Kulttuuri

Mainos

Lohjan Teatterin tuleva kausi tarjoaa draamaa ja mielikuvitusta

Lohjan Teatterin tulevan kauden ohjelmisto julkistettiin teatterin avoimissa ovissa 17.6.

-Joka vuosi on vaikeaa valita, mitkä kolme teosta otetaan esitettäviksi, koska eri-ikäiset pitää huomioida, tekstien täytyy olla hyviä ja niistä pitää innostua itse, jotta voi innostaa myös muita, kertoo Lohjan Teatterin johtaja ja ohjaaja Sari Niinikoski.

Syyskaudella 28.10. ensi-iltaan tulee musiikkidraama Edith Piaf - sydämeni laulut. Näytelmä kertoo kaikkien rakastaman ranskattaren Edith Piafin uskomattoman elämäntarinan. Piaf nousi lähes katuojasta tuhansien fanien suosioon ja omalla sitkeällä työllään ja laulun lahjoillaan varmisti paikkansa suurten ja merkittävien naistaiteilijoiden joukossa. Esityksessä on mukana pieni, taitava live-orkesteri säestämässä tunnettuja Chanson-melodioita. Räväkkä ja koko tunneskaalan läpikäyvä tarina antaa mahdollisuuden mieleenpainuviin roolisuorituksiin ja tuo väriä harmaaseen syksyyn. Pääosassa nähdään Ammi Kallio.

-Tämä on uskomaton tarina siitä, mitä kaikkea voi mahtua yhteen elämään. Katuojasta voi nousta maailman tähdeksi, tiivistää Niinikoski.

Kevätkauden aloittaa karhean kaunis Satu Rasilan kirjoittama Katoava maa. Näytelmä valottaa hyvin muistisairaiden elämää ja kertoo haikean kauniisti asioista pitkän avioliiton aikana. Odotettavissa on laadukasta draamaa, jonka ajankohtaisuus ja vanhusten asema puhuttavat. Helenana nähdään Lohjan Teatterin pitkäaikainen, lahjakas näyttelijä Marja Koski.

-Tässä näytelmässä on älyttömän hyvää, suomalaista dialogia. Näytelmä on liikuttava, hauska ja ajankohtainen. Se käsittelee vanhenemista ja sitä, mitä se tuo mukanaan. Mitä pitää esimerkiksi vielä sanoa ennen kuin toisen muisti loppuu, Niinikoski sanoo.

Hienojen näytelmien lisäksi Niinikoski on erityisen tyytyväinen roolivalintoihin, kun päänäyttelijöiksi saatiin juuri kyseisiin rooleihin hienosti sopivat henkilöt.

Lapsille Ihmemaa Oz

Kevätkauden lopettaa tuttuun tapaan koko perheelle suunnattu näytelmä. Tällä kertaa vuorossa on mielikuvituksellinen ja kaikkien tuntema Frank L. Baumin tarina Ihmemaa Oz. Tämä kymmenissä teattereissa ympäri maailmaa esitetty tarina nähdään tällä kertaa hauskana puhenäytelmänä. Hupaisat roolihahmot antavat taas mahdollisuuden päästää mielikuvitus valloilleen.

-Mietimme, mikä olisi lapsille mielenkiintoista. Olen aiemmin ohjannut Ihmemaa Ozin myös Savonlinnan kaupunginteatterille. Nyt en tehnyt musikaalia, vaan puhenäytelmän, jossa on tanssia mukana. Komiikkaa tulee hahmojen kautta. Näytelmässä on mm. variksenpelätin, joka hakee aivoja ja leijona, joka etsii rohkeutta, Niinikoski kertoo.

Ryhmävarauksia on tehty jo jonkin verran. Teatterin henkilökunta jäi lomalle juhannuksena ja palaa töihin elokuun alussa. Juhannuksen jälkeen ryhmävarauksia otetaan vastaan Lohjan Matkailutoimistossa (Laurinkatu 50) p. 044 369 1309. Yksittäisten lippujen nettitarjous on voimassa heinäkuun loppuun asti: www.netticket.fi. Katoava maa ja Ihmemaa Oz näytelmien ryhmämyynti alkaa elokuussa.

alue_kulttuuri: 

Ikkalan Peikko-ooppera sai kiitosta

peikko.jpg

Ikkalassa nähty Peikko-ooppera syntyi kyläläisten yhteisponnistuksen tuloksena.

 

Ikkalassa Juhlatalo Kokin pihapiirissä esitettiin kesäkuun alkupuolella kyläläisten yhteistyönä syntynyt Peikko-ooppera, jossa peikot nähtiin tänä vuonna paremmissa piireissä. Koko perheen näytelmä sai alkunsa viime vuonna ikkalalaisen Liisa Jäppisen ideasta.

Jäppinen käsikirjoitti ja ohjasi näytelmän, joka sisälsi myös loruja, räppejä ja lauluja. Säveltäjä Risto Nieminen löytyi samalta kylältä. Näyttelijäkaarti saatiin pääosin Ikkalasta muutamien lähiseutulaisten toimiessa vahvistuksena. Kyläläisten omin voimin huolehdittiin myös puvustuksesta, lavastuksesta, maskeerauksesta ja muista esitysten onnistumisten kannalta vaadittavista tehtävistä.

