Yhteiskunta

Ykkös-Lohja nyt ja tulevaisuudessa

Ykkös-Lohja on kohta 30 vuotta Lohjalla ilmestynyt kaupunkilehti, joka jaetaan pääosin keskiviikkoisin tällä hetkellä noin 34 000 talouteen ja kesäaikaan vielä noin 1 000 kesäasuntoon. Kerran kuukaudessa lehteä tehdään 44 000 lehden painos ja laajennettu jakelu yltää Vihdin kirkonkylälle sekä Karkkilaan, normaalisti Ykkös-Lohjan jakelu kattaa koko Lohjan, pohjoiset osat Siuntiota ja Nummelan. Ykkös-Lohja on koko historiansa ollut yksityinen lehti, ei siis osa mitään lehtien verkostoa tai suurta kansallista yhtiötä. Lehdellä on ollut useampi päätoimittaja ja omistaja ja nykyinen päätoimittaja Kari Oksanen on lehden viides päätoimittaja.

kirjastolla_kesätoimittaja2.jpg

Ykkös-Lohjan toimintaideologia on varsin yksinkertainen: kertoa paikallisille ihmisille paikallisista TULEVISTA tapahtumista ja tärkeimmät kaupungin päätökset. Lehteä tehdään ja toimitetaan niin pienellä joukolla, että emme mitenkään pääse osallistumaan itse tapahtumiin, eikä se ole meillä edes tarkoituksena. Jos satumme johonkin tapahtumaan, kerromme siitä usein sitten kuvin Facebookissa, mutta harvemmin lehdessä. Tulevista asioista ja tapahtumista kertominen on lukijoille antoisampaa sekä luonnollisesti kerromme asukkaita koskevista uutisista ja päätöksistä, mitä kaupungin päättäjät milloinkin tekevät. Lisäksi meillä on tuolla sosiaalisen median puolella eli Facebookissa aika usein arvontoja, joissa on palkintona esimerkiksi pääsylippuja paikallisiin tuotantoihin tai lahjakortteja paikallisiin yrityksiin ja liikkeisiin.

Ykkös-Lohja tehdään paikallisin voimin, paikallisesti. Lehti kylläkin painetaan Salossa, mutta muuten työt tapahtuvat tässä Lohja-Siuntio-Vihti-Karkkila alueella ja kaikkea toimintaa vetää Kettu Julkaisut Oy. Tekemällä paikallisesti ja oman "kylän" voimin, tekijöistämme on tullut monille lukijoille ja organisaattoreille tuttuja, mutta yhä toivomme paikallisilta tuottajilta ja toteuttajilta aikaisempaa yhteydenottoa meihin, jotta tapahtumista saadaan ajoissa kerrottua lehdessä. Monta kertaa on käynyt niin, että vasta lehden mentyä painoon meihin otetaan yhteyttä ja kerrotaan juuri sen viikonlopun aikana tapahtuvasta tapahtumasta - ei näin! Jos järjestät tapahtumaa, ota yhteyttä lehteen 1-2 kuukautta ennen varsinaista tapahtumapäivää, jotta sekä teillä että meillä on aikaa kalenterissa tapaamiseen ja jutuntekemiseen. Vähintäänkin tapahtumanjärjestäjien olisi hyvä opetella kirjoittamaan etukäteen pieni lehdistötiedote omasta tapahtumastaan ja laittaa se paikallislehtiin. Tiedotteen ei tarvitse kertoa kaikkea, mitä tapahtuu, mutta sen olisi hyvä kertoa pääkohdat ja sen pitäisi sisältää yhteystiedot järjestäjiin, jotta toimitus voi ottaa yhteyttä. Lehdistötiedoitetta ei kannata yrittää kirjoittaa välttämättä valmiin artikkelin muotoon.

Ykkös-Lohja menee painoon joka tiistai joten kunkin viikon aineistojen pitäisi olla lehdessä mielellään maanantaisin aamupäivästä, sillä maanantaisin lehdessä päätetään, kuinka monta sivua sillä viikolla tehdään lehteä ja mitkä jutut menevät minnekin osioon lehdessä. Jokainen lehti on neljällä sivulla jaollinen ja yleensä lehteä tehdään 20-28 sivua ja voi olla, että aivan jokainen juttu ei aina mahdu mukaan - siksikin pitää olla ajoissa liikenteessä omien tiedotteiden kanssa. Ykkös-Lohjaa koostaa pieni joukko ihmisiä, käytännössä yksi taittaja ja kaksi toimittajaa, senkin vuoksi emme pysty jokaiseen tilaisuuteen menemään tilaisuuden omana päivänä, vaan etukäteen, jolloin ehdimme kertoa kiinnostavista tapahtumista etukäteen ja mahdollistaa enemmän ihmisiä paikalle.

Jos sinulla on juttuvinkki, ota yhteyttä toimitukseen tai laita viestiä esimerkiksi Facebookissa. Hyviä lukuhetkiä lehtemme parissa.

KO

alue_demokratia: 

Lohjansaaressa mökkeillään monen sukupolven voimin

DSC_0034.JPG

Kesätorilla väki tutustuu toisiinsa mm. Serpin majassa. Kuvassa mökkiläiset Leena Salonen (vas), Jarmo Tuominen, Katja ja Felix Lindberg, Ilpo Tiihonen, Merja Ikkelä ja Siv Koivisto.

 

Lohjansaaressa ja sen naapurisaarissa on yhteensä noin 550 mökkiä, ja mökkiläisiä on noin 2 000. Monet ovat mökkeilleet Lohjansaaressa ja sen lähisaarissa jo vuosikymmeniä, mökit ovat useamman sukupolven käytössä. Esimerkiksi Siv Koivisto on mökkeillyt Lohjansaaressa jo yli 40 vuotta.

-Appivanhempani hankkivat mökin 1950-luvulla. Vietimme täällä paljon aikaa etenkin, kun oli vielä lapset mukana. Mökillä on käyty keväästä syksyyn saakka, Koivisto kertoo.

Leena Salosen sukukin mökkeilee Lohjansaaressa jo neljännessä sukupolvessa.

-Sukuni on ollut täällä vuodesta 1897 eli he olivat saaren ensimmäisiä mökkiläisiä. Silloin oli vanhan ajan huvilakulttuuria. Välillä sukuni on asunutkin täällä, Salonen kertoo.

Jarmo Tuominenkin on mökkeillyt Lohjansaaressa jo vuodesta 1984.

-Olen pitänyt mökkipäiväkirjaa ensimmäisestä päivästä lähtien, kun olen täällä ollut. Aluksi pidin sääpäiväkirjaa, koska minulle sanottiin, että Lohjalla sataa aina. Vähitellen aloin kirjoittaa muutakin. Kirjoitan joka päivä, nyt on menossa jo 14. päiväkirja, hän kertoo.

Porista, meren rannalta kotoisin olevalta Tuomiselta otti aikansa sopeutua järvimaisemiin.

-Olin tottunut siihen, että aurinko laskee horisonttiin. Lisäksi järven pienet, terävät aallot hermostuttivat minua aluksi, mutta olen jo tottunut niihin. Järven kaikki rannat eivät saa kuitenkaan näkyä samaan aikaan, Tuominen kertoo paikan valintaperusteista.

-Luonto ja vehreys ovat täällä uskomattomat. Ihailen niitä edelleen, hän jatkaa.

Ilpo Tiihonen puolestaan päätyi sattumalta mökkeilemään Lohjansaareen.

-Lohjansaarella oli mainetta, hän toteaa.

Tiihonen käsikirjoittaa joka kesä näytelmän Saariteatterille. Seurantalolla esitettävät näytelmät ovat olleet aina kenraalia myöten loppuun myytyjä. Näytelmät tehdään talkootyönä ja lipputulot menevät Lohjan Saaristo -seuran toiminnan tukemiseen.

-Saariteatterin 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaisimme tänä vuonn myös levyn, hän sanoo.

Uusiakin mökkiläisiä on.

-Isovanhemmillani oli maatila Lohjansaaressa, ja olen viettänyt kesät, lomat ja viikonloput täällä lapsesta saakka. Asun nykyään Ruotsissa, mutta kun poikani Felix syntyi, tuli tarvetta omalle tilalle. Olin täällä kävelyllä, kun löysin sattumalta hoitamattoman tontin. Kysyin haluaisivatko omistajat myydä sen, ja halusivathan he, kertoo Katja Lindberg.

-Tulimme juhannuksena tänne. On ihanaa olla osa Lohjansaarta ja Suomea. Tänne on niin mukava tulla, etten muualta mökkiä harkinnutkaan, hän jatkaa.

DSC_0045_0.JPG

Leena Salosen mökkitontilla kasvoi ennen kuusikko. Siitä saaduista laudoista rakennettiin mökki (oik) ja sauna.

 

Saaristossa tehdään paljon talkoovoimin

Saarelaiset ja mökkiläiset tekevät yhdessä talkoilla monenmoista. Talkoovoimin on tehty mm. seurantalon laajennuksen suunnittelu ja osin myös rakentaminen, tapahtumien tarjottavat, koristelut ja siivoukset, tienvarsitalkoot, Lohjan saaristo -lehti, ja Lohjan saaristo – aikaa ja taikaa -kirja. Vuosittain on useita tapahtumia, kuten juhannustanssit, kekri, kesä-, pääsiäis- ja joulutorit sekä useita konsertteja. Talkootyön taustalla toimii ajatus, että ihmiset osaavat tehdä erilaisia asioita ja jokaiselle löytyy mieleinen tapa osallistua. Esimerkiksi haastatteluhetkellä seurantalolla valmistettiin talkoovoimin raparperimehua.

Yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli saariston mökkiläisten ja vakituisten asukkaiden keskuudessa. Serpin majalla kahvitellaan ja tavataan toisia, ja ihmiset tervehtivät toisiaan halaamalla. Lauantainen kesätori on monelle viikon kohokohta.

-Se on yhteisöllemme keskeinen paikka, jossa näemme toisiamme, kun täällä ei ole kauppaa, sanoo Salonen.

-Pottujen ja hunajan lisäksi siellä myydään kirjoja, lisää Tiihonen.

Kirjallista puolta Lohjansaaressa edustaa myös kirjakoppi, jonne voi tuoda kirjoja ja ottaa uudet tilalle. Koppi on toiminnassa jo kuudetta kesää. Siihen liittyy joka vuosi myös erilainen kilpailu.

-Kirjakoppi avattiin toukokuussa juhlallisin menoin. Noin 60 ihmistä tuli paikalle. Meillä oli kuohuviiniäkin, kertoo Koivisto.

Yhteisöllisyydessä on todella voimaa.

-Siitä saa valtavasti energiaa. Kun antaa itse jotain, saa vähintään saman verran takaisin, sanoo Merja Ikkelä.

-Seurantalo kokoaa porukan yhteen. Siellä ihmisiä on paljon helpompi tavata, kuin mennä toisen portille moikkaamaan, muistuttaa Tuominen.

Saaristoseura täytti viime vuonna jo 100 vuotta. Seuran pitkän historian takana vaikuttavat vanhat suvut, jotka ovat siirtäneet seuratoiminnan ja -perinteet aina seuraavalle sukupolvelle. Nykyään seuralla on myös Facebook-sivu.

-Laitoimme ensin hanttiin, mutta nyt katsomme sivua joka päivä, Tuominen naurahtaa.

alue_demokratia: 

Jätteiden kiertävät keräykset ovat liikkeellä

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun Otto ja Romulus -keräykset lähtevät jälleen kesäkierroksilleen. Länsi-Uudellamaalla Otto ja Romulus -autot keräävät metalliromua sekä vaarallista jätettä. Kierros alkoi Hangosta 3.7. ja se päättyy Vihtiin 19.7. Matkan varrella on lähes 40 pysäkkiä.

Mitä keräyksiin voi viedä?

Länsi-Uudenmaan vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm. energiansäästölamppuja, loisteputkia, jäteöljyä, öljynsuodattimia, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita, rotanmyrkkyä sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet on hyvä tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Yksi asiakas voi kerrallaan tuoda korkeintaan 50 litraa, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä.

Metalliromun Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romulus-auton kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, kiukaat (puulämmitteinen ja ilman kiviä), metalliputket ja muut metalliesineet. Sitä vastoin sähkölaitteet eivät sovi metallin joukkoon. Sähkölaitteet voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille.

Tonneittain jätettä talteen

Otto ja Romulus kiersivät viimeksi toukokuussa Länsi-Uudellamaalla. Kevätkierroksella saatiin talteen yli 19 000 kiloa vaarallisia jätteitä ja yli 35 000 kiloa metalliromua. Kiertävät keräykset toteutetaan perusmaksulla ja ne on tarkoitettu vain kotitalouksien jätteille. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin, joita löytyy joiltain huoltamoilta. Yritysjätteitä otetaan vastaan jäteasemilla.

Otto ja Romulus -kierrosten tarkat aikataulut löytyvät Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja verkkosivuilta www.rosknroll.fi. Tarvittaessa lisätietoa ja ohjeita saa Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta 020 637 7000 arkisin klo 8.30-15.30.

Aikatauluja

KARKKILA – LOHJA MAANANTAI 17.7.2017

16:00 - 16:15 Karkkila, Vuotinaisen Ekopiste, Kovelontien ja Hiilikämpäntien risteys

16:45-17:00 Kärkölä, Kärkölän kylätalo, Kärköläntie 1387

17:30-17:45 Nummi-Pusula, Karisjärven ent. koulu, Ahonpääntie 10

18:15-18:30 Hiidenniemi, P-paikka, Valtatie 1 varressa

 

LOHJA TIISTAI 18.7.2017

15:30-15:45 Karjalohja, koulu, Koulukuja 10

16:00-16:30 Sammatti, ent. huoltoasema, Lönnrotintie 49

17:00-17:30 Hormajärvi, Hiiden koulu, Karstuntie 354

17:45-18:00 Lohja, Aurlahti, Rantapuisto

18:45-19:00 Lohjansaari, Paavolan seurojentalo, Pietiläntie 2

 

VIHTI KESKIVIIKKO 19.7.2017

17:00-17:30 Vihtijärvi, koulun piha, Kouluntie 41

18:00-18:30 Vihti kk, linja-autoasema, Helsingintie 26

alue_demokratia: 

Pistekuormittajien lukumäärä väheni jälleen Lohjanjärvellä

Pistemäistä jätevesikuormitusta Lohjanjärveen tuottaa enää kolme puhdistamoa. Kuormittajien lukumäärän väheneminen näkyi vuonna 2016 pienemmän jätevesimäärän lisäksi myös esimerkiksi biologisesti happea kuluttavien aineiden kuormituksen ja kiintoainekuormituksen vähenemisenä.

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 2016 jätevesipuhdistamoiden ympäristölupiin perustuen Lohjan kaupungin Pitkäniemen ja Peltoniemen puhdistamot ja Sappi Kirkniemen paperitehdas. Mukana tarkkailussa oli myös jo suljettu Mondi Lohja Oy:n paperitehdas, jonka osalta kysymyksessä oli vesistövaikutusten jälkitarkkailu. Lohjan ympäristönsuojelun toimiala oli yhteistarkkailussa mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa.

Lohjanjärven tilanne on varsin hyvä: vuoden 2016 happitilanne oli kokonaisuutena moitteeton, eikä ravinnepitoisuuksissa ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ilahduttavaa on myös järven eteläosan syvänteiden pohjien parantunut happitilanne. Aluetta hapetetaan paperitehtaan toimeksiannosta, mutta parantunut tilanne selittynee viime vuosina todennäköisesti suurelta osin myös sillä, että yhä suurempi osuus alueesta ei pysyvästi jäädy koko talven aikana.

Lohjanjärven ekologinen tila on arvioitu pääasiassa hyväksi. Järven heikkolaatuisimmat alueet löytyvät tulojokien vaikutusalueilta, jossa hajakuormituksen vaikutus on voimakkainta. Väänteenjoen vaikutusalueella olevat Lohjan keskustaajaman lähivedet ja Nummenjoen vaikutusalueella oleva Maikkalanselkä ovat rehevämpiä ja huonokuntoisempia kuin järven muut selkäalueet.

-Erityisesti Maikkalanselän tila vaikuttaa vuosi vuodelta huolestuttavammalta, murehtii vesistöasiantuntija Eeva Ranta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Pistemäisen jätevesikuormituksen selviä vaikutuksia havaittiin vuoden 2016 tuloksissa melko vähän. Lohjan keskustaajaman lähivesillä suorimmin jätevesikuormitukseen viittaavat mittaustulokset todettiin talvella Liessaaren 13 metrisen syvänteen pohjalla kohonneissa typpipitoisuuksissa ja sähkönjohtavuuksissa. Järven eteläosan pistekuormituksen vaikutusalueilla veden laatu on monen laatuominaisuuden osalta sitä heikompi, mitä lähempänä paperitehtaan ja Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon purkuputkia ollaan. Kokonaisuutena eteläosan vedet jäävät ravinnetasoltaan kuitenkin selvästi alle Lohjanjärven koillisosan alueen, jonne tulojokien hajakuormitus eniten vaikuttaa.

talvijärvi.jpg

Leudot talvet asettavat entistä enemmän haasteita järvien talvitilanteen seurantaan. Kuva Lohjanjärven eteläosasta 1.3.2016. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen).

alue_demokratia: 

Koululaisten siivouspäivänä kerättiin satoja kiloja roskaa luonnosta

Vantaan Energia haastoi tänä keväänä kaikki Uudenmaan 4.-5.-luokkalaiset mukaan koululaisten siivouspäivään. Kisaan osallistui vapun jälkeisellä viikolla ennätysmäärä koululaisia (79 luokkaa) ympäri Uuttamaata. 
Kampanjalla haluttiiin innostaa nuoria pitämään ympäristönsä siistinä sekä lisätä heidän osaamistaan roskien lajittelussa. Uudenmaan alueelta noin 1,5 miljoonan asukkaan sekajätteet päätyvät jätevoimalaamme ja niistä tehdään roskasähköä ja uusiolämpöä.

Luokkien tehtävänä oli kerätä roskia koulun ympäristöstä sekä tehdä juliste teemalla ”Älä roskaa”. Keskimäärin kukin luokka keräsi roskia 10 kiloa. Julisteista järjestettiin äänestyskilpailu Vantaan Energian Facebook-sivulla.

15 eniten tykkäyksiä kuvallaan kerännyttä luokkaa voitti 500 euron luokkaretkirahan ja lisäksi 5 parasta luokkaa sai palkinnoksi vierailun jätevoimalaan.

Koululaisten siivouspäivän kuvakisan voittajat ovat (suluissa kuvan tykkäysmäärä Facebookin kuvakisassa)

  1. Ruusutorpan koulu 5 m (851)
    2. Valkjärven koulu 4. luokka (586)
    3. Mäntysalon koulu 4 a (443)
    4. Harjulan koulu 5 a (410)
    5. Rajakylän koulu 4 a,b ja c (383)
    6. Isoniitun koulu 5 a (366)
    7. Harjulan koulu 5 b (357)
    8. Kartanonkosken koulu 5 b (299)
    9. Rajamäen koulun 5 a (288)
    10. Roihuvuoren ala-aste 5 a (263)
    11. Pusulan koulu 4-luokka (242)
    12. Käpylän ala-aste 4 b (235) 
    13. Ressun peruskoulu 4 b (234)
    14. Rekolan koulu 5 b (229)
    15. Siltamäen ala-aste 4 n (225)

Roskapoliisit kiersivät kouluissa jakamassa 500 euron shekit voittajille viikkojen 21 ja 22 aikana. 

Oikein paljon onnea voittajille! Ja kiitos kaikille osallistumisesta siivoustalkoisiin. Tehdään yhdessä naapurustostamme parempi paikka elää ja asua! toivotetaan Vantaan Energialta.

Upeat Älä roskaa -julisteet tullaan näkemään Dixin ja Myyrmäen Vantaa-infojen näyttelyissä 11.8. alkaen.

alue_demokratia: 

Lohjan kaupunki arpoi pyörällätöihin haasteen palkinnot

Lohjan kaupunki kannustaa kaikkia työntekijöitä työmatkapyöräilyyn. Valtakunnallisena pyörällä töihin -teemapäivänä 9.5.2017 kaupunki haastoi Lohjan kaikkien yritysten työntekijät pyöräilemään työmatkansa. Mukaan ilmoittautui 56 pyöräilijää, joille arvottiin palkintoja. Haastepäivään osallistui mukavasti myös muita kuin Lohjan kaupungin työntekijöitä.

Pääpalkintona oli vapaalippu perheelle Tytyrin Elämyskaivokseen, jonka voittaja on Minna Forsman (Enics Finland Oy). Pienempiä tavarapalkintoja voittivat: Tuuli Huhtinen (Lohjan Autohuolto Oy), Soile Sassi (Lohjan kaupunki), Katri Päivöke (Lohjan kaupunki) ja Satu Laaksonen (Lohjan kaupunki).

Lohjan kaupunki onnittelee lämpimästi pääpalkinnon voittajaa ja myöskin pienempiä palkintoja saaneita! Jatketaan pyöräilyä läpi kesän.

alue_demokratia: 

Tanhuhovissa juhlitaan 50-vuotissyntymäpäivää

Tanhuhovin 50-vuotista taivalta juhlitaan 1.7. useamman esiintyjän voimin. Luvassa on mm. Helena Ahti-Hallbergin vetämä tanssikurssi.

tanhu1.jpg

Ilmoitus ensimmäisistä tansseista vuonna 1967.

 

Lohjan lavan avajaisia vietettiin 1.7.1967 eli tuolloin tanssittiin nykyisen Tanhuhovin ensimmäiset tanssit. Sen jälkeen Tanhuhovissa ovat juhlineet useat sukupolvet. Noin kymmenen vuoden kuluttua rakennettiin uusi lava ja sen jälkeen useita muita laajennuksia. Nykyään Tanhuhovia isännöi Kjell Ahlfors.

-Olen toiminut tässä nyt 2,5 vuotta. Tätä ennen minulla oli iso kirpputori, jonka sain sitten mahtumaan tänne. Täällä on noin 300 pöytää eli tämä on Lohjan suurin kirpputori, Ahlfors kertoo.

Ennen Ahlfors suunnitteli ja myi keittiökalusteita, kunnes hän sen lopetettuaan löysi kirpputorimaailman. Ensin Ahlfors perusti Karisma-sisustusliikkeen Karjaalle ja siirsi sen sitten Lohjan Maksjoentielle ja edelleen Tanhuhoviin.

-Eräänä iltana silloinen vaimoni valitti, kun Karjaalla ei ole kirpputoria. Kysyin, mikä se on. Sitten koputin poikani huoneen oveen ja sanoin, että huomenna tehdään kirpputori. Kävimme sitten Salossa katsomassa, millainen on kirpputoripöytä. Siitä on nyt kymmenen vuotta eli kävin elämäni ensimmäisen kerran kirpputorilla 40-vuotiaana, Ahlfors avaa tietään kirpputorin pitäjäksi.

Mitä Tanhuhovin kirpputorille kuuluu nyt?

-Täällä me porskutamme, Ahlfors toteaa, vaikka netti- ja pihakirpputorit koettelevatkin nykyään tavallisia kirpputoreja.

-Kirpputoreja on kaiken kaikkiaankin tullut lisään, hän toteaa.

Kerran kuukaudessa pidetään myös rompetori ja sunnuntaisin ulkokirpputori. Lisäksi toimintaan kuuluvat syys-, joulu- ja kevätmarkkinat.

DSC_0027_2.jpg

Kjell Ahlfors haluaa monipuolistaa Tanhuhovin toimintaa entisestään ja tarjota ohjelmaa nuorillekin.

 

Tavoitteena entistä monipuolisempi toiminta

Lauantaisin Tanhuhovissa tanssitaan vuoden ympäri kello 19.00 alkaen.

-Lauantaitanssit ovat vetäneet esiintyjästä riippuen noin 200-800 kävijää. Syksyllä ja talvella ei ole juuri kilpailua, sillä 100 kilometrin säteellä on vain muutama ympärivuotinen tanssipaikka, Ahlfors kertoo.

Ahlfors katsoo tulevaisuuteen hyvillä mielin.

-Monipuolista toimintaa koetetaan pitää yllä ja laajentaa sitä yhä monipuolisemmaksi kirpputorista festivaaleihin ja häihinkin. Salia voi vuokrata, ja tänne mahtuu paljon väkeä. Jatkossa ohjelmaa pyritään tarjoamaan myös nuorelle yleisölle. Haluan toteuttaa kaiken, mitä ihmiset vain pyytävät ja mikä täällä on mahdollista toteuttaa, Ahlfors sanoo.

 

Syntymäpäivillä opetellaan cha-chaa

Tanhuhovin 50-vuotissyntymäpäivää juhlitaan 1.7. kello 18.00 alkaen, jolloin Helena Ahti-Hallberg saapuu vetämään cha-cha-tanssikurssin. Lisäksi esiintyvät tangokuningas Marco Lundberg yhtyeineen sekä Ulla-Jaana Riekkoniemi ja Lumumba. Suun saa makeaksi kakkukahveilla. Paikalla on myös tanssikenkä- ja tanssitarvikemyynti, ja karaokeakin pääsee laulamaan.

-Lisäksi baarissa on komea myyjä, heittää Ahlfors naurahtaen.

Kun juhlahumusta päästään on vuorossa mm. rap-ilta 4.8., kun Tanhuhovin lavalle nousee neljä eri rap-artistia Juju, Ewe, Jones ja Miroslaav.

alue_demokratia: 

Vastuullinen juhannuskokon polttaja huomioi sekä ympäristön että turvallisuuden

Kokon polttaminen on monelle keskeinen osa juhannuksen viettoa. Jotta hyvä juhannusfiilis ei saa ikäviä käänteitä, kannattaa muistaa pari asiaa. Kokon polttamista koskevat samat säännöt kuin muutakin avotulen tekoa. Lisäksi ympäristönsuojelumääräyksillä on sanansa sanottavana asiaan.

kokko_0.jpg

 

Paistaisitko makkarasi kokkotulilla?

Susanna Komulainen Lohjan seudun ympäristöyhdistyksestä vinkkaa polttamaan kokossa vain sellaista materiaalia, josta tehdyn nuotion tulilla voisi paistaa makkaransakin. Kokkoon voi laittaa kuivia oksia ja risuja sekä käsittelemätöntä puuta. Kun kokkoon ei ole käytetty haitallisia materiaaleja, tuhkankin voi käyttää myöhemmin esimerkiksi lannoitteena.

-Jos laittaa märkää puuta, muodostuu sakeaa savua. Silloin kokosta voi olla enemmän haittaa kuin iloa, Komulainen toteaa.

Esimerkiksi maalattu puu, vaneri, jätteet ja muovi eivät kuulu kokkoon.

-Joskus olen nähnyt kokossa kynnysmaton ja sohvankin. Huonekaluissa on mm. palonestoaineita, Komulainen päivittelee.

Epäasiallisten kokonrakennusmateriaalien myötä sekä ilmaan että tuhkan mukana maahan päätyy haitallisia ja myrkyllisiä aineita, kuten raskasmetalleja. Joku saattaa ajatella, ettei oman pikkukokon materiaaleilla ole niin väliä, mutta Komulainen on eri mieltä.

-Jos kaikki toimisivat sillä asenteella, hengitysilmamme olisi aika heikko. Pienistä puroista kasvaa joki.

Lisäksi kokosta kannattaa tehdä sen kokoinen, että sen pystyy hallitsemaan, eikä tavoitella kylän suurimman kokon mainetta. Komulainen muistuttaa myös huolehtimaan toisista juhannuksen viettäjistä, erityisesti lapsista.

-Tuulella kipinät voivat lentää pitkällekin. Lasten perään kannattaa katsoa ja kiinnittää huomiota myös vaatevalintoihin, koska jotkut kankaat syttyvät helposti palamaan.

 

Turvallinen kokon poltto

Kokon alustan on oltava palamaton, ja syttyvä kasvillisuus tulee poistaa riittävän laajalta alueelta kokon ympäriltä. Kokon ympäristö kannattaa myös kastella huolellisesti. Kokon paikka valitaan niin, ettei siitä aiheudu palon leviämisvaaraa maastoon tai rakennuksiin. Turvallinen paikka kokolle on esimerkiksi kallio, hiekkaranta tai vedessä oleva lautta. Sekä turvallisuuden että katseluviihtyvyyden kannalta on hyvä huomioi tuulen suunta ja voimakkuus ennen kokon sytyttämistä. Riittävät sammutusvälineet tulee varata paikalle. Myös kännykkä on hyvä pitää lähettyvillä, jos kaikki ei menekään aivan suunnitelmien mukaan ja tulee tarve soittaa numeroon 112. Kokkoa ja sen ympäristöä tulee valvoa koko polton ajan. Lopuksi palojätteet sammutetaan vedellä, sillä tuhka voi pysyä kuumana jopa vuorokausia.

Kokon sytyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista. Metsäpalovaroituksen aikana juhannuskokon sekä muiden avotulien tekeminen on kiellettyä koko varoitusalueella. Juhannuskokkoa ja muita avotulia ei saa myöskään sytyttää ilman maanomistajan lupaa.

Lähteet: SPEK Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

alue_demokratia: 

Juhannuksen jätehuolto

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun kaikki toimipisteet ovat suljettuina juhannusaattona 23.6. ja juhannuspäivänä 24.6. Juhannus muuttaa jäteastian tyhjennyspäivää siten, että juhannusviikolla tyhjennyspäivä pääosin aikaistuu totutusta. Maanantain tyhjennyksiä ajetaan joillakin alueilla jo sunnuntaina 18.6.

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu vetoaa asukkaisiin, jotta yhteisten ekopisteiden sekä sekajätepistepalvelun asiakkaiden käytössä olevien jätepisteiden ympäristö säilyisi siistinä. Ensisijaisesti on hyvä miettiä juhlapyhien hankintoja niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Kartongin, metallin, lasin, biojätteen ja esimerkiksi pantillisten pullojen lajittelu vähentää sekajätteen määrää. Kaikki jätteet on hyvä pakata tiiviisti. Näin voi vähentää oman jäteastian tai sekajätepisteen pursuamista. Monet jätteet ennättää viedä pisteisiin myöhemmin juhannuksen jälkeisellä viikolla. Suurempien siivous- ja remonttijätteiden sekä vanhojen kodinkoneiden oikea osoite on jäteasema.

Kesänvietossa on myös mietittävä jätteen vaarallisuuden vähentämistä. Esimerkiksi grillihiilet on käytön jälkeen jäähdytettävä täydellisesti, jos haluaa laittaa ne jäteastiaan. Vaaralliset jätteet, kuten liuottimet, öljyt ja maalit lajitellaan erikseen. Ne voi viedä maksutta kaikille jäteasemille niiden aukioloaikoina.

alue_demokratia: 

Yritysmaailman yhteistyötä Lohjalla

DSC_0117.jpg

BNI Lohjan puheenjohtaja Sami Martikainen (vas) ja BNI:n Lohjalle tuonut Pirkka Haarlaa.

 

BNI on Yhdysvalloista peräisin oleva yritysten verkostoitumiskeino, jonka kautta yrittäjät saavat uusia kontakteja. Mukaan samaan BNI-ryhmään pääsee vain yksi yritys tietyltä toimialalta, joten kilpailua ei synny. Kauppaa yritetään kasvattaa siten, että mukana olevat yrittäjät suosittelevat toistensa palveluja muille. Lohjalle BNI:n toi Pirkka Haarlaa.

-Itse tulin mukaan BNI:n toimintaan vuonna 2008, kun vedin tilitoimistoa Lauttasaaressa, ja sähköpostiini tuli viesti, jossa kysyttiin, haluanko uusia asiakkaita. Lähdin sitten mukaan ensimmäiseen BNI-tilaisuuteen.

-Vuonna 2013 jäin eläkkeelle ja muutin Espoosta Lohjalle. Ajattelin, että täytyyhän sitä eläkkeellä olla harrastuksia ja että lohjalaisille yrittäjille pitää saada mahdollisuus tähän markkinointimuotoon. Lähti BNI Lohjallakin liikkeelle, kun olin ensin hakannut pari vuotta päätäni seinään, kertoo Haarlaa.

Haastateltujen BNI:ssä mukana olevien yrittäjien mielestä BNI:stä on ollut heille hyötyä. Yrittäjät kokoontuvat viikoittain.

-Olen toiminut pitkään yrittäjänä Lohjalla, eikä vastaavaa yhteistyötä, jossa kokoonnutaan yhteen, ole ennen ollut yrittäjien välillä. Yrittäjät oppivat tuntemaan toisensa ja lisää kauppaa tulee heidän kontaktiensa kautta. Kun itse tulin mukaan BNI:hin, en ollut ennen nähnyt suurinta osaa muista mukana olevista yrittäjistä, kertoo BNI Lohjan puheenjohtaja Sami Martikainen.

Liiketoiminnan kasvattamisen lisäksi toisista yrittäjistä saa myös henkistä tukea.

-Kollegiaalinen tuki on tärkeää. Täällä on samanhenkisiä ihmisiä, ja kaikki painivat samojen ongelmien kanssa, sanoo yrittäjä Mika Fräntilä Opteamista.

-Täällä voimme vaihtaa ajatuksia ja sparrata toisiamme, sanoo myös Elina Långström Eliot Siivouspalvelu Oy:stä.

Heidän mukaansa jo yrittäjäporukasta kertyy kymmeniä mahdollisia asiakkaita.

-Näillä aloilla jokainen on potentiaalinen asiakas. Isossa porukassa joku tarvitsee aina jotain palvelua, Långström toteaa.

Hän painottaa, että tuttu suosittelija lisää luottamusta.

-Keltaisilta sivuilta taas voi saada mitä tahansa.

Omat taidotkin karttuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

-Tässä saa varmuutta esimerkiksi esiintymiseen, Långström kertoo.

DSC_0137.jpg

-Täällä voimme vaihtaa ajatuksia ja sparrata toisiamme, sanoo Elina Långström Eliot Siivouspalvelu Oy:stä.

 

Yhteistyö on hyväksi Lohjalle

Yrittäjien mielestä siitä on hyötyä myös Lohjalle, että BNI toimii täällä.

-Mitä aktiivisempi yrittäjäyhteisö Lohjalla on ja mitä enemmän palveluita ja toimintaa löytyy, sitä enemmän Lohjalla on eloa, Martikainen sanoo.

-Suoraa hyötyä tulee myös uusia työntekijöitä työllistämällä. Kun kauppa kasvaa, kasvaa myös työntekijätarve, muistuttaa Haarlaa.

Fräntilä puolestaan muistuttaa, että moni matkustaa tällä hetkellä päivittäin töihin pääkaupunkiseudulle.

-Lohjalla pitäisi olla hyviä työpaikkoja, jotta ihmiset pysyvät täällä. Elämänlaatukin paranee, kun työmatka ei ole niin pitkä. Pitäisi löytää positiivisuutta ja tehdä yhdessä niin elinkeinoelämä toipuisi. Meidän pitäisi myös opetella tuotteistamaan tuotteitamme paremmin, Fräntilä sanoo.

Myös Långströmin mielestä Lohjan yrittäjyyteen kaivataan lisää positiivisuutta.

-Tarvitaan hyvää henkeä ja oikeaa tekemisen meininkiä. Tässä ryhmässä alueen yrittäjät kokoontuvat yhteen, se on ainutlaatuista.

DSC_0127.jpg

Opteamin Mika Fräntilä pitää BNI:stä saamaansa kollegiaalista tukea tärkeänä.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta