Kulttuuri

Mainos

Tanssistudio Funkan oppilas Heini Anttila 11 vuotta hyväksyttiin opiskelemaan Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokselle!

Funka 15 nukke.jpg

Heini teoksessa 'Nukke'

Pääsykokeet Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokselle kestivät yhteensä 5 päivää ja sisälsivät baletti- ja lihaskuntotuntien lisäksi myös fysioterapeutin tarkastuksen. Pääsykokeella Heini ansaitsi opiskelu oikeuden kahdeksi vuodeksi. Kahden vuoden jälkeen Heinillä on edessä uusi pääsykoe nuorisoasteen opintoihin.

Heini aloitti baletti opinnot Tanssistudio Funkalla 5- vuotiaana satubaletissa. Myöhemmin Heini jatkoi opiskelua jazztanssin sekä baletin erikoiskoulutusluokilla. Maaliskuussa 2014 Heini osallistui Nuori Kulttuuri Moves aluekatselmukseen ryhmäteoksilla 'Tanssi tähtien kanssa', koreografina Teija Seppälä ja 'Dancing in the Rain' koreografina Tiina Lietzén sekä solistisella teoksella 'Nukke', koreografina Tiina Lietzén ja ansaitsi teoksella kunniakirjan.

www.funka.fi

alue_kulttuuri: 

Taiteilijana Vilniemessä - Aspan ateljee 20 vuotta

Taiteilijana Vilniemessä - Aspan ateljee 20 vuotta 3.-25.9.2014                                                                                                                                                                                                                                         

Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto (SKjL) on taiteilijaseurojen kansallinen kattojärjestö, johon kuuluu 49 taiteilijayhdistystä. SKjL on liittojäsenenä Suomen Taiteilijaseurassa.

SKjL omistaa Karjalohjalla Vilniemen huvilatontin, jonka liitto sai vuonna 1946 testamenttilahjoituksena taiteilija Georg Sigurd Wettenhovi-Aspalta (1870-1946). Moninaisten vaiheiden jälkeen liitto rakennutti vuonna 1994 Vilniemeen Aspan työtuvaksi (nykyisin Aspan ateljee) nimetyn kuvataiteilijoiden kesäpaikan. Lohjanjärven rantamaisemissa on vieraillut ateljeen 20 toimintavuoden aikana lähes 400 kuvataiteilijaa perheineen ja ystävineen. Vilniemessä on vietetty taiteilijallekin tuiki tarpeellista vapaa-aikaa, mutta siellä on luotu myös runoutta, musiikkia ja ennen muuta kuvataidetta – joko alustavia suunnitelmia tai valmiita teoksia. SKjL:n näyttely kertoo näistä Ateljeessa vietetyistä luovista hetkistä.   

Näyttelyn koonnut SKjL:n toiminnanjohtaja Harri Hirvonen on vieraillut Aspan ateljeessa säännöllisesti vuodesta 2002 alkaen. Hirvonen on ottanut näyttelyn valokuvat muutamaa lukuun ottamatta. Näyttelyssä on esillä valokuvia Vilniemessä vuosina 2009 ja 2011 järjestetyistä kuvanveistotapahtumista sekä nimettömiä otteita Aspan ateljeen vieraskirjan taiteellista työskentelyä taustoittavista teksteistä aina vuodesta 1994 alkaen.   

SKjL:n Taiteilijana Vilniemessä – Aspan ateljee 20 vuotta -näyttely on esillä Karjalohjan kirjaston Kulttuurivintillä 3.-25.9.2014. Näyttely on avoinna ma, to, pe klo 14-19 ja ti-ke klo 10-15.

Tervetuloa!

alue_kulttuuri: 

Taidetta vaikka kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan

taidelainaamo_by_MP_0020.jpg

Länsi-Uudenmaan taiteilijaseuran puheenjohtaja Seija Sainio-Hagerlund toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan seuran taidelainaamoon.

Lohjan pääkirjaston Pähkinäsalissa on toista kertaa Länsi-Uudenmaan taiteilijaseuran taidelainaamo. Esillä on viitisenkymmentä teosta noin kahdeltakymmeneltä taiteilijalta. Suurin osa teoksista on maalauksia, mutta mukana on myös Markku Heinosen pronssiveistoksia.

- Taidelainaamosta voi hankkia taidetta vaikka kotiin tai työpaikalle. Teoksia voi halutessaan vaihtaa vaikka parin kuukauden jälkeen, kertoo seuran puheenjohtaja Seija Sainio-Hagerlund.

Teosten kuukausimaksut alkavat kahdestakymmenestä eurosta.

- Ei tarvitse mennä ostamaan Ikean sisustustauluja, kun halvalla saa itselleen uniikin taideteoksen, Sainio-Hagerlund sanoo.

Jos teokseen tykästyy niin, että siitä ei halua enää luopua, voi sen lunastaa itselleen. Maksetut kuukausimaksut vähennetään silloin hinnasta. Lisäksi taiteilijoilta voi tilata teoksia.

Taidelainaamo on Lohjalla toista kertaa.

- Alueen taiteilijoita kiinnostaa kovasti tällainen toiminta, koska eihän kenelläkään ole varaa ja mahdollisuutta pitää näyttelyä koko ajan jossain. Harvempi ihminen tulee ottaneeksi taiteilijaan yhteyttä ja menee katsomaan, mitä on tarjolla, Sainio-Hagerlund sanoo.

Taidelainaamon ripustus on erilainen kuin tavallisissa näyttelyissä: teoksia ei ole yritetty saada näytille hienosti vaan mahdollisimman paljon. Teosvalikoima muuttuu sitä mukaa, kun teoksia lainataan, joten lainaamossa kannattaa poiketa useamman kerran.

Taiteilijaseurassa on kiinnostusta pysyvän taidelainaamon perustamiseen Lohjalle. Vanhimmat Suomessa toimivat lainaamot ovat aloittaneet jo 1970-luvulla. Lainaamot ovat useimmiten paikallisen taideammattilaisten seuran ja kaupungin yhdessä ylläpitämiä ja toimivat yleensä kirjastojen yhteydessä.

Taidelainaamo on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Lainausajat ovat keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 16-19. Näyttely on avoinna 20. syyskuuta asti.

MP

 

Ihanaisilla yllätysesiintyminen Virkkalapäivässä

Ihanaiset_by_MP_0115.jpg

Lohjan kamarikuoron naisten lauluryhmä Ihanaiset toteutti yllätysesiintymisen lauantaina Virkkalapäivässä. Etummaisina Milla von Konow (vas.), Pirjo Hannula ja Raija Isokoski-Toivonen.

Virkkalapäivillä koettiin yllätys, kun pop up -kahvilan eteen sattumalta osuneilta vaikuttaneet naiset alkoivat laulaa yhdessä. Kyseessä oli Lohjan kamarikuoron naisten lauluryhmä Ihanaisten yllätysesitys.

Ihanaiset esitti viisi laulua, joista ensimmäinen oli kansanlaulu On suuri sun rantas autius (katso video täältä). Suutarinemännän kehtolaulu kuultiin kolmiäänisenä. Viimeisenä kuultiin Usko Kempin sanoittama Lennä, mun lempeni laulu.

Lauluryhmä on toteuttanut esityksen yllätyksenä kerran aikaisemminkin, Lohjan Prismassa.

- On hauskaa ilahduttaa ihmisiä kadulla yhtäkkiä. Tästä ei tosiaan ilmoitettu yhtään etukäteen, kertoo lauluryhmään kuuluva Milla von Konow.

Esitystä Virkkalapäiville ehdotti kamarikuorolainen Nina Granath, joka piti Virkkalapäivässä pop up -kahvilaa. Pop up tarkoittaa väliaikaista, vain hetken tai päivän toimivaa.

Ihanaiset naiset -ryhmää johtaa Pirjo Hannula.

- Kun tämä tapahtui näin yhtäkkiä, kenenkään ei tarvinnut jännittää esiintymistä. Yleisökin ymmärtää, että spontaani esitys on vähän erilainen. Esitimme lauluja, joita on eniten harjoiteltu ja jotka menevät ulkomuistista, Hannula kertoo.

Lohjan kamarikuoroon toivotaan lisää laulajia.

- Tämä on ammattimaista touhua rennosti ja hyvällä mielellä toteutettuna. Kuorossa viihtyy oikein hyvin, jos vain osaa laulaa. Kuorolaulu on myös nuorten ihmisten eikä vain mummojen ja pappojen hommaa, pop up -esitykseen osallistunut Miia Laakso korostaa.

Kuorolainen Raija Isokoski-Toivonen kertoo kokemuksesta, että aivan amatöörikin pärjää joukossa. Hannula kertoo, että kuoron koulutuksissa oppii hyvin laulamista ja äänenmuodostusta, oli sitten aloittelija tai ammattilainen.

- Kuorossa saa myös ystäviä, jotka auttavat vaikeina aikoina, Isokoski-Toivonen sanoo.

Lohjan kamarikuoro tekee tämän toimintakauden aikana matkan Unkarin Köbanyaan, jossa on Lohjan seurakunnan ystävyysseurakunta.

MP

Lohjan Tenoripäivien kulttuurin mahtiponnistus – Joonas Kokkosen ooppera "Viimeiset kiusaukset"

Ooppera esitetään konserttiversiona kahdesti Karjalohjan kirkossa. Esitykset ovat perjantaina 22.8. klo 19 ja lauantaina 23.8. klo 18. Lippuja on vielä saatavilla molempiin esityksiin Lippupisteestä hintaan 45€, johon lisätään mahdolliset toimituskulut. Konsertti esitetään myös torstaina 22.8. klo 19 Porvoon Tuomiokirkossa osana Musiikin Yö- tapahtumaa.

orama.jpg

Heikki Orama

Solisteina esiintyvät Suomen ykköskaarti Jyrki Korhonen, Mika Pohjonen, Ilkka Vihavainen, Johanna Rusanen (22.8. ja 23.8.), Ritva Auvinen (28.8.) Helena Juntunen, Maria Kettunen, Sari Nordqvist, Niall Chorell, Jouni Kokora, Heikki Orama, Eeva-Maija Haukinen ja Marja Koski. Suurkuorossa laulaa yhteensä liki sata laulajaa. Jättikuoro on koottu Uusimaa-kuoron, Laurentius-kuoron ja Kirkkkonummen kamarikuoron laulajista. Lohjan kaupunginorkesteria johtaa Tenoripäivien taiteellinen johtaja, kapellimestari Esa Heikkilä.

 
Ooppera Viimeiset kiusaukset kertoo tunnetusta savolaisesta herännäisjohtajasta Paavo Ruotsalaisesta (Jyrki Korhonen, basso), hänen kuolinkamppailuistaan, unihoureistaan ja hallusinaatioistaan, joiden aikana hän palaa ajassa taaksepäin aina nuoruutensa päiviin ja näkee kilvoituksensa vääristyneenä. Oopperan muut henkilöt ovat Paavon ensimmäinen vaimo Riitta (Johanna Rusanen, sopraano (22.8. ja 23.8) Ritva Auvinen, sopraano (28.8)), heidän poikansa Juhana (Mika Pohjonen, tenori), Paavon uskonnollinen herättäjä seppä Högman, Paavon toinen vaimo Anna Loviisa (Eeva- Maija Haukinen) sekä palvelijatar Albertiina (Marja Koski).

Oopperan lähtökohtana ei kuitenkaan ollut supi suomalainen körttiläisyys, ei sen maallikkojohtaja Paavo Ruotsalainen, ei Jyväskylän seppä Högman, ei kukaan oopperan henkilöistä, ei myöskään teoksen uskonnollinen ideologia - vaan Viimeisten kiusausten lähtökohtana oli puhenäytelmän rakenne. "Viittä vaille valmis oopperalibretto..." oli Kokkosen ensimmäinen huomio pikkuserkkunsa näytelmästä. Tuo huomio sisälsi sen oivalluksen, että puhenäytelmä rakentuu dramaattisen ja lyyrisen aineiston vuorottelusta. Näytelmässä nimittäin nousut ja laskut seurasivat toisiaan siten, että syntyy tietynlainen dramaattisia vastakohtia sisältävä rytmi, jota säveltäjä saattoi sitten ilmentää musiikillisin keinoin crescendoina ja diminuendoina, dramaattisina kohtauksina ja lyyrisinä suvantopaikkoina.

Sivumennen sanoen Joonas Kokkonen kertoi, että ainakin hänen oopperansa täyttää perinteiselle oopperalle asetetut vaatimukset. Niissä kun aina piti olla ainakin yksi kuollut henkilö. Viimeisissä kiusauksissa on tarpeeksi ruumiita: Jo ennen oopperan alkua ovat kuolleet Riitta, seppä ja Juhana. Oopperan aikana Riitta kuolee vielä toiseen kertaan ja oopperan lopussa itse Ukko-Paavo menee manan majoille. Siitä huolimatta säveltäjä ei kokenut teostaan minään kuoleman saattona vaan hyvin valoisana kertomuksena erämaan profeetan elämästä.

 

Tämä täytyy kokea!

 

Joonas Kokkosen Viimeiset Kiusaukset Ooppera
(konserttiversio)
pe 22.8.2013 klo 19 Karjalohjan kirkko
la 23.8.2014 klo 18 Karjalohjan kirkko

Jyrki Korhonen, Mika Pohjonen, Ilkka Vihavainen, Johanna Rusanen (22.8. ja 23.8.), Ritva Auvinen (28.8.), Helena Juntunen, Maria Kettunen,  Sari Nordqvist, Niall Chorell, Jouni Kokora,  Heikki Orama,
Eeva-Maija Haukinen, Marja Koski

Lohjan kaupunginorkesteri
Esa Heikkilä, johtaa, Uusimaakuoro, kuoronvalmennus Eric-Olof Söderström
Laurentius-kuoro ja Kirkkonummen kamarikuoro, kuorojen valmennus Pia Hemminki

Liput: alk.45€
Tenoripäivät liput Lippupiste www.lippu.fi, Lohjalla Prisman info
Lippujen hintaan toimituskulut alk.2,50€

 

ROOLIT

Esa Heikkilä, kapellimestari
Lohjan kaupunginorkesteri ja Esa Heikkilä, johtaa
Uusimaa kuoro, kuoron valmennus Eric-Olof Söderström
Laurentius-kuoro ja Kirkkonummen kamarikuoro, kuorojen valmennus Pia Hemminki

Jyrki Korhonen, Paavo Ruotsalainen, suomalaisen herätysliikkeen johtaja, basso
Johanna Rusanen (22.8. ja 23.8.2014) ja Ritva Auvinen (28.8.2014) Riitta, Paavon vaimo, sopraano
Mika Pohjonen, Juhana, Paavon ja Riitan poika, sopraano
Ilkka Vihavainen, basso - Jaakko Högman, seppä 
1. mies – tenori – Niall Chorell
2. mies - baritoni – Jouni Kokora
3. mies – basso – Heikki Orama
1. nainen – sopraano – Helena Juntunen 
2. nainen - mezzosopraano - Maria Kettunen
3. nainen - altto - Sari Nordqvist
Anna Loviisa, Paavon 2. vaimo – puherooli – Eeva-Maija Haukinen
Albertiina Nenonen - palvelijatar – puherooli – Marja Koski
kansaa - kuoro – Uusimaa-kuoro, Laurentius-kuoro ja Kirkkonummen kamarikuoro

 

alue_kulttuuri: 

Siveltimen säveliä museon makasiinissa

Siveltimen sävelin0052_1.jpg

Katriina Uusitalon vesiväritöissä on rytmiä ja harmoniaa.

Lohjan taideyhdistyksen kesänäyttelyn teemaksi on valittu Lohjan tenoripäiviin liittyvä Siveltimen sävelin. Teoksista osa liittyy musiikkiin enemmän, osa vähemmän.

Irmeli Lindroosin pastellimaalauksen City soi voimakkaat värit saavat miettimään, onko maalauksen kaupunkimaisemassa kenties hillittömät festarit, vai onko koko kaupunki muuttumassa musiikiksi.

Eila Laxénin akryylimaalauksen In Concert kirkkaat ja iloiset värit muodostavat vahvan ristiriidan maalauksen naisen nyrpeän ilmeen kanssa. Teos saa ajattelemaan, onko nainen joutunut keskelle musiikillista kokemusta, jota hän ei kestä, vai mistä on kysymys. Taiteen yksi tehtävä eli ihmisten saaminen ajattelemaan toteutuu niin tässä kuin monessa muussakin näyttelyn teoksessa, joiden sisältämiä merkityksiä joutuu oikein miettimään.

Riitta Leijolan teos Arvaa mitä? on arvoituksellinen ja tunnelmaltaan kuin CMX-yhtyeen kappale Ruoste.

Tunnelmia ja rytmejä

Moni näyttelyn taiteilijoista on lähestynyt musiikkia hiljaisuuden tai luontotunnelmien kautta, kuten Kirsti Salminen akvarellissaan Ilta saaristossa ja Tiina Mattila teoksessaan Viiniköynnös, joka myös on akvarelli.

Akvarelli eli vesivärimaalaus soveltuu hienosti tunnelmallisten teosten tekniikaksi. Katriina Uusitalon herkät mutta nopeat siveltimen- ja tussinvedot ovat tavoittaneet lehtien havinan ja heikon tuulenvireen koivikoissa.

- Minun oli helppoa lähteä käsittelemään tätä teemaa koivujen kautta, sillä koivuissa ja luonnossa yleensäkin on oma rytminsä. Maalatessani mietin tangoa ja jazzia, kun yritin saada maalauksiin rytmiä, menoa ja meininkiä. Akvarellimaalaus on nopeatempoista ja arvoituksellista. Vesi lähtee ikään kuin viemään minua, Uusitalo kertoo.

Näyttelyssä on myös abstrakteja teoksia. Esimerkiksi Tarja Seewaldin teokset Coastal View ja Windy Day eivät pyri toisintamaan mitään silmin nähtävää, vaan kuvaamaan liikkeen dynamiikkaa ja tunnelmaa värien ja muotojen avulla. Taija Peitsamon öljyvärityön Sininen laulu abstraktit muodot ovat kuin suljetussa tilassa seinistä heijastuvia mollisointuja, jotka kietovat katsojan syleilyynsä.

Taidetta teräksestä

Irina Sandovskajan öljyväriteos Rakastamme siis elämme on hämmästyttävä: se näyttää hiilipiirrokselta, mutta onkin erittäin taidokas öljyvärityö!

Näyttelyn ainoat kolme veistosta ovat terästä ja seppä Eveliina Halosen käsialaa. Kallan kukat -teos koostuu kynttilänjaloista, jotka jokainen on taottu yhdestä teräskappaleesta hitsaamatta. Halosen ominta jälkeä on takomalla ja hitsaamalla valmistettu Ötökkä.

 

Siveltimen sävelin0050_1.jpg

Eveliina Halonen on tehnyt veistoksensa takomalla.

- Ötököitä tulee tehtyä vähän fiilispohjalta. Niitä on kiva tehdä, kun kukaan ei voi tulla sanomaan, että tuo on väärin tehty, Halonen kertoo.

Näyttelyn kantaaottavin teos on Reima Peltosen Gaza - mieletön maailma, jossa nimeltä mainittu kaupunki palaa. Peltosen räiskyvä öljyvärien käyttö pakottaa katsojan miettimään omaa välinpitämättömyyttään.

Näyttely on avoinna Lohjan museon makasiinissa 17.8. asti joka päivä kello 12-18.

MP

 

 

Kansallispukuja tuuletettiin Museon pihassa

Tapahtuma Lohjalla oli ensi kertaa ja tapahtumaan tulleet 30 erilaista pukua olivat järjestäjille mieluisa ja positiivinen yllätys.

- Lohjanseudun Tanhuujilla on jonkin verran kansallispukuja joita myös vuokrataan ja pukuja käytetään monessa eri tilaisuudessa, kertoo Lohjanseudun Tanhuujien Ahti Lepo.

www.jpg

Lohjalainen Eila Ulenius oli itse tuonut paikalle 11 pukua: Alavus, Antrea, Johannes, Jääski, Keski - Suomi, Kirkkonummi, Kuortane, Laitila, Pyhäjärvi, Savon liivi, Seiskari. Näiden pukujen lisäksi paikalle oli myös Etelä - Lohja 2 kpl, Härmä,Kaukola, Kirkkonummi, Kurikka, Kymenlaakso, Pohjois - Lohja 4 kpl. Peräpohjola, Rajakarjala, Räisälä,Somero,Suomussalmi, Tuuteri, Uusi - Viipuri. Sekä miesten kansallispukuja: Etelä - Pohjanmaa, Inkoo, Pohjois - Lohja, Ruovesi, Valkeala.

Puvut kaaapeista ulos

Tapahtumassa 19 kansallispukua tuuletettiin henkilöiden päällä ja 11 kansallispukua sai tuuletuksen tangossa eli kaikkiaan mukana oli 30 erilaista kansallispukua ja noin 50 tuulettajaa ystävineen.

Eila oli tuonut oman 58-vuotta vanhan Pyhäjärven puvun, jonka oli saanut äidiltään 18- uotislahjaksi. Puku on alkuperäisessä kunnossa, liiviosa on käännetty ja reunanauha uusittu.

- Kansallispuvut on kauneimmat juhlapuvut. Sellainen käy joka juhlaan. Käyttäkää pukuja, älkää ujostelko puvun käyttöä. Kansallispuku maksaa, mutta sen voi myös itse valmistaa. Se on itseasiassa hyvä harrastus ruveta valmistamaan oma puku, meillä Lohjanseudun Tanhuujissa moni mieskin on tehnyt oman pukunsa. Siinä tulee kädentaidot esille.  Olen iloinen, että paikalla olleet kansallispuvut olivat pitkiä, eikä polvipituisia kenellekään. Tiedän, että kansallispukuja on kaappien uumenissa eli ottakaa puvut ulos ja käyttäkää niitä, ohjeisti vielä Ulenius.

alue_kulttuuri: 

Tangoa Yössä Tenoripäivillä

Lumoava laulajatar Angelika Klas ja kansainvälisesti palkittu, huikean taiturillinen Tanguedia Quintet – yhtye tarjoilevat unohtumattoman, yöllisen konserttielämyksen tangon rakastetuimpien klassikoiden parissa.

Angelika_Klas-press2-121.jpg
Angelika Klas ja Tanguedia vievät yleisön yölliselle matkalle lumoavaan ja vangitsevaan tangomaailmaan. Ohjelmassa on niin suomalaisia kuin Argentiinalaisia tangosuosikkeja kuin myös tangoja mm. Italiasta ja Saksasta. Säveltäjä niminä mm. Toivo Kärki, Unto Mononen, ja Astor Piazzola. Ja tietysti nämä kaikki huikean upeina sovituksina joita ovat taituroineet Kvintetin omat muusikot Henrik Sandås ja Iikka Kotaja.
Angelika Klasin sensuelli ja vahva tulkinta sekä Tanguedia Quintetin erityisen virtuoottinen, täydellisyyttä hipova musisointi ovat aivan omassa luokassaan.

Tule kokemaan unohtumaton tangokonsertti joka vie matkalle tangotarinoiden vangitsevaan maailmaan!

Angelika Klas ja Tanguedia Quintet ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2009 josta lähtien he ovat aktiivisesti esiintyneet yhdessä ympäri Suomea, sekä myös festivaaleilla mm. Virossa ja Pariisissa.
Heitä on kuultu mm. Korsholman musiikkijuhlilla sekä Pyhäniemen kartanon konserttikesässä. Vuonna 2011 he toteuttivat Lohjalla menestyksekkäästi yhdessä Lohjan Kaupunginorkesterin ja Lohjan teatterin kanssa A. Piazzollan oopperan Maria de Buenos Aires . Angelika Klas ja Tanguedia Quintet ovat levyttäneet kaksi levyä; Tango Querido 2010, joka sisältää Astor Piazzollan lauluja, sekä Kohtalona Tango 2012, joka sisältää niin suomalaisia klassikkotangoja uusina sovituksina, kuin aivan uutta suomalaista konserttitangoa. Angelika Klas tunnetaan erityisesti vahvoista tangotulkinnoista. Hänen ulkonäkönsä, laaja kielitaitonsa ja tumma äänensävynsä sopii erityisen hyvin tangomusiikin tulkintaan. Tanguedia Quintet on kansainvälisesti palkittu yhtye ja edustaa Suomen aivan ehdotonta, alansa kärkeä. Upean, virtuoottisen soiton lisäksi yhtyeen jäsenet ovat myös erityisen lahjakkaita säveltäjiä ja sovittajia.

 
Tango Yössä
la 16.8.2014 klo 22 Laurentius-sali, Lohja
Angelika Klas ja Tanguedia Quintet
Liput: alk.30€, Lippupiste, www.lippu.fi, 0600 900 900 (1,98 €/min. + pvm), Lohjan Prisman info ja tuntia ennen konserttia ovelta
Lisätietoja ja koko Tenoripäivien ohjelma: www.tenoripaivat.fi
Lisätietoja Kalle Ryökäs 044-362 1130, Katja Juntunen 044-3741462

alue_kulttuuri: 

Tenoripäivillä Mozart ja Salieri & Exsultate, Jubilate Ars Longa, Vita Brevis!

Ars longa, vita brevis: taide pitkä, elämä lyhyt! Kehen saattaisikaan tämä vertaus soveltua paremmin kuin vain 35-vuotiaana menehtyneeseen Mozartiin, jonka sävellykset elävät vahvasti edelleen, yli kahden vuosisadan jälkeen?

Solisteina teoksissa kuullaan sopraano Laura Pyrröä (Madame Cavalieri) ja baritoni Jouni Kokoraa (Salieri) , teoksen ohjauksesta vastaa Anselmi Hirvonen, viulistina Johanna Ovaska ja pianistina toimii Tiina Korhonen ja valosuunnittelijana Anna Rouhu. Vuoden 2011 alussa perustettu oopperayhdistys Ooppera Artico toteuttaa toisena tuotantonaan Nikolai Rimski-Korsakovin yksinäytöksisen oopperan Mozart ja Salieri sekä näyttämöllisen prologin, jossa esitetään Mozartin motetti Exsultate, jubilate.

Mozart&Salieri 2.jpg

Kuvassa Laura Pyrrö ja Jouni Kokora

Oopperan libretto pohjautuu Alexander Pushkinin näytelmään, ja teos sai ensi-iltansa vuonna 1898. Oopperassa Salieri ihailee suuresti Mozartin sävellyksiä. Toisaalta hän kuitenkin kiroaa, että Jumala antoi hänelle itselleen vain intohimon ja hengenpalon säveltämiseen, muttei likimainkaan Mozartin lahjoja. Niinpä hän kokee ylhäältä annetuksi elämäntyökseen eliminoida Mozartin: eihän kukaan suuri, historiaan jäävä mies voisikaan selviytyä elämästä murhaamatta! Salieri tekeytyy Mozartin lojaaliksi ystäväksi ja tukijaksi saadakseen tilaisuuden myrkyttää hänet.
Rimski-Korsakovin oopperaa on esitetty Suomessa melko vähän, vaikka mm. kotimaassaan Venäjällä teos on hyvin suosittu. Mozartin roolin laulaa yleensä tenori, mutta Ooppera Articon tuotannossa sopraano: Mozartin herkkyys ja kaunosieluisuus sekä kokemansa ulkopuolisuus ja irrallisuus valtaväestöstä tulee tämän ratkaisun myötä kuulijalle vielä käsinkosketeltavammaksi.

Oopperaillan aloittavan prologin yhteydessä esitetään Mozartin motetti Exsultate, jubilate (KV165). Tämä sävellys on ylistyslaulu elämälle, taivaalle ja Neitsyt Marialle, ja sen kantaesittäjä oli kastraattilaulaja Venanzio Rauzzini. Mozart sävelsi teoksen vuonna 1773 ollessaan 17-vuotias.
Laura Pyrrö tuli suurelle yleisölle tunnetuksi voitettuaan Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 2002, ja hän on siitä lähtien esiintynyt ahkerasti eri puolilla Suomea (mm. Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla) sekä ulkomailla.
Jouni Kokora on toiminut vakiovierailijana Suomen Kansallisoopperassa jo 1990-luvulta lähtien esittäen monia keskeisiä oopperarooleja, ja hän on useita vuosia työskennellyt myös monissa eurooppalaisissa oopperataloissa.
Anselmi Hirvonen on ohjannut oopperaproduktioita Helsingissä, Porissa ja Rovaniemellä sekä uudelleenohjannut Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Estonia-teatterissa.
Anna Rouhu on toiminut valosuunnittelijana mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla, Kajaanin Kaupunginteatterissa, Teatteri Siperiassa, Teatteri Jurkassa ja T.H.E. Dance Companyssa. Esityskielenä suomi (motetti latinaksi), esityksen kesto noin 1h 30min.

Mozart ja Salieri & Exsultate, Jubilate Ars Longa, Vita Brevis!
la 16.8.2014 klo 19 Laurentius-sali, Lohja
Solisteina Laura Pyrrö ja Jouni Kokora
Johanna Ovaska, viulu
Tiina Korhonen, piano
Anna Rouhu, valosuunnittelu
Anselmi Hirvonen, ohjaus
Liput: alk.30€, Lippupiste, www.lippu.fi, 0600 900 900 (1,98 €/min. + pvm), Lohjan Prisman info ja tuntia ennen konserttia ovelta
Lisätietoja ja koko Tenoripäivien ohjelma: www.tenoripaivat.fi
Lisätietoja Kalle Ryökäs 044-362 1130, Katja Juntunen 044-3741462

alue_kulttuuri: 

Tenorin kesä menee harjoitellessa

Jyrki Anttila nähdään tulevalla kaudella mm. Kansallisoopperassa ja Tallinnassa

Nykyään lohjalainen, alkujaan oululainen, Jyrki Anttila, on ammattitenori. Jyrkillä on takanaan kohta 30 vuotta laulajan uraa johon on mahtunut vaikka minkälaisia tuotantoja ja rooleja. Tulevalla kaudella Anttila nähdään niin Kansallisoopperassa Boris Godunovissa Ruhtinas Vasili Shuiskina ja keväällä Tallinnassa mm. Tannhäuserissa.

- Kesä menee tenorilla harjoitellessa uusia rooleja ja uusia sanoituksia. Yhteen rooliin menee puolesta vuodesta jopa neljään vuoteen riippuen totta kai tuotannosta, kertoo Anttila valmistautumistaan eri rooleihin.

Anttilalla on oma ohjelmatoimisto Operart, koska hänen työskentelytyyliin kuuluu omien tuotantojen tekeminen ja tuottaminen sekä töiden järjestäminen myös muille taiteilijoille. Anttilan Operart ei tuota vain omia konsertteja vaan tarvittaessa järjestää tilaajalle vaikka tenoritrion tai duon laulamaan. Anttilan tuottama ja kenties laulamakin yllätysserenadi tai huikea konsertti on ikimuistoinen lisä minkä tahansa yrityksen juhliin tai elämän tärkeisiin hetkiin. Illan teemana voi olla esimerkiksi romanttinen Italia, pohjalaisoopperan uho, tai suomalaiset rakkauslaulut.

- Ei töitä voi vaan kotona istuen odottaa. Pitää olla aktiivinen. Olenkin sanonut moneen kertaa toivovani alan koulutukseen myös opetusta oman tuotannon myyntiä ja markkinointia varten. Siksi minulla on jo vuosia ollut oma tuotantoyhtiö, sanailee Anttila.

Hyvänä esimerkkinä omasta tuotannosta on Anttilan ”Yö Venetsiassa”-operetti, joka kiersi ympäri Suomea 2013-14 keräten positiivisia lehtiarvosteluja matkallaan.

Lohja on hyvä paikka asua

- Lohjalle muutin 2008 ja olen ollut kaupunkiin asuinpaikkana tyytyväinen, vaikka moni asia laittaa ihmetyttämään. Varsinkin Aurlahti ja sen kehittäminen ja tilanne, miten voi olla että Lohjan kokoinen kaupunki ei saa Lohjanjärvelle ja Aurlahteen mitään aikaiseksi, kyselee Anttila.

jyrki_anttila_www.jpg

Jyrki Anttila ihmettelee, miksei Lohjan kaupungilta löydy halua todella kehittää Aurlahdesta ja Lohjanjärvestä paikkaa rantabulevardeineen, ravintoloineen ja kylpylöineen.

Katso lisää:

www.jyrkianttila.fi

alue_kulttuuri: 

Sivut

 
Tilaa syöte Kulttuuri