Yhteiskunta

Mainos

Tarkkuusalkometrit käyttöön

Poliisiautoon sijoitettavat tarkkuusalkometrit käyttöön -
epäiltyä ei tarvitse enää kuljettaa poliisilaitokselle
http://www.poliisi.fi/newslist/pbic/2014101503hallitus1

Poliisiautoon sijoitettavat liikuteltava tarkkuusalkometrit otetaan
käyttöön kuluvan syksyn ja ensi talven aikana poliisilaitoksissa. Syksyn
aikana käyttöön otetaan 20 ja ensi talvena loput 34 laitetta.

- Uusi laite mahdollistaa mobiilin käytön. Tästä on suuri hyöty varsinkin
haja-asutusalueilla, jossa epäiltyä ei tarvitse kuljettaa
poliisilaitokselle tarkkuusalkometrikokeeseen, vaan oikeudessa pitävä tulos
saadaan autossa paikan päällä, poliisiylitarkastaja Risto Lammi
Poliisihallituksesta sanoo.

Nyt käyttöön otetut Evidenzer Mobile 240 -tarkkuusalkometrit on hankittu
vuonna 2009, mutta tulosten luotettavuuden ja tarkkuuden varmistamisen
takia ne otetaan käyttöön vasta nyt. Käyttöön tulevat tarkkuusalkometrit
ovat suorituskyvyltään vastaavia kuin nykyisin käytössä olevat Dräger
Alcotest -tarkkuusalkometrit. Niitä voidaan liikutella ja käyttää
ajoneuvoissa. Puhallutus tapahtuu entiseen tapaan: kaksi puhallusta kolmen
minuutin välein.

Mittauslaitteistoon kuuluu sovellus, jolla hallinnoidaan mittaustapahtumaa
ja toteutetaan mittaustietojen siirto laadunvalvonnan seuraamiseksi.
Laadunseurannan hoitaa poliisiorganisaation ulkopuolinen taho eli Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos THL. Se on jo vuosia vastannut myös käytössä olevan
Dräger Alcotest -tarkkuusalkometrin laadunseurannasta.

Vastaavia laitteita on käytössä myös muissa Pohjoismaissa.

alue_demokratia: 

Hyviä eläkepäiviä Sailalle!

Erittäin hyvä ystäväni, kollegani ja nyt parin viime vuoden ajan läheinen työkaverini Saila Lehtonen lähti viettämään ansaittuja eläkepäiviään 8.10.2014.

saila ja kuntajohtajat_www.jpg

Kuvassa siis Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva, kehittämisjohtaja, Nupun entinen kunnanjohtaja Eero Soinio, hallintojohtaja, entinen Sammatin kunnanjohtaja Hanna-Maria Grandell, talousjohtaja, Karjalohjan entinen kunnanjohtaja Henri Partanen. Ja kuvan keskellä sankari itse, pitkäaikainen kuntaosaaja Saila Lehtonen. Kuvan on ottanut Seppo Palmgren Karkkilasta. Ja Sailan jäähyväiskonsertissa esiintyi hänen kanssaan haitarinsoitonopettajansa Marjo Suominen.

Olen tuntenut Sailan monien, monien vuosien ajan. Muistan, kun itse nuorena tyttönä olin Vihdissä henkilöstöpäällikkönä ja sittemmin hallintojohtajana. Tiukan paikan tullen tuli kyllä usein tartuttua lankapuhelimeen ja soitettua Nummi-Pusulaan Sailalle, kun apua tai neuvoja tarvitsi. Aina sain ystävällisen ja avuliaan vastauksen, vaikka tiesin, että Nummi-Pusulassakin sitä työtä ja kiirettä varmasti piisasi.

Sittemmin siirryin Sammattiin kunnanjohtajaksi ja Saila ahersi edelleen talouspäällikkönä Nummi-Pusulassa. Me vahvat naisethan pidettiin yhtä niin tuulessa kuin tuiskussa. Kunnanjohtajat vaihtuivat lennossa niin Nummi-Pusulassa kun Karjalohjallakin, tulipa Lohjallekin uusi kaupunginjohtaja samassa rytäkässä. Kyllä siinä silmät ympyräisinä seurailtiin poliittisia käänteitä ja monen monta kertaa soiteltiin kiperissä tilanteissa toisillemme. Kyllä naapurikunnan luotettavalla kollegalla ja ystävällä on iso merkitys omassakin työssä selviytymisessä. Kiitos Saila näistä hetkistä.

Sailan virkauraan on mahtunut paljon, 39 kuntapuolella vietettyä vuotta pitää sisällään niin tyyntä kuin myrskyäkin. Sailan elämässä tärkeimmät vuodet hän työskenteli Jokioisissa (19 vuotta) ja sittemmin Nummi-Pusulassa (14 vuotta). Sailan vahva talousosaaminen etsii vertaistaan. Sailan puoleen tuli käännyttyä monissa tilinpäätöstä ja talousarviota koskettavissa visaisissa kysymyksissä.

Sailalle perhe on ja on aina ollut hyvin tärkeä. Sailan elämään on mahtunut paljon myös surua, kun hän jäi leskeksi peräti 17 vuotta sitten. Kolmen lapsen kasvattaminen yksin maailman tuuliin on arvokas saavutus kenelle tahansa. Onnistuit siinä erinomaisesti. Sailan kolme lasta ja yksi lastenlapsi Lydia tuovat iloa ja onnea hänen elämäänsä nyt ja varmasti vielä enemmän eläkepäivillä, kun tuota aikaakin perheelle ja harrastuksille sitten paremmin löytyy.

Harrastuksista puheen ollen Saila on erittäin musikaalinen. Hän on kokenut esiintyjä ja keikkaa pukkaa varmasti yhä enenevässä määrin eläköitymisen myötä. Kiitos Saila, kun esiinnyit myös minun 40-vuotisjuhlassa, sieltäkin on paljon lämpimiä muistoja. Vastaavasti konsertin järjestäminen meille työtovereille eläkkeelle jäämisen kunnaksi oli ikimuistoinen aamu meille kaikille. Kyllä siinä yksi jos toinenkin pyyhki silmäkulmiaan kun Inarinjärvi kaikui valtuustosalin täydelle yleisölle. kiitos siitä.

Eläkkeelle jäämisen lisäksi Sailan elämässä tapahtui paljon viimeisen kuukauden aikana. Saila myydä pläjäytti kotinsa Pusulassa kolmessa viikossa. samassa rytäkässä löytyi uusi koti Forssasta, läheltä Jokioista. Forssan seudulla Sailalla on edelleen paljon ystäviä ja tuttavia. Lisäksi Sailan ystävä Antti asustelee siellä Forssassa. Mukavia sieni- ja marjaretkiä on tiedossa varmasti  jatkossakin.

Saila, oli kiva saada sinut työtoveriksi tänne Lohjalle kuntaliitoksen myötä. Monta yhteistä pääntuuletusta olen saanut kanssasi kokea, kuntaliitoksen kautta tulleina koimme vahvaa me-henkeä ja osasimme lukea toisemme ajatukset. Olisin minä Merjan kanssa toivonut Sinua pidemmäksikin aikaa rinnallemme hyviä neuvojasi jakamaan, työssä auttamaan ja maailmaa parantamaan mukavien lounashetkien myötä.

Elämä kuitenkin kuljettaa, joten haluan toivottaa Sinulle mukavia eläkepäivä, terveyttä ja onnellisuutta perheen ja läheistesi kanssa. Tavataan ja törmäillään.

 

Näin mietiskeli 9.10.2014

Hanna-Maria Grandell

Hallintojohtaja
Lohjan kaupunki

alue_demokratia: 

Muututko netissä ääliöksi?

netti_by_MP0021.jpg

Lohjalaiset-ryhmän ylläpitäjä Miia Laakso kertoo, että keskusteltaessa mopoilusta eivät kommentit ole pysyneet sallitun rajoissa - eivätkä monesta muustakaan asiasta keskusteltaessa.

 

Internet tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet toteuttaa ihmismielen raadollisempia puolia. Netistä on tullut tapa- ja ammattirikollisille erinomainen työkalu, mutta myös moni muuten kunnollinen tavis löytää netissä itsestään sisäisen ääliön, erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Facebookin Lohjalaiset-ryhmän ylläpitäjä Miia Laakso kertoo, että kouluissa neuvotaan hyvin, miten netissä pitäisi käyttäytyä. Erityisesti 50-70-vuotiaiden joukossa on paljon sellaisia, jotka eivät ole sisäistäneet oikeaa nettietikettiä.

- Yritämme ottaa räikeimmät ylilyönnit pois ja pitää keskustelun suuntaa asiallisempana. Emme voi lukea jokaista kommenttia, mutta onneksi ihmiset ovat oppineet sen, että Facebookissa on postauksen vieressä ilmianna-nappula, jolla voi ilmoittaa loukkaavasta tai muuten epäasiallisesta postauksesta. Yksittäistä kommenttia ei pysty ilmiantamaan, mutta niistä voi kertoa ylläpitäjille yksityisviesteillä, Laakso kertoo.

 

Mopot herättävät tunteita

Epäasiallisimmat, kuten kiroilua, herjaamista ja rasismia sisältävät kommentit poistetaan Lohjalaiset-ryhmän keskusteluista kyselemättä. Kommentteja poistetaan yleensä yksi tai kaksi päivässä, mutta jotkin aiheet kuumentavat tunteita niin, että poistettavia voi olla kymmeniä yhdessä keskustelussa.

 - Mopopojat ovat selkeästi yksi aihe ylitse muiden. Siinä tulee hyvin helposti voimakas sukupolvien välinen vastakkainasettelu, eli että kaikki nuoret ovat osaamattomia ja ymmärtämättömiä eivätkä noudata sääntöjä ja että kaikki aikuiset ovat kalkkeutuneita eivätkä ymmärrä nuoria, Laakso kertoo.

Muita ryhmässä kiihkeitä kannanottoja herättäviä aiheita ovat terveyskeskuksen palvelut, koirien jätökset ja vapaina olevat kissat.

Lohjalaiset-ryhmä oli viime kesänä muuttumassa luonteeltaan hyvin negatiiviseksi, mutta ylläpitäjät puuttuivat asiaan ryhmäläisten viihtyvyyden vyöksi. Jatkuvasti ivallisia tai muuten negatiivisia kommentteja harrastavia jäseniä alettiin erottaa ryhmästä parin varoituksen jälkeen.

- Nyt monet ihmiset ovat lähteneet itse hakemaan positiivisia asioita. Negatiiviset postaukset saavat hyvin vähän tykkäyksiä, mutta positiiviset postaukset, joissa kehutaan tai kiitetään, saavat todella paljon tykkäyksiä, Laakso kertoo.

 

Lait koskevat myös nettiä

Netissä on helppo laukoa provosoivia näkemyksiä tai mitä sattuu mieleen juolahtamaan, mutta se ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen vyöhyke.

- Moni ei ymmärrä olevansa itse vastuussa jokaisesta keskusteluun kirjoittamastaan rivistä. Netissä kaikesta jää jälki, ja jokaisen viestin alkuperä pystytään selvittämään, Laakso kertoo.

- Lait pätevät yhtä lailla nettimaailmassa kuin reaalimaailmassa. Esimerkiksi perättömän tiedon levittäminen on rikos, tapahtui se netissä tai nakkikioskin jonossa, sanoo nettipoliisi Janina Saarinen Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Lohjan poliisiasemalta.

Netissä tapahtuneiden tuomioon johtaneiden kunnianloukkausten määrä kaksinkertaistui vuonna 2012. Lohjalla harjoittelussa oleva Poliisiammattikorkeakoulun opiskelija Emmi Myöhänen on opinnäytetyössään tutkinut sosiaalisessa mediassa tapahtuneita kunnianloukkausrikoksia.

-  Kunnianloukkauksista netissä tehdään paljon rikosilmoituksia, mutta syyttäjät tekevät syyttämättäjättämispäätöksen tai muun ratkaisun noin 90 prosentissa tapauksista, Myöhänen kertoo.

Syyttäjälle tulleista kunnianloukkausasioista päätyy siis käräjille vain noin 10 prosenttia,

- Kunnianloukkaustapaukset netissä liittyvät yleensä erotilanteisiin, huoltajuuskiistoihin, naapuririitoihin tai koulukiusaamiseen, Saarinen sanoo.

 

Koulukiusaaminen laajeni nettiin

Sosiaalisesta mediasta on tullut koulukiusaajien apuväline. Koulukiusaamista tapahtuu erityisesti WhatsAppissa, johon nuoriso alkoi pari vuotta sitten siirtyä vanhempien tultua Facebookiin.

- WhatsAppissa voi perustaa ryhmän, johon valikoidaan porukkaa. Osa porukasta jätetään ryhmän ulkopuolelle ja sitten haukutaan näitä ulos jätettyjä tai levitetään heistä perätöntä tietoa. Pahimmassa tapauksessa otetaan kiusattu mukaan seuraamaan keskustelua, Myöhänen kertoo.

Toinen koulukiusaajien suosikki on Ask.fm, jossa voi kommentoida nimettömänä.

Pedofiilit ovat vaihtaneet karkkipussit sosiaaliseen mediaan ja lähestyvät pahaa-aavistamattomia uhreja henkilökohtaisilla viesteillä.

- Vanhempien kannattaa käydä lasten kanssa läpi netin pelisäännöt ja miettiä yhdessä, mitä pitää tehdä, jos joku aikuinen ehdottelee asiattomuuksia tai lähettää alastonkuvan. Lapsen pitää kertoa tällaisesta aikuiselle, jonka jälkeen he voivat tehdä yhdessä rikosilmoituksen. Jos lapsi tai nuori on itse osallistunut seksuaalissävyiseen keskusteluun, hän ei välttämättä uskalla kertoa siitä vanhemmille. Silloin voi ottaa yksityisviestillä yhteyttä nettipoliisiin, nettipoliisi Saarinen vinkkaa.

Vanhemmilla on tietyissä tapauksissa oikeus lukea lastensa nettiviestejä, jos he epäilevät heidän joutuneen rikosten uhreiksi.

- Jos vanhemmalla herää epäilys, että lapseen kohdistuu rikos, hänellä on velvollisuus tarkistaa asia. Viestinnän suoja painaa vaakakupissa vähemmän kuin huoli lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista. Tilannetta pitää punnita lapsen kehitystaso ja ikä huomioiden, Myöhänen neuvoo.

- Lasten ei kannata hyväksyä kaveripyyntöjä tuntemattomilta. Vanhemmille vinkiksi, että välillä kannattaa käydä kaverilistat läpi lapsen kanssa. Vanhemmat päättävät, saako saako lapsi liittyä johonkin sosiaalisen median palveluun ja heillä on syytä olla kiinnostuneita, keiden kanssa siellä keskustellaan, Saarinen sanoo.

Vanhempien kannattaa kertoa etukäteen myös kiertoviesteistä. Lohjalla kiersi äskettäin viesti, jossa puhuttiin irti revityistä ruumiinosista.

- Jos kiertoviestejä tulee, kannattaa kertoa, mikä niiden todenperäisyys on ja neuvoa, että niitä ei lähetetä eteenpäin enää, Saarinen sanoo.

 

netti_by_MP0023.jpg

Lohjalla toimii nettipoliisina vanhempi konstaapeli Janina Saarinen, johon voi ottaa yhteyttä vaikka Facebookin  kautta. Poliisiammattikorkeakoulun työharjoittelujaksolla oleva nuorempi konstaapeli Emmi Myöhänen (oik.) on opinnäytetyössään tutkinut sosiaalisessa mediassa tehtyjä kunnianloukkausrikoksia.
 

12 ohjetta nettikäyttäytymiseen

Miia Laakso, Janina Saarinen ja Emmi Myöhänen antavat seuraavanlaisia ohjeita nettikäyttäytymistä varten:

1. Muista, että postauksillasi ja kommenteillasi on aina paljon lukijoita, joiden joukossa voi olla vaikka oma työnantajasi tai opettajasi.
2. Kirjoita toisesta ihmisestä nettiin vain sellaista, minkä voisit sanoa hänelle kasvotusten.
3. Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
4. Mieti tarkkaan, millaista materiaalia laitat nettiin. Et pysty enää poistamaan sellaista, mikä lähtee kiertämään netissä.
5. Et ole ainoa oikeassa oleva. Jokaiseen asiaan on erilaisia näkökulmia, eivätkä asiat ole koskaan mustavalkoisia.
6. Jos joku on eri mieltä jostain asiasta, sitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti.
7. Yritä ymmärtää.
8. Älä lue toisten postauksiin tai kommentteihin sellaista, mitä niissä ei ole sanottu.
9. Kiroilemalla tai HUUTAMALLA ISOILLA KIRJAIMILLA osoitat oman toistaitoisuutesi.
10. Älä kommentoi tunnepuuskassa vaan laske ensin kymmeneen tai sataan.
11. Mikä tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, ei yleensä ole totta.
12. Jos näet väärinkäytöksiä, ilmoita niistä ylläpitäjille.

MP

Kelan matkakorvaus heti taksissa

Taksimatkasta saa Kela-korvauksen jo taksissa, kun tilaa taksin keskitetystä tilausnumerosta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) siirtyy suorakorvausmenettelyyn joulukuussa. Uusi tilausmenettely ja suorakorvaus ovat tällöin käytössä koko maassa.

