Yhteiskunta

Mainos

Rosk’n Rollin seinäkalenteri on jätehuollon tietopaketti

RosknRoll_Kalenteri2018_kansi.jpg

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun seinäkalenteri jaetaan kaikkiin Rosk’n Rollin toimialueen talouksiin viikon 48 lopulla. Kalenterissa on runsaasti tietoa jätehuollosta, mm. alueen jäteasemien yhteystiedot ja uudet, vuoden 2018 alussa voimaan tulevat aukioloajat. Lisäksi kalenterin keskiaukeamalta löytyy irrotettava Kodin lajitteluopas.

Kalenteri sisältää aikataulut kiertäville jätekeräyksille. Vaarallisia jätteitä ja metalliromua keräävät Otto- ja Romulus-autot kiertävät keväällä, ja Länsi-Uudellamaalla myös kesällä. Itä-Uudenmaan kesäkeräyksen toteuttaa perinteiseen tapaan Otto-lautta, joka kerää jätteitä Porvoon, Sipoon ja Loviisan saaristosta.

Vuoden 2018 kalenterin kuvateema on luontoelämys. Kuvat ovat Rosk’n Rollin asiakkaiden lähettämiä kuvia Länsi- ja Itä-Uudeltamaalta. Myös ensi vuoden aikana kerätään asukkailta luontokuvia seuraavan vuoden kalenterissa julkaistavaksi. Ohjeet kuvien lähettämiseen löytyvät kalenterista.

Kalenteri on kustannettu perusmaksulla ja siinä esitetyt jätteen vastaanotto- ja lajitteluohjeet sekä hintatiedot koskevat kotitalouksia.

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun tuottavat Rosk’n Roll Oy Ab ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Palvelu kattaa Hangon, Inkoon, Karkkilan, Lohjan, Siuntion, Raaseporin ja Vihdin Länsi-Uudellamaalla sekä Askolan, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon Itä-Uudellamaalla.

Jäikö kalenteri saamatta?

Kalenterin jakelun hoitaa Posti. Jos kalenteri jostain syystä jää postin mukana tulematta, voi sen tilata osoitteesta neuvonta@rosknroll.fi.

alue_demokratia: 

Vuoden uusmaalaiset yritykset 2017 ovat Goodio, Plastex ja Coptersafety

Vuoden uusmaalaiset yritykset on palkittu kolmessa sarjassa. Startup-sarjan parhaaksi valittiin kansainvälistä kasvua niittävä helsinkiläinen raakasuklaabrändi Goodio. Tuotannollisten yritysten sarjassa palkittiin suomalaisille tuttujen muovituotteiden valmistaja Plastex Oy Lohjalta. Maailmanlaajuisesti tunnustettu helikopterilentäjien simulaattorikouluttaja Coptersafety Oy Vantaalta vei voiton kaupan ja palvelualan yritysten sarjassa.

Vuoden uusmaalaiset yritykset pokkasivat palkintonsa 23. marraskuuta Uudenmaan liiton vuosittaisessa kuntapäättäjien tapahtumassa, Maakuntaparlamentissa. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä ja palkintoraadin puheenjohtaja Carita Orlando Pääkaupunkiseudun Yrittäjistä luovuttivat palkinnot.

– Uusimaa on Suomen vahvin yrittäjyysalue, ja tässä meillä on kolme huikeata menestystarinaa, joilta on lupa odottaa vielä paljon lisää. Tämänvuotiset palkinnonsaajat ovat kaikki erityisen luovia, ennakkoluulottomia ja eteenpäin pyrkiviä, Mäkelä kiitteli.

Startup-sarja: Elintarviketuotannon läpinäkyvyys Goodion vahvuus

Goodio on hieno esimerkki elintarviketuotannosta, joka arvojensa mukaisesti valmistaa kaikki tuotteet alusta loppuun itse. Yrityksen perustaja Jukka Peltola kertoo, että Goodion perusperiaate on raaka-aineiden hankinta ja tuotanto oikeudenmukaisesti. Yritys käynnisti ammattimaisen toiminnan vuonna 2015. Tällä hetkellä se työllistää 28 henkeä, joista osa on vaikeasti työllistettäviä. Myyntiä on yli kymmenessä maassa, esimerkiksi Japanissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Tehdas sijaitsee Helsingin Kalasatamassa ja toinen on avautumassa juuri Kallioon. Lisäksi Goodiolla on kahvila Katajanokalla.

Palkintoraati ylistää Goodion tuotannon läpinäkyvyyttä sekä vahvaa Suomi 100 -kuvan rakentamista maailmalla. Vahvuuksia ovat myös tuotteiden omaperäisyys, design-osaaminen, ympäristöystävällisyys ja toiminnan luotettavuus.

> Goodion video

Tuotannollinen sarja: Plastex investoi vahvasti suomalaiseen työhön

Neljännessä polvessa muovituotteita valmistava Plastex on malliesimerkki pitkän linjan yrityksestä, joka on viimeisen vuoden aikana satsannut onnistuneesti liiketoiminnan kehittämiseen. Investointi muotoiluun, suomalaiseen työhön ja osaamiseen ovat toimitusjohtaja Lauri Ant-Wuorisen mukaan avain myös kansainväliseen menestykseen. Plastex valmistaa monille tuttuja kodin käyttötavaroita kauhoista liukureihin. Yritys työllistää 34 henkilöä Lohjalla.

Palkintoraati arvostaa pitkään toimineen yrityksen onnistunutta sukupolvenvaihdosta sekä menestyksekkäitä investointeja uuteen liiketoimintaan. 

> Plastexin video

Kaupan ja palvelujen sarja: Coptersafety, matkalla maailman johtavaksi kopteriliikennöijien kouluttajaksi

Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä toimiva Coptersafety kouluttaa simulaattoreilla helikopterilentäjiä Suomesta ja maailmalta. Simulaattorin etuja ovat sen turvallisuus ja saasteettomuus, kertoo toimitusjohtaja Mikko Dahlman. Vuonna 2011 perustetulla yrityksellä on käytössään kaksi simulaattoria, mutta ensi vuonna jo neljä lisää, jolloin koulutuskeskus on yksi maailman suurimmista alallaan. Yritys työllistää Vantaalla kokopäiväisesti 20 henkeä ja osa-aikaisesti kymmenen.

Palkintoraati kiittää yritystä innovatiivisesta liikeideasta ja painotuksesta kansainvälisyyteen. Koulutusvienti ja rohkeat investoinnit saavat kiitosta.

> Coptersafetyn video

Yritysvalinnoilla yli 20 vuoden perinteet

Uudenmaan liitto yhteistyökumppaneineen nostaa vuosittain esille alueen yrittäjien parhaimmiston ja kannustaa näin yrittäjyyteen. Valinnat on tehty vuodesta 1993 lähtien, tosin statup-sarja tuli mukaan vasta viime vuonna. Uusmaalaiset voivat ehdottaa menestyneitä yrityksiä syksyisin. Päätökset palkittavista tekee asiantuntijaraati, jossa ovat Uudenmaan liiton lisäksi edustettuina ELY-keskus sekä alueen yrittäjäjärjestöt ja kauppakamari.

alue_demokratia: 

Pistekuormituksen vähentyessä Mustionjoen kautta tulevan hajakuormituksen merkitys korostuu

pohja.jpg

Pohjanpitäjänlahden perukka, Pohjankuru.

 

Yhteistarkkailun osapuolet vuonna 2016 olivat Raaseporin Vesi kahden jätevedenpuhdistamon kautta sekä Ido Kylpyhuone Oy (nykyään Geberit Production Oy) ja Oy Tenala-Marina Ab.

Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostavat kaksi keskusjätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä 2007. Samalla poistuivat Karjaa-Pinjaisten sekä Gumnäsin puhdistamot käytöstä ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui kokonaan, kun Mustion jätevedenpuhdistamo suljettiin syksyllä 2015 ja Mustion taajaman jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tammisaaren Skeppsholmenin laitos on pitkään toiminut hyvin. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimii nykyään kaksi hyvin toimivaa jätevedenpuhdistamoa, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Myös muualla tarkkailualueella on viimeisten vuosien aikana tapahtunut muutoksia pistekuormituksessa. Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 2011 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 2012 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. FNsteelin kuormitus taas loppui alkukesällä 2012, kun laitoksen toiminta päättyi konkurssin seurauksena.

Mustionjoen pistekuormituksen loppuminen vuonna 2007 näkyi selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Joen veden laatu on nykyään melko samanlainen koko jokiosuudella ja myös Mustion jätevesien johtaminen muualle vähentää jonkin verran suoraan Mustionjokeen tulevaa kuormitusta. Hajakuormituksen vaikutukset ovat ajoittain selvästi havaittavissa, mutta yleisesti ottaen veden laatu on selvästi parempi kuin ennen vuotta 2007.

Pohjanpitäjänlahti on 1990-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Koko lahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Tästä huolimatta kuormitusvaikutukset suoraan lahden perukan veden laatuun ovat vähentyneet. Vuonna 2016 kuormituksen vaikutukset näkyivät lähinnä vedessä esiintyvien indikaattoribakteerien muodossa. Bakteerimäärät ovat varsin usein olleet selvästi korkeampia joen alajuoksulla kuin jätevesien purkualueella, mutta vuoden 2016 tarkkailun tuloksissa tilanne oli toisinpäin. On kuitenkin vaikeata tietää onko tämä seuraus Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon kuormituksesta vai ovatko bakteeriesiintymät seuraus Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta, koska näytteenottoajankohdat poikkeavat hieman toisistaan.

Lahden keskiosassa suurin ongelma on yleisesti ollut syväveden jokavuotinen heikko happitilanne syksyisin, mikä näkyi myös vuoden 2016 tuloksissa. Lahden eteläosassa IDO Kylpyhuone Oy:n (Geberit Production Oy) edustalla veden laadussa ei havaittu mitään jätevesikuormitukseen viittaavaa.

Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjanpitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on jo pitkään ollut hyvä ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa hyvin alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset. Indikaattoribakteerien määrät ovat 1990-luvulta laskeneet selvästi. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin, ja varsinkin vuoden 2016 lopputalvella pitoisuudet olivat korkeat ja happitilanne aika huono. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta.

Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän korkeina.

Tammisaaresta ulospäin kohti Lappohjaa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Tenala-Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Satamatoiminnasta huolimatta esimerkiksi mineraaliöljyä ei ole alueella todettu pitkään aikaan. FNsteel suljetun terästehtaan edustalla ei ole todettu mitään poikkeavaa veden laadussa.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että koko tutkimusalueen suurin ongelma on Pohjanpitäjänlahden jokavuotiset happiongelmat. Heikentynyt happitilanne loppusyksyisin johtaa ajoittain sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Syy siihen on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus yhdistettynä alueen monimutkaiseen vedenvaihduntaan. Rannikkoalueita vaivaa myös jonkinasteinen yleinen rehevöityminen. Tämä näkyy vesistössä ajoittain runsaana planktonkasvillisuutena ja sitä kautta sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa.

alue_demokratia: 

Hierojakoulutus jatkuu Luksiassa

Hierojakoulutus jatkuu Luksiassa, sillä järjestämislupa sekä hierojan ammattitutkintoon että hierojan erikoisammattitutkintoon on saatu.

Koulutuksen lisäksi Luksia saa järjestää hierojan ammattitutkinnon näyttöjä paitsi omille opiskelijoille myös ilman valmistavaa koulutusta hierojan ammattitutkintoa suorittamaan tuleville. 
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan aiemmin hankittu osaaminen. Osaamisen tulee vastata tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. 

Seuraava hierojan ammattitutkinto alkaa 8.1.2018. Haku on käynnissä 10.12.2017 asti. Haku Luksian sähköisen koulutuskalenterin kautta www.luksia.fi.

Asiakashieronnat jatkuvat ensi vuonna viikolla 10 tutussa paikassa Lohjalla, Toivonkatu 2 A, hierojien tilassa. Ajanvaraus viikolla 9. Tarkemmat tiedot lähempänä ajankohtaa mm. Luksian nettisivulla, Luksian ja hierojien facebook-sivulla.

alue_demokratia: 

1000 nuorta johtajaa – johtajat jakoivat kokemuksiaan nuorille

laiho.jpg

Liisa Laiho opasti Laura Jukkaa yrittäjyyden saloihin. 

 

Viime viikolla nuoret ja johtajat ympäri Suomea viettivät päivän yhdessä Suomen Nuorkauppakamarien 1000 nuorta johtajaa -kampanjan puitteissa. Valtakunnallisen kampanjan tarkoituksena on tarjota nuorelle mahdollisuus tutustua  yhden päivän aikana mm. työelämätaitoihin ja johtajuuteen sekä saada tukea tulevaisuuden pohdintoihinsa ja eväitä oman työuran aloittamiseen. Johtaja puolestaan tarjoaa tämän kokemuksen työelämästä ja johtajuudesta nuorelle ottamalla hänet mukaan arkeensa yhden päivän ajaksi ja kertomalla kokemuksistaan. Kampanjaan voivat osallistua johto- ja esimiestehtävissä tai verkostojen ja projektien vetovastuussa toimivat henkilöt sekä 17-24-vuotiaat opiskelijat. Lohjalta kampanjaan osallistuivat mm. Liisa Laiho E. Laiho Oy:stä ja Lohjan Yhteislyseon lukiota käyvä 19-vuotias Laura Jukka.

Jukka kävi tutustumassa E. Laiho Oy:ssä Laihon työpäivään. Päivä kului mm. yrittäjyyttä pohtiessa.

-On ollut todella kiva päivä. Olen saanut uusia, erilaisia näkökulmia, vastauksia kysymyksiini ja kivan kuvan myös tästä koko kampanjasta, Jukka kertoo.

-Olemme puhuneet paljon johtajuudesta, vastuunkannosta ja siitä, miltä se tuntuu, sekä yrittäjyydestä. Siitä, mitä yrittäjyys vaatii. Se vaatii esimerkiksi pitkäjänteisyyttä, että yrityksen saa rullaamaan. Olemme puhuneet myös lakisääteisistä asioista, jotka tulee olla kunnossa, kuten osakassopimus, jos perustaa yrityksen kaverinsa kanssa, kertoo Laiho.

Jukan isä toimii yrittäjänä ulkomailla, mutta uusia näkökulmia on silti löytynyt.

-Nyt sain yrittäjyyteen naisnäkökulman ja tietoa siitä, miten yrittäjyys ja tavaroiden valmistus toimivat Suomessa. Olemme puhuneet paljon suomalaisen tuotteen luotettavuudesta, Jukka kertoo.

 

Eväitä uravalintoihin

E. Laiho Oy on yli 60 vuotta Lohjalla toiminut työvaatteiden valmistaja, jonka vaatteita viedään ympäri Suomea. Kyseessä on perheyritys, jonka omistaa tällä hetkellä neljä sisarusta.

-Vanhempani perustivat tämän yrityksen. Teemme kaikki tuotteet Suomessa ja työllistämme vajaan 30 henkeä. Vaatteiden tekoon kuluu vuodessa 100 000 metriä kangasta, kertoo Laiho.

Keskustelua heräsikin luonnollisesti myös siitä, millainen on hyvä työvaate ja miten niitä valmistetaan. Samassa yhteydessä nousi esiin myös suomalaisen työn ja tuotteiden tukeminen omilla hankinnoilla. Tutustumiskierros yrityksessä havainnollisti vaatteiden valmistusprosessin.

Laiho jakoi Jukalle omia kokemuksiaan yrittäjyydestä.

-Ihmiset puhuvat, että yrittäjyys on rankkaa, mutta ei se ole 24/7-toimintaa. Nuoret saattavat nähdä yrittäjyyden pelottavana, mutta en minä ole tätä liian raskaaksi kokenut. Vastuukin tarkoittaa asioita, jotka kuulu hoitaa, en koe sitä raskaana hartioilla. Perheyritys on hyvä, koska koko ajan on tukea ympärillä ja ihmisiä, joihin voi luottaa, Laiho sanoo.

Jukka aikoo lukiosta suunnata mahdollisesti tradenomiopintojen pariin. Tulevaisuudessa edessä saattaa olla myös oman yrityksen perustaminen.

-Minulla on paljon ideoita. Lähdin tähän kampanjaankin, koska halusin nähdä, millaista yrittäminen on tosielämässä, hän sanoo.

alue_demokratia: 

Nuoret viihtyivät uudistuneen Harjulan ja Dixin avajaisissa

avajaiset1.jpg

Pelitalo Base on nuorten keskuudessa suosittu (Kuva: Aku Tamminen)

 

Avajaisten iltaohjelma perjantaina 10.11. täytti Harjulan kiinteistön iloisista nuorista, työntekijöistä ja tunnelmasta. Illan aikana arviolta sata nuorta vietti iltaa Harjulassa ja nuorisokahvila Dixissä.Avajaisissa nuorilla ja heidän huoltajillaan oli mahdollisuus tutustua talon eri toimintoihin. Avajaispassiin nuoret keräsivät leimoja erilaisista toiminnallisista pisteistä, joita löytyi pitkin kiinteistöä. Passinsa palauttaneiden kesken arvottiin mm. lahjakortteja.

-Dixi on mukava paikka, paljon tekemistä eikä ikinä tylsää, vastasi avajaisissa ollut nuori, kun häneltä kysyttiin mielipidettä uusituista tiloista.

Paljon kiitosta nuorilta sai uusi pelitalo Base, joka sijaitsee Dixin tiloissa. Pelitalossa nuoret ovat alusta alkaen rakentaneet ja kasanneet tietokoneet mieleisikseen yhdessä ohjaajien kanssa. Aluehallintoviraston rahoittama digitaalisen nuorisotyön hankerahoitus on mahdollistanut pelitalon toteutumisen Lohjan kaupungin oman panostuksen lisäksi. Pelitalotoiminnassa viihdytään digitaalisten pelien lisäksi myös perinteisempien lautapelien äärellä. Biljardi ja pingis ovat sen sijaan nuorten kestosuosikkitekemistä perinteisemmillä nuorisotiloilla.

Harjulan bändikämpässä avajaisilta sujui mukavasti lauleskellen ja soitellen. Vapaita treeniaikoja löytyy yhä myös uusille kokoonpanoille tai artisteille. Bändikämpän käyttö on ilmaista.

Avajaisissa oli mukana kolmannen sektorin toimijoita ja mm. salissa käyty kaupunkisota toteutettiin Lohjan Liikuntakeskus Oy:n välineistöllä. Kansainvälisestä tunnelmasta vastasi Kanneljärven opiston EVS-vapaaehtoinen, Italiasta kotoisin oleva Mirko. Hän on viettänyt Suomessa kaksi kuukautta ja opiskelee parhaillaan englannin ja suomen kieltä. Harjula kiinteistönä sekä illan tunnelma saivat häneltä kiitosta. Italiaan palatessaan hän aikoo etsiä samankaltaista ihmisten kohtaamispaikkaa kuin Harjula.

 

Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan

Avajaisten kaltaisille iltaohjelmille toivottiin nuorten parissa jatkoa. Nuorilla on itsellään jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa heille järjestettävään toimintaan ja olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa sitä. Nuorisotilat tarjoavat nuorille kasvatuksellista yhdessä tekemistä turvallisessa ympäristössä sekä mahdollistavat matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

Dixin lisäksi Lohjan kaupungilla on kahdeksan muuta nuorisotilaa. Talotoiminnan lisäksi Lohjan kaupungin nuorisotyö järjestää säännöllisesti retkiä, tapahtumia ja leirejä. Nuorisotyön väki kannustaa nuoria ottamaan rohkeasti yhteyttä henkilökuntaan ja osallistumaan nuorten toimintojen ja tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorisotyön yhteystiedot löytyvät osoitteesta nuorilohja.fi.

Teksti: Luksian media-alan opiskelija Aku Tamminen ja nuorisosuunnittelija Eeva Sammalniemi Lohjan kaupungilta.

avajaiset2.jpg

Avajaisissa oli tarjolla nuorilohja-tuotteita (Kuva:Aku Tamminen)

alue_demokratia: 

Vapaaehtoisia haetaan vaateavun lajitteluun ja pakkaukseen

Hope - Yhdessä & Yhteisesti Lohja viettää tällä hetkellä erittäin kiireistä joulun alusaikaa. Vaatelahjoituksia hyllytetään ja tehdään avustuskasseja alueen vähävaraisille lapsiperheille. Lisää apukäsiä tarvitaankin, jotta vaateapu saadaan perille uusille pienille käyttäjille.

HOPE Lohjassa tehtävä vapaaehtoistyö on konkreettista ja palkitsevaa. Vapaaehtoistyöntekijät lajittelevat varastolla lahjoitusvaatteet koon mukaan hyllyihin ja pakkaavat avustuskasseja valmiiksi perheille. Ensikertalaisen on helppo osallistua, sillä toimintaan opastetaan, eikä ennakkoilmoittautumistakaan tarvita. Mukaan voi tulla silloin, kun omaan kalenteriin parhaiten sopii.

Talkooaikoina voi myös tuoda lahjoituksia. Pehmeä paketti jouluksi: pyjamia, lämpimiä kerrastoja, lelujakin otetaan vastaan sekä hygieniatuotteita ja pesuaineita. Myös jouluruokakassikeräykseen voi osallistua. Kaikki jouluun liittyvät lahjoitukset tulee toimittaa ennen 6.12., jotta lahjoitukset ehtivät perheille ennen joulua.
Talkooajat: ke 22.11. klo 10-13, to 23.11. klo 17-19.30, ke 29.11. klo 10-13 ja to 30.11. klo 17-19.30. HOPE Lohjan varasto sijaitsee osoitteessa Hemmolankatu 26 B, 08150 Lohja. Yhteystiedot: lohja@hopeyhdistys.fi, puh. 0440 222 311 (ke klo 10-13, to klo 17-19.30).

alue_demokratia: 

Ykkösakseli myönsi 120 000 euroa viidelle hankkeelle

Ykkösakseli myönsi 120 000 euroa Leader-tukea viidelle hankkeelle. Hankkeista yksi on yrityshanke, jossa salolainen maatila rakentaa hallin piapojauhojen valmistamiseen. Muissa hankkeissa tuetaan ilma-ammuntaa Lohjan Kisakallion
Urheiluopistossa, frisbeegolfkentän hoitoa Nummelassa ja rukoushuoneen katon ja ikkunoiden korjausta Perniössä.

-Gluteenittomien piapojauhojen valmistaminen on hyvä esimerkki lähiruoasta ja paikalliseen perinteeseen ja raaka-aineisiin perustuvasta yritystoiminnasta. Sellaista haluaisimme tukea enemmänkin, toteaa Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri.

-Hankkeet tukevat harrastustoimintaa ja lähiliikuntaa. Ilma-ammunta ja frisbeegolf sopivat hyvin nuorille, ja erityisesti frisbeegolf kasvaa lajina kovaa vauhtia. Katon ja ikkunoiden korjaus Perniön Ylikulmalla säilyttää yhteiset tilat kyläläisten käytössä ja on tärkeää kyläläisten identiteetille, Teuri perustelee.

Ykkösakseli on myös mukana rahoittamassa usean Leader-yhdistyksen kehittämishanketta, joka selvittää nuorten kansainvälistymistä. Ykkösakselin osuus tuesta on 19 000 euroa.

 

Ykkösakselin hallituksen 14.11.2017 puoltamat paikalliset Leader-hankkeet:

Lohja

Kyrkslätt Skytteförening KSF Kirkkonummelta saa tukea taululaitteiden hankintaan ja väliseinärakennelmiin. Taululaitteet ja rakennelmat sijoitetaan Kisakallion Urheiluopistolle. Hankinnat palvelevat ilmakivääri- ja ilmapistooliammuntaurheilua, joka saa hyvät harrastus- ja kilpailumahdollisuudet Kisakalliossa. Hankkeen kustannusarvio on 73 200 euroa. Tuen osuus on 50 % eli 36 600 euroa.  

Salo
Kari ja Arja Tuominen Raatalassa rakentavat uuden hallin gluteenittomien piapojauhojen valmistamiseen. Hallin kustannukset ovat 116 000 euroa. Maatila saa investointitukea 20 % rakentamiseen. 

Perniön Ylikulman Rukoushuoneyhdistys uusii 100-vuotiaan rukoushuoneen tiilikaton. Huonokuntoiset ikkunat korjataan talkootyöllä. Yhdistys järjestää opastusta vanhojen ikkunoiden korjaukseen talkooväelle. Talkoita on tarkoitus tehdä yli 500 tuntia. Hankkeen kustannusarvio on 27 300 euroa ja tukea yhdistys saa siitä puolet.  

Vihti

Nummelan frisbeeseura saa tukea suurteholeikkurin hankintaan Kaatiksen frisbeegolfkentälle. Seura vastaa kentän hoidosta, mikä vaatii tehokasta ja turvallista kalustoa nurmikon leikkaamiseen. Hankkeen kustannusarvio on 54 200
euroa. Seura saa tukea 50 %.

alue_demokratia: 

Matti Hukkanen Lohjan Seudun Invalidien varapuheenjohtajaksi

Leena Saari jatkaa kaksivuotiskaudellaan Lohjan Seudun Invalidien puheenjohtajana ensi vuonna ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Hukkanen Punakanelissa pidetyssä kokouksessa. Kokouksessa valittiin hallitustyötä jatkamaan Aune Autio, Jyrki (Lennu) Nyberg, Anja Peltonen sekä Nita Salin ja uusina jäseninä Kirsi Ananin ja Kirsi Ihalainen.

Yhdistys täyttää 65 vuotta ensi maaliskuussa, jolloin järjestetään juhlava kahvitilaisuus. Virkeätä yhdistystoimintaa on ympäri vuoden yhteistyössä paikallisten ja alueellisten yhdistysten kanssa. Ensi vuonna panostetaan ikääntyvien jäsenten neuvontaan kehittämällä digivalmiuksia.

alue_demokratia: 

Viestintävirasto: Postin jakelupäiväuudistus ei riko postilakia

posti.png

Viestintävirasto on julkaissut kannanoton, jonka mukaan Postin jakelupäiväuudistus ei riko postilakia. Uudistus ei myöskään anna aihetta Viestintäviraston toimenpiteisiin.

Kesällä 2017 koko maassa käyttöön otetussa uudistuksessa jakelupäivien määrä on pysynyt viitenä arkipäivänä, mutta tiistaisin ei jaeta aikakauslehtiä, mainoksia, kirjeitä tai ilmaislehtiä. Aiemmin tiistaina jaetut yleispalvelukirjeet jaetaan ensisijaisesti jo maanantaina. Yleispalvelukirjeiden keräily toteutuu edelleen viitenä päivänä viikossa postilain edellyttämällä tavalla.

Postinsaajille muutos näkyy käytännössä vain vähän, sillä tiistai on perinteisestikin päivä, jolloin jaettavaa postia on huomattavasti vähemmän kuin muina päivinä. Sanomalehtien varhaisjakelu ja pakettien jakelu tehdään kuten aikaisemminkin, niihin ei ole tullut muutoksia.

- Posti on alusta asti katsonut jakelupäiväuudistuksen olevan postilain mukainen. Olemme tyytyväisiä Viestintäviraston kannanottoon. Muutoksen taustalla on se, että asiakkaat ovat siirtyneet entistä enemmän sähköiseen asiointiin, mikä vähentää jaettavien kirjelähetysten ja lehtien määrää. Postimäärän voimakas väheneminen edellyttää, että jakelua rytmitetään eri viikonpäiville uudella tavalla jakelukustannusten hillitsemiseksi, toteaa Postin Kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta