Koti ja asuminen

Mainos

Kiinteistönvälittäjäbarometri: Asuntokaupassa piilee kaksi sudenkuoppaa

Asuntomarkkinoilla vallitsee tilanne, jossa kaupantekoa hidastaa ostajien pelko sekä pitkät myyntiketjut. Kiinteistönvälittäjäbarometri puolestaan kertoo, että pienissä ja hyväkuntoisissa asunnoissa on meneillään myyjän markkinat.

Asuntomarkkina on ollut laskeva jo toista vuotta. Viime vuonna tehtiin 10 000 kauppaa vähemmän kuin vuonna 2012. Vuonna 2014 lasku on loiventunut, mutta laskee edelleen, eikä tuleva kvartaali tuo helpotusta. Hintaseurantapalvelu HSP:n tilastojen ja Kiinteistömaailman välittäjien tekemän ennusteen mukaan vuosina 2013 - 2014 jää tekemättä yhteensä 25 000 asuntokauppaa.

”Viimeisen kahden vuoden aikana on tullut 25 000 perhettä lisää, joiden koti ei vastaa heidän tarpeita. Ja tilanne näyttäisi pahenevan. Tämä vaikuttaa ainakin näiden perheiden onnellisuuteen kaikilla tavoilla”, arvioi Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen.

Pienissä asunnoissa on myyjän markkinat

Laskeva markkina ja pidentyneet myyntiajat puoltavat paljon puhuttua ostajan markkinaa. Kiinteistömaailman tekemän selvityksen mukaan pienissä ja hyväkuntoisissa asunnoissa on kuitenkin meneillään myyjän markkinat. Kiinteistönvälittäjäbarometri kertoo, että tulevaisuudessa pienistä yksiöistä tulee olemaan jopa pulaa – läpi Suomen. Ostajan markkinat keskittyvät suuriin perheasuntoihin. Edelleen tilanteesta hyötyvät siis kasvavat lapsiperheet, joilla on tarve muuttaa pienemmästä asunnosta suurempaan.

Kaksi asuntokaupan sudenkuoppaa

Asuntomarkkinoita määrittävät tällä hetkellä pelko sekä pitkät myyntiketjut. Kiinteistönvälittäjä- barometrissä välittäjät arvioivat syitä, miksi ostajat lykkäävät tai hylkäävät ostopäätöksensä.  Välittäjien mukaan yleisin syy on pelko oman talouden heikkenemisestä tai se, että oma asunto ei mene kaupaksi.

Asuntokauppaan liittyvää riskiä voi pienentää. Kun omien tai perheen tarpeiden ja asunnon kunnon lisäksi otetaan selvää taloyhtiön teknisestä ja taloudellisesta kunnosta, voidaan välttyä turhilta yllätyksiltä. Ostajien keskuudessa taloyhtiöiden kuntoon liittyvä tieto on välittäjien mukaan kohtalaista. Hieman paremmin ostajat ovat perillä taloyhtiön tekniseen kuntoon liittyvistä asioista kuin taloudellisista asioista.

”Ihastumme asunnossa helposti pinnallisiin asioihin, kuten kylpyhuoneen kaakeleihin, ja suuret asumiseen vaikuttavat asiat, kuten taloyhtiön kunto, jäävät huomaamatta. Tämä sudenkuoppa vältetään käyttämällä osaavia ammattilaisia silloin, kun oma intohimo kohdistuu enemmän niihin kaakeleihin”, kertoo Hämäläinen.

Hinnoittele oikein

Toinen asuntokaupan sudenkuoppa liittyy hinnoitteluun. Pitkiä myyntiaikoja ja sen myötä syntynyttä ketjuuntumista voidaan välttää hinnoittelemalla asunto oikein. Kiinteistömaailman tekemän selvityksen mukaan markkinahinnasta poikkeava hinta pidentää myyntiaikaa huomattavasti: 10 prosentin lisähinta voi nostaa asunnon myyntiaikaa jopa 33 prosenttia ja samanaikaisesti myynnin todennäköisyys heikkenee.

”Asuntoa myydessä tärkeää on myyntihinta, myyntiaika ja myynnin todennäköisyys. Valitettavasti vain myyntihinta tuntuu kiinnostavan myyjiä. Näiden välinen korrelaatio on kuitenkin erittäin selvä”, Hämäläinen kertoo.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Seppo Hämäläinen, toimitusjohtaja, puh. 050 310 4090

Hanna Lantto, viestintäsuunnittelija, puh. 044 714 0090

Kiinteistömaailma on vuonna 1990 perustettu vahva ja valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju, jossa työskentelee lähes 750 asuntokaupan ammattilaista 55 eri paikkakunnalla, 110 asuntomyymälässä. Brändin omistaa Danske Bank ja asuntomyymälät ovat itsenäisten franchising-yrittäjien omistamia osakeyhtiöitä. Kiinteistömaailma haluaa tehdä asiakkaidensa asunnonvaihdosta mahdollisimman mukavaa ja turvallista. Siksi se kuuntelee aktiivisesti asiakkaitaan ja kehittää jatkuvasti palveluaan paremmaksi. Useilla alueilla – esimerkiksi pääkaupunkiseudulla – Kiinteistömaailma on alansa kiistaton markkinajohtaja.

koti_alue: 

Pellettilämmitys on kannatettava vaihtoehto

Pelletissä puun lämpöenergia on tiukemmassa paketissa

Suomen Pellettitalo Salcai Oy toimii koko Suomessa mutta yrityksen omat tilat löytyvät Kiikalasta ja asiakkaita on Lohjan talousalueella ja Nummelassakin.
- Olemme tuoneet maahan ja työskennelleet erilaisten pellettilämmityslaitteiden kanssa nyt viitisen vuotta, kertoo yrittäjä Taisto Ojaranta itse.
Salcai Oy testaa itse tuomansa laitteet omissa tiloissa ennen laitteiden myyntiä.

20140701_152649.jpg

Taisto Ojaranta Tsekeissä OPOP:in tehtaalla tutusmassa uutuusmalliin, joita saatavilla kolmessa teholuokkassa 100 kW , 150 kW ja 200 kW. Näitä versioita on saatavilla myös konttimallisina.

- Haluamme olla varmoja, että tiedämme mitä oikeasti myymmy asiakkaalle. Meiltä asiakas saa järjestelmien lisäksi myös huolto-ja varaosapalvelut.
Pellettilämmitys on Suomessa vakiintunut lämmitysmuoto. Suomessa on yli 26 000 pientaloa, jotka lämpiävät pellettillä sekä yli tuhat suurempaa kohdetta.

Pelletti on hyvä vaihtoehto

Pellettijärjestelmiä on asennettua viime vuosina paljonkin vanhojen öljykattiloiden tilalle ja järjestelmän vaihtaminen vie vain pari työpäivää ja järjestelmästä ja paikasta riippuen kustannukset ovat 5-10 tuhatta euroa.
- Pelletit eivät vaadi sen enempää tilaa kuin puutkaan ja pellettilämmityksellä voidaan lämmitää ihan yhtä hyvin teollisuushallit kuin omakotitalot. Pellettien saatavuus on Suomessa hyvä ja hinnat ovat asettuneet kohtuulliselle tasolle.
Pellettilämmitys lämmittää niin lompakkoa kuin mieltäkin. Ilmasto ei pellettilämmittämisestä lämpene, koska pelletin raaka-aine on uusiutuvaa puuta. Pelletin poltto ei myöskään tuota merkittävästi pienhiukkasia. Pelletin valmistus ja kuljetus tapahtuu hyvin energiatehokkaasti, joten sen vaikutus pelletin ympäristöjalanjälkeen on pieni.
- Kyllä pellettilämmitys on sekä ekologinen että edullinen vaihtoehto ja meille voi soittaa ja pyytää käymään paikanpäällä katsomassa nykykattilaa, kertoo Ojaranta.
- Olemme vaihtaneet jopa vain yhden vuoden vanhan öljyjärjestelmän pelletteihin, koska asiakas oli ostanut talon ja halusi sille ekologisemman lämmitystavan, kertoo Ojaranta.

pellettlehteeni_www.jpg

Kuvassa yhden omakotitalon (100m2) vuoden pellettitarve.

koti_alue: 

Kampaajasta tuli bioenergiayrittäjä

Rajakorven Lämpö on viisivuotias Karjalohjalta toimiva asiantuntijayritys

Jenni Åfelt ehti toimia Karjalohjalla noin 15 vuotta parturikampaajana ennen kuin tapasi nykyisen kumppaninsa Jaakko Hartikaisen. Jaakolla on ollut pitkään Otro-niminen yritys, joka sittemmin on jäänyt taka-alalle ja Jennin ja Jaakon työ on nyt Rajakorven Lämmössä.

rajakorpi_www.jpg

Rajakorven Lämpö Oy:n Jenni Åfelt nousemassa Rajakorven Lämmön kaivuriin.

- Siirtyminen parturikampaajasta pois tapahtui alun perin työn joustavuuden kautta ja vähitellen näiden vuosien aikana Jaakko on opettanut myös minulle näitä lämpökeskusasioita ja myös niiden ylläpitoa. Olen maatilan tyttönä ollut kaivinkonetta ja muita työkoneita jo kuskaamassa ja nyt nykytöissä se on vain tullut jokapäiväisemmäksi. Ja eihän sitä kaivinkonetta usein kampaanjan käsissä näekään, kertoo Jenni itse.

Rajakorven Lämpö Oy on yritys, joka toimii paljolti pelletti-ja hakepohjaisten lämpölaitosten kanssa. Huoltaen, asentaen, kouluttaen laitosten käyttöä. Virallisesti yrityksen toimialana on bioenergia ja siihen liittyvät palvelut ja laiteratkaisut sekä kiinteistöhuolto.

- Meillä on periaatteena etsiä asiakkaalle juuri sellainen lämpölaitos, mitä hän oikeasti tarvitsee. Ei liian pientä tai liian isoa. Joskus saattaa olla kyse kymmenien tuhansien eurojen hankintasäästöistä, kun pääsemme auttamaan asiakasta.

Energian tuotantoa ja opastusta

Yritys toimittaa palveluita kokonaistoimituksesta (avaimet käteen) ylläpitoon ja paljon siltä väliltä. Yritys tekee yhä myös kiinteistöhoitoa.

- Käyntimme asiakkaan luona keskustelemassa ei vielä maksa mitään, mutta saattaa antaa kysymyksiä täynnä olevalle ihmisille paljon tietoa, kertoo Jaakko.

Jenni ja Jaakko kertovatkin yhdeksi tehtäväkseen keräämänsä tietotaidon välittämisen: asiakkaiden kouluttamisen lämpölaitoksien käyttöön ja hoitoon. Jenni ja Jaakko eivät myöskään halua jättää asiakasta yksin – ylläpitokoulutus, tuki ja varuillaolo 24/7 kuuluvat palveluihin.

Sopivia kohteita ovat lähes kaikki lämmityskohteet, pienet ja keskisuuret teollisuuskiinteistöt, asunto-osakeyhtiöt, kylpylät, hotellit, kasvihuoneet jne. Ratkaisumme ei välttämättä vaadi kiinteistön omistajalta investointeja, vaan hanke on tapauksesta riippuen mahdollista rahoittaa syntyvällä säästöllä.

- Oma vuosien kokemus lämpölaitoksista toimii pohjana ja me todella kuuntelemme ihmistä ja otamme selkoa todellisista tarpeista. Olemme aina valmiita rakentamaan uusia lämpölaitoksia ja tarvittaessa haemme EU-tuet ja rakennusluvat eli asiakas todellakin saa toimituksen avaimet käteen-periaatteella.

Lisätietoja lämpölaitoksista saat soittamalla Jaakolle 050-5353660 tai Jennille 050-5721542. Netistä toiminta löytyy osoitteesta www.rajakorvenlampo.fi

koti_alue: 

INVESTOINTI JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN EI OLE TURHA

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyllä vähennetään luontoon joutuvien haitallisten aineiden määrää. Asianmukainen jäteveden käsittely estää haitta-aineiden joutumisen juomaveteen, pihapiiriin ja lähivesistöihin. Jätevesijärjestelmän uudistamisessa on useimmiten kyse kymmeniä vuosia vanhojen jätevesirakenteiden korjaamisesta. Epäselvissä tilanteissa neuvoa voi kysyä paikallisilta asiantuntijoilta.

LINKKI-hankkeen neuvojien mukaan länsiuusimaalaiset haja-asutusalueiden asukkaat ovat sisäistäneet edellä mainitut tavoitteet pääosin hyvin. Tällä hetkellä julkisuudessa käytävässä keskustelussa keskitytään usein lainsäädännön yksityiskohdista kiistelyyn ja väläytellään jopa lainsäädännön muuttamista. Ristiriitainen viestintä hämmentää asukkaita, joiden on voitava tehdä kiinteistönsä arvon kannalta tärkeitä ratkaisuja pitkällä tähtäimellä.

LINKKI-hankkeen neuvojat ovat kartoittaneet vuodesta 2009 lähtien noin 3700 jätevesijärjestelmän tilanteen kentällä ja antanut asukkaille ohjeet asiassa etenemiseen. Valtaosa nk. akuutissa uudistamistarpeessa olevista jätevesijärjestelmistä on 30-50 vuotta vanhoja sakokaivoja ilman jatkokäsittelyä. Tällainen järjestelmä pidättää parhaimmillaankin vain kiintoainesta ja valtaosa jäteveden sisältämistä ravinteista ja haitta-aineista jatkaa matkaansa luontoon. Monet asukkaat ovat jo päivittäneet jäteveden käsittelynsä kuntoon hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä. Useat muut ovat ryhtyneet toimiin järjestelmiensä parantamiseksi saadessaan neuvonnasta ohjeita etenemiseen. LINKKI-hanke kannustaakin asukkaita jatkamaan jäteveden käsittelyn parantamista ja kiittää jo asian hoitaneita hyvästä esimerkistä. Investointi parempaan jäteveden käsittelyyn ei ole ollut eikä ole turha - onhan se vuosikymmeniä kestävä sijoitus parempaan elinympäristöön.

Jos oman jäteveden käsittelyn vaatimuksien osalta on epävarmuutta, voi hankkeen neuvojiin olla yhteydessä esimerkiksi puhelimitse. LINKKI-hanke jatkuu vielä ensi vuoden puolelle ja hankkeen jätevesineuvontapuhelin palvelee vielä lokakuun ajan maanantaisin klo 9-15 numerossa 019-5682975.

LINKKI-hankkeen tarjoama neuvonta on puolueetonta ja asiakkaalle maksutonta. Hankkeeseen osallistuvat kaikki Länsi-Uudenmaan kunnat: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014-2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, ja neuvojina ovat Karolina Örnmark, Virve Ståhl ja Sofie Lundin. Neuvojien yhteystiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

Lisätietoa antaa: Minttu Peuraniemi, 019 568 2969, minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi
Katso myös verkkosivut: www.hajavesi.fi ja Opas jätevesien maailmaan www.vesiensuojelu.fi/jatevesi

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
DET ÄR INTE ONÖDIGT ATT INVESTERA I AVLOPPSVATTENBEHANDLING

Genom behandling av glesbygdens avloppsvatten minskas de skadliga ämnen som kommer ut i naturen. Korrekt avloppsvattenbehandling hindrar skadeämnen från att hamna i dricksvatten, kring gårdsområdet eller ut i närvattendrag. Att förnya ett avloppsvattensystem handlar oftast om att reparera avloppskonstruktioner som är tiotals år gamla. I oklara fall kan man fråga råd av de lokala experterna.

Enligt LINKKI-projektets rådgivare har de västnyländska invånarna på glesbygden tagit till sig dessa ovanstående målsättningar huvudsakligen väl. I den pågående offentliga diskussionen fokuseras det på att debattera om detaljer i lagstiftningen och man går till och med så långt som att ta upp en ändring av lagstiftningen. Motstridig information förvirrar invånare som ska kunna göra långsiktigt viktiga beslut som rör sin fastighets värde.

LINKKI-projektets rådgivare har sedan år 2009 karterat cirka 3700 avloppsvattensystem ute på fält och gett instruktioner åt invånare hur man för saken framåt. Merparten av avloppssystemen med s.k. akut förnyelsebehov är 30-50 år gamla slambrunnar utan efterbehandling. Ett sådant system håller i bästa fall kvar fasta partiklar medan merparten av avloppsvattnet med dess näringsämnen och skadeämnen fortsätter ut i naturen. Många invånare har redan uppdaterat behandlingen av sitt avloppsvatten i god tid innan slutet av övergångstiden. Flera andra har vidtagit åtgärder efter att ha fått instruktioner via rådgivning om hur man går tillväga. LINKKI-projektet uppmuntrar invånare att fortsätta förbättra behandlingen av avloppsvatten och tackar de som redan gjort slag i saken för ett gott exempel. Det har inte varit onödigt, och är inte onödigt att investera i bättre behandling av avloppsvatten - trots allt är det frågan om en investering som håller i tiotals år, för en bättre livsmiljö.

Om det finns oklarheter gällande kraven på behandlingen av det egna avloppsvattnet, kan man vara i kontakt med projektets rådgivare, till exempel per telefon. LINKKI-projektet fortsätter in på nästa år och projektets avloppsrådgivningstelefon betjänar ännu under oktober månad varje måndag kl. 9-15 på numret 019-568 29 75.

Rådgivningen som erbjuds av LINKKI-projektet är opartisk och avgiftsfritt för kunden. I projektet deltar västra Nylands kommuner: Hangö, Ingå, Högfors, Lojo, Raseborg, Sjundeå, Vichtis och Kyrkslätt. Utöver kommunernas insats finansieras projektet av Nylands NTM-central. Projektet är kopplat till Strategin för kommunernas samarbete kring glesbygdens avloppsvatten i västra Nyland 2014-2021 samt miljöministeriets landsomfattande avloppsrådgivning. Projektet koordineras av Västra-Nylands vatten och miljö r.f., och rådgivare är Karolina Örnmark, Virve Ståhl och Sofie Lundin. Rådgivarnas kontaktuppgifter finns på projektets hemsida www.glesbygdensvatten.fi.

Tilläggsinformation: Minttu Peuraniemi, 019 568 2969, minttu.peuraniemi@vesiensuojelu.fi
Se även hemsidorna: www.glesbygdensvatten.fi och En guide till avloppsvattnets värld www.vesiensuojelu.fi/avloppsvatten

koti_alue: 

Hyvin suunniteltu piha on säästämistä

Kaunis ja toimiva piha on nykypäivää

kirsi_www.jpg

Karjalohjalta toimiva Piha- ja puutarhasuunnittelu Kirsi Ferin on työtiiminsä kanssa tehnyt päätöksen valmistaa vain hyvälaatuisia ja kivoja pihoja.  Kävimme tapaamassa Kirsiä rakenteilla olevalla muutospihalla.
- Kodeissa ja rakentamisessa on Suomessa ollut pitkään tapana tehdä piha viimeisenä. Piha on kuitenkin yksi tärkeä elementti koko asumista ja se pitäisi ottaa huomioon alusta alkaen, kertoo Kirsi Ferin lähtökohdista.
Niin pihassa kuin monessa muussakin asiassa, suunnittelu ratkaisee paljon. Piharakentamisessa ratkaisee myös se, koska pihan varsinaisen rakentamisen aloittaa.
- Me tulemme ja poistumme pihalta vain hyvällä mielellä. Mitään asiaa ei jätetä ratkaisematta, eikä missään oikaista. Koko työtiimimme on nipoa väkeä laadussa ja työetiikassa.
- Meillä on samanlainen ajatusmaailma. Tälläisessa porukassa on helppoa ja ilo tehdä töitä.

Ajoissa liikkeelle

Talo rakennetaan katon alle suojassa, mutta pihaa ei suojaa mikään ja sen pitää kestää yhtälailla Suomen kovat sääolot ja säänvaihtelut.
- Me otamme asiakkaan lähtökohdat, resurssit ja toiveet huomioon kun suunnittelemme pihan. Mitä aikaisemmassa vaiheessa pääsemme mukaan suunnitteluun, sitä paremmat edellytykset pihan onnistumiselle on sekä sitä edullisemmaksi se tulee. Mitä myöhempään pihanrakentamisen jättää, sitä enemmän se tulee maksamaan.
- Meillä suunnitellaan asiakkaan kanssa mitä pihalta halutaan ja miltä pihan tulee näyttää ja toimia kun se on valmis. Tätä lähdetään sitten rakentamaan ns. alhaalta ylös eli tavoitteena on se mielessä ja paperilla oleva lopputulos, jonka useasti voin kuvitella 5,10 jopa 50 vuoden päähän elinkaartaan.
Iso osa laatua piharakentamisessa on maan alla. Ilman hyviä pohjarakenteita ei pintoja kannata tehdä. - Meille myös pintarakenteiden viimeistellyt yksityiskohdat on tärkeitä. Osa laadusta voi olla myös esteettistä, samalla vaivalla.

Ohjeet asiakkaalle

Piha-ja puutarhasuunnittelu Kirsi Ferin myös opastaa asiakkaansa huolehtimaan ja ylläpitämään pihaansa.
- Tottakai on erilaisia asiakkaita ja erilaisia pihoja. Toiset haluavat mahdollisimman helpon pihan ja toiset ovat ns. viherpeukaloita. Siksi jokainen pihaprojekti on erilainen ja aina lähdetään asiakkaan resursseista ja toiveista liikkeelle. Ammattilaisena, minun pitää olla sanomassa lopulta asiakkaalle mikä toimii ja mikä ei.
Pihoja voidaan myös rakentaa uudelleen ja muuttaa vastaamaan nykyasukkaan tarpeita, mutta lähtökohtaisesti paras hetki pihan toimivuuden varmistamiseksi on alkusuunnittelu talon itsensä rakentamisen yhteydessä.
- Pihan pohjustus ja toiminta talon kanssa pitkällä aikajänteellä vaatii suunnittelua ja näkemystä. Valitettavan usein Suomessa rakennetaan vielä vanhoihin uskomuksiin nojautuen ja tehdään asioita väärin. Kansanperintö kertoo tarinoita, jotka eivät pohjaudu tietoon ja monesti siksi mennään ”metsään”.

piha3.jpg

Suunnittelu on tärkeätä

Ilman kuvaa tai vähintään mielikuvaa lopputuloksesta on vaikea alkaa tehdä yhtään mitään. Suunnittelussa pitää huomioida lukuisia asioita asiakkaiden toiveista alkaen, mutta teknisien ratkaisujen mahdollisuuksien rajoissa.  
- Vaikka suunnitelmat alkavat minun päästäni, on koko tiimimme mukana työstämässä ratkaisuja. Suunnittelussa on myös huomioitava, että piha muuttuu koko ajan vuosien kuluessa.
Piharakenteiden pitää suojella koko kiinteistöä. Huonosti suunniteltu tai rakennettu piha voi lyhyessäkin ajassa vaurioittaa rakennuksia. - Siksi pihan rakentamista ei voi siirtää vuosilla. Vähintään perusasiat pitää saada kuntoon. Piha on osa kiinteistön arvoa.
Kirsi Ferin haluaa toteuttaa omat projektinsa aina laadulla ja tehdä sellaista työnjälkeä, että asiakas on tyytyväinen ja saa sellaisen tilan, kuin mikä on suunniteltu.
- Meillä on aina silloin tällöin esille tuleva ”ei sen tarvi olla niin hieno”-kulttuuri. Ei pihan tarvitsekaan olla aina hieno, mutta toimiva sen pitäisi olla, miettii Kirsi ääneen.

piha.jpg

Kysymällä säästää, niin on piha-asioissakin. Koska pihanrakennuskausi on varsin lyhyt, kaikki piha-ammattilaiset toivovat, että suunnittelut tulevalle kaudelle saisi tehdä jo talvella. Kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ennen kuin tekee mitään korjaamatonta tai kallista korjata. Kysy ajoissa, kysy vaikka Kirsiltä soittamalla 0400 829 296.

 

www.pihapuutarha.fi

                       - PR- juttu KO

piha2.jpg

piha5.jpg

piha4.jpg

koti_alue: 

Kun koti tai työpaikka sairastuttaa

 

sisäilmailta_by_MP_0035.jpg

Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen kertoi tavallisimmista rakennus- ja remonttivirheistä, jotka aiheuttavat sisäilmaongelmia.

 

Yskää, hengenahdistusta, jatkuvia poskiontelo- ja korvatulehduksia, päänsärkyä, silmien ja ihon kirvelyä tai kutinaa, keskittymisvaikeuksia, yliherkkyyttä, jatkuvaa uupumusta? Sisäilmaongelmat aiheuttavat monenlaisia oireita. Yleensä ne loppuvat, kun lakataan oleskelemasta tiloissa, joissa sisäilmaongelmia on.

Lohjalainen Pirjo Tallgrén kärsi vuosia sisäilmaongelmien aiheuttamista oireista. Ne helpottivat vasta, kun hän lukuisien sairaslomien jälkeen irtisanoutui työpaikasta, jonka tiloissa on kosteusongelmien aiheuttamaa homekasvustoa. Pysyväksi haitaksi jäi astma, johon pääosin auttaa lääkitys.

Tallgrén kertoi kokemuksistaan viime torstaina Hengitysliiton sisäilma-aiheisessa tilaisuudessa, joka järjestettiin Lohjan kirjastossa. Se oli osa yhdistyksen Happi Ending? -kiertuetta. Tallgrén on Lohjan Hengitysyhdistyksen sihteeri.

 

Materiaaleista irtoaa kemikaaleja

Lohjalla olivat sisäilma-asioista kertomassa Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen, homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkostohankkeen suunnittelija Katri Nokela ja Turun yliopiston työterveyshuollon professori Tuula Putus.

Syrjänen kertoi sisäilmaongelmia aiheuttavista rakennus- ja remonttivirheistä. Yksi tavallisimmista on talon tiivistäminen liian tiiviiksi esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä.

- Korvausilmaventtiilit ovat välttämättömiä rakennuksissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, pitää suodatin muistaa vaihtaa riittävän usein, noin kolmen kuukauden välein. Myös ilmanvaihtohormit on puhdistettava säännöllisesti, Syrjänen kertoi.

Syrjänen muistutti, että sisäilmaongelmia eivät aiheuta pelkästään ilmanvaihdon puutteet ja homevauriot vaan myös kodin materiaalit. Hän mainitsi esimerkkeinä huonekalujen ja kalusteiden lastulevyt, eräät seinätasoitteet, jotkin eristelevyt ja muovimatot.

Syrjänen kertoi, että useimpien rakennusmateriaalien kemikaalipäästöjä ei ole edes tutkittu. M1-merkki on myönnetty sellaisille tuotteille ja materiaaleille, joiden päästöt ovat Rakennustiedon kehittämän päästöluokituksen mukaisia. Rakennustiedon nettisivuilta löytyy mm. luettelo kaikista M1-hyväksytyistä materiaaleista.

M1-logo_1.jpg

Ainoastaan tällaisella merkillä varustettujen rakennus- ja remonttitarvikkeiden aiheuttamat päästöt sisäilmaan on tutkittu.

 

Sisäilmaongelmat voivat johtaa syrjäytymiseen

Nokela on Sari Mäen kanssa koonnut sisäilmasta sairastuneiden kokemuksia kirjaksi asti.

- Sairastunut voi pahimmillaan menettää terveytensä lisäksi myös työkykynsä ja kotinsa. Sisäilman aiheuttamat sairaudet voivat johtaa jopa täydelliseen syrjäytymiseen, Nokela kertoi.

Jotkut kotinsa sairastuttamat ovat joutuneet tekemään valtavia remontteja ja jopa hävittämään kodistaan kaikki huonekalut ja muut tavarat, koska niissä on ollut homeitiöitä. Suurista remonteista voi aiheutua melkoinen velkataakka, eikä remonttilainaa välttämättä edes saa.

 

sisäilmailta_by_MP_0077.jpg

Katri Nokela kertoi, millaisiin vaikeuksiin sisäilmaingelmienvaivaamissa asunnoissa asuvat ihmiset voivat joutua.

 

Yleisön joukosta esitettiin idea, että olisi mahdollisuus koeasua taloa tai asuntoa ennen sen ostamista. Putus sanoi pitävänsä outona, että yleensä ihmiset ostavat taloja ja asuntoja, joissa ovat olleet vain niiden esittelyn ajan. Hän muistutti, että vähintään kuntotarkastus on syytä teettää ja suositteli koulutettujen homekoirien käyttämistä kosteusvaurioiden paikantamisessa.

Pidemmälle ehtineiden kosteusvaurioiden vaikutuksia havaita myös ihmisaistein. Selvä tuntomerkki on tunkkainen, kellarimainen haju, johon tilassa asuvat tosin tottuvat. Selkeitä merkkejä ovat esimerkiksi rakennuslevyjen turpoaminen, tapettien kupruilu, maalin irtoilu tai pintojen värinmuutokset.

Hengitysliitosta saa tukea, neuvoja ja oppaita ongelmien tunnistamista ja korjaamista varten. Korjausneuvojat neuvovat maksutta homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä asioissa.

MP

sisäilmailta_by_MP_0062.jpg

Työterveyshuollon professori Tuula Putus on tutkinut sisäilmaongelmien terveysvaikutuksia.

koti_alue: 

Suojaa mökkisi murtojen varalta

Vapaa-ajanasuntoihin kohdistuneet varkaudet ovat lisääntyneet selvästi tänä vuonna, joten mökin talvisuojaukseen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Vapaa-ajanasuntoihin kohdistuneet varkaudet ovat lisääntyneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yli 20 prosenttia, poliisitarkastaja Tommi Reen Poliisihallituksesta kertoo.
Reenin mukaan rikoksista epäiltyinä on ollut sekä suomalaisia että ulkomaalaisia tekijöitä.

– Erityisesti ulkomaalaisten liikkuvien rikollisryhmien tekemät mökkimurrot ovat noususuunnassa, hän sanoo.

Mökit helppoja kohteita

Reenin arvion mukaan mahdollisia syitä kasvuun ovat mökkien syrjäinen sijainti ja heikompi murtosuojaus verrattuna vakituisiin asuntoihin sekä mökkien varustetason nousu. Anastettavaa rahaksi muutettavaa omaisuutta on enemmän tarjolla.  Mökit ovat usein lisäksi pitkiäkin aikoja tyhjillään.

Mökkimurtoja voidaan ennalta ehkäistä esimerkiksi parantamalla lukitusta ja valaistusta sekä hankkimalla valvontalaitteita.

– Oviin kunnolliset lukot ja ulos hämärä- tai liiketunnistimilla toimivat
riittävät tehokkaat valaisimet, Reen sanoo.

Lisäksi arvotavarat kannattaa viedä pois talven ajaksi, mikäli mökkiä ei käytetä säännöllisesti.
Kesämökkeihin asennettavia murtohälyttimiä saa kohtuuhinnalla. Hälytyksen voi ohjata omaan tai vaikkapa mökkipaikkakunnalla asuvan tuttavat puhelimeen. Valvontakameroitakin kannattaa harkita, sillä kuvan avulla varkaat voidaan myöhemmin tunnistaa.

Eri vaihtoehtojen soveltuvuus kannattaa selvittää asiantuntijan kanssa. Myös turvalaitteistojen ”kimppahankintoja” kannattaa miettiä samalla mökkialueella. Tommi Reenin mukaan kesämökkeihin murtaudutaan ympäri vuoden Varkaat etsivät kesämökeiltä erityisesti elektroniikkaa, arvoesineitä, alkoholia ja aseita.

Suojaa omaisuutesi ja minimoi vahingot

Mökkiä talvikuntoon laitettaessa olisi hyvä huomioida ainakin seuraavat seikat:
– Varmista, että mökissä on nykyaikaiset takalukkiutuvat käyttölukot. Erilliset turvalukot tai hälyttimet sekä ikkunoiden salpaaminen tai ikkunaluukut lisäävät turvallisuutta.
– Laita ulkovalaistus kuntoon.
– Vie arvoesineet, perämoottori, elektroniikka, aseet ja alkoholi pois
mökiltä.
– Lukitse myös piha- ja rantarakennukset.
– Muista naapuriapu. Pyydä mökkinaapuria tai paikallista asukasta käymään mökillä tarkistamassa tilannetta esimerkiksi kerran kuukaudessa.

koti_alue: 

PUUTARHAJÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

Kompostointi kannattaa

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan omalla pihamaalla. Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Omatoiminen kiinteistökohtainen kompostointi säästää niin ympäristöä kuin kukkaroakin. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa, joka on oivallista maanparannusainetta.

Puutarhajätekompostiin sopivia aineksia ovat:

  • haravointi- ja ruohonleikkuujäte
  • kasvimaan tai kukkapenkin kasvijätteet
  • heinä ja olki
  • kutterinpuru ja sahanpuru pieninä määrinä
  • risuhake sekä muut eloperäiset pihan ja puutarhan jätteet

Risut ja oksat voi itse hakettaa oksasilppurilla ja käyttää kompostissa seosaineena. Haketta voi myös levittää puiden ja pensaiden juurille, vadelmarivien tyville ja mansikkamaan käytäville noin 5-15 cm kerrokseksi. Hake ehkäisee rikkaruohojen kasvua, pitää maan kosteana ja estää maan liettymistä sateella. Hakettimia voi tiedustella konevuokraamoista.

Älä auta rottia lisääntymään

Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä. Taajama-alueella puutarhajätteitä saa kompostoida ainoastaan asianmukaisessa kehikossa. Biojätteiden, joilla tarkoitetaan eloperäisiä elintarvike- ja ruokajätteitä, ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua kannellisessa, lämpöeristetyssä ja jyrsijöiltä eristetyssä astiassa siten, että haittaeläinten pääsy kompostiin on estetty. Kompostoinnista ei saa aiheutua haju- tai muita ympäristöhaittoja.

Puutarhajätteiden ja biojätteiden huolimattomasta käsittelystä saattaa aiheutua esimerkiksi haittaeläinten määrän lisääntymistä kaupungin alueella, ja sitä kautta haittaa terveydelle ja ympäristölle.

Puutarhajätteet ja risut voi myös viedä ilmaiseksi Rosk’n Rollin jäteasemille

Mikäli kompostointi omalla tontilla ei onnistu, ottavat Lohjalla Munkkaan jätekeskus sekä Karjalohjan ja Pusulan jäteasemat kotitalouksilta maksutta vastaan haravointijätettä sekä risuja ja oksia. Haravointijätettä ovat puunlehtien, -neulasten ja nurmikon haravoinnista kertyvä jäte. Myös ruohovartiset kasvit ja rikkaruohot juurineen kuuluvat haravointijätteeseen. Haravointijätteen mukana ei saa olla risuja, puunkappaleita, kiviä, roskia eikä muutakaan jätettä. Risujen ja oksien joukkoon kuuluvat alle ranteen paksuiset puiden ja pensaiden oksat, pensasaitojen leikkuutähteet sekä orapihlajat ja ruusupensaat. Risujen ja oksien joukkoon ei saa laittaa haravointijätteitä, vaan jätejakeet on toimitettava jäteasemalle erikseen tai niiden on oltava helposti eroteltavissa. Mikäli risujen ja oksien joukossa on haravointijätettä, ei hakettaminen onnistu ja jätteen vastaanottamisesta peritään maksu.

Puutarhajätteiden läjittäminen kaupungin yleisille alueille on kielletty

Lohjan ympäristövalvonta on havainnut, että monella alueella Lohjalla on viety puutarhajätteitä yleisille alueille. Puutarhajätteitä ei saa läjittää kaupungin omistamille yleisille maa-alueille. Jätteiden vienti puistoihin, lähivirkistysalueille tai kaupungin metsiin on kielletty. Myöskään toisten yksityisille maille ei saa ilman maanomistajan lupaa viedä puutarhajätteitä. Jätteiden vienti puistoihin ja metsiin on myös jätelaissa kiellettyä roskaamista, josta voi ilmoittaa Lohjan ympäristövalvontaan.

Jätteiden poltto on kielletty eikä savua ole terveellistä hengittää

Lopuksi muistutetaan, että taajaan rakennetulla alueella oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Puutarhajätteiden poltosta syntyy häkää, hiilivetyjä ja pienhiukkasia, jotka heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat naapurustoon viihtyisyys- tai terveyshaittaa. Kielto ei koske haja-asutusalueella eli taajaan rakennetun alueen ulkopuolella tapahtuvaa oksien ja kuivien risujen sekä käsittelemättömän puutavaran vähäistä avopolttoa. Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista esimerkiksi tynnyrissä tai vastaavassa astiassa. Polttamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille eikä lähiympäristölle. Poltettavan materiaalin tulee olla kuivaa. Märkää, maalattua, kyllästettyä tai muita haitallisia aineita sisältävää puuta tai lastulevyä ei saa polttaa.

Oksien ja risujen poltossa muodostuvat pienhiukkaset voivat aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Lyhytaikaiset korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia astma- ja sydänkohtauksia. Pitkäaikainen, vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt altistuminen erityisesti polttoperäisille pienhiukkasille aiheuttaa ja pahentaa keuhkosairauksia ja sepelvaltimotautia.

Pelastuslaki (29.4.2011/379, 8 §) määrää, että kulotuksen suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta ennakolta pelastuslaitokselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muuta tulenkäyttöä, josta muodostuu merkittävästi savua.

Lisätietoja:

Susanna Komulainen, vs.johtava ympäristötarkastaja, Lohjan kaupunki, ympäristövalvonta

p. 044- 374 0773, susanna.komulainen@lohja.fi

koti_alue: 

Seitsemän tehokasta keinoa hankkia sisäilmaongelma

sisäilma_by_MP_0007.jpg

 

Sisäilmaongelmista on tullut kansallinen puheenaihe. Seuraavia ohjeita noudattamassa pääset osalliseksi sisäilmaongelmista:

 

1. Anna rakenteiden kastua

Sanotaan, että kesä kuivaa, minkä kastelee. Rakennustarvikkeita ei kannata suojata ke- säaikaan eikä muulloinkaan, koska aurinko kuivattaa ne ja kyllähän ne viimeistään pai- koillaan ollessaan kuivuvat. Onhan puukin märkää, kun se kaadetaan, ja hyvin se lauta seinässä kuivuu. Eristeet taas on pakattu muovin, joten miten ne nyt sen sisällä voisivat kastua? Älä suotta tuhlaa rahoja pressuihin, katoksiin tai kontteihin.

Sama pätee tietenkin itse rakennuksiin. Ei niitä tarvitse rakennusvaiheessa suojata. Jos nyt vähän vettä tai lunta sataa sisälle, niin joskus sekin kuivuu. Sitä paitsi pressujen virit- tämisessä on hirveä homma, ja tuuli repii ne kuitenkin.

 

2. Pidä perustukset märkinä

Ainahan maassa on kosteutta, joten ei se mitään haittaa, jos sadevedet ohjataan maahan talon viereen. Vesikourutkin ovat turhia, niitä joutuu vain putsaamaan. Kyllä vesi aina tiensä löytää.

Ohjeiden mukaan maan pitäisi kallistua talosta poispäin. Ihan turhaa. Kyllä se vesi aina jonnekin valuu.

Salaojaputkia on turha tarkistaa. Eivät ne mitenkään voi tukkeutua. Sitä paitsi maa-aineshan valuu pois niistä pienistä rei’istä.

Vanhat tiiliputkisalaojat ovat ihan hyviä, ei niitä kannata vaihtaa uusiin.

Ennen ei edes ollut salaojia, ja silti on vielä satakin vuotta vanhoja taloja pystyssä.

 

3. Tiivistä kaikki

Nykyaikaisen talon pitää olla tiivis kuin muovikassi. Muista siis tiivistää kaikki mahdolliset paikat mahdollisimman tarkasti.

Paras talo on sellainen, jossa ei ole mitään ilmanvaihtoa lämpöä haaskaamassa. Ilmanvaihtokoneet vain tuhlaavat energiaa. Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, kannattaa kaikki poistohormit ja niiden aukot tukkia. Eihän nyt lämmintä ilmaa harakoille päästetä.

Mitään korvausilmaventtiileitä ei tarvita, koska kyllähän sitä ilmaa aina jostain tulee - jos ei muualta niin rakenteiden läpi. Siinähän se ilma mukavasti lämpenee villojen läpi tullessaan. Kuka hullu nyt ulkoilmaa sisälle päästäisi?

Kaikki puheet radonista ovat pelkkä pötyä. Ei sitä voi perustusten läpi nousta. Ja sitä paitsi, mistä sitä muka maaperään olisi päässyt?

Jos talossa on tuulettuva alapohja, kannattaa sen tuuletusreiät tukkia. Muuten menee vain energiaa hukkaan, ja lattiat ovat kylmät. Ei sieltä maasta mitään kosteutta voi nousta, kuivaahan maa talon alla on.

Saunasta ja suihkusta ei kannata tuulettaa lämpöä ulos harakoille. Ovi auki vain, niin mukava kosteus leviää koko asuntoon.

 

4. Luota koneisiin sokeasti

Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, sille ei tarvitse ikinä tehdä mitään. Eiväthän säädöt voi itsestään muuttua. Ilmansuodattimien vaihtaminen on turhaa rahankulua, koska sehän on puhdasta ilmaa, mikä niissä laitteissa kiertää. Samasta syystä ilmanvaihtokanavien puhdistaminenkin on ihan turhaa. Ei kai mikään mikrobi puhtaan putkissa elä.

Tiskikoneet ja pesukoneet on suunniteltu niin, ettei niihin voi tulla vuotoja. Kaikenlaiset vuotoaltaat ja vuotohälyttimet ovat siksi ihan turhia.

Jos talossa on ilmastointilaite tai ilmalämpöpumppu, sitä voi kesällä käyttää viilentämiseen vaikka kuinka paljon. Jos nyt rakenteisiin jotain kosteutta tiivistyy, niin kyllähän se ajan mittaan haihtuu.

 

5. Peitä maalilla

Nykyaikaiset maalit ovat hienoja aineita. Lateksia pintaan, niin kaikki on kuin uutta! Lateksihan on muovia, ja muovikalvosta ei voi koskaan olla haittaa. Itse asiassa paksu maalikerros toimii ylimääräisenä kosteus- ja ilmasulkuna.

Laastit ja tasoitteet kuivuvat turhan hitaasti. Ei niiden kuivumista kannata odotella. Maalia päälle, ja hyvä tulee! Kyllä se sieltä maalin alta joskus kuivuu, tai jos ei kuivu niin siellähän se kosteus lateksin alla pysyy.

Jos rakennukseen on jostain päässyt hometta, sen voi koteloida rakenteisiin lateksimaalilla. Näinhän on tehty monissa kouluissa ja päiväkodeissa.

 

6. Suosi synteettistä

Uuden muovimaton voi ihan hyvin laittaa vanhan päälle. Eihän se vanha siellä mitään haittaa, pehmustaa vain mukavasti, ja eristääkin. Liimaa kannattaa tietysti käyttää runsaasti, ettei muovimatto vain pääse luiskahtamaan pois paikoiltaan. Eiväthän ne liuottimet ja muut kemikaalit sieltä muovimaton alta mihinkään pääse.

Muovit ja liimat eivät voi mitenkään reagoida toistensa kanssa, eivätkä varsinkaan lastulevyn kanssa. Puutahan se lastulevy on. Jos nyt jotain hajua tulee, niin se on vain uuden tuoksua, niin kuin uusissa autoissa.

Sama pätee synteettisiin eristeisiin. Ei niistä voi mitään kemikaaleja irrota, koska valvonta on niin tarkkaa. Kaikkien rakennusmateriaalien kaikki ominaisuudet tutkitaan verova- roilla ennen kuin mikään tuote pääsee markkinoille. Uuden tuoksua niissäkin vain on.

 

7. Myrkytä

Kaikki homeet ja sienet saa hävitettyä myrkyttämällä, ihan kuin hyönteiset ja muut kaiken maailman öttiäiset. Mitä vahvempi ja tehokkaampi myrkky, sitä parempi.

Kaikessa rakentamisessa kannattaa käyttää painekyllästettyä puuta, jos vain mahdollista. Jos kaikki rakenteet suojataan etukäteen lahonestoaineilla, säästytään kaikilta home- ja mikro- biongelmilta.

Puutarhassa on hyvä käyttää runsaasti kasvimyrkkyjä, etteivät väärät lajit pääse rehottamaan eivätkä oikeat lajit kasva väärissä paikoissa. Sama pätee tietysti sisäkasveihin.

MP

koti_alue: 

Sisäilmaongelmat aiheuttavat oireita ja sairauksia

sisäilma0001_by_MP_original.jpg

Homeet ja hiivat viihtyvät vain kosteassa.

Sisäilmaongelmista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä homeiden aiheuttamia ongelmia. Homeet ovat mikrosieniä, jotka leviävät rihmastojen tai itiöiden avulla. Toinen mikrosienten ryhmä on hiivat. Molemmat voivat elää vain kosteissa olosuhteissa. Ne tuottavat huoneilmaan mikro- ja nanohiukkasia sekä toksiineja, joista osa on hermo- ja solumyrkkyjä.

Erilaisia toksiineja ja muita haitallisia aineita pääsee huoneilmaan myös rakennusmateriaaleista. Formaldehydiä voi vapautua lastulevystä, liimoista, maaleista ja pinnoitteista. Styreeniä voi tulla huoneilmaan kylmäkalusteista, lattiapinnoitteista ja kumimatoista. Rakennusmateriaalien liuotin- ja raaka-ainejäämistä voi haihtua esimerkiksi tolueenia, bentseeniä, aldehydejä ja estereitä. Kastuneista lattia- ja seinätasoitteista voi vapautua ammoniakkia.

Huoneilman myrkyt ja muut kemikaalit voivat aiheuttaa hengitystie- ja keuhko-oireita ja -sairauksia, silmä- ja iho-oireita, neurologisia oireita ja sairauksia, niveloireita sekä syöpää. Hengitysoireita voi aiheuttaa myös liian korkea tai liian alhainen ilmankosteusprosentti.

Kirjallisuutta:
- Homehelvetti. Kriisistä ratkaisuihin. Tammi 2009.
- Tuula Putus: Home ja terveys. Suomen ympäristö- ja terveysalan kustannus oy     2014.
- Pekka Rytilä: Terve talo 3. Sarmala, RAK 2003.
- Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden torjunta. Sisäilmayhdistys ry. 1996.

Nettisivuja: www.hengitysliitto.fi, www.sisailmayhdistys.fi.

MP

koti_alue: 

Sivut

 
Tilaa syöte Koti ja asuminen