Kulttuuri

Mainos

Lohjan kaupunginorkesterin kevään konserttikausi avataan Crusellilla Pusulassa

kimmo.jpg

Kimmo Leppälä

 

Sunnuntaina 15.1. klo 15 kuullaan Lohjan kaupunginorkesterin kevätkauden ensimmäinen konsertti Pusulan kirkossa. Konsertin ohjelmassa on B.H. Crusellin Duo kahdelle klarinetille n:o 1 F, op.6 sekä kvartetto klarinetille ja jousitriolle Es, op.2 ja E. Melartinin trio huilulle, klarinetille ja fagotille op.154. kokoonpanossa soittavat Kimmo Leppälä, klarinetti, Jyri Nissilä, klarinetti, Mari Kunnari, huilu, Eero Toikka, fagotti, Sakari Sallinen, viulu, Lauri Poijärvi, alttoviulu ja Jukka Tyrväinen, sello. Crusell-konserttien toinen osa kuullaan 15.3. Sammatin kirkossa.

Lippuja voi ostaa ennakkoon www.netticket.fi, Lohjan asiakaspalvelukeskus, Lohjan Matkailu, Karjalohjan, Virkkala, Sammatin ja Saukkolan kirjastot, Prismat Lohjalla ja Nummelassa sekä kaikki Suomen NetTicketin myyntipisteet. Lippuja saa myös ostaa tuntia ennen konserttia ovelta

Pohjolan ensimmäinen tunnettu säveltäjä oli Bernhard Crusell, joka vietti lapsuutensa Nurmijärvellä. Bernhard Crusell osoitti jo nuorena musikaalisia taipumuksia. Crusell tuli tunnetuksi ennen muuta luovana säveltaiteilijana, joka etupäässä sävelsi klarinetille. Aikanaan hän oli Pohjolan tunnetuin säveltäjä, jonka teoksia esitettiin paljon. Tunnetuin hänen sävellyksistään on hymni Oi, terve Pohjola. Crusellin tuotantoon kuuluu muun muassa neljä konserttia klarinetille, kolme kvartettia, näytelmän Pikku orjatar musiikki sekä 12 laulua Tegnérin runoelmaan Frithiofin satu. Bernhard Crusell käänsi ruotsiksi monia oopperatekstejä, kuten Figaron häät, Sevillan parturi, Fra Diavolo ja Mykät.

Erkki Melartin on kamarimusiikissa Sibeliuksen ohella toinen voimahahmomme jälkiromantiikan ja varovaisen modernismin tyylisuunnissa. Hänen neljä jousikvartettoaan (1896—1910) muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden, jossa säveltäjä osoittaa suurten muotojen hallintaa. Ne muodostavat yhtä täyspätöisen sarjan kuin Sibeliuksen neljä kvartettoa (1885—1909).

Lisäksi Melartin sävelsi kaksi viulusonaattia (1899, toinen ilman vuosilukua), trion huilulle, klarinetille ja fagotille (1929) sekä jousitrion op. 133 (1920-luku) ja sovitti toisen pianosonatiininsa sonaatiksi huilulle ja harpulle.

 

CRUSELL 1

su 15.1.2017 klo 15 Pusulan kirkko

Kimmo Leppälä, klarinetti

Jyri Nissilä, klarinetti

Mari Kunnari, huilu

Eero Toikka, fagotti

Sakari Sallinen, viulu

Lauri Poijärvi, alttoviulu

Jukka Tyrväinen, sello

B.H. Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 1 F, op.6

E. Melartin: Trio huilulle, klar., fagotille op.154

B.H. Crusell: Kvartetto klarinetille ja jousitriolle Es, op.2

www.netticket.fi

 

CRUSELL 2

ke 15.3.2017 klo 19 Sammatin kirkko

Kimmo Leppälä, klarinetti

Jyri Nissilä, klarinetti

Mari Kunnari, huilu

Keijo Silventoinen, oboe

Eero Toikka, fagotti

Sakari Sallinen, viulu

Lauri Poijärvi, alttoviulu

Jukka Tyrväinen, sello

B.H. Crusell: Duo kahdelle klarinetille n:o 2 dm, op.6

E. Marvia: Kvartetto huilulle, ob, klar, fag.

B.H. Crusell: Kvartetto klarinetille ja jousitriolle cm, op.4

www.netticket.fi

alue_kulttuuri: 

Johanna Tuomola hakee esilukijoita uudelle dekkarilleen

lukijat1.jpg

Lohjalaisen kirjailijan Johanna Tuomolan uusi esilukijakampanja alkoi 2.1. Esilukijana pääsee mukaan vaikuttamaan kesäkuussa 2017 julkaistavan, Kun eilinen oli toinen, jännityskirjan lopulliseen muotoon.

-Kesäkuussa 2016 julkaistu dekkaritrilogian ensimmäinen osa Valheiden vangit osoitti, että laajaan esilukijaryhmään turvautuminen auttaa kirjan viimeistelyssä, Tuomola toteaa.

Viime vuonna esilukijoiksi ilmoittautui 186 henkilöä. Tuolloin 36 innokasta lukijaa pääsi kahlaamaan käsikirjoituksen läpi ja antamaan tärkeää palautetta. Kirjan kiitossanoista selviää, että esilukijat tekivät monenlaisia huomioita käsikirjoituksesta: ”Arto Porvarin huomioiden ansiosta kirjaan tuli lyhyt lisäys Leevin Imatran-vierailuun liittyen. Kirsi Inkinen, Tapani Aulu, Lina Haapalainen ja Anna Pitko pitivät käsikirjoitusvaiheessa Anniinan roolia liian mitäänsanomattomana, ja toivottavasti onnistuin korjaamaan tilanteen hitusen paremmaksi. Viimeisen luvun kirjoitin kokonaan uudelleen mm. Juhani Aunolan, Mintti Raassinan ja Karita Broströmin huomioiden ansiosta. Juha Vauhkonen kaipaili Saaran hahmoon omaa luonnetta, minkä yritin toteuttaa muutamalla lisäkohdalla, jotka toivottavasti toimivat halutusti. Leena Sirviötä ja Kati Sahiluomaa voi kiittää siitä, että valmiissa kirjassa laudat eivät enää hapsota, vaan ne repsottavat. Petri Löf valisti minua sikarin polttamisessa. Hanna Vainionpää ja Minna Puronaho vaikuttivat alkukohtauksen pieniin muutoksiin. Matti Pitkäselle ja Tutta Periviidalle kiitokset hyvien huomioiden lisäksi omien nimiensä luovuttamisesta kirjan hahmojen käyttöön ”

-Jos ilmoittautuvia riittää tänäkin vuonna, 40 heistä saa käsikirjoituksen luettavakseen. Esilukijoiden kesken arvotaan viisi 50€ lahjakorttia Suomalaiseen kirjakauppaan. Ja totta kai jokainen esilukijaurakkansa suorittanut saa oman signeeratun kappaleensa heti kirjan julkaisun jälkeen kesäkuussa. Lisäksi pari ”nimiroolia” on mahdollisille halukkaille jälleen tarjolla, Tuomola kertoo.

Esilukijaksi voi ilmoitukset sähköpostilla 15.01. mennessä osoitteeseen johanna@johannatuomola.com. Lisätietoja: www.johannatuomola.com ja www.facebook.com/jtuomola2.

alue_kulttuuri: 

Joulupukki valmistautuu jo aattoa varten

Aattona monessa kodissa odotetaan punanuttuista vierasta iloisella jännityksellä. Ikkunoista kurkitaan, vilahtaako pihalla ehkä tontun lakki tai kilahtaako kulkunen.

DSC_3300.JPG

Joulupukki toivottaa kaikille rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta!

 

Joulupukki odottaa jo kovasti aattoa ja lahjojen jakamista kilteille lapsille.

-Minulle kuuluu hyvää, vaikka kiirettä on ollut. Tontut ovat auttaneet ja jouluvalmistelut ovat sujuneet hienosti, Joulupukki kertoo.

Joulupukin on voinut nähdä jo ennen aattoakin, sillä hän kertoo vierailleensa mm. Lohjan Citymarketissa ja Martin pihassa. Jouluaattona hän herää aikaisin aamulla ja lähtee lahjojen jakokierrokselleen. Aivan joka paikkaan hän ei ehdi itse, joten tarvitaan myös varapukkeja ja tonttuja. Pääasiahan on, että lahjat löytävät perille vastaanottajilleen. Entä se ikuinen huolenaihe, jos lunta ei olekaan, pääseekö pukki perille?

-Autolla tullaan, jos poroilla ei pääse, Joulupukki rauhoittelee.

DSC_3307.JPG

Kuuluuko jo kulkusen kilahduksia, näkyykö punanutun vilahduksia?

 

Keskusteluja lasten kanssa

Joulupukki on ehtinyt jakaa lahjoja vuosikausia, joten hänellä on pitkän ajan kokemusta suomalaisesta joulun vietosta. Joskus hänkin on silti ollut nuori ja vasta aloitellut lahjojen jakamista.

-Kyllä se jännitti, kun olin ensimmäisen kerran jakamassa lahjoja, mutta lapset ottivat minut hyvin vastaan.

Joulupukki kertoo, että yleisimpiä lahjoja ovat lelut, vaatteet ja makeiset.

-Monenlaista näkee. Kyllä lapset laman aikaankin lahjansa saavat, jos ovat olleet kilttejä. Lahjat ovat jopa tulleet rahallisesti arvokkaammiksi. Kännyköitä toivotaan paljon, hän toteaa.

Joulupukille aaton puuhat ja lasten ilo tuovat hyvän mielen. Hän kertoo, että monessa paikassa lapset laulavat pukille. Ennen lahjojen jakoa myös keskustellaan ja otetaan valokuvia pukin kanssa. Yksi yleisimmistä kysymyksistä on, kuinka vanha Joulupukki on.

-Kyllähän minä aika vanha jo olen, ainakin 100-vuotias, hän laskee.

Myös sitä kysytään, onko pukki ottanut Joulumuorin ja tontutkin matkaan.

-Joskus he ovat mukana, mutta tontut ovat aika ujoja ja jäävät mielellään Korvatunturille. Jos muori on mukana, hän voi lukea paketeista nimiä, jos itse en näe, Joulupukki kertoo.

Osa lapsista on niin malttamattomia, että kaikkia lahjoja ei ehditä jakaakaan, kun lapset jo rientävät avaamaan niitä.

-Viimeiseksi lapset sanovat, että muista tulla ensi vuonna uudelleen. Minä vastaan, että kyllä pukki koittaa muistaa, Joulupukki naurahtaa.

DSC_3310.JPG

Lahjavarastoon menossa?

 

Toive lapsille

Joulupukille joulumieli syntyy mm. joululauluista ja joulusaunasta. Myös hautausmaalla käynti ja kynttilän sytyttäminen kuuluvat pukin aattoon.

-Vesa-Matti Loirin Näin sydämeeni joulun teen on hyvä kappale. Kun lahjat on jaettu lapsille, menen kotiin ja jaan siellä vielä perheelle lahjat. Sitten pääsen syömään kinkkua, juomaan glögiä ja saunomaan omaan saunaan, hän kertoo.

Joulun merkityksen hän löytää Jeesuksesta.

-Jeesuksen syntymä oli tärkeä asia. Kaikki eivät nykyään ehkä muista sitä, hän toteaa.

Joulun jälkeenkään pukki ei heittäydy kokonaan lomalle.

-Lapsilta tulee kirjeitä vielä joulun jälkeenkin. Niitä aletaan sitten alku vuodesta lukea ja laittaa lahjoja valmiiksi seuraavaa joulua varten, hän kertoo.

Lapset toivovat lahjoja Joulupukilta, mutta pukillakin on yksi toive lapsille.

-Kännykän ja tabletin käyttöä kannattaa vähentää. On vaarallista, kun liikenteessä keskitytään niihin, eikä käytetä heijastintakaan. Tontut ovat kertoneet, että sellaista näkee nykyään, hän harmittelee. 

alue_kulttuuri: 

Lohjan saaristosta -aikaa ja taikaa

saaristoo3.jpg

Kannen kuvat ovat I.K.Inhan ja Katja Rannan ottamia.

 

Lohjan saaristo -aikaa ja taikaa -kirja julkistettiin 15.12 Lohjansaaren Seurantalolla. Kirja kuljettaa lukijaansa Pikkusillalta Jalassaaren läpi aina Lohjansaaren Ruosniemeen asti. Matkalla piipahdetaan useissa reitin varrelle sijoittuvissa saarissa. Joissakin vain käydään, toisissa tutustutaan saaren elämään tarkemmin. Tapahtumien ja tarinoiden alku juontuu usein jo 1800-luvulta, mutta kirjassa kuvataan erityisesti Lohjan saariston asukkaiden elämää 1900-luvulla. Teoksessa päädytään myös aivan tuoreimpiin tapahtumiin 2010-luvulle.

Kirjassa on sivuja 360 ja se on tehty talkoilla, kuinkas muutenkaan. On kulunut jo yhdeksän vuotta siitä, kun kirjan tekemistä kokoonnuttiin pohtimaan ensimmäisen kerran. Kirjoittajia teoksella on runsaasti. Heistä löytyy niin vakituisia asukkaita, kesäasukkaita kuin myös entisiä saarelaisiakin. Kirjan julkaisija on Lohjan Saaristo -seura ry.

Kirjaa myydään Lohjan Saaristo -seuran järjestämissä tilaisuuksissa, Parturi-Kampaamo Sa-Tassa, Hilman Herkussa Virkkalassa, Lohjan Matkailupalvelukeskuksessa, Kahvila Liisassa ja Lohjan Museossa.

saaristoo1.jpg

Kirjan tekijät näkivät tuotoksensa ensimmäistä kertaa 15.12. Tapio Heljävaara (vas), Timo Koponen, Pertti Hirvonen, Olli Toivonen, Raija Vähätupa, Pirjo Sjögren ja Leena Salonen. (Kuva: Katja Ranta)

saaristoo2.jpg

Ennen virallista julkistamistilaisuutta ”suoritettiin” joulukuisessa auringonvalossa tekijöiden vapaakappaleiden allekirjoittaminen. Raija Vähätupa (vas), Leena Salonen, taustalla jo julkistamistilaisuuteen osallistuvia, Timo Koponen, Pertti Hirvonen ja Tapio Heljävaara. (Kuva: Katja Ranta)

alue_kulttuuri: 

Nummela-teos avaa Vihdin lähihistoriaa

nummelakirja.jpg

Nummela -pikku kylästä kasvuvoimaiseksi Vihdin keskukseksi -teos julkaistiin 14.12. Nummelan kylästä on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt vireä ja vetovoimainen Vihdin keskustaajama. Nummelan Kilta ry on vuodesta 1965 toiminnallaan ollut vaikuttamassa Nummelan positiiviseen kehittymiseen ja siten edistänyt koko Vihdin yhteiskunnallista, taloudellista ja sivistyksellistä hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

Nummelan Kilta ry:n täyttäessä 50 vuotta vuonna 2015 nähtiin tarkoituksenmukaiseksi tarkastella kokonaisuutena Nummelan taajaman kehitystä Vihdin kasvuvoimaiseksi keskukseksi. Päätoimittajaksi kutsuttiin Pentti Kurunmäki, jolla on tuntuvaa näyttöä vastaavista historiateoksista aikaisemmin. Nummelan kylän varhaishistorian osuuteen paneutui kiltaveli Mikko Yli-Rosti, jonka ansiot aiheesta ovat tunnustetut.

Joulukuussa valmistuvat Nummela-teos avaa oivallisesti Vihdin nykyisen kuntakeskuksen synty- ja lähihistoriaa sekä erityisesti toiminnallista kehitystä viimeisen 50 vuoden aikana. Tähän on myös Nummelan Killalla ollut merkittävä rooli vaikuttajaorganisaationa, talkoohengen nostattajana ja toimeenpanijana.

Nummela-teos on myynnissä Nummelan Kirjakaupassa ja Vihdin Kirja-Aitassa. Painosmäärä on 450 kpl.

alue_kulttuuri: 

Astu Rudolf Koivun satumaailmaan

Lohjan pääkirjastoon on rakennettu Rudolf Koivun kuvitusten mukainen satumetsä ja kuninkaan linna. Näyttelyssä voi mm. istahtaa valtaistuimelle tai syventyä kirjan pariin koko perheen voimin.

DSC_2910.JPG

"MIELIkuvitus Rudolf Koivun satumaailma" -näyttely sisältää sekä taiteilijan rakastettuja kuvitustöitä että kuvituksista rakennetun installaation. Näyttely on esillä Linderinsalinssa 25.2.2017 asti. Sen on suunnitellut helsinkiläinen taiteilija Alexander Reichstein, joka on erikoistunut lapsille suunnattujen näyttelyprojektien tuottamiseen.

-Tämä näyttely on tutkielma Koivun satumaailmasta, mutta myös hänen oma elämänsä heijastuu siihen. Niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät näyttelyyn sisälle kuin satukirjan sivuille, kertoo Reichstein.

Idea näyttelyn tuomisesta Lohjalle syntyi kuitenkin Lohjan Museon museoamanuenssin Iiris Kankaanpään mielessä.

-Ajattelin, että olisi ihanaa, jos olisi satu, jonka sisälle pääsee. Tämä sama näyttely on ollut esillä ennenkin, mutta silloin en päässyt itse katsomaan sitä. Otin sitten yhteyttä taiteilijaan ja kysyin, voisiko sen tuoda Lohjalle, Kankaanpää taustoittaa näyttelyä.

Näyttelyssä toden totta riittää katsottavaa monella tasolla lattiasta kattoon sen lisäksi, että näyttely etenee myös tilassa eteenpäin sadunomaisesti. Yhden ulottuvuuden tuo vielä Koivun töiden tekniikan seuraaminen, sillä työt saavat lisää väriä ja muuttuvat realistisemmiksi näyttelyn edetessä.

-Täällä voi viettää aikaa ja istahtaa alas. Esillä on, muodossa tai toisessa, toistasataa työtä, mutta se ei ole liikaa, kun ne on jaettu pieniin, rauhallisiin kabinetteihin, Reichstein sanoo.

-Tämä on tarkoitettu koko perheen näyttelyksi, jossa aikuinenkin viihtyy. Tällainen sokkelo on kuitenkin mahtava juttu etenkin lapsille, kommentoi museonjohtaja Eero Ahtela.

Moni aikuinenkin tulee luultavasti viihtymään näyttelyssä joko muistelemassa omasta lapsuudestaan tuttuja tarinoita tai ihailemassa taidokasta satumaailmaa.

-Näyttely ei ole suunnattu vain lapsille. Onhan jokainen aikuinenkin ollut lapsi ja se lapsi on edelleen jokaisen sisällä, Reichstein toteaa.

DSC_2917.JPG

Alexander Reichstein kertoo, että Rudolf Koivu loi satuhahmoja metsänpeikoista kuninkaallisiin.

 

Rikas satumaailma

Koivun töistä erottuu selkeitä teemoja. Etenkin metsä oli hänelle tärkeä paikka.

-Koivu jäi orvoksi Pietarissa ja muutti sitten Suomeen mummonsa luo. Koulussa hän ei viihtynyt, vaan vaelteli metsissä. Tuntuu melkein kuin hän olisi tutustunut siellä peikkoihin ja noitiin, kun ne ovat hänen töissään niin paljon esillä, Reichstein kertoo.

Monissa Koivun teoksissa toistuu myös eräs tietty asetelma.

-Monta kymmentä kertaa toistuu näkymä, jossa synkän metsän läpi näkyy linna. Se on kuin valo tai ihme jossain kaukana, Reichstein sanoo

Näyttelyssäkin kuljetaan metsän läpi kohti linnaa, johon päästään sisäänkin. Perillä odottaa valtaistuin, jolle voi istahtaa.

-Koivu kuvitteli kuninkaallista loistoa niin lännessä kuin idässäkin, vaikka hän ei itse koskaan päässyt käymään linnassa, Reichstein toteaa.

-Metsän ja palatsin välistä löytyy syvä vesi, joka oli Koivulle myös tärkeä elementti. Sieltä nousi pintaan erilaisia syvän veden otuksia. Yhdessä kritiikissäkin on mainittu, että niiden kautta alitajunta juhlii. Viimeinen tärkeä elementti ovat lentävät enkelit, noidat ja matot. Myös ne ovat esillä sekä näyttelyssä että ympäri kirjastoa, Reichstein kertoo.

Reichsteinin lempihahmoja ovat peikot.

-Ne ovat vähän rumia, mutta eivät pelottavia. Koivun peikot ovat ujoja. Noidat taas pelottavia.

DSC_2922.JPG

Rudolf Koivun kuvituksissa seikkailee monenmoista väkeä.

 

Pohja muille kuvittajille

Reichsteinin mielestä Koivu oli Suomen kuvittaja numero 1. Näyttelyllään hän haluaakin nostaa Koivun esille.

-Kuka muu on kuvittanut suomalaista metsää ja sen peikkoja ja noitia paremmin? Omassa mielessäni esimerkiksi noidat ovat juuri tällaisia. Koivu on luonut pohjan, jolle muut kuvittajasukupolvet ovat rakentaneet työnsä. Hänen vaikutteensa näkyvät edelleen, Reichstein sanoo.

-Suomessa hänet tuntevat kaikki, mutta Pietarissa eivät, vaikka hän on sieltä lähtöisin. Koivun kohtalo onkin mielenkiintoinen, koska hän teki valtavan tuotannon, mutta ei itse saanut siitä juuri palkkaa. Käyhän orpopojan kohtalo jatkuu edelleen, sillä hänen töitään käytetään paljon, mutta hänellä ei ole esimerkiksi omaa museota. Haluisinkin tehdä hänelle loistopaluun Pietariin ja toteuttaa sinne näyttelyn yhteen museoon. Siitä on jo neuvottelut käynnissä ja se on sisällytetty myös viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Tukea projektille ei ole kuitenkaan saatu, joten en tiedä, kompastuuko tämä rahoitukseen, Reichstein pohtii. 

DSC_2920.JPG

alue_kulttuuri: 

Elämäkerta Constantin Linderistä

Keisarin mies, Constatin Linder ja hänen maailmansa 1836–1908 vie lukijan aikaan, jolloin länsiuusimaalaiset aatelismiehet liikkuivat vaivatta Pariisin salonkien, Italian palatsien ja Siperian kaivosten välillä. Teos avaa niin Linderin uraa kuin persoonaakin.

LINDER.jpg

Aleksi Siltala (vas), Charlotte Wolff ja Henrik Meinander kirjan julkaisutilaisuudessa Mustion Linnassa.

 

Kirjan Keisarin mies, Constatin Linder ja hänen maailmansa 1836–1908 on kirjoittanut Charlotte Wolff, joka on Suomen Akatemian tutkija ja Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut 1700-luvun ja 1800-luvun aate- ja kulttuurihistoriaan.

-Aloin kirjoittaa Linderistä muutama vuosi sitten, koska hänen pojanpoikansa, hiljattain kuollut Mustion kartanon omistaja Magnus Linder halusi, että hänen isoisästään tehtäisiin nyansoitu elämäkerta, joka auttaisi ymmärtämään Constantin Linderin valintoja ja suvun aikaisemman historian merkitystä niille, kertoo Wolff.

Kyseessä on tietokirja, jonka lähteinä on käytetty ennen kaikkea arkistolähteitä eli pääosin Suomen kansallisarkistossa säilytettäviä, Linderin suvulle kuuluneita asiakirjoja, vanhoja sanomalehtiartikkeleita sekä aikaisempaa historiallista tutkimusta.

-Joskus tietoja piti tarkistaa kollegoilta; tämä koski esimerkiksi Constantin Linderin vaiheita hyvinkääläisellä Kytäjän kartanolla, joka oli kuulunut hänelle, mutta jonka arkistot eivät ole julkisesti saatavilla, Wolff kertoo.

Asiantuntija-apua antoi mm. Henrik Meinander, joka toimi teoksen tieteellisestä laadunvarmistuksesta vastanneen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hän toimii historian professorina Helsingin yliopistossa. Teos on julkaistu sekä suomen- että ruotsinkielisenä.
 

Constantin Linder

Constantin Linder (1836–1908) oli aatelismies, liikemies ja poliitikko, jonka elämänvaiheet osuivat yhteen Suomen historian kannalta merkittävien vaiheiden kanssa. Historiassa hänet tunnetaan siitä, että hän johti Suomen senaattia 1900–1905 ja toimi ministerivaltiosihteerinä eli Suomen asioiden esittelijänä Pietarissa ns. ensimmäisen sortokauden aikana 1905. Suomen ja Venäjän suhteissa hän edusti ns. myöntyväisyyslinjaa.

-Linder oli äärettömän kiehtova henkilö, joka eteni Suomen mittakaavassa korkeammalle Pietarissa kuin kukaan muu suomalainen. Hän on ollut myös historian tuomitsema, koska katsoi asioita suuremmasta perspektiivistä kuin vain Suomesta käsin, kommentoi Aleksi Siltala Kustannusosakeyhtiö Siltalasta, joka kustansi teoksen.

-Kirjani on tarina miehestä, joka on jäänyt historiassa häviäjien kirjoihin, osin oman politiikkansa takia ja osin siksi, että hänet leimattiin Suomen itsenäistymisen jälkeen venäläisen kenraalikuvernööri Bobrikovin kätyriksi. Hänen tarinansa tarjoaa myös esimerkin siitä, kuinka käy, jos poliitikko aliarvioi medioita ja kansalaisten yleistä mielipidettä, Wolff sanoo.

Linderiltä löytyy linkki lähialueellemme, koska Mustion Linna on kuulunut Linderien suvulle 1700-luvulta vuoteen 1940 ja uudestaan vuodesta 1985 lähtien.

-Constantin Linder peri Mustion Linnan serkultaan 1890-luvulla. Hän itse ei asunut Mustiolla, vaan antoi sen pian poikansa Hjalmar Linderin hoidettavaksi. Constantin Linderillä ei ollutkaan niin monia siteitä Lohjalle kuin pojallaan Hjalmar Linderillä, joka mm. perusti sinne sellutehtaan, Wolff kerto.

-Pikantti seikka suhteessani Constantin Linderiin oli, että isoisäni isä kuului niihin venäläistämispolitiikan vastustajiin, jotka Bobrikov juuri Linderin esityksestä karkotti Suomesta maanpakoon vuonna 1903. Tästä huolimatta olen pyrkinyt kirjoittamaan Linderille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen elämäkerran, historioitsijan etiikan mukaisesti, Wolff kertoo.

alue_kulttuuri: 

Suomalais-espanjalainen draamaelokuva esitetään Pusulan Ahjolassa

Jarmo Lampelan ohjaaman pitkän näytelmäelokuvan näytös pidetään Pusulassa, Maamiestalo Ahjolassa 18.12 klo. 16.30. Kyseessä on suomalais-espanjalainen draamaelokuva, jonka pääosissa nähdään espanjan lahjakkuuksien ohella myös suomen eturivin näyttelijöitä, kuten Laura Birn, Juha Kukkonen, Rea Mauranen sekä Jyrki Nousiainen.

Elokuva kertoo viidestä barcelonalaisesta kaveruksesta joilla on suuri unelma. Ensimmäinen miljoona tulisi tienata aivan sama miten, vaikka perustamalla tyylikäs baari. Tarkoitus pyhittää keinot, eikä suunnitelmien realistisuudellakaan ole niin väliä. Yritteliään Alman isoäidin asunto entisessä metallityöläisten talossa avaa kuitenkin arvaamattomia mahdollisuuksia. Kiinteistökeinottelu ei vain voisi sattua huonompaan aikaan; käänne tulee finanssikriisin julmassa muodossa. Kuplan puhjetessa kylmä perustajaurakoitsija saattaa itse huomata olevansa vedätetty ja helkkarinmoisessa pulassa, josta selviytyminen vaatii kekseliäisyyttä.

Näytös on avoin kaikille halukkaille ja lipun saa hankittua Ticketmasterin verkkokaupan kautta. Lipun voi ostaa myös sunnuntaina ovelta, tuntia ennen elokuvan varsinaista näytöstä.  

Elokuvan jälkeen on mahdollisuus keskustella paikalla olevien tekijöiden kanssa. Pusulan näytökseen ottavat osaa Jarmo Lampelan lisäksi mahdollisesti Rea Mauranen, Juha Kukkonen sekä Jyrki Nousiainen. 

alue_kulttuuri: 

Taidelainaamo kutsuu joulun alla Sammatissa

Sammatin entiselle kunnantalolle on avattu Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura ry:n näyttely ja taidelainaamo, jonne voi tulla sekä ihailemaan uusia teoksia että hankkimaan taidetta seinilleen.

taide3_0.jpg
Sammatissa kokeiltiin taidelainaamoa jo viime kesänä. Tuolloin se keräsi hyvin kävijöitä niin lohjalaisista kuin kesäasukkaistakin. Vierailijoita saapui ulkomaita myöten.

-Silloin meni hyvin, joten totesimme, että järjestetään lainaamo nyt ennen jouluakin. Kesällä väki oli ilahtunut siitä, että Sammatissa on lainaamo. He löysivät paikalle kesätorin ansiosta ja toivomme, että löytävät nytkin, kun paikka on jo tullut tutuksi ja Sammatissa järjestetään erilaisia joulutapahtumiakin, kertoo näyttelyn valvojana toimiva taiteilija Pekka Kainulainen.

Näyttely/taidelainaamo on avoinna ennen joulua, mutta sen aihepiiri ei kuitenkaan liity jouluun.

-Teemamme on ”taide on lahja”. Voi sen silti ajatella joululahjanakin ja ostaa aikaa kestävän, uniikin lahjan jollekulle, Kainulainen toteaa.

Esillä on piirustuksia, maalauksia, kortteja, koruja ja veistoksia. Aihepiireinä on mm. mytologia, maisemat, eläimet ja lapsuus. Tunnelmia löytyy niin maalta kuin urbaanistakin ympäristöstä.

Kainulaisen mielestä taidelainaamo on helpoin tapa ostaa taidetta, sillä hinnat ovat kohtuulliset, kun teokset ostetaan suoraan taiteilijoilta ilman välikäsiä. Teokset voi myös maksaa joko kerralla kokonaan tai osissa ilman korkoa. Teoksia voi jopa sovittaa rauhassa seinälleen ja päättää myöhemmin, haluaako ostaa teoksen kokonaan vai ihailla sitä vain jonkin aikaa.

taide1_0.jpg

Taiteilija Pekka Kainulainen valvoo näyttelyä ja keskustelee kävijöiden kanssa mielellään kaikesta taiteeseen liittyvästä.

 

Taiteilijan työ ja seura tutuksi

Esillä on noin kymmenen lohjalaisen taiteilijan teoksia. Joukossa on sekä harrastajia että ammattitaiteilijoita.

-Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura pyrkii vahvistamaan ammatillista asennetta eli tekeminen voi olla hyvinkin täysipainoista, vaikka se ei leipätyö olisikaan. Missä menee ammattilaisen ja harrastajan raja? Asenne sen ratkaisee, Kainulainen sanoo.

Seura haluaa myös laajentaa toimintaansa niin, että mukaan saataisiin uusia taiteilijoita ympäri läntistä Uuttamaata.

-Olisi hauska tavata taiteilijoita koko tuolta alueelta. Verkostoituminen on taiteilijoille tärkeää, hän sanoo.

Kainulainen keskustelee mielellään kävijöiden kanssa mm. teoksista, taiteesta, taidelainaamosta ja taiteen tekemisestä.

-Esimerkiksi monet taiteen opiskelun aloittaneet haluavat kysyä tekniikoista. Myös seuramme kiinnostaa ihmisiä. Haluamme seurana tuoda ihmisille tutuksi taiteilijoiden ammattia ja paikallisia taiteilijoita. Heitä työskentelee Lohjalla paljon. Haluamme näyttää, että taiteilija on osa yhteiskuntaa ja hänellä on jotain annettavaa, mutta etuoikeutettuja taiteilijat eivät ole, vaikka niin välillä ajatellaan, Kainulainen kertoo.

 

Taiteen avulla voi tutkia maailmaa

Kainulaisella on lainaamossa esillä myös omia teoksiaan, kuten kuvituksia, joita hän on tehnyt Amorphis-yhtyeen sanoituksista kertovaan kirjaan. Kainulainen on myös sanoittanut Amorphiksen kappaleita.

-Minua kiinnostaa se, miten eri taiteenlajit ruokkivat toisiaan. Tein 120 piirustusta, kun Amorphiksen musiikki soi taustalla, Kainulainen kertoo.

Uteliaisuus on johdattanut niin Kainulaisen kuin monet muutkin ihmiset tekemään taidetta.

-Taide on väline, jolla pääsee tutkimaan maailmaa. Maailma on kummallinen paikka ja ihmiset ovat kummallisia olentoja. Haluan tutkia sitä, mitä tämä kaikki on.

-Taiteen avulla voi kokeilla, tutkia ja tuottaa iloa niin itselleen kuin toisillekin. On hieno kokemus, jos saa taiteen avulla välitettyä jonkin viestin toiselle ihmiselle. Taide voi olla myös siten hieno ja merkityksellinen lahja, Kainulainen sanoo.

Taidelainaamo on avoinna 23.12. asti joka päivä kello 12.00-18.00 Sammatin entisessä kunnantalossa (Lönnrotintie 11).

taide2_0.jpg

alue_kulttuuri: 

Lohjalaiskirjailijan kynästä lähti historiallinen meriseikkailu

Raoul Johnsson on kirjoittanut lukuisia teoksia, jotka käsittelevät mm. merta, saaristoa, merenkulkua ja historiaa. Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut kertoo merkittävän, mutta osin unohdetun suomalaisen meriupseerin tarinan.

Kirjailija Raoul Johnsson löysi Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut -kirjan päähenkilön kirjoittaessaan toista teosta (Kustaa III ja suuri merisota).

-Otto Henrik Nordenskjöld kiinnosti minua, joten aloin etsiä aineistoa. Se oli aikamoista salapoliisityötä. Internetistä löytyy vihjeitä mm. kirjoista, joita olen tilannut ja lainannut. Yksi vihje johtaa toiseen, Johnsson kertoo.

Tiedon murusia on löytynyt erikoisemmistakin paikoista.

-Vein lehtiä lehtiroskikseen Karkalin niemessä ja löysin sieltä 1800-luvulta peräisin olevan kirjan Kustaa III:n miehet. Siinä kerrottiin yksi hyvin keskeinen asia Nordenskjöldistä, Johnsson kertoo.

Aivan tuore tuttavuus Nordenskjöld ei silti Johnssonille ollut.

-Nordenskjöld on Mäntsälästä kotoisin ja kävin kerran nuorena hänen syntymäkodissaan, kun tein yhtä tv-pätkää.

Meri toistuu aiheena monessa Johnssonin teoksessa. Miehen kiinnostus merta kohtaa juontaa juurensa lapsuudesta asti.

-Kesät olen viettänyt lapsesta saakka Lohjalla, mutta silloin asuin vielä Helsingissä, joten meri ja Suomenlinna olivat ihan vieressä. Sittemmin olen mm. harrastanut urheilusukellusta ja tehnyt hylkytutkimuksia, Johnsson kertoo.

-Meri on kaunis ja juhlallinen. Kun katsoo ulapalle, tulee tunne, että täältä voi jatkaa matkaa kauas. Meri on myös runollinen ja pelottava ja merellä on tapahtunut paljon viikingeistä ristiretkiin, Johnsson selventää meren kiehtovuutta.

DSC_2403.JPG

Raoul Johnssonin meriseikkailuteos perustuu historian todellisiin tapahtumiin. 

 

Nykypäivä juontuu historiasta

Muut Johnssonin teokset ovat tietokirjoja, mutta Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut hän määrittelee historialliseksi romaaniksi. Merisodasta sellaisia ei juuri ole Suomessa ennen tehty. Kirjan tapahtumat on pyritty kuvaaman faktojen pohjalta, tunnelmat ja kuvaukset puolestaan ovat fiktiota. Mutta onko fakta todella faktaa?

-Faktojen kohdalla historiantutkimuksessa on se ongelma, että raportteja on kirjoitettu omaksi eduksi. Välillä ei edes tunnu siltä, että eri raportit kertovat samasta taistelusta, Johnsson muistuttaa.

Jotain kuitenkin tiedetään. Nordenskjöldistä erikoisen tekee se, että hän nousi vaatimattomista oloista hyvin merkittävään asemaan Suomen tärkeimmäksi meriupseeriksi. Vähäisestä kielitaidostaan huolimatta hän haki kokemusta esimerkiksi Englannin ja Ranskan laivastoista ja nousi lopulta kuninkaan luottomieheksi.

-On viehättävää ajatella, mihin asti hän Mäntsälästä pääsi, kun tietää, millainen maailma oli 200-300 vuotta sitten, Johnsson toteaa.

Mitä merkitystä Nordenskjöldillä ja kirjalla sitten on meille nykyihmisille?

-Näen sen tärkeäksi, että meillä on henkilöitä, jotka ovat uskaltaneet ja halunneet tehdä suuriakin asioita. Ihmisen pitää hyödyntää mahdollisuuksiaan, jos vain on vähän uskallusta. Toiseksi maailma, jossa nyt elämme, on jatkumo. Sen periaatteet ja asetelmat juontuvat historiasta. Ihmisten olisikin hyvä tietää enemmän historiastaan, Johnsson perustelee.

Historian tietämys tuo perspektiiviä arkielämäänkin, kun tietää mitä missäkin paikoissa on tapahtunut. Sillä silmällä Johnssonkin katselee Helsinkiä ja Suomen rannikkoa. Johnsson toteaa, että kirjallisuuden tehtävä on nostaa esiin elämän asioita, historian tuntemus lienee yksi niistä. Jotain historian merkityksestä kertoo ehkä sekin, että Johnsson toteaa presidentti Paasikiven pitäneen Venäjän historiaa yöpöydällään.

 

Kirjeet kertovat

Kirja kertoo menneen ajan elämän ja tapahtumien lisäksi myös johtamisesta ja sen ongelmista.

-Se on ajankuvauksen suomalaisen miehen matkasta maailmalle, Johnsson tiivistää.

Päähenkilöstäkin nähdään monta puolta, sillä hän oli myös hellä isä, joka lähetti matkoiltaan lahjoja kotiin. Yksityiselämän tiedot perustuvat mm. kirjeisiin, joita on tuolta ajalta säilynyt paljon.

-100 vuoden päästä meidän ajastamme ei ole vastaavia kirjoituksia, koska mitään ei ole paperilla, vaikka nykyään vaihdetaankin todella paljon viestejä. Siten meidän aikamme on kaikessa rikkaudessaan tavallaan köyhempää, Johnsson pohtii.

Ennen kaikkea Johnsson toivoo, että ihmiset löytävät kirjasta mielenkiintoisen meriseikkailun. Nordenskjöld esimerkiksi pelasti Ruotsin laivaston ammattitaidollaan lähes varmalta tuholta.

-Tässä on todellinen henkilö, joka on tehnyt oikeasti samat asiat kuin monet englantilaisen fiktiokirjallisuuden seikkailijat, Johnsson vertaa.

Tarina on myös siinä mielessä onnellinen, että monet taistelut läpi käynyt Nordenskjöld selvisi niistä kaikista. Maihin palattuaan hän sitten hoiti samalla kunnianhimolla myös viljelyksiään kuin aiemmin Ruotsin laivastoa.

Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut on kustantanut John Nurmisen Säätiö.

alue_kulttuuri: 

Sivut

 
Tilaa syöte Kulttuuri