Yhteiskunta

Mainos

Karkkilan Pitkälänkosken kunnostusilta

Kunnostusilta pidetään keskiviikkona 30.8. klo 16-20. Lahjoita kotijoen taimenelle tunti tai vaikka koko ilta ja tule rakentamaan oma kutusoraikko.

joki2.jpg

Suomen luonnon päivänä Jokijuhlassa 26.8. polkaistaan käyntiin Karkkilan Pitkälänkosken kunnostaminen. Toiminta Pitkälänkoskella jatkuu yleisötalkoilla keskiviikkona 30.8., jolloin vapaaehtoiset pääsevät tekemään oppaan avustuksella kaloille kutupaikkoja siirtämällä soraa sangoilla uomaan sekä puhdistamalla ja pöyhimällä olemassa olevia soraikkoja.

-Tässä on ainutlaatuinen tilaisuus osallistua hyvin konkreettisella tavalla Karjaanjoen taimenkannan elvyttämiseen. Talkoisiin voi tulla tunniksi tai vaikka koko illaksi, omien aikataulujen mukaan, kertoo hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Mukaan voi ottaa kumisaappaat tai kahluuhousut sekä ulkotyöhön soveltuvat vaatteet. Kaikkia varusteita saa myös lainaan paikan päältä.

Karjaanjoen valuma-alueella elää luonnonvarainen, todennäköisesti osin alkuperäinen taimenkanta. Taimenta esiintyy säännöllisesti myös Pitkälän koskialueella, mutta poikastiheydet ovat huomiota herättävän alhaisia. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan keskeisin syy taimenen ahdingolle on hyvien lisääntymisalueiden eli kutusoraikkojen puute. Alueelle laadittiin kunnostussuunnitelma, ja soraistuksia toteutetaan taimenen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi.

 

Karjaanjoen lohikalojen tarina jatkuu

Karjaanjoki muistetaan yhtenä Etelä-Suomen upeimmista lohijoista. Lohikalat palasivat kotijokeensa kutemaan, ja uusi sukupolvi vaelsi mereen kasvamaan. Lohi toi vanhalle maatalousalueelle vaurautta ja mainetta. 1900-luvulta lähtien teollistuminen ja energian kasvava tarve johtivat joen valjastamiseen vesivoimalle ja lohikalojen vaelluksen sammumiseen.

Vaellusesteet ovat edelleen merkittävä haitta jokiluonnon elpymiselle. Karjaanjoen lohikalojen taru ei kuitenkaan loppunut, ja toivo legendaarisen lohijoen palauttamisesta on jälleen herännyt. Kalateiden rakentamisprosessi on aloitettu Freshabit Life IP -hankkeessa. Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu myös Karjaanjoen taimenkannan ottaminen viljelyyn myöhempiä tuki- ja palautusistutuksia varten kunnostetuille elin- ja lisääntymisalueille yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Kunnostusillan tapaamispaikkana on Pitkälänkosken laavu. Talkoolaisille tarjolla limut ja makkarat. Ilmoittaudu mukaan 28.8. mennessä: hiidenvesi@vesiensuojelu.fi / p. 044 528 5026

alue_demokratia: 

Suomen luonnon päivää juhlitaan Jokijuhlan merkeissä Karkkilan Pitkälänkoskella

Jokijuhlassa la 26.8. klo 12-16 yleisö pääsee rakentamaan taimenelle kutusoraikkoja, kokeilemaan perhokalastusta sekä tutustumaan joen vedenalaiseen maailmaan. Ministeri Kimmo Tiilikainen avaa tilaisuuden. 

joki_0.jpg

Suomen luonnon päivänä lauantaina 26.8. juhlitaan suomalaista luontoa ja 100-vuotiasta Suomea ympäri maata. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö järjestää yhteistyökumppaneineen Suomen luonnon päivänä avoimen yleisötilaisuuden Karkkilan Pitkälänkoskella. Jokijuhlan toteuttamiseen ovat osallistuneet lukuisat paikalliset ja valtakunnalliset toimijat; mukana on yhdistyksiä, viranomaisia, harrastusjärjestöjä ja yrityksiä. Jokijuhlan saapuu avaamaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Jokijuhlaan ovat tervetulleita lähialueen asukkaat sekä kaikki luonnosta, ympäristönsuojelusta ja tietysti kalastuksesta kiinnostuneet. Parkkipaikat ovat jätevedenpuhdistamolla (Puhdistamontie 12, Karkkila).

Karkkilan Pitkälänkoski on yksi Uudenmaan upeimmista perhokalastuskohteista. 

-Jokijuhlassa haluamme nostaa esiin Suomen upeaa virtavesiluontoa sekä talkootoimintaa sen kunnostamiseksi. Joet elinvoimaisine kalakantoineen tarjoavat virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia sekä kotimaista kalaa ruokapöytään, minkä vuoksi jokien tilaan tulisi kiinnittää huomiota, toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä LUVY ry:stä.

Aikoinaan tukinuittoon perattu ja sittemmin kunnostettu Karkkilan Pitkälänkoski tarjoaa hienot puitteet jokiluonnon ja sen historian juhlistamiselle Suomen luonnon päivänä.

 

Tutustu Jokijuhlan huippuohjelmaan

Jokijuhlassa yleisö pääsee kiertämään erilaisia jokiluontoon liittyviä rasteja. Joen kunnostusrastilla rakennetaan käsivoimin kutusoraikkoja taimenelle ja hyvin konkreettisella tavalla parannetaan joen tilaa.

-Rastilla on tarkoitus oppaan avustuksella tehdä kaloille kutupaikkoja siirtämällä soraa sangoilla uomaan. Voi tulla vain seuraamaan, kokeilemaan tai vetämään kunnon kunnostusjumpan, kertovat virtavesikunnostuksen konkarit Aki Janatuinen ja Markus Penttinen Virtavesien hoitoyhdistyksestä.

Länsi-Uudellamaalla toimiva Orthex lahjoitti sangot Jokijuhlan kunnostusrastin talkoisiin sekä lisäksi 20 ensimmäiselle kunnostajalle marjaämpärit metsän antimien poimimiseen Suomen luonnon päivän hengessä.

Perhokalastusrastilla kokeillaan heittämistä ja kalastamista perhokalastusvälineillä. Opastajina toimivat erä- ja kalastusoppaat sekä Järvi-Suomen kilpaperhokalastajien jäsenet. Mukana on myös Suomen perhokalastuksen maajoukkueiden jäseniä. Tarjolla onkin viimeisimmät kalastusvinkit maailmalta sekä huippuluokan opetusta Etelä-Suomen parhaimmalla koskikalastusalueella!

Joen pohjalla elää mitä ihmeellisempiä eliöitä, joihin pääsee tutustumaan Jokijuhlassa kahdella rastilla. Tule haavimaan, keräämään ja tutkimaan – perustetaan eliöille yhdessä akvaario! Paikalla on mikroskooppi ja muita tutkimusvälineitä. Näkyvyyden salliessa kurkistetaan myös Karjaanjoen pinnan alle videokameran ja monitorin avulla.

Jokijuhla tarjoaa myös vinkkejä fiksujen kalavalintojen tekemiseksi ruokapöytään. Voit testata ja päivittää tietosi kalakantojen tilasta ja kalastuksen kestävyydestä. Karjaanjoen vieressä mutkittelevan polun varrella pääsee myös osallistumaan lohien suojelijatar -taideinstallaation rakentamiseen. Rastikierroksen päätteeksi tarjotaan kahvit ja letut yleisölle Pitkälänkosken laavulla.       

 

Yhteistyökumppanit Jokijuhlassa

Freshabit Life IP -hanke, Hiidenveden kunnostus -hanke, Karkkilan kameraseura, Karkkilan kaupunki, Karkkilan Luonnonsuojeluyhdistys, Karkkilan Martat, Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Nyhkälän, Järvenpään, Tuorilan ja Vattolan osakaskunnat, Palkes, Virtavesien hoitoyhdistys, WWF, ympäristöministeriö.

alue_demokratia: 

Rory Kaye vierailee Lohjalle

rory.jpg

Rory Kaye on tulossa Lohjalle Awake-Cafeen (Kalevankatu 5) torstaina 31.8 kello 18.00. Rory Kaye toimii International Arts and Media -säätiön (IAM) toiminnanjohtajana. Hänellä on sekä USA:n, Ruotsin että Israelin kansalaisuudet. Taustaltaan hän on juutalainen ja Aaronin pappissuvun jälkeläinen. Hän on tuttu kasvo mm. TV-7:n ohjelmissa ja muista kristillisistä medioista.

Rory syntyi juutalaiseen perheeseen ja kasvoi New Yorkissa. 1970-luvulla hänestä tuli menestyvä liikemies. Hänen isäpuolensa Emil Rollnick sai vuonna 1976 kaksi vakavaa sydänkohtausta. Silloin sekulaarijuutalaisen elämää elänyt Rory pyysi Jumalaa parantamaan hänet. Herra vastasi ihmeellisesti ja isäpuoli parani. Uskoontulon myötä Rory jätti kaiken omaisuutensa. Hän työskenteli ensin Pro Athletes Outreach -järjestön palveluksessa. Tätä vaihetta seurasivat tehtävät evankelistana sekä Israelissa että USA:ssa, jossa hän myös aloitti pastorin uransa. Vuonna 1980 hänet lähetettiin Youth With a Mission -järjestön palvelukseen Amsterdamiin.

Tällä hetkellä Rory toimii IAM-työn ohella International Destiny Centerin pastorina Göteborgissa. Hän matkustaa paljon ympäri maailmaa, opettaa ja saarnaa sekä perustaa seurakuntia erityisesti saavuttamattomien kansanryhmien keskuuteen. Hän mentoroi/ohjaa monia pastoreita, seurakuntien vastuunkantajia ja vanhimpia sekä tukee uskoon tulleita. Roryn voimakas profeetallinen julistus on elävöittänyt monia seurakuntia myös Pohjoismaissa, Suomessa hän vieraili ensimmäisen kerran vuonna 1989.

Rory Kayen tämän hetken tärkeimpia tehtävät/työalueet ovat mm. evankeliumin eteenpäin vienti, seurakuntien perustaminen, Jumalan sanan välittäminen mm. taiteen ja musiikin välityksellä, leskien ja orpojen auttaminen sekä ihmiskaupan uhrien, kuten lapsiprostituoitujen vapauttaminen yhteistyöjärjestön kautta.

Tie vie kirjakauppaan

Koulut alkavat pian, mikä tietää vilskettä mm. kirjakaupoissa. Vähitellen kauppoihin ilmestyvät myös syksyn uutuuskirjat.

kau1.jpg

Myyntiin on jo tullut paljon hyviä uutuuskirjoja.

 

Liisa Sintonen Lohjan Suomalaisesta kirjakaupasta kertoo, että kuluva viikko on kirjakaupoissa vilkas, kun niin pienet kuin isotkin koululaiset hakevat kirjoja ja muita koulutarvikkeita. Koulun alkuun valmistaudutaan edelleen hyvin perinteisesti.

-Sellaista maailman digimullistusta, kuin kymmenen vuotta sitten ajateltiin, ei ole tullut. Kaupaksi menevät edelleen hyvin esimerkiksi tavalliset lukukausikalenterit, vaikka sähköiseen kalenteriin siirtymisestä on puhuttu, Sintonen sanoo.

Etenkin lukiokirjoissa käytettävät kirjasarjat ovat vaihtuneet välillä tiuhaankin, mutta Sintonen uskoo, että uuden opetussuunnitelman myötä nyt myytävät kirjat pysyvät käytössä pidempään. Digikirjojen kanssa ollaan murrosvaiheessa.

-On kaupunkikohtaista, kuinka paljon niitä käytetään. Joissain kaupungeissa käytetään pääsääntöisesti digikirjoja, mutta esimerkiksi Lohjalla on käytössä paljon paperisia kirjoja. Olen myös kuullut kaupungeista, joissa on siirrytty digikirjasta takaisin paperiseen. Me olemme varanneet tänne molempia, sanoo Sintonen.

 

Pikkukoululaiset valitsevat ostoksensa huolella

Pikkukoululaiset ovat käyneet ostoksilla jo kuukauden päivät.

-Esimerkiksi penaaleissa on muodissa milloin mikäkin sarja. Ilmiöt tulevat muualta, kuten elokuvista. Nyt on tullut mm. uusi Emoji-elokuva. Frozen ja Spiderman ovat edelleen suosittuja, ja pörröpenaalit vetoavat aina, Sintonen luettelee.

Pienet koululaiset käyvät tiukkojakin pohdintoja siitä, millaisia tarvikkeita koulua varten hankitaan.

-On kiva katsoa, kun he tulevat ostoksille vanhempiensa kanssa, mutta ostavat tarvikkeet omilla rahoillaan. Monessa perheessä pohditaan tarkkaan, mihin rahat laitetaan, ja lapsi oppii tekemään valintoja, vaikka houkutuksia on paljon.

Alina Olkkonen Kirja- ja toimistomaailmasta kertoo, että koulutarvikekauppa käy kiireisimmillään pari viikkoa koulun alun ympärillä.

-Etenkin iltapäivät ovat kiireisiä, kun koulut loppuvat. Esimerkiksi penaaleja ja vihkoja on mennyt hyvin, ja täydennystä tulee vielä. Frozen on kestosuosikki, siitä on mennyt paljon kynäpakkauksia, hän kertoo.

-Lapset ovat tohkeissaan, kun pääsevät itse valitsemaan tarvikkeita. Se on heille iso juttu, Olkkonen jatkaa.

kau2.jpg

Suomalaisessa kirjakaupassa kauno- ja oppikirjoja esittelemässä Tiina Mykkänen.

 

Herkkuja lukutoukille

Syksyn uutuuskirjat valtaavat vähitellen paikkansa kirjakauppojen hyllyiltä.

-Nyt on ilmestynyt monia hyviä, kotimaisia dekkareita, kuten Marko Kilven, Max Seeckin ja Tuomas Nyholmin teokset. Pitkään on puhuttu skandikärjestä dekkareissa, mutta on hienoa huomata, että meilläkin osataan, Sintonen iloitsee.

Kaunokirjojen puolelta hän nostaa esiin Jessie Burtonin teoksen Nukkekaappi ja Anna-Leena Härkösen uutuuden. Nuorille on tullut uutta luettavaa mm. Victoria Aveyardilta ja Holly Bournelta.

Kirja- ja toimistomaailman Pasi Varjonen puolestaan kertoo, että uutuudet ovat vasta tulossa kauppaan. Nuorille tulee mm. Mikael Gabrielin valokuvakirja HIMMEE ja jatko-osa nuorten suosimalle Tuhoa tämä kirja -kirjalle. Jatko-osan nimi on Tuhoa tämä kirja väreissä.

Kesän aikana kirjoja on mennyt niin laidasta laitaan, että suosikkia on joukosta vaikea erotella. Kehnot kesäkelit ovat saaneet ihmiset ostamaan myös askartelutarvikkeita.

-Lohjalaisen Esa Vuoriston teosta Äkkilähtö – Karjalan kannaksen evakuointi 1944 on kysytty ja myyty paljon, kertoo puolestaan Olkkonen.

Sähkökirjakaan ei ole lyönyt läpi ennustusten mukaisesti, vaan suuri osa lukijoista tarttuu edelleen mielellään paperiseen kirjaan.

-On asioita, joista halutaan pitää kiinni. Moni sanoo, että lukee ennen nukkumaan menoa ja paperinen kirja vapauttaa ja rauhoittaa mielen eri tavalla kuin sähköinen, Sintonen toteaa.

kau3.jpg

Kirja- ja toimistomaailman Alina Olkkonen kertoo, että mm. lohjalaisen Esa Vuoriston teos Äkkilähtö – Karjalan kannaksen evakuointi 1944 on ollut suosittu.

alue_demokratia: 

Virkkalan kirjaston aukeamista odotettiin innolla

kirj1.jpg

Kirjastonhoitaja Virva Kyyrö uuden lainaustiskin takana.

 

Virkkalan kirjasto avasi viime viikolla ovensa entistä ehompana, kun kesän aikana tehty remontti on saatu pitkälti valmiiksi. Remontissa uusittiin mm. lainaustiski ja kirjaston ikkunat sekä asennettiin nykyaikainen hälytysjärjestelmä. Uudet ikkunat lisäävät mukavuutta etenkin talvella, koska vanhojen ikkunoiden välistä veti. Vanhojen ikkunoiden malli on kuitenkin säilytetty. Asiakkaat saivat lisäksi käyttöönsä lainausautomaatin ja kirjaston henkilökunta hissin, jolla kirjat saa kuljetettua turvallisesti ja ergonomisesti kirjastoautoon. Pian kirjastoon pääsee helposti myös pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenrattaiden kanssa, kun ulko-ovesta tulee automaattisesti aukeava. Kesken on vielä kirjastoauton tallin rakentaminen. Sen pitäisi valmistua syyskuun alussa.

-Sekä asiakkaat että henkilökunta ovat pitäneet uudesta lainaustiskistä. Se on ergonominen ja ajanmukainen. Edellinen tiski olikin 30 vuotta vanha. Henkilökunta voi nyt palvella asiakasta joko seisaaltaan tai istualtaan, kertoo Virkkalan kirjaston johtaja Sirpa Kangasaho.

Uuden tiskin värimaailman määritteli seinällä riippuva maalaus.

-Yksi asiakkaamme lahjoitti sen kirjastolle. Pidämme siitä, joten halusimme, että uuden tiskin värit sopivat yhteen teoksen kanssa, Kangasaho sanoo.

Lainausautomaatti löytyy jo monesta kirjastosta.

-Osa ihmisistä haluaa lainata kirjat itse automaatilla. Toiset taas haluavat asiakaspalvelua. Esimerkiksi vanhempi väki tykkää vaihtaa pari sanaa kirjoja lainatessaan. Lainausautomaatti helpottaa myös ruuhkissa. Lapset voidaan ohjata täällä käyttämään automaattia niin he osaavat sen sitten muissakin kirjastoissa, Kangasaho sanoo.

Lapsia Virkkalan kirjastossa riittääkin, koska lähistöllä on monta koulua ala-asteesta lukioon saakka sekä useita päiväkoteja. Osa kouluista on ruotsinkielisiä.

-Meiltä löytyy pääkirjaston ohella Lohjan kirjastojen monipuolisin valikoima ruotsinkielistä aineistoa, Kangasaho sanoo.

kirj3.jpg

Virkkalan kirjastonkin asiakkaat pääsevät nyt käyttämään lainausautomaattia.

 

Kirjastoauton uusi talli lisää työturvallisuutta

Virkkalan kirjasto on toiminut vuodesta 1955. Remontille olikin jo tarvetta, sillä esimerkiksi kirjojen kierto eri kirjastojen välillä on kasvanut merkittävästi. Kirjastoauton talli on ollut tähän asti viereisen VPK:n tiloissa, mutta uuteen talliin pääsee kirjastosta sisäkautta.

-Ennen kirjat kuljetettiin sylissä kierreportaita pitkin ja pihan poikki kirjastoautolle. Hissi on hyvä niin ergonomian kuin työturvallisuudenkin kannalta. Kirjojen kuljetus ulkokautta kirjastoautolle oli hidasta ja raskasta ja talven liukkailla vaarallistakin, Kangasaho sanoo.

Kirjastoauto alkaa ajaa uuden aikataulun mukaan 14.8. lähtien. Kirjastoauto oli kovassa käytössä myös remontin aikana. Vaikka Virkkalan kirjasto oli kiinni, kirjastoauto seisoi pihalla ottamassa asiakkaita vastaan.

-Ihmisiä kävi mukavasti. Olimme yllättyneitäkin siitä, kuinka moni koki hyväksi tulla kirjastoautoon. Viimeisenä perjantaina ennen kirjaston avaamista oli ruuhkaakin, Kangasaho kertoo tyytyväisenä.

 

Moni kokee kirjaston tärkeäksi

Kirjaston aukeamista ehdittiin jo odottaa.

-Asiakkaat olivat kaivanneet kirjastoa ja kokevat kirjaston tärkeäksi. Avajaisissa oli asiakkaita, jotka olivat kovasti odottaneet kirjaston aukeamista, mutta myös ihmisiä, jotka eivät olleet vuosiin käyneet täällä, mutta innostuivat nyt tulemaan. Uusia kirjastokorttejakin haettiin, Kangasaho sanoo.

Kangasahon mukaan kirjastolla menee hyvin, mutta hän toivoisi silti yhä useamman ihmisen lukevan. Lukuharrastuksen voi aloittaa milloin vain, mutta lapsi on hyvä tutustuttaa kirjojen maailmaan jo varhain.

-Lukemisen tärkeydestä on puhuttu paljon. Meillä tehdään paljon lastenkirjastotyötä, jota pedagoginen informaatikko koordinoi. Lukeminen kehittää esimerkiksi lapsen mielikuvitusta ja empatiakykyä. Vanhemmat lukekaa lapsillenne, Kangasaho kehottaa.

Hän uskoo myös, että kirjasto tulee säilymään tulevaisuudessakin.

-Kirjastot kehittyvät ja täällä on paljon muutakin aineistoa kuin kirjoja. Digipuoli kehittyy, mutta kaikki uusikin perustuu silti lukutaitoon. Lisäksi moni lukee mielellään painettua tekstiä, Kangasaho toteaa.

Tällä hetkellä lainataan paljon esimerkiksi jännityskirjallisuutta, fantasiaa, kirjasarjoja ja palkittuja sekä palkintoehdokkaina olleita kirjoja. Pitkän tekstin lukeminen on kuitenkin vähentynyt nuorten parissa.

-Nykyään monet tekstit ovat lyhyitä, kuten twiitit, joten pitkään tekstiin on vaikea tarttua. Lisäksi myös moni muu asia vie ihmisten aikaa, Kangasaho toteaa.

Virkkalan kirjasto on avoinna ma-to kello 12.00-19.00 ja pe kello 10.00-17.00.

kirj2.jpg

Hissi helpottaa kirjaston henkilökunnan työtä. Ennen kirjat kannettiin kierreportaita pitkin kirjastoautoon.

alue_demokratia: 

Metalliromua ja vaarallista jätettä kerättiin 185 tonnia

Otto_lautta_juhlaliputuksessa_Itä.jpg

Otto-lautan juhlakiertueella oli selvästi aikaisempia vuosia vilkkaampaa.

 

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun kiertävät keräykset saivat talteen yhteensä 120 200 kiloa metalliromua ja 64 800 kiloa vaarallista jätettä tänä vuonna. Otto ja Romulus -keräysautot sekä Otto-lautta keräsivät jätteitä perinteisillä kierroksillaan touko- ja heinäkuussa.

Keräysautot kiersivät keväällä sekä Länsi- että Itä-Uudellamaalla, ja kesällä toistamiseen Länsi-Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla kiertää kesällä autojen sijasta lautta. Otto-lautan saaristokeräykselle heinäkuun lopulla päättynyt kierros oli kymmenes perättäinen kesäkierros.

Länsi-Uudellamaalla Otto ja Romulus-autojen pysäkeillä oli tänä vuonna hieman vilkkaampaa kuin edellisvuosina. Kevätkierroksella kertyi jätteitä eniten: silloin saatiin matkaan yhteensä 19 tonnia vaarallista jätettä, kuten jäteöljyä, maalia, liuottimia, akkuja ja torjunta-aineita sekä 35,2 tonnia metallia. Kesällä kerättiin 25,2 tonnia metallia ja 13,9 tonnia vaarallista jätettä.

Itä-Uudellamaalla kesäkierros oli metalliromun osalta kevättä karttuisampi. Otto-lautan juhlakiertueella oli selvästi aikaisempia vuosia vilkkaampaa. Asiakkaat veivät lautalle 34,4 tonnia metallia sekä 7 tonnia vaarallista jätettä. Itä-Uudenmaan kevätkierroksella Otto- ja Romulus -autot tavoittivat noin tuhat asiakasta, jotka toivat autoille 25,4 tonnia metallia ja 24,9 tonnia vaarallista jätettä.

-Jäte- ja asiakasmäärät riippuvat pitkälti sekä säästä että siitä, miten hyvin tiedotus on kulloinkin onnistunut tavoittamaan asukkaat, sanoo palvelupäällikkö Marko Printz.

Porvoon, Sipoon ja Loviisan saariston lauttakeräys sekä Länsi-Uudenmaan kesäkierroksen pysähdyspaikat on suunniteltu erityisesti palvelemaan alueen kesäasukkaita.

 

Muutoksia ensi vuodelle

Kiertävät keräykset ovat saaneet asiakkailta paljon kiitosta; palvelua arvostetaan. Joillekin asiakkaille on kuitenkin pettymykseksi vasta paikan päällä selvinnyt, että Otto ja Romulus -autot eivät ota vastaan sähköromua. Ohjeet jätteen tuomiseen kannattaakin lukea etukäteen Rosk’n Rollin seinäkalenterista tai nettisivuilta.

Kiertävät keräykset jatkuvat myös ensi vuonna. Muutamia muutoksia on tulossa Länsi-Uudenmaan keräyspaikkoihin:

-Tammisaaren Gammelbodan ja Pohjoissataman sekä Vihdin Olkkalan koulun pysäkeille etsitään korvaavia paikkoja. Otamme mielellämme vastaan ajatuksia, jos joillakin asukkailla olisi ehdottaa lähettyviltä uusia, isoille keräysautoille sopivia pysähdyspaikkoja, Printz mainitsee.

Itä-Uudellemaalle ei näillä näkymin ole tulossa muutoksia pysähdyspaikkoihin. Kiertävät keräykset kustannetaan asukkailta kerättävällä jätehuollon perusmaksulla.

alue_demokratia: 

Vihdistä löytyy monipuolinen kirpputorivalikoima

Vierailimme muutamilla Vihdin kirpputoreilla ja tutustuimme niiden tarjontaan. Kirpputoreilla on iso merkitys kierrätyksen kannalta, kun tavarat ja vaatteet löytävät uuden omistajan.

Pistekirppis

Maritta Kallio-Inkisen ja Jouko Lindforsin pitämä Pistekirppis vietti vuosipäiväänsä 15.7.

-Silloin kävi yli 400 henkeä. Kirpputorillamme tavaran vaihtuvuus on valtava ja kaikenlainen menee kaupaksi, iloitsee Kallio-Inkinen.

Lindfors on pitänyt kirpputoria hänen kanssaan viime talvesta lähtien.

-Kierrätys kiinnostaa minua. Olin täällä ensin asiakkaana, mutta sitten tuli tilaisuus ryhtyä toiseksi omistajaksi, Lindfors kertoo.

Kirpputorin laajennuksen myötä asiakkaat ovat löytäneet sen entistä paremmin. Monista muista kirpputoreista poiketen Pistekirppiksellä tavarat on osastoitu.

-Meillä on esimerkiksi äijä-, sisustus- ja lastenosasto sekä kirjasto. Tavarat myyvät paremmin, kun samantyyliset esineet ovat samassa paikassa. Rakennamme kokonaisuuksia myös kausien mukaan. Seuraavaksi nostetaan esiin mm. sadonkorjuu, Lindfors sanoo.

-Olemme luoneet tämän myyntipaikkajärjestelmän asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja he ovat pitäneet siitä. Täällä on monipuolisia ja monen hintaisia paikkoja. Voimme rakentaa asiakkaalle sopivan myyntipaikan ja arvoesineet saamme lukkojen taakse, mikä kuuluu pöytäasiakkaan palveluun, sanoo Kallio-Inkinen.

Asiakkaiden palautetta otetaan vastaan jatkuvasti, sillä kirpputorilta löytyy ajatusboxi.

-Ihmiset haluavat täyden palvelun kirpputoreja nykyään. Voimme hinnoitella tuotteet ja vaikka silittääkin ryppyisempiä vaatteita. Siivoamme kaikkien pöytiä päivittäin. Kun tavarat ovat osastoissa, tiedämme mitä missäkin on, ja voimme hakea asiakkaalle, jos hänen on itse vaikeaa lähteä hyllyjen väliin etsimään, Kallio-Inkinen sanoo.

Pidämme myös pihakirppiksiä. Täällä pääsee katoksen alle, joten sadekaan ei haittaa. Seuraava pihakirppis on 12.8., hän muistuttaa.

Kirpputorin tiloissa toimii Digivelhon vastaanottopiste, johon voi tuoda mm. tietokoneita. Myös antikvariaatti Pikku-Jone siirtyy Pistekirppiksen tiloihin. Yhteistyötä tehdään myös yhdistysten kanssa. Kirpputorilta löytyy nyt mm. Tanssistudio Nummelan kannatuspöytä, jolla kerätään varoja MM-kilpailumatkaan. Hyväntekeväisyyteenkin osallistutaan, sillä kirpputorilta löytyy Mission Possiblen keräyslaatikko, johon tuoduista tarvikkeista kerätään äitiyspakkauksia mm. Bulgariaan.

-Jouko pitää myös hyväntekeväisyyshuutokauppoja, Kallio-Inkinen sanoo.

Myymättä jääneet tavarat toimitetaan kierrätykseen, jos asiakas ei halua niitä takaisin.

DSC_0300_0.JPG

Maritta Kallio-Inkisen ja Jouko Lindforsin pitämältä Pistekirppikseltä löytyy omat osastonsa mm. lastentarvikkeille, kirjoille ja sisustus- ja ”äijätavaroille”.  

 

Nummelan Tuikku

Niina Niiranen on pitänyt kirpputori Nummelan Tuikkua viime lokakuusta lähtien. Kirpputoriyrittäjäksi hän päätyi sattumalta.

-Asuin Turkissa seitsemän vuotta ja tein töitä turismin parissa. Turismin hiljeneminen siellä ajoi minut katsomaan uusia mahdollisuuksia ja miettimään, josko tulisin takaisin Suomeen. En ollut ennen ajatellut ryhtyä kirpputoriyrittäjäksi, mutta kun tilaisuus tuli, ajattelin että mikä ettei, Niiranen kertoo.

-Ihmiset ovat löytäneet hyvin tänne ja kiitelleet isosta, valoisasta tilasta. Aikoinaan monet kirpputorit olivat tunkkaisia ja hämäriä. Täällä on ilmastointi ja leveät käytävät, joita pitkin pääsee pyörätuolilla ja lastenrattaillakin, Niiranen jatkaa.

Kiitosta on tullut myös pitkistä aukioloajoista, joiden ansiosta kirpputorille voi tulla arkena töidenkin jälkeen ja viikonloppujen kävijämäärät ovat nousseet yli 800.

Niiranen kertoo, että Tuikussa on monipuolinen valikoima kodin käyttötavarasta antiikkiin.

-Tavara vaihtaa täällä hyvin omistajaa. Ihmiset siivoavat etenkin keväällä ja joulun alla ja tuovat tavaraa kirpputorille.

Myyjille Niiranen vinkkaa, että parhaiten kaupaksi menevät puhtaat vaatteet ja tavarat.

-Myös pöydän pitää olla siisti, sillä ihmiset eivät jaksa tutkia sekaisia ja liian täysiä pöytiä. Meiltä voi ostaa siivous- ja hinnoittelupalvelun.

Niiranen kertoo, että tavarat menevät kaupaksi kausittain. Kesäaikaan asiakaskunta on erilainen, kun mukana on paljon mökkiläisiäkin. Nyt ihmiset ostavat mm. astioita, petivaatteita, puutarhatarvikkeita ja kesävaatteita.

Kirpputorilla käy vakioasiakkaita, jotka keräävät esimerkiksi jotain tiettyä astiasarjaa tai vaikkapa kelloja. He käyvät kirpputorilla parikin kertaa viikossa.

-Vakioasiakkaiden kanssa tulee vaihdettua kuulumisiakin, Niiranen sanoo.

Kirpputorilta löytyy välillä aarteitakin.

-Toisen roska on toisen aarre, Niiranen toteaa.

Tuikkuun ovat tervetulleita myös koirat, ja lapsillekin löytyy oma leikkinurkkaus. 17.9. Tuikussa vietetään yksivuotissyntymäpäiviä. Ohjelmassa on mm. huutokauppa ja kirppistanssit, solistina Meiju Suvas.

DSC_0267.JPG

Niina Niiranen on pitänyt kirpputori Nummelan Tuikkua viime lokakuusta lähtien.

 

Pisarakirppis

Vihdin Selissä sijaitsevalla Pisarakirppiksellä myydään lahjoituksina saatua tavaraa sekä itse siemenestä kasvatettuja kukkia ja yrttejä. Myynnistä saadut tuotot menevät kirpputoria pitävät Pisarayhdistyksen toimintaan. Yhdistys on pitänyt kirpputoria viime maaliskuusta saakka. Sitä enne toiminnasta vastasi Samariayhdistys. Yhteensä kirpputorilla on menossa jo 36. toimintavuosi. Kirpputori pyörii yhden palkatun työntekijän, vapaaehtoisten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työntekijöiden voimin.

-Täältä löytyy hienoa tavaraa. Laadukkaan kodin sisustuksen saa haettua meiltä, kun käy pari kertaa. Tavara liikkuu hyvin. Meillä on noutopalvelu ja voimme myös kuljettaa asiakkaan ostamat huonekalut, kertoo Pekka Vauromaa.

Hän kertoo, että kirpputorille viileistä kesäsäistä on hyötyä, sillä asiakkaita on käynyt enemmän kuin kauniilla kelillä. Vakioasiakkaat ovat tuttu näky tälläkin kirppiksellä.

-He etsivät esimerkiksi antiikkia. Meille tulee välillä myyntiin kuuluisienkin suunnittelijoiden esineitä, Vauromaa sanoo.

Hän korostaa kirpputorien yhteiskunnallista ja ympäristönsuojelullista merkitystä, sillä niiden kautta esineet saavat lisää käyttöikää.

-Kierrätämme tavaraa. Meillä on huonekalupesuri, jolla voimme siistiä esimerkiksi sohvan. Olemme myös purkaneet tuoleja ja liimanneet ne uudelleen kasaan. On huonekalujen tuhlausta heittää ne roskiin pienen vian takia. Monella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai osaamista korjata huonekaluja itse, Vauromaa kertoo.

-Kansantaloudellisesti kirpputorit ovat todella tärkeitä. Esimerkiksi nuoret äidit hakevat täältä paljon lastenvaatteita, hän jatkaa.

DSC_0291.JPG

Pekka Vauromaa kertoo, että Pisarakirppiksellä myydään myös itse siemenestä kasvatettuja kukkia ja yrttejä.

alue_demokratia: 

Ykkös-Lohja nyt ja tulevaisuudessa

Ykkös-Lohja on kohta 30 vuotta Lohjalla ilmestynyt kaupunkilehti, joka jaetaan pääosin keskiviikkoisin tällä hetkellä noin 34 000 talouteen ja kesäaikaan vielä noin 1 000 kesäasuntoon. Kerran kuukaudessa lehteä tehdään 44 000 lehden painos ja laajennettu jakelu yltää Vihdin kirkonkylälle sekä Karkkilaan, normaalisti Ykkös-Lohjan jakelu kattaa koko Lohjan, pohjoiset osat Siuntiota ja Nummelan. Ykkös-Lohja on koko historiansa ollut yksityinen lehti, ei siis osa mitään lehtien verkostoa tai suurta kansallista yhtiötä. Lehdellä on ollut useampi päätoimittaja ja omistaja ja nykyinen päätoimittaja Kari Oksanen on lehden viides päätoimittaja.

kirjastolla_kesätoimittaja2.jpg

Ykkös-Lohjan toimintaideologia on varsin yksinkertainen: kertoa paikallisille ihmisille paikallisista TULEVISTA tapahtumista ja tärkeimmät kaupungin päätökset. Lehteä tehdään ja toimitetaan niin pienellä joukolla, että emme mitenkään pääse osallistumaan itse tapahtumiin, eikä se ole meillä edes tarkoituksena. Jos satumme johonkin tapahtumaan, kerromme siitä usein sitten kuvin Facebookissa, mutta harvemmin lehdessä. Tulevista asioista ja tapahtumista kertominen on lukijoille antoisampaa sekä luonnollisesti kerromme asukkaita koskevista uutisista ja päätöksistä, mitä kaupungin päättäjät milloinkin tekevät. Lisäksi meillä on tuolla sosiaalisen median puolella eli Facebookissa aika usein arvontoja, joissa on palkintona esimerkiksi pääsylippuja paikallisiin tuotantoihin tai lahjakortteja paikallisiin yrityksiin ja liikkeisiin.

Ykkös-Lohja tehdään paikallisin voimin, paikallisesti. Lehti kylläkin painetaan Salossa, mutta muuten työt tapahtuvat tässä Lohja-Siuntio-Vihti-Karkkila alueella ja kaikkea toimintaa vetää Kettu Julkaisut Oy. Tekemällä paikallisesti ja oman "kylän" voimin, tekijöistämme on tullut monille lukijoille ja organisaattoreille tuttuja, mutta yhä toivomme paikallisilta tuottajilta ja toteuttajilta aikaisempaa yhteydenottoa meihin, jotta tapahtumista saadaan ajoissa kerrottua lehdessä. Monta kertaa on käynyt niin, että vasta lehden mentyä painoon meihin otetaan yhteyttä ja kerrotaan juuri sen viikonlopun aikana tapahtuvasta tapahtumasta - ei näin! Jos järjestät tapahtumaa, ota yhteyttä lehteen 1-2 kuukautta ennen varsinaista tapahtumapäivää, jotta sekä teillä että meillä on aikaa kalenterissa tapaamiseen ja jutuntekemiseen. Vähintäänkin tapahtumanjärjestäjien olisi hyvä opetella kirjoittamaan etukäteen pieni lehdistötiedote omasta tapahtumastaan ja laittaa se paikallislehtiin. Tiedotteen ei tarvitse kertoa kaikkea, mitä tapahtuu, mutta sen olisi hyvä kertoa pääkohdat ja sen pitäisi sisältää yhteystiedot järjestäjiin, jotta toimitus voi ottaa yhteyttä. Lehdistötiedoitetta ei kannata yrittää kirjoittaa välttämättä valmiin artikkelin muotoon.

Ykkös-Lohja menee painoon joka tiistai joten kunkin viikon aineistojen pitäisi olla lehdessä mielellään maanantaisin aamupäivästä, sillä maanantaisin lehdessä päätetään, kuinka monta sivua sillä viikolla tehdään lehteä ja mitkä jutut menevät minnekin osioon lehdessä. Jokainen lehti on neljällä sivulla jaollinen ja yleensä lehteä tehdään 20-28 sivua ja voi olla, että aivan jokainen juttu ei aina mahdu mukaan - siksikin pitää olla ajoissa liikenteessä omien tiedotteiden kanssa. Ykkös-Lohjaa koostaa pieni joukko ihmisiä, käytännössä yksi taittaja ja kaksi toimittajaa, senkin vuoksi emme pysty jokaiseen tilaisuuteen menemään tilaisuuden omana päivänä, vaan etukäteen, jolloin ehdimme kertoa kiinnostavista tapahtumista etukäteen ja mahdollistaa enemmän ihmisiä paikalle.

Jos sinulla on juttuvinkki, ota yhteyttä toimitukseen tai laita viestiä esimerkiksi Facebookissa. Hyviä lukuhetkiä lehtemme parissa.

KO

alue_demokratia: 

Lohjansaaressa mökkeillään monen sukupolven voimin

DSC_0034.JPG

Kesätorilla väki tutustuu toisiinsa mm. Serpin majassa. Kuvassa mökkiläiset Leena Salonen (vas), Jarmo Tuominen, Katja ja Felix Lindberg, Ilpo Tiihonen, Merja Ikkelä ja Siv Koivisto.

 

Lohjansaaressa ja sen naapurisaarissa on yhteensä noin 550 mökkiä, ja mökkiläisiä on noin 2 000. Monet ovat mökkeilleet Lohjansaaressa ja sen lähisaarissa jo vuosikymmeniä, mökit ovat useamman sukupolven käytössä. Esimerkiksi Siv Koivisto on mökkeillyt Lohjansaaressa jo yli 40 vuotta.

-Appivanhempani hankkivat mökin 1950-luvulla. Vietimme täällä paljon aikaa etenkin, kun oli vielä lapset mukana. Mökillä on käyty keväästä syksyyn saakka, Koivisto kertoo.

Leena Salosen sukukin mökkeilee Lohjansaaressa jo neljännessä sukupolvessa.

-Sukuni on ollut täällä vuodesta 1897 eli he olivat saaren ensimmäisiä mökkiläisiä. Silloin oli vanhan ajan huvilakulttuuria. Välillä sukuni on asunutkin täällä, Salonen kertoo.

Jarmo Tuominenkin on mökkeillyt Lohjansaaressa jo vuodesta 1984.

-Olen pitänyt mökkipäiväkirjaa ensimmäisestä päivästä lähtien, kun olen täällä ollut. Aluksi pidin sääpäiväkirjaa, koska minulle sanottiin, että Lohjalla sataa aina. Vähitellen aloin kirjoittaa muutakin. Kirjoitan joka päivä, nyt on menossa jo 14. päiväkirja, hän kertoo.

Porista, meren rannalta kotoisin olevalta Tuomiselta otti aikansa sopeutua järvimaisemiin.

-Olin tottunut siihen, että aurinko laskee horisonttiin. Lisäksi järven pienet, terävät aallot hermostuttivat minua aluksi, mutta olen jo tottunut niihin. Järven kaikki rannat eivät saa kuitenkaan näkyä samaan aikaan, Tuominen kertoo paikan valintaperusteista.

-Luonto ja vehreys ovat täällä uskomattomat. Ihailen niitä edelleen, hän jatkaa.

Ilpo Tiihonen puolestaan päätyi sattumalta mökkeilemään Lohjansaareen.

-Lohjansaarella oli mainetta, hän toteaa.

Tiihonen käsikirjoittaa joka kesä näytelmän Saariteatterille. Seurantalolla esitettävät näytelmät ovat olleet aina kenraalia myöten loppuun myytyjä. Näytelmät tehdään talkootyönä ja lipputulot menevät Lohjan Saaristo -seuran toiminnan tukemiseen.

-Saariteatterin 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaisimme tänä vuonn myös levyn, hän sanoo.

Uusiakin mökkiläisiä on.

-Isovanhemmillani oli maatila Lohjansaaressa, ja olen viettänyt kesät, lomat ja viikonloput täällä lapsesta saakka. Asun nykyään Ruotsissa, mutta kun poikani Felix syntyi, tuli tarvetta omalle tilalle. Olin täällä kävelyllä, kun löysin sattumalta hoitamattoman tontin. Kysyin haluaisivatko omistajat myydä sen, ja halusivathan he, kertoo Katja Lindberg.

-Tulimme juhannuksena tänne. On ihanaa olla osa Lohjansaarta ja Suomea. Tänne on niin mukava tulla, etten muualta mökkiä harkinnutkaan, hän jatkaa.

DSC_0045_0.JPG

Leena Salosen mökkitontilla kasvoi ennen kuusikko. Siitä saaduista laudoista rakennettiin mökki (oik) ja sauna.

 

Saaristossa tehdään paljon talkoovoimin

Saarelaiset ja mökkiläiset tekevät yhdessä talkoilla monenmoista. Talkoovoimin on tehty mm. seurantalon laajennuksen suunnittelu ja osin myös rakentaminen, tapahtumien tarjottavat, koristelut ja siivoukset, tienvarsitalkoot, Lohjan saaristo -lehti, ja Lohjan saaristo – aikaa ja taikaa -kirja. Vuosittain on useita tapahtumia, kuten juhannustanssit, kekri, kesä-, pääsiäis- ja joulutorit sekä useita konsertteja. Talkootyön taustalla toimii ajatus, että ihmiset osaavat tehdä erilaisia asioita ja jokaiselle löytyy mieleinen tapa osallistua. Esimerkiksi haastatteluhetkellä seurantalolla valmistettiin talkoovoimin raparperimehua.

Yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli saariston mökkiläisten ja vakituisten asukkaiden keskuudessa. Serpin majalla kahvitellaan ja tavataan toisia, ja ihmiset tervehtivät toisiaan halaamalla. Lauantainen kesätori on monelle viikon kohokohta.

-Se on yhteisöllemme keskeinen paikka, jossa näemme toisiamme, kun täällä ei ole kauppaa, sanoo Salonen.

-Pottujen ja hunajan lisäksi siellä myydään kirjoja, lisää Tiihonen.

Kirjallista puolta Lohjansaaressa edustaa myös kirjakoppi, jonne voi tuoda kirjoja ja ottaa uudet tilalle. Koppi on toiminnassa jo kuudetta kesää. Siihen liittyy joka vuosi myös erilainen kilpailu.

-Kirjakoppi avattiin toukokuussa juhlallisin menoin. Noin 60 ihmistä tuli paikalle. Meillä oli kuohuviiniäkin, kertoo Koivisto.

Yhteisöllisyydessä on todella voimaa.

-Siitä saa valtavasti energiaa. Kun antaa itse jotain, saa vähintään saman verran takaisin, sanoo Merja Ikkelä.

-Seurantalo kokoaa porukan yhteen. Siellä ihmisiä on paljon helpompi tavata, kuin mennä toisen portille moikkaamaan, muistuttaa Tuominen.

Saaristoseura täytti viime vuonna jo 100 vuotta. Seuran pitkän historian takana vaikuttavat vanhat suvut, jotka ovat siirtäneet seuratoiminnan ja -perinteet aina seuraavalle sukupolvelle. Nykyään seuralla on myös Facebook-sivu.

-Laitoimme ensin hanttiin, mutta nyt katsomme sivua joka päivä, Tuominen naurahtaa.

alue_demokratia: 

Jätteiden kiertävät keräykset ovat liikkeellä

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun Otto ja Romulus -keräykset lähtevät jälleen kesäkierroksilleen. Länsi-Uudellamaalla Otto ja Romulus -autot keräävät metalliromua sekä vaarallista jätettä. Kierros alkoi Hangosta 3.7. ja se päättyy Vihtiin 19.7. Matkan varrella on lähes 40 pysäkkiä.

Mitä keräyksiin voi viedä?

Länsi-Uudenmaan vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm. energiansäästölamppuja, loisteputkia, jäteöljyä, öljynsuodattimia, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita, rotanmyrkkyä sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet on hyvä tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Yksi asiakas voi kerrallaan tuoda korkeintaan 50 litraa, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä.

Metalliromun Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romulus-auton kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, kiukaat (puulämmitteinen ja ilman kiviä), metalliputket ja muut metalliesineet. Sitä vastoin sähkölaitteet eivät sovi metallin joukkoon. Sähkölaitteet voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille.

Tonneittain jätettä talteen

Otto ja Romulus kiersivät viimeksi toukokuussa Länsi-Uudellamaalla. Kevätkierroksella saatiin talteen yli 19 000 kiloa vaarallisia jätteitä ja yli 35 000 kiloa metalliromua. Kiertävät keräykset toteutetaan perusmaksulla ja ne on tarkoitettu vain kotitalouksien jätteille. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin, joita löytyy joiltain huoltamoilta. Yritysjätteitä otetaan vastaan jäteasemilla.

Otto ja Romulus -kierrosten tarkat aikataulut löytyvät Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja verkkosivuilta www.rosknroll.fi. Tarvittaessa lisätietoa ja ohjeita saa Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta 020 637 7000 arkisin klo 8.30-15.30.

Aikatauluja

KARKKILA – LOHJA MAANANTAI 17.7.2017

16:00 - 16:15 Karkkila, Vuotinaisen Ekopiste, Kovelontien ja Hiilikämpäntien risteys

16:45-17:00 Kärkölä, Kärkölän kylätalo, Kärköläntie 1387

17:30-17:45 Nummi-Pusula, Karisjärven ent. koulu, Ahonpääntie 10

18:15-18:30 Hiidenniemi, P-paikka, Valtatie 1 varressa

 

LOHJA TIISTAI 18.7.2017

15:30-15:45 Karjalohja, koulu, Koulukuja 10

16:00-16:30 Sammatti, ent. huoltoasema, Lönnrotintie 49

17:00-17:30 Hormajärvi, Hiiden koulu, Karstuntie 354

17:45-18:00 Lohja, Aurlahti, Rantapuisto

18:45-19:00 Lohjansaari, Paavolan seurojentalo, Pietiläntie 2

 

VIHTI KESKIVIIKKO 19.7.2017

17:00-17:30 Vihtijärvi, koulun piha, Kouluntie 41

18:00-18:30 Vihti kk, linja-autoasema, Helsingintie 26

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta