Kulttuuri

Suomen historiaa yhden miehen kautta

kaarlo.jpg

Kaarlo Erland Gregorius (vas) perhekuvassa. Poika on tarkkana, kun hänelle opetetaan kameramiestaitoja, toteaa Helin.

 

Virkkalan kirjastossa on 10.2. asti esillä Tuulikki Helinin kokoama näyttely Kaarlon lapsuus ja nuoruus Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä.

-Isäni Kaarlo Erland Gregorius syntyi Kemijärvellä vuonna 1910 esikoispojaksi Hilda ja Antti Väyryselle. Pohjois Suomessa hyvät kengät on elämisen edellytys, joten erään toimittajan valokuvakamera vaihtui suutarimestari Antin tekemiin kippurakärkisaappaisiin vuonna 1919, kertoo Helin.

Kaarlo sai kameran opetellakseen kuvanvalmistusta. Hänen ensimmäiset itselaukaisijalla ottamansa ja kehittämänsä kuvat ovat vielä tallella ja niistä on koottu pieni kertomus. Koulutodistukset, kesätyöpaikka, teatteriharrastus ja armeija kuvineen edustavat nuoruuden vuosia. Perheen perustaminen 1930 ja samalla eteneminen työssä Lapinmaan osuusliikkeen palveluksessa löytyvät myös kuvista.

-Hänen toivomansa työpaikka mahdollisimman pohjoisesta Suomesta, Sodankylästä toteutui vuonna 1938. Vuonna 1939 Kaarlo kutsuttiin kuitenkin sotaan ja puoliso Aino sai hoitaakseen hänen työnsä. Apuna hänellä oli 20-vuotias sisko Helvi, jonka hurja kertomus kotirintaman todellisuudesta on luettavissa näyttelyssä, Helin kertoo.

30.10.1944 otettu SA-kuva Lapinmaa-liikkeen raunioista ja työtodistus, jossa irtisanomisen syynä mainitaan: "...koska hoitamansa myymälä sotatoimissa perusteellisesti tuhoutui", kertovat myös omaa tarinaansa. Kaarlon perhe kuitenkin säilyi sodista hengissä ja rauhan tultua he aloittivat rakentaa uudestaan elämäänsä itsenäisenä säilyneessä Suomessa.

alue_kulttuuri: 

Avoin liitto pureutuu parisuhteen kiemuroihin

DSC_3351.JPG

Pitkässä suhteessa ehtii tulla vastaan monenlaisia tunteita ja tilanteita. Näytelmän pariskuntaa esittävät Niko Mikkonen ja Minna Hakala.

 

Lohjan Teatterin näytelmässä Avoin liitto syvennytään pohtimaan parisuhdetta ja sen rajoja sekä onnellisuutta. Mitä tapahtuu, kun toinen osapuoli ehdottaa avointa liittoa? Voiko toista ihmistä koskaan täysin omistaa ja kuinka pitkälle olemme valmiita menemään tullaksemme itse onnellisiksi? Esimerkiksi näitä asioita kysytään näytelmän esittelytekstissä. Näytelmä saa myös katsojan pohtimaan omia ihmissuhteitaan.

-Se herättää kysymyksiä mm. siitä, missä vaiheessa oma suhde on. Sama kohta voi naurattaa toista katsojaa ja jopa itkettää toista, sanoo Lohjan Teatterin johtaja-ohjaaja Sari Niinikoski.

Näytelmän ovat käsikirjoittaneet italialaiset Dario Fo ja Franca Rame. Lohjan Teatterille sen on ohjannut Aivar Andrejev ja rooleissa nähdään Niko Mikkonen ja Minna Hakala.

Mikkosen mielestä näytelmä käy terapiasta.

-Pariskunta voi tulla terapoimaan omaa tunnemaailmaansa näytelmän ääripäiden kautta. Tässä on hieno tilaisuus päästä samaistumaan ja nauramaan itselleen, Mikkonen sanoo.

DSC_3337.JPG

Niko Mikkonen ja Minna Hakala.

 

Suosittu tarina vetää salit täyteen

Näytelmän aihe tuntuu kiinnostavan ihmisiä, sillä monet näytöksistä on jo myyty loppuun ja ohjelmaan on otettu kaksi lisänäytöstä.

-Dario Fo on edelleen suosittu, Sari Niinikoski toteaa.

-Hänellä oli satiirimainen tyyli kirjoittaa politiikasta ja hyvin karikatyyriset hahmot. Politiikan osalta olemme päivittäneet näytelmää, sillä 1980-luvun Italian politiikkaan olisi vaikea samaistua. Teksti on hersyvän hauska ja tasapainoinen, koska sen on kirjoittanut aviopari, sanoo Andrejev.

Sekä Andrejev että Niinikoski lukivat monta käsikirjoitusta ennen kuin sopivat löytyi.

-Hyviä näytelmätekstejä on nykyään vaikea löytää. Siksi klassikot elävät. Näytelmä on joka tapauksessa aina vähän erilainen eri ihmisten näyttelemänä, Niinikoski sanoo.

-Hyvät tekstit myyvät aina ja niissä on ajattomat teemat, toteaa puolestaan Mikkonen.

-Aivarin kanssa pohdimme talven näytelmää ja totesimme, että nyt ei ole jännärin paikka. Itselleni komedia on vaikea laji. Siihen tarvitaan oikea rytmitys, että näytelmästä tulee hauska. Aivar taas on ennenkin tehnyt komiikkaa, Niinikoski kertoo näytelmävalinnasta.

-Vedin useamman vuoden improvisaatioryhmä Nasakkaa, mutta tämä on ensimmäinen iso ohjaukseni. Olen jo monta vuotta ”vongannut” tätä mahdollisuutta. Tykkään ohjata ja toteuttaa visioitani. Sain myös hyvät näyttelijät, joiden kanssa on edetty hyvää vauhtia, Andrejev kertoo.

Draamakomedia esitetään teatterin kahviossa.

-Kahvio on pieni ja intensiivinen tila. Tiesin heti, kun näin tekstin, että haluan näytelmän juuri sinne. Pieni tila antaa näyttelijällekin mahdollisuuden jopa kuiskata. Teatterin taika verrattuna elokuvaan on juuri kontakti yleisön kanssa, Andrejev sanoo.

-Ihmisiä kiinnostaa nähdä näyttelijät läheltä, toteaa Niinikoski.

DSC_3367.JPG

Niko Mikkonen, Aivar Andrejev ja Minna Hakala.

alue_kulttuuri: 

Elämänilo löytyy Kultalammen rannalta

kultalampi3.jpg

Norman Thayer Junior (Aimo Flinkman) ja Ethel Thayer (Reija Niemelä) viettävät 48. kesäänsä mökillä Kultalammella. Kesän aikana pohditaan monenmoista, selvitetään ihmissuhteita ja löydetään elämänilo uudelleen. (Kuva: Sakari Kovasiipi)

 

Vihdin Teatterin tämän talven näytelmä on Kultalampi. Siinä ikääntynyt pariskunta viettää 48. kesäänsä mökillään Kultalammella. Mukana kesän vietossa ovat niin kuikat, hyttyset kuin hämähäkitkin. Kun perheen tytär saapuu paikalle uuden miesystävänsä ja tämän pojan kanssa, vanhan parin arki muuttuu kertaheitolla. Elämänilo löytyy uudelleen ja kuolemaansa valmistautuva vanha vaarikin innostuu lähtemään mökistään ulos.

-Tämä on lämminhenkinen tarina ikääntyneestä pariskunnasta kesän vietossa. Näytelmässä pohditaan sitä, mitä elämä on ja mitä on tullut koettua, kertoo näytelmän ohjaaja Timo Tirri.

-Tämä on herkkä, riipaiseva, kaunis ja vahva tarina, määrittelee puolestaan näyttelijä Anna Rikman, joka näytellyt Vihdin Teatterissa vuodesta 1990.

-Aloitin 11-vuotiaana. Monessa hienossa jutussa on tullut oltua mukana, hän toteaa.

 

Elämää katsotaan pilke silmäkulmassa

Näytelmässä käsitellään mm. ystävyyttä ja anteeksiantoa, kun perheen tytär haluaa korjata välit isänsä kanssa.

-Ymmärrystä löytyy sukupolvien välisen kuilunkin yli, kun kumpikin vähän peruuttaa, Tirri toteaa.

Rakkauskin putkahtaa esiin vähän väliä.

-Näytelmän pariskunta rakastaa ja ihailee toisiaan, vaikka he ovat olleet yhdessä jo 50 vuotta, Tirri sanoo.

Kyseessä on draamakomedia, joten nauramaankin päästään monessa kohdassa. Hauskat repliikit ja tarinan hahmojen oivallukset vetävät tehokkaasti suupieliä kohti korvia ja saavat yleisön hörähtelemään.

-Asioita käsitellään pieni pilke silmäkulmassa, Tirri toteaa.

Kultalammen tarina sijoittuu 1970-luvun Pohjois-Amerikkaan.

-Emme ole lähteneet suomalaistamaan sitä tai siirtämään nykypäivään, toteaa Tirri.

Hän mietti kyseisen näytelmän esittämistä jo 1990-luvulla.

-Pitkään olen tätä miettinyt, mutta silloin se jäi vielä lepäämään. Pari vuotta sitten totesin, että tarina on edelleen ajankohtainen ja ehdotin sitä Vihdin Teatterille, Tirri kertoo.

Suositun tarinan elokuvaversio on palkittu kolmella Oscarilla. Tarinan suosio näkyy myös Vihdin Teatterissa, sillä lipuista on varattu puolet jo ennakkoon.

 

Sukupolvien kohtaaminen

Vaikka näytelmän päähenkilö viettää 80-vuotissyntymäpäiväänsä ja aihepiiri pyörii muutenkin pitkälti iäkkäämmän väen mietteissä, sopii näytelmä niin ohjaajan kuin näyttelijöidenkin mielestä kaikenikäisille.

-Tämä on kaunis tarina, josta jokainen voi löytää myös itsensä. Siinä käsitellään yleismaailmallisia asioita. Kun 80-vuotias ja 15-vuotias kohtaavat toisensa ja ystävystyvät, molemmat saavat elämäänsä jotain uutta, Tirri kertoo.

-Kyllä tämä ehdottomasti sopii nuoremmallekin väelle. Jokainen voi miettiä omaa lähipiiriään. Tarinassa on vahva elämänmaku ja välillä pysähdytään elämän äärelle toteamaan, että jotkut asiat ovat korkeamman kädessä, kertoo Rikman.

Myös näyttelijäkaartista löytyy yksi nuori; 16-vuotias Jere Töyräs. Hän innostui näyttelemisestä yläasteen valinnaiskurssilla. Hienointa näyttelemisessä on hänen mielestään se, että pääsee olemaan joku muu. Kultalampea hän kuvaa hienoksi tarinaksi.

-Tämä on yhden perheen välinen draama, johon minä tulen sekoittamaan pakkaa, Töyräs kertoo.

Hänelle vaikein kohtaus on sisääntulo näytelmään.

-Siinä pitäisi vaikuttaa siltä, ettei kiinnosta, mutta itse en ole yhtään sen tyylinen. Minun mielestäni uudet paikat tuovat uusia kokemuksia, Töyräs pohtii.

Ensi-iltaan nuori näyttelijä suhtautui rauhallisin mielin, vaikka teatteriesiintyminen oli hänen ensimmäisensä.

-Ainahan se vähän jännittää, mutta ei siitä sen isompaa stressiä kuulu ottaa.

Näyttelijät saavat kiitosta niin ohjaajalta kuin toisiltaankin.

-Olen erityisen ylpeä Jerestä. Tarvitsemme aina uusia näyttelijöitä ja etenkin nuoria ja poikia. On hienoa, että hän lähti mukaan, Rikman kiittelee.

Mukana on tällä kertaa kuusi näyttelijää Aimo Flinkman, Reija Niemelä, Anna Rikman, Ari Luukkonen, Kari Sohlberg ja Jere Töyräs.

-Jokainen hahmo tuo päähenkilö Normaniin oman näkökulmansa, Tirri toteaa.

Lavastuksen osalta nähdään sellaisia ratkaisuja, joita Vihdin Teatterissa ei ole ennen kokeiltu, mutta jätetään se yleisön havaittavaksi.

alue_kulttuuri: 

Ojanniittutalon kirjaston avajaiset 31.1.

Kirjailija Veera Salmi esiintyy Ojaniittutalon kirjaston avajaisissa tiistaina 31.1. klo 18.00.

Ojaniittutalon kirjaston avajaisia juhlitaan tiistaina 31.1. klo 15-19. Avajaisissa esiintyy Helsingissä asuva kirjailija Veera Salmi, joka on tunnettu humoristisesta Puluboi ja Poni -lastenkirjasarjastaan sekä Finlandia Junior -ehdokkaana olleesta Mauri ja vähä-älypuhelin -kirjastaan. Salmi on kirjoittanut mm. myös Päiväkoti Heippakamu -nimisen kuvakirjan, kolumneja ja aikuisten romaanin Kaikki kevään merkit (2014). Puluboi ja Poni kirjoista on tehty kuunnelmia ja teatteriesityksiä ja tulossa on myös elokuva, joka perustuu Puluboin ja Ponin seikkailuihin. Kirjailija voitti Otavan kirjasäätiön Kaarina Helakisa –palkinnon vuonna 2014.

Avajaistilaisuudessa kirjailija kertoo lukemisesta, kirjoittamisesta ja kirjoistaan ja hän keskustelee mielellään yleisön kanssa. Tilaisuus sopii kaikenikäisille.

Lisäksi Apuomena järjestää avajaisissa digiopastusta.

Osoite: Ojaniitunkatu 3, A sisäänkäynti urheilukentän puolella.

veera.jpg

Veera Salmi. (Kuva: Pekka Nieminen)

alue_kulttuuri: 

Palkittu draama Kultalampi Vihdin Teatterissa

kultalampi.jpg

Kultalammen näyttelijäkaarti.

 

Vuosi 2017 alkaa vauhdilla Vihdin Teatterilla. Kaikki alkaa olla valmista näytelmän Kultalampi ensi-iltaa varten, joka nähdään ensi lauantaina. Kaikki kuusi näyttelijää ovat jo täpinöissään ja intoa täynnä, ja täydestä syystä. Rooleissa nähdään Aimo Flinkman, Reija Niemelä, Anna Rikman, Ari Luukkonen, Kari Sohlberg ja Jere Töyräs. Harjoitukset ovat sujuneet ohjaaja Timo Tirrin lempeän tiukassa otteessa kuin valssi kesällä. Aikataulu viime syksystä alkaen on pitänyt hyvin ja ensi-iltaan mennessä kaikki on hiottu valmiiksi.

Kultalampi on saanut elokuvaversiona suurta suosiota ja draama on palkittu kolmella Oscar-palkinnolla. Yksi Oscar-palkinto annettiin kirjailijalle käsikirjoituksen loistavasta muokkauksesta. Ei siis ihme, että myös näytelmäversio on kerännyt täysiä katsomoita ympäri maailmaa. Nyt on vuorossa Vihdin Teatterin näyttämö Nummelassa Luksian auditoriossa. Esityksiä on kaikkiaan 14 kappaletta, viimeinen 11.3. Varaukset kulkevat soljuvaan tahtiin, joten paikka kannattaa varata ajoissa.

Lippuvarauksia otetaan arkisin klo 9.30-14.30 teatterin toimistolla Tuusantie 1 Nummela p. 0400975068 tai toimisto@vihdinteatteri.fi. Lippuja myös: NetTicket.fi sekä Prismat Nummelassa ja Lohjalla.   

alue_kulttuuri: 

Crusellia ja Melartinia Soiva kirjasto -konsertissa

konserttii.jpg

Eero Toikka, Mari Kunnari ja Kimmo Leppälä.

 

Torstaina 19.1. kello 19.00 kuullaan Lohjan kaupunginorkesterin kevätkauden ensimmäisen konsertin uusinta Lohjan kirjastossa (vapaa pääsy). Konsertin ohjelmassa on B.H. Crusellin Duo kahdelle klarinetille n:o 1 F, op.6 sekä kvartetto klarinetille ja jousitriolle Es, op.2 ja E. Melartinin trio huilulle, klarinetille ja fagotille op.154. kokoonpanossa soittavat Kimmo Leppälä, klarinetti, Jyri Nissilä, klarinetti, Mari Kunnari, huilu, Eero Toikka, fagotti, Sakari Sallinen, viulu, Lauri Poijärvi, alttoviulu ja Jukka Tyrväinen, sello. Crusell-konserttien toinen osa kuullaan 15.3. kello 19.00 Sammatin kirkossa (maksullinen).

Pohjolan ensimmäinen tunnettu säveltäjä oli Bernhard Crusell, joka vietti lapsuutensa Nurmijärvellä. Crusell osoitti jo nuorena musikaalisia taipumuksia. Hän tuli tunnetuksi ennen muuta luovana säveltaiteilijana, joka etupäässä sävelsi klarinetille. Aikanaan hän oli Pohjolan tunnetuin säveltäjä, jonka teoksia esitettiin paljon. Tunnetuin hänen sävellyksistään on hymni Oi, terve Pohjola. Crusellin tuotantoon kuuluu mm. neljä konserttia klarinetille, kolme kvartettia, näytelmän Pikku orjatar musiikki sekä 12 laulua Tegnérin runoelmaan Frithiofin satu. Lisäksi Crusell käänsi ruotsiksi monia oopperatekstejä, kuten Figaron häät, Sevillan parturi, Fra Diavolo ja Mykät.

Erkki Melartin on kamarimusiikissa Sibeliuksen ohella toinen voimahahmomme jälkiromantiikan ja varovaisen modernismin tyylisuunnissa. Hänen neljä jousikvartettoaan (1896—1910) muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden, jossa säveltäjä osoittaa suurten muotojen hallintaa. Ne muodostavat yhtä täysipainoisen sarjan kuin Sibeliuksen neljä kvartettoa (1885—1909). Lisäksi Melartin sävelsi kaksi viulusonaattia (1899, toinen ilman vuosilukua), trion huilulle, klarinetille ja fagotille (1929) sekä jousitrion op. 133 (1920-luku) ja sovitti toisen pianosonatiininsa sonaatiksi huilulle ja harpulle.

alue_kulttuuri: 

Lohjan kaupunginorkesterin kevään konserttikausi avataan Crusellilla Pusulassa

kimmo.jpg

Kimmo Leppälä

 

Sunnuntaina 15.1. klo 15 kuullaan Lohjan kaupunginorkesterin kevätkauden ensimmäinen konsertti Pusulan kirkossa. Konsertin ohjelmassa on B.H. Crusellin Duo kahdelle klarinetille n:o 1 F, op.6 sekä kvartetto klarinetille ja jousitriolle Es, op.2 ja E. Melartinin trio huilulle, klarinetille ja fagotille op.154. kokoonpanossa soittavat Kimmo Leppälä, klarinetti, Jyri Nissilä, klarinetti, Mari Kunnari, huilu, Eero Toikka, fagotti, Sakari Sallinen, viulu, Lauri Poijärvi, alttoviulu ja Jukka Tyrväinen, sello. Crusell-konserttien toinen osa kuullaan 15.3. Sammatin kirkossa.

Lippuja voi ostaa ennakkoon www.netticket.fi, Lohjan asiakaspalvelukeskus, Lohjan Matkailu, Karjalohjan, Virkkala, Sammatin ja Saukkolan kirjastot, Prismat Lohjalla ja Nummelassa sekä kaikki Suomen NetTicketin myyntipisteet. Lippuja saa myös ostaa tuntia ennen konserttia ovelta

Pohjolan ensimmäinen tunnettu säveltäjä oli Bernhard Crusell, joka vietti lapsuutensa Nurmijärvellä. Bernhard Crusell osoitti jo nuorena musikaalisia taipumuksia. Crusell tuli tunnetuksi ennen muuta luovana säveltaiteilijana, joka etupäässä sävelsi klarinetille. Aikanaan hän oli Pohjolan tunnetuin säveltäjä, jonka teoksia esitettiin paljon. Tunnetuin hänen sävellyksistään on hymni Oi, terve Pohjola. Crusellin tuotantoon kuuluu muun muassa neljä konserttia klarinetille, kolme kvartettia, näytelmän Pikku orjatar musiikki sekä 12 laulua Tegnérin runoelmaan Frithiofin satu. Bernhard Crusell käänsi ruotsiksi monia oopperatekstejä, kuten Figaron häät, Sevillan parturi, Fra Diavolo ja Mykät.

Erkki Melartin on kamarimusiikissa Sibeliuksen ohella toinen voimahahmomme jälkiromantiikan ja varovaisen modernismin tyylisuunnissa. Hänen neljä jousikvartettoaan (1896—1910) muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden, jossa säveltäjä osoittaa suurten muotojen hallintaa. Ne muodostavat yhtä täyspätöisen sarjan kuin Sibeliuksen neljä kvartettoa (1885—1909).

Lisäksi Melartin sävelsi kaksi viulusonaattia (1899, toinen ilman vuosilukua), trion huilulle, klarinetille ja fagotille (1929) sekä jousitrion op. 133 (1920-luku) ja sovitti toisen pianosonatiininsa sonaatiksi huilulle ja harpulle.

 

CRUSELL 1

su 15.1.2017 klo 15 Pusulan kirkko

Kimmo Leppälä, klarinetti

Jyri Nissilä, klarinetti

Mari Kunnari, huilu

Eero Toikka, fagotti

Sakari Sallinen, viulu

Lauri Poijärvi, alttoviulu

Jukka Tyrväinen, sello

B.H. Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 1 F, op.6

E. Melartin: Trio huilulle, klar., fagotille op.154

B.H. Crusell: Kvartetto klarinetille ja jousitriolle Es, op.2

www.netticket.fi

 

CRUSELL 2

ke 15.3.2017 klo 19 Sammatin kirkko

Kimmo Leppälä, klarinetti

Jyri Nissilä, klarinetti

Mari Kunnari, huilu

Keijo Silventoinen, oboe

Eero Toikka, fagotti

Sakari Sallinen, viulu

Lauri Poijärvi, alttoviulu

Jukka Tyrväinen, sello

B.H. Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 2 dm, op.6

E. Marvia: Kvartetto huilulle, ob, klar, fag.

B.H. Crusell: Kvartetto klarinetille ja jousitriolle cm, op.4

www.netticket.fi

alue_kulttuuri: 

Johanna Tuomola hakee esilukijoita uudelle dekkarilleen

lukijat1.jpg

Lohjalaisen kirjailijan Johanna Tuomolan uusi esilukijakampanja alkoi 2.1. Esilukijana pääsee mukaan vaikuttamaan kesäkuussa 2017 julkaistavan, Kun eilinen oli toinen, jännityskirjan lopulliseen muotoon.

-Kesäkuussa 2016 julkaistu dekkaritrilogian ensimmäinen osa Valheiden vangit osoitti, että laajaan esilukijaryhmään turvautuminen auttaa kirjan viimeistelyssä, Tuomola toteaa.

Viime vuonna esilukijoiksi ilmoittautui 186 henkilöä. Tuolloin 36 innokasta lukijaa pääsi kahlaamaan käsikirjoituksen läpi ja antamaan tärkeää palautetta. Kirjan kiitossanoista selviää, että esilukijat tekivät monenlaisia huomioita käsikirjoituksesta: ”Arto Porvarin huomioiden ansiosta kirjaan tuli lyhyt lisäys Leevin Imatran-vierailuun liittyen. Kirsi Inkinen, Tapani Aulu, Lina Haapalainen ja Anna Pitko pitivät käsikirjoitusvaiheessa Anniinan roolia liian mitäänsanomattomana, ja toivottavasti onnistuin korjaamaan tilanteen hitusen paremmaksi. Viimeisen luvun kirjoitin kokonaan uudelleen mm. Juhani Aunolan, Mintti Raassinan ja Karita Broströmin huomioiden ansiosta. Juha Vauhkonen kaipaili Saaran hahmoon omaa luonnetta, minkä yritin toteuttaa muutamalla lisäkohdalla, jotka toivottavasti toimivat halutusti. Leena Sirviötä ja Kati Sahiluomaa voi kiittää siitä, että valmiissa kirjassa laudat eivät enää hapsota, vaan ne repsottavat. Petri Löf valisti minua sikarin polttamisessa. Hanna Vainionpää ja Minna Puronaho vaikuttivat alkukohtauksen pieniin muutoksiin. Matti Pitkäselle ja Tutta Periviidalle kiitokset hyvien huomioiden lisäksi omien nimiensä luovuttamisesta kirjan hahmojen käyttöön ”

-Jos ilmoittautuvia riittää tänäkin vuonna, 40 heistä saa käsikirjoituksen luettavakseen. Esilukijoiden kesken arvotaan viisi 50€ lahjakorttia Suomalaiseen kirjakauppaan. Ja totta kai jokainen esilukijaurakkansa suorittanut saa oman signeeratun kappaleensa heti kirjan julkaisun jälkeen kesäkuussa. Lisäksi pari ”nimiroolia” on mahdollisille halukkaille jälleen tarjolla, Tuomola kertoo.

Esilukijaksi voi ilmoitukset sähköpostilla 15.01. mennessä osoitteeseen johanna@johannatuomola.com. Lisätietoja: www.johannatuomola.com ja www.facebook.com/jtuomola2.

alue_kulttuuri: 

Joulupukki valmistautuu jo aattoa varten

Aattona monessa kodissa odotetaan punanuttuista vierasta iloisella jännityksellä. Ikkunoista kurkitaan, vilahtaako pihalla ehkä tontun lakki tai kilahtaako kulkunen.

DSC_3300.JPG

Joulupukki toivottaa kaikille rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta!

 

Joulupukki odottaa jo kovasti aattoa ja lahjojen jakamista kilteille lapsille.

-Minulle kuuluu hyvää, vaikka kiirettä on ollut. Tontut ovat auttaneet ja jouluvalmistelut ovat sujuneet hienosti, Joulupukki kertoo.

Joulupukin on voinut nähdä jo ennen aattoakin, sillä hän kertoo vierailleensa mm. Lohjan Citymarketissa ja Martin pihassa. Jouluaattona hän herää aikaisin aamulla ja lähtee lahjojen jakokierrokselleen. Aivan joka paikkaan hän ei ehdi itse, joten tarvitaan myös varapukkeja ja tonttuja. Pääasiahan on, että lahjat löytävät perille vastaanottajilleen. Entä se ikuinen huolenaihe, jos lunta ei olekaan, pääseekö pukki perille?

-Autolla tullaan, jos poroilla ei pääse, Joulupukki rauhoittelee.

DSC_3307.JPG

Kuuluuko jo kulkusen kilahduksia, näkyykö punanutun vilahduksia?

 

Keskusteluja lasten kanssa

Joulupukki on ehtinyt jakaa lahjoja vuosikausia, joten hänellä on pitkän ajan kokemusta suomalaisesta joulun vietosta. Joskus hänkin on silti ollut nuori ja vasta aloitellut lahjojen jakamista.

-Kyllä se jännitti, kun olin ensimmäisen kerran jakamassa lahjoja, mutta lapset ottivat minut hyvin vastaan.

Joulupukki kertoo, että yleisimpiä lahjoja ovat lelut, vaatteet ja makeiset.

-Monenlaista näkee. Kyllä lapset laman aikaankin lahjansa saavat, jos ovat olleet kilttejä. Lahjat ovat jopa tulleet rahallisesti arvokkaammiksi. Kännyköitä toivotaan paljon, hän toteaa.

Joulupukille aaton puuhat ja lasten ilo tuovat hyvän mielen. Hän kertoo, että monessa paikassa lapset laulavat pukille. Ennen lahjojen jakoa myös keskustellaan ja otetaan valokuvia pukin kanssa. Yksi yleisimmistä kysymyksistä on, kuinka vanha Joulupukki on.

-Kyllähän minä aika vanha jo olen, ainakin 100-vuotias, hän laskee.

Myös sitä kysytään, onko pukki ottanut Joulumuorin ja tontutkin matkaan.

-Joskus he ovat mukana, mutta tontut ovat aika ujoja ja jäävät mielellään Korvatunturille. Jos muori on mukana, hän voi lukea paketeista nimiä, jos itse en näe, Joulupukki kertoo.

Osa lapsista on niin malttamattomia, että kaikkia lahjoja ei ehditä jakaakaan, kun lapset jo rientävät avaamaan niitä.

-Viimeiseksi lapset sanovat, että muista tulla ensi vuonna uudelleen. Minä vastaan, että kyllä pukki koittaa muistaa, Joulupukki naurahtaa.

DSC_3310.JPG

Lahjavarastoon menossa?

 

Toive lapsille

Joulupukille joulumieli syntyy mm. joululauluista ja joulusaunasta. Myös hautausmaalla käynti ja kynttilän sytyttäminen kuuluvat pukin aattoon.

-Vesa-Matti Loirin Näin sydämeeni joulun teen on hyvä kappale. Kun lahjat on jaettu lapsille, menen kotiin ja jaan siellä vielä perheelle lahjat. Sitten pääsen syömään kinkkua, juomaan glögiä ja saunomaan omaan saunaan, hän kertoo.

Joulun merkityksen hän löytää Jeesuksesta.

-Jeesuksen syntymä oli tärkeä asia. Kaikki eivät nykyään ehkä muista sitä, hän toteaa.

Joulun jälkeenkään pukki ei heittäydy kokonaan lomalle.

-Lapsilta tulee kirjeitä vielä joulun jälkeenkin. Niitä aletaan sitten alku vuodesta lukea ja laittaa lahjoja valmiiksi seuraavaa joulua varten, hän kertoo.

Lapset toivovat lahjoja Joulupukilta, mutta pukillakin on yksi toive lapsille.

-Kännykän ja tabletin käyttöä kannattaa vähentää. On vaarallista, kun liikenteessä keskitytään niihin, eikä käytetä heijastintakaan. Tontut ovat kertoneet, että sellaista näkee nykyään, hän harmittelee. 

alue_kulttuuri: 

Lohjan saaristosta -aikaa ja taikaa

saaristoo3.jpg

Kannen kuvat ovat I.K.Inhan ja Katja Rannan ottamia.

 

Lohjan saaristo -aikaa ja taikaa -kirja julkistettiin 15.12 Lohjansaaren Seurantalolla. Kirja kuljettaa lukijaansa Pikkusillalta Jalassaaren läpi aina Lohjansaaren Ruosniemeen asti. Matkalla piipahdetaan useissa reitin varrelle sijoittuvissa saarissa. Joissakin vain käydään, toisissa tutustutaan saaren elämään tarkemmin. Tapahtumien ja tarinoiden alku juontuu usein jo 1800-luvulta, mutta kirjassa kuvataan erityisesti Lohjan saariston asukkaiden elämää 1900-luvulla. Teoksessa päädytään myös aivan tuoreimpiin tapahtumiin 2010-luvulle.

Kirjassa on sivuja 360 ja se on tehty talkoilla, kuinkas muutenkaan. On kulunut jo yhdeksän vuotta siitä, kun kirjan tekemistä kokoonnuttiin pohtimaan ensimmäisen kerran. Kirjoittajia teoksella on runsaasti. Heistä löytyy niin vakituisia asukkaita, kesäasukkaita kuin myös entisiä saarelaisiakin. Kirjan julkaisija on Lohjan Saaristo -seura ry.

Kirjaa myydään Lohjan Saaristo -seuran järjestämissä tilaisuuksissa, Parturi-Kampaamo Sa-Tassa, Hilman Herkussa Virkkalassa, Lohjan Matkailupalvelukeskuksessa, Kahvila Liisassa ja Lohjan Museossa.

saaristoo1.jpg

Kirjan tekijät näkivät tuotoksensa ensimmäistä kertaa 15.12. Tapio Heljävaara (vas), Timo Koponen, Pertti Hirvonen, Olli Toivonen, Raija Vähätupa, Pirjo Sjögren ja Leena Salonen. (Kuva: Katja Ranta)

saaristoo2.jpg

Ennen virallista julkistamistilaisuutta ”suoritettiin” joulukuisessa auringonvalossa tekijöiden vapaakappaleiden allekirjoittaminen. Raija Vähätupa (vas), Leena Salonen, taustalla jo julkistamistilaisuuteen osallistuvia, Timo Koponen, Pertti Hirvonen ja Tapio Heljävaara. (Kuva: Katja Ranta)

alue_kulttuuri: 

Sivut

 
Tilaa syöte Kulttuuri