Koti ja asuminen

Mainos

Poliisi muistuttaa: Hei murtomiehet hyppikää, nyt on lomareissujen aika!

Kanariansaaria tai Thaimaan reissua töpinöissään odottaville tonttuilijoille muistutettakoon, että tulevan lomamatkan hehkuttaminen sosiaalisessa mediassa on samalla julkinen ilmoitus kaikelle kansalle, että talomme on tyhjillään ja siellä voi rauhassa temmeltää.

Loman hehkuttaminen on jo puoli lomaa. Ymmärtäähän sen, mutta sen lisäksi, että lomasta on tullut kerrottua sinne ja tänne on hyvä naapureille ilmoittaa, että poissa olomme ajankohdaksi emme ole tilanneet muuttoautoa, emme myöskään remonttia eivätkä hyvin kaukaiset sukulaiset ole muutoinkaan tulossa kyläilemään.

Mikäli mahdollista pyydä naapuriasi tai ystävääsi tarkistamaan kämppäsi aika ajoin poissaollessasi.

koti_alue: 

Asuntomurrot synkän syksyn riesana

Mitään syytä paniikkiin ei ole, mutta poliisi kaipaa kotikutoisten Sherlockien
vihjeitä ja havaintoja aikaan ja paikaan sopimattomasta liikehdinnästä
asuntomurtoja tutkiville konstaapeleille.

Sitä on nimittäin ollut liikkeellä. Murtoja. Rosvoja on saatu kiinni.
Tunnustaneitakin rikoksentekijöitä on ja rikoksia on saatu sarjoitettuja.
Merkille pantavaa on ollut se, että rikokset on tehty laajalla alueella
Espoossa ja muualla läntisellä Uudellamaalla. Mitään erityisiä keskittymiä
ei ole.

Tyypillisiä kohteita ovat kuitenkin hiljaiset rivi- ja omakotitaloalueet.
Murtomiehet ovat iskeneet marraskuun lopusta lukien pääsääntöisesti työajan
jälkeen alkuillasta ennen iltauutisia. Eivät keskellä yötä. Tyylilajiksi on
valittu nopeasti tulos ja sitten ulos. Koruja, rahaa ja muuta taskussa
kannettavaa. Ei mitään ulospäin näkyvää. Parhaimmillaan vietetään vain pari
minuuttia sisällä asukkaiden poissa ollessa.

Vihjeitäkin on kansalaisilta saatu. Kiitos siitä. Kaipaamme niitä lisää.
Älä näe mörköjä siellä missä niitä ei ole, mutta jos vaisto ja
talonpoikaisjärki sanovat, että nuo ihmiset kyselevät kummia, eivät
mitenkään kuulu tälle kadulle, eivät oikeasti voi olla kiinnostuneita
meidän 10 vuotta vanhasta jouluvalaistusta Petteri Punakuonosta tai
kyselevät tietä ei minnekään tai parkkeeraavat auton ja kuljeskelevat sinne
tänne tai ovat myyvinään jotakin ja katselevat tarkkaillen sisälle
asuntoosi, niin hälytyskellot saavat soida päässäsi.

Rekisterinumerot, auton merkki ja malli, kuvaus liikehdinnästä, mahdolliset
valokuvat jne. voi lähettää osoitteeseen: vihjeet.espoo(at)poliisi.fi

koti_alue: 

TALVIKELIT VAIKUTTAVAT MYÖS JÄTEKULJETUKSIIN

Tulevat liukkaat ja lumiset kelit vaikuttavat myös jätekuljetuksiin. Palvelun sujuvuuden varmistamiseksi Rosk’n Roll muistuttaa lumitöiden ja hiekoituksen tärkeydestä.

Hiekoittaminen on erityisen tärkeää silloin, jos pihatie tai jäteastian siirtoväylä viettää alaspäin. Liukkaan mäkitien vuoksi jäteastian voi myös siirtää tilapäisesti toiseen paikkaan. Siirrosta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Rosk’n Rollin kuljetuksiin, jotta tieto ehtii välittyä jäteautoon ennen seuraavaa käyntiä.

Lumityöt on hyvä tehdä sekä kulkuväyliltä että jätekatoksen ja -astian edestä. Jäteastian kansi on syytä pitää lumettomana. Vaikeissa keliolosuhteissa tulisi myös yksityisteillä olla auratut kääntöpaikat sekä aurauskepit liikennettä edesauttamassa.

Kiinteistöjen yhteydenotot: Kuljetus ja asiakaspalvelut: kuljetus@rosknroll.fi, p. 020 690 150

 

Tiedote on luettavissa myös osoitteessa www.rosknroll.fi

koti_alue: 

Asumistuki uudistuu ensi vuoden alusta

Yleinen asumistuki uudistuu ensi vuoden alusta. Muutos selkeyttää asumistukea, ja tuen hakeminen helpottuu.

 

Lue neljä tärkeää perusasiaa asumistuen uudistuksesta: Yleinen asumistuki uudistuu

http://www.kela.fi/documents/10180/0/Yleinen+asumistuki+uudistuu+-lennakki/ed55a78f-5e6c-46f7-8c1e-2455f3fb8b45

Uusi laki yleisestä asumistuesta vahvistettiin 14.11.2014. Laki tulee voimaan 1.1.2015.

Yleinen asumistuki on uudistuksen jälkeen edelleen 80 prosenttia hyväksyttävien, enintään enimmäismääräisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Uudistuksen jälkeen hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat kuitenkin ainoastaan asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Siihen eivät enää vaikuta asunnon valmistumis- tai perusparantamisvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä.

Uudistuksen ansiosta käytöstä poistuvat vuosittain annetut asunnon sijaintiin perustuvat omavastuutaulukot. Perusomavastuu määräytyy jatkossa samalla tavalla koko maassa. Se lasketaan kaavalla, jossa omavastuun määrään vaikuttavat ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Lapsilla on kaavassa suurempi painoarvo.

Uuden lain mukaan tuensaajan alaikäisten lasten tulot eivät enää vaikuta yleisen asumistuen määrään. Myöskään omaishoidon tukea ei huomioida tulona yleisessä asumistuessa.

Lisäksi omaisuuden vaikutus yleisessä asumistuessa muuttuu. Omaisuusrajat poistuvat, eikä omaisuudesta enää lasketa tuloa. Kuitenkin omaisuudesta saatava tuotto vaikuttaa edelleen asumistuen määrään. Tällaista tuottoa on esimerkiksi vuokra- tai korkotulo tai metsäomaisuuden tuotto. Eläkkeensaajan asumistukeen omaisuus vaikuttaa samoin kuin ennenkin.

Tarkistamiseen lisää joustoa

Yleisen asumistuen tarkistamiseen tulee muutoksia. Tuki tarkistetaan jatkossa, jos tulot pienenevät 200 e/kk tai nousevat 400 e/kk. Tulojen muutokset huomioidaan kuukautta nykyistä myöhemmin eli sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tulot muuttuvat 15.4.2015, asumistuki tarkistetaan 1.6.2015 alkaen. Samalla pitkäaikaistyöttömän tarkistuksen lykkäys poistuu.

Asumistukeen tulee 1.9.2015 voimaan 300 euron suuruinen ansiotulovähennys, joka tehdään ruokakunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista. Tätä summaa ei huomioida, kun Kelassa lasketaan asumistukeen vaikuttavia tuloja. Jos tuensaaja saa esimerkiksi 1 000 euroa palkkaa, siitä huomioidaan tuloina 700 euroa. Kela tiedottaa ansiotulovähennyksestä tarkemmin lähempänä sen voimaantuloa.

Tuen määrä voi muuttua

Yleisen asumistuen uudistamisen vaikutuksesta noin 73 prosentilla tuensaajista tuen arvioidaan suurenevan tai pysyvän ennallaan ja noin 27 prosentilla tuen arvioidaan pienentyvän. Enimmäkseen tuen muutokset ovat vähäisiä.

Nykyisen asumistuen määrän tai mahdollisuuden saada asumistukea voi arvioida laskurin avulla (www.kela.fi/laskurit). Yleisen asumistuen laskuri päivitetään 13.12.2014 uuden lain perusteiden mukaiseksi.

Tuki ei katkea lainmuutoksen vuoksi

Uusi laki yleisestä asumistuesta tulee voimaan ensi vuoden alusta. Tuen maksaminen ei katkea vuodenvaihteessa lainmuutoksen vuoksi, eikä tukea tarvitse hakea uudelleen. Kela tarkistaa asumistuen seuraavassa väli- tai vuositarkistuksessa vuoden 2015 aikana. Siihen saakka tuen maksaminen jatkuu entisin perustein. Jos elämäntilanne muuttuu, siitä pitää kuitenkin ilmoittaa viipymättä Kelaan.

Pieniä muutoksia myös eläkkeensaajan asumistukeen

Uudistuksen yhteydessä valintaoikeus yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä poistuu. Vielä nykyisin joissain tilanteissa eläkkeensaaja voi valita yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Jatkossa esimerkiksi kaikki lapsiperheet voivat hakea vain yleistä asumistukea.

Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen samoin kuin ennenkin.

Lainmuutoksen jälkeen oikeus eläkkeensaajan asumistukeen perustuu ainoastaan henkilön saamaan eläkkeeseen eikä hänen ikäänsä. Nykyinen tilanne muuttuu niin, että kaikki vanhuuseläkettä ja takuueläkettä saavat henkilöt siirtyvät eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä ja vapaaehtoista eläkettä saavat henkilöt kuuluvat edelleen yleisen asumistuen piiriin.

Eläkkeensaajan asumistukea koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.1.2015. Tuen maksaminen ei katkea vuodenvaihteessa lainmuutoksen vuoksi. Muutokset otetaan huomioon seuraavassa tarkistuksessa vuosien 2015–2016 aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti uudistuksesta 14.11.2014: Uusi laki selkeyttää asumistukijärjestelmää http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1895520#fi

Kela tiedottaa uudistuksesta syksyn aikana tarkemmin eri kohderyhmille.

Lisätietoja asiakkaille Verkossa www.kela.fi/asumistuki  Asumistuen palvelunumero 020 692 201 arkisin klo 8–18

koti_alue: 

Ruokajätteen vähentämiseksi kampanjoidaan

Rosk’n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto osallistuvat Euroopan jätteen vähentämisen viikkoon – The European Week for Waste Reduction – ja haastavat koulut vähentämään ruokajätettä.

Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään monenlaisin tempauksin ympäri Eurooppaa 22.–30.11.2014. Viikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta jätteiden vähentämisestä ja kierrätyksestä. Suomessa viikkoa vietetään viidennen kerran. Tänä vuonna pääteemana on ruokajätteen määrän vähentäminen.

Rosk’n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto ovat teemaviikossa mukana tarjoten tietoa ja neuvoja ruokajätteen vähentämiseksi sekä kutsumalla toiminta-alueensa kouluja yhteistyöhön. Tarjolla on kaksi erilaista projektia, joihin koululuokat voivat ilmoittautua mukaan. Luokat voivat joko suunnitella herkullisia aterioita ruoan tähteistä tai seurata biojätteen määrää punnitusprojektissa. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan sekä Länsi- että Itä-Uudellamaalla tutustumisretket Vantaan jätevoimalaan.

- Lisäksi olemme koonneet nettisivuillemme vinkkejä mm. siihen, miten aihetta voi käsitellä eri oppiaineissa, Rosk’n Rollin neuvoja Anna-Leena Mäkelä kertoo.

- Metallin lajittelu tuli tuikkujahdin myötä tutuksi ja tänä vuonna haluamme keskittyä ruokajätteen määrän vähentämiseen. Aihehan koskettaa kaikkia ja vaikka me olemme suunnitelleet kampanjaamme erityisesti kouluille, voi tätä teemaviikkoa viettää vaikkapa työyhteisöissä tai muissa ryhmissä, Mäkelä vinkkaa.

Suomessa päätyy vuosittain arviolta noin 500 miljoonan euron edestä ruokaa roskikseen. Ruokajätteen määrän vähentämisellä onkin merkittäviä taloudellisia ja ympäristövaikutuksia.

koti_alue: 

Kiinteistönvälittäjäbarometri: Asuntokaupassa piilee kaksi sudenkuoppaa

Asuntomarkkinoilla vallitsee tilanne, jossa kaupantekoa hidastaa ostajien pelko sekä pitkät myyntiketjut. Kiinteistönvälittäjäbarometri puolestaan kertoo, että pienissä ja hyväkuntoisissa asunnoissa on meneillään myyjän markkinat.

Asuntomarkkina on ollut laskeva jo toista vuotta. Viime vuonna tehtiin 10 000 kauppaa vähemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2014 lasku on loiventunut, mutta laskee edelleen, eikä tuleva kvartaali tuo helpotusta. Hintaseurantapalvelu HSP:n tilastojen ja Kiinteistömaailman välittäjien tekemän ennusteen mukaan vuosina 2013 - 2014 jää tekemättä yhteensä 25 000 asuntokauppaa.

”Viimeisen kahden vuoden aikana on tullut 25 000 perhettä lisää, joiden koti ei vastaa heidän tarpeita. Ja tilanne näyttäisi pahenevan. Tämä vaikuttaa ainakin näiden perheiden onnellisuuteen kaikilla tavoilla”, arvioi Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.

Pienissä asunnoissa on myyjän markkinat

Laskeva markkina ja pidentyneet myyntiajat puoltavat paljon puhuttua ostajan markkinaa. Kiinteistömaailman tekemän selvityksen mukaan pienissä ja hyväkuntoisissa asunnoissa on kuitenkin meneillään myyjän markkinat. Kiinteistönvälittäjäbarometri kertoo, että tulevaisuudessa pienistä yksiöistä tulee olemaan jopa pulaa – läpi Suomen. Ostajan markkinat keskittyvät suuriin perheasuntoihin. Edelleen tilanteesta hyötyvät siis kasvavat lapsiperheet, joilla on tarve muuttaa pienemmästä asunnosta suurempaan.

Kaksi asuntokaupan sudenkuoppaa

Asuntomarkkinoita määrittävät tällä hetkellä pelko sekä pitkät myyntiketjut. Kiinteistönvälittäjä- barometrissä välittäjät arvioivat syitä, miksi ostajat lykkäävät tai hylkäävät ostopäätöksensä.  Välittäjien mukaan yleisin syy on pelko oman talouden heikkenemisestä tai se, että oma asunto ei mene kaupaksi.

Asuntokauppaan liittyvää riskiä voi pienentää. Kun omien tai perheen tarpeiden ja asunnon kunnon lisäksi otetaan selvää taloyhtiön teknisestä ja taloudellisesta kunnosta, voidaan välttyä turhilta yllätyksiltä. Ostajien keskuudessa taloyhtiöiden kuntoon liittyvä tieto on välittäjien mukaan kohtalaista. Hieman paremmin ostajat ovat perillä taloyhtiön tekniseen kuntoon liittyvistä asioista kuin taloudellisista asioista.

”Ihastumme asunnossa helposti pinnallisiin asioihin, kuten kylpyhuoneen kaakeleihin, ja suuret asumiseen vaikuttavat asiat, kuten taloyhtiön kunto, jäävät huomaamatta. Tämä sudenkuoppa vältetään käyttämällä osaavia ammattilaisia silloin, kun oma intohimo kohdistuu enemmän niihin kaakeleihin”, kertoo Hämäläinen.

Hinnoittele oikein

Toinen asuntokaupan sudenkuoppa liittyy hinnoitteluun. Pitkiä myyntiaikoja ja sen myötä syntynyttä ketjuuntumista voidaan välttää hinnoittelemalla asunto oikein. Kiinteistömaailman tekemän selvityksen mukaan markkinahinnasta poikkeava hinta pidentää myyntiaikaa huomattavasti: 10 prosentin lisähinta voi nostaa asunnon myyntiaikaa jopa 33 prosenttia ja samanaikaisesti myynnin todennäköisyys heikkenee.

”Asuntoa myydessä tärkeää on myyntihinta, myyntiaika ja myynnin todennäköisyys. Valitettavasti vain myyntihinta tuntuu kiinnostavan myyjiä. Näiden välinen korrelaatio on kuitenkin erittäin selvä”, Hämäläinen kertoo.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Seppo Hämäläinen, toimitusjohtaja, puh. 050 310 4090

Hanna Lantto, viestintäsuunnittelija, puh. 044 714 0090

Kiinteistömaailma on vuonna 1990 perustettu vahva ja valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju, jossa työskentelee lähes 750 asuntokaupan ammattilaista 55 eri paikkakunnalla, 110 asuntomyymälässä. Brändin omistaa Danske Bank ja asuntomyymälät ovat itsenäisten franchising-yrittäjien omistamia osakeyhtiöitä. Kiinteistömaailma haluaa tehdä asiakkaidensa asunnonvaihdosta mahdollisimman mukavaa ja turvallista. Siksi se kuuntelee aktiivisesti asiakkaitaan ja kehittää jatkuvasti palveluaan paremmaksi. Useilla alueilla – esimerkiksi pääkaupunkiseudulla – Kiinteistömaailma on alansa kiistaton markkinajohtaja.

koti_alue: 

Pellettilämmitys on kannatettava vaihtoehto

Pelletissä puun lämpöenergia on tiukemmassa paketissa

Suomen Pellettitalo Salcai Oy toimii koko Suomessa mutta yrityksen omat tilat löytyvät Kiikalasta ja asiakkaita on Lohjan talousalueella ja Nummelassakin.
- Olemme tuoneet maahan ja työskennelleet erilaisten pellettilämmityslaitteiden kanssa nyt viitisen vuotta, kertoo yrittäjä Taisto Ojaranta itse.
Salcai Oy testaa itse tuomansa laitteet omissa tiloissa ennen laitteiden myyntiä.

20140701_152649.jpg

Taisto Ojaranta Tsekeissä OPOP:in tehtaalla tutusmassa uutuusmalliin, joita saatavilla kolmessa teholuokkassa 100 kW , 150 kW ja 200 kW. Näitä versioita on saatavilla myös konttimallisina.

- Haluamme olla varmoja, että tiedämme mitä oikeasti myymmy asiakkaalle. Meiltä asiakas saa järjestelmien lisäksi myös huolto-ja varaosapalvelut.
Pellettilämmitys on Suomessa vakiintunut lämmitysmuoto. Suomessa on yli 26 000 pientaloa, jotka lämpiävät pellettillä sekä yli tuhat suurempaa kohdetta.

Pelletti on hyvä vaihtoehto

Pellettijärjestelmiä on asennettua viime vuosina paljonkin vanhojen öljykattiloiden tilalle ja järjestelmän vaihtaminen vie vain pari työpäivää ja järjestelmästä ja paikasta riippuen kustannukset ovat 5-10 tuhatta euroa.
- Pelletit eivät vaadi sen enempää tilaa kuin puutkaan ja pellettilämmityksellä voidaan lämmitää ihan yhtä hyvin teollisuushallit kuin omakotitalot. Pellettien saatavuus on Suomessa hyvä ja hinnat ovat asettuneet kohtuulliselle tasolle.
Pellettilämmitys lämmittää niin lompakkoa kuin mieltäkin. Ilmasto ei pellettilämmittämisestä lämpene, koska pelletin raaka-aine on uusiutuvaa puuta. Pelletin poltto ei myöskään tuota merkittävästi pienhiukkasia. Pelletin valmistus ja kuljetus tapahtuu hyvin energiatehokkaasti, joten sen vaikutus pelletin ympäristöjalanjälkeen on pieni.
- Kyllä pellettilämmitys on sekä ekologinen että edullinen vaihtoehto ja meille voi soittaa ja pyytää käymään paikanpäällä katsomassa nykykattilaa, kertoo Ojaranta.
- Olemme vaihtaneet jopa vain yhden vuoden vanhan öljyjärjestelmän pelletteihin, koska asiakas oli ostanut talon ja halusi sille ekologisemman lämmitystavan, kertoo Ojaranta.

pellettlehteeni_www.jpg

Kuvassa yhden omakotitalon (100m2) vuoden pellettitarve.

koti_alue: 

Kampaajasta tuli bioenergiayrittäjä

Rajakorven Lämpö on viisivuotias Karjalohjalta toimiva asiantuntijayritys

Jenni Åfelt ehti toimia Karjalohjalla noin 15 vuotta parturikampaajana ennen kuin tapasi nykyisen kumppaninsa Jaakko Hartikaisen. Jaakolla on ollut pitkään Otro-niminen yritys, joka sittemmin on jäänyt taka-alalle ja Jennin ja Jaakon työ on nyt Rajakorven Lämmössä.

rajakorpi_www.jpg

Rajakorven Lämpö Oy:n Jenni Åfelt nousemassa Rajakorven Lämmön kaivuriin.

- Siirtyminen parturikampaajasta pois tapahtui alun perin työn joustavuuden kautta ja vähitellen näiden vuosien aikana Jaakko on opettanut myös minulle näitä lämpökeskusasioita ja myös niiden ylläpitoa. Olen maatilan tyttönä ollut kaivinkonetta ja muita työkoneita jo kuskaamassa ja nyt nykytöissä se on vain tullut jokapäiväisemmäksi. Ja eihän sitä kaivinkonetta usein kampaanjan käsissä näekään, kertoo Jenni itse.

Rajakorven Lämpö Oy on yritys, joka toimii paljolti pelletti-ja hakepohjaisten lämpölaitosten kanssa. Huoltaen, asentaen, kouluttaen laitosten käyttöä. Virallisesti yrityksen toimialana on bioenergia ja siihen liittyvät palvelut ja laiteratkaisut sekä kiinteistöhuolto.

- Meillä on periaatteena etsiä asiakkaalle juuri sellainen lämpölaitos, mitä hän oikeasti tarvitsee. Ei liian pientä tai liian isoa. Joskus saattaa olla kyse kymmenien tuhansien eurojen hankintasäästöistä, kun pääsemme auttamaan asiakasta.

Energian tuotantoa ja opastusta

Yritys toimittaa palveluita kokonaistoimituksesta (avaimet käteen) ylläpitoon ja paljon siltä väliltä. Yritys tekee yhä myös kiinteistöhoitoa.

- Käyntimme asiakkaan luona keskustelemassa ei vielä maksa mitään, mutta saattaa antaa kysymyksiä täynnä olevalle ihmisille paljon tietoa, kertoo Jaakko.

Jenni ja Jaakko kertovatkin yhdeksi tehtäväkseen keräämänsä tietotaidon välittämisen: asiakkaiden kouluttamisen lämpölaitoksien käyttöön ja hoitoon. Jenni ja Jaakko eivät myöskään halua jättää asiakasta yksin – ylläpitokoulutus, tuki ja varuillaolo 24/7 kuuluvat palveluihin.

Sopivia kohteita ovat lähes kaikki lämmityskohteet, pienet ja keskisuuret teollisuuskiinteistöt, asunto-osakeyhtiöt, kylpylät, hotellit, kasvihuoneet jne. Ratkaisumme ei välttämättä vaadi kiinteistön omistajalta investointeja, vaan hanke on tapauksesta riippuen mahdollista rahoittaa syntyvällä säästöllä.

- Oma vuosien kokemus lämpölaitoksista toimii pohjana ja me todella kuuntelemme ihmistä ja otamme selkoa todellisista tarpeista. Olemme aina valmiita rakentamaan uusia lämpölaitoksia ja tarvittaessa haemme EU-tuet ja rakennusluvat eli asiakas todellakin saa toimituksen avaimet käteen-periaatteella.

Lisätietoja lämpölaitoksista saat soittamalla Jaakolle 050-5353660 tai Jennille 050-5721542. Netistä toiminta löytyy osoitteesta www.rajakorvenlampo.fi

koti_alue: 

INVESTOINTI JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN EI OLE TURHA

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyllä vähennetään luontoon joutuvien haitallisten aineiden määrää. Asianmukainen jäteveden käsittely estää haitta-aineiden joutumisen juomaveteen, pihapiiriin ja lähivesistöihin. Jätevesijärjestelmän uudistamisessa on useimmiten kyse kymmeniä vuosia vanhojen jätevesirakenteiden korjaamisesta. Epäselvissä tilanteissa neuvoa voi kysyä paikallisilta asiantuntijoilta.

LINKKI-hankkeen neuvojien mukaan länsiuusimaalaiset haja-asutusalueiden asukkaat ovat sisäistäneet edellä mainitut tavoitteet pääosin hyvin. Tällä hetkellä julkisuudessa käytävässä keskustelussa keskitytään usein lainsäädännön yksityiskohdista kiistelyyn ja väläytellään jopa lainsäädännön muuttamista. Ristiriitainen viestintä hämmentää asukkaita, joiden on voitava tehdä kiinteistönsä arvon kannalta tärkeitä ratkaisuja pitkällä tähtäimellä.

LINKKI-hankkeen neuvojat ovat kartoittaneet vuodesta 2009 lähtien noin 3700 jätevesijärjestelmän tilanteen kentällä ja antanut asukkaille ohjeet asiassa etenemiseen. Valtaosa nk. akuutissa uudistamistarpeessa olevista jätevesijärjestelmistä on 30-50 vuotta vanhoja sakokaivoja ilman jatkokäsittelyä. Tällainen järjestelmä pidättää parhaimmillaankin vain kiintoainesta ja valtaosa jäteveden sisältämistä ravinteista ja haitta-aineista jatkaa matkaansa luontoon. Monet asukkaat ovat jo päivittäneet jäteveden käsittelynsä kuntoon hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä. Useat muut ovat ryhtyneet toimiin järjestelmiensä parantamiseksi saadessaan neuvonnasta ohjeita etenemiseen. LINKKI-hanke kannustaakin asukkaita jatkamaan jäteveden käsittelyn parantamista ja kiittää jo asian hoitaneita hyvästä esimerkistä. Investointi parempaan jäteveden käsittelyyn ei ole ollut eikä ole turha - onhan se vuosikymmeniä kestävä sijoitus parempaan elinympäristöön.

Jos oman jäteveden käsittelyn vaatimuksien osalta on epävarmuutta, voi hankkeen neuvojiin olla yhteydessä esimerkiksi puhelimitse. LINKKI-hanke jatkuu vielä ensi vuoden puolelle ja hankkeen jätevesineuvontapuhelin palvelee vielä lokakuun ajan maanantaisin klo 9-15 numerossa 019-5682975.

LINKKI-hankkeen tarjoama neuvonta on puolueetonta ja asiakkaalle maksutonta. Hankkeeseen osallistuvat kaikki Länsi-Uudenmaan kunnat: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014-2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, ja neuvojina ovat Karolina Örnmark, Virve Ståhl ja Sofie Lundin. Neuvojien yhteystiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

Lisätietoa antaa: Minttu Peuraniemi, 019 568 2969, minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi
Katso myös verkkosivut: www.hajavesi.fi ja Opas jätevesien maailmaan www.vesiensuojelu.fi/jatevesi

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
DET ÄR INTE ONÖDIGT ATT INVESTERA I AVLOPPSVATTENBEHANDLING

Genom behandling av glesbygdens avloppsvatten minskas de skadliga ämnen som kommer ut i naturen. Korrekt avloppsvattenbehandling hindrar skadeämnen från att hamna i dricksvatten, kring gårdsområdet eller ut i närvattendrag. Att förnya ett avloppsvattensystem handlar oftast om att reparera avloppskonstruktioner som är tiotals år gamla. I oklara fall kan man fråga råd av de lokala experterna.

Enligt LINKKI-projektets rådgivare har de västnyländska invånarna på glesbygden tagit till sig dessa ovanstående målsättningar huvudsakligen väl. I den pågående offentliga diskussionen fokuseras det på att debattera om detaljer i lagstiftningen och man går till och med så långt som att ta upp en ändring av lagstiftningen. Motstridig information förvirrar invånare som ska kunna göra långsiktigt viktiga beslut som rör sin fastighets värde.

LINKKI-projektets rådgivare har sedan år 2009 karterat cirka 3700 avloppsvattensystem ute på fält och gett instruktioner åt invånare hur man för saken framåt. Merparten av avloppssystemen med s.k. akut förnyelsebehov är 30-50 år gamla slambrunnar utan efterbehandling. Ett sådant system håller i bästa fall kvar fasta partiklar medan merparten av avloppsvattnet med dess näringsämnen och skadeämnen fortsätter ut i naturen. Många invånare har redan uppdaterat behandlingen av sitt avloppsvatten i god tid innan slutet av övergångstiden. Flera andra har vidtagit åtgärder efter att ha fått instruktioner via rådgivning om hur man går tillväga. LINKKI-projektet uppmuntrar invånare att fortsätta förbättra behandlingen av avloppsvatten och tackar de som redan gjort slag i saken för ett gott exempel. Det har inte varit onödigt, och är inte onödigt att investera i bättre behandling av avloppsvatten - trots allt är det frågan om en investering som håller i tiotals år, för en bättre livsmiljö.

Om det finns oklarheter gällande kraven på behandlingen av det egna avloppsvattnet, kan man vara i kontakt med projektets rådgivare, till exempel per telefon. LINKKI-projektet fortsätter in på nästa år och projektets avloppsrådgivningstelefon betjänar ännu under oktober månad varje måndag kl. 9-15 på numret 019-568 29 75.

Rådgivningen som erbjuds av LINKKI-projektet är opartisk och avgiftsfritt för kunden. I projektet deltar västra Nylands kommuner: Hangö, Ingå, Högfors, Lojo, Raseborg, Sjundeå, Vichtis och Kyrkslätt. Utöver kommunernas insats finansieras projektet av Nylands NTM-central. Projektet är kopplat till Strategin för kommunernas samarbete kring glesbygdens avloppsvatten i västra Nyland 2014-2021 samt miljöministeriets landsomfattande avloppsrådgivning. Projektet koordineras av Västra-Nylands vatten och miljö r.f., och rådgivare är Karolina Örnmark, Virve Ståhl och Sofie Lundin. Rådgivarnas kontaktuppgifter finns på projektets hemsida www.glesbygdensvatten.fi.

Tilläggsinformation: Minttu Peuraniemi, 019 568 2969, minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi
Se även hemsidorna: www.glesbygdensvatten.fi och En guide till avloppsvattnets värld www.vesiensuojelu.fi/avloppsvatten

koti_alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Koti ja asuminen