyvä tulipalo on mahdollista taltuttaa alkusammutuksella, mutta aikaa palon syttymisestä on vain pari minuuttia. Siksi on tärkeää tietää, mitä sammutusvälineillä tehdään. Olennaista on myös, että palovaroitin toimii, Lagerström sanoo.

-Alkusammutuskoulu tulee sinne, missä ihmiset ovat eli toreille ja kylille. Paloturvallisuus ansaitsee mahdollisimman laajan näkyvyyden, siinä on paljon parantamisen varaa, Lagerström jatkaa.

Alkusammutuskoulu on avoin kaikille LähiTapiolan asiakkaille ja asiakkuudesta kiinnostuneille. Tarkempaa tietoa alkusammutuskoulun aikatauluista ja paikkakunnista tulee helmikuusta lähtien.

 

Syttymissyy

Monessa tulipalon takana ovat tupakointi, huolimaton tulen käsittely ja sähkölaitteiden käyttöhäiriöt. Liesi, sauna ja kynttilät aiheuttavat eniten tulipaloja. Alkoholilla on asiassa myös oma roolinsa. Kynttilöiden osalta on Lagerströmin mukaan tapahtunut kuitenkin myös parannusta ja palot ovat vähentyneet.

-Kynttilöiden käyttö on vähentynyt ja kynttiläpaloista puhutaan paljon, eikä niitä jätetä yleensä valvomatta.

Parannuksesta huolimatta palo voi kuitenkin syystä tai toisesta syttyä.

-Palovaroitin on erittäin halpa henkivakuutus, sanoo Lagerström.

Asunnossa pitäisi olla palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Kännykkää voi ladatta maksuttoman Kipinä Paloturvallisuussovelluksen, joka muistuttaa kuukausittain palovaroittimen testauksesta. Se sisältää myös ohjeet kodin turvallisuusasioiden omatoimiseen läpikäyntiin.

-Voit myös tehdä oman turvallisuusteon ja käydä tarkistamassa myös läheisen tai vaikkapa iäkkään naapurin palovaroittimen. Se on hieno tapa osoittaa välittämistä läheisistä. Paloturvallisuuden ei pitäisi rajoittua vain yhteen päivään vuodesta tai oman kodin seinien sisäpuolelle, hän jatkaa.

-Kerrostalossakin on hyvä muistaa kotivakuutus, koska taloyhtiön vakuutus ei korvaa irtaimistoa, Lagerström muistuttaa.

 

Polta kynttilöitä turvallisesti

Kynttilöitä polttaessa on hyvä muistaa seuraavat asiat. Alkusammutusvälineet kannattaa pitää saatavilla. Sammuta kynttilät tukahduttamalla aina, kun poistut huoneesta.

Kynttilänjalan tulee olla sellainen, että se ei kaadu, eikä pala. Parhaita materiaaleja ovat kivi, metalli, lasi ja posliini. Kynttilänjalkojen muovi-, paperi- ja kangasmansetit eivät ole paloturvallisia.

Umpinaisten, ohuiden lasi- ja posliinilyhtyjen kanssa kannattaa olla varovainen, koska ahtaassa tilassa steariini voi höyrystyä ja leimahtaa. Ohutkuorinen lyhty voi myös poksahtaa rikki ja palava neste räiskyä ympäristöön. Turvallinen kynttilälyhty on tukeva, sisältä riittävän tilava ja yläosastaan reilusti avoin.

Kynttilät tulee sijoitta niin, ettei niiden vieressä, lähellä tai yläpuolella ole mitään syttyvää. Kynttilää ei saa laittaa TV:n päälle.

Kynttilöiden väliin tulee jättää riittävästi tilaa, koska tiiviissä ryhmässä olevat kynttilät saattavat roihahtaa. Ne tulee sammuttaa sammutuspeitolla, ei esimerkiksi vedellä. Roihahtamista ajatellen etenkin tuikkujen kanssa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Tuikuille ja pöytäkynttilöille sopiva etäisyys on noin 5 cm. Ohutpohjaiset lyhdyt, pöytäkynttilät ja tuikut tarvitsevat myös riittävän paksun, palamattoman alustan, sillä niiden pohja voi lämmetä niin paljon, että se sytyttää esim. pöytäliinan tuleen. Myös muoviseen alustaan voi sulaa reikä.

Pidä tikut ja tuikut poissa lasten ulottuvilta ja varoita heitä kynttilä- ja tulitikkuleikkien seurauksista. Älä jätä lasta tai lemmikkieläintä hetkeksikään yksin palavan kynttilän kanssa.

Ulkoroihut tulee sijoittaa vähintään kolmen metrin päähän kulkureitistä, jotta tuli ei pääse tarttumaan ohikulkijoiden vaatteisiin. Rakennuksiin tulee olla etäisyyttä 3-10 metriä tulen koosta riippuen. Ulkotulet on hyvä sijoittaa palamattomaan astiaan tai asetella tukevasti lumihankeen, ettei tuuli kuljeta keventynyttä astiaa vääriin paikkoihin. Myös ulkotulia tulee valvoa. Sade aiheuttaa roiskevaaran. Ulkotulia ei saa polttaa sisällä, parvekkeella, kuistilla tai katoksen alla.

Paloturvallisuusviikkoa vietetään 21.11.-2.12. www.paloturvallisuusviikko.fi.

 

Kun tulipalo syttyy:

-Pelasta vaarassa olevat.

-Jos voit, sammuta palon alku.

-Sulje ovet perässäsi, poistu huoneistosta ja varoita muita. Ryömi, jos huoneessa on savua. Lattianrajassa savua on vähemmän.Ovet sulkemalla voit rajoittaa savun ja palon leviämistä.

-Älä käytä hissiä, ettet jää loukkuun. Käytä rappuja.

-Soita hätänumeroon 112, kun olet turvassa.

-Opasta palokunta paikalle, järjestä sille esteetön reitti ja mene etukäteen sovitulle kokoontumispaikalle.

     

    Lähteet:

    www.pelastustoimi.fi

    www.keskisuomenpelastuslaitos.fi

    www.tukes.fi

    www.spek.fi

     

    koti_alue: 

    Sivut

     
    Tilaa syöte Koti ja asuminen