Koti ja asuminen

Kimppa-asuminen jakaa kustannuksia

Opiskelijalle yhä hyvä asumisen vaihtoehto on kimppakämppä, jossa asumisen kustannukset jakautuvat. Kimppakämpässä myös sosiaaliset kontaktit säilyvät helpommin kuin yksin asuessa. Kimppa-asumisen pelisäännöt kannattaa kuitenkin sopia heti alussa.

80-luvulla oli normaalia asua soluasunnoissa. Elintason noustessa yhä useammalla nuorella on ollut mahdollisuus yksin asumiseen. Kohtuuhintaisten asuntojen puute opiskelupaikkakunnilla on johtanut siihen, että kimppa-asuminen on tullut jälleen suosituksi.

Asukkaat voivat sopia vuokranantajasta riippuen asuntoon joko yhden yhteisvastuullisen vuokrasopimuksen tai sitten jokainen sopii oman sopimuksen.

Yhteisvastuullisuus tarkoittaa, että kaikki asukkaat vastaavat vuokranmaksuun yms. liittyvistä velvoitteista yhteisvastuullisesti. Jos yksi jättää vuokran maksamatta, muut joutuvat maksamaan hänen osuutensa.

- Oli vuokrasopimuksen muoto mikä tahansa, on tärkeää, että myös arjen asioista sovitaan heti asumisen alkuaikana, jotta vältytään erimielisyyksiltä, muistuttaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Arjen asumisen asioilla Viita tarkoittaa muun muassa siivoamista, keittiön säilytystilojen jakamista, kylpyhuoneen käyttöä tai esimerkiksi vieraiden käyntejä asunnossa.

- Myös siitä on hyvä sopia, miten käsitellään asumisen aikaiset yllätykset. Ei ole lainkaan hullumpi idea sopia esimerkiksi viikkovartista, jonka aikana käsitellään yhteiset asumisen asiat. Siinä samalla voi antaa kavereille vinkkejä vaikkapa tapahtumista tai harrastusmahdollisuuksista, joiden avulla sopeutuminen uudelle paikkakunnalle helpottuu, vinkkaa Viita.

 

 

Lisätietoja kimppa-asumisesta: http://www.vuokralaiset.fi/tietopaketti-vuokralaisille/kimppa-asuminen/

 

Neuvontapalvelu auttaa vuokrausasioissa

Vuokralaiset ry:n neuvontapalvelu numerossa 0600 9 1515 palvelee kaikkia asukkaita vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Puhelun hinta on 1,69 € /min+pvm. Palvelunumeroon vastataan maanantaisin klo 9 – 14 ja tiistaista perjantaihin klo 9.30 – 13.

Vuokralaiset ry:n jäsenille puhelinneuvonta on maksutonta numerossa 09 4770 360.

koti_alue: 

Vuokra-asunnon irtisanominen kannattaa tehdä ajoissa

Vuokra-asunnon irtisanomiskuukausi on lain mukaan aina kalenterikuukausi. Olemalla ajoissa asialla välttyy yhden kuukauden ylimääräiseltä vuokranmaksulta.

- Monelle tulee yllätyksenä, että vuokra-asunnon kuukauden irtisanomisaika alkaa aina kuun irtisanomiskuukauden viimeisestä päivästä. Eli jos haluaa päästä sopimuksesta irti esimerkiksi elokuun lopussa, irtisanominen täytyy toimittaa vuokranantajalle heinäkuun viimeiseen päivään mennessä, neuvoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Asunnon irtisanomista ei voi tehdä puhelimitse, eikä monikaan vuokranantaja hyväksy sähköpostitse tehtyjä irtisanomisia. Irtisanominen on varminta toimittaa itse irtisanomislomakkeella vuokranantajalle tai hänen edustajalleen. Näin kesälomien aikana on hyvä muistaa, että vuokranantaja ei välttämättä nouda saapumisilmoituksella toimitettua kirjettä toivotusti ja kuu voi ehtiä vaihtumaan.

Irtisanomisaika määritellään huoneenvuokralaissa. Sillä tavalla turvataan vuokranantajan mahdollisuus vähintään kuukauden mittaiseen uudelleenvuokrausaikaan.

Jos on päässyt käymään vahinko ja irtisanominen unohtunut ajallaan, voi vuokranantajan kanssa yrittää neuvotella asiasta.

- Jos uusi vuokralainen saadaan asuntoon nopeasti, hänelle voi tarjota mahdollisuutta aikaisempaan sisään muuttoon ja neuvotella vuokrahyvityksestä, opastaa Viita.

Neuvontapalvelu auttaa vuokrausasioissa

Vuokralaiset ry:n neuvontapalvelu numerossa 0600 9 1515 palvelee kaikkia asukkaita vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Puhelun hinta on 1,69 € /min+pvm. Palvelunumeroon vastataan maanantaisin klo 9 – 14 ja tiistaista perjantaihin klo 9.30 – 13.

Vuokralaiset ry:n jäsenille puhelinneuvonta on maksutonta numerossa 09 4770 360.

koti_alue: 

Pestään mattoja luontoa säästäen!

Yhtä varmasti kuin saapuu kesä ja kärpäset, alkaa ihmisten kiinnostus mattojen pesuun.
Matonpesu onkin oiva harrastus aurinkoisena kesäpäivänä ystävien kesken. Muutama asia on
kuitenkin hyvä muistaa, ennen kuin nappaa maton ja juuriharjan kainaloon ja suuntaa
matonpesuun. Tärkein muistettava asia on, ettei mattoja saa pestä laiturilla tai järvessä.

Suositaan Lohjan kaupungin matonpesupaikkoja

Lohjan kaupungilla on 16 matonpesupaikkaa eri puolilla Lohjaa. Matonpesupaikkojen sijainnin voi
tarkistaa Lohjan kaupungin verkkosivuilta. Kaupungin matonpesupaikat ovat niin sanottuja kuivan
maan pesupaikkoja, joista pesuvedet johdetaan kunnan viemäriin. Näin ollen ympäristöä
kuormittavat jätevedet saadaan ohjattua jätevedenpuhdistamolle. Lohjan kaupungin
matonpesupaikat ovat käyttäjilleen maksuttomia. Kaupungin matonpesupaikkojen
kunnossapidosta vastaa kaupungin puutarhuri.

Jotta matonpesu sujuisi rattoisasti ja sovussa, on syytä pitää mielessä muutamia ohjeita:

· altaat ympäristöineen tulee pitää siisteinä
· altaissa saa pestä vain mattoja ja muita tekstiilejä, ei esimerkiksi ajoneuvojen osia
· käytä vettä säästeliäästi, älä valuta turhaan
· vesi valutetaan matoista kuivauspuomeilla, loppukuivaus tehdään kotona
· matonpesupaikka on yleistä aluetta ja vapaasti kaikkien käytettävissä

Näitä ohjeita noudattamalla otat huomioon muut matonpesupaikan käyttäjät sekä
asuinympäristösi, haluathan itsekin viihtyisän ympäristön ja iloiset asukkaat!

Kuinka pestä mattoja muualla kuin matonpesupaikalla?

Lohjan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan mattojen, tekstiilien ja muiden
vastaavien pesu asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöllä tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu
suoraan vesistöön tai ettei niistä aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa.
Mattojenpesuvesiä verrataan kotitalouksien harmaisiin talousjätevesiin. Jätevedet pitää käsitellä
ennen vesistöön joutumista. Joten ethän pese mattoja laitureilla, vaan valitset viemäröidyn
pesupaikan tai varmistat, että pesuvedet imeytyvät maahan haitattomasti. Matoista irtoaa
pestessä muun muassa savea, hiekkaa, orgaanisia aineita sekä bakteereita. Maaperä suodattaa
vesistöille vahingolliset ainekset pesuvesistä.

Huolehdi ympäristöstä– valitse fosfaatiton pesuaine

Kun valitset matonpesuun käytettävää pesuainetta, suosi ympäristöystävällisiä, fosfaatittomia
pesuaineita. Fosfaatittomat pesuaineet tunnistat esimerkiksi Joutsenmerkistä. Perinteinen
mäntynestesaippua on melko ympäristöystävällistä, sillä se hajoaa maaperässä nopeasti.
Mäntynestesaippuaa ei saa päästää suoraan vesistöihin, sillä sen sisältämät hartsihapot ovat
vaarallisia kaloille. Palasaippua on hyvä vaihtoehto nestesaippualle, koska se on nestemäistä
riittoisampi ja nestesaippuoiden muovipulloista syntyy turhaa jätettä. Vesistöjen virkistyskäyttöä
haittaavat sinileväkukinnot saavat alkunsa ravinnepitoisesta vedestä. Jotta järvet säilyisivät
kunnossa ja niitä voisi huoletta käyttää, huolehditaan me jokainen omalta osaltamme, ettemme
kuormita vesistöjä rehevöittävillä aineilla. Jo pienilläkin teoilla on merkitystä!

Kuinka pestä onnistuneesti mattoja?

Aluksi pesuaineliuosta kannattaa laimentaa ämpäriin. Matto kastellaan perusteellisesti ja
levitetään pesuaineliuosta mattoon. Pesuaineen annetaan vaikuttaa hetken ennen varsinaista
pesua. Mattoa harjataan juuriharjalla molemmilta puolilta kuteiden suuntaisesti. Räsymatot
sietävät kovempaa harjausta kuin nukkapintaiset matot. Tahranpoistoon kannattaa kokeilla
esimerkiksi etikkaa, joka kirkastaa myös värejä. Maton huuhtelu on helpompaa ja vettä kuluu
vähemmän, jos pesuainetta ei ole käytetty liikaa. Huuhteluvesi puristetaan matosta
mahdollisimman hyvin pois ja matto ripustetaan kuivumaan. Raidallisen maton raidat saattavat
päästää väriä. Värien sekoittuminen voidaan estää ripustamalla matto kuivumaan niin, että vesi
valuu raitojen suuntaisesti. Matto kuivataan tukevalla tangolla tai useamman pyykkinarun päällä,
jolloin matto ei pääse venymään eikä siihen jää taitetta.
Polku Lohjan kaupungin verkkosivuille matonpesupaikkoihin:
www.lohja.fi -> Asukas ->Asuminen ->Asuinympäristö -> Matonpesupaikat

koti_alue: 

JÄTEVESINEUVOJAT JALKAUTUVAT PILAANTUMISELLE HERKILLE ALUEILLE

LINKKI-hanke jalkautuu kartoitus- ja neuvontakäynneille jo seitsemättä kesää kannustaen haja-asutusalueiden asukkaita jäteveden käsittelyn parantamiseen. Jätevesineuvontaa kohdennetaan erityisesti pilaantumiselle herkille alueille, joita läntisellä Uudellamaalla on runsaasti. Pilaantumiselle herkkiä alueita ovat mm. pohjavesialueet, ranta-alueet ja tiiviisti asutut alueet, joilla ei ole viemäriverkostoa. Asukkaan kannalta tärkeätä on huomioida juomavesikaivon pilaantumisriski. Omat ja naapureiden juomavesikaivot sijaitsevat usein jäteveden käsittely- ja purkupaikan läheisyydessä, ja ovat alttiita jäteveden haitallisille terveysvaikutuksille.

Neuvontakäynnillä neuvoja katsoo yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanteen ja antaa neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi. Käynnillä kiinteistönomistaja saa myös kirjallisen arvion järjestelmänsä uudistamistarpeesta. Jätevesineuvonnalla on edessään haastava kesäkausi, koska aiemmin keväällä jätevesiasetuksen siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella, eli 15.3.2018 asti. Ympäristöministeriön asettama työryhmä myös pohtii, pitäisikö lainsäädäntöä edelleen muuttaa lievempään muotoon. Pilaantumiselle herkillä alueilla jäteveden asianmukainen käsittely on kuitenkin edelleen tärkeää ja siihen liittyy myös kuntakohtaisia ja alueellisia vaatimuksia. Jätevesijärjestelmän päivittäminen kuuluu kiinteistön tavanomaiseen ylläpitoon -harvemmassa muussakaan rakenteessa käytetään enää 50 vuotta vanhaa tekniikkaa.

Neuvojat liikkuvat nyt Hangon Lappohjassa, Inkoon Päivölässä, Karkkilan Ahmoonlammilla, Kirkkonummen Tampajalla ja Lohjan Immulassa. Myöhemmin neuvojat siirtyvät mm. Raaseporin Snappertunaan, Siuntion Karhujärvelle ja Vihdin Enäjärvelle. Käyntejä tehdään loka-marraskuulle asti, alustavat kohdealueet löytyvät verkkokartalta osoitteesta: www.hajavesi.fi/fi/neuvonta/kartoitus. Samasta osoitteesta löytyy myös jäteveden käsittelyn tilannetietoa aiempina kesinä kartoitetuilta lähes 100 alueelta, ja noin 4 000 käynniltä. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeeseen (LINKKI) osallistuvat kaikki alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti ja tuoreimpana osallistujana Kirkkonummi. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014-2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Kartoitus- ja neuvontakäyntejä tehdään viime vuotiseen tapaan myös yhteistyössä Hiidenveden kunnostus-hankkeen kanssa ja lisäksi yhteistyötä tehdään tänä vuonna Tampaja-Särkijärven vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja neuvojina ovat Noora Kalliomäki, Henrika Lundberg, Hanna Salo, Michaela Sollberger ja Henri Virkkunen. Neuvojien yhteystiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

 

koti_alue: 

Tehokkuutta kiinteistön suunnitelmalliseen kunnossapitoon

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän keskeisenä tehtävänä on kiinteistön kunnossapidosta huolehtiminen sekä kiinteistön arvon säilyttäminen. Huoltokirja mahdollistaa taloyhtiön systemaattisen ja suunnitelmallisen kunnossapidon. Suurelta osalta taloyhtiöistä se kuitenkin puuttuu tai dokumentointi on vaillinaista. Huoltokirja on maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti pakollinen kaikissa vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa kiinteistöissä, sekä vanhoissa kiinteistöissä rakennusosien ja laitteiden osalta, joihin on kohdistunut rakennusluvan alainen korjaushanke esim. julkisivu- tai linjasaneeraus. Vaikka huoltokirja ei ole pakollinen kaikissa ennen maankäyttö- ja rakennusasetuksen voimaan tuloa valmistuneissa kiinteistöissä, hyvä kiinteistönpitotapa edellyttää sen laatimista.
 

- Huoltokirjan tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa kiinteistön ja sen laitteiden kunnon säilyminen sekä ennaltaehkäistä ennenaikaisia kunnossapidon ja huollon puutteesta johtuvia korjauksia. Huoltokirjan avulla saavutetaan halutut asumisolot, rakenteiden ja niiden suunnitellut käyttöiät. Huoltokirja siis ohjaa kiinteistön kunnossapitoa ja säilyttää kiinteistön arvon, toteaa Realia Isännöinnin Länsi-Uudenmaan aluepäällikkö Mika Laakkonen.

- Sähköinen huoltokirja nostaa suunnitelmallisen kunnossapidon uudelle tasolle sekä parhaimmillaan mahdollistaa hallitukselle kiinteistön kunnossapidon, huollon ja siivouksen palvelunlaadun seuraamisen esimerkiksi isännöinnin palveluportaalin kautta. Huoltokirjan tarkoituksena on tuottaa näkyviin kaikki huoltotehtävät aikataulutettuina ja näyttää niiden kuittaustilanne. Huoltokirjaan tallentuu myös historiatieto tehdyistä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteistä, kertoo Laakkonen.

Asumiskustannuksien hallinta keskiössä

Suurimmalle osalle asunto-osakkeen omistajista asunto on elämän suurin sijoitus. Mediassa on ollut viime aikoina paljon keskustelua asumiskustannuksien noususta ja kiinteistöjen korjaustarpeiden lisääntymisestä sekä mahdollisista arvonalenemisista, kun väki keskittyy entistä vahvemmin kasvukeskuksiin.

- Kuluvan vuoden yhtiökokoukset alkavat olla takana ja taloyhtiöissä on mietitty tarkasti asumiskustannuksia, kuinka paljon halutaan satsata ikääntyvien kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaamiseen, ja miten isot peruskorjaushankkeet rahoitetaan alati heikentyvässä taloustilanteessa varsinkin kun kohoavat energiakustannukset ja verotus tuovat jo valmiiksi nostopaineita vastikkeisiin. On hyvä huomioida, että suunnitelmallinen ja ennakoiva kiinteistöjen ylläpito sekä korjaaminen säästää pitkällä tähtäimellä kustannuksia.

