Yhteiskunta

VMP Group valtakunnalliseksi palvelukumppaniksi työllistämiskokeiluun

Yksitoista ELY-keskusta eri puolilta Suomea valitsi VMP Groupin työttömien työnhakijoiden palvelukumppaniksi. VMP Group tarjoaa koko maan kattavan verkostonsa työllistämishankkeeseen.

Palveluun ohjataan maanlaajuisesti arviolta noin 7 200 työtöntä työnhakijaa. Ensisijainen tavoite on työttömän työnhakijan työllistyminen avoimille työmarkkinoille kuudessa kuukaudessa. Sopimuksen kesto on kesäkuusta 2017 joulukuun 2018 loppuun.

-Hanke on VMP Groupille merkittävä onnistuminen. Kaltaisemme valtakunnallinen työllistämispalvelujen ammattilainen voi jouduttaa merkittävästi ihmisten työllistymistä ja pienentää samalla pitkäaikaistyöttömyyden riskiä, VMP Groupin julkishallinnon toimialajohtaja Heikki Ruohonen iloitsee.

VMP Groupilla on lähes 80 toimipistettä ja tuhansia asiakasyrityksiä ympäri Suomen. VMP Groupin vahvuutena on päivittäinen työskentely sekä työnhakijoiden että työnantajien kanssa. VMP Group ohjaa hakijoita suoraan tiedossa oleviin työpaikkoihin sekä etsii myös piilotyöpaikkoja, mikä nopeuttaa työpaikan saantia.

-Me VMP Groupissa voimme tarjota työnhakijoille suoran yhteyden työpaikkoihin työnhakijan omassa kotikaupungissa tai myös muualla Suomessa. Kauttamme työllistyy joka vuosi parikymmentä tuhatta työnhakijaa ikään tai taustaan katsomatta kaiken tyyppisiin työpaikkoihin, suorittavasta työstä ylimpään johtoon saakka, Ruohonen selittää.

Taustalla on hallituksen budjettiriihessä 1.9.2016 tekemä päätös tehostaa työvoimapalveluita ja lisätä yksityisten palvelutuottajien käyttöä TE-palveluissa. Työttömällä työnhakijalla on valinnanvapaus. Jokaiselle ELY-alueelle on valittu pääsääntöisesti kolme palveluntarjoajaa, joista työnhakija valitsee itselleen sopivimman.

Lohjalla ja Raasepori-Hanko alueella päätös on otettu ilolla vastaan, kertoo paikallinen VMP yrittäjä Markus Sippo. Nyt työnhakijalla on mahdollisuus vaikuttaa ja valita itselleen paras palvelumalli. Me VMP:llä toimimme suoraan asiakasyritystemme kanssa ilman välikäsiä. Olemme valmiita täyttämään työpaikat, jotka odottavat tekijöitään per heti. Työnhakijan asiointia helpottaa paljon myös se, että meillä on palvelevat paikallistoimistot Lohjalla ja Tammisaaressa.

alue_demokratia: 

Kuusia itsenäiselle Suomelle

kuusi2.jpg

Kerroimme 17.5. ilmestyneessä lehdessämme puista, jotka istutettiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Paikkarin torpan ja Miinan mökin pihaan Sammattiin. Suomea on ennenkin juhlistettu puita istuttamalla. Yksi näistä puista on vuonna 1967 Lohjan Hyrsylään istutettu kuusi. Sillä juhlistettiin tuolloin Suomen 50-vuotista itsenäisyyttä. Kuusi kasvaa Leo Rautasen pihassa.

-Edellinen sukupolvi sen on istuttanut. Itse muutin tähän vuonna 1990, kertoo Rautanen.

Kuuselle kuuluu hyvää.

-Se kasvaa edelleen. Linnunpesiä en ole siinä huomannut, mutta jouluvalot laitamme joka vuosi. Ihan latvaan asti emme ole niitä enää saaneet.

-Kuusi on symboli. On hienoa, että Suomi on itsenäinen ja toivon, että itsenäisyys tulee jatkumaankin, Rautanen toteaa.

Rautasen tyttärelle Liisa Rautaselle kuusi on tuttu lapsuudesta saakka.

-Kun olin pieni minulle kerrottiin, että se on istutettu itsenäiselle Suomelle. On tärkeää, että itsenäisyyden kunniaksi tehdään asioita, kuten istutetaan puita. Kun katsoo kuusta, voi myös miettiä, mitä ehtii tapahtua 50 vuodessa, Liisa Rautanen sanoo.

Rautaset ovat istuttaneet samaan pihaan kuusen myös 100-vuotiaalle Suomelle.  

kuusi1.jpg

alue_demokratia: 

Onko sinulla Länsi-Uudenmaan paras kaivovesi?

Tänä kesänä etsitään Länsi-Uudenmaan parasta kaivovettä, kilpailuaika 1.6.-31.8.2017.

kaivo.jpg

Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke LINKKI haluaa tänä kesänä painottaa talousveden hyvää laatua etsimällä Länsi-Uudenmaan parasta kaivovettä. Kilpailuun voivat osallistua Länsi-Uudenmaan alueella sijaitsevien kiinteistöjen vakituiset asukkaat tai loma-asukkaat, joilla on käytössään oma talousvesikaivo. Kilpailusarjoja on kolme: rengas- tai lähdekaivot, porakaivot sekä ammattilaissarja, johon voivat osallistua elinkeinonharjoittajat, joilla on käytössään oma talousvesikaivo. Kilpailun alkukarsinta perustuu analyysituloksiin ja kaivon rakenteisiin. Laadultaan parhaat vedet laitetaan järjestykseen maun perusteella myöhemmin syksyllä pidettävässä loppukilpailussa.

Kaivovesikilpailun kilpailuaika on 1.6.-31.8.2017. Osallistujien tulee toimittaa korkeitaan kolme vuotta vanhat kaivoveden analyysitulokset sekä 3-5 kuvaa kaivon rakenteista kilpailun järjestäjälle. Alkukarsinnan perusteella asiantuntijaraati valitsee loppukilpailuun kolme parasta kaivovettä kaikista sarjoista. Loppukilpailussa voittajat valitaan maun perusteella makuraadin toimesta. Lisätietoa ja tarkemmat ilmoittautumisohjeet kilpailun verkkosivuilta (www.hajavesi.fi/fi/kaivokilpailu).

Haja-asutusalueilla talousveden hankinta perustuu pääsääntöisesti omiin vesikaivoihin. Asukkaan vastuulla on seurata vedenlaatua ja pitää se hyvällä tasolla. Tärkeä osa kaivoveden hyvän laadun ylläpitämistä on huolehtia jätevesien asianmukaisesta käsittelystä. Riittämättömästi käsitelty jätevesi sisältää mm. ulostebakteereita, kemikaaleja ja lääkeaineita sekä ravinteita. Nämä voivat aiheuttaa monenlaista haittaa kaivoveteen päästessään. Vedenlaadun turvaamiseksi jätevesijärjestelmän tulisi täyttää nykyiset puhdistusvaatimukset ja sen huolto tulee hoitaa asianmukaisesti. Järjestelmä tulisi sijoittaa tarpeeksi kauas talousvesikaivosta sekä mielellään maastossa kaivon alapuolelle. Itse vesikaivon rakenteet olisi hyvä tarkistaa vähintään vuosittain ja veden laatu kolmen vuoden välein. Laadun tarkastaminen ja seuranta onnistuu kokonaisuudessaan vain veden analysoimisella laboratoriossa, koska kaikkia haitallisia aineita ei voi havaita vettä käytettäessä.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2013–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

 

Lisätietoa:

alue_demokratia: 

MLL järjesti leffailtapäivän nuorille

leffa2.jpg

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lohjan paikallisyhdistys ja Virkkalan yhdistys järjestivät yhdessä nuorille oman leffailtapäivän viime maanantaina. Nuoret lähtivätkin joukolla leffaan, ja Kino Vaakuna oli melkein täpötäynnä noin 180 nuoresta Viimeiset mattimyöhäiset juoksivat helteessä sisälle tasan kello 17.00 ja saivat ostaa lipun vielä ovelta.

