Kulttuuri

Konsertti kirkossa

Sinfonia- ja jousiorkesterin konsertti – Suomi 100 vuotta järjestetään Lohjan Pyhän Laurin kirkossa su 26.3. kello 16.00. Solisteina ovat Adalmiina Saarnio ja Hilla Suomala. Ohjelmassa kuullaan mm. C. Saint-Saensin Eläinten karnevaalit ja Sibeliuksen Pelleas ja Melisande.

Eläinten karnevaali on ranskalaisen säveltäjä Camille Saint-Saënsin 14-osainen sarja pienelle orkesterille. Eläinten karnevaali on sävelletty helmikuussa 1886, kun Saint-Saëns oli lomalla pienessä itävaltalaisessa kylässä. Kuten teoksen nimestä voi päätellä, on kyseessä eläinaiheista ohjelmamusiikkia. Jokainen osa kuvaa tiettyä eläintä. Saint-Saëns epäili humoristisen teoksen vahingoittavan mainettaan vakavan musiikin säveltäjänä, joten hän kielsi esittämästä teosta kantaesityksen jälkeen. Kielto ei koskenut Joutsen-osaa, ja esityskielto oli tarkoitettu raukeavaksi säveltäjän kuoleman jälkeen. Saint-Saënsin kuoltua teoksesta tulikin hänen suosituimpiaan. Eläinten karnevaalia käytetään paljon klassisen musiikin opettamisessa lapsille.

Konsertin johtaa Tuomas Törmi. Konserttiin on vapaa pääsy (ohjelma maksullinen).

konsertti.jpg

Adalmiina Saarnio (vas) ja Hilla Suomala.

alue_kulttuuri: 

Juha Veijonen tähdittää stand upilla höystettyä musiikkikomediaa

Jättipotti eli Mutikaiset rantalomalla.

jätti.jpg

Kotimaisten elokuvien kovimpaan näyttelijäkaartiin kuuluvan ja aiemmin Vares-elokuvien nimiosaa näytelleen Juha Veijosen kevät kuluu kotimaisen komedian parissa. Lähes sadassa näyttämöroolissa uransa aikana esiintynyt Veijonen esittää Eeva-Kaarina Kolsin komediassa Jättipotti automyyjä Leo ”Leksa” Mutikaista, joka lomailee vaimonsa Raakel ”Raksu” Mutikaisen (Eeva Eloranta) kanssa Rivieralla.

Eloranta puolestaan on hänkin tuttu sekä valkokankaalta että tv-sarjasta Blondi tuli taloon, ja tekee paluutaan näyttämölle oltuaan vuosia tuottajana ja ohjaajana. Menossa mukana velmuilee myös Olli-Matti ”Opa” McLees, aiemmin Mikkelissä näytellyt ja nyttemmin free lanceriksi ryhtynyt näyttelijä ja muusikko.

Jättipotti tarjoaa runsain mitoin kosketuspintaa monille kypsässä keski-iässä oleville, onhan komedian pariskunnalla takanaan 25 avioliittovuotta ja sen myötä kyllästymistä rutiinien puuduttamaan yhteiseloonsa. Mutikaisten Rantaloma Rivieralla saa kuitenkin äkkikäänteen, kun koto-Suomessa ennen matkaa täytetty lottorivi paljastuu täysosumaksi. Kumpikin salaa toiseltaan tietävänsä jättipotista, kunnes totuus paljastuu. Parikymmenvuotinen liitto alkaa rakoilla, kun miljoonat saavat kummankin haaveilemaan uudesta kumppanista ja makeasta elämästä. Soppaa hämmentää vielä entisestään Alberto, rantakahvilan valkohampainen gigolo, joka uskoo löytäneensä Raksusta elämänsä naisen. Leksa puolestaan päättää näyttää, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Rahan villiinnyttämä aviopari joutuu kuitenkin pian toteamaan, ettei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Loppumetreillä Leksan ja Raksun avioliittokin kohenee, piristysruiske on tullut tarpeeseen! 

Viime vuosien hittisävelmien siivittämä Jättipotti tarjoaa katsojalle Eeva-Kaarina Kolsin kynästä lähtöisin olevaa napakkaa dialogia ja nopeita juonen käänteitä, onhan kirjoittajalla takanaan jo lukuisia pienoiskomedioita, jotka ovat tulleet tutuksi yleisölle eri puolilla Suomea. Jättipotti sai ensi-iltansa Kangasniemi-salissa 2.10.15 ja sen jälkeen musiikkikomediaa on esitetty menestyksellä eri puolilla Suomea. Väliaplodit ja naurumyrsky ovat kaikkialla ilmaisseet Jättipotin olevan suuren yleisön makuun ja saavan katsojat viihtymään. Sanoipa eräskin rouva Vantaan Lumosalin esityksen jälkeen, että ”Jättipotti on paras esitys, minkä olen ikinä nähnyt”.

 

Käsikirjoitus: Eeva-Kaarina Kolsi

Ohjaus: Eeva Eloranta

Lavastus ja puvustus: Proevents Team

Kesto: 1h 45 min, sisältäen väliajan (20 min)

Näyttelijät: Juha Veijonen, Eeva Eloranta, Olli-Matti ”Opa” McLees.

Aika ja paikka: to 30.3.2017 klo 19 Luksian näyttämö, (Länsi-Uudenmaan ammattiopiston auditorio) Ojakkalantie 2, 03100 Vihti (Nummela)

Liput: Vihdin Kirja-Aitta, Lippupiste Prisma Nummela ja lippu.fi. Ovilipunmyynti 1h ennen esitystä

Ttuottaja: www.teatterituotannot.fi

alue_kulttuuri: 

Saarnamiehen matkassa läpi kirkkovuoden

saarnakuva.jpg

Jaakko Saari toimi Sammatin kirkkoherrana yli 22 vuotta. Sinä aikana hän piti satoja saarnoja ja puheita. Hänen kirjoituksiaan julkaistiin myös paikallislehdissä. Sammatin vuosinaan Jaakko Saari valmisteli väitöskirjaansa Elämän laki – Paul Althausin teologisen etiikan teoria sekä tutki sosiologiaa, subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen teoriaa.

Uutteran kirkonmiehen puheista on Saaren 70-vuotispäivän kynnyksellä julkaistu valikoima Isä-Jaakon sana ja saarna. Kirja vie lukijansa matkalle läpi kirkkovuoden. Tekstit, joita kirjoittaja itse luonnehtii noin körttipastillin pituisiksi, kertovat raamatun tapahtumista, mutta myös vuodenkierrosta sellaisena, kuin se Sammatin pappilasta näyttäytyi.

Saari on kertonut, kuinka Elias Lönnrotista jo ensimmäisinä Sammatin vuosina tuli esikuva ja kirjoitustensa kautta myös läheinen työtoveri. Lönnrotin merkitys suomalaisen virsikirjan kehittäjänä on ollut ratkaisevan suuri. Eläkevuosiensa aikana Saari on perehtynyt Lönnrotin virsikirjatyöhön.

Saarnavalikoiman pohjamateriaalina on ollut neljä paksua kansiota, saarnoja ja muita tekstejä. Niiden kautta välittyy ainutlaatuinen näköala pienen seurakunnan kirkkoherran työhön. Saarnat elävät mukana seurakunnan vaiheissa, tärkeissä kysymyksissä ja yhteisön elämässä. Aikanaan ajankohtaisiksi tarkoitettuja tekstejä ei valikoimassa ole, pääpaino on hengellisellä sisällöllä. Saari puhuu Jumalan sanaa, koskettavasti ja ihmisläheisesti.

alue_kulttuuri: 

Näyttely voimaeläimistä

wisdom.jpg

Tiina Kaijalan Voimaeläimet-näyttely on esillä maaliskuun ajan lounaskahvila Oivassa (Tehtaankatu 22-24). Jokaiseen Kaijalan tauluun liittyy tarina. Esimerkiksi norsun viisaudesta kerrotaan seuraavaa: Mitä voimia norsu sinulle tuo? Sitoutumista, uskollisuutta, viisautta ja vanhan ihmisen elämänkokemusta. Tänä päivänä sitoutuminen on vaikeaa, sillä työelämämme on täysin murroksessa. Onkin aikamoinen ihme, jos saat olla samassa työpaikassa koko elämäsi ajan ja pääset sieltä eläkkeelle. Tilastomme kertovat myös karua tarinaa avioeroista, sillä joka toinen avioliitto päättyy eroon. Onkin välillä hyvä miettiä omaa suhdettamme sitoutumiseen, kuinka sitoutunut oikeastaan olen. Vanhemmilla ihmisillä on elämänkokemusta ja viisautta. Olisimme välttyneet monilta karikoilta elämässämme, jos olisimme malttaneet heitä kuunnella. Elinikäinen oppiminen on nykyisin tosiasia – vanhat tiedot eivät enää riitä, vaan niitä täytyy koko ajan päivittää.

alue_kulttuuri: 

Taattua laatua teatterin ystäville

Musikaali Tänks, Juice vetää suupielet väkisinkin hymyyn. Live-bändi nostaa tunnelman kattoon ja väliajalla päästään nauttimaan Hilman Herkun ja Alitalon viinitilan tarjonnasta.

ju3.jpg

Musikaalia tekemässä on suuri työryhmä, tässä osa heistä: Satu Koski (vas ylärivi), Caisa Calin, Juha Jaakkola, Margaretha Juvonen, Ville Lähteenmäki, Essi Koski, Tiina Pulkkinen ja Kari Heinonen. Jussi Salminen (vas, alarivi), Liisa Sarpola, Tiina Mahkonen, Paula Koponen, Tarja Mikkola, Jani Rytkönen, Teija Malén. Edessä Milena Kärnä.

 

Kuten vuonna 1990 perustetun Teatteri Tralan (teatteri rakkaudesta lauluun) nimikin kertoo, Tralassa on erikoistuttu laulavaan teatteriin. Viime lauantaina ensi-iltansa sai musikaali Tänks, Juice. Näytelmä jatkaa viime vuoden tyyliä, jolloin Trala esitti Leevi and the Leavingsin musiikkiin perustuvan musikaalin Teuvo ja paperitaivas.

-Samanlaista toivottiin lisää ja yksi näyttelijämme löysi tämän musikaalin, kun etsimme sopivaa. Juice oli Suomen eturivin sanoittaja ja lauluntekijä, kertoo Teija Malén.

Tänks, Juice ei ole elämäkerrallinen näytelmä, vaan fiktiivinen tarina, jota Juice Leskisen kappaleet vievät eteenpäin. Musikaalin on ohjannut Joonas Suominen.

-Ohjasin myös Teuvo ja paperitaivaan. Ei ollut lainkaan vaikeaa lähteä mukaan, kun minua pyydettiin nyt, Juicen musiikki on niin hienoa. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli 11 kappaletta, mutta kun meillä on ammattimuusikoista koostuva live-bändi, niin pitäähän sillä olla töitä. Lisäsimme tuttuja kappaleita, muuten 90% yleisöstä olisi kysynyt, miksei niitä ollut mukana. Nyt kappaleita on 17, Suominen kertoo.

Musikaali esitetään Virkkalan Klubitalolla.

-Siellä meillä on intiimi ja viihtyisä sali. Lippuja menee kiihtyvällä tahdilla, Malén kertoo.

ju2.jpg

Festareilta löytyy mm. tällainen pariskunta (Tiina Pulkkinen ja Kari Heinonen).

 

Kaikki mukaan festareille

Musikaalin tarina kertoo nostalgiafestivaaleista.

-Ne ovat varttuneemman väen festarit pikkukylässä jossain päin Suomea. Mukana on aikamoinen kirjo kaikenlaisia hahmoja, joita festivaaleilta löytyy, kuten pullomummo, järjestyksenvalvojia, puumanaisia ja kansanedustaja, joka on lähtenyt verkostoitumaan tavallisen kansan pariin, kertoo Suominen.

-Olemme pyrkineet rakentamaan tunnelman niin, että yleisökin kokee olevansa festareilla, Malén kertoo.

Tunnelmaan johdatellaankin heti ovella, sillä perinteisen lipun sijaan, katsojat saavat ranteeseensa festarirannekkeen.

Näyttelijäsuoritukset ovat varsin onnistuneet. Niistä huomaa jälleen kerran sen jo tutuksi käyneen asian, että lohjalaisista harrastajanäyttelijöistä löytyy taitoa ja asennetta vaikka muille jakaa.