- Taloyhtiöissä hankintoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota kustannuksia tarkastellessa ja mietitään toimenpiteitä, joilla asumiskustannuksia saadaan pienennettyä. Isännöintiyritykset yhdessä hallitusten kanssa ovat tärkeässä roolissa asumiskustannuksien hallinnassa.

- Osa isännöintiyrityksistä on panostanut voimakkaasti hankintapalveluihin, joiden avulla kyetään tuottamaan taloyhtiöille laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja. Realia Isännöinnissä olemme kilpailuttaneet koko vuosittaisen kaikkien taloyhtiöidemme käyttämän satojen miljoonien eurojen hankintapotin, ja sitä kautta saavuttaneet merkittävää kustannusetua asiakkaillemme.

- Parhaimmillaan tämä tarkoittaa asiakkaillemme kymmenien prosenttien säästöä kustannuksissa ja sitä kautta vaikutus asumiskustannuksiin on merkittävä, Laakkonen toteaa asumiskustannusten hallinnasta.

Volyymit kasvavat ja hinnat laskevat, mutta silti laadusta ei tingitä. Esimerkkinä Laakkonen mainitsee viime vuonna valtakunnallisesti toteutetun hissihuoltokilpailutuksen, jolloin kerralla kilpailutettiin n. 5 000 hissiä. Keskimäärin kustannussäästöä asiakkaamme saivat n. 30 %. Tämä on mahdollista, kun jokaista taloa ei tarvitse kilpailuttaa erikseen.

Asiakkaina asukkaat, ei itse kiinteistöt

Pelkkää kiinteistönpitoa miettiessä, saattaa kuitenkin välillä helposti unohtua, että isännöintiyritykselle ensisijaisia asiakkaita ovat taloyhtiön asukkaat, eikä kiinteistöt.

- Olemmekin vuodesta 2013 lähtien mitanneet aktiivisesti asiakastyytyväisyyttämme sekä koko asiakkuuden tasolla että yksittäisten asiointikertojen kohdalla. Tiedon perusteella olemme kehittäneet palveluamme paremmin vastaamaan asiakaskohtaisesti asiakkaidemme tarpeita. Asiakastyytyväisyyden aktiivinen kehittäminen isännöintialalla on vielä aivan uudenlaista ajattelua, edelläkävijyytemme onkin huomattu myös muualla kuin asiakkaidemme keskuudessa. Meidät on palkittu mm. kansainvälisen Customer Experience Professional Associationin kunniamaininnalla, toteaa Laakkonen ylpeänä.

Sähköiset palvelut osa nykyistä isännöintiä

Sähköiset ajantasaiset palvelut ovat kasvattaneet suosiotaan ja ne ovat arkipäivää taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kanssakäymisessä. Asukkaat pääsevät tutustumaan palveluiden kautta esimerkiksi taloyhtiön perustietojen lisäksi yhtiössä tehtyihin ja tuleviin korjauksiin tai vaikka oman taloyhtiön pelastussuunnitelmaan.

- Yleisesti isännöintiyritykset tarjoavat asiakkailleen palveluportaalin. Realiassa hallitukselle palveluportaali tarjoaa esimerkiksi jatkuvan talousraportoinnin, seurantamahdollisuuden vikailmoituksiin ja huoltokirjan mukaisiin sekä sen edellyttämiin tehtäviin. Samat asiat löytyvät toki edelleen myös paperiversiona, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin, Mika Laakkonen kertoo.

Viestintä ja tiedottaminen ovat isännöitsijän perustehtäviä, ja niiden asema vain korostuu taloyhtiön asioita hoidettaessa. Palveluportaali mahdollistaa ajantasaiset ja nopean tiedotuskanavan. Lisäksi se lisää myös asioiden hoidon läpinäkyvyyttä.

Sähköinen pelastussuunnitelma on aina ajantasainen ja kaikkien asukkaiden saatavilla

Henkilövahinkojen ohella ajantasaisen pelastussuunnitelman puuttuminen saattaa pahimmillaan johtaa siihen, ettei vakuutus korvaa taloyhtiölle aiheutuvia vahinkoja.

- Valitettavan usein joudumme lukemaan esimerkiksi tulipaloista, joka on aiheutunut asukkaan huolimattomuudesta ja pelastustöitä viivästyttäneistä pelastusteille pysäköidyistä autoista. Pelastussuunnitelma on merkittävässä roolissa taloyhtiöiden turvallisuudessa, mutta osalta taloyhtiöistä puuttuu edelleen lainmukainen pelastussuunnitelma tai sitä ei ylläpidetä. Yleisesti myös pelastussuunnitelma on erillinen dokumentti, joka ei ole vaivattomasti asukkaiden nähtävillä ja saatavissa.

Laki edellyttää, että pelastussuunnitelmaa päivitetään aina, kun laissa tai kiinteistössä tapahtuu muutoksia. Lisäksi suunnitelman on oltava aina kaikkien asukkaiden ja osakkaiden saatavilla. Jotta nämä kriteerit täyttyvät, pelastussuunnitelma kannattaa tehdä suoraan sähköiseen muotoon esimerkiksi isännöitsijän tarjoamaan taloyhtiön sähköiseen palvelukanavaan tai kotisivuille.

- Pelastussuunnitelmien digitalisoituminen ei muuta sen tarkoitusta, joten edelleen samat turvallisuusneuvot pätevät: älä pysäköi autoa pelastusteiden eteen, älä jätä kodinkoneita päälle kun olet itse pois kotoa, ja älä säilytä rappukäytävässä mitään helposti syttyvää tai pelastustöitä vaikeuttavaa, kuten lastenvaunuja, kertaa Laakkonen.

Faktoja Realia Isännöinnistä:

Realia Isännöinti on Suomen johtava isännöintialan palveluyritys, ja osa Realia Group Oy:tä. Tarjoamme asiakkaillemme paikallisesti hyvää ja laadukasta palvelua lähellä asiakasta 60 paikkakunnalla sekä suuren yrityksen asiakasedut. Asiakkainamme on noin 4 500 taloyhtiötä. Realia Isännöinti on vahva alueellinen isännöintialan toimija myös Länsi-Uudellamaalla. Toimistomme sijaitsevat Lohjalla, Karkkilassa ja Nummelassa, ja yhtiö työllistää alueella yhteensä 20 kiinteistöalan ammattilaista.

koti_alue: 

Lohjastuu tarjoaa apua nuorten kanssa

LOHJASTUU tarjoaa nuorten kesätyöntekijöiden toteuttamana atk-opastusta. Opastustyöhön palkataan yhteensä kuusi 15 -17 vuotiasta nuorta Länsi-Uudenmaan Osuuspankin yhdistyksille tarjoaman palkkausrahan turvin. Nuoret työskentelevät kahtena jaksona kolmen nuoren ryhminä eri paikoissa, jotka ilmenevät tiedotteessa. Ennen opastusjakson alkua järjestämme 3.6. kaikille nuorille yhteisen perehdytyspäivän, jossa kerromme opastustyön ja asiakaspalvelun sisällöistä sekä mahdollisesti ensimmäiseen työpaikkaansa tuleville nuorille myös työelämän yleisistä pelisäännöistä.

INTERNET ILOKSI JA LAITTEET TUTUKSI

Nuoret neuvovat näppäimien käyttöön

Tuntuuko tietokoneen käyttö vieraalta? Onko ongelmia kännykän käytössä?

Mikä onkaan Skype-puhelu? Miten avaan sähköpostin? Miten lähetän ottamani kuvan kaverille? Miten hipaisunäyttö toimii? Ja mitä teen kun kone ei toimi?

Tarjoamme apua ja opastusta tietotekniikan käytön aloittamisen hankaluuksiin. LOHJASTUU-projektiin Länsi-Uudenmaan Osuuspankin avustuksella palkatut nuoret kesätyöntekijät auttavat ratkomaan käytännön ongelmia ja opastavat laitteiden peruskäytössä. Yleisen atk-avun lisäksi tarjolla on erityisvinkkejä internetin palveluista ja elämää helpottavista sovelluksista sekä tietoa lohjalaisten yhdistysten toiminnasta.

Opastusta tarjotaan 4.6.- 16.6. kello 9 - 14 seuraavissa paikoissa:

to 4.6. Punakaneli (Suurlohjankatu 21 -23 A)

pe 5.6. Torikahvila Kaffela / Lohjan tori

ma-ti 8. -9.6 vieraillaan Seniorikahviloissa (kahvilat ilmoitetaan myöhemmin)

ke 10.6. Punakaneli - Erityisteema kello 10 -10.45: Ikä-ihmisten palvelutori internetissä

to 11.6.  Torikahvila Kaffela / Lohjan tori 

pe 12.6. Torikahvila Kaffela / Lohjan tori

ma 15.6. Punakaneli - Erityisteema kello 10 -10.45: Iloa ja apua tietotekniikasta

ti 16.6. Torikahvila Kaffela / Lohjan tori

 

Kesän toinen atk-opastusjakso on 22.6.- 2.7.2015, jonka tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Tervetuloa kysymään, ihmettelemään ja oppimaan uutta!

Lisätietoja: mirva.gullman@apuomena.fi, 045-186 3797 ja ulla.korhonen@apuomena.fi, p. 045-186362

koti_alue: 

Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmille lisäaikaa

Jätevesiseminaari_by_MP_3264.jpg

Länsi-Uudenmaan jätevesihankkeen projektipäällikkö Minttu Peuraniemi kertoi ilouutisen: Suomen hallitus aikoo pidentää jätevesiasetuksen siirtymäaikaa vuoteen 2018 asti.

 

Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) järjesti maanantaina Lohjan pääkirjaston Järnefelt-salissa jätevesiseminaarin, jossa esiteltiin hajajätevesihanke Linkki 2014:n tuloksia ja uudenlaista sisäkäyttöön soveltuvaa kuivakäymälätekniikkaa sekä koottiin kokemuksia jätevesiosuuskunnista.

Varsinaisen uutisen kertoi Linkki 2014-hankkeen projektipäällikkö Minttu Peuraniemi:

- Siirtymäaika jätevesien puhdistamisen tehostamiselle päättyy 15. maaliskuuta 2016, mutta ympäristöministeriö on ehdottanut, että sitä pidennettäisiin kahdella vuodella eli vuoteen 2018 asti.

Siirtymäaika vanhojen jätevesijärjestelmien uusimiselle alkoi vuonna 2011, kun nykyinen jätevesiasetus tuli voimaan. Jätevesijärjestelmien on asetuksen mukaisesti poistettava kiinteistöjen jätevesien orgaanisesta aineesta vähintään 80 %, fosforista vähintään 70 % ja typen kokonaismäärästä vähintään 30 %.

PÄIVITYS UUTISEEN 27.3. 2014: VALTIONEUVOSTO HYVÄKSYI TÄNÄÄN SIIRTYMÄAJAN JATKAMISEN 15.3. 2018 ASTI.

Länsi-Uudellamaalla 40 000 kiinteistöä viemäriverkoston ulkopuolella

Linkki 2014 -hankkeen jätevesineuvojat kävivät viime vuoden aikana neuvontakäynneillä noin 900:ssa kiinteistössä Länsi-Uudenmaan alueella. Linkki-hankkeet aloitettiin vuonna 2009, josta lähtien jätevesineuvojat ovat käyneet neuvontakäynneillä 3900:ssa kiinteistössä. Tämän vuoden hankkeelle ei ole vielä saatu rahoitusta ELY-keskukselta.

Linkki 2014 -hankkeessa selvisi, että viemäriverkon ulkopuolella sijaitsevista ympärivuotisista asunnoista peräti 52 %:ssa jätevesijärjestelmät ovat akuutin uudistamisen tarpeessa ja 32 %:ssa järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai seurantaa. Jätevesijärjestelmä on nykyisten määräysten edellyttämällä tasolla vain 16 %:ssa ympärivuotisista asunnoista.

Vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmien tilanne on huomattavasti parempi: akuuttia uudistamistarvetta on vain 21 %:ssa ja kunnostustoimien tai seurannan tarvetta vain 18 %:ssa. Jätevesijärjestelmä on kunnossa vain 9 %:ssa näistä kiinteistöistä, mutta peräti 52 %:ssa jätevesimäärät luokitellaan niin vähäisiksi, että jätevesijärjestelmille ei ole tarvetta.

Lohjalla on noin 11 800 viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä, joista entisen Nummi-Pusulan alueella noin 4000 ja Karjalohjalla noin 2000. Vihdissä viemäriverkoston ulkopuolella on noin 5400 kiinteistöä ja Siuntiossa 2000. Koko Länsi-uudellamaalla on 40 000 kiinteistöä, jotka eivät kuulu viemäriverkon piiriin. Noin 60 % näistä kiinteistöistä on loma-asuntoja.

Viime vuonna jätevesineuvojat löysivät Länsi-Uudeltamaalta neljä kiinteistöä, joissa ei ollut minkäänlaista jätevesijärjestelmää vaan pelkkä poistoputki. Muutaman kiinteistön omistaja ei tiennyt, millainen jätevesijärjestelmä tontilta löytyy.

- Joskus on etsitty jätevesikaivojen kansia tontilta miinaharavan kanssa, kertoi LUVY:n toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

Jokaisella kiinteistön omistajalla on puhdistamisvelvollisuus: jätevedet on puhdistettava lain, asetusten ja kunnan omien määräysten mukaisesti.

- Jokaisen kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja sen ympäristövaikutuksista on oltava kirjallinen selvitys, Peuraniemi kertoi.

 

Jätevesiseminaari_by_MP_3285.jpg

Kuivakäymälät eivät ole enää haisevia ulkohuusseja pihan perällä vaan asuintaloihin sopivia hajuttomia järjestelmiä. Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry:stä esittelee uutta tekniikkaa.

 

Huussi sisätiloihin?

Fosfori on loppumassa maailmasta, joten sen kierrättämisen aloittaminen on vähintäänkin järkevää. Hyvä keino kierrättää fosforia kotioloissa on käymälä, jonka avulla fosfori saadaan takaisin käyttöön, lannoitteeksi.

Käymäläseura Huussi ry:tä edustanut Raini Kiukas kertoi uudenlaisista ratkaisuista, joilla saadaan sekä jätevedet puhdistettua että fosforit kiertoon. Kuivikekäymälän tai kompostoivan käymälän keruusäiliö voidaan asentaa asuinrakennuksen lattian alle ja tuuletus toteuttaa säiliön kautta niin, että sisätiloihin ei tule lainkaan hajua. Haihduttavat ja pakastavat käymälät muuttavat jätteet muotoon, jossa ne on helppo siirtää kompostoriin. Tuhkaavat käymälät muuttavat eloperäiset jätteet sellaiseen muotoon, että ne voi kipata suoraan vaikka kukkapenkkiin.

Uusi ratkaisu on vähävetinen käymälä, josta jätökset siirtyvät putkea pitkin ulkorakennuksessa sijaitsevaan kompostoriin. On mahdollista rakentaa myös laivoista tuttuja alipainekäymälöitä, jotka siirtävät jätökset vaikka ylämäkeen.

Kuivakäymälöille ja vähävetisille käymälöille on laadittu ensimmäistä kertaa rakentamisohjeita. Ne on koottu rakennustietojärjestelmän RT-korttiin LVI 23-10559 nimeltä Vedettömät ja vähävetiset käymälät. RT-kortit ovat saatavissa sivustolta www.rakennustieto.fi.

MP

koti_alue: 

Sp-Koti: Asuntomarkkinat ovat vihdoin kääntyneet nousuun

Alkuvuoden asuntokauppa on ylittänyt ennusteet koko maassa. Sp-Koti teki tammikuussa yli 20 % enemmän kauppoja kuin vuotta aikaisemmin. Kauppa on käynyt selvästi viime vuosia paremmin myös helmi- ja maaliskuussa. Sp-Kodin toimitusjohtaja Antti Toivanen uskoo asuntomarkkinoiden kääntyneen hitaasti mutta varmasti nousu-uralle vaikeiden vuosien jälkeen. Positiivista kasvusuuntaa indikoivia merkkejä on hänen mukaansa ilmassa useampia.

 

– Asuntomarkkinoilta on kaivattu jo pitkään positiivisia uutisia. Alkuvuonna kauppa on käynyt odotettua vilkkaammin, ja nyt näyttää siltä, että koko vuodesta on tulossa edellisiä parempi. Kuluttajien luottamusbarometri on yksi merkittävimmistä asuntokaupan vauhdittajista, ja sekin on nyt noussut viime syksystä selvästi, Antti Toivanen toteaa.

Kuluttajien luottamuksen parantumisen lisäksi rakennusteollisuuden suhdanne-ennusteet ovat rohkaisevia. Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen uudisasuntotuotanto ei laske tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna, vaan volyymit tulevat säilymään vuoden 2014 tasolla. Tämäkin kertoo siitä, että asuntomarkkinoilla pohja on nyt nähty ja kehityksen suunta on ylöspäin.

– Asuntomarkkinoiden hyvää kehitystä tukee myös omistusasumisen poikkeuksellisen suuri suosio ja merkitys suomalaisille. Hypon Asuminen 2014 -tutkimuksen mukaan 70 % suomalaisista asuu omassa asunnossa ja jopa 90 % haluaisi asua. Vuokrien erittäin kova hintojen nousu ja ennusteiden mukaan poikkeuksellisen matalana vielä seuraavat viisi vuotta pysyvä korkotaso houkuttelevat ihmisiä toteuttamaan unelmaansa omasta kodista, uskoo Toivanen.

– Nyt jos koskaan kannattaa ihmisiä kannustaa asuntolainan ottoon ja lyhentämiseen, sanoo Toivanen.

 

Suomalaisten enemmistön haaveita omasta kodista tulee kunnioittaa, ei romuttaa

– Asumisen tukijärjestelmiä uudistettaessa ja kehitettäessä ei saa hankaloittaa nykyisten 900 000 asuntovelallisen asemaa kohtuuttomasti eikä toisaalta missään tapauksessa unohtaa suomalaisten enemmistön halua asua omistusasunnossa.  Myös nuorten ensiasunnon hankintaa täytyisi tukea ja kannustaa kaikin mahdollisin keinoin, eikä vaikeuttaa yhtään nykyistä enempää, Toivanen toteaa painokkaasti.

 

– Me tarvitsemme avointa ja laajaa keskustelua sekä uusia luovia ja rohkeita ehdotuksia, jotka tukevat sekä suomalaisten halua asua omistusasunnossa että kansantalouttamme. Nooa Säästöpankin toimitusjohtajan, Tommi Rytkösen, ehdotus asuntolainan korkovähennyksen korvaamisesta korkosuojauksella on hyvä esimerkki rohkeasta keskustelunavauksesta. Myös varainsiirtoveron kohtalosta pitäisi voida keskustella vakavasti sen kaikki todelliset seurannaisvaikutukset huomioon ottaen.

– Me elämme haastavia ja epävarmoja aikoja. Uskon kuitenkin asuntomarkkinoiden positiivisiin signaaleihin ja hitaaseen kasvuun tänä vuonna. Myös Sp-Kodille kuuluu hyvää. Olemme onnistuneet haastavassa markkinatilanteessa kasvamaan ja vahvistamaan asemaamme. Uudenlaiset palvelu- ja toimintamallimme ovat selvästi vastanneet kuluttajien tarpeisiin ja toiveisiin, Antti Toivanen toteaa tyytyväisenä. 

koti_alue: 

PUUTARHAJÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

Kompostointi kannattaa

 

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan omalla pihamaalla. Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Omatoiminen kiinteistökohtainen kompostointi säästää niin ympäristöä kuin kukkaroakin. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa, joka on oivallista maanparannusainetta.

 

                      Puutarhajätekompostiin sopivia aineksia ovat:

 

  • haravointi- ja ruohonleikkuujäte
  • kasvimaan tai kukkapenkin kasvijätteet
  • heinä ja olki
  • kutterinpuru ja sahanpuru pieninä määrinä
  • risuhake sekä muut eloperäiset pihan ja puutarhan jätteet

 

Risut ja oksat voi itse hakettaa oksasilppurilla ja käyttää kompostissa seosaineena. Haketta voi myös levittää puiden ja pensaiden juurille, vadelmarivien tyville ja mansikkamaan käytäville noin 5-15 cm kerrokseksi. Hake ehkäisee rikkaruohojen kasvua, pitää maan kosteana ja estää maan liettymistä sateella. Hakettimia voi tiedustella konevuokraamoista.

 

Älä auta rottia lisääntymään

 

Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä. Taajama-alueella puutarhajätteitä saa kompostoida ainoastaan asianmukaisessa kehikossa. Biojätteiden, joilla tarkoitetaan eloperäisiä elintarvike- ja ruokajätteitä, ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua kannellisessa, lämpöeristetyssä ja jyrsijöiltä eristetyssä astiassa siten, että haittaeläinten pääsy kompostiin on estetty. Kompostoinnista ei saa aiheutua haju- tai muita ympäristöhaittoja.

 

Puutarhajätteiden ja biojätteiden huolimattomasta käsittelystä saattaa aiheutua esimerkiksi haittaeläinten määrän lisääntymistä kaupungin alueella, ja sitä kautta haittaa terveydelle ja ympäristölle.

 

Puutarhajätteet ja risut voi myös viedä ilmaiseksi Rosk’n Rollin jäteasemille

 

Mikäli kompostointi omalla tontilla ei onnistu, ottavat Lohjalla Munkkaan jätekeskus sekä Karjalohjan ja Pusulan jäteasemat kotitalouksilta maksutta vastaan haravointijätettä sekä risuja ja oksia. Haravointijätettä ovat puunlehtien, -neulasten ja nurmikon haravoinnista kertyvä jäte. Myös ruohovartiset kasvit ja rikkaruohot juurineen kuuluvat haravointijätteeseen. Haravointijätteen mukana ei saa olla risuja, puunkappaleita, kiviä, roskia eikä muutakaan jätettä. Risujen ja oksien joukkoon kuuluvat alle ranteen paksuiset puiden ja pensaiden oksat, pensasaitojen leikkuutähteet sekä orapihlajat ja ruusupensaat. Risujen ja oksien joukkoon ei saa laittaa haravointijätteitä, vaan jätejakeet on toimitettava jäteasemalle erikseen tai niiden on oltava helposti eroteltavissa. Mikäli risujen ja oksien joukossa on haravointijätettä, ei hakettaminen onnistu ja jätteen vastaanottamisesta peritään maksu.

 

Puutarhajätteiden läjittäminen kaupungin yleisille alueille on kielletty

 

Lohjan ympäristövalvonta on havainnut, että monella alueella Lohjalla on viety puutarhajätteitä yleisille alueille. Puutarhajätteitä ei saa läjittää kaupungin omistamille yleisille maa-alueille. Jätteiden vienti puistoihin, lähivirkistysalueille tai kaupungin metsiin on kielletty. Myöskään toisten yksityisille maille ei saa ilman maanomistajan lupaa viedä puutarhajätteitä. Jätteiden vienti puistoihin ja metsiin on myös jätelaissa kiellettyä roskaamista, josta voi ilmoittaa Lohjan ympäristövalvontaan.

 

Jätteiden poltto on kielletty eikä savua ole terveellistä hengittää

 

Lopuksi muistutetaan, että taajaan rakennetulla alueella oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Puutarhajätteiden poltosta syntyy häkää, hiilivetyjä ja pienhiukkasia, jotka heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat naapurustoon viihtyisyys- tai terveyshaittaa. Kielto ei koske haja-asutusalueella eli taajaan rakennetun alueen ulkopuolella tapahtuvaa oksien ja kuivien risujen sekä käsittelemättömän puutavaran vähäistä avopolttoa. Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista esimerkiksi tynnyrissä tai vastaavassa astiassa. Polttamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille eikä lähiympäristölle. Poltettavan materiaalin tulee olla kuivaa. Märkää, maalattua, kyllästettyä tai muita haitallisia aineita sisältävää puuta tai lastulevyä ei saa polttaa.

 

Oksien ja risujen poltossa muodostuvat pienhiukkaset voivat aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Lyhytaikaiset korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia astma- ja sydänkohtauksia. Pitkäaikainen, vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt altistuminen erityisesti polttoperäisille pienhiukkasille aiheuttaa ja pahentaa keuhkosairauksia ja sepelvaltimotautia.

 

Pelastuslaki (29.4.2011/379, 8 §) määrää, että kulotuksen suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta ennakolta pelastuslaitokselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muuta tulenkäyttöä, josta muodostuu merkittävästi savua.

 

Lisätietoja:

 

Susanna Komulainen, ympäristötarkastaja, Lohjan kaupunki, ympäristövalvonta

p. 044- 374 0773, susanna.komulainen@lohja.fi

koti_alue: 

Asuminen on kohtuuhintaista, kun asumiskulut eivät ylitä 25 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, linjaa Vuokralaiset ry.

- Kun kohtuuhintaisuutta ei määritellä kunnolla, se hämärtää asuntopoliittista keskustelua . Asia on tärkeä nyt, kun vuokra-asumisen hinta nousee koko ajan omistusasumiseen verrattuna erityisesti valtion tukemassa asuntotuotannossa, painottaa Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä.

Asumisen kohtuuhintaisuus määriteltiin 90-luvulla 25 prosenttiin, mutta viime vuosina sitä ei juuri ole haluttu määritellä ainakaan samalle tasolle vaan nostaa prosenttiosuutta jopa yli 30 prosenttiin.

2 000 euroa kuussa ansaitsevalle henkilölle jää käteen noin 1 500 euroa. Siitä 25 prosenttia on 375 euroa kuussa. Pari tuhatta euroa ansaitsevia henkilöitä on Suomessa jopa noin 700 000. Suomalaisten keskiansiota, noin 3 330 euroa tienaavalle kohtuuhintaisuuden raja olisi noin 550 euroa.

- Jokainen kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asuva tietää, että kohtuuhintaisuuden raja  on ylitetty jo aikaa sitten. Kun asumisen hinta vain jatkaa kasvuaan, on turha puhua siitä, että ylimääräistä rahaa pitäisi jäädä vielä kulutukseen kansakunnan talousrattaiden pyörittämiseksi, korostaa Kähärä.

Vuokralaiset ry esittää, että tuleva hallitus kirjaisi ohjelmaansa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lainajärjestelmien täydellisen uudistamisen, jotta toimijat innostuisivat tekemään uusia asuntoja.

- Uudistus pitäisi ulottaa myös vanhojen asuntojen lainoihin. Tällä hetkellä valtio rahastaa kaikkein pienituloisimpia asukkaita epäedullisten lainaehtojen vuoksi tilanteessa, jossa omistusasukkaat ovat saaneet nauttia matalasta korkotilanteesta jo vuosikausia, toteaa Kähärä.

Vuokralaiset ry korostaa, että vuokra-asuminen on tavallisten ihmisten erinomainen asumismuoto, jonka suosion kasvulle olisi hyvä edellytykset kaupungistumisen yhä yleistyessä.

- Valtiovallan on kuitenkin pidettävä huolta, että vuokra-asuminen pysyy kilpailukykyisenä. Valtion tukemalla asuntotuotannolla pystyttäisiin pitämään huolta myös asumisen kohtuuhintaisuudesta, koska vuokrat pitää määritellä omakustannusperusteisesti. Tuote vaan pitää päivittää tähän aikaan sopivaksi, linjaa Kähärä.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä, Vuokralaiset VKL ry, puh. 050 521 7189

koti_alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Koti ja asuminen