MLL paikallisyhdistykset halusivat järjestää vaihteeksi jotain lohjalaisille nuorille ja tällä kertaa päädyttiin elokuvaan. Elokuvan valinta oli loppujen lopuksi helppoa, kun selvisi että ensi-iltansa saava Pirates of Caribbean Salazars revenge tulisi olemaan seuraava kevään 2017 elokuva Suomessa toukokuussa. Leffailtapäivää suunniteltiin pitkään ja yhteistyö sujui hienosti. Leffalippuja myytiin etukäteen eri tapahtumissa ja paikoissa, ja lohjalaiset koulut mainostivat tapahtumaa oppilailleen hyvissä ajoin.

Tunnelma oli mukava ja leffan jälkeen suupielet olivat monella hymyssä.

-Oli tosi hyvä leffa! Kannatti tulla, kommentoi 12-vuotias Leo Heino.

leffa1.jpg

Leo Heino.

alue_demokratia: 

Historiallista lennonjohtorakennusta kunnostamaan?

Nummelan Lentokeskus ry hakee yhteistyötahoja Nummelan lentokentän historiallisen lennonjohtorakennuksen kunnostukseen.

Rafula.jpg

Nummelan Lentokeskus ry ryhtyy kunnostamaan lentokentän vanhaa lennonjohtorakennusta. Vuonna 1940 valmistunut puinen rakennus on historiallisesti merkittävä, sillä se on ilmeisesti ainoa jäljellä oleva sota-ajan kentille rakennettu lennonjohtorakennus.

Rafulana tunnettu rakennus toimi 1980- ja 1990-luvuilla purjelentäjien kahviona ja taukotupana, viime vuosina sitä on käyttänyt lähinnä Vihdin LA-kerho VINLA. Nyt se on kunnostuksen myötä tarkoitus ottaa yhteiseen käyttöön lentäjien ja VINLA:n jäsenten kanssa. Kesällä siinä voisi olla jälleen lentäjien kahvio ja se toimisi samalla myös harjulla liikkuvien ulkoilijoiden sekä kentän ilmailijoiden kohtaamispaikkana.

Nummelan Lentokeskus ry hakee nyt yhteistyökumppaneita kunnostusprojektilleen. Lautarakenteinen rakennus on päässyt melko huonoon kuntoon ja ammattitaitoista talkooapua tarvitaan timpurintöissä sekä katto- ja ikkunaremonteissa. Lisäksi yrityksiltä toivotaan hankkeelle raha- tai materiaalilahjoituksia. Tarkoitus on mm. rakentaa nykyisen huopakaton päälle peltikatto. Remontin valmistuttua kiinnitetään lennonjohdon seinään metalliset laatat, joihin on kirjattu kentän historiaa ja jatkosodassa kentältä operoineet laivueet sekä kunnostusprojektin yhteistyökumppanit. Vanha lennonjohtorakennus tulee yhdistämään hienolla tavalla kaksi harrastajapiiriä kentän historiaan sekä Nummelan asujaimistoon.

alue_demokratia: 

Kirkkopyhä ja lähetystilaisuus

Tilaisuus järjestetään Lohjan Pyhän Laurin kirkossa 28.5. Kello 10.00 alkaa messu (liturgina Heini Nikander, saarna Anna-Maija Lakomaa). Messu on kuultavissa Radio Dein kanavalla 107.2. Kolehti kerätään Sansan SAT-7 Kids -työlle.

Messun jälkeen on kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Sansan vapaaehtoinen aluetyöntekijä Päivi Leino esittelee Sansan toimintaa ja kertoo Medialähetyksen Kiinan työstä ja SAT-7 Kids -ohjelmista. Leino esittää maailmalla suurta huomiota saaneen ja tsunamin tavoin leviävän Myriamin tarina -videon.

Tilaisuuksissa ovat mukana Sansan entiset lähetystyöntekijät Erkki ja Paula Pennanen sekä muita Sansan paikallisia vapaaehtoisia. Paula toimi 80-luvulla lähettinä Jugoslaviassa. Yhdessä Pennaset toimivat 90-luvulla lähetystyöntekijöinä itsenäistymisen jälkimainingeissa taistelevassa Kroatiassa.

Vuonna 1973 perustettu Sansa on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä. Sansa vie Raamatun sanaa radioaalloilla, television, internetin ja mobiiliviestinten välityksellä saavuttamattomille kansoille. Ohjelmat tukevat myös vaikeissa oloissa eläviä kristittyjä. Televisio, radio ja älypuhelin ovat voimavälineitä, jotka muuttavat maailmaa, yksi sydän kerrallaan.

-Näkymme on alusta asti ollut, että evankeliumi kuuluu kaikille kaikkialla. Maailmassa on yhä satoja miljoonia ihmisiä, jotka voivat kuulla evankeliumin vain mediasta. Työmme jatkuu, jotta näky saavuttaisi täyttymyksensä, kertoo Sansan toiminnanjohtaja Juha Auvinen.

alue_demokratia: 

Suomalaisten yritysten johtajat mittasivat hallitustyötaitonsa 20. kerran Tampereella

Nyt HHJ-tutkinnon hyväksytysti suorittaneita on Suomessa yhteensä 3 059.

-Tämän kevään tutkinto oli 20. ja kaikissa niissä paras saavutettu pistemäärä on 59, johon on yhteensä yltänyt kahdeksan henkilöä. Vieläkään kukaan ei ole saavuttanut 60 pistettä eli vastannut kaikkiin monivalintakysymyksiin oikein. Tänä keväänä peräti viisi henkilöä sai 59 pistettä, HHJ-rehtori Juha Koski onnittelee.

Länsi-Uudenmaan kauppakamarin HHJ-kurssilta seitsemän osallistujaa suoritti tutkinnon ja saavutti erinomaisen pistemäärän - kahdella oli 58 pistettä, yhdelllä 57 ja yhdellä 55.

Hyväksytty hallituksen jäsen -koulutuskokonaisuus on erittäin hyvä tapa lähteä tarkastelemaan oman yrityksen toimintaa onpa roolina omistaja, hallituksen jäsen, johtoryhmä tai toimitusjohtaja.

-Liian monelta hyvinkin toimivalta yritykseltä puuttuu juuri se kriittinen tarkastelu, mikä herää viimeistään tämän koulutuksen kautta. Suosittelen lämpimästi. Hyviä kontakteja, keskustelua ja erinomaisia luennoitsijoita. Lisäksi järjestelyt toimivat hyvin, VMP Varamiespalvelun yrittäjä Markus Sippo Länsi-Uudenmaan kauppakamarialueelta kommentoi.

Tammisaaren Energia Oy:n toimitusjohtajan Frank Hoverfeltin mielestä kurssi antaa hyvän kokonaiskuvan hallitustyöstä ja hallituksen tehtävistä ja vastuista ja hän aikoo suositella HHJ-kurssia ja tutkintoa hallituksen jäsenille.

Karjaan Puhelimen tekninen johtaja Patrik Gustafsson mielestä kurssi antaa hyvän perustan hallitustyöskentelylle sekä juridiselta näkökulmalta että konkreettisten ja hyväksi havaittujen niksien osalta. Kurssi antaa myös mahdollisuuden verkostoitumiseen.

-Kokemuksena kurssi oli laadukas ja käytännönläheinen. Omalta osaltani kokonaisuuden kruunasi se tosiasia, että kurssi järjestettiin täällä paikallisesti. Voisin jopa sanoa, että se oli syy siihen että tartuin tilaisuuteen osallistua” 

Yrityksen hallitustyöskentelyn osaamista mittaavaan kevään 2017 HHJ-tutkintoon ilmoittautui jopa 339 henkilöä, joista 291 palautti ennakkotehtävät. Ennakkotehtävät hyväksytysti suoritti 289 henkilöä, jotka saivat kutsun tutkintopäivään. Tutkintopäivään osallistui niin ikään ennätysmäärä eli 282 henkilöä. Tutkinnon suoritti hyväksytysti 249 henkilöä.

Länsi-Uudenmaan kauppakamarin HHJ:n osallistujista seuraavat henkilöt suorittivat HHj-tutkinnon onnistuneesti: Frank Hoverfelt, Raasepori, Patrik Gustafsson Raasepori, Markus Larkimo, Raasepori, Nina Markkanen, Espoo, Janne Planting Lohja, Markus Sippo, Lohja ja Tove Sjöberg, Raasepori.

HHJ-tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ-nimitystä. Ennen kuin tutkintoon voi osallistua, pitää suorittaa HHJ-kurssi. Länsi-Uudenmaan kauppakamari järjestää kaksi HHj-kurssia vuodessa. 

alue_demokratia: 

Lapset pomppivat 100 pomppua 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

DSC_4297.JPG

 Touhulassa pompittiin 100-vuotiaalle Suomelle.  

 

Touhula-päiväkotiperhe haastoi valtakunnallisesti yhdessä olympiajoukkueen kanssa kaikki Suomen päiväkodit pomppimaan 100 pomppua päivässä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi osana Unelmien liikuntapäivää 10.5. Päivän aikana Touhulan päiväkodit kokoontuivat eri puolella Suomea pomppimaan pienien ja vähän isompienkin tapahtumien puitteissa, niin myös Lohjalla.

-Luulen, että pomppuja tulee lähemmäs tuhat, kun jotkut lapset ovat kertoneet pomppineensa 300 pomppua jo matkalla päiväkotiin, naurahtaa Lohjan Vappulassa sijaitsevan Touhula Vappulan johtaja Riikka Paakeli-Tamminen.

Päiväkodissa pompittiin musiikin tahtiin, temmellettiin temppuradalla ja nautittiin päälle mehua urheilujuomaksi. Mukaan oli haastettu myös Niksulan päiväkoti. Sen lapset saapuivat pomppimaan yhdessä Touhulan väen kanssa. Mukana oli myös ryhmä Vieremän päiväkodin lapsia.

Yksi pomppijoista oli Aleksi Johansson Vieremän päiväkodista.

-Pomppiminen on kivaa, koska kengurutkin pomppivat. Pompin kotonakin ja tykkään leikkiä palomiestä. Isona haluaisin olla poliisi, Johansson kertoo.

Pomppiminen ei lopu tähän, vaan se kulkee mukana päiväkotien arjessa.

-Pompputeema aloitettiin jo vappujuhlissa ja 100 pomppua elävät mukana koko vuoden. Pomppulaulua on ehditty jo laulaa paljon. Vappuna esimerkiksi pompittiin kaasupalloja katosta. Pomppiminen innostaa lapsia. Se on myös loistava keino opettaa matematiikkaa. Leikin ja ilon kautta mennään, Paakeli-Tamminen kertoo.

Hänen mielestään on tärkeää, että Suomen juhlavuosi tuodaan esille myös lapsille. Aihetta on käsitelty päiväkodissa etenkin isompien lasten kanssa.

-Olemme puhuneet Suomen syntymäpäivästä ja siitä, mitä se tarkoittaa, Paakeli-Tamminen sanoo.

DSC_4338.JPG

Aleksi Johanssonin mielestä pomppiminen on kivaa, koska kengurutkin pomppivat.  

 

Lapsia innostetaan liikkumaan

Touhulan ja olympiajoukkueen yhteistyön tarkoituksena on kehittää yhdessä innostavia sisältöjä päiväkotien arkeen jokapäiväisen liikunnan lisäämiseksi lapsille. Samalla syntyy uusia innovatiivisia sisältöjä koko suomalaisen liikunnallisen varhaiskasvatuksen edistämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia lasten terveyteen, kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

-Ennen murrosikää suoritetut 100 pomppua päivässä auttavat ehkäisemään osteoporoosin lähes kokonaan, kertoo urheilulääkäri- ja valmentaja Harri Hakkarainen.

Touhula-päiväkodeissa panostetaan liikuntaan. Lohjalle Touhula aukesi viime elokuussa. Paakeli-Tamminen kertoo, että syksylle on vielä vapaita päiväkotipaikkoja.

 DSC_4322.JPG

Viola Palenius (vas) pomppimassa Nea Rokkasen kanssa.

alue_demokratia: 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki tukee vihtiläisten palokuntien nuorisotoimintaa

vpk.jpg

Joakim Wallenius (vas), Noora Kallela, Ville Karmavuo, Mika Riipi ja Tuomo Paaso.

 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki antaa voittovaroistaan lahjoitukset Nummelan, Vihdin ja Vihtijärven VPK:ien nuoriso-osastoille. Kukin nuoriso-osasto saa 1 000 euroa käytettäväksi varusteiden ja suojavaatteiden hankintaan.

-Länsi-Uudenmaan Säästöpankki lahjoittaa vuosittain osan voitostaan toimialueen paikkakunnilla yleishyödyllisiin tarkoituksiin, osa voitosta jää omiin varoihin lakisääteisen vakavaraisuuden ylläpitämiseen ja osalla maksetaan veroja, kertoo pankinjohtaja Tuomo Paaso Länsi-Uudenmaan Säästöpankin Nummelan konttorista.

Vihtijärven VPK:lla on varhaisnuorten toiminnassa mukana 7-10-vuotiaita tyttöjä ja poikia sekä varsinainen nuoriso-osasto 11-16-vuotiaille.

-Meillä käy noin 20 nuorta torstaisin harjoittelemassa palokuntalaistaitoja, kertoo vuoden alusta nuoriso-osaston johtajana aloittanut Noora Kallela.

Vihdin VPK:n nuoriso-osaston harjoituksissa käy 25 nuorta, joiden ikä vaihtelee 10-17 vuoden välillä.

-Osaston toiminnan tarkoituksena on innostaa nuoria harjaantumaan palokuntalaisiksi ja kehittymään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, kertoo nuoriso-osaston johtaja Ville Karmavuo.

Nummelan VPK järjestää joka toinen torstai 8-17-vuotiaille tytöille ja pojille palo- ja pelastustoimintaharjoituksia. Vanhemmat nuoret voivat toimia myös apukouluttajina ja 16-vuotiaat saavat osallistua jo miehistön harjoituksiinkin.

-Nuoriso-osastotoiminta opettaa terveitä arvoja ja antaa uusia elämyksiä ja unohtamattomia kokemuksia, joita saa niin harjoituksissa, leireillä, kilpailuissa kuin tutustumiskäynneilläkin, toteaa nuoriso-osaston kouluttajana toimiva Joakim Wallenius.

Kaikilla kolmella VPK:n nuoriso-osastoilla on tarvetta uusille varusteille. Länsi-Uudenmaan Säästöpankilta saatava lahjoitukset käytetään uusien suojavarusteiden, kuten haalareiden, hanskojen ja kypärien hankintaan. kertoo Kallela.

-Olin iloisesti yllättynyt, kun Säästöpankista soitettiin ja kerrottiin, että saamme nuoriso-osaston toimintaa tukevan lahjoituksen, iloitsee Kallela.

vpk2.jpg

Tuomo Paaso ja Noora Kallela.

alue_demokratia: 

Kummilapsi maailman toiselta puolelta

kummi.jpgLohjalaistuvat Maria ja Ismo Grönberg matkustivat Perun Andeille tutustumaan 10-vuotiaaseen kummityttöönsä. World Visionin kautta he voivat auttaa koko yhteisöä.

 

Maria ja Ismo Grönberg sekä kummilapsi Maryori. (Kuva: Sara Pihlaja)

Maria ja Ismo Grönberg matkustivat huhtikuussa Peruun tapaamaan kummilastaan Maryoria. Omakustanteiselle World Visionin järjestämälle kummimatkalle osallistui reilut 20 kummia. Tapaaminen oli lämmin kokemus puolin ja toisin. Tapaamisessa kummit ja kummilapset tutustuivat toisiinsa pelien ja leikkien avulla, sekä keskustellen tulkkien välityksellä.

-Ensimmäisestä halauksesta lähtien oli tunne kuin Maryori olisi sukulaislapsi, jota emme ole nähneet pitkään aikaan, Maria Grönberg kertoo.

-Maryori oli innoissaan ja kysyi esimerkiksi, tykkäänkö olla hänen kumminsa ja olenko onnellinen nyt, kun olen nähnyt hänet. Sanoin kyllä, olen iloinen ja onnellinen päästessäni tapaamaan hänet ja huomatessani, kuinka hyväkäytöksinen ja toimelias tyttö hän on. Maryorin äiti kertoi ylpeänä tytön pärjäävän koulussakin vuosivuodelta paremmin. Matematiikassa ja viestinnässä hän on luokkansa priimus. Tapaaminen lähensi ystävyyttämme ja luulenpa, että jatkossa on helpompaa keksiä aiheita kirjeisiin, Maria Grönberg kertoo.

-Olin tehnyt Maryorille tuliaisiksi leikekirjan Suomesta ja neljästä vuodenajasta. Kirjaa katseltuamme hän ihasteli tykkylumisia maisemakuvia ja sanoi rakastavansa Suomea entistä enemmän ja kertoi, että sitten kun hän on lääkäri ja rahaa on enemmän, hän ottaa äitinsä mukaan ja he tulevat Suomeen käymään. Eli haaveita ja hyviä tavoitteita tytöllä löytyy ja me tietysti toivomme, että vähintäänkin tuo ammattihaave toteutuu, mielellään molemmat, hän jatkaa.

Tuliaisiksi he veivät myös mm. Suomen luontoliiton t-paidat kaikille perheen lapsille sekä maailman kartalla varustetun kirjoitusalustan sekä maapalloa esittävän pallon, joka pääsikin heti käyttöön.

-Tutkailimme kartasta etäisyyttä toisistamme ja sitä, kuinka kummien matka eteni heidän luokseen; tyttö oli ihmeissään. Tiesimme, että Maryori pitää lentopallosta kuten mekin aikoinamme, joten pitihän siellä porukalla lentopalloakin pelata, kertoo Maria Grönberg.

Päivä oli myös kummilasten vanhempien mieleen. Matkalla yhteiseen lounastilaisuuteen kummit lauloivat suomalaisia ja kummilapset sekä heidän vanhempansa perulaisia lastenlauluja vuorotellen. Matkan päättyessä etupenkillä istunut, noin 5-vuotias poika julisti laulukilpailun päättyneen 8-6 perulaisten hyväksi.

-Tapaamisen lopuksi eräs äiti sanoi, että olipa hieno päivä, koska lauloimme yhdessä, meillä oli mukavia yhteisiä leikkimielisiä kilpailuja ja lisäksi he pääsivät vielä autonkin kyytiin. Aina ei tule ajateltua, että meidän elämässä pieni arkipäivän tapahtuma, kuten autokyyti, voi jossakin nostattaa osaltaan fiiliksen hienosta päivästä, Maria Grönberg pohtii.

 

Jo yli kymmenen vuotta kummina

Alun perin Maria Grönberg kuuli kummitoiminnasta työkaveriltaan. Nyt Grönbergeillä on kokemusta kummina olosta jo yli kymmenen vuoden ajalta. Kolme vuotta sitten he vierailivat ensimmäisen, Kenian maaseudulla asuvan Silas-nimisen kummipoikansa luona. Matka oli vaikuttava.

-Oma lapsuuteni oli kohtalaisen vaatimatonta, kuten siihen aikaan oli melko tavallista. Elimme vain yhden vanhemman tuloilla ja kasvoimme puurolla ja keitoilla. Nähtyäni olosuhteet, joissa kummilapsemme asuvat, huomasin että olenkin elänyt lapsuudessani rikasta elämää. Lämmin koti, oma sänky, puhdas vesi, täysi vatsa ja kouluun pääsy olivat näitä rikkauksia, kertoo Maria Grönberg.

Kummius tuntui niin merkitykselliseltä, että Grönbergit halusivat toiseksi kummilapseksi juuri Maryorin Perusta. Kun Silas kasvoi aikuiseksi, ottivat he Keniasta seuraavan kummilapsen Boniface-pojan ja Sri Lankasta Inesh-pojan.

-Lapselle on hyvin merkittävää, kun hän tietää, että kaukana Suomessa on joku, joka välittää juuri hänen elämästään, sanoo Maria Grönberg.

Kummina voi halutessaan olla kirjeenvaihdossa kummilapsensa kanssa jolloin World Visionin vapaaehtoiset kääntävät tarvittaessa suomenkieliset kirjeet lapsen käyttämälle kielelle. Kirjeiden ohessa voi myös lähettää lapselle jotain pientä, esimerkiksi koulutarvikkeita, joista on pulaa köyhillä alueilla.

Kummin kuukausilahjoitus on muutaman kympin kuukaudessa ja sillä tuetaan koko yhteisön lämää. Halutessaan kummilapsen perheelle voi lahjoittaa joka toinen vuosi suuremman summan.

Esimerkiksi 100 eurolla saa kehitysmaissa vasikan tai useamman vuohen sekä lisäksi ruokatäydennystä. World Vision selvittää, mitä kyseinen perhe tarvitsee ja hankinnat perheelle tehdään heidän tarpeidensa mukaisesti. Kummille ilmoitetaan valokuvan kera, mitä rahalla on hankittu.

-Pidämme itseämme etuoikeutettuina, kun olemme syntyneet Suomeen. Voidessamme ilahduttaa tukea tarvitsevia lapsia tai vanhuksia pienillä teoillamme, olemme halukkaita sen tekemään ja kummimatkamme jatkuvat Suomesta kirjeiden välityksellä kummilapsillemme kehitysaluekohteisiin.
machu.jpg

Perun matkallaan Grönbergit tutustuivat mm. Machu Picchuun. 

 

Apua koko yhteisölle

Kun Suomen World Vision aloitti työn Ayacuchon alueella Perussa vuonna 2008, suuri osa alueen lapsista oli aliravittuja ja kärsi anemiasta ja ripulista. Lapsilla oli myös heikot oppimisvalmiudet, eivätkä he oppineet koulussa välttämättä edes lukemaan. Lasten elämää varjosti väkivalta, jota he kohtasivat kotona, kaduilla ja kouluissa.

-World Visionin tarkoitus on auttaa koko yhteisöä kautta linjan mm. ravitsemuksen,

varhaiskasvatuksen, koulutuksen, yrittäjyyden ja terveyden- sekä vesihuollon kautta. Samalla tuemme myös yhtä lasta tuntemaan itsensä hyväksytyksi ja tärkeäksi. Yksi meidän euromme on köyhällä alueella puolet perheen päivän palkasta, Maria Grönberg kertoo.

-Esimerkiksi Keniaan tehtiin vedenjakojärjestelmä ja vedettiin 160 kilometriä vesijohtoa. Nyt lapset pääsevät kouluun, eikä heidän tarvitse osallistua vedenhakuun. Vettä kannetaan kanistereilla kymmenenkin kilometrin päästä, kertoo Ismo Grönberg.

Lasten terveys on kohentunut, kun perheet tietävät, millaista ruokaa lapset tarvitsevat kasvaakseen terveinä. Hygienia ja lasten terveyspalvelut ovat parantuneet. Opettajat ja vanhemmat osaavat tukea lasten sosiaalisia ja motorisia taitoja pelien, leikkien ja kertomuksien kautta. Hellyydestä on tullut osa monien perheiden arkea, kun vanhemmat ovat oppineet, mikä merkitys kannustamisella on lasten kasvulle.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta