Yhteiskunta

Mainos

Tanhuhovissa juhlitaan 50-vuotissyntymäpäivää

Tanhuhovin 50-vuotista taivalta juhlitaan 1.7. useamman esiintyjän voimin. Luvassa on mm. Helena Ahti-Hallbergin vetämä tanssikurssi.

tanhu1.jpg

Ilmoitus ensimmäisistä tansseista vuonna 1967.

 

Lohjan lavan avajaisia vietettiin 1.7.1967 eli tuolloin tanssittiin nykyisen Tanhuhovin ensimmäiset tanssit. Sen jälkeen Tanhuhovissa ovat juhlineet useat sukupolvet. Noin kymmenen vuoden kuluttua rakennettiin uusi lava ja sen jälkeen useita muita laajennuksia. Nykyään Tanhuhovia isännöi Kjell Ahlfors.

-Olen toiminut tässä nyt 2,5 vuotta. Tätä ennen minulla oli iso kirpputori, jonka sain sitten mahtumaan tänne. Täällä on noin 300 pöytää eli tämä on Lohjan suurin kirpputori, Ahlfors kertoo.

Ennen Ahlfors suunnitteli ja myi keittiökalusteita, kunnes hän sen lopetettuaan löysi kirpputorimaailman. Ensin Ahlfors perusti Karisma-sisustusliikkeen Karjaalle ja siirsi sen sitten Lohjan Maksjoentielle ja edelleen Tanhuhoviin.

-Eräänä iltana silloinen vaimoni valitti, kun Karjaalla ei ole kirpputoria. Kysyin, mikä se on. Sitten koputin poikani huoneen oveen ja sanoin, että huomenna tehdään kirpputori. Kävimme sitten Salossa katsomassa, millainen on kirpputoripöytä. Siitä on nyt kymmenen vuotta eli kävin elämäni ensimmäisen kerran kirpputorilla 40-vuotiaana, Ahlfors avaa tietään kirpputorin pitäjäksi.

Mitä Tanhuhovin kirpputorille kuuluu nyt?

-Täällä me porskutamme, Ahlfors toteaa, vaikka netti- ja pihakirpputorit koettelevatkin nykyään tavallisia kirpputoreja.

-Kirpputoreja on kaiken kaikkiaankin tullut lisään, hän toteaa.

Kerran kuukaudessa pidetään myös rompetori ja sunnuntaisin ulkokirpputori. Lisäksi toimintaan kuuluvat syys-, joulu- ja kevätmarkkinat.

DSC_0027_2.jpg

Kjell Ahlfors haluaa monipuolistaa Tanhuhovin toimintaa entisestään ja tarjota ohjelmaa nuorillekin.

 

Tavoitteena entistä monipuolisempi toiminta

Lauantaisin Tanhuhovissa tanssitaan vuoden ympäri kello 19.00 alkaen.

-Lauantaitanssit ovat vetäneet esiintyjästä riippuen noin 200-800 kävijää. Syksyllä ja talvella ei ole juuri kilpailua, sillä 100 kilometrin säteellä on vain muutama ympärivuotinen tanssipaikka, Ahlfors kertoo.

Ahlfors katsoo tulevaisuuteen hyvillä mielin.

-Monipuolista toimintaa koetetaan pitää yllä ja laajentaa sitä yhä monipuolisemmaksi kirpputorista festivaaleihin ja häihinkin. Salia voi vuokrata, ja tänne mahtuu paljon väkeä. Jatkossa ohjelmaa pyritään tarjoamaan myös nuorelle yleisölle. Haluan toteuttaa kaiken, mitä ihmiset vain pyytävät ja mikä täällä on mahdollista toteuttaa, Ahlfors sanoo.

 

Syntymäpäivillä opetellaan cha-chaa

Tanhuhovin 50-vuotissyntymäpäivää juhlitaan 1.7. kello 18.00 alkaen, jolloin Helena Ahti-Hallberg saapuu vetämään cha-cha-tanssikurssin. Lisäksi esiintyvät tangokuningas Marco Lundberg yhtyeineen sekä Ulla-Jaana Riekkoniemi ja Lumumba. Suun saa makeaksi kakkukahveilla. Paikalla on myös tanssikenkä- ja tanssitarvikemyynti, ja karaokeakin pääsee laulamaan.

-Lisäksi baarissa on komea myyjä, heittää Ahlfors naurahtaen.

Kun juhlahumusta päästään on vuorossa mm. rap-ilta 4.8., kun Tanhuhovin lavalle nousee neljä eri rap-artistia Juju, Ewe, Jones ja Miroslaav.

alue_demokratia: 

Vastuullinen juhannuskokon polttaja huomioi sekä ympäristön että turvallisuuden

Kokon polttaminen on monelle keskeinen osa juhannuksen viettoa. Jotta hyvä juhannusfiilis ei saa ikäviä käänteitä, kannattaa muistaa pari asiaa. Kokon polttamista koskevat samat säännöt kuin muutakin avotulen tekoa. Lisäksi ympäristönsuojelumääräyksillä on sanansa sanottavana asiaan.

kokko_0.jpg

 

Paistaisitko makkarasi kokkotulilla?

Susanna Komulainen Lohjan seudun ympäristöyhdistyksestä vinkkaa polttamaan kokossa vain sellaista materiaalia, josta tehdyn nuotion tulilla voisi paistaa makkaransakin. Kokkoon voi laittaa kuivia oksia ja risuja sekä käsittelemätöntä puuta. Kun kokkoon ei ole käytetty haitallisia materiaaleja, tuhkankin voi käyttää myöhemmin esimerkiksi lannoitteena.

-Jos laittaa märkää puuta, muodostuu sakeaa savua. Silloin kokosta voi olla enemmän haittaa kuin iloa, Komulainen toteaa.

Esimerkiksi maalattu puu, vaneri, jätteet ja muovi eivät kuulu kokkoon.

-Joskus olen nähnyt kokossa kynnysmaton ja sohvankin. Huonekaluissa on mm. palonestoaineita, Komulainen päivittelee.

Epäasiallisten kokonrakennusmateriaalien myötä sekä ilmaan että tuhkan mukana maahan päätyy haitallisia ja myrkyllisiä aineita, kuten raskasmetalleja. Joku saattaa ajatella, ettei oman pikkukokon materiaaleilla ole niin väliä, mutta Komulainen on eri mieltä.

-Jos kaikki toimisivat sillä asenteella, hengitysilmamme olisi aika heikko. Pienistä puroista kasvaa joki.

Lisäksi kokosta kannattaa tehdä sen kokoinen, että sen pystyy hallitsemaan, eikä tavoitella kylän suurimman kokon mainetta. Komulainen muistuttaa myös huolehtimaan toisista juhannuksen viettäjistä, erityisesti lapsista.

-Tuulella kipinät voivat lentää pitkällekin. Lasten perään kannattaa katsoa ja kiinnittää huomiota myös vaatevalintoihin, koska jotkut kankaat syttyvät helposti palamaan.

 

Turvallinen kokon poltto

Kokon alustan on oltava palamaton, ja syttyvä kasvillisuus tulee poistaa riittävän laajalta alueelta kokon ympäriltä. Kokon ympäristö kannattaa myös kastella huolellisesti. Kokon paikka valitaan niin, ettei siitä aiheudu palon leviämisvaaraa maastoon tai rakennuksiin. Turvallinen paikka kokolle on esimerkiksi kallio, hiekkaranta tai vedessä oleva lautta. Sekä turvallisuuden että katseluviihtyvyyden kannalta on hyvä huomioi tuulen suunta ja voimakkuus ennen kokon sytyttämistä. Riittävät sammutusvälineet tulee varata paikalle. Myös kännykkä on hyvä pitää lähettyvillä, jos kaikki ei menekään aivan suunnitelmien mukaan ja tulee tarve soittaa numeroon 112. Kokkoa ja sen ympäristöä tulee valvoa koko polton ajan. Lopuksi palojätteet sammutetaan vedellä, sillä tuhka voi pysyä kuumana jopa vuorokausia.

Kokon sytyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista. Metsäpalovaroituksen aikana juhannuskokon sekä muiden avotulien tekeminen on kiellettyä koko varoitusalueella. Juhannuskokkoa ja muita avotulia ei saa myöskään sytyttää ilman maanomistajan lupaa.

Lähteet: SPEK Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

alue_demokratia: 

Juhannuksen jätehuolto

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun kaikki toimipisteet ovat suljettuina juhannusaattona 23.6. ja juhannuspäivänä 24.6. Juhannus muuttaa jäteastian tyhjennyspäivää siten, että juhannusviikolla tyhjennyspäivä pääosin aikaistuu totutusta. Maanantain tyhjennyksiä ajetaan joillakin alueilla jo sunnuntaina 18.6.

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu vetoaa asukkaisiin, jotta yhteisten ekopisteiden sekä sekajätepistepalvelun asiakkaiden käytössä olevien jätepisteiden ympäristö säilyisi siistinä. Ensisijaisesti on hyvä miettiä juhlapyhien hankintoja niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Kartongin, metallin, lasin, biojätteen ja esimerkiksi pantillisten pullojen lajittelu vähentää sekajätteen määrää. Kaikki jätteet on hyvä pakata tiiviisti. Näin voi vähentää oman jäteastian tai sekajätepisteen pursuamista. Monet jätteet ennättää viedä pisteisiin myöhemmin juhannuksen jälkeisellä viikolla. Suurempien siivous- ja remonttijätteiden sekä vanhojen kodinkoneiden oikea osoite on jäteasema.

Kesänvietossa on myös mietittävä jätteen vaarallisuuden vähentämistä. Esimerkiksi grillihiilet on käytön jälkeen jäähdytettävä täydellisesti, jos haluaa laittaa ne jäteastiaan. Vaaralliset jätteet, kuten liuottimet, öljyt ja maalit lajitellaan erikseen. Ne voi viedä maksutta kaikille jäteasemille niiden aukioloaikoina.

alue_demokratia: 

Yritysmaailman yhteistyötä Lohjalla

DSC_0117.jpg

BNI Lohjan puheenjohtaja Sami Martikainen (vas) ja BNI:n Lohjalle tuonut Pirkka Haarlaa.

 

BNI on Yhdysvalloista peräisin oleva yritysten verkostoitumiskeino, jonka kautta yrittäjät saavat uusia kontakteja. Mukaan samaan BNI-ryhmään pääsee vain yksi yritys tietyltä toimialalta, joten kilpailua ei synny. Kauppaa yritetään kasvattaa siten, että mukana olevat yrittäjät suosittelevat toistensa palveluja muille. Lohjalle BNI:n toi Pirkka Haarlaa.

-Itse tulin mukaan BNI:n toimintaan vuonna 2008, kun vedin tilitoimistoa Lauttasaaressa, ja sähköpostiini tuli viesti, jossa kysyttiin, haluanko uusia asiakkaita. Lähdin sitten mukaan ensimmäiseen BNI-tilaisuuteen.

-Vuonna 2013 jäin eläkkeelle ja muutin Espoosta Lohjalle. Ajattelin, että täytyyhän sitä eläkkeellä olla harrastuksia ja että lohjalaisille yrittäjille pitää saada mahdollisuus tähän markkinointimuotoon. Lähti BNI Lohjallakin liikkeelle, kun olin ensin hakannut pari vuotta päätäni seinään, kertoo Haarlaa.

Haastateltujen BNI:ssä mukana olevien yrittäjien mielestä BNI:stä on ollut heille hyötyä. Yrittäjät kokoontuvat viikoittain.

-Olen toiminut pitkään yrittäjänä Lohjalla, eikä vastaavaa yhteistyötä, jossa kokoonnutaan yhteen, ole ennen ollut yrittäjien välillä. Yrittäjät oppivat tuntemaan toisensa ja lisää kauppaa tulee heidän kontaktiensa kautta. Kun itse tulin mukaan BNI:hin, en ollut ennen nähnyt suurinta osaa muista mukana olevista yrittäjistä, kertoo BNI Lohjan puheenjohtaja Sami Martikainen.

Liiketoiminnan kasvattamisen lisäksi toisista yrittäjistä saa myös henkistä tukea.

-Kollegiaalinen tuki on tärkeää. Täällä on samanhenkisiä ihmisiä, ja kaikki painivat samojen ongelmien kanssa, sanoo yrittäjä Mika Fräntilä Opteamista.

-Täällä voimme vaihtaa ajatuksia ja sparrata toisiamme, sanoo myös Elina Långström Eliot Siivouspalvelu Oy:stä.

Heidän mukaansa jo yrittäjäporukasta kertyy kymmeniä mahdollisia asiakkaita.

-Näillä aloilla jokainen on potentiaalinen asiakas. Isossa porukassa joku tarvitsee aina jotain palvelua, Långström toteaa.

Hän painottaa, että tuttu suosittelija lisää luottamusta.

-Keltaisilta sivuilta taas voi saada mitä tahansa.

Omat taidotkin karttuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

-Tässä saa varmuutta esimerkiksi esiintymiseen, Långström kertoo.

DSC_0137.jpg

-Täällä voimme vaihtaa ajatuksia ja sparrata toisiamme, sanoo Elina Långström Eliot Siivouspalvelu Oy:stä.

 

Yhteistyö on hyväksi Lohjalle

Yrittäjien mielestä siitä on hyötyä myös Lohjalle, että BNI toimii täällä.

-Mitä aktiivisempi yrittäjäyhteisö Lohjalla on ja mitä enemmän palveluita ja toimintaa löytyy, sitä enemmän Lohjalla on eloa, Martikainen sanoo.

-Suoraa hyötyä tulee myös uusia työntekijöitä työllistämällä. Kun kauppa kasvaa, kasvaa myös työntekijätarve, muistuttaa Haarlaa.

Fräntilä puolestaan muistuttaa, että moni matkustaa tällä hetkellä päivittäin töihin pääkaupunkiseudulle.

-Lohjalla pitäisi olla hyviä työpaikkoja, jotta ihmiset pysyvät täällä. Elämänlaatukin paranee, kun työmatka ei ole niin pitkä. Pitäisi löytää positiivisuutta ja tehdä yhdessä niin elinkeinoelämä toipuisi. Meidän pitäisi myös opetella tuotteistamaan tuotteitamme paremmin, Fräntilä sanoo.

Myös Långströmin mielestä Lohjan yrittäjyyteen kaivataan lisää positiivisuutta.

-Tarvitaan hyvää henkeä ja oikeaa tekemisen meininkiä. Tässä ryhmässä alueen yrittäjät kokoontuvat yhteen, se on ainutlaatuista.

DSC_0127.jpg

Opteamin Mika Fräntilä pitää BNI:stä saamaansa kollegiaalista tukea tärkeänä.

alue_demokratia: 

Nuoret digineuvojat jälleen asiakkaiden apuna

digi2.jpg

Digineuvojat, henkilöstö- ja kehitysjohtaja Hanna Korhonen sekä toimitusjohtaja Jarmo Viitanen OP Länsi-Uusimaasta.

 

Viime kesänä OP Länsi-Uusimaa palkkasi ensimmäisen kerran nuoria digineuvojia konttoreihinsa. Digineuvojat opastivat asiakkaita OPn digitaalisissa palveluissa, kuten Pivo-mobiililompakon käytössä sekä pankki- ja vakuutuspalveluiden käytössä OP-mobiililla. Saadun hyvän palautteen perusteella digineuvojat tulevat tänäkin kesänä kahdeksi viikoksi asiakkaiden avuksi.

Nuorille järjestettiin haku jo maaliskuun aikana pankin facebook- ja nettisivuilla ja hakemuksia tuli runsaasti. OP Länsi-Uusimaa on nyt palkannut konttoreihinsa Lohjalle, Kirkkonummelle, Nummelaan sekä Karkkilaan yhteensä kahdeksan nuorta 15-18-vuotiasta digineuvojaa.

-Haluamme yhdessä digineuvojiemme kanssa esitellä entistä helpompia keinoja hoitaa pankki- ja vakuutusasioita. Haluamme myös tarjota asiakkaillemme juuri heidän tarpeisiinsa sopivia tuotteita ja palveluita. Tavoittelemme parasta mahdollista asiakaskokemusta, riippumatta siitä, missä ja miten asiakas pankki- ja vakuutuspalveluitaan hoitaa, kertoo henkilöstö- ja kehitysjohtaja Hanna Korhonen OP Länsi-Uusimaasta.

-Meille on myös ilo auttaa nuoria työllistymään ja tarjota heille kesätyötä. Huolehdimme omalta osaltamme nuorten auttamisesta työelämään sekä asiakkaidemme osaamisesta ja siirtymisestä digitaalisten palvelujen käyttäjiksi.

 

Mahdollista varata aika ennakkoon

Digineuvojat ovat tavattavissa pankin konttoreissa Lohjalla, Nummelassa, Karkkilassa ja Kirkkonummella päivittäin 12.-22.6. klo 10-16.

-Digineuvojiemme kanssa on turvallista tutustua OP:n sähköisten palveluiden käyttöön. Kannattaa rohkeasti tulla digineuvojan juttusille. Heiltä on myös varattavissa puolen tunnin opastusaikoja, kehottaa Korhonen.

Ajan voi varata osoitteessa www.lyyti.in/digineuvoja2017. Pankin konttoreissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja tabletteja, joilla voi tutustua OP-mobiilia ja Pivoon. Jokaisessa konttorissa on myös langaton verkko, jota asiakkaat voivat käyttää myös omilla mobiililaitteillaan.

digi1.jpg

Hanna Korhonen

alue_demokratia: 

Kaupunki järven kainalossa

Vesistöillä on historian kuluessa ollut erittäin suuri merkitys esimerkiksi kaupunkien kehittymiselle. Merkitys on suuri edelleen, sillä esimerkiksi Lohjanjärvi tarjoaa monenlaista virkistystoimintaa niin vakituisille asukkaille kuin mökkiläisillekin.

järvi1_0.jpg

Suomalainen kansallisidentiteetti on rakennettu luonnon pohjalle.

 

Voi olla, että Lohjaa ei olisi ilman Lohjanjärveä. Niin suuri merkitys vesistöillä on ollut.

-Järvi on ollut koko Lohjan kehittymisen edellytys. Rauta- ja pronssikautinen asutus kasvoi vesistöjen varsille. Euroopan näkökulmasta Suomi on kaukainen erämaa, jonka ihmisille metsillä ja vesistöillä on ollut iso merkitys. Aikoinaan liikuttiin vesistöreittejä, kuten Karjaanjoen vesistöä (mm. Lohjanjärvi ja Hiidenvesi). Sen kautta pääsee edelleen Hämeeseen Lopelle saakka, kertoo Lohjan kaupungin ympäristöpäällikkö Risto Murto.

Teollisuus on ollut suuressa roolissa Lohjalla. Vesistöä on tarvittu niin teollisuuden prosesseihin kuin kuljetusväyläksikin. Esimerkiksi Suomen vanhin rautakaivos on ollut Lohjalla. Historioitsija Torsti Salonen kertoo, että Lohjanjärvi on jo esihistoriallisesta ajasta lähtien ollut osa Hämeen ja meren rannikon välistä kauppareittiä, joka on tuonut tälle seudulle sekä uusia ihmisiä että vaurautta. 1500-luvulta lähtien se mahdollisti malminkuljetukset ympäristönsä kaivoksista ruukkeihin ja edisti alueen elinkeinoelämää. 1800-luvun lopulla syntyi puunjalostusteollisuus, jolle järvi oli välttämätön uittoväylä aina 1950-luvulle saakka.

-Järvet, kuten vesistöt yleensäkin ovat olleet suomalaisille aina tärkeitä kulkuväylinä ja ravinnonlähteinä. Järvi yhdisti, ei erottanut ihmisiä. Sitä pitkin oli vuodenajasta riippumatta helpompaa kulkea kuin maitse. Talvella jäätä pitkin raskaatkin kuormat oli helppoa kuljettaa pitkiäkin matkoja. Kalastus oli yleistä jo kivikaudelta alkaen ja järven antimet olivat tärkeä osa ravintoa sekä myös kauppatavaraa joko kuivattuina kapakaloina tai suolattuna.

 

Järvi suomalaisessa mielenmaisemassa

Salonen kertoo, että järvien merkitys suomalaisuudelle korostui 1800-luvulla, kun mm. Runeberg ja Topelius lähtivät tietoisesti rakentamaan suomalaista kansallista identiteettiä luonnon pohjalle. Kielen sijasta kaikkia suomalaisia yhdistäväksi tekijäksi otettiin suomalainen maisema, jossa järvet ovat aivan oleellinen tekijä. Suomalaista kansallismaisemaa ei voisi ajatella ilman sisäjärviä ja niitä ympäröiviä metsiä. Järvistä tuli näin myös henkisesti yhteistä kansallisomaisuuttamme.

-Järvien merkityksestä todistaa myös se, että siellä oli kahden eri jumaluuden asuinpaikka: Ahti oli erityisesti veden elämää hallinnut hyvä jumala ja näkki puolestaan hänen vastakohtansa, joka mm. hukutti ihmisiä järveen, kertoo Salonen.

Järvi on ollut suomalaisille myös rentoutumisen paikka.

-1800-luvun lopulta lähtien järven rannat ovat houkutelleet kesäasukkaita. Lohjalle onkin 1900-luvun aikana syntynyt yksi maan merkittävimmistä kesäasutuskeskuksista. Järven rantojen kesäasukkaat ovat osaltaan vaikuttaneet alueen kehitykseen mm. järjestötoimintaan, taiteeseen ja elinkeinoelämään, kertoo Salonen.
järvi2_0.jpg

Järvi on oiva paikka rentoutua ja harrastaa.

 

Rentoutumista ja harrastuksia vesillä

Nykyään Lohjanjärvellä on suuri merkitys mm. virkistys- ja matkailukäytössä. Sen rannoilta löytyy kahviloita ja ravintoloita, kuten Lakeside Cafe, Ravintola Villahaikari, Cafe Aurlahti ja lauttaravintola Kaljaasi sekä Kylpylähotelli Päiväkumpu. Myös Kisakallion urheiluopistolle pääsee vesiteitse.

Murto kannustaa ihmisiä lähtemään rannoille ja järvelle nauttimaan.

-Lohjanjärvellä on mahdollisuuksia vaikka mihin. Meillä on nyt jo paljon upeita kohteita rannoilla, kuten useat järveen rajoittuvat luontopolut, joilta voi ihailla järvimaisemaakin. Ison veden äärellä mieli lepää ja ihminen virkistyy, sanoo Murto.

Luontopolkuja löytyy mm. Karkalista ja Lahokalliosta sekä Liessaaresta terveysluontopolku. Järven mahdollistamia aktiviteetteja ovat mm. kirkkovenesoutu, melonta, flyboarding, purjehdus ja sup-lautailu.

-Uimarantojakin on paljon niin rauhaa kuin aktiviteetteja kaipaavillekin. Niiden varustetaso paranee vähitellen. Joistain löytyy esimerkiksi hyppytelineitä, Murto sanoo.

-Virkistyskäyttöarvo on kasvussa ja veneilijöiden ja kalastajien määrä lisääntyy. Kyllä heitä Lohjanjärvelle mahtuukin. Järvessä on mm. hyvät kuha- ja rapukannat, hän jatkaa.

Pidempiäkin vene- tai melontaretkiä saa helposti aikaiseksi, kun jatkaa Väänteenjoen kautta Hiidenvedelle.

-Vesistö on todella laaja ja matka on yhtä pitkä kuin Helsingistä Porvooseen, mutta harva sitä tulee ajatelleeksi, Murto vertaa.

 

Lohjanjärven tila

Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Sen keskisyvyys on lähes 13 m ja suurin syvyys melkein 55 m. Saaria on yli 120. Lohjanjärven vedestä on tehty analyysejä vuodesta 1949 lähtien, ja veden laatua seurataan edelleen vuosittain yli 20 havaintopisteellä. Lohjanjärven eri osat ovat rehevyydeltään eriasteisia ja leväkukintoja tavataan, mutta kokonaisuudessaan Lohjanjärven tila on varsin hyvä. Happitilannekin on pääosin hyvä, vaikka happi vähenee säännöllisesti loppukesäisin rehevimpien alueiden syvänteissä. Lohjanjärven eteläosan syvänteitä on hapetettu 1980-luvun lopulta lähtien. Teollisuushistorialla on ollut oma vaikutuksensa järven tilaan, mutta siitä huolimatta Lohjanjärven vedenlaatu on nykyään hyvä erityisesti isoilla selillä.

-Metsä- ja paperiteollisuuden jätevesien puhdistamisen jälkeen, järven tila on parantunut huomattavasti. Lohjalla otettiin Suomessa ensimmäisten joukossa käyttöön teollisuusvesien puhdistaminen, ja järven tila paranee koko ajan. Ei tarvitse pelätä, etteikö Lohjanjärvellä voisi nauttia uimisesta tai syödä kaloja, Murto kertoo.

Hän muistuttaa myös, ettei Lohjanjärven sameus johdu likaisuudesta, vaan se on järven ominaisuus.

-Verrattuna moniin muihin Suomen järviin, Lohjanjärvi on rehevä ja samea, mikä johtuu maaperän ominaisuuksista. Lohjanjärven vesi ei ole ollut koskaan kirkasta, eikä siitä kannata sellaista yrittää tehdäkään.

Sinilevää Lohjanjärvessä tavataan säännöllisesti, mutta sitä havaitaan useimmiten vasta syksyllä, kun uintikausi on jo ohi. Tilanne on siinä mielessä hyvä moniin muihin järviin verrattuna.

-Sinilevää ilmenee Lohjanjärvessä tavallista myöhemmin. Syyksi on arveltu sitä, että järven muu kasvillisuus on siihen asti käyttänyt ravinteet ja syksyllä levämäärä pääsee kasvamaan, kun muut kasvit menevät lepotilaan. Myös järven iso koko tasapainottaa levätilannetta, Murto kertoo.

Järvien tilasta kiinnostuneille löytyy tietoa mm. Lohjan karttapalvelusta ja vesientila.fi-sivustolta, josta löytyy kuntien keräämää tietoa vuosien ajalta.

Lähde: vesientila.fi 

järvi3_0.jpg

Lohjanjärven rannoilla on mökkeilty 1800-luvun lopulta saakka.

alue_demokratia: 

100 vuotta kuntiemme historiaa

Lohjan, Vihdin, Karkkilan, Raaseporin ja Hangon historiaa ovat viimeisen 100 vuoden aikana värittäneet mm. teollisuuden kehittyminen ja sota seurauksineen. Historioitsija Torsti Salonen avaa kuntien merkittävimpiä tapahtumia.

hissa1.jpg

Lohjan keskusta vuonna 1937 harjulla vuosina 1935-1940 olleesta näkötornista kuvattuna. (Kuva: Torsti Salosen kokoelma)

 

Tieverkosto kehittyy ja uusia kauppaloita syntyy

1920-luvulla kehittyivät niin teollisuus kuin tieverkostokin.

-Lohja otti silloin vahvoja askelia kohti teollisuuden keskusta. Virkkalan sementtitehdas ja Hiidensalmen saha käynnistyivät.

-Myös autot tulivat maanteille, joten tieverkostoa piti alkaa kehittää. Aiemmin oli suunniteltu rautateitä, mutta ne suunnitelmat pistettiin jäihin ja vanhaa 1-tietä alettiin rakentaa Helsingistä Turkuun. Tie valmistui Vihtiin ja Lohjalle saakka 1930-luvun alussa ja sillä on ollut iso merkitys tälle alueelle, Salonen kertoo.

Samaan aikaan Tammisaaressa toimi punavankileiri, jossa oli enimmillään noin 10 000 vankia.

-1930-luvun loppuun saakka se toimi vielä vankilana äärivasemmiston poliittisille vangeille, Salonen sanoo.

Tammisaari ja Hanko olivat tuolloin kaupunkeja ja muut maalaiskuntia. Sitten syntyi kolme uutta kauppalaa: Lohja 1926, Karjaa 1930 ja Karkkila 1932. Se vei kehitystä osaltaan eteenpäin, sillä kauppaloita koski eri lainsäädäntö kuin maalaiskuntia. Esimerkiksi lehtiä ei saanut julkaista maalaiskunnissa.

 

Lama ja sota

1920- ja 1930-lukujen vaihteessa oli lama ja äärioikeistolainen Lapuan liike nousi.

-Lohjalla sillä oli vahva asema, mutta vahva oli myös työväenliike. Ne ottivat aika tavalla yhteen, mutta enimmäkseen verbaalisesti, Salonen sanoo.

-Lama hidasti kehitystä, mutta siitä ehdittiin toipua ennen kuin sota syttyi. Välissä oli pari hyvääkin vuotta.

Salonen kertoo, että sodan vaikutukset olivat alueella merkittävät, vaikka oltiinkin kaukana rintamasta.

-Hanko luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940 ja sieltä tuli evakkoja muualle läntiselle Uudellemaalle. Talvisodassa Lohjaa pommitettiin paljon ja Hanko kärsi todella pahasti. Aineellisia vahinkoja tuli paljon.

Sodan sivutuotteena Vihtiin perustettiin lentokenttä.

-Sen piti tulla Lohjalle. Gunnarlasta oli jo kaadettu puutkin kentän tieltä, mutta sota muutti suunnitelmat. Katsottiin, että Lohja on liian lähellä Hankoa, joten kenttää siirrettiin. Se valmistui vuonna 1941, Salonen kertoo.

Sodan jälkeen Neuvostoliitto ei enää tarvinnut Hankoa, vaan halusi Porkkalan.

-Evakot jakautuivat kielen mukaan suomen- ja ruotsinkielisiin kuntiin. Porkkalan rajavartioston esikunta perustettiin Lohjalle.

Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus. Myös teollisuus kasvoi jälleen Lohjalla, Fiskarsissa ja Hangossa. Esimerkiksi Tytyrin kalkkitehdas aloitti 1940-luvun lopussa.

-Sisun autotehdas muutti 1940-luvulla Helsingistä sotaa pakoon Karjaalle ja jäi sinne, Salonen sanoo.

hissa2.jpg

Valtatie 1 rakennettiin 1930-luvulla ja silloin Hiidenvesi ylitettiin penkereellä ja pienellä sillalla. 1960-luvun postikortissa näkyy myös taukopaikka Hiidenpirtti. (Kuva: Torsti Salosen kokoelma)

 

Moottoritie, sairaaloita ja koulutusta

1950-luvulla Helsingin kasvu alkoi näkyä muuallakin, ja 1960-luvun lopussa valmistunut moottoritie lisäsi entisestään asutusta myös Vihdin ja Lohjan alueella, kun työmatkat Helsinkiin helpottuivat sen myötä. Lohjalle kehittyivät Ojamo ja Routio. Vihti ja erityisesti Nummelan taajama lähtivät kasvamaan 1970-luvun alussa.

-Väkiluku kasvoi silloin nopeasti, ja rakennettiin elementtikerrostaloja, Salonen toteaa.

1950-luvulla mentiin eteenpäin myös sairaanhoidon ja koulutuksen osalta. Tammisaareen ja Lohjalle perustettiin sairaalat ja Lohjalle ja Karjaalle ammattikoulut. Paloniemen sairaala perustettiin vielä 1960-luvun alussa.

-Sitä ennen oli pitänyt lähteä Helsinkiin asti ja ihmisiä oli kuollut matkalle, Salonen sanoo.

1950-luvulla koteihin ilmestyivät ensimmäiset televisiot. Niitä myös valmistettiin Lohjalla. Kirkniemen paperitehdas käynnistyi vuonna 1966. 1960-luvulla tekstiiliteollisuuskin kasvoi Hangossa ja Lohjalla.

-Nuorisokulttuuri ja -muoti syntyivät Amerikan vaikutuksesta, ja Lohjalla oltiin farkkujen valmistuksen edelläkävijöitä.

 

Öljykriisin vaikutukset

1970-luvun alussa koettiin ensimmäinen öljykriisi Lähi-Idän sotien seurauksena.

-Raakaöljyn hinta nousi ja saatavuus laski. Kriisi näkyi etenkin Karkkilassa, koska metalliteollisuus romahti. Siellä tehtiin kahta tärkeää tuotetta: valurautaisia kylpyammeita ja öljykeskuslämmityskattiloita. Ammeiden käyttö romahti ja öljylämmitys vaihdettiin sähköön, Salonen kertoo.

-Kriisin myötä huomattiin riippuvuus tuontienergiasta ja panostettiin öljyn korvaamiseen. Silloin päätettiin ydinvoimaloiden rakentamisesta. Yhtä suunniteltiin Inkoon Kopparnäsiin ja siitä väännettiin pitkään, tuleeko voimalaa. Nyt siellä on virkistysalue. Hiilivoimala sen sijaan tehtiin, kun ydinvoimalaa ei saatu. Se toi Inkooseen lisää suomenkielisiä. Hiilivoimalaa puretaan nyt, Salonen sanoo.

1970-luvun alussa töitä oli tarjolla hyvin.

-Ihmiset kiersivät kyselemässä töitä eri paikoista ja valitsivat mieleisensä työpaikan, Salonen toteaa.

 

Kulttuuri nousee

1980-luku oli taloudellisesti parempaa aikaa kuin 1970-luku.

-Se toi kulttuurin nousun koko alueelle, kun ihmisillä oli enemmän aikaa ja rahaa laitettavaksi kulttuuriin. Lohjalle rakennettiin Laurentius-sali. Kaupunginorkesteri alettiin noteerata ja teatterin suosio nousi. Vapaa kulttuurin harrastaminen kasvoi ja kunnalliset museot perustettiin Lohjalle ja Vihtiin sekä maakuntamuseo Tammisaareen. Lisäksi perustettiin Tytyrin kaivosmuseo. Sammatin vapaa kyläkoulu puolestaan oli ensimmäinen maaseudulle perustettu steinerkoulu. 1990-luvun laman jälkeen kulttuuri onkin saanut taistella asemastaan, Salonen kertoo.

1980-luvulla myös kansalaisaktiivisuus kasvoi ja huomiota alettiin kiinnittää esimerkiksi ympäristöasioihin ja rakennussuojeluun.

hissa3.jpg

1960-luvun autoistuminen ja vapaa-ajan lisääntyminen näkyy Haikarinniemeä ja Liessaarta esittävässä postikortissa. (Kuva: Torsti Salosen kokoelma)

 

Toinen lama ja kuntaliitoksia

1990-luvulla lama koetteli etenkin rakennusteollisuuteen keskittynyttä Lohjaa sekä Karkkilaa, jossa koettiin Suomen pahin kuntakriisi.

-Karkkila olisi tehnyt konkurssin, jos se olisi mahdollista. Karkkila pelastettiin sitten valtion rahoilla

Lohja ja Vihti toipuivat nopeasti lamasta ja työttömyyskin saatiin Lohjalla puolittumaan toisena kuntana Suomessa. Virkkalan sementtitehtaan sulkeminen vuonna 1994 oli kuitenkin Lohjalle raskas isku. Sittemmin on suljettu myös useita muita teollisuuslaitoksia, kuten Mondi.

-1990 luvulla alkoi myös vapaaehtoisten kuntaliitosten aika. Silloin saivat alkunsa myös monet tapahtumat, kuten Lohjan kesä ja Menneen ajan joulumarkkinat, toteaa Salonen.

2009 valmistui loputkin Helsinki-Turku moottoritiestä.

 

Merkittäviä henkilöitä

Merkittäviä henkilöitäkin Lohjan ja lähikuntien alueelta on löytynyt.

-Eeva Joenpelto oli merkittävä kirjailija. Hän kuvasi kirjoissaan 1920-1930-luvun Lohjaa. Maanviljelijä ja valtion päämies Johannes Virolainen edusti mm. evakkoja ja kansanedustaja ja ministeri Veikko Helle on vaikuttanut monella tavalla tämän alueen kehittymiseen.

-Merkittävä Suomen itsenäisyyden symboli Carl Gustaf Mannerheim liittyi vahvasti tähän alueeseen. Hän vietti lapsuudessaan ja nuoruudessaan aikaa mm. Fiskarsissa, myöhemmin Hangossa ja hänen vanhuuden kotinsa sijaitsi Lohjalla Kirkniemen kartanossa.

-Marjut Rolig puolestaan on ainoa olympiakultaa voittanut lohjalainen. Hän voitti sen hiihdosta vuonna 1992. Tammisaarelainen Thorvald Strömberg puolestaan voitti melonnasta kultaa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, Salonen kertoo.  

alue_demokratia: 

100-vuotias Linnea Pie on asunut lähes koko elämänsä Lohjalla

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kysyimme yhdeltä 100-vuotiaalta, millainen Lohjalla on ollut elää. Vastaukseksi saimme monenlaisia muistoja yhden ihmisen ja pikkukaupungin elämästä Suomen itsenäisyyden ajalta.

DSC_0111.jpg

Linnea Pie lukee edelleen kirjoja kolmella eri kielellä.

 

Viimeisen 100 vuoden aikana maailma on muuttunut monelta kantilta aivan toisenlaiseksi, joten kurkistetaanpa 100-vuotiaan Linnea Pien muistojen kautta historiaan.

-Olin välillä töissä Helsingissä, mutta muuten olen asunut aina Lohjalla. Isoisäni asui Laurinkadun ja Laiturikadun kulmassa. Hän ajoi hevosen kanssa kaikkea, mitä nykyään viedään kuorma-autolla. Sunnuntaisin hän ajoi ruumisvaunua. Ne vaunut ovat edelleen museossa, Pie aloittaa.

-Isoisällä oli hevonen ja mummolla lehmä ja kanoja. Kanat juoksivat välillä pitkin Laurinkatua. Pikkutyttönä olin mummon luona, kun koulu loppui. Lohjan keskusta oli silloin kaunis, kun katujen molemmin puolin oli puutaloja ja puutarhoja, hän kertoo.

Pien isovanhemmat olivat torppareita. Vuonna 1917 he saivat lunastaa torppansa ja ostivat talon Kukkumäen vierestä. Vuonna 1928 puolet talosta paloi tulipalossa, minkä jälkeen se rakennettiin kaksikerroksiseksi.

-Vietin lapsuuteni Virkkalassa. Isä oli töissä kalkkitehtaassa. Lapsuuteni oli sellainen kuin työläisperheiden lapsilla on. Kun tulin koulusta kotiin, äiti seisoi hellan ääressä ja teki ruokaa.

Pie kertoo, että hänen lapsuutensa oli hauska. Leikkikalut keksittiin itse siitä, mitä luonnosta löytyi, eikä mitään ollut valmiina. Nykylapsista hän on hiukan huolissaan.

-Nykyään lapset tulevat yksin kotiin, kun vanhemmat ovat töissä. Lapset myös kulkevat pitkin katuja ja istuvat marketeissa. Minun lapsuudessani meillä oli vain yksi kyläkauppa. Läksyjen ja ruuan jälkeen mentiin ulos. Kavereita oli vaikka kuinka paljon ja hauskaa oli, Pie kertoo.

Leikit jäivät tosin joskus kesken isän vuorotyön takia, koska jos hän oli menossa aamuvuoroon, koko perheen oli mentävä aikaisin nukkumaan. Se harmitti pikkutyttöä.

Kouluruuan osalta asia lienevät kuitenkin nykyään paremmin ennen.

-Minulla oli koulussa eväinä voileipä ja pieni pullo maitoa. Kaikilla köyhemmillä lapsilla ei ollut mitään. Opettajamme olikin viisas, koska kukaan ei saanut tuoda kouluun makeisia, pullaa tai vaaleaa leipää, Pie muistelee.

Kurinpitomenetelmätkin olivat toista luokkaa kuin nykyään.

-Joskus saimme vähän piiskaa, kun emme totelleet. Silloin se oli laillista, enää ei saa tukistaakaan.

 

Työntekoa ja sotavuosia

Monenlaista työtä tehnyt Pie kannustaa nykynuoria ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Hän itse oli esimerkiksi Kalkkitehtaalla töissä 37 vuotta.

-Nuoruus meni töitä tehdessä. Ensimmäiseen työpaikkaani menin 14-vuotiaana. Kalkkitehdas perusti konepajakoulun ja olin siellä keittiössä töissä.

Pie kävi kansakoulun, mutta talouskoulu jäi haaveeksi.

-Olisin halunnut sinne, mutta minulle sanottiin, että kelpaat piiaksi ilman talouskouluakin. Kelpasinkin oikein hyvin. Pääsin sisäköksi vaneritehtaan paronille. Hänen suojeltu talonsa on edelleen Kiviniemessä. Siellä näki hienoja ihmisiä ja kauniisti katettuja pöytiä. Arkenakin ruoka tarjoiltiin jokaisen eteen, Pie kertoo.

Ensimmäisen aviomiehensä Pie kohtasi työnsä kautta.

-Keittäjällä oli komea ja kohtelias veli, joka sai minut narrattua ja menimme naimisiin vuonna 1937. Tyttömme syntyi 1938 ja poikamme 1940. Sota syttyi 1939 ja mies lähti sinne. Sotaa kestikin sitten monta vuotta.

-Se oli kamalaa aikaa. Kun sota alkoi, olin talonmiehenä Helsingissä. Maailma musteni, kun ensimmäiset pommit putosivat. Hälytys tuli vasta sen jälkeen. Talonmiehenä minun piti juosta kellariin sulkemaan kaasu ja vesi. Sitten vain odotettiin, mitä tuleman piti, Pie kertoo.

Myös Lohjaa pommitettiin paljon.

-Yhtenä kuutamoyönä olin juoksemassa Lasitehtaalla kellariin pommisuojaan tyttö sylissäni, kun koneet tulivat ja ampuivat. Ne lensivät niin matalalla, että näin lentäjän. Heitin tytön hankeen ja heittäydyin itse päälle. Eivät ampuneet meitä ja loppui se sotakin aikanaan.

Sota-aikana Pien poika lähetettiin sotalapseksi Tanskaan.

-Kalkki-Petteri järjesti työläistensä lapset sotalapsiksi. Poikani jäi Tanskaan. Olen käynyt siellä paljon hänen luonaan ja oppinut kielenkin, kertoo Pie, joka lukee edelleen kirjoja kolmella kielellä.

Sodan jälkeen myös ihmissuhteet menivät uusiksi.

-Mies ei osannut enää olla kotona ja tuli ero. Myöhemmin löysin toisen miehen, jonka kanssa menin naimisiin ja elin 20 vuotta, kunnes hän menehtyi syöpään, Pie kertoo.

 

Kirjat ja tv viihdyttävät 100-vuotiasta

Pie asui 41 vuotta Virkkalan pistetaloissa.

-Minulla oli siellä kristallikruunu ja paljon kukkaistutuksia, hän muistelee.

Nykyään hän asuu palvelutalossa Lohjalla.

-Olen ollut täällä viisi vuotta. Aloin viihtyä heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja minun on hyvä olla. Hoitajat ovat aina ystävällisiä. He tulevat yölläkin auttamaan hymy huulessa. On iso asia, että apua saa, kun sitä tarvitsee, Pie kiittelee.

-Olen onnellinen siitä, että pystyn vielä lukemaan ja katsomaan televisiota. Käsityöt sen sijaan eivät onnistu enää, neula ei pysy kädessä, Pie kertoo.

Piellä oli kolme siskoa, mutta he ovat jo nukkuneet pois. Hänen omat lapsensakin ovat jo lähes 80-vuotiaita.

alue_demokratia: 

Länsi-Uudenmaan kansanedustajat ja kuntajohtajat tapasivat Karkkilassa

kunnajoht.jpg

Länsi-Uudenmaan kunnanjohtajat ja kansanedustajat Tehtaanhotellilla.

 

Läntisen Uudenmaan kuntien kuntajohtajat ja alueen kansanedustajat tapasivat toisensa maanantaina 29.5. Karkkilassa. Alueen kansanedustajat ja kuntajohtajat tapaavat toisiaan muutaman kerran vuodessa vuorollaan joka kunnassa.

Paikalle tällä kertaa ehti kansanedustajista vain Joona Räsänen Lohjalta. Kuntajohtajista paikalla olivat Hangosta Denis Strandell, Inkoosta Jarl Boström, Lohjalta Mika Sivula, Raaseporista vs. kunnanjohtaja Thomas Flemmich, Siuntiosta Juha-Pekka Isotupa, Vihdistä kunnanjohtajan sijaisena hallintojohtaja Noora Nordberg sekä isäntänä toiminut Karkkilan kaupunginjohtaja Marko Järvenpää.

Kaupunginjohtaja Marko Järvenpää esitteli kokouksen alussa Karkkilan kaupungin ajankohtaisia asioita. Hän kertoi mm. Karkkilan viime vuoden myönteisestä tuloksesta, yrityselämässä käynnissä olevasta hyvästä kehityssuunnasta sekä myös tulevaisuuden haasteista mm. valtionosuuslaskelmien osalta. 

Myös kaikki paikalla olleet kuntajohtajat kertoivat oman kuntansa ajankohtaisista kuulumisista, mm. tilinpäätöstiedoista, kuntavaalien tuloksesta ja hallintosääntöuudistuksista sekä ajankohtaisista kehityshankkeistaan. Monessa kunnassa joudutaan kamppailemaan esim. koulujen sisäilmaongelmien korjaustarpeiden parissa.

Kansanedustaja Joona Räsänen kertoi eduskunnassa käsittelyssä olevista ajankohtaisista asioista, erityisesti sote- ja maakuntauudistuksesta, joka olikin iltapäivän pääteema. Aikataulua pidettiin yhteisesti todella tiukkana ja lisäksi perustuslakivaliokunnan lausunto tulee olemaan avainasemassa uudistuksen etenemisen suhteen. Sote- ja maakuntauudistuksesta todettiin yhdessä, että Uudellamaalla tilanne on hyvin erilainen kuin muualla Suomessa. Alueella ei ole yhtä keskuskaupunkia kuten monissa muissa maakunnissa. Uudenmaan valmistelutilanne on jälkijunassa muuhun maahan verrattuna.

Keskusteltiin mm. Länsi-Uudenmaan tiiviimmän yhteistyön ja koordinaation tarpeesta uudistuksissa. Päätettiin koota kaikki maakuntaliiton vetämissä uudistuksiin liittyvissä työryhmissä istuvat Länsi-Uudenmaan edustajat ja kuntajohtajat yhteen vielä kesäkuun aikana. Lohja otti vetovastuun koollekutsumisesta. Lisäksi päätettiin tiivistää alueen kuntajohtajien yhteistyötä ja pohdittiin keinoja, joilla myös alueen poliittisia päättäjiä saataisiin mukaan tiiviimpään yhteistyöhön.

Myös kasvupalveluiden järjestäminen Uudellamaalla oli kokouksen agendalla. Yleisesti todettiin, että Uudenmaan erillisratkaisun toteutuessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten perustaman kuntayhtymän jäsenyys tulee olemaan myös muiden kuntien kannalta käytännössä lähes pakollinen. Olennaista olisi päästä mukaan vaikuttamaan heti kuntayhtymän perustamisvaiheessa, kuten pääkaupunkiseudun ulkopuoliset Uudenmaan kunnat ovat lausunnoissaan luonnoksesta kasvupalvelulaiksi todenneet.

Karkkilassa Tehtaan Hotellilla järjestetyn tapaamisen aikana myös Suomen Valimomuseon museoamanuenssi Janne Viitala kävi kertomassa Karkkilan ja Högforsin tehtaan historiasta sekä Tehtaan Hotellin ja Bremerin talon vaiheista. Pala Karkkilan historiaa oli nähtävissä suoraan kokouspaikan ikkunoista, joista avautuu näkymä mm. Suomen Valimomuseolle, Bremerin talolle, Masuunille sekä vehreään Tehtaanpuistoon ja Pyhäjärvelle.

Seuraavan Länsi-Uudenmaan kansanedustajien ja kuntajohtajien tapaaminen sovittiin pidettäväksi Vihdissä elo- syyskuun vaihteessa. Tarkempi ajankohta selviää myöhemmin.

alue_demokratia: 

VMP Group valtakunnalliseksi palvelukumppaniksi työllistämiskokeiluun

Yksitoista ELY-keskusta eri puolilta Suomea valitsi VMP Groupin työttömien työnhakijoiden palvelukumppaniksi. VMP Group tarjoaa koko maan kattavan verkostonsa työllistämishankkeeseen.

Palveluun ohjataan maanlaajuisesti arviolta noin 7 200 työtöntä työnhakijaa. Ensisijainen tavoite on työttömän työnhakijan työllistyminen avoimille työmarkkinoille kuudessa kuukaudessa. Sopimuksen kesto on kesäkuusta 2017 joulukuun 2018 loppuun.

-Hanke on VMP Groupille merkittävä onnistuminen. Kaltaisemme valtakunnallinen työllistämispalvelujen ammattilainen voi jouduttaa merkittävästi ihmisten työllistymistä ja pienentää samalla pitkäaikaistyöttömyyden riskiä, VMP Groupin julkishallinnon toimialajohtaja Heikki Ruohonen iloitsee.

VMP Groupilla on lähes 80 toimipistettä ja tuhansia asiakasyrityksiä ympäri Suomen. VMP Groupin vahvuutena on päivittäinen työskentely sekä työnhakijoiden että työnantajien kanssa. VMP Group ohjaa hakijoita suoraan tiedossa oleviin työpaikkoihin sekä etsii myös piilotyöpaikkoja, mikä nopeuttaa työpaikan saantia.

-Me VMP Groupissa voimme tarjota työnhakijoille suoran yhteyden työpaikkoihin työnhakijan omassa kotikaupungissa tai myös muualla Suomessa. Kauttamme työllistyy joka vuosi parikymmentä tuhatta työnhakijaa ikään tai taustaan katsomatta kaiken tyyppisiin työpaikkoihin, suorittavasta työstä ylimpään johtoon saakka, Ruohonen selittää.

Taustalla on hallituksen budjettiriihessä 1.9.2016 tekemä päätös tehostaa työvoimapalveluita ja lisätä yksityisten palvelutuottajien käyttöä TE-palveluissa. Työttömällä työnhakijalla on valinnanvapaus. Jokaiselle ELY-alueelle on valittu pääsääntöisesti kolme palveluntarjoajaa, joista työnhakija valitsee itselleen sopivimman.

Lohjalla ja Raasepori-Hanko alueella päätös on otettu ilolla vastaan, kertoo paikallinen VMP yrittäjä Markus Sippo. Nyt työnhakijalla on mahdollisuus vaikuttaa ja valita itselleen paras palvelumalli. Me VMP:llä toimimme suoraan asiakasyritystemme kanssa ilman välikäsiä. Olemme valmiita täyttämään työpaikat, jotka odottavat tekijöitään per heti. Työnhakijan asiointia helpottaa paljon myös se, että meillä on palvelevat paikallistoimistot Lohjalla ja Tammisaaressa.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta