Kulttuuri

Mainos

Mielenkiintoinen elokuvaviikko tulossa Kino Iglun festivaaleilla 23.10.-29.10.

Elokuvakerho Kino Iglu järjestää elokuvafestivaalit 23.-29.10. Karkkilassa. Ohjelmisto keskittyy erityisesti Karkkilaan liittyviin elokuviin ja tekijöihin. Kaikille tutun Aki Kaurismäen elokuvien lisäksi nähdään tuotantoa mm. Liisa Helmiseltä, Mia Halmeelta ja Veikko Niemiseltä.

Festivaaliviikolla pääsee katsomaan elokuvia mm. Sundströmin puutarhassa ja Karkkilan autohuollossa, missä nähdään Risto Jarvan Bensaa suonissa, unohtamatta perinteistä Karkkilasalia, jossa esitetään useita elokuvia, kuten Liisa Helmisen dokumentti Matka jatkuu.

Yhteistyössä Lukeva ry: n kanssa näytetään Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin Tokasikajuttu, joka jatkaa euroviisuedustaja Pertti Kurikan nimipäivien uran dokumentointia. Yhteistyö Sodankylän elokuvajuhlien kanssa jatkuu Mikko Niskasen elokuvalla Pojat ja Matti Ijäksen Räpsyllä ja Dollyllä festivaalilauantaina Karkkilasalissa.  Pitkien elokuvien lisäksi nähdään sarja nuorten ja ammattilaisten lyhytelokuvia, joissa on myös vahva uusmaalainen edustus.

Myös mielenkiintoisia esittelijävieraita ja esiintyjiä on luvassa festivaaliviikolla. Kahvila Pakarin festivaaliklubilla kuullaan lauantai-iltana näyttelijä Antti Reinin ja jazzkokoonpano Uksila-Sauros-Saastamoisen musisointia.

Maksullisten yleisönäytösten lisäksi on tarjolla elokuvia koululaisille, lapsille ja eläkeläisille sekä Karkkilassa että Vihdissä.

Elokuvafestivaalit järjestetään yhteistyössä nuoriso – ja kulttuuritoimen, työväenopiston, Lukeva ry:n, mediapaja Werstaan, Ruukinpajan, Lyhty ry:n, Kinotourin ja Sodankylän elokuvajuhlien kanssa. 

alue_kulttuuri: 

Aikaa ja omaa elämää pohtimaan maan alle

Joko-teatteri vie tänä syksynä teatterin maan alle ja esittää näytelmän Meidän aika Tytyrin Elämyskaivoksessa. Näytelmän ensi-ilta on 22.9.

DSC_0582.JPG

Jussi Ontero (vas), Kai Antero Lehtinen, Joni Pitkonen ja Anna Rimpinen.

 

Mihin minä käytän oman aikani? Käytönkö sen niin kuin itse haluan vai toisten ihmisten luomien odotusten mukaisesti? Esimerkiksi näitä kysymyksiä katsoja pääsee pohtimaan katsoessaan Meidän aika -näytelmää. Ajan lisäksi näytelmä käsittelee vahvasti myös perhesuhteita ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta.

-Olen pyöritellyt aikateemaa pitkään mielessäni. Myös ihmissuhteet kiehtovat minua, kuten se miten ja missä toinen ihminen kohdataan ja millaista vuorovaikutus on, kertoo näytelmän käsikirjoittanut ja ohjannut Anna Rimpinen.

-Yhtenä päivänä vain aloin kirjoittaa ja katsoin, mitä siitä syntyy. Kirjoitan hyvin intuitiivisesti ja lähden sitten muokkaamaan sitä, mitä syntyi, Rimpinen kertoo käsikirjoitusvaiheesta.

Ajan lisäksi ihmisen elämänvalinnat nousevat vahvasti esiin näytelmässä.

-Aika on arvokkainta, mitä ihmisellä on. On kuitenkin paljon asioita, joihin sen voi käyttää. Samalla valitsee jättää jotain muuta tekemättä. Tätä on tärkeää miettiä ja olla nöyrä sen ajan edessä, joka meille annetaan, Rimpinen pohtii.

 

Arjesta löytyvät ne sisällöt, joita haetaan Netflixistä”

Syksyllä 2016 perustettu Joko-teatteri koostuu lohjalaisista taiteen tekijöistä. Siihen kuuluvat Kai Antero Lehtinen, Anna Rimpinen, Jussi Ontero ja Joni Pitkonen. Meidän aika -näytelmä kertoo intiimin ja inhimillisen tarinan isästä ja tyttärestä. Esitys käsittelee aikaa, joka määritellään kellon, kuukausien ja vuosien mukaan, mutta joka on konkreettisesti olemassa vain tässä ja nyt. Se on kertomus kahdesta yksilöstä ja sukupolvien välisistä asioista, jotka heräävät henkiin. Isää ja tytärtä esittävät Kai Antero Lehtinen ja Anna Rimpinen. Ääninäyttelijänä mukana näytelmässä on myös Marja Koski.

-Tämä on tärkeä teksti, koska tavalliselle perhekeskeiselle ihmiselle perhesuhteet ovat niin merkittävä asia koko elämän kannalta. Uskon, että katsoja tulee pysähtymään ja huomaamaan, että meidän arjessamme löytyvät ne sisällöt, joita haetaan Netflixistä. Näytelmässä käydään läpi ihmisen elämän kaikki vaiheet ja asiat sanotaan myös ääneen, Lehtinen kertoo.

DSC_0618.JPG

Näytelmän isää ja tytärtä näyttelevät Anna Rimpinen ja Kai Antero Lehtinen.

 

Ääniä kaivoksesta ja kuvia seinille

Meidän aika esitetään 80 meriä maanpinnan alapuolella, joten katsoja pääsee kokemaan nykyaikaisen tarinan 1,9 miljardia vuotta vanhan kiviaineksen ympäröimänä.

-Näytelmä on Elämyskaivoksen suurin panostus tänä syksynä. Lohjalta löytyy upeita taiteen tekijöitä, ja haluamme, että Elämyskaivokseen saapuu paljon ihmisiä myös Lohjan ulkopuolelta ympäri vuoden. Näytelmän kautta haluamme tarjota uuden tavan kokea Elämyskaivos, kommentoi Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala.

Esitysympäristön lisäksi uutta on myös esityksessä virtuaalilavastus, jota käytetään perinteisten lavastusten sijaan. Se toteutetaan videotykkien avulla Tytyrisalin kallioseinämiin. Tekniikasta vastaa Jussi Ontero.

-Enempää haasteita ei enää tarvita. Kaivoksen ilmanlaatu on katastrofi herkille laitteille, naurahtaa Ontero.

Kosteuden, viileyden ja pölyn takia Onteron pitää viedä projisoinnissa käytettävät laitteet välillä kuivattaviksi ja puhdistettaviksi. Kiven sisällä kaapelointikaan ei ole ollut ongelmatonta. Lopputulokseen hän on kuitenkin tyytyväinen.

-Näyttävän näköinen tästä tulee. Jo kaivosmiljöö on sellainen, että tänne saa luotua tietynlaisen tunnelman, Ontero kertoo.

Aiemmin Ontero on käyttänyt projisointia bändien live-keikoilla ja kouluttanut teatteriteknikoita hyödyntämään sitä. Näytelmän tuominen kaivokseenkin lähti Onteron ideasta. Näytelmän maailmaan tunnelmaa ja sävyjä tuo myös Joni Pitkosen säveltämä musiikki ja äänimaailma, joka yhdistyy kaivoksen omiin ääniin.

-Kun käsikirjoituksen lukee kerran läpi ajatuksella, syntyy tunnelma, ja työ oli jo puoliksi tehty. Yhdessä olemme kuitenkin suunnitelleet äänet ja kuunnelleet, millaisia ääniä täällä on itsestään. Suurin haaste on ollut saada hiljaisimmat äänet ja korkeat piikit tasattua, Pitkonen avaa.

-Äänet luovat tärkeän pohjan myös näyttelemiselle, kun emme itse näe projisointeja, toteaa Lehtinen.

Meidän aika -näytelmää esitetään 22.9.-1.10. ja 10.11-17.11. Kaffelasta tutut Riikka Ventelä ja Minna Kunnari huolehtivat kahvitarjoilusta esitysten aikana.

DSC_0597.JPG

Näytelmän lavastuksessa käytetään kaivoksen seinämille heijastettua projisointia.

alue_kulttuuri: 

Humoristista taidetta kierrätysmateriaaleista

DSC_0702.JPG

Järvenpääläisen Leo Vinogradoffin näyttely Asetelmia ja ajatuksia on esillä Lohjan pääkirjastossa (2. kerros) syyskuun ajan. Näyttelyssä on esillä 45 kierrätysmateriaaleista tehtyä työtä.

-Työni ovat humoristisia ja ne sopivat niin lapsille kuin varttuneemmillekin. Töissä on mukana ajatus tai mietelause, kertoo Vinogradoff.

Näyttely on viimeisen kymmenen vuoden aikana kiertänyt kirjastoissa ja muissa näyttelytiloissa ympäri Suomea. Aiemmin se on nähty mm. Pusulan kirjastossa. Vinogradoff kertoo, että näyttely on kerännyt paljon positiivista palautetta.

-Näyttelyni saa ihmiset hyvälle tuulelle. Siihen teokseni perustuvatkin.

alue_kulttuuri: 

Suomenhevosnäyttely Virkkalan kirjastossa

kirstimatti 014.jpg

Tuulikki Helinin valokuvanäyttely Suomenhevonen, harrastus ja elämäntapa on esillä Virkkalan kirjastossa 4.9.-22.9. nyt kun suomenhevosen kantakirjan perustamisesta tulee kuluneeksi 110 vuotta.

Hevosharrastus on elämäntapa siinä mielessä, että tähän harrastukseen sisältyy vuosien sitoutuminen ja vastuu hevosen päivittäisestä hoidosta ja hyvinvoinnista. Näyttelyn näkökulma on harrastus - säässä kuin säässä, Helin kertoo.

Näyttelyssä hän on kuvannut "Hunsku"-orihevosen (virallinen nimi Hunajaa, syntynyt Karjalohjalla) elämän eri osa-alueita, kuten emän hoidossa ja orilaitumella oloa, treenausta, hoitoa, ravikilpailuja, tarhaelämää ja hevosen hoidon haasteita (pakkanen, rankkasade, karkumatka).

-Toivon kuvien ilmaisevan katsojalle hevosen kanssa elämisen eri osa-alueita ja hevosen kanssa elettyjä vahvoja tunteita, Helin sanoo.

alue_kulttuuri: 

Sieppari17-näyttely on esillä Kässän talossa

sieppari.jpg

Juha-Matti Hynysen teos Jälkeen Vedenpaisumuksen. (Kuva: Seija Sainio)

 

Länsi-Uudenmaan Taiteilijaseuran järjestämä Sieppari17 avautui Kässän talolla Virkkalassa 4.9. Taiteilija Pekka Kainulaisen juryttämään näyttelyyn saivat tarjota töitään myös seuraan kuulumattomat taiteilijat. Tämän kaltaista, kaikille avointa, näyttelyä on järjestetty seuran alkuvuosista saakka. Edellinen järjestettiin vuonna 2015.

Näyttelyllä ei ole erityistä teemaa, joten kokonaisuus on sekä tekniikoiltaan että sisällöltään monipuolinen. Yhteensä 33 taiteilijaa eri puolilta läntistä Uuttamaata tarjosi näyttelyyn 83 teosta, joista näyttelyssä on mukana 63. Jokaiselta on mukana ainakin yksi teos. Seuran omia jäseniä on mukana seitsemän yhteensä 12:lla teoksella.

Kässän talo sijaitsee Lohjan Virkkalassa (Tynninharjuntie 21) ja on avoinna 5.9.-17.9. tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 15.00-19.00, keskiviikkoisin kello 13.00-17.00 ja lauantaista sunnuntaihin kello 11.00-16.00. Maanantaina näyttely on suljettu ja 17.9. avoinna yleisölle kello 11.00-15.00. Näyttelyyn on vapaa sisäänpääsy.

alue_kulttuuri: 

Hannu Mäkelä vierailee Lohjan, Karkkilan ja Vihdin kirjastoissa

Pallasjärvellä.JPG

Kirjailija, akateemikko Hannu Mäkelä vierailee Lukki-kirjastoissa syyskuussa. Tilaisuudet järjestetään keskiviikkona 6.9. Karkkilan kaupunginkirjastossa ( Valtatie 26 Karkkila), torstaina 7.9. Lohjan pääkirjaston Järnefeltinsalissa ( Karstuntie 3 Lohja) ja keskiviikkona 13.9. Vihdin pääkirjastossa Nummelassa (Pisteenkaari 9 Nummela). Tilaisuudet alkavat kaikissa kirjastoissa klo 18.00. Esitelmän otsikkona on Runoudesta proosaan – suomalaisen kirjallisuuden kehitysvaiheita.

Kirjailija Hannu Mäkelän (s. 1943) tuotanto on laaja ja monipuolinen. Ensimmäiset romaanit Matkoilla kaiken aikaa ja Liikaa ilmestyivät vuonna 1965. Sen jälkeen Mäkelä on julkaissut kaikkineen yli 160 teosta ja sen lisäksi kirjoittanut näytelmiä ja kuunnelmia. Hänen kirjojaan on käännetty n. 16 kielelle. Lisäksi hän on toimittanut lukuisia teoksia. Mäkelä on työskennellyt kustannustoimittajana, osastopäällikkönä ja kaunokirjallisen osaston apulaisjohtajana Otavassa.
Vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 1987 lähtien.

Hannu Mäkelä on kirjoittanut paljon fiktiivisiä elämäkertoja: Eino Leinosta kertova Mestari (Finlandia-palkinto 1995), Aleksis Kivestä kertova Kivi, Venäjän kansalliskirjailijan Aleksandr Pushkinin viimeisestä päivästä ennen kaksintaistelua kertova Pushkinin enkeli. Lisäksi hän on kirjoittanut elämäkerrat Samuli Parosesta, L. Onervasta, Eduard Uspenskista, Giacomo Casanovasta, käsitellyt Eino Leinon ja L. Onervan suhdetta kirjassa Nalle ja Moppe ja kirjoittanut  kaunokirjalliset muistelmat omista vanhemmistaan. Mäkelän oman elämän muistelmat, Muistan, ovat ilmestyneet 2011 (Lapsuus), 2012 (Nuoruus), 2014 (Elämän oppivuodet), 2015 (Otavan aika) ja 2016 (Vapaus). Uusin teos on tänä vuonna ilmestynyt lastenkirja Voimalla seitsemän pöllön.

Lastenkirjailijana Hannu Mäkelän tunnetuin hahmo on kansainvälistäkin mainetta saavuttanut omalaatuinen Herra Huu, joka yrittää vaihtelevalla menestyksellä pelotella lapsia. Ensimmäinen kirja, Herra Huu, ilmestyi 1973. Sen jälkeen Herra Huu on jatkanut seikkailujaan useassa kirjassa ja saanut myös kansainvälistä mainetta. Herra Huuta on käännetty n. 13 kielelle, viimeksi japaniksi.

Hannu Mäkelä on saanut lukuisia palkintoja. Hän on Suomen kirjailijaliiton kunniajäsen. Taiteen akateemikon arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 2016. Esitelmätilaisuudet ovat osa Lukki-kirjastojen Suomi 100 –hanketta, johon kirjastot ovat saaneet avustusta Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja niihin on vapaa pääsy.

alue_kulttuuri: 

Poluilla-näyttely avaa uudistuneen Framillen

kuvakudos.jpg

Soile Hovilan kuvakudos Kaukokaipuu. (Kuva: Henna Mitrunen)

 

Karkkilassa sijaitseva Kristiinan kehysliike ja Galleria Framille yhdistyvät uudeksi nimeksi yrittäjän vaihtuessa. Kehystyspalvelut ja näyttelytoiminta jatkuvat Kehysliike ja galleria Framillessa 1.9. alkaen. Uudistuneen gallerian avaa Poluilla-näyttely. Näyttelyryhmään kuuluvat taiteilija, puuseppä

Tuuli Autio, tekstiilitaiteilija Soile Hovila, kuvataiteilija Mira Matilainen ja kuva- ja tekstiilitaiteilija Tarja Pitkänen. Esillä on puuveistoksia, kuvakudoksia, öljy- ja akryylimaalauksia sekä kirjonta-installaatioita. Poluilla-näyttely avataan to 31.8. kello 18.00-20.00 (Valtatie 3, 03600 Karkkila).

-Poluilla-näyttelyssä luonto on läsnä teoksissa monipuolisena aihemaailmana, jota tutkimme ja jonka tarjoamia vastauksia tulkitsemme erilaisin materiaalein ja tekniikoin. Näyttely antaa mahdollisuuden uppoutua luontokokemuksien rikkauteen, se saa pohtimaan henkilökohtaista luontosuhdetta ja yleisesti ihmisen roolia luonnon osana sekä luonnossa toimijana. Teoksemme välittävät luonnossa kokemiamme esteettisiä elämyksiä ja tuntemuksia, kertovat taiteilijat.

Kehystyspalvelut ja näyttelytoiminta jatkuvat, joten Framillessa on jatkossakin tarjolla yksilöllistä ja ammattimaista kehystyspalvelua sekä galleriatilaa vuokralle näyttelyihin tai muihin tapahtumiin. Tuore karkkilalainen yrittäjä Pia Majava tekee tarvittaessa myös puusepäntöitä tilauksesta. Lisäksi myynnissä on valikoima korkeatasoisia taiteilijatarvikkeita.

Framillen avajaisia juhlitaan kahden päivän ajan pe 1.9. kello 10.00-17.00 sekä la 2.9. kello 10.00-13.00. Tervetuloa avajaishulinaan!

 

Näyttelyn taiteilijat

Tuuli Autio veistää puusta suuria astiaveistoksia ja muototutkielmia. Hän käyttää moottorisahaa, kirvestä ja talttoja, joiden rytmikäs jälki saa näkyä. Puussa materiaalina on harras ja ikiaikainen ulottuvuus. Puiden juurella Autio kokee olevansa pieni. Hän toivoo, että töissä säilyvät puiden kauneus ja viisaus sekä välittyy metsän kunnioitus. Autio on työskennellyt puun parissa 20 vuotta.

Soile Hovila on erikoistunut gobeliinitekniikkaan vuodesta 2001 lähtien. Hänen kuvakudoksensa syntyvät pystykangaspuissa rivi riviltä, nurjalta puolelta ja useimmiten sivusuunnasta edeten. Teoksissa yhdistyvät luontolähtöisyys ja abstraktimpi ilmaisu, jolle ovat tyypillisiä siirtymät värisävystä toiseen. Hovila tutkii hitaalla tekniikallaan vain hetken kestäviä näkymiä, joita sopivasti osuvat valonsäteet luovat metsässä liikkujalle. Hätkähdyttävä vau-kokemus saa hänet tuntemaan syvästi ja rakastamaan maailmaamme.

Mira Matilainen puolestaan sukeltaa metsän valoihin ja väreihin, vaeltaa ja hengittää teoksissaan. Hän maalaa impressioita, tunnetta ja tarinoita kankaalle vahvasti väreillä.

Tarja Pitkäsen teokset ovat usein tilaan sijoittuvia installaatioita, joissa ihmishahmot liikkuvat kaksoismaailmassa. Teoksissa tietoinen ja tiedostamaton tulevat näkyviksi. Hahmojen asennot kuvaavat tunteita ja asenteita suhteessa luontoon. Ihmisen toiminnan syyt ja niiden seuraukset ovat usein töiden sisältönä.

alue_kulttuuri: 

Kesäteatterissa paukkui ja rytisi

Vihdin kesäteatteri koki ilmojen haltijan oikut monelta kantilta kuluneena kesänä. Oli siellä joukossa ehkä yksi lämminkin päivä. Loput esityspäivät taas vaihtelivat laidasta laitaan. Kiira-myrskykin pääsi näyttämään oikkujaan kesken esityksen, ja sadekatokselle piti tehdä hätäleikkaus suurempien vahinkojen välttämiseksi. Koettelemukset kuitenkin vain nostivat yhteishenkeä ja kaikesta selvittiin kunnialla. Tuntui, että saman yhteishengen puuskan saivat katsojatkin kokea sietäessään kaikkia luonnonoikkuja.

Katsojia kertyi kaikkiaan 8577, mikä on lähes sama määrä, kuin vuosi sitten, jolloin sää suosi hienosti. Tyytyväisiä teatterilla ollaan kaikelta osin. Nyt kesäteatteri pistetään pakettiin odottamaan seuraavaa kesää, jota kyllä voisi pitää juhlavuotena vielä sitäkin. Esitettävää näytelmää ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta jotain mahtavaa on joka tapauksessa odotettavissa.

Teatterin porukka ei nuku. Syksyn lastennäytelmän ”Pekka Töpöhäntä” harjoitukset ovat jo vauhdissa. Näytelmä sopii lapsille ja aikuisille. Joten ei muuta kuin lippuja varaamaan Vihdin Teatterin toimistosta paikan (0400975068, toimisto@vihdinteatteri.fi) NetTicket myynti avataan lähiaikoina.

hajyt.png

Pohjanmaalta asti tulleita häiriköitä. Kuvassa Kari Sohlberg ja Toni Oksanen. (Kuva: Vihdin Teatteri)

alue_kulttuuri: 

Tiedätkö sinä mikä on kirja-aktikvariaatti?

Aktikvariaatit ovat katoamassa Suomesta

aktikvawww.jpg

Lohjan Antikvaarinen Kirjakauppa Ky toimii Nahkurinkatu 10:ssa, osoitteessa, missä liike on sijainnut jo viitisenkymmentä vuotta.

- Minä olen ollut tässä vetäjänä nyt 32 vuotta ja minua ennen liike oli ainakin parisenkymmentä vuotta, kertoo Lohjan Aktikvaarisen Kirjakaupan Eira Toivonen.

Aktikvariaatti on yleisnimi liikkeelle, joka ostaa ja myy vanhoja tavaroita, mutta Lohjan Antikvaarinen Kirjakauppa on nimensä mukaisesti kirjojen kauppa, sisältäen luonnollisesti myös sarjakuvat. Antikvariaateissa on aina ollut yleistä se, että asiakas vie liikkeeseen tavaroita (tässä tapauksessa kirjoja) arvontaan X euroa ja saa niistä esimerkiksi X/2 euroa, jotka hän voi vaihtaa liikkeessä oleviin tavaroihin. Asiakas voi myös myydä tavaransa (kirjansa) ja saada niistä jonkin verran rahaa, yleensä sitten selvästi alle tuon X/2. Jokainen antikvariaatti hinnoittelee itse oman toimintansa. Suomen Antikvariaattiyhdistyksellä on jäseniä reilut 20, mutta kaikki antikvariaatit eivät ole yhdistyksen jäseniä. Suomen yhdistys kuuluu myös kansainväliseen järjestöön., jonka jäseniä ovat 22 maan antikvariaattiyhdistykset. Maailman vanhin kirjakauppa on muuten Lissabonissa toimiva Bertrand, joka on avattu 1732. Vanhin aktikvariaatti lienee Sotherans Lontoossa, joka avattiin 1761, ja minkä myyntiartikkeleihin ovat kuuluneet mm. Tintin ensimmäinen numero, Gutenbergin raamattu sekä Shakespearen ja Lordi Byron alkuperäisiä kirjoituksia.

Antikvariaattitoiminta perustuu vaihtamisen periaatteeseen

Voitanee sanoa, että aktikvariaattien kulta-aika oli Suomessa 1980-luvulla, kun kirjoja ja sarjakuvalehtiä luettiin paljon, ja niitä oli myös paljon saatavilla. Elettiin aikaa ennen internettiä ja tietokoneita, aikaa ennen mobiililaitteita.

- Hyvä kirja, joka on kirjoitettu hyvin ja jonka tarina on hyvä, säilyttää arvonsa vuodesta toiseen. Tällaiset kirjat eivät myöskään jää antikvariaattien kiertoon, vaan ihmiset pitävät hyvät kirjat helposti itsellään. Yksi mikä on pitänyt pintansa vuosien saatossa, ovat vanhat länkkäripokkarit kuten Colt ja Lännentie sekä esimerkiksi Jerry Cotton sarja, mutta monet muut agenttipokkarit ovat menettäneet hohtonsa.

- Täällä minulla kirjojen hinnat vaihtelevat muutamasta eurosta muutamaan kymmeneen euroon, eikä varsinaisia antiikkikirjoja ole myynnissä. Antiikkiset kirjat ovat Suomessa harvinaisia, koska ennen ns. nykyaikaa eli aikaa sotien jälkeen, Suomi oli varsin köyhä maa, eikä perheillä ollut varaa kirjoihin kuin kenties raamattuun ja vastaaviin, kirjoja ei myöskään ollut niin paljon saatavilla. Vanhoilla suvuilla on varmasti heidän kartanoissaan vanhoja suomalaisia teoksia, myös niitä muita kuin raamattuja.

- Minä olen aina iloinen, kun kirja löytää uuden kodin ja uuden lukijan. Mielestäni kirjat ja kirjallisuus ovat Suomen 100 vuotisen historian tärkeintä antia, miettii Toivonen.

- Lohjan liikkeestä löytyy luettavaa kaiken ikäisille ja kirjaa etsiessä ei tarvitse pitää kiirettä. Ennen kirjoja ostettiin paljon lahjoiksi ja kirjoja on siten kerääntynyt monien perheiden ullakoille ja varastoihin. Valitettavasti näistä kirjoita monet ovat vain sellaisia, jotka eivät nykyään oikein kelpaa kenellekään.

Onneksi Suomessa on mahtava kirjastolaitos ja kunnat ja kaupungit pitävät yllä kirjastoja, joista kuka tahansa suomalainen kirjastokortin omaava voi hakea kirjoja kotiinsa luettavaksi. Vuonna 2015 Suomessa oli toiminnassa 288 pääkirjastoa, 450 sivukirjastoa, 27 laitoskirjastoa ja 140 kirjastoautoa. Suomessa yleisten kirjastojen oikeus lainata aineistoa maksutta asiakkaille koskee koko kirjaston kokoelmaa ja perustuu kirjastolakiin. Lain mukaan yleisten kirjastojen tehtävänä on "edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Pari vuotta sitten toisen lehden haastattelussa Eira kertoi, että ilmaisia kirjoja on tarjolla vähän joka puolella. Suuret ikäluokat muuttavat pienempiin asuntoihin, divarit ja antikvaariset kirjakaupat ovat kadonneet, ihmisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut. Tämä sama ilmiö jatkuu edelleen.

Nykyajan tuoma muutos

2000-luvulla kivijalkamyymälää pitävien kirja-antikvariaattien määrä on laskenut merkittävästi kun taas verkkokaupan osuus on kasvanut. Suurin osa alan yrityksistä on siirtynyt ainakin osittain verkkokauppaan. Yritysten verkkokauppojen valikoimat vaihtelevat laajasti sadoista tuotteista kymmeniin tuhansiin tuotteisiin. Pohjoismaiden suurimmalla antikvariaatilla Finlandia Kirjalla on jopa yli 125 000 tuotteen valikoima. Suomessa suuri osa verkossa käytävästä käytettyjen kirjojen kaupasta on keskittynyt monikauppiasjärjestelmällä toimiviin kauppapaikkoihin, joista merkittävimpiä ovat Antikvaari.fi, Antikvariaatti.net ja Antikka.net.

alue_kulttuuri: 

Virkkalan klubitalolla luvassa tapahtumarikas kausi

Virkkalan klubitalossa toimiva Teatteri Trala aikoo lisätä klubitalon toimintaa merkittävästi tulevan kauden aikana.

-Tarkoituksena on järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa. Pääpaino on teatteritoiminnassa, mutta pyrimme pitämään myös klubi-iltoja, joihin tulee vierailevia esiintyjiä, kertoo Teija Malén.

Tarkoituksena on tarjota jokaiselle jotain. Paula Koponen muistuttaa, että myös lapset on huomioitu.

-Lasten pikkujoulut järjestetään samalla kaavalla kuin viime vuonnakin, koska tapahtuma havaittiin hyväksi. Niin pienille on tarjolla muuten aika vähän ohjelmaa, sanoo Jussi Salminen.

-Lapset pitivät pikkujouluista todella paljon, muistelee myös Tiina Pulkkinen.

DSC_0243.JPG

Teija Malén (vas), Jussi Salminen, Paula Koponen ja Tiina Pulkkinen Teatteri Tralasta kertovat, että Tänks, Juice -musikaalin menestyksen myötä Tralassa rohkaistuttiin lisäämään ohjelmaa.

 

Humppatassit ja elämysmatkoja

Kausi polkaistaan käyntiin perjantaina 11.8. kello 19.00-24.00 perinteisillä humppatansseilla. Musiikista vastaa Ahti Lampi orkestereineen. Tanssin lomassa voi nauttia vaikka muna-anjovisleivän virvokkeineen. Alitalon viinitila jatkaa kahviotoiminnan pyörittämistä A-oikeuksin

tapahtumien aikana.

-Idea tansseista lähti, kun olen kuullut, että perinteisiäkin tansseja kaivataan. Niinpä päätimme sellaiset sitten järjestää. Ahti ei ole viime aikoina keikkaillut kovin paljon mutta hän ja orkesterin muut jäsenet innostui tulemaan tänne, kertoo Malén.

-Teatterikatsomo tulee klubitalolle vasta elokuun lopussa, joten nyt tansseille on hyvin tilaa. Niistä voisi tulla vaikka perinne, Malén jatkaa.

Lokakuussa on luvassa neljä elämysmatkaa vuosiin 1917-1918.

-Silloin klubitalo muuttuu kokonaisuudessaan vuoden 1917 hengen mukaiseksi, avaa Malén.

-Haluamme kunnioittaa näin Suomen juhlavuotta oman paikkakunnan kautta, sanoo Pulkkinen.

Klubitalolle tulee näyttelykuja, johon saadaan museolta isoja kangasvalokuvia ja vanhaa esineistöä. Tarinankertoja Esa Koskinen kertoo vuoden 1917 tapahtumista Lohjalla ja muualla Suomessa. Marja Koski esittää Jaakko Kivistön käsikirjoittaman Tilta Grönroos -monologin ja Jussi Salminen lausuu runoja. Lisäksi esiintyy ajan hengen mukainen työväenyhdistyksen kuoro. Myös tarjoilut ja henkilökunnan vaatetus ovat ajan hengen mukaiset.

Ruuskanen & Railio klubi-illat aloitetaan 11.11. Heikki Salon kera.

 

Kevään musikaalissa kuullaan Irwin Goodmanin kappaleita

Kevätpuolen isoin projekti puolestaan tulee olemaan musikaali Oo, Las Palmas, joka tulee sisältämään mm. Irwin Goodmanin musiikkia. Musikaali on Arto Niemisen käsikirjoittama ja ohjaama ja kapellimestarina jatkaa Samuli Jokinen.

-Musikaali kirjoitetaan fiktiivisen tarinan ympärille, kuten Tänks, Juice, kertoo

Salminen.

Trala rohkaistui lisäämään toimintaansa näin paljon pitkälti juuri viime kaudella esitetyn Tänks, Juicen menestyksen myötä.

-Sen kävi katsomassa 2 153 henkeä. Se on katsojaennätyksemme, teatterilaiset iloitsevat.

-Ensimmäinen vuotemme klubitalolla oli totuttelua, mutta nyt tiedämme jo, miten tilaa voi hyödyntää, lisää Salminen.

-Tänks, Juicen saaman myönteisen palautteen myötä uskalsimme ottaa riskin ja toivomme, että yleisö löytää tapahtumasta toiseen, toivoo Koponen.

 

Suunnitelmia riittää

Näytelmäpuolella on tarkoitus tehdä myös ihmissuhdekomedia, kunhan lupa-asiat vahvistuvat. Kyseisen trilogian kaksi ensimmäistä osaa on tarkoitus esittää vuodenvaihteen molemmin puolin ja kolmas osa syksyllä 2018. 1. osassa tarkastellaan elämää miesnäkökulmasta ja 2. osassa naisnäkökulmasta.

Muitakin suunnitelmia Tralan väeltä löytyy.

-Olemme ideoineet syksylle mm. improvisaatioiltoja paikallisin voimin. Myös jokin stand up -juttu on tavoitteena järjestää tulevaisuudessa, paljastaa Salminen.

Kuten viime kaudellakin, Alitalon viinitila vastaa tarjoiluista tapahtumien aikana.

 

Rakkaudesta teatteriin

Teatteri Trala toteuttaa musikaalinsa ja muun ohjelmiston innokkaiden harrastajien voimin, mikä vaatii suuren panoksen jokaiselta.

-Toivomme kovasti yleisöä paikalle tapahtumiimme. Avustuksia emme saa juuri mistään, vaan toiminta on lipputulojen varassa. Talon vuokrasta meillä on kuitenkin kovat menot. Vuokraamme itsekin tilaa muille esimerkiksi kokouskäyttöön ja tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, sanoo Malén.

-Lipputulot menevät toiminnan pyörittämiseen. Paljon talkootyötä tämä vaatii, joten hyväntahtoiset rahoittajat voivat ottaa yhteyttä, jos saisimme jonkun palkattuakin teatterille, vinkkaa Salminen

-Suurin osa Suomen harrastajateattereista toimii niin, että niillä on oma tila ja yksi palkattu työntekijä, hän jatkaa.

-Meillä on vasta tila. Toimintamme on kuitenkin muuttunut ammattimaisemmaksi ja esimerkiksi näytelmät kasataan tiiviimmällä aikataululla kuin ennen. Palkkion saavat kuitenkin vain ohjaaja ja bändi, täydentää Pulkkinen.

Työtä on paljon, mutta porukka tekee teatteria silti.

-Rakkaudesta teatteriin ja kulttuuriin tätä tehdään, tiivistää Pulkkinen.

-Olemme kovasti innoissamme ja haluamme saada homman toimimaan. Seuratkaa netti- ja facebook-sivujamme tapahtumista ja lämpimästi tervetuloa esityksiimme! Malén päättää.

alue_kulttuuri: 

Sivut

 
Tilaa syöte Kulttuuri