Yhteiskunta

Mainos

Rekrytointitapahtuma LohjaExpo

TE-toimisto, Lohjan kaupunki ja Novago Yrityskehitys Oy järjestävät torstaina 5.10. klo 12.00-15.00 LohjaExpo-rekrytointitapahtuman Lohjalla Sporttikeskus Tennarin lukiosalissa (Rantapuisto 45, Lohja). LohjaExpo on loistava tilaisuus tutustua yrityksiin sekä paikalla oleviin rekrytoiviin työnantajiin. Lisäksi tilaisuudessa voi tutustua TE-toimiston palveluihin ja saada vinkkejä mm. työhakemuksen tekemiseen. Tapahtuman nettisivuille voi tehdä myös lyhyen esittelyvideon työnhaun tehostamiseksi.

LohjaExpoon on tulossa 51 työnantajaa. Aamupäivällä yrityksillä on mahdollisuus verkostoitumiseen ja iltapäivällä tilaisuus on avoin kaikille. Osalla yrityksistä on tarvetta rekrytointiin, joten työpaikkoja on tarjolla. Paikalla on mahdollista keskustella ammatinvalinnanpsykologin kanssa, hioa omaa CV:tä, keskustella yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa sekä starttirahasta jne.

alue_demokratia: 

Vapaaehtoisia haetaan vaateavun lajitteluun ja pakkaamiseen

Hope Lohja viettää tällä hetkellä kiireistä aikaa, vaatelahjoituksia hyllytetään ja kootaan avustuskasseja alueen vähävaraisille lapsiperheille. Lisää apukäsiä tarvitaan, jotta vaateapu saadaan perille uusille pienille käyttäjille

HOPE Lohjassa tehtävä vapaaehtoistyö on konkreettista ja palkitsevaa. Vapaaehtoistyöntekijät varastolla lajittelevat lahjoitusvaatteet koon mukaan hyllyihin sekä pakkaavat avustuskasseja valmiiksi perheille. Ensikertalaisen on helppo osallistua, sillä toimintaan opastetaan, eikä ennakkoilmoittautumistakaan tarvita. Mukaan voi tulla silloin, kun omaan kalenteriin parhaiten sopii.

Talkooaikoina voi myös tuoda lahjoituksia. Ilmojen viilennyttyä on suuri tarve lämpimille sisä- ja ulkovaatteille, käsineille, villasukille, kengille ja kuravaatteille. Polkupyöriä, turvaistuimia ja lastenrattaita jonottaa useampi perhe. Myös puhtaus- ja hygieniatarvikkeita sekä vapaalippuja syysloma-aktiviteetteihin otetaan vastaan.

Apuasi kaivataan esimerkiksi to 5.10 klo 17-19.30, ke 11.10 klo 10-13, to 12.10 klo 17-19.30, (vko 42 ei talkoita), ke 25.10 klo 10-13 ja to 26.10 klo 17-19.30. HOPE Lohjan varasto sijaitsee osoitteessa Hemmolankatu 26 B, 08150 Lohja. lohja@hopeyhdistys.fi. Puh. 0440 222 311 (ke klo 10-13, to klo 17-19.30).

alue_demokratia: 

Voimaa Vanhuuteen tutuksi ja tavaksi –vie vanhus ulos

Lohja on mukana Voimaa Vanhuuteen tutuksi ja tavaksi -kärkihankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumismahdollisuuksia. Vie Vanhus Ulos 5.9.-5.10.2017 on valtakunnallinen kampanja, joka huipentuu
5.10. valtakunnalliseen iäkkäiden ulkoilupäivään. Ulkoilupäivän tavoitteena on järjestää liikuntatapahtumia ilman ikärajaa.

5.10. klo 10.15 Lohjan Liikuntakeskus Oy ja Kisakallion Urheiluopiston opiskelijat järjestävät  Lohjan kirkkopuistossa ”Vie Vanhus Ulos-päivän”. Kokoontuminen tapahtuu seurakuntakeskuksen edessä (Sibeliuksenkatu 2.) Ohjelmassa on yhteinen kevyt alkujumppa, jonka jälkeen on mahdollisuus osallistua eripituisille kävelylenkeille Kirkkopuiston ympäristöön ja sen jälkeen on kahvitarjoilu. Pyörätuolin, rollaattorin tai kepin avulla liikkuvat ovat tervetulleita mukaan ulkoilemaan! 

5.10  klo 9-11 Varhaiskasvatuksessa, päiväkodeissa järjestetään  ”Avoimien pihojen aamupäivä” yhdessä ilman ikärajaa. Ohjelmassa perinneleikkejä. Mukaan voi tulla leikkimään ja leikittämään!

3.10 klo 10-11 Luksian lähihoitajaopiskelijat yhdessä opettajan kanssa vievät ulos Mäntynummen ja Roution kotihoidon- sekä päivätoiminnan asukkaita (Rentukka, Juolukka, Ulpukka, Niilonpirtti)

alue_demokratia: 

Vihtijärven vesistökuormitusta selvitetään veneestä ja kopterista

vähä.jpg

Juha-Pekka Vähä mittaamassa Vihtijärven vedenlaatua. (Kuva Soile Petrell)

 

Hiidenveden kunnostus -hanke ja Vihtijärven-Lapoonjärven suojeluyhdistys selvittävät syksyllä 2017 Vihtijärveen suuntautuvaa vesistökuormitusta. Selvityksen pohjalta laaditaan suositukset järven kunnostustoimille.

Vihtijärvi on melko pieni, keskisyvyydeltään 5 metrin vähähumuksinen järvi Vihdin kunnan pohjoisosassa. Vihtijärven tila voidaan luokitella hyväksi. Viime vuosien ajan rantojen asukkaat ovat kuitenkin huomanneet järvellä rehevöitymisen merkkejä, kuten kasvillisuuden runsastumista. Järven suojeluyhdistyksen aloitteesta Hiidenveden kunnostus -hankkeessa lähdettiin pohtimaan, kuinka rehevöitymiskehitykseen voisi puuttua.

-Järven kunnostuksen pohjaksi tarvitaan tietoa siitä, mistä rehevöittävä kuormitus on peräisin ja kuinka suurta se on. Tätä selvitetään tutkimalla järveen laskevien purojen ja ojien vedenlaatua sekä niiden valuma-alueiden maankäyttöä”, kertoo hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Tavoitteena onkin selvittää, laskeeko järveen uomia, joiden kuormituspitoisuudet ovat kohonneet ja joille voisi kustannustehokkaasti kohdistaa vesiensuojelutoimenpiteitä.

 

Tietoa kerätään vesinäyttein ja ilmakuvin

Kuormitusselvityksessä Vihtijärveen laskevista uomista otetaan vesinäytteet laboratorioanalyysejä varten. Laboratorioanalyyseistä saadaan tarkempaa tietoa kuormituksen laadusta. Kiintoaineen ja ravinteiden määrä ilmentää pääosin maa- ja metsätalouden vaikutusta; pelloilta, hakkuualueilta ja ojitetuilta soilta huuhtoutuu sadeveden mukana sameutumista aiheuttavaa kiintoainesta ja leville käyttökelpoisia ravinteita.

Vedenlaadun tutkimisen lisäksi selvitetään valuma-alueen maankäyttöä kopterikameralla kuvaamalla. Kopterin tuottamaa aineistoa peilataan muuhun satelliittikuvamateriaaliin, ja näihin pohjautuen tehdään tarkat maankäyttöanalyysit; kuinka paljon on peltoa, hakkuualueita ja ojituksia.

Kuvauksen suoritti syyskuussa jyväskyläläinen Bitcomp, joka on erikoistunut ympäristötutkimukseen kaukokartoituksen keinoin.

-Koska kopterikuvaus on käytännössä käsityötä, koko valuma-alueen kuvaus veisi paljon työaikaa. Nyt kuvasimme esimerkkivaluma-alueen, ja tätä aineistoa peilataan Sentinel- ja Landsat -satelliittikuviin, jotka ovat saatavilla kaikkien tutkimusuomien valuma-alueilta. Näitä aineistoja yhdistämällä pääsemme aiempaa tarkempiin maanpeiteanalyyseihin”, toteaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n paikkatietosuunnittelija Sini Pöytäniemi.

Kaukokartoitusmateriaaleja verrataan lopuksi vesinäytteiden laboratorioanalyysituloksiin, jolloin päästään tarkemmin arvioimaan maankäytön ja vedenlaadun välistä yhteyttä.

Kopterikameran käyttö kuormitusselvityksissä on Hiidenveden kunnostus -hankkeelle pilottikokeilu. Uudesta menetelmästä toivotaan entistä tarkempaa tietoa kunnostusten suunnitteluun. Kun analyysit ovat valmiit, voidaan tehdä suosituksia kunnostustoimenpiteille, esimerkiksi kosteikoille, luonnonmukaisille peruskuivatushankkeille, neuvonnalle tai järvessä toteutettaville kunnostustoimille.

alue_demokratia: 

Kestävä kehitys – jokainen voi vaikuttaa maapallon tilaan

roskis.jpg

Kestävä kehitys on ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavaa työtä, jota meistä kaikki vievät eteenpäin. Se on helpoiten jaettavissa kolmeen kategoriaan, joita erityisesti tiedemiehet, insinöörit ja poliitikot pyrkivät toteuttamaan: tiedon levittäminen, teknologinen kehitys sekä motivaation ja yhteistyön luominen globaalisti. Kestävän kehityksen tavoitteena on ylläpitää planeettamme hyvinvointia, turvata tarpeellisten resurssien saatavuus myös tulevaisuudessa sekä etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja ihmiskunnan tarpeisiin, jotka vaativat planeetaltamme enemmän kuin se kykenee meille antamaan.

Tiedon levittäminen on keskeinen osa kestävää kehitystä: Ihmisten tulee tietää uusista edistysaskeleista ja metodeista hyödyntääkseen niitä. Kestävä kehitys on siten yhtä paljon ymmärryksen ja faktojen levittämistä kansalle kuin se on laboratoriotyötä. Tiedon levitys koostuu siis tieteellisistä faktoista, teorioista ja fiktion purkamisesta: Väärä, pohjaton tieto voi olla pitkällä tähtäimellä jopa haitallisempaa kuin tietämättömyys.

Teknologia, tiede ja tekniikka ovat kestävän kehityksen kulmakiviä: matematiikka, kemia ja fysiikka kehittyvät sitä mukaa, kun ymmärrämme maailmaa paremmin. Näiden teoreettisten alojen kautta kehittyvät myös käytännön sovellukset, kuten elektroniikka, polttoaineet, automatisointi ja robotiikka. Myös ymmärrys ihmisestä on keskeneräinen, ja biologiset sekä psykologiset tutkimukset parantavat päivittäistä elämää valtavasti.

Myös viime aikoina keskustelua herättänyt energia on tärkeä osa kestävää kehitystä: Vanhoja ja tunnettuja energianlähteitä parannellaan jatkuvasti, samalla kun tutkitaan vaihtoehtoisia voimanlähteitä. Kuitenkin joudumme vielä turvautumaan rajallisiin, fossiilisiin polttoaineisiin ja riskialttiiseen ydinenergiaan kattaaksemme kasvavan tarpeen energialle.

 

Tahto tehdä maailmasta parempi paikka

Kestävä kehitys on myös ihmisten motivointia ja yhteistyötä: Merkittävä muutos vaatii, että meistä jokainen tekee päivittäin parempia ratkaisuja. Jotta tulevatkin sukupolvet voivat hyödyntää maapallon resursseja, meidän täytyy löytää tahto ja motivaatio tehdä maailmasta parempi paikka ja jatkaa sen parantamista päivittäin. Pelko ja sen tahallinen levittäminen eivät ole ratkaisu, ja ihmisten pelottelu toimeen on vain haitallista, niin kestävälle kehitykselle, globaalille yhteistyölle kuin myös ihmiselle itselleen. Monet faktat maailman tilasta ovat ikävä kyllä hyvin synkkiä, joten tarvitun tiedon levitys on miltei mahdotonta ilman synkkiä ja jopa pelottavia tulevaisuudennäkymiä.

Maapallo on rikas planeetta. Se sisältää kaikki elämälle tarpeelliset aineet ja rikkaat esiintymät materiaaleja, joita sivilisaation kasvu on vaatinut. Se ei kuitenkaan ole loputon, pohjaton aarreaitta. Kulutamme jo nyt enemmän resursseja, kuin planeettamme pystyy meille tuottamaan.

Monia käyttämistämme materiaaleista ei edes synny planeetallamme luonnollisesti, vaan kyseiset materiaalit ovat päätyneet tänne jo planeetan muodostuessa aurinkoamme ympäröineestä massasta avaruudessa. Myös täällä luonnostaan muodostuvat materiaalit ovat usein rajallisia ja muodostuvat hitaammin kuin me sitä kulutamme. Öljy on hyvä esimerkki tällaisista hyvin hitaasti uusiutuvista luonnonvaroista. Öljyä on tulevaisuudessakin, mutta sitä muodostuu vain muutama pisara verrattuna tuhansien, jopa miljoonien litrojen tarpeeseemme.

Käyttämämme materiaali ei katoa, vaan se palaa maahan sekä ilmakehään. Monet näin kulutetuista materiaaleista ovat pian käytettävissä uudestaan, kun taas toiset materiaalit muuttuvat käytössä kelvottomiksi, jopa myrkyllisiksi yhdisteiksi heikentäen ympäröivää ekosysteemiämme.

 

Ihminen ja ilmastonmuutos

Viime vuosina energian lisäksi myös ilmastonmuutos on aiheuttanut paljon keskustelua. Se on luonnollinen ilmiö, joka tapahtuu elämän, planeettamme vulkaanisen toiminnan sekä kemiallisten reaktioiden vaikutuksesta. Ihminen ei niinkään aiheuta ilmastonmuutosta kuin nopeuttaa sen saapumista kemikaali- ja hiilidioksidipäästöillään. Nämä päästöt aiheuttavat kuitenkin muutoksia ilmakehässämme, joiden vaikutukset voivat aiheuttaa luonnonmullistuksia joita luonnollinen ilmastonmuutos ei aiheuttaisi. Jos ihmiskunta ei puutu asiaan globaalisti, seuraukset voivat olla vakavat ja hyvin pitkäkestoiset.

Ihmisten asenteet vaikuttavat tulevaisuuteemme lähes yhtä paljon kuin tekomme ja välinpitämättömyys johtaa heikkoihin tuloksiin. Ilmastonmuutos on fakta. Usein sitä liioitellaan ja sen uhkaa suurennellaan reaktion tuottamiseksi, koska media toimii suurilla eleillä. Ilmasto muuttuu jatkuvasti, ja on muuttunut planeettamme ensimmäisistä päivistä asti. Nyt ihminen kuitenkin vaikuttaa myös planeettamme kemiallisiin reaktioihin, mikä edesauttaa vaarallisten ilmiöiden kuten auringon ultraviolettisäteilyn pääsyä maan pinnalle. Tämä on meistä jokaisen ongelma, ja sen eteen on tehtävä jopa vaikeita ratkaisuja. Jokainen ihminen vaikuttaa, ja jokaisen ihmisen asenne muuttaa maailmaa. Yksin me olemme pieniä ja merkityksettömiä maailman menossa, mutta kun työskentelemme yhdessä saman tavoitteen eteen, ihmiskunta on kerta toisensa jälkeen luonut ihmeitä, joiden uskottiin olleen mahdottomia. Politiikka ja poliitikot ovat sidottuna ihmisiin ja heidän tahtoonsa. Poliitikot työskentelevät niillä linjoilla joita kansa heiltä vaatii. Politiikan kulmakiviä ovat kansan suosio ja julkikuva. Jos kansa ei toivo muutosta, poliitikot lupaavat, ettei muutosta tapahdu.

 

Mitä voimme tehdä?

Käsiteltyämme planeettamme tilaa ja kestävän kehityksen perusrakennetta, mitä voimme tehdä nyt planeettamme ja tulevaisuutemme eteen? Yksinkertaisimmat ratkaisut ovat kierrätys, uusiokäyttö sekä uusiutuvien resurssien suosiminen. Lisäksi meidän on jo mahdollista vaikuttaa materiaalien muotoon. Voimme muuttaa haitalliset aineet käyttökelpoiseksi materiaaliksi, vaikka tämäkin reaktio vaatii meiltä resursseja. Esimerkiksi voimme sitoa hiilidioksidia muihin materiaaleihin, ja tukea luonnon omia ratkaisuja hiilidioksidiongelmiin: metsiä ja meriä.

Vastuullinen elintapa edistää planeettamme hyvinvointia, sekä omaa kukkaroa. Jos kuljet lyhyemmät matkat polkupyörällä tai kävellen, säästät luontoa ja polttoainetta. Pienetkin teot merkitsevät, kun riittävän moni ihminen tekee niitä päivittäin.

Kestävä kehitys ja ympäristön hoito vaikuttavat myös tulevaisuudessa työelämään, lähes kaikissa tapauksissa positiivisesti. Puhtaampi työympäristö ja tuhannet työpaikat odottavat ihmiskunnan seuraavia askeleita ympäristön suojeluun. Metsänhoito, kierrätys ja uusiokäyttö sekä tieteiden ja tekniikan kehitys ovat tehtäviä, joihin kestävä kehitys vaatii panostusta ja ihmisten työtä.

 

Tietoa ennakkoluulojen sijaan

Tärkeää kaiken median ja erityisesti ympäristöasioiden suhteen on kriittinen ajattelu ja tiedon tulkinta. Välttämätöntä ja tärkeää tietoa on paljon, mutta niin on myös lähteitä joihin ei kannata luottaa ja väärää informaatiota on syytä varoa. Ennakkoluulot ovat myös haitallisia, ja niihin sokeasti luottamista kannattaa välttää. Tulkitse tiedon ja faktojen perusteella, älä menneisyyden ja stereotyyppien pohjalta. Sokea kieltäminen ja hyväksyntä ovat vaarallisimmat elementit mediassa, niin ympäristöasioissa kuin myös kaikessa muussakin.

Ympäristötilanne vaatii globaalia yhteistyötä, kaikkien valtioiden yhteistä ymmärrystä planeettamme hyvinvoinnista ja sen ylläpidosta. Ympäristö on kaikkien tehtävä, kotimaasta ja kulttuurista riippumatta. Vaikka monet lähteet saavatkin helposti lukijan ajattelemaan, että tilanne on mahdoton, että toivoa tulevaisuudelle ei ole, sellaiset ajatukset ovat turhia. Vaikka ympäristötilanne onkin vakava, kestävä kehitys on jo tuottanut meille paljon hyötyjä, kuten puhtaampia ratkaisuja, keinoja siivilöidä haitallisia kemikaaleja ilmasta jatkokäsittelyä varten ja paljon muuta.

Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan valtioiden, yritysten ja kansan yhteistyötä hyödyntää näitä edistysaskeleita. Joitain asioita on mahdoton estää, kuten ilmastonmuutosta, mutta voimme tehdä kaikkemme pitääksemme planeettamme hyvinvoivana. Ihmiskunta on selviytynyt ennenkin ilmaston mullistuksista, ja selviydymme myös seuraavasta, mikäli pidämme huolta ilmakehästämme, vesistöistämme ja maaperästämme. Maapallo on ainut planeettamme, josta meidän on pidettävä huolta. Jos emme haaskaa resurssejamme ja ympäristöämme, maapallo tukee myös tulevien sukupolvien tarpeet. Ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä, jos annamme heille mahdollisuuden, tulevat sukupolvet katsovat lajinsa synnyinpaikkaa kaukaa avaruuden tuolta puolen.

Kun pidämme huolen ympäristöstämme, se pitää huolen myös meistä. Eikö myös tulevien sukupolvien tulisi päästä elämään ainutlaatuisella maapallollamme? Kiitos ajastanne ja teoistanne tulevaisuuden eteen. Pienimmätkin asiat, kuten kierrätys ja lyhyiden matkojen käveleminen tai niiden polkupyörällä kulkeminen autolla ajamisen sijaan auttavat suuresti.

Jaakko Toivola on kirjoittanut tämän artikkelin omasta halustaan työhön liittyvänä tehtävänä Nuorisotyöpaja Tuumassa.

alue_demokratia: 

Lapsiin kohdistuvat rikokset Länsi-Uudellamaalla

Länsi-Uudenmaan poliisille tulee päivittäin tutkittavaksi keskimäärin kaksi lapsiin kohdistuvaa rikosta. Viime viikon alun aikana tuli yhteensä kuusi rikosepäilyä, joissa asianomistajana on alle 15-vuotias. Kaikissa näissä nimikkeenä on pahoinpitely. Poliisille ilmoitettujen alle 15-vuotiaisiin kohdistuvien väkivaltarikosten määrä on kasvanut jatkuvasti vuoden 2015 keväällä voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen, jolloin lasten parissa työskentelevien henkilöiden ilmoitusvelvollisuutta poliisille laajennettiin.

Vuonna 2014 Länsi-Uudenmaan poliisille ilmoitettiin 291 rikosepäilyä ja vuonna 2016 epäilyjä oli 511. Tammi-elokuun 2017 aikana ilmoituksia on tullut jo 412 ja koko vuodelle arvioidaan ilmoituksia tulevan yli 700 kappaletta. Suurin osa näistä ilmoituksista koskee epäiltyä pahoinpitelyä tai lievää pahoinpitelyä. Varsin pieni osa koskee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Syyteharkintaan näistä ilmoituksista päätyy lähes puolet.

alue_demokratia: 

Yhdistysten ja kaupungin yhteistyöseminaari Puu-Anttilassa 27.9.

Yhteistyössä tulevaisuus 4 -seminaari järjestetään keskiviikkona 27.9.2017 kello 10-16 Puu-Anttilassa. Jo perinteeksi muodostunut syksyinen tapahtuma on lohjalaisten yhdistysten, Lohjan kaupungin ja yritysten yhteistyötilaisuus. Tilaisuudessa valotetaan kaupungin palveluiden ja yhdistysten monimuotoisen toiminnan rooleja kuntalaisen hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Päivän tavoitteena on sopia kaupungin ja yhdistysten yhteisstrategian valmistelusta. Seminaarin järjestävät Apuomena ry:n Kansalaistoiminnan keskus ja Lohjan kaupunki.

Aamupäivällä on tarjolla tietoa lohjalaisista yhdistyksistä ja yhteistyöstä. Ohjelmassa ovat myös Valtivarainministeriön  Digi arkeen -neuvottelukunnan aamukahvi,  Kansalaistoiminnan keskuksen toiminnan esittely sekä tietoa sote-järjestöjen verkoston rakentumisesta Länsi-Uudellemaalle.

Iltapäivällä  kuntalaisten hyvinvointia tarkastellaan eri näkökulmista ja erityisesti muutoksien myllerryksessä.  Seminaarin aiheisiin alustaa Sitran asiantuntija Janne Kareinen. Muutosteemoina pohditaan erityisesti digiajan ja palvelujärjestelmien muuttumisen tuomia mahdollisuuksia ja ongelmiin varautumista. Kaupungin johdon terveiset esittää kaupunginjohtaja Mika Sivula. Seminaarin kulttuuritarjonnasta huolehtii Duo Fasso ja päätteeksi Jyrki Anttila johdattaa operetin maailmaan.

Seminaarin lopuksi keskustellaan Lohjan kaupungin ja yhdistysten yhteisen strategian valmistelun aloittamisesta. Kaupunkilaisten yleinen hyvinvointi on sekä julkisen hallinnon että yhdistysten yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseksi rakennetaan yhteistyön toimintatapoja.

Lisätietoja ja ohjelma myös osoitteessa www.lohjalaiset.fi, josta löytyy myös ilmoittautumislomake. Seminaariin ilmoittautuminen 22.9. mennessä lomakkeella tai p. 045-1863626 taiulla.korhonen@apuomena.fi .

 

Ohjelma:

10.00 Tietoa lohjalaisista yhdistyksistä ja yhteistyöstä.

Yhdistysten esittelypisteitä. VM:n Digi arkeen -neuvottelukunnan aamukahvi. Kansalaistoiminnan keskuksen toiminnan esittely, sote-järjestöjen verkoston rakentuminen Länsi-Uudellemaalle. Musiikkia ja paljon muuta.

Tule tutustumaan toimintaan ja toimijoihin!

12.00

Seminaarin juontajana Taika Tenhunen

Tervetulotahdit Duo Fasso.

 

12.10

Hyvinvoiva kuntalainen.

Janne Kareinen, asiantuntija Erätauko-hanke, Sitra

Keskustelua

 

13.00

Lohjan kaupunginjohdon terveiset seminaariväelle

Mika Sivula, Lohjan kaupunginjohtaja

 

13.10 

Kuntalaiset muutoksissa 1 - Digitalisaatio:

Palvelut ja kehittäminen paikallisesta ja valtakunnallisesta näkökulmasta.

Marjukka Saarijärvi, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö,

Digi arkeen -neuvottelukunta

Pasi Perämäki, palvelutuotantojohtaja, Lohjan kaupunki

Mirva Gullman, koordinaattori, Kansalaistoiminnan keskus, Apuomena ry

 

13.40

Duo Fasso johdattaa kahvitauolle ja verkostojen vahvistamiseen

14.00

Kuntalaiset muutoksissa 2 - Sote-sektori:

Palvelut ja kehittäminen paikallisesta ja maakunnallisesta näkökulmista.

Jaana Pirhonen, hankevastaava, Uusimaa yhdessä -hanke

Reijo Perkiömäki, puheenjohtaja, LJY Länsi-Uudenmaan järjestöjen

yhteisö ry LJY, Lohjan Sydän ry

Tuula Suominen, palvelualuejohtaja, Lohjan kaupunki

 

14.30

Lohjan kaupungin ja yhdistysten uusi yhdistysstrategia yhteistyön tueksi  

 

Yhteiset tavoitteet yhteisessä kaupungissa.

Ari Pitkämäki, puheenjohtaja, Apuomena ry

Valmisteilla olevaa strategiaa työstetään Lohjan kaupungin asiakkuuspäällikkö

Juha Lembergin johdolla.

15.45

Yhteenveto. Miten tästä eteenpäin?

 

Operettisävelmiä

Jyrki Anttila

alue_demokratia: 

Studia Generalia -luentosarja lokakuussa Lohjalla

Alansa huiput esitelmöivät entisellä koulullaan.

Eero.jpg

Eero Lehtimäki.

 

Lohjan Yhteislyseon lukiolla järjestetään lokakuun ensimmäisellä viikolla Studia Generalia -luentosarja, joka kuuluu Suomi 100 vuotta -juhlavuoden tapahtumiin Lohjalla. Neljänä iltana järjestettävien tilaisuuksien luennoitsijoiksi on saatu joukko koulun entisiä oppilaita, jotka ovat luoneet menestyksellisen uran kouluvuosien jälkeen.

Viikko alkaa kansainvälisen politiikan analysoinnilla. Maamme arvostetuimpiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoihin lukeutuva Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen luennoi maanantaina 2.10. aiheesta ”EU nykymaailmassa ja Suomi Euroopassa”. Kansainvälisestikin tunnettu valtiotieteiden tohtori Tiilikainen kirjoitti ylioppilaaksi Lohjan Yhteislyseosta vuonna 1983.

Tiistai-illan 3.10. aiheena on luovuus ja vastoinkäymiset. Nuoren nousevan kapellimestarin ja muusikon Eero Lehtimäen esitelmän otsikko on ”Luovuuden voimalla vaikeuksien yli”. Hän käy läpi oman uransa vaikeuksia ja niistä selviytymistä. Hän peilaa myös taiteissa esiintyneitä vaikeuksia ja virtauksia, jotka johtivat Suomen itsenäisyyteen. Lehtimäki on Lohjan Yhteislyseon lukion ylioppilas vuodelta 2007.

Keskiviikkona 4.10. salin täyttää suomalaisen politiikan ruotiminen. Nuoret kansanedustajat Simon Elo (sin) ja Joona Räsänen (sd) keskustelevat aiheesta ”Pystyykö kansanedustaja vaikuttamaan?” Sparrausta ja näkökulmaa keskusteluun tuo edelleen aktiivinen konkaritoimittaja Tarmo Ropponen, joka teki pitkän uran Ylen politiikan toimituksessa. Yhdessä herrat pohtivat kannattaako politiikkaan lähteä? Elon ylioppilasvuosi on 2005, Räsäsen 2006 ja Ropposen 1962.

Luentosarja päättyy torstaina 5.10. viestintäasiantuntija, toimittaja Hilkka Hyrkön esitelmään ”Nykyaikainen kehitysyhteistyö on tietojen ja taitojen jakamista”. Hyrkkö on toiminut vuosikymmeniä toimittajana ja kirjeenvaihtajana sekä mm. Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun asiantuntija- ja avustustehtävissä eri puolilla maailmaa.

-Ihmisten tarpeet ovat kaikkialla maailmassa hyvin samanlaisia. Tavoittelemme aineellista ja henkistä turvallisuutta. Valtiot ja kansat ovat vahvoja vuorollaan. Suomikin sai paljon kansainvälistä apua sotien jälkeen. Nyt meillä on osaamista jaettavana, toteaa Hyrkkö, joka on juuri aloittanut Kansainvälisen Punaisen Ristin viestintäasiantuntijana Budapestissä.

Hän kävi Lohjan lukiota 1970-luvulla.

Lohjan Yhteislyseon lukiolla järjestettävän Studia Generalia -luentosarjan järjestää koulu yhteistyössä Lohjan Yhteislyseon Alumnit ja Seniorit ry:n kanssa. Luentosarjalla halutaan kiinnittää huomiota lohjalaislähtöiseen osaamiseen ja menestykseen. Kaikki esitelmöitsijät tuovat omalta osaamisalueeltaan näkökulmaan Suomen 100-vuotiseen itsenäisyyteen. Tilaisuudet alkavat kello 18.30 ja niihin on vapaa pääsy.

Teija.jpg

Teija Tiilikainen.

alue_demokratia: 

Koulutuksesta eväitä nuorten kohtaamiseen

nuo.jpg

Kartsan puheenjohtaja Mira Lillman (vas), nuorisosuunnittelija Eeva Sammalniemi, nuoriso-ohjaaja Olavi Turpeinen ja erityisnuorisotyöntekijä Miia Laakso kertovat, että koulutus on hyödyllinen kaikille, koska samat pelisäännöt pätevät kaikkien ihmisten kohtaamisessa oli kyseessä sitten esimerkiksi nuori, työkaveri tai ikäihminen.

 

Katupalveluyhdistys Kartsa ry ja Lohjan kaupungin nuorisotyö järjestävät Kartsa-koulutuksen perjantaina 15.9. kello 18.00 Toimintakeskus Harjulassa. Koulutuksen aiheena on nuorten kohtaaminen ja se on tarkoitettu sekä Kartsan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden että kaikille muillekin lohjalaisille aikuisille.

-Kaikki nuorten elämästä kiinnostuneet voivat tulla paikalle juttelemaan siitä, mitä nuorten maailmaan kuuluu ja miten nuorta lähestytään, jotta aikaiseksi saadaan tasavertainen keskusteluyhteys, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Miia Laakso.

Koulutus järjestetään, koska ympäri Lohjaa on tullut viestiä nuorten aiheuttamasta häiriöstä, kuten mopoilusta syntyvästä metelistä.

-Nuorison häiriköiminen, kuten Ojaniitun alueen moporalli on ollut tapetilla jo viime vuodesta. Nettikeskusteluissa joku sitten aina ehdottaa, että ottakaa yhteys nuorisotyöhön. Siellä näkee myös kommentteja, ettei nuorille uskalla mennä sanomaan mitään. Olemme miettineet, miten voisimme vaikuttaa asiaan, kertoo nuoriso-ohjaaja Olavi Turpeinen koulutuksen taustaa.

 

Arkisia kohtaamisia nuorten kanssa

Tähän mennessä nuorisotyö on jalkautunut nuorten pariin esimerkiksi Lohjan Prismassa ja herätellyt heitä huomioimaan muut ja muistamaan yhteiset pelisäännöt, jotta yhteiselo sujuu hyvin. Lisäksi Ojaniittutalon pihalla järjestettiin keväällä tapahtuma, jossa alueen asukkaat ja nuoret saattoivat kohdata. Nuorisotyön väki muistuttaa, etteivät he voi kuitenkaan päivystää ympäri Lohjaa, eikä yhden tapahtuman vaikutus ole kovin pitkäaikainen. Siksi nuoren kohtaaminen arjessa voisi johtaa toivottuun tulokseen.

-Keskusteluissa nousee usein esille ajatus, että nuoret eivät välitä mistään. Siitä ei ole kyse, vaan nuoren maailma on kapea-alaisempi kuin aikuisen, koska hänellä ei ole vielä kokemuksen tuomaa kykyä nähdä asioita useista eri näkökulmista. Siksi nuorelle pitää avata asioita, kuten kysyä, onko nuori ajatellut, että naapuri menee aamulla kello kuudeksi töihin. Hyvin usein viesti menee nuorelle perille, Laakso sanoo.

-Naapurin on hyvä kertoa tämä nuorille itse. Ei se auta niin paljon, jos me sanomme sen nuorille. Nuori on samanlainen ihminen kuin me muutkin. Ei hänen kohtaamistaan tarvitse pelätä, toteaa Turpeinen.

-Nuorista suurin osa on avoimia ja he ymmärtävät kyllä, kun asiat perustellaan. Koulutuksen teemanakin painottuu arvokas vuoropuhelu, sanoo nuorisosuunnittelija Eeva Sammalniemi.

Laakso muistuttaa, että vastakkain asettelu on turhaa.

-Usein ollaan joko puolesta tai vastaan. Sen sijaan voitaisiin olla rinnalla kulkijoita ja kohdata arjen pienissä tilanteissa, kuten tervehtiä postilaatikolla, Laakso sanoo.

Nuorilla on oma maailmansa ja omat juttunsa.

-Nuoret ovat aina kokoontuneet omaehtoisesti ja niin heidän kuuluu saada tehdäkin. Kaikki eivät käy nuorisotaloilla, toteaa Turpeinen.

-Myös mopoilu kuuluu monien nuorten elämään ja mopo voi olla heille todella tärkeä kulkuneuvo. Toivommekin siinä mielessä lempeämpää suhtautumista, ettei esimerkiksi mopoilua nähtäisi vain negatiivisena asiana, toteaa puolestaan Laakso.

Hän muistuttaa myös, ettei nuortenkaan elämä ole aina aivan helppoa.

-Nuoruuteen liittyy isoja pohdintoja, kuten ammatinvalinta, oma seksuaalisuus ja ensimmäinen seurustelusuhde.

He muistuttavat, että nuorista kuuluu myös paljon myönteistä palautetta.

-Ihmisten kohtaaminen mahdollistaa hienoja asioita. Olen kuullut esimerkiksi nuorista, jotka ovat auttaneet kauppakassien kantamisessa, Laakso kertoo.

 

Silmät auki nuorten maailmaan

Koulutus antaa eväitä toisen ihmisen kohtaamiseen positiivisessa hengessä.

-Kun päivitimme koulutusmateriaalia, tuli tunne, että kaikkien pitäisi perehtyä näihin asioihin, koska samat ohjeet pätevät kaikkien ihmisten kohtaamisessa lapsista työkavereihin ja ikäihmisiin, kertoo Kartsan puheenjohtaja Mira Lillman.

-Koulutus avaa myös silmiä nuorten maailman, kuten siihen, miksi he haluavat ajaa mopoilla. Tarkoitus ei ole häiriköinti, Lillman jatkaa.

Koulutuksen kautta voi halutessaan tulla mukaan myös Kartsan toimintaan. Toiminnan kehittämisideoitakin otetaan mielellään vastaan.

-Kartsa jalkautuu nuorten pariin mm. tapahtumien yhteydessä ja juhlapyhien aattoina. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa järjestetään toimintakerta, kuten leffailta, avaa Lillman.

Koulutukseen toivotaan aikuisia ympäri Lohjaa.

-Jos saisimme Lohjan reuna-alueiltakin aikuisia mukaan, voisimme jalkautua muuallekin kuin keskustan alueelle, sanoo Laakso.

Koulutus kestää noin kaksi tuntia, se on ilmainen, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Nuorisokahvila Dixi on avoinna tapahtuman aikana, joten sieltä voi ostaa vaikkapa kahvikupposen.

alue_demokratia: 

Muistisairauden monet kasvot

193 000 muistisairasta suomalaista – 193 000 yksilöllistä, erilaista tarinaa. Sairaus voi muuttaa elämää, mutta se ei vie elettyjä vuosia, elämänkokemusta ja persoonallisuutta. Muistisairailla ihmisillä on ääni, jonka tulee kuulua.

Tällä viikolla vietetään Muistiviikkoa teemalla Muistisairauden monet kasvot. Viikon alkajaisiksi avautui Muistisairauden monet kasvot -verkkosivusto osoitteessa www.muistini.fi. Ääneen pääsevät muun muassa kaikista muistisairaan isänsä asioista huolehtiva 21-vuotias Senni Sivonen, Arja-vaimonsa rinnalla 13 vuotta omaishoitajana kulkenut Martti Hakala ja isänsä Alzheimer-vuosia pohtiva kirjailija Tommi Kinnunen.

Muistisairauksiin liittyy virheellisiä ennakko-oletuksia, joita verkkosivusto murtaa. Muistisairauteen kun voi sairastua monen ikäisenä. Se ei välttämättä näy ulospäin. Se ei välttämättä alkuvaiheessa edes muuta elämää kovin paljon. Ihmisestä on aina jäljellä enemmän kuin hänestä on kadonnut, muistuttaa myös kampanjan suojelija Sirpa Pietikäinen.

Muistisairauden monet kasvot -sivusto on auki myös uusille tarinoille. Kuka tahansa voi kertoa omat kokemuksensa: millaista juuri minun arkeni on muistisairauden kanssa tai muistisairaan ihmisen tukena. Samalla kun sivusto antaa kasvot sairaudelle, se muistuttaa, että muistisairas ihminen on ennen kaikkea ihminen, sairaudestaan huolimatta. Kahta samanlaista tarinaa ei ole – jokainen niistä on ainutlaatuinen.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta