Kulttuuri

Nummela-teos avaa Vihdin lähihistoriaa

nummelakirja.jpg

Nummela -pikku kylästä kasvuvoimaiseksi Vihdin keskukseksi -teos julkaistiin 14.12. Nummelan kylästä on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt vireä ja vetovoimainen Vihdin keskustaajama. Nummelan Kilta ry on vuodesta 1965 toiminnallaan ollut vaikuttamassa Nummelan positiiviseen kehittymiseen ja siten edistänyt koko Vihdin yhteiskunnallista, taloudellista ja sivistyksellistä hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

Nummelan Kilta ry:n täyttäessä 50 vuotta vuonna 2015 nähtiin tarkoituksenmukaiseksi tarkastella kokonaisuutena Nummelan taajaman kehitystä Vihdin kasvuvoimaiseksi keskukseksi. Päätoimittajaksi kutsuttiin Pentti Kurunmäki, jolla on tuntuvaa näyttöä vastaavista historiateoksista aikaisemmin. Nummelan kylän varhaishistorian osuuteen paneutui kiltaveli Mikko Yli-Rosti, jonka ansiot aiheesta ovat tunnustetut.

Joulukuussa valmistuvat Nummela-teos avaa oivallisesti Vihdin nykyisen kuntakeskuksen synty- ja lähihistoriaa sekä erityisesti toiminnallista kehitystä viimeisen 50 vuoden aikana. Tähän on myös Nummelan Killalla ollut merkittävä rooli vaikuttajaorganisaationa, talkoohengen nostattajana ja toimeenpanijana.

Nummela-teos on myynnissä Nummelan Kirjakaupassa ja Vihdin Kirja-Aitassa. Painosmäärä on 450 kpl.

alue_kulttuuri: 

Astu Rudolf Koivun satumaailmaan

Lohjan pääkirjastoon on rakennettu Rudolf Koivun kuvitusten mukainen satumetsä ja kuninkaan linna. Näyttelyssä voi mm. istahtaa valtaistuimelle tai syventyä kirjan pariin koko perheen voimin.

DSC_2910.JPG

"MIELIkuvitus Rudolf Koivun satumaailma" -näyttely sisältää sekä taiteilijan rakastettuja kuvitustöitä että kuvituksista rakennetun installaation. Näyttely on esillä Linderinsalinssa 25.2.2017 asti. Sen on suunnitellut helsinkiläinen taiteilija Alexander Reichstein, joka on erikoistunut lapsille suunnattujen näyttelyprojektien tuottamiseen.

-Tämä näyttely on tutkielma Koivun satumaailmasta, mutta myös hänen oma elämänsä heijastuu siihen. Niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät näyttelyyn sisälle kuin satukirjan sivuille, kertoo Reichstein.

Idea näyttelyn tuomisesta Lohjalle syntyi kuitenkin Lohjan Museon museoamanuenssin Iiris Kankaanpään mielessä.

-Ajattelin, että olisi ihanaa, jos olisi satu, jonka sisälle pääsee. Tämä sama näyttely on ollut esillä ennenkin, mutta silloin en päässyt itse katsomaan sitä. Otin sitten yhteyttä taiteilijaan ja kysyin, voisiko sen tuoda Lohjalle, Kankaanpää taustoittaa näyttelyä.

Näyttelyssä toden totta riittää katsottavaa monella tasolla lattiasta kattoon sen lisäksi, että näyttely etenee myös tilassa eteenpäin sadunomaisesti. Yhden ulottuvuuden tuo vielä Koivun töiden tekniikan seuraaminen, sillä työt saavat lisää väriä ja muuttuvat realistisemmiksi näyttelyn edetessä.

-Täällä voi viettää aikaa ja istahtaa alas. Esillä on, muodossa tai toisessa, toistasataa työtä, mutta se ei ole liikaa, kun ne on jaettu pieniin, rauhallisiin kabinetteihin, Reichstein sanoo.

-Tämä on tarkoitettu koko perheen näyttelyksi, jossa aikuinenkin viihtyy. Tällainen sokkelo on kuitenkin mahtava juttu etenkin lapsille, kommentoi museonjohtaja Eero Ahtela.

Moni aikuinenkin tulee luultavasti viihtymään näyttelyssä joko muistelemassa omasta lapsuudestaan tuttuja tarinoita tai ihailemassa taidokasta satumaailmaa.

-Näyttely ei ole suunnattu vain lapsille. Onhan jokainen aikuinenkin ollut lapsi ja se lapsi on edelleen jokaisen sisällä, Reichstein toteaa.

DSC_2917.JPG

Alexander Reichstein kertoo, että Rudolf Koivu loi satuhahmoja metsänpeikoista kuninkaallisiin.

 

Rikas satumaailma

Koivun töistä erottuu selkeitä teemoja. Etenkin metsä oli hänelle tärkeä paikka.

-Koivu jäi orvoksi Pietarissa ja muutti sitten Suomeen mummonsa luo. Koulussa hän ei viihtynyt, vaan vaelteli metsissä. Tuntuu melkein kuin hän olisi tutustunut siellä peikkoihin ja noitiin, kun ne ovat hänen töissään niin paljon esillä, Reichstein kertoo.

Monissa Koivun teoksissa toistuu myös eräs tietty asetelma.

-Monta kymmentä kertaa toistuu näkymä, jossa synkän metsän läpi näkyy linna. Se on kuin valo tai ihme jossain kaukana, Reichstein sanoo

Näyttelyssäkin kuljetaan metsän läpi kohti linnaa, johon päästään sisäänkin. Perillä odottaa valtaistuin, jolle voi istahtaa.

-Koivu kuvitteli kuninkaallista loistoa niin lännessä kuin idässäkin, vaikka hän ei itse koskaan päässyt käymään linnassa, Reichstein toteaa.

-Metsän ja palatsin välistä löytyy syvä vesi, joka oli Koivulle myös tärkeä elementti. Sieltä nousi pintaan erilaisia syvän veden otuksia. Yhdessä kritiikissäkin on mainittu, että niiden kautta alitajunta juhlii. Viimeinen tärkeä elementti ovat lentävät enkelit, noidat ja matot. Myös ne ovat esillä sekä näyttelyssä että ympäri kirjastoa, Reichstein kertoo.

Reichsteinin lempihahmoja ovat peikot.

-Ne ovat vähän rumia, mutta eivät pelottavia. Koivun peikot ovat ujoja. Noidat taas pelottavia.

DSC_2922.JPG

Rudolf Koivun kuvituksissa seikkailee monenmoista väkeä.

 

Pohja muille kuvittajille

Reichsteinin mielestä Koivu oli Suomen kuvittaja numero 1. Näyttelyllään hän haluaakin nostaa Koivun esille.

-Kuka muu on kuvittanut suomalaista metsää ja sen peikkoja ja noitia paremmin? Omassa mielessäni esimerkiksi noidat ovat juuri tällaisia. Koivu on luonut pohjan, jolle muut kuvittajasukupolvet ovat rakentaneet työnsä. Hänen vaikutteensa näkyvät edelleen, Reichstein sanoo.

-Suomessa hänet tuntevat kaikki, mutta Pietarissa eivät, vaikka hän on sieltä lähtöisin. Koivun kohtalo onkin mielenkiintoinen, koska hän teki valtavan tuotannon, mutta ei itse saanut siitä juuri palkkaa. Käyhän orpopojan kohtalo jatkuu edelleen, sillä hänen töitään käytetään paljon, mutta hänellä ei ole esimerkiksi omaa museota. Haluisinkin tehdä hänelle loistopaluun Pietariin ja toteuttaa sinne näyttelyn yhteen museoon. Siitä on jo neuvottelut käynnissä ja se on sisällytetty myös viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Tukea projektille ei ole kuitenkaan saatu, joten en tiedä, kompastuuko tämä rahoitukseen, Reichstein pohtii. 

DSC_2920.JPG

alue_kulttuuri: 

Elämäkerta Constantin Linderistä

Keisarin mies, Constatin Linder ja hänen maailmansa 1836–1908 vie lukijan aikaan, jolloin länsiuusimaalaiset aatelismiehet liikkuivat vaivatta Pariisin salonkien, Italian palatsien ja Siperian kaivosten välillä. Teos avaa niin Linderin uraa kuin persoonaakin.

LINDER.jpg

Aleksi Siltala (vas), Charlotte Wolff ja Henrik Meinander kirjan julkaisutilaisuudessa Mustion Linnassa.

 

Kirjan Keisarin mies, Constatin Linder ja hänen maailmansa 1836–1908 on kirjoittanut Charlotte Wolff, joka on Suomen Akatemian tutkija ja Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut 1700-luvun ja 1800-luvun aate- ja kulttuurihistoriaan.

-Aloin kirjoittaa Linderistä muutama vuosi sitten, koska hänen pojanpoikansa, hiljattain kuollut Mustion kartanon omistaja Magnus Linder halusi, että hänen isoisästään tehtäisiin nyansoitu elämäkerta, joka auttaisi ymmärtämään Constantin Linderin valintoja ja suvun aikaisemman historian merkitystä niille, kertoo Wolff.

Kyseessä on tietokirja, jonka lähteinä on käytetty ennen kaikkea arkistolähteitä eli pääosin Suomen kansallisarkistossa säilytettäviä, Linderin suvulle kuuluneita asiakirjoja, vanhoja sanomalehtiartikkeleita sekä aikaisempaa historiallista tutkimusta.

-Joskus tietoja piti tarkistaa kollegoilta; tämä koski esimerkiksi Constantin Linderin vaiheita hyvinkääläisellä Kytäjän kartanolla, joka oli kuulunut hänelle, mutta jonka arkistot eivät ole julkisesti saatavilla, Wolff kertoo.

Asiantuntija-apua antoi mm. Henrik Meinander, joka toimi teoksen tieteellisestä laadunvarmistuksesta vastanneen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hän toimii historian professorina Helsingin yliopistossa. Teos on julkaistu sekä suomen- että ruotsinkielisenä.
 

Constantin Linder

Constantin Linder (1836–1908) oli aatelismies, liikemies ja poliitikko, jonka elämänvaiheet osuivat yhteen Suomen historian kannalta merkittävien vaiheiden kanssa. Historiassa hänet tunnetaan siitä, että hän johti Suomen senaattia 1900–1905 ja toimi ministerivaltiosihteerinä eli Suomen asioiden esittelijänä Pietarissa ns. ensimmäisen sortokauden aikana 1905. Suomen ja Venäjän suhteissa hän edusti ns. myöntyväisyyslinjaa.

-Linder oli äärettömän kiehtova henkilö, joka eteni Suomen mittakaavassa korkeammalle Pietarissa kuin kukaan muu suomalainen. Hän on ollut myös historian tuomitsema, koska katsoi asioita suuremmasta perspektiivistä kuin vain Suomesta käsin, kommentoi Aleksi Siltala Kustannusosakeyhtiö Siltalasta, joka kustansi teoksen.

-Kirjani on tarina miehestä, joka on jäänyt historiassa häviäjien kirjoihin, osin oman politiikkansa takia ja osin siksi, että hänet leimattiin Suomen itsenäistymisen jälkeen venäläisen kenraalikuvernööri Bobrikovin kätyriksi. Hänen tarinansa tarjoaa myös esimerkin siitä, kuinka käy, jos poliitikko aliarvioi medioita ja kansalaisten yleistä mielipidettä, Wolff sanoo.

Linderiltä löytyy linkki lähialueellemme, koska Mustion Linna on kuulunut Linderien suvulle 1700-luvulta vuoteen 1940 ja uudestaan vuodesta 1985 lähtien.

-Constantin Linder peri Mustion Linnan serkultaan 1890-luvulla. Hän itse ei asunut Mustiolla, vaan antoi sen pian poikansa Hjalmar Linderin hoidettavaksi. Constantin Linderillä ei ollutkaan niin monia siteitä Lohjalle kuin pojallaan Hjalmar Linderillä, joka mm. perusti sinne sellutehtaan, Wolff kerto.

-Pikantti seikka suhteessani Constantin Linderiin oli, että isoisäni isä kuului niihin venäläistämispolitiikan vastustajiin, jotka Bobrikov juuri Linderin esityksestä karkotti Suomesta maanpakoon vuonna 1903. Tästä huolimatta olen pyrkinyt kirjoittamaan Linderille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen elämäkerran, historioitsijan etiikan mukaisesti, Wolff kertoo.

alue_kulttuuri: 

Suomalais-espanjalainen draamaelokuva esitetään Pusulan Ahjolassa

Jarmo Lampelan ohjaaman pitkän näytelmäelokuvan näytös pidetään Pusulassa, Maamiestalo Ahjolassa 18.12 klo. 16.30. Kyseessä on suomalais-espanjalainen draamaelokuva, jonka pääosissa nähdään espanjan lahjakkuuksien ohella myös suomen eturivin näyttelijöitä, kuten Laura Birn, Juha Kukkonen, Rea Mauranen sekä Jyrki Nousiainen.

Elokuva kertoo viidestä barcelonalaisesta kaveruksesta joilla on suuri unelma. Ensimmäinen miljoona tulisi tienata aivan sama miten, vaikka perustamalla tyylikäs baari. Tarkoitus pyhittää keinot, eikä suunnitelmien realistisuudellakaan ole niin väliä. Yritteliään Alman isoäidin asunto entisessä metallityöläisten talossa avaa kuitenkin arvaamattomia mahdollisuuksia. Kiinteistökeinottelu ei vain voisi sattua huonompaan aikaan; käänne tulee finanssikriisin julmassa muodossa. Kuplan puhjetessa kylmä perustajaurakoitsija saattaa itse huomata olevansa vedätetty ja helkkarinmoisessa pulassa, josta selviytyminen vaatii kekseliäisyyttä.

Näytös on avoin kaikille halukkaille ja lipun saa hankittua Ticketmasterin verkkokaupan kautta. Lipun voi ostaa myös sunnuntaina ovelta, tuntia ennen elokuvan varsinaista näytöstä.  

Elokuvan jälkeen on mahdollisuus keskustella paikalla olevien tekijöiden kanssa. Pusulan näytökseen ottavat osaa Jarmo Lampelan lisäksi mahdollisesti Rea Mauranen, Juha Kukkonen sekä Jyrki Nousiainen. 

alue_kulttuuri: 

Taidelainaamo kutsuu joulun alla Sammatissa

Sammatin entiselle kunnantalolle on avattu Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura ry:n näyttely ja taidelainaamo, jonne voi tulla sekä ihailemaan uusia teoksia että hankkimaan taidetta seinilleen.

taide3_0.jpg
Sammatissa kokeiltiin taidelainaamoa jo viime kesänä. Tuolloin se keräsi hyvin kävijöitä niin lohjalaisista kuin kesäasukkaistakin. Vierailijoita saapui ulkomaita myöten.

-Silloin meni hyvin, joten totesimme, että järjestetään lainaamo nyt ennen jouluakin. Kesällä väki oli ilahtunut siitä, että Sammatissa on lainaamo. He löysivät paikalle kesätorin ansiosta ja toivomme, että löytävät nytkin, kun paikka on jo tullut tutuksi ja Sammatissa järjestetään erilaisia joulutapahtumiakin, kertoo näyttelyn valvojana toimiva taiteilija Pekka Kainulainen.

Näyttely/taidelainaamo on avoinna ennen joulua, mutta sen aihepiiri ei kuitenkaan liity jouluun.

-Teemamme on ”taide on lahja”. Voi sen silti ajatella joululahjanakin ja ostaa aikaa kestävän, uniikin lahjan jollekulle, Kainulainen toteaa.

Esillä on piirustuksia, maalauksia, kortteja, koruja ja veistoksia. Aihepiireinä on mm. mytologia, maisemat, eläimet ja lapsuus. Tunnelmia löytyy niin maalta kuin urbaanistakin ympäristöstä.

Kainulaisen mielestä taidelainaamo on helpoin tapa ostaa taidetta, sillä hinnat ovat kohtuulliset, kun teokset ostetaan suoraan taiteilijoilta ilman välikäsiä. Teokset voi myös maksaa joko kerralla kokonaan tai osissa ilman korkoa. Teoksia voi jopa sovittaa rauhassa seinälleen ja päättää myöhemmin, haluaako ostaa teoksen kokonaan vai ihailla sitä vain jonkin aikaa.

taide1_0.jpg

Taiteilija Pekka Kainulainen valvoo näyttelyä ja keskustelee kävijöiden kanssa mielellään kaikesta taiteeseen liittyvästä.

 

Taiteilijan työ ja seura tutuksi

Esillä on noin kymmenen lohjalaisen taiteilijan teoksia. Joukossa on sekä harrastajia että ammattitaiteilijoita.

-Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura pyrkii vahvistamaan ammatillista asennetta eli tekeminen voi olla hyvinkin täysipainoista, vaikka se ei leipätyö olisikaan. Missä menee ammattilaisen ja harrastajan raja? Asenne sen ratkaisee, Kainulainen sanoo.

Seura haluaa myös laajentaa toimintaansa niin, että mukaan saataisiin uusia taiteilijoita ympäri läntistä Uuttamaata.

-Olisi hauska tavata taiteilijoita koko tuolta alueelta. Verkostoituminen on taiteilijoille tärkeää, hän sanoo.

Kainulainen keskustelee mielellään kävijöiden kanssa mm. teoksista, taiteesta, taidelainaamosta ja taiteen tekemisestä.

-Esimerkiksi monet taiteen opiskelun aloittaneet haluavat kysyä tekniikoista. Myös seuramme kiinnostaa ihmisiä. Haluamme seurana tuoda ihmisille tutuksi taiteilijoiden ammattia ja paikallisia taiteilijoita. Heitä työskentelee Lohjalla paljon. Haluamme näyttää, että taiteilija on osa yhteiskuntaa ja hänellä on jotain annettavaa, mutta etuoikeutettuja taiteilijat eivät ole, vaikka niin välillä ajatellaan, Kainulainen kertoo.

 

Taiteen avulla voi tutkia maailmaa

Kainulaisella on lainaamossa esillä myös omia teoksiaan, kuten kuvituksia, joita hän on tehnyt Amorphis-yhtyeen sanoituksista kertovaan kirjaan. Kainulainen on myös sanoittanut Amorphiksen kappaleita.

-Minua kiinnostaa se, miten eri taiteenlajit ruokkivat toisiaan. Tein 120 piirustusta, kun Amorphiksen musiikki soi taustalla, Kainulainen kertoo.

Uteliaisuus on johdattanut niin Kainulaisen kuin monet muutkin ihmiset tekemään taidetta.

-Taide on väline, jolla pääsee tutkimaan maailmaa. Maailma on kummallinen paikka ja ihmiset ovat kummallisia olentoja. Haluan tutkia sitä, mitä tämä kaikki on.

-Taiteen avulla voi kokeilla, tutkia ja tuottaa iloa niin itselleen kuin toisillekin. On hieno kokemus, jos saa taiteen avulla välitettyä jonkin viestin toiselle ihmiselle. Taide voi olla myös siten hieno ja merkityksellinen lahja, Kainulainen sanoo.

Taidelainaamo on avoinna 23.12. asti joka päivä kello 12.00-18.00 Sammatin entisessä kunnantalossa (Lönnrotintie 11).

taide2_0.jpg

alue_kulttuuri: 

Lohjalaiskirjailijan kynästä lähti historiallinen meriseikkailu

Raoul Johnsson on kirjoittanut lukuisia teoksia, jotka käsittelevät mm. merta, saaristoa, merenkulkua ja historiaa. Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut kertoo merkittävän, mutta osin unohdetun suomalaisen meriupseerin tarinan.

Kirjailija Raoul Johnsson löysi Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut -kirjan päähenkilön kirjoittaessaan toista teosta (Kustaa III ja suuri merisota).

-Otto Henrik Nordenskjöld kiinnosti minua, joten aloin etsiä aineistoa. Se oli aikamoista salapoliisityötä. Internetistä löytyy vihjeitä mm. kirjoista, joita olen tilannut ja lainannut. Yksi vihje johtaa toiseen, Johnsson kertoo.

Tiedon murusia on löytynyt erikoisemmistakin paikoista.

-Vein lehtiä lehtiroskikseen Karkalin niemessä ja löysin sieltä 1800-luvulta peräisin olevan kirjan Kustaa III:n miehet. Siinä kerrottiin yksi hyvin keskeinen asia Nordenskjöldistä, Johnsson kertoo.

Aivan tuore tuttavuus Nordenskjöld ei silti Johnssonille ollut.

-Nordenskjöld on Mäntsälästä kotoisin ja kävin kerran nuorena hänen syntymäkodissaan, kun tein yhtä tv-pätkää.

Meri toistuu aiheena monessa Johnssonin teoksessa. Miehen kiinnostus merta kohtaa juontaa juurensa lapsuudesta asti.

-Kesät olen viettänyt lapsesta saakka Lohjalla, mutta silloin asuin vielä Helsingissä, joten meri ja Suomenlinna olivat ihan vieressä. Sittemmin olen mm. harrastanut urheilusukellusta ja tehnyt hylkytutkimuksia, Johnsson kertoo.

-Meri on kaunis ja juhlallinen. Kun katsoo ulapalle, tulee tunne, että täältä voi jatkaa matkaa kauas. Meri on myös runollinen ja pelottava ja merellä on tapahtunut paljon viikingeistä ristiretkiin, Johnsson selventää meren kiehtovuutta.

DSC_2403.JPG

Raoul Johnssonin meriseikkailuteos perustuu historian todellisiin tapahtumiin. 

 

Nykypäivä juontuu historiasta

Muut Johnssonin teokset ovat tietokirjoja, mutta Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut hän määrittelee historialliseksi romaaniksi. Merisodasta sellaisia ei juuri ole Suomessa ennen tehty. Kirjan tapahtumat on pyritty kuvaaman faktojen pohjalta, tunnelmat ja kuvaukset puolestaan ovat fiktiota. Mutta onko fakta todella faktaa?

-Faktojen kohdalla historiantutkimuksessa on se ongelma, että raportteja on kirjoitettu omaksi eduksi. Välillä ei edes tunnu siltä, että eri raportit kertovat samasta taistelusta, Johnsson muistuttaa.

Jotain kuitenkin tiedetään. Nordenskjöldistä erikoisen tekee se, että hän nousi vaatimattomista oloista hyvin merkittävään asemaan Suomen tärkeimmäksi meriupseeriksi. Vähäisestä kielitaidostaan huolimatta hän haki kokemusta esimerkiksi Englannin ja Ranskan laivastoista ja nousi lopulta kuninkaan luottomieheksi.

-On viehättävää ajatella, mihin asti hän Mäntsälästä pääsi, kun tietää, millainen maailma oli 200-300 vuotta sitten, Johnsson toteaa.

Mitä merkitystä Nordenskjöldillä ja kirjalla sitten on meille nykyihmisille?

-Näen sen tärkeäksi, että meillä on henkilöitä, jotka ovat uskaltaneet ja halunneet tehdä suuriakin asioita. Ihmisen pitää hyödyntää mahdollisuuksiaan, jos vain on vähän uskallusta. Toiseksi maailma, jossa nyt elämme, on jatkumo. Sen periaatteet ja asetelmat juontuvat historiasta. Ihmisten olisikin hyvä tietää enemmän historiastaan, Johnsson perustelee.

Historian tietämys tuo perspektiiviä arkielämäänkin, kun tietää mitä missäkin paikoissa on tapahtunut. Sillä silmällä Johnssonkin katselee Helsinkiä ja Suomen rannikkoa. Johnsson toteaa, että kirjallisuuden tehtävä on nostaa esiin elämän asioita, historian tuntemus lienee yksi niistä. Jotain historian merkityksestä kertoo ehkä sekin, että Johnsson toteaa presidentti Paasikiven pitäneen Venäjän historiaa yöpöydällään.

 

Kirjeet kertovat

Kirja kertoo menneen ajan elämän ja tapahtumien lisäksi myös johtamisesta ja sen ongelmista.

-Se on ajankuvauksen suomalaisen miehen matkasta maailmalle, Johnsson tiivistää.

Päähenkilöstäkin nähdään monta puolta, sillä hän oli myös hellä isä, joka lähetti matkoiltaan lahjoja kotiin. Yksityiselämän tiedot perustuvat mm. kirjeisiin, joita on tuolta ajalta säilynyt paljon.

-100 vuoden päästä meidän ajastamme ei ole vastaavia kirjoituksia, koska mitään ei ole paperilla, vaikka nykyään vaihdetaankin todella paljon viestejä. Siten meidän aikamme on kaikessa rikkaudessaan tavallaan köyhempää, Johnsson pohtii.

Ennen kaikkea Johnsson toivoo, että ihmiset löytävät kirjasta mielenkiintoisen meriseikkailun. Nordenskjöld esimerkiksi pelasti Ruotsin laivaston ammattitaidollaan lähes varmalta tuholta.

-Tässä on todellinen henkilö, joka on tehnyt oikeasti samat asiat kuin monet englantilaisen fiktiokirjallisuuden seikkailijat, Johnsson vertaa.

Tarina on myös siinä mielessä onnellinen, että monet taistelut läpi käynyt Nordenskjöld selvisi niistä kaikista. Maihin palattuaan hän sitten hoiti samalla kunnianhimolla myös viljelyksiään kuin aiemmin Ruotsin laivastoa.

Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut on kustantanut John Nurmisen Säätiö.

alue_kulttuuri: 

Sammattilaiset yhdistykset tarjoavat teatterimatkan

DSC_2365.JPG

Näytelmä Hiiden-eukon joululahjat on kaikkien katsottavana Tytyrin kaivosmuseossa. Tarina alkaa siitä, kun Hiiden-eukko livahtaa ulos kaivoksesta Hiiden peikon (Tuomo Laine) nukkuessa.  

 

Sammattilaiset yhdistykset tarjoavat sammattilaisille lapsille mahdollisuuden tutustua Tytyrin kaivokseen ja päästä näkemään sekä Tytyrin kaivoskierroksen että Vaahterateatterin esittämän joulunäytelmän Hiiden-eukon joululahjat, jota esitetään 9.12-18.12. kaivosmuseossa. Jouluretki on osallistujille ilmainen bussikuljetuksineen.

-Vaahterateatteri on perustettu vuonna 2007, ja olemme siitä lähtien tarjonneet sammattilaisille perheille mahdollisuuden ilmaiseen joulunäytelmään. On hienoa, että yhdistykset lähtivät mukaan toteuttamaan retkeä, niin saimme järjestettyä kuljetuksenkin, kertoo Tuomo Laine Vaahterateatterista.

Laine sanoo, että kyseinen sammattilaisten yhdistysten yhteinen voiman näytös sopii hyvin Suomi 100 -teemaan ”Tehdään yhdessä”.

-Sammatissa on totuttu tekemään yhteistyötä, siitä viimeisimpänä esimerkkinä on Haamujen kierros. Tulossa puolestaan on keväällä järjestettävä Kotokontupäivä 8.4.2017.

Retken mahdollistavat LC Karjalohja-Sammatti, Sammatin maamiesseura ry, Sammatin maaseutunaiset ry, Sammatin martat ry, Sammatin MLL, Sammatin nuorisoseura ry, Sampoyhdistys ry, Vaahterateatteri ry ja Viidakkorumpu ry.

Sammatin väen jouluretki järjestetään 17.12. (lähtö Sammatin torilta kello 13.15 ja paluu samaan paikkaan n. kello 16.30). Mukaan mahtuu 90 osallistujaa. Tällä hetkellä retki on täynnä, mutta vapaita paikkoja voi tiedustella Tuomo Laineelta (0400 318 708).

alue_kulttuuri: 

Millainen oli lohjalaisten joulu sata vuotta sitten?

Joulua on vietetty satojen vuosien ajan, mutta joulunviettoon kuuluvat tavat ovat vaihdelleet ajasta ja paikasta riippuen. Millaisia perinteitä lohjalaisten jouluun kuului 1900-luvun alkupuolella? Koristeltiinko koti joulua varten? Millaisia herkkuja joulupöytä tarjosi? Entä mitä lahjapaketeista löytyi ja kenelle lahjoja sata vuotta sitten annettiin?
Lohjan paikallishistorian asiantuntija Torsti Salonen kertoo menneiden vuosien joulunvietosta ti 13.12. kello 9.00. Tilaisuus järjestetään Apuomenan Punakaneli-järjestötilassa (os. Suurlohjankatu 21-23 A, Lohja). 

alue_kulttuuri: 

Mikael Konttinen ja jouluista jazzia kirjastossa

Soiva kirjasto -konsertissa Lohjan pääkirjastossa kuullaan jouluista jazzia to 8.12. kello 19.00, kun Mikael Konttinen saapuu solistiksi Joulupukin joulujazzeihin. Sympaattinen Mikael Konttinen nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun yli kaksi miljoonaa tv-katsojaa näki hänet esiintymässä vuoden 2006 itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa Kaartin Soittokunnan solistina. Vuoden viimeisessä Soiva kirjasto -konsertissa esiintyy myös Lohjan kaupunginorkesterin oma puhallinkvintetti. Konserttiin on vapaa pääsy.

kontti.jpg

Mikael Konttinen

alue_kulttuuri: 

Lions Club Vihti/Hiidenvesi lanseeraa Vihti-kalenterin

vihti12.jpg

Pian Vihdin kunnassa seiniä somistaa Vihti-aiheinen 2017-vuosikalenteri. Vihdin eri kyläkeskuksista kootut harvinaiset kuvat nostavat esiin palan Vihdin upeaa historiaa. Vihti-kalenteri tuo hieman vanhemmalle väelle muistoja siitä, miltä Vihti on näyttänyt kauan sitten. Nuoremmat taas voivat miettiä, tunnistavatko kalenterin kuvista tutut paikat. Kiitos kalenterin kuvista kuuluu Vihdin Museolle.

Lions Club lanseeraa kalenterin yhtenä hyväntekeväisyyttä tukevista kampanjoista. Kalenterin tuottamiseen ja taittoon osallistuneet sponsorit ovat kalenterissa näkyvästi esillä koko vuoden.

-Lions Club Vihti/Hiidenvesi kiittää lämpimästi kaikkia mukaan lähteneitä. Itse kalenterin myyntituotot menevät lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen Vihdin kunnan alueella oleville kohderyhmille, Lionsien tämän kauden presidentti Topi Jokiranta muistuttaa.

Kalenteria myydään Naistenmessuilla 10.12.-11.12. Lisäksi sitä myyvät urheiluseurat, leijonat ja hyväntekeväisyyskampanjaan osallistuneet tahot.

 

Lions mukana auttamassa

Lions Club Vihti/Hiidenvesi toimii Vihdin kunnan alueella ja on kansainväliseen Lions-liittoon kuuluva paikallinen hyväntekeväisyysjärjestö. Kohderyhminä ovat muun muassa lapset ja nuoret, syrjäytymisvaarassa olevat sekä erityispalvelua vaativat ryhmät.

-Tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia elämyksiin, kokemuksiin ja harrastamiseen. Lisäksi haluamme tarjota aktiviteeteillamme palvelua elämiseen ja asumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja virikkeelliseen elinympäristöön, sanoo Jokiranta.

Vuonna 2015 Lions Club Vihti/Hiidenvesi jakoi noin 11 500 euroa suorina ja epäsuorina avustuksina kohderyhmille. Avustusmuotoina toimivat muun muassa stipendit, raha- ja tavaralahjoitukset sekä vastikkeettomat avustustehtävät.

vihti22.jpg

alue_kulttuuri: 

Sivut

 
Tilaa syöte Kulttuuri