-Tykkään ohjata harrastajia, koska heillä on niin kova into ja sitoutuminen näytelmään. On myös hienoa katsoa, miten näyttelijä kehittyy, kun häntä pääsee ohjaamaan alusta saakka, kertoo Suominen.

ju1.jpg

Vanhat tutut Simppa (Jussi Salminen) ja Petsku (Jani Rytkönen) tapaavat nostalgiafestivaaleilla.

 

Tervetuloa viihtymään

Musikaali kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos teatteri yhtään kiinnostaa tai vaikka ei kiinnostaisikaan.

-Jo musiikin takia kannattaa tulla, vaikka ei niin teatterista välittäisikään, sanoo Jani Rytkönen.

Se on totta, sillä bändi soittaa todella hyvin ja luo mainion tunnelman, johon yleisön on helppo lähteä mukaan. 

Tekijät kuvaavat musikaalia mm. hauskaksi ja viihdyttäväksi.

-Siinä on sopivasti huumoria, draamaa ja herkkyyttä, tiivistää Suominen.

-Paha mieli ei jää kenellekään, vakuuttaa Rytkönen.

Näihin kommentteihin onkin helppo yhtyä musikaalin nähtyään. Suupielet kohoavat korviin vähän väliä ja ihan väkisin. Vaikka päivä olisi ollut huonokin, unohtuvat harmit ja murjotus heti musikaalin alussa. Ensi-illan päätteeksi jotain voi päätellä myös yleisön reaktioista, taputuksista ei meinaa tulla loppua ja tunnelma on katossa.

alue_kulttuuri: 

Eeva Joenpellon tuotantoa nähdään jälleen Vaahterateatterissa

Vaahterateatteri tuottaa kesällä 2017 Eeva Joenpellon kirjasta dramatisoidun näytelmän Kuin kekäle kädessä. Näytelmä saa ensi-iltansa 10.6.

kekäle.jpg

Anna Rimpinen (vas), Minna Pitkonen, Heidi Kotakoski, Jaakko Kivistö ja Tuija Latvakangas-Koivisto Vaahterateatterista.

 

Vaahterateatteri esitti viime kesänä Eeva Joenpellon Lohja-sarjan ensimmäisen osan Vetää kaikista ovista.

-Se oli onnistunut ja hieno näytelmä, josta saimme hyvää palautetta ja jatkoakin on toivottu, kertoo Minna Pitkonen Vaahterateatterista.

-Kiitosta on tullut näihin päiviin saakka, lisää Tuija Latvakangas-Koivisto, joka esittää Salme Hännistä.

Ensi kesänä nähdään sarjan toisen osan. Näytelmän on dramatisoinut Jaakko Kivistö ja sen ohjaa Anna Rimpinen.

-Pidän siitä, että Joenpelto kirjoitti todella mielenkiintoisia hahmoja ja kirjoissa pääsee eri henkilöjen pään sisälle katsomaan, miksi he toimivat niin kuin toimivat, Rimpinen kertoo.

-Haluamme myös vaalia paikallisen kirjailijan perintöä, perustelee Pitkonen näytelmävalintaa.

Vaikka kyseessä onkin sarjan toinen osa, työryhmä vakuuttaa, että kyseessä on itsenäinen teos ja tarinaan pääsee hyvin mukaan, vaikka ei olisikaan tutustunut sarjan ensimmäiseen osaan.

 

Romaanista näytelmäksi

Tarinan dramatisointi 500 sivuisesta romaanista näytelmäksi on oma haasteensa.

-Kävin ensin jokaisen romaanin luvun läpi ja tien kirjasta tiivistelmän ja kohtauksista luettelon. Leikkasin sitten ne paperilta irti ja katsoin, mikä logiikka olisi paras ja mitkä kohtauksista otetaan mukaan. Kun kohtausluettelo on valmis, kohtaukset kirjoitetaan auki, Kivistö avaa prosessia.

-Tiettyjä dramaturgisia ratkaisuja täytyy tehdä, jotta tarina muuntuu näytelmäksi. Esimerkiksi dialogia on voitu muuttaa konkreettisiksi kohtauksiksi. Olemme kuitenkin olleet uskollisia Joenpellon tekstille, kertoo Rimpinen.

-Jotkin kohtaukset on esimerkiksi siirretty eri paikkaan. Lohjan murretta näytelmässä on kuitenkin paljon, olemme ottaneet mukaan suoria repliikkejä kirjasta, kertoo Kivistö.

Romaani koostuu monen henkilön tarinoista, joista näytelmään piti valita yksi näkökulma.

-Valitsimme Salme Hännisen, koska monet tarinan asioista kulminoituvat häneen, sanoo Rimpinen.

Päähenkilövalinnasta huolimatta kaikki kirjan hahmot pääsevät mukaan näytelmään, vaikka jokaista ei edustakaan näyttelijä. Inhimillinen tarina syntyy jokaisesta kylällä elävästä ihmisestä ja siitä, miten heidän elämänsä valinnat ja teot vaikuttavat toisiinsa. Elämän traagisuus sekä itkettää että naurattaa, mutta toivo on aina läsnä jossain.

 

Edelleen ajankohtaisia aiheita

Hännisten, Julinien ja muiden paikkakuntalaisten tarina saa siis jatkoa. Näytelmässä kansalaissodan kurjuudesta on selvitty ja eletään 1920-luvun puolenvälin anteliaampia vuosia. Salme Hänninen on kokenut jo kovia, mutta lämminsydämisen ja vahvan naisen selkärankaa koetellaan edelleen. Hän haluaa auttaa, eikä arvaakaan, mitä kaikkea joutuu vastaanottamaan. Yllättäviäkin ihmiskohtaloita ilmaantuu sekoittamaan kodin ja koko kylän arkea.

-Näytelmä kertoo elämästä Lohjalla, ihmisistä ja heidän elämästään, tiivistää Rimpinen.

-Ja ihmisten välisistä suhteista, lisää Latvakangas-Koivisto.

Vaikka näytelmän tarina sijoittuu 1920-luvulle, se on tekijöiden mielestä hyvin moderni.

-Teemat ovat samoja kuin nykyäänkin, kuten naisten asema ja se, kuka kantaa vastuun iäkkäistä huolehtimisesta. Ihminen on lisäksi aina kaivannut ja tarvinnut samoja asioita, Rimpinen toteaa.

-Eivät ihmiset pohjimmiltaan muutu miksikään, Pitkonen toteaa.

 

Eeva Joenpellon perintö

Kuin kekäle kädessä on tunnetun suomalaisen, Finlandia-palkitun kirjailijattaren Eeva Joenpellon (synt. 17.6.1921 Sammatissa, kuoli 28.1.2004 Lohjalla) Lohja-sarjan toinen romaani, joka ilmestyi 1976. Muut osat ovat: Vetää kaikista ovista 1974 (esitettiin viime kesänä Sammatin Sampomäellä), Sataa suolaista vettä 1978 sekä Eteisiin ja kynnyksille 1980. Kirjoissa Eeva Joenpelto kuvaa hyvin elävästi länsiuusmaalaista lähihistoriaa, yhteiskunnassa tapahtuvia käännekohtia, keskiluokkaista työväkeä, naisen arkea ja erilaisia arvomaailmoja ja eriarvoisuutta. Sitä, miten paljon ihminen elämässään kestää ja jokainen silti yleensä jotenkin pärjää.

-Kriitikot ovat verranneet Joenpellon Lohja-sarjaa Väinö Linnan teokseen Täällä pohjantähden alla, kertoo Kivistö.

-Jos Joenpelto olisi ollut mies, hänet olisi varmaan nostettu korkeammalle jalustalle, arvelee puolestaan Rimpinen.

-Helmikuussa perustettu Eeva Joenpelto -seura vie kuitenkin hänen sanaansa eteenpäin, sanoo Kivistö.

Se, dramatisoidaanko sarjan muutkin osat, jää nähtäväksi.

-Tässä ja ensimmäisessä kirjassa on draamallisia elementtejä, mutta kahdessa seuraavassa niitä ei ole enää niin paljon, totaa Pitkonen.

-Kyllä niistäkin silti saa tehtyä näytelmän, mutta emme ole vielä suunnitelleet jatkoa, lisää Rimpinen.

alue_kulttuuri: 

Teatteria Tytyrin Elämyskaivoksessa

Joko-teatteri esittää näytelmän Meidän aika Lohjalla Tytyrin Elämyskaivoksessa ensi syksynä.

KAIVOS.jpg

Anna Rimpinen ja Kai Antero Lehtinen näyttelevät isää ja tytärtä.

 

Syksyllä 2016 perustettu lohjalaisista taiteen tekijöistä koostuva Joko-teatteri vie teatterin 80 metriä maan alle. Katsoja pääsee kokemaan nykyaikaisen tarinan 1,7 miljardia vuotta vanhan kalkkisen kiviaineksen sisällä. Teatterielämyksestä vastaavat lohjalaiset Kai Antero Lehtinen, Anna Rimpinen, Jussi Ontero ja Joni Pitkonen. He haluavat sekä haastaa itseään että luoda monitasoisia esityksiä katsojille.

-Idea teatterin perustamisesta syntyi siitä, että tällä alueella on paljon ammattitaiteilijoita ja olisi kiva tehdä omia projekteja. Haluamme myös että paikalliset tekijät pääsevät esille Lohjallakin, vaikka moni tekee töitä muualla, kertoo Rimpinen.

-Tämä on nyt pilottihanke, jota aloimme työstää jo kesällä. Halusimme pienen, tiiviin työryhmän, silloin kaikki antavat ison panoksen. Kun kaikki tuovat mukaan oman palansa, asioita joudutaan ajattelemaan uudelleen ja esityksestä tulee täydempi, Rimpinen jatkaa.

Suunnitelman lähtivät vauhtiin, kun Ontero totesi, että Tytyrin Elämyskaivos olisi hieno ja inspiroiva ympäristö. Seuraavaksi oltiinkin yhteydessä Lohjan matkailupäällikköön Minna Ermalaan, joka innostui myös ajatuksesta.

-Jussin kanssa olemme miettineet jo kaksi vuotta projisointia. Näytelmän tarina istuu hyvin tänne ja näytelmä tuo Elämyskaivokseen loistavan lisäelämyksen. Meiltä löytyy sitten marraskuun pimeäänkin ohjelmaa. Tarkoitus on tarjota elämys kaikille aisteille, kommentoi Ermala.

Näytelmän lisäksi oman elämyksensä tuokin sen esityspaikka.

-Se on ainutlaatuinen paikka, jossa moni lohjalainenkaan ei ole käynyt, toteaa Rimpinen.

-Yleisöllekin on erilaista tulla kaivokseen kuin tavalliseen teatteriin, sanoo Ontaro.

 

Isä, tytär ja aika

Meidän aika perustuu Anna Rimpisen käsikirjoitukseen. Se kertoo intiimin ja inhimillisen tarinan isästä ja tyttärestä. Heitä esittävät Lehtinen ja Rimpinen.

-Näytelmä kertoo kahden ihmisen sisäisestä elämästä, elämäntilanteista ja heidän yhteisestä tarinastaan. Kun hahmot tuntuvat aidoilta, silloin katsoja löytää kosketuspinnan heihin, Rimpinen kertoo.

Näytelmä käsittelee aikaa, joka määritellään kellon, kuukausien ja vuosien mukaan, mutta on konkreettisesti olemassa vain tässä ja nyt.

-Näytelmän idea lähti siitä, kun mietin, miten aikaa käytetään ja miten eri ihmiset kokevat sen. Teatterin tekeminen on minulle aina ihmisen tutkimista, Rimpinen avaa.

Näytelmä käsittelee myös sukupolvien välisistä asioista.

-Sitä, miten ihmiset ajattelevat elämäänsä ja ovat kokeneet sen. Isä ja tytär ovat tulleet mökille eri motiiveilla toisistaan tietämättä. Siitä, miten he kohtaavat asiat, syntyy myös arjen komiikkaa, toteaa Lehtinen.

 

Virtuaalilavastus kaivoksen seiniin

Esityksessä käytetään perinteisten lavastusten sijaan sähköistä virtuaalilavastusta (3D-projektio), joka toteutetaan videotykkien avulla Tytyri-salin kallioseinämiin. Tekniikka mahdollistaa moniulotteisen maailman luomisen. Heijastettava projektio sisältää kolmiulotteista materiaalia, jota animoidaan 3D-ohjelmalla esitykseen sopivaksi. Tekniikasta vastaa Jussi Ontero.

-Tytyri-sali on haastava, mutta kiehtova tila, joten teknisesti pääsemme haastamaan itsemme kunnolla, Ontero sanoo.

Tytyri-salissa, jossa näytelmä esitetään, ei ole valmiina esityksen mahdollistavaa tekniikkaa, joten kaikki pitää rakentaa. Tarkoitus on hyödyntää ympäristöä mm. äänimaailman osalta.

-Käytämme hyödyksi tilassa olevia elementtejä, emmekä valkokankaita. Minun tehtäväni on saada kaivos näyttämään kesämökiltä, Ontaro kertoo.

Esitykseen luo tunnelmaa ja sävyjä Joni Pitkosen säveltämä musiikki, joka sekoittuu kaivoksen omaan äänimaailmaan, kuten tippuvaan veteen.

Näytelmän ensi-ilta on 22.9.2017. Esitykset 22.9.2017-1.10.2017 ja 10.11-17.11.2017. Liput kannattaa varata ajoissa. Siten varmistaa sekä pääsynsä esitykseen että helpottaa järjestäjien työtä. Ryhmät voivat varata esityksen yhteyteen myös opastetun kierroksen Tytyrin Elämyskaivoksessa.

alue_kulttuuri: 

Teatteri Trala tekee nostalgiatripin Juicen matkassa

juice.jpg

Virkkalan Klubitalolla kevät täyttyy Musikaali Tänks, Juicesta! Se ei ole elämänkerta, vaan humoristinen ja viihdyttävä keski-ikäisten nostalgiamatka rockfestivaaleille. Festareilla sattuu ja tapahtuu mitä erikoisempien persoonien matkassa; pohditaan elämää, rakkautta ja sitä, kannattaako pellot laittaa rukiille vai rockille…

Käsikirjoituksen on tehnyt Reijo Honkonen, viihdyttävästä ohjauksesta vastaa Salon Teatteri Provinssista tuttu ja Tralalle jo toistamiseen ohjaava Joonas Suominen.

-Löysätkää kravattinne ja heittäytykää festaritunnelmaan, kehottaa Suominen.

Juicen musiikkia tuntemattomista kappaleista tunnettuihin ikivihreisiin luotsaa musiikin moniosaaja Samuli Jokinen livebändin kera. Huumori on räiskyvää, joten suositeltavaa on jättää perheen pienimmät kotiin.

Väliaikatarjoilusta A-oikeuksin vastaa Alitalon omenaviinitila Lohjansaaresta, ja KlubiCafén ovet avataan tuntia ennen esitystä. Tarjolla on Hilman Herkun suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Ensi-ilta on la 11.3. klo 17.00. Näytöksiä on kevään aikana kuusitoista ja viimeinen esitys on la 13.5 klo 17.00. Tarkemmat tiedot esityksistä, lipun hinnoista ja lippuvarauksista löydät www.teatteritrala.fi tai Facebookista Teatteri Trala.

alue_kulttuuri: 

Maaliskuu on teatterikuu

Maaliskuussa teatterissa voi kuvata ja somettaa. Teatterit tarjoavat kävijöille mahdollisuuksia nähdä teatterin tekemisen arkea ja järjestävät tapahtumia ja jopa esityksiä, joissa poikkeuksellisesti on lupa kuvata. Teatterikävijöiden käytössä on asiasana #munteatteri, jolla omat tunnelmat, kuvat, videot ja tekstit saa jaettua muiden kanssa sosiaalisen median kanavissa.

Teatteri on taidelaji, joka koskettaa meistä useimpia. Suomessa on noin 200 ammattimaisesti toimivaa teatteria, ryhmää tai kollektiivia. Harrastajateattereita lasketaan olevan 700. Ensi-iltoja on kesät talvet liki tuhat joka vuosi. Elävästä taiteesta nauttii vuosittain neljä miljoonaa ihmistä.

Teatterikuuta vietetään maaliskuussa esimerkiksi Minna Canthin päivän (19.3.) ja Maailman teatteripäivän (27.3.) merkeissä. #munteatteri-kampanja järjestetään 1.-31.3.2017 toista kertaa. Vuonna 2016 kampanjaan osallistui 80 teatteria, ja se innoitti tuhansia katsojia jakamaan teatterikokemuksiaan.

Lohjan Teatteri haastaa mukaan kampanjaan Vihdin Teatterin ja kaikki Lohjan paikalliset teatterit. Päivittyvä lista kampanjaan mukaan lähtevistä teattereista on katsottavana verkossa. Verkkosivuilta lisätietoa myös esim. kuvausluvista ja kampanjan viralliset graafiset materiaalit: http://www.tinfo.fi/fi/munteatteri. #munteatteri-kampanjan Facebook-sivu: https://www.facebook.com/munteatteri/

alue_kulttuuri: 

Kirjakekkerit hemmottelee jälleen kirjallisuuden ystäviä

Koko perheen kirjallisuustapahtuma Kirjakekkerit järjestetään lauantaina 11.3. Karjaan kirjastossa. Päätapahtuman lisäksi tarjolla on useita pop up -tapahtumia. Kirjakekkerit tutustuttaa kotimaisen kirjallisuuden maailmaan ja ajankohtaisiin kirjailijoihin. Mukana ovat taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelainen, kirjailija ja näyttelijä Reidar Palmgren, kirjailija Venla Hiidensalo ja Vares-dekkareistaan tunnettu ja Vuoden 2013 johtolanka -palkinnon saaja Reijo Mäki.

Paikallista historiaa ja väriä

Kirjakekkereihin osallistuu myös paikallisia kirjailijoita. Charlotta Wolff esittelee kirjaansa Keisarin mies, joka kertoo liikemies ja poliitikko Constantin Linderin elämästä. Yleisöllä on tilaisuus tutustua Karjaan rakennusmestarifunkistalojen taustoihin historioitsija Kim Björklundin ja arkkitehti Kristiina Mäntysen johdolla. Funkis Karjaalla-kirja on myynnissä ja esillä on myös osia suositusta Funkis-näyttelyistä.  Torstaina 9. 3. kello 18 saamme kuulla Helene Schjerfbeckin elämästä Raaseporissa. Taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorhouse, joka on Suomen parhaita Schjerfbeckin asiantuntijoita, luennoi Karjaan kirjastossa Gardberg Centerin järjestämässä tilaisuudessa.
Raasepori saa vieraakseen Runomies Reijo Jylhän, jonka ilmaiset runomatineat pidetään torstaina 9.3. Villa Anemonessa kello 13.30 ja Pohjan Mariakodissa kello 14.30.

Lasten ja nuorten Kirjakekkerit

Perjantaina 10.3. järjestetään koululaisille lavarunouskurssi Galleria Kobrassa. Raaseporin nuorisotoimen järjestämä Sanataidehaaste huipentuu palkintojenjakoon lauantaina 11.3. kello 12.30 Karjaan kirjastossa. Tilaisuudessa kruunataan Raaseporin suomenkielisten koulujen Sanataidemestarit. Tryckeriteaternissa järjestetään samana päivänä lasten Tanssiseikkailu kello 11. VNF:n tanssilinjan opiskelijat esiintyvät. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja ohjelman tarjoaa Luckan Raseborg.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karjaan osaston pyörittämä kirjakahvila tarjoaa suolaisia ja makeita herkkuja ja MLL on kutsunut paikalle Taikuri Luttisen, joka esiintyy kolme kertaa päivän aikana: klo 10.30, 12 ja 13.30. Kirjakekkerit tarjoaa lisäksi lasten elokuvanäytöksen Bio Pallaksessa klo 15. Rajallinen määrä vapaalippuja on jaossa Karjaan kirjastossa.

Raaseporin suomenkielinen kulttuuriyhdistys Raasu ry vastaa tapahtuman järjestelyistä yhteistyössä Raaseporin kaupungin kulttuuritoimiston, Karjaan kirjaston, Raaseporin nuorisotoimen ja Västnyländska kultursamfundet/Luckan Raseborgin kanssa. Tapahtumaa tukevat Raaseporin kaupunki, Bergsrådinnan Sophie von Julins Stiftelse, Karjaan-Pohjan Säästöpankkisäätiö, Tammisaaren Energia, Raaseporin Osuuspankki ja Karjaan suomenkielinen seurakunta. Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteista: kirjakekkerit.blogspot.fi ja facebook.com/Kirjakekkerit.

alue_kulttuuri: 

Sivut

 
Tilaa syöte Kulttuuri