Jäppisen käsikirjoitus tempaisi heti mukaansa niin näyttelijät kuin yleisön. Tarinassa laskettelukeskuksen tuoma menestys nousi Räyhä-Rauhan eli peikkoperheen äidin päähän. Pian pintaliito alkaa vaikuttaa koko perheeseen huolestuttavalla tavalla. Myös peikkojen ystävät susi ja karhu joutuvat kokemaan kovia, kun luonnonvarakeskuksen ylivirkamies päättää vangituttaa kaksikon.

Väliaikoineen lähes kahden tunnin pituinen näytelmä piti hyvin otteessaan. Juoni sisälsi yllättäviä käänteitä, huumoria ja sopivasti jännitystä. Monet laulut ja Sirke Salnin kosketinsoitinsäestys elävöittivät tarinaa. Myös näyttelijät olivat hienosti sisäistäneet roolihahmojensa olemuksen.

Tarina päättyi onnellisesti ja antoi myös ajattelemisen aihetta. Omana itsenä oleminen onkin kaikkein mukavinta. Se riittää, muuta ei kannata esittää. 

Peikot paremmissa piireissä -esityksiä järjestettiin neljä kertaa, ja katsojamäärä oli tänä vuonna reilusti yli 400. Yleisö eli mukana peikkoperheen elämää seuratessaan. Moni kävi kiittämässä käsikirjoittaja - ohjaaja Liisa Jäppistä esitysten jälkeen.

– Paras kiitos meille tekijöille oli tietysti yleisön viihtyminen, mutta kivahan hyviä kommenttejakin oli kuulla, Jäppinen totesi.

– Tämä on ollut valtavasti paneutumista vaativa projekti kaikille mukana olleille, ja on hienoa nähdä, miten innostuneesti näyttelijät ja talkooväki ovat tätä vieneet eteenpäin. Olen tosi ylpeä meistä kaikista, Jäppinen iloitsi.

Vaikka esityksiä ei tänä kesänä enää järjestetä, Peikko-oopperasta kootun Peikko-orkesterin voi nähdä Ikkalan kyläyhdistyksen järjestämässä Elopäivässä lauantaina 12. elokuuta kello 11-15. Tuolloin esillä on myös valokuvista, teksteistä, näytelmän roolivaatteista ja rekvisiitasta koostuva näyttely” Näin tehtiin Peikko-ooppera 2”. 

alue_kulttuuri: 

Päivölän kirjallisuuspäivillä luvassa monipuolinen esiintyjäkaarti

DSC_0008_0.jpg

Anne Kotonen (vas), Taina Sirola, Christina Mäkelä, Tuula Niemelä ja Mikael Mäkelä toivottavat kirjallisuuden ystävät tervetulleiksi kirjallisuuspäiville.

 

Päivölän kirjallisuuspäivät järjestetään tänä vuonna 2.9.-3.9. Vihdin Päivölässä. Teemana on tällä kertaa 100-vuotias Suomi sanataiteen peilissä.

-Aihetta käsitellään eri näkökulmista, kertoo Hiiden Opiston rehtori Anne Kotonen.

-Mietimme, mikä aihe sopisi hyvin Suomi100-teeman alle. Suomalaisia kirjailijoita meillä on ollut aina, joten mietimme, miten aihetta voisi täsmentää nyt. Mukaan otettiin historian näkökulmaa, kertoo Taina Sirola Vihdin kunnankirjastosta.

Kirjallisuuspäiville mahtuu noin 70 osallistujaa. Tietty vakioporukka tulee päiville joka vuosi.

-Yleensä kaikki halukkaan ovat mahtuneet mukaan. Päivölässä on myös täysihoitomahdollisuus, joten näissä tunnelmissa voi viettää vaikka koko viikonlopun, kertoo Päivölän isäntä Mikael Mäkelä.

-Päivölä on upea paikka, jossa sielu lepää, Kotonen toteaa.

Yksi osa kirjallisuuspäivien kokonaisuutta on hyvä ruoka.

-Teeman mukaista ruokaa on tänäkin vuonna suunnitteilla, vinkkaa Päivölän emäntä Christina Mäkelä.

Päivölän kirjallisuuspäivät järjestetään vuosittain elo-syyskuun vaihteessa, nyt jo 21. kerran. Niiden pohjalta on syntynyt muitakin tapahtumia.

-Myös Lohjalle on saatu toteutettua kirjallisuuspäivä. Se lähtökohtana oli Päivölän kirjallisuuspäivä, kertoo Kotonen.

Lisäksi mm. 19.8. järjestetään aforismipäivä.

 

Kirjallisuuspäivien esiintyjät

Laura Kolbe on suomalainen historiantutkija. Kirjallisuuspäivillä historiaan uppoudutaan Kolben äidin Pirkko Kolben kautta. Hän oli kirjailija, joka tunnettiin Helsingin Sanomien pitkäaikaisena pakinoitsijana nimimerkillä Pii.

-Koko Suomen kansa tiesi hänen terävät kolumninsa, sanoo Tuula Niemelä Vihdin Kalevalaiset Naiset ry:stä.

Hanneriina Moisseinen on suomalainen sarjakuvataiteilija. Hän on tehnyt neljä sarjakuvaromaania, joista tunnetuimmat ovat Isä ja Kannas. Hän oli Isästä ehdolla Sarjakuva-Finlandiaan, ja vuonna 2016 hän sai sarjakuvataiteen valtionpalkinnon. Kirjallisuuspäivillä hänen aiheenaan on Kenen historia? – Lehmät sodassa ja sarjakuvassa.

-Halusimme tuoda uutta ja erilaista näkökulmaa tänä vuonna sarjakuvataiteilijan kautta, sanoo Sirola.

Jukka Viikilä on suomalainen Finlandia-palkittu kirjailija ja dramaturgi. Hänen esikoisromaaninsa arkkitehti Carl Ludvig Engelin elämästä ja Helsingin monumentaalikeskustan synnystä kertova Akvarelleja Engelin kaupungista ilmestyi tammikuussa 2016 Gummeruksen kustantamana. Se voitti ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkinnon. Kirjallisuuspäivillä Viikilä avaa teoksensa taustoja.

-Jukka oli heti alkuun kysyttävien kirjailijoiden listalla. Kirja sijoittuu aikaan ennen itsenäisyyttä, mutta siitä saa hyvin taustaa. Kirjaa on sanottu aforistiseksi, kertoo Sirola.

-Nykyään kirjoitetaan paljon kaunokirjallisia teoksia historiasta. Historiaa katsotaan uuden sukupolven silmin, toteaa Niemelä.

Petri Tamminen nousi suuren yleisön tietoisuuteen Enon opetukset -romaanin myötä. Kirjallisuuspäivillä hänen aiheenaan on Kun kili kuoli ja muita suomalaisia merkkihetkiä.

Vihtiläissyntyinen radio- ja tv-toimittaja Pirkko Koskenkylä puolestaan kertoo, mitä hän haluaa kirjoillaan sanoa lukijoilleen.

-Häntä toivottiin kirjallisuuspäiville, kertoo Sirola.

Lisäksi taiteilijaryhmä Sananjalka esiintyy ja Vihdin Kirja-aitta on paikalla myymässä kirjailijoiden teoksia.

-Yleensä käy niin, että kirjallisuuspäiviltä lähtee kirjakassin kanssa, vaikka olisi päättänyt, ettei osta mitään, Sirola naurahtaa.

Ilmoittautuminen tapahtuu Hiiden Opiston kautta www.hiidenopisto.fi tai 019 369 1498. Opiston toimisto on kiinni 26.6.-30.7., tuolloin ilmoittautuminen tapahtuu vain verkossa. Ilmoittautuminen on alkanut.

alue_kulttuuri: 

Sammon taonta tuo kansanmusiikin Lohjan kesään

Wimme.jpg

Tapahtuman pääesiintyjänä on toivottu Wimme & Rinne.

 

Kuudes Sammon taonta -kansanmusiikkitapahtuma järjestetään 6.7. Lohjan kirkossa klo 19 ja 8.7. klo 18-21 Paikkarin torpan Sampomäellä Sammatissa.

-Sammon taonta sai alkunsa kesällä 2011, kun olin yhtyeeni NapaKammen kanssa soittamassa Paikkarin torpan puutarhassa "Piknik Paikkarilla" -tapahtumassa. Keikan jälkeen juttelimme museon silloisen hoitajan Petri Lehikoinen kanssa. Meistä oli sääli, että Suomen kulttuurihistorian kiistatta tärkeimpiin henkilöihin kuuluvan Elias Lönnrotin lapsuudenkoti hyvin säilyneiden miljöineen tunnetaan Suomessa melko huonosti, vaikka muualta maailmasta Kalevala-faneja tulee sinne hyvinkin kaukaa. Olimme molemmat sitä mieltä, että alueelle olisi hyvä saada lisää aktiviteettia ja nostetta, kertoo Lasse Aumala.

-Sampomäen lava herätti mielessäni heti mielikuvan musiikkitapahtumista, jonka juuret ovat vahvasti Suomessa sekä muiden kulttuurien perinnemusiikissa, Aumala jatkaa.

Tapahtuma on kerännyt paljon positiivista palautetta.

-Aika harvassa konsertissa voi valita istuuko paikallaan, tanssiiko vai kerääkin vaikkapa mustikoita. Sammon taonta on haluttu pitää koko perheen tapahtumana, koska pidämme monipuolista musiikin tarjoamista myös lapsille erittäin tärkeänä radion samoja hittejä toistavien soittolistojen maailmassa, Aumala toteaa.

 

Monipuolinen esiintyjäkaarti

Sampomäellä illan aloittaa reippaasti lastenmusiikkiorkesteri Hääppöset. Orkesterissa esiintyy lastenkulttuurin, teatterin sekä musiikin ammattilaisia. Hääppösten esitykset ovat vuorovaikutteisia; lauluihin pyydetään aineksia lapsilta, laulu tai pari tehdään aina kokonaan improvisoiden lasten ehdotuksista.

Pääesiintyjänä on tänä vuonna yksi joikuperinteen kirkkaimmista tähdistä Wimme Saari. Hänen kanssaan esiintyy saksofonisti Tapani Rinne. Duo tuo saamelaisen joikuperinteen nykyaikaan, kun ikiaikainen joiku kohtaa modernin äänimaailman. Wimme & Rinne julkaisi juuri uuden duolevyn nimeltä Human (Rockadillo 2017).

-Olen toivonut tapahtuman alkuajoista lähtien, että saamme Wimme Saaren tänne esiintymään. Saamelainen lauluperinne yhdistettynä taidokkaasti bassoklarinetin soittoon ja konemusiikkiin tarjoaa omaperäisen ja kokonaisvaltaisen kulttuurielämyksen, jota odotan hyvin innokkaana itsekin. Wimme Saarta on kutsuttu konsertoimaan ympäri maailmaa ja hän saattaakin olla muualla maailmassa tunnetumpi kuin Suomessa, Aumala sanoo.

Toisena esiintyjänä lavalle nousee laulaja-lauluntekijä Markojuhani Rautavaara yhdessä WorldOrchestra-kokoonpanonsa (Jukka Jylli, Teri Mantere ja Ipe Piipponen) kanssa. Rautavaara on suomalainen lauluntekijä, muusikko ja äänitaiteilija, jonka Puukko-levy on saanut kansanmusiikkipiireissä runsaasti huomioita.

Runon ja suven päivänä 6.7. tapahtuma tuodaan myös Lohjan keskustaan. Kirkossa soi tuolloin Timo Alakotilan ja Senni Valtosen ideoima sekä sovittama tunnelmallinen konsertti Psalttamus-Pelimannivirsiä, jossa maamme eturivin kansanmuusikot yhdistelevät pelimannimusiikkia ja virsiä. Vapaa pääsy.

Tänäkään vuonna ei ole unohdettu paikallista musiikkiperinnettä, vaan paikallisia pelimanneja kuullaan konserttien aluksi. Mukana ovat mm. Hiiden pelimannit ja Duo Ab.

 

Nuotteja, kirjoja, seppä ja herkkuja

Aumala uskoo, että tapahtumasta jää kävijöille kokonaisuudessaan hieno kesämuisto. Tapahtuman leppoisassa tunnelmassa voi seurata sepän työskentelyä ja ostaa hänen tuotteitaan, vanhojen kirjoja ja nuotteja sekä herkutella kahvilan tuotteilla. Myös omat eväät saa ottaa mukaan. Paikkarin torppa on auki tapahtuman ajan.

Sammon taonta -tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Sammon taonta -työryhmä, jonka muodostavat aktiiviset lohjalaiset kulttuuritoimijat muusikko/pedagogi Lasse Aumala, muusikko/tuottaja Pauliina Pajala sekä tuottaja Minna-Mari Roms. Yhteistyökumppaneina toimivat Sampoyhdistys ry, Lohjan seurakunta sekä Lohjan kesä ry. Liput: Lipputoimisto.

alue_kulttuuri: 

Apurahaa koko perheen korkeakulttuurille

Sauvossa sijaitseva Torikan koulu on saanut Varsinais-Suomen Kulttuurirahastolta suuren apurahan koko perheen klassisen musiikin festivaalin tuottamiseen. Kesä Klassik järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa, ja siitä toivotaan Sauvoon pysyvää tapahtumaa.

sara.jpg

Lohjalainen Sara Sainio on ollut mukana apurahan hankinnassa.

 

Lohjalainen Sara Sainio on ollut mukana hankkimassa 18.000 euron apurahaa Torikan koulun toiminnalle. Sainio opiskelee kulttuurituotantoa Turun Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, ja on ollut Torikan koulussa harjoittelijana vuoden alusta.

-Apurahahakemuksen kirjoittaminen oli ensimmäinen tehtäväni harjoittelussa. Olin todella ilahtunut kuullessani, että tapahtumallemme on myönnetty niin suuri avustus, Sainio kertoo.

Sainio on Kesä Klassikin taiteellinen johtaja, ja vastuussa muun muassa artistikiinnityksistä. Kolmipäiväisen musiikkitapahtuman avaa perjantaina 30.6. lastenooppera Hopeinen lusikka.

-Vaikka kyseessä on lastenooppera, myös aikuiset ovat lämpimästi tervetulleita nauttimaan hyväntuulisesta esityksestä, Sainio kommentoi iloisesti.

Lastenoopperan solisteina ovat Anu Hostikka ja Juha Hostikka sekä Ville Salonen. Oopperassa on harmonikkasäestys. Teoksessa kuullaan aarioita ja ensembleja muun muassa Rossinin, Bizetin ja Mozartin teoksista.

Ohjelmassa on konsertteja myös aikuisempaan makuun. Lauantaina 1.7. Torikan koulussa esiintyvät sellisti Helena Plathán ja pianisti Jari Hakkarainen, sekä tenori Tomi Metsäketo. Sunnuntaina 2.7. Karunan kirkossa konsertoi sopraano Linda Urbanski, ja tapahtuman päättää sopraano Laura Pyrrön konsertti Torikan koulussa sunnuntai-illalla.

-Festivaalin ohjelmakattaus on erittäin tasokas, ja sitä tukevat Torikan koulun ainutlaatuisen ihana miljöö ja toimivat järjestelyt, Sainio kuvailee.

Torikan koulu on 110-vuotias entinen koulurakennus, joka on sittemmin muutettu konserttisaliksi ja tapahtumien tilaksi. Torikan koulun toimintaa ylläpitävät sauvolaiset yrittäjät Ritva ja Timo Reponen.

Kesä Klassik 2017 pe 30.6 – su 2.7. Torikan koulu ja Karunan kirkko. Lisätietoja www.torikankoulu.fi ja www.facebook.com/torikankoulu

revot.jpg

Ritva ja Timo Reponen.

alue_kulttuuri: 

Konsertteja

Kamarimusiikkia kuullaan torstaina 15.6. klo 19, kun Lohjan musiikkikurssin opettajat konsertoivat Sammatin kirkossa. Ohjelmassa on mm. M. Ravelin ja L. Madetojan lauluja, N. Rotan trio ja A. Piazzollan Cafe. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Sammatin alueseurakunnan kanssa.

 

Konsertti Karjalohjan kirkossa. Sunnuntaina 18.6. klo 16 Karjalohjan kivikirkossa soittaa Kanneljärven Virtuoosit solistinaan Vilmos Szabadi. Konsertin johtaa Tuomas Törmi.

Karjalohjan konsertissa kuullaan iki-ihana P. Tsaikovskin viulukonsertto D-duuri ja Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi J. Sibeliuksen orkesterisarja Pelleas ja Melisande. Kanneljärven Virtuoosit on sinfoniaorkesteri, joka toimii Lohjan musiikkikurssin yhteydessä ja konsertoi kesäisin Karjalohjan kirkossa. Soittajisto koostuu musiikkikurssin eturivin muusikoista, opettajista ja ammattiopiskelijoista.

Vilmos Szabadi on kansainvälisesti arvostettu viulutaiteilija ja pedagogi. Tällä hän toimii Budabestin Liszt-akatemian viuluosaston johtajana. Hän on sijoittunut palkinnoille monissa kansainvälisissä viulukilpailuissa, esiintynyt maailman kuuluisimmissa konserttitaloissa (mm. New York United Nations building, Washington National Gallery of Art, Lontoo –Barbican ja Royal Festival Hall, Moskova – Bolshoi-teatteri, Pietari - Filharmonia, Amsterdam-Concerbegouw, Wien-Konzerthaus ja Musikverein, , Helsinki- Finlandia-talo, Taiwan - Taipei National Concert Hall).

Lisäksi hän on levyttänyt yli 60 cd/dvd/lp eri levy-yhtiöille ja pitänyt yli 100 mestarikurssia eri  puolilla maailmaa. Vilmos Szabadi soittaa Laurentius STORIONI n vuonna 1778 rakentamalla viululla.

Liput Vilmos Szabadin ja Kanneljärven Virtuoosien Karjalohjan konserttiin myydään tuntia ennen ovelta, mutta ennakkovarauksia on mahdollista tehdä (Kurssinjohtaja 0505436093). Karjalohjan konsertti toteutetaan yhteistyössä Karjalohjan alueseurakunnan ja Lohjan Kesä ry. kanssa.

 

Huom.

Musiikkikurssin päätöskonsertin  21.6.klo 18 konserttipaikka on vaihtunut; uusi paikka on Tennari, lukio-sali (Rantapuisto 45, 08100 Lohja) 

alue_kulttuuri: 

”Taidenäyttelyssä käyminen on kuin mielen suihku”

Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura ry:n kesänäyttelyssä pilkahtavat niin politiikka kuin Suomen taidehistoriakin. Myöhemmin kesällä on vuorossa seuran 35-vuotisjuhlanäyttely.

DSC_0067.jpg

Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura ry:n kesänäyttely koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa “17” on esillä 7.6.-14.7. ja toinen 18.7.-30.8. Jälkimmäinen näyttely esittelee seuran perustajajäsenten teoksia teemalla “1982 – 2017”, ja se on seuran 35-vuotisjuhlanäyttely. Näyttelyt ovat esillä Lohjan pääkirjaston Linderin salissa.

“17”-näyttelyssä teemaa lähestytään monelta kantilta, sillä luvulla 17 on oma merkityksensä eri yhteyksissä. Se voi viitata esimerkiksi merkityksellisiin vuosilukuihin tai ikään, se on alkuluku, japanilaisissa haikurunoissa on 17 tavua ja Italiassa 17 on epäonnen luku. Ajatuksia voi viedä pidemmällekin.

-Onko Italian kerrostaloissa kerrosta 17? pohtii Matti Pirhonen.

Taiteilijat ovat paneutuneet aiheeseen monesta näkökulmasta niin tekniikan kuin teoksen sisällönkin kannalta. Näyttelyn ripustuksen on toteuttanut helsinkiläinen kuvataiteilija Emmi Tavela.

-Esillä on 29 teosta 19 yhdistyksemme taiteilijalta. Emmi on valinnut näyttelyyn tarjotuista teoksista ne, joista hänen mielestään sai tähän tilaan tehtyä parhaan ripustuksen, kertoo Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura ry:n puheenjohtaja Seija Sainio.

-Teemaa 17 on tulkittu vapaasti. Joissain teoksissa se näkyy esimerkiksi nimessä, mutta kaikista se ei ehkä aukea yleisölle, Sainio jatkaa.

-Ajatuksena oli mahdollistaa monenlaisia tulkintoja. Kuvan katsoja luo teoksesta tulkinnan ja uuden teoksen mielessään näkemänsä pohjalta, kuten kaikessa taiteessa, lisää Pirhonen.

Näyttelyn teeman keksi Pirhonen.

-Mietimme linkkiä Suomi 100 -teemaan. Halusimme mukaan myös ajankohtaisuutta. Matti sitten keksi tämän 17. Se voi tarkoittaa montaa muutakin asiaa kuin Suomen juhlavuotta, Sainio avaa.

DSC_0087.jpg

Matti Pirhonen (vas), Seija Sainio ja Pekka Kainulainen esittelivät näyttelyä. -Ei ole ennen tullutkaan pelattua taideteoksella, Pirhonen naurahtaa. Pelivälineenä Kainulaisen installaatio 17 iskua, jotka muuttivat maailmaa.

 

Politiikkaa ja kuvataidehistoriaa

Näyttelyssä on esillä mm. hiili- ja pajutöitä, veistoksia ja maalauksia. Päivän sana on sekatekniikka, mikä näkyy myös kyseisessä näyttelyssä. Pala politiikkaakin löytyy. Sitä on mm Pirhosen teoksessa, josta voi selvästi tunnistaa kaksi maailmanpolitiikan keskeistä henkilöä. Mutta, kuka on tuo kolmas henkilö heidän välissään? Toisessa teoksessaan Pirhonen on tarttunut Suomen itsenäistymisen teemaan.

-Tässä näyttelyssä on mukana pieni kuiskaus politiikkaa. Pidän siitä. Mukana on hauskasti myös Suomi-vire sekä Suomen kuvataiteen historia. Eri vuosikymmenet näkyvät teoksissa, toteaa performanssi- ja kuvataiteilija Pekka Kainulainen.

Häneltä esillä on installaatio, johon liittyy performanssiesitys “17 iskua, jotka muuttivat maailmaa”. Esityksen voi nähdä 6.7. kello 14.00.

Näyttelyn monipuoliset teokset ovat myös syntyneet monenlaisissa ympäristöissä.

-Joku maalaa makuuhuoneessaan, toinen autotallissa ja kolmas puuvajassa. Joillain on työhuone, Pirhonen toteaa.

Taiteilijat toivotat, että näyttely saa ihmisten ajatukset liikkeelle.

-Se on kuin mielen suihku, kun käy taidenäyttelyssä. Aivot saa liikkeelle, Pirhonen sanoo.

-Taide vetoaa tunteisiin, mutta myös älyyn ja ajatteluun, toteaa puolestaan Kainulainen.

DSC_0100_0.jpg

Matti Pirhosen teos IKEA Diktator 2017.

 

Työpajoja

Näyttelyjen yhteydessä järjestetään oheistapahtumia, kuten polaroidkuvauspaja (15.6.), tylsien valokuvien paja (8.8.), pajutyöpaja, prosenttitaidetyöpaja sekä Amorphis-hevimetalliyhtyeen sanoituksista tunnetun Pekka Kainulaisen runotyöpaja (6.7.).

-Nämä ovat matalan kynnyksen työpajoja, joihin voi tulla katselemaan ja ihmettelemään. Osassa on pieni materiaalimaksu, Kainulainen kertoo.

Tiedot työpajoista päivittyvät yhdistyksen Facebook-sivulle sekä Linderin salin oveen. Näyttelyt ovat auki kirjaston kesäaukioloaikojen mukaan. Kesänäyttelyn toisen osan avajaiset järjestetään 17.7. kello 18.00. Näyttelyyn osallistuvat seuran perustajajäsenet Sakari Hurskainen, Jaska Salmi, Johannes Setälä, Ilkka Juhani Takalo-Eskola, Mirkku Vikman ja Maija Westerberg.

Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura on ammattitaiteilijoiden yhdistys, jonka toiminta-alue ulottuu Hangosta Karkkilaan. Seuran taidelainaamo toimii Sammatissa. 

alue_kulttuuri: 

Tommy Tabermannin runoja sanoin ja sävelin Kiskon Kivimakasiinissa runon ja suven päivän viikolla

Kauneushakuisen tabermannismin tarve on kasvanut viime aikoina maailmassamme, joka on hyvää vauhtia kiehumassa kovaksi. Niinpä runotrio Mamia - Toivoniemi - Kuusinen on katsonut aiheelliseksi tarttua tänä kesänä Tabermannintuotantoon, olletikin, kun hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. 

Tommy Tabermann oli tuottelias ja jo elinaikanaan suosittu, mutta ko. asiainlaita ei suinkaan vähennä tuotantonsa erinomaisuutta. Ihmiset kutsutaan nyt pyhiinvaeltamaan hänen lyriikkansa äärelle Kiskon kivimakasiiniin joko to 6.7., la 8.7. tahi su 9.7. klo 18. Estradilla esiintyvät viime vuosilta tutut:

Eila Mamia (lausunta)
Aki Toivoniemi (sävellykset, musisointi)
sekä
Janne Kuusinen (sävellykset, musisointi)

Luvassa on vähintään stereotyyppisen, ihmisiin harmillisesti iskostuneen Tabermann-kuvan tuulettamista. Hän teki monipuolista runoutta, ei vain pumpulinpehmeää, eroottista herkistelyä. Asia tullaan toteamaan paitsi lausutun runo-ohjelmiston kautta myös Toivoniemen ja Kuusisen sävellyksitse, sillä tyylillinen kirjo ulottuu valssista bossa novan ja reggaen kautta aina Prince-henkiseen balladiin saakka. Aiempina kesinä työryhmä on toteuttanut Eino Leinon, Saima Harmajan, Unto Kupiaisen, Risto Ahdin sekä Lauri Viidan tuotantoa. 

Väliaikoineen noin tunnin ja vartin mittaisessa tilaisuudessa huomioidaan myös satavuotias Suomemme esittämällä myös hiven kansallisrunoilijamme Eino Leinon lyriikkaa.

 

alue_kulttuuri: 

Pentinkulman väki saapuu kesäksi Fagerkullan näyttämölle

karkkila1.jpg

Akseli ja Elina (Satu Lehtonen ja Ilari Leskinen). (Kuva: Antti Lehtonen)

 

Högforsin työläismuseon pihanäyttämö Karkkilan Fagerkullassa muuntautuu Pentinkulman kyläksi, kun Karkkilan Työväen Näyttämö esittää kesäteatterissaan Väinö Linnan romaanin perustuvan näytelmän Täällä Pohjantähden alla. Näytelmän on Linnan Pohjantähti-sarjan ensimmäisestä osasta dramatisoinut Riku Suokas. Näytelmän musiikki on Anssi Tikanmäen ja laulujen sanat Jukka Virtasen. Näytelmän Karkkilaan ohjaa Mika Nikander, joka myös vastaa näytelmän puku- ja lavastussuunnittelusta. Näyttämöllä nähdään yhteensä 50 eri-ikäistä teatterin harrastajaa; osa jo pitkän linjan tekijöitä Karkkilan teatterissa, osa aivan uusia kasvoja.

Täällä Pohjantähden alla -näytelmän ensi-ilta on perjantaina 30.6. klo 19.00 ja näytelmä esitetään heinäkuun aikana kaikkiaan 18 kertaa. Täällä Pohjantähden alla on Karkkilan Työväen Näyttämön suurtuotanto, joka on osa Suomi 100 -juhlavuotta.

 

Kasvatusta ja kapinaa”

Näytelmä kertoo Pentinkulman kylän ihmisten ja koko Suomen kohtaloita 1800-luvun lopulta kansalaissotaan ja sen jälkeiseen aikaan vuoteen 1922 saakka. Rinnakkain ovat torpparien ankeat olot, Akseli Koskelan (Ilari Leskinen) ja Elina Kivivuoren (Satu Lehtonen) rakkaustarina sekä tapahtumien kehittyminen kansalaissotaan, maan jakautumiseen kahtia valkoisiin ja punaisiin.

Raivaajapolven, Alma ja Jussi Koskelan (Anu Frosterus ja Reijo Riuttanen) pojasta Akselista kasvaa torppareiden oikeuksien esitaistelija ja koko yhteisön johtohahmo. Koskelat ovat pappilan torppareita, eikä uusi pappilan isäntäpari Lauri ja Ellen Salpakari (Kari Mäkilä ja Liisa Nikander) paranna heidän asemaansa. Salpakarien poika, Ilmari, (Antti Lehtonen) lähtee Saksaan liittyäkseen jääkäreihin ja palaa aikanaan vaikuttaen suuresti entisten ystäviensä elämään. Elinan vanhemmat Otto ja Anna Kivivuori (Mika Tallgren ja Johanna Tervola) liittyvät kiinteästi Koskeloiden elämään. Varsinkin vilkas Otto-isä ja Elinan lakimieheksi opiskeleva veli Janne Kivivuori (Juha Dunder) tuovat toisenlaista mieskuvaa yksioikoisten Koskeloiden rinnalle. Väriä ja elämää tuo mukanaan myös Leppäsen Aune (Anna Tallgren) jonka mieltymys kylän miehiin on hyvin voimakas, mutta hänen iloinen luonteensa kääntyy lopulta traagisesti Aunea vastaan.

karkkila2.jpg

Janne Kivivuori (Juha Dunder) ja Leppäsen Aune (Anna Tallgren). (Kuva: Antti Lehtonen)

 

Puoli maailmaa kohta roihuaa”

Töyryn ratsutilan isäntäparin (Heidi Ollakka ja Pekka Syrjänen) sekä heidän torpparinsa Anttoo Laurilan (Marko Arlin) perheen kohtalot ovat näytelmän vavahduttavimpia. Anttoon ja Aliina Laurilan (Seija Suilo) tytär Elma (Emilia Taimen) ei perheensä tavoin osaa sopeutua raameihinsa. Elman rakkaus Koskelan nuorimpaan veljekseen Akuun (Arttu Sundberg) ei ehdi oikein edes alkaa, kun Elma päättää liittyä naiskaartiin. Sota vie uhrinaan Elman ja Akun, samoin kuin Koskelan keskimmäisen pojan Aleksin (Kasper Sorsa), ennen kuin nuoret ovat edes oikein ymmärtäneet, mihin he lähtivät mukaan. Suomenruotsalaista aatelia edustavat paroni (Erkki Vendelin) ja paronitar (Elina Tuomi). Arvo Töyryä, sekä useita virkavallan eri edustajia näyttelee Toni Trogen.

 

Me nousuun yhteisvoimiin saadaan Suomenmaa”

Väinö Linnan Pohjantähden yksi tärkeä hahmo on räätäli Halme, joka vastustaa väkivaltaa, mutta huomaa myös pian, kuinka sosialismin idealismi tallautuu sodan jalkoihin. Tämän roolin näyttelee Karkkilassa Kirsi Kahela. Ratkaisu kunnioittaa Karkkilan kulttuurielämän 1900-luvun puolivälin vaikuttajaa ja johtohahmoa Lydia Virtasta. Näyttelemässä on mukana kokonaisia perheitä, lapsia on mukana noin kymmenkunta. Liisa ja Laura Tallgren, Matias Heikkinen, Janne Lindqvist. Milla ja Sinna Lindqvist, Miro Snygg, sekä Taavi ja Topi Lehtonen esittävät nuoria pentinkulmalaisia.

 

Ihminen uskoo haaveineen yhä uuteen maailmaan”

Näytelmän voimakkaiden tapahtumien lisäksi Pohjantähti sisältää myös reheviä ihmistyyppejä ja komiikkaa, sekä nyt nähtävässä versiossa myös Anssi Tikanmäen upeaa musiikkia. Näytelmä onkin näiden ainestensa takia sopiva myös kesäteatteriin ja se jatkaa Karkkilan Työväen Näyttämön haasteita kaihtamatonta ohjelmistoa. Täällä Pohjantähden alla on ajankohtainen näytelmä myös tämän päivän Suomeen. Joka ei tunne ja tunnusta historiaansa, joutuu todennäköisesti elämään sen uudelleen.

Näytelmän musiikki on äänitetty Leipomo-studiossa Karkkilassa ja esityksissä käytetään taustanauhaa, jonka päälle näyttelijät laulavat. Musiikin on äänittänyt Petri Lopina ja muusikkoina ovat Anna Tallgren, Mika Nikander, Emilia Taimen, Meri-Anna Misukka, Jussi Lipiäinen, Satu Tauro, sekä Tero Vepsäläinen, joka näyttelee myös Eliaksen roolin. Näytelmän lavastuksen toteutuksesta vastaa Werstas-paja Taisto Salon johdolla.

Liput ja tiedustelut 0400 945 823. (Myös tekstiviestit ja facebook: KTN-lipunmyynti)

 

alue_kulttuuri: 

Eeva Joenpellon Lohja-sarja jatkuu Sammatin Sampomäellä

vaahtera.jpg

Yllättäviäkin ihmiskohtaloita ilmaantuu sekoittamaan Hännisen Salmen ja koko kylän arkea. (Kuva: Jaakko Kivistö)

 

Viime kesänä sammattilainen Vaahterateatteri tuotti näytelmän Eeva Joenpellon Lohja-sarjan ensimmäisestä romaanista Vetää kaikista ovista. Näytelmä sai hyvät arvostelut ja yli 2000 katsojaa 12 esityksessä. Tästä rohkaistuneena ja myös yleisön pyynnöstä Vaahterateatteri tuottaa tänä vuonna näytelmän Joenpellon toisesta Lohja-sarjan romaanista Kuin kekäle kädessä. Lohja-sarjaan kuuluu neljä teosta.

Kyseessä on itsenäinen jatko-osa, eli tapahtumiin pääsee hyvin sisälle vaikkei ole ensimmäistä osaa nähnytkään. Viimevuotiseen tapaan ohjauksesta vastaa kokenut ohjaaja Anna Rimpinen ja romaanin on dramatisoinut näytelmäksi Jaakko Kivistö. Keskeisten roolien näyttelijät ovat samoja kuin viime vuonna, mutta uusissa rooleissa nähdään Lohjan kärkirivin veteraaninäyttelijöitä ja myös lahjakkaita nuoria kykyjä. Näyttelijöitä on 16, nuorin on 13-vuotias ja vanhin 70 täyttänyt. Vanha Lohjan murre taipuu notkeasti syntyperäisten lohjalaisten suissa.

Näytelmää on harjoiteltu jo kolmisen kuukautta, joista viimeinen vaihtelevassa säässä Sampomäellä. Vaikka lumihiutaleet ovat välillä peittäneet valko- ja sinivuokot on työryhmä tehnyt teatteritaidetta tyytyväisinä toppauksissaan hytisten; paistaa se aurinko vielä tännekin. Harrastajateatterin yksi etu ja valttikortti on yhteishenki. Koska kaikilla on yhteinen päämäärä, mahdollisimman hyvin onnistunut esityskausi, tahtoo jokainen tehdä parhaansa. Siksi harrastajateatteritoiminta on yksi antoisimmista ryhmätyön muodoista. 

Tulevassa näytelmässä Hännisten, Julinien ja muiden paikkakuntalaisten tarina jatkuu elämänmakuisena. Kansalaissodan kurjuudesta on selvitty ja eletään 1920-luvun puolenvälin anteliaampia vuosia. Lämminsydäminen ja vahva Salme Hänninen nousee keskeiseksi hahmoksi tarinassa. Hän haluaa auttaa lähimmäisiään, eikä arvaakaan, mitä kaikkea joutuu vastaanottamaan. Elämän traagisuus sekä itkettää että naurattaa, mutta toivo on aina läsnä jossakin.

Ensi-ilta ja kantaesitys on lauantaina 10.6. klo 19, muut esitykset: ti 13.6. klo 19, pe 16.6. klo 19, la 17.6. klo 17, su 18.6. klo 17, ti 20.6. klo 19, su 25.6. klo 17, ti 27.6. klo 19, pe 30.6. klo 19, la 1.7. klo 17, ti 4.7. klo 19, to 6.7. klo 19 ja pe 7.7. klo 19. Tiedustelut: Minna Pitkonen 040 8656140, www.vaahterateatteri.net

Lippuja on saatavilla Lohjan ja Nummelan Prisman NetTicket lipunmyyntipisteistä sekä internetpalvelusta www.netticket.fi/vaahterateatteri Lipunmyynti myös Sammatin Sampomäellä tuntia ennen esityksen alkua.

Jaakko Kivistö

alue_kulttuuri: 

Sivut

 
Tilaa syöte Kulttuuri