Kela korvaa terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja, jos asiakas ei pysty terveydentilansa vuoksi käyttämään edullisempaa kulkuneuvoa. HUS-alueella Kelan korvaamat taksimatkat tilataan 10.12. alkaen keskitetystä tilausnumerosta, 0100 84 000 (suomi) ja 0100 84 001 (ruotsi), Helsingin ja Uudenmaan taksikeskuksesta. Kun asiakas tilaa matkan tästä numerosta, hän saa matkakorvauksen jo taksissa näyttämällä Kela-korttia.  Asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden. Se on yhteen suuntaan tehdyltä matkalta tänä vuonna 14,25 euroa. Soitto tilausnumeroon maksaa 1,74 euroa ja paikallisverkkomaksun. Jonotus on maksuton.

-Matka tilataan keskitetysti, jotta taksikeskus voi yhdistellä samaan paikkaan matkustavien asiakkaiden matkoja. Jos asiakas ei voi osallistua yhteiskuljetukseen esimerkiksi infektiovaaran vuoksi, hän tarvitsee terveydenhuollosta todistuksen oikeudestaan matkustaa yksin, kertoo Kelan Helsingin vakuutuspiirin apulaisjohtaja Maiju Kummunmäki.

Kenellä oikeus käyttää tuttua taksia?

Taksikeskuksesta tilattu matka välitetään yleensä asiakasta lähimmälle vapaalle ja kuljetukseen parhaiten soveltuvalle taksille. Omaa vakiotaksia eli ns. tuttua taksia voivat käyttää Kelan  vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ja ne 65 vuotta täyttäneet, jotka ovat saaneet vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Oikeus vakiotaksiin on myös yksin matkustavilla alle 16-vuotiailla lapsilla sekä vaikeasti sairailla lapsilla, joita hoidetaan keskus- tai yliopistosairaalassa.

Lisäksi Kela voi myöntää harkinnan perusteella asiakkaalle vakiotaksiasiakkuuden. Vakiotaksien asiakkaat tilaavat matkan suoraan valitsemaltaan kuljettajalta.

 

-Muut aiemmin tuttua kuljettajaa käyttäneet asiakkaat joutuvat sopeutumaan siihen, että tämä toimintatapa ei ole enää mahdollista. Matka on tilattava keskitetyn palvelun kautta, jos haluaa selvitä kustannuksista omavastuun hinnalla. Alueilla, joilla suorakorvausmenettely on jo otettu käyttöön, menettely aiheutti aluksi vastarintaa niin osassa asiakkaita kuin autoilijoitakin. Nyt on tehty jo kaksi miljoonaa matkaa,  ja palaute sekä terveydenhuollosta että asiakkailta on ollut pääosin myönteistä, kertoo Kummunmäki.  

Matkojen omavastuisiin luvassa muutoksia

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakimuutosta, jonka perusteella ensi vuoden alusta voimaan tulisi kaksi omavastuuta. Keskitetystä tilausnumerosta tilattujen matkojen omavastuu nousisi 16 euroon ja vuotuinen omavastuu (ns. matkakatto) 272 euroon. Muualta tilattujen matkojen omavastuu olisi kaksinkertainen eli 32 euroa. Nämä omavastuuosuudet eivät myöskään kerryttäisi asiakkaan matkakattoa.  Muualta tilatun matkan hinta pitää myös maksaa kokonaan ensin itse ja jälkikäteen hakea korvausta Kelasta tarvittavine liitteineen.

Kummunmäen mukaan uudistuksen tärkein tavoite on taksimatkojen sähköinen tiedonsiirto sekä matkojen yhdistelyn kautta saatava matkakustannusten kasvun hillitseminen. Vuonna 2013 matkojen yhdistelyllä säästettiin noin 10 miljoonaa euroa, vaikka järjestelmä oli käytössä vasta osassa maata.

 Lisätietoja Kelan korvaamista matkoista www.kela.fi/taksimatkat

Usein kysyttyä Kelan taksimatkoista:

Mitkä matkat tilataan keskitetystä tilausnumerosta?

Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat, myös äkillisissä sairaustapauksissa.  Jos tarvitaan ambulanssia, se tilataan hätäkeskuksesta. Jos vastaanottoaika on tiedossa, matka tilataan edeltävänä päivänä ennen klo 14.00. Samalla soitolla voi tilata useampia matkoja.

Voiko matkan tilata muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta?

Voi, mutta silloin on maksettava matkan koko hinta ja haettava itse korvausta Kelasta.

 Voiko käyttää tuttua taksia?

Kuljettajaa ei voi itse valita, vaan matkatilaus välitetään asiakasta lähinnä ajovuorossa olevalle taksille.

Voiko kyydissä olla muita matkustajia?

Voi. Asiakkaiden matkoja yhdistellään aina mahdollisuuksien mukaan.

Miksi tilausvälityskeskukseen täytyy antaa henkilötunnus?

Henkilö- ja matkatiedot tarvitaan Kelassa matkakorvauksen käsittelyä varten.

Miksi puhelun hinta on asiakkaalle maksullinen?

Puhelun hinta on sama kuin tavallisen taksin tilauspuhelu alueella. Tilauspuhelun hinnalla katetaan osa tilausvälityskeskuksen toiminnasta.

Teksti: Heini Lehikoinen

alue_demokratia: 

Perhekahvila tuo siuntiolaiset lapset ja vanhemmat yhteen

On syyskuun viimeinen perjantai ja Siuntion Ratapihantien Veturi-rakennuksen pihassa on kymmenkunta autoa parkissa. Ulko-oven eteen on jätetty lasten vaunuja ja rattaita siistiin riviin. Eteiseen astuessa tilan täyttää iloinen puheensorina ja lasten leikkien äänet. Lattialta löytyy kolmisenkymmentä kenkäparia, isompia ja pienempiä, ja naulakon täyttää värikäs kokoelma syksyisiä ulkoiluvaatteita.

Siuntion kunnan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Siuntion paikallisyhdistyksen yhdessä toteuttamassa perhekahvilassa vietetään lasten yhteistä maalauspäivää. Kahvilaan on kerääntynyt syksyn tähänastinen kävijäennätys. Kunnan perheohjaaja Tiina Rönnberg on tuttuun tapaan keittänyt kahvit, laittanut välipalatarvikkeet esille ja toivottaa äidit ja lapset tervetulleeksi kahvilaan. Tänään Tiina on tuonut paikalle sormiväripurkkeja ja paperiarkkeja, joille lapset voivat kukin tyylillään kokeilla maalaamista. Lapset jättävät myös kädenjälkensä papereille, joista kootaan perhekahvilataulu tilan leikkihuoneen seinille.

siuntio.jpg

Yksivuotias Remi kokeilee sormivärejä ensimmäistä kertaa Siuntion perhekahvilassa

- Noin kerran kuussa järjestämme jotain pientä ohjelmaa kylän lapsille ja vanhemmille täällä kahvilassa. Suunnittelemme toimintakalenterin yhdessä MLL:n paikallisyhdistyksen edustajien kanssa. Tärkeintä kahvilassa on kuitenkin mutkaton yhdessäolo, vanhempien saama vertaistuki ja lasten yhteiset leikit, kertoo Tiina Rönnberg. Hän on toiminut Siuntiossa perheohjaajana elokuusta lähtien ja on viihtynyt työssään erittäin hyvin. Perhekahvilatoiminta on tärkeä osa Tiinan työtä paikallisten lapsiperheiden arjen tukemisessa.

MLL:a on yli 540 perhekahvilaa ympäri Suomen. Perhekahvilassa vanhemmat tutustuvat paikkakunnan muihin, samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin ja lapset saavat ikäistään seuraa. Perhekahvilassa jutellaan ja kahvitellaan, leikitään lasten kanssa tai kuullaan asiantuntija-alustuksia.

Siuntion MLL on käynnistämässä yhdessä SPR:n kanssa myös uutta kerhotoimintaa Terhokerhon muodossa. Kerhoon voi tulla yksin, yhdessä perheen tai vaikka kummi- tai lastenlasten kanssa. Terhokerho on maksuton ja kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset voivat leikkiä ja viettää kiireetöntä aikaa yhdessä. Niin Terhokerhosta kuin perhekahvilasta tiedotetaan aina  tarkemmin yhdistyksen Facebook-sivulla.

Siuntion perhekahvila tarjoaa alueen lapsiperheille mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa kahtena päivänä viikossa; kahvila on avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13. Vanhemmille sijainti on helppo, sillä kahvila sijaitsee Siuntion asemaa vastapäätä. Kahvilaan tulemisen kynnys halutaan pitää sijainnin lisäksi mahdollisimman matalana kaikille kiinnostuneille; kahvilaan ovatkin tervetulleita kaikki lapset ja vanhemmat. Pientä korvausta vastaan vanhemmat voivat nauttia välipalan sekä kahvi- tai teekupposen ja lapsille löytyy iso valikoima leluja. Lastenkin lounastaminen onnistuu helposti paikalla olevien sitterien ja syöttötuolien avulla.

- Toivon mukaan saamme jatkossakin paikalle paljon paikallisia vanhempia ja lapsia. Kahvilassa käynnit tuovat varmasti pienten lasten ja heidän vanhempiensa arkeen mukavaa vaihtelua. Rohkeasti mukaan vain, toteaa sormiväritaideteoksia kerään kasaava Tiina ennen kahvilan sulkeutumisaikaa.

alue_demokratia: 

Hiidenvedellä maltillinen leväkesä

Hiidenveden uimaveden laatua seurattiin Varikkaan uimarannalla Vihdissä kesäkuusta syyskuuhun 2014. Seurannan tuottamaa vedenlaatuaineistoa pääsivät hyödyntämään rannan virkistyskäyttäjät sekä vesistötutkijat.

Hiidenveden kunnostus -hankkeessa seurattiin ensimmäistä kertaa uimaveden laatua automaatti-mittausasemalla. Mittaustulokset olivat näkyvissä lähes reaaliajassa Hiidenveden kunnostus -hankkeen verkkosivuilla. Vedenlaadun seurantapalvelun toimitti hankkeelle Luode Consulting Oy.

Seurannassa mitattiin sinilevien lisäksi lämpötilaa, happipitoisuutta, sameutta, näkösyvyyttä ja johtokykyä. Automaattinen mittausasema tallensi mittaustuloksia tunnin välein, joten seurannasta saatiin kokoon varsin kattava aineisto.

Sinilevät lisääntyivät syksyllä

Varikkaan uimarannalla havaittiin varsin pieniä sinileväpitoisuuksia lähes koko kesän ajan. Muutamia pitoisuuspiikkejä lukuun ottamatta levämäärät pysyivät vähäisinä, alle 3 mg/l. ”Hetkellinen sinilevämäärän kasvu saattaa selittyä ohi ajelehtivalla sinilevälautalla. Tuuliolosuhteet muuttuvat järvellä jatkuvasti ja saavat liikkeelle pinnalla kelluvia levälauttoja”, arvioi FT hydrobiologi Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy:stä. Sinilevät liikkuvat myös vesipatsaassa eri syvyyksissä tuuliolosuhteiden mukaan, minkä vuoksi automaattiseurannan mittauksissa voi esiintyä ajoittain pieniä epävarmuustekijöitä. Pääosin sinilevät ovat kuitenkin sekoittuneina pintavesikerrokseen. 

Toisin kuin merialueilla, järvissä sinilevät runsastuvat tyypillisesti vasta loppukesällä tai syksyllä. Näin näytti tapahtuvan myös Hiidenvedellä, sillä korkeampia sinilevämääriä alettiin havaita vasta seurantajakson lopussa syyskuussa. ”Levätuotanto voi jatkua järvissä pitkälle syksyyn, kunnes lämpötila ja valon määrä vähenevät merkittävästi”, kuvailee vesistötutkija Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Seurantajakson aikana veden lämpötila vaihteli 13 ja 28 asteen välillä.

Happitilanne pysyi hyvänä, näkösyvyys edelleen heikko

Vesiekosysteemissä happea kuluu eliöiden hajotustoimintaan ja kemiallisiin reaktioihin. Hiidenvedellä on jo useampana vuonna mitattu syvänteiden kohenevia happipitoisuuksia, mikä viittaisi järven tilan hitaasti paranevan. Kesän 2014 automaattiseurannan tuottamien happipitoisuusmittausten todettiin olevan kestävällä tasolla ja linjassa viimeaikaisen kehityksen kanssa. Happipitoisuus vaihteli pintavedessä 7–12 mg/l sisältäen normaalin vuorokauden sisäisen vaihtelun.

Paikoin voimakkaasti rehevöityneen Hiidenveden näkösyvyys oli pieni myös kesän mittausaineiston mukaan. Parhaimmillaan näkösyvyys ylsi 1,7 metriin, heikoimmillaan näkyi vai 0,4 metrin syvyydelle. Näkösyvyys laskettiin sameuden perusteella, ja sen keskiarvoksi muodostui 0,9 metriä. ”Hiidenveden lähivaluma-alueen maaperä on suurelta osin savea, minkä vuoksi järvi on luonnostaan sameavetinen. Rehevöityminen on kuitenkin heikentänyt näkösyvyyttä merkittävästi luonnollisesta tasosta”, painottaa hankekoordinaattori Ekaterina Laukkonen.

alue_demokratia: 

Nummen päiväkoti ei etene

Lohjan kaupunginhallitus ei päättänyt viime viikon kokouksessa Nummen päiväkodista mitään, vaan jätti asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Tarkoituksena oli esittää kaupunginvaltuustolle päiväkodin rakentamisesta luopumista. Päätös lisäselvityksien hankkimisesta viittaa siihen, että päiväkodin rakentaminen voisi ehkä kuitenkin olla mahdollista.

Kaupunginhallituksen kokouksessa Hannele Maittila esitti, että tilaelementtejä ei käytettäisi. Päivi Alanne kannatti tehtyä esitystä.

Rakentamishankkeen suunnittelemisen aloitti vuonna 2012 Nummi-Pusulan kunnanhallitus, jolta asia siirtyi kuntaliitosten myötä Lohjan kaupungin hallinnolle, jonka suunnittelutyöryhmä on todennut, että uuden päiväkodin rakentamiselle ei ole tarvetta. Päivähoitopaikkojen tarvetta pidetään tilapäisenä, minkä vuoksi on esitetty, että Sammatista marraskuussa vapautuvien tilaelementtien siirtäminen Oinolan koulukeskuksen tontille riittäisi.

Kasvatus- ja opetuslautakunta ja tekninen lautakunta esittivät jo tammi- ja helmikuussa päiväkodin rakentamisesta luopumista ja tilaelementtien käyttämistä, mutta esitykset junnasivat yli puoli vuotta jossain hallinnon syövereissä ennen pääsyään kaupunginhallituksen esityslistalle.

Miljoonatakaus Lohjan vuokra-asunnoille

Kaupunginhallitus päätti, että Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian perussopimusta pyritään muuttamaan siten, että Luksia vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesta opiskelijahuollosta oppilaitoksissaan.

Kokouksessa määriteltiin lukuisten erityyppisten asiakirjojen lunastus- ja toimitusmaksuja, joita ei kuitenkaan peritä esimerkiksi kaupungin omilta viranomaisilta, asianosaisille annettavista pöytäkirjanotteista, virka- ja työsuhteisiin liittyvistä työ- tai palvelutodistuksista eikä etuuksien hakemiseen liittyvistä asiakirjoista.

Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n ottamalle 2,4 miljoonan euron lainalle myönnettiin takaus. Kaupunginhallitus otti vastaan Lohjan Liikuntakeskuksen osakkeen, jonka lahjoitti Lohjan kirjatyöntekijäin yhdistys ry.

 

Urakoihin työllistämissuositus

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Matti Pajuojan ja Joona Räsäsen valtuustoaloitteen työllistämisehdon soveltamisesta urakkahinnoissa. Yli 500 000 euroa ylittävien urakkahankintojen sopimusehtoihin sisällytetään jatkossa työllistämissuositus, jonka mukaan urakoiden henkilövahvuudesta vähintään 5 % tai vähintään yhden työntekijän on oltava työllistettyjä.

Aloitteille ruokapalveluista Karjalohjan alueella ja kaupungin yhteistyöstä Siivouspäivä.comin kanssa ei tehty muuta kuin merkittiin ne tiedoksi.

Perusturvatoimelle myönnettiin lupa täyttää johtavan sosiaalityöntekijän virka ja ympäristöterveyspalveluille lupa täyttää terveystarkastajan virka.

Lohjan kaupungin henkilöstöjohtajan paikkaa on hakenut 39 hakijaa, joista seitsemän on kutsuttu haastatteluun.

MP

 

Poliisin palvelut Asiointipisteissä

Asiakas voi jättää
hakemuksia ja saada apua sähköisiin palveluihin
http://www.poliisi.fi/newslist/pbic/2014092201hallitus1

Poliisin lupapalveluiden asiakaspalvelua on tarjolla julkisen hallinnon Asiointipisteissä, jotka avataan kokeiluluonteisesti Kiimingissä, Mikkelissä, Saarijärvellä, Paraisilla ja Pelkosenniemellä 23.9.2014.
Asiakaspalvelua antavat kunnan palveluneuvojat.

– Asiointipisteisiin voi jättää esimerkiksi mopokorttihakemuksen tai opetuslupahakemuksen.  Hakemus myös maksetaan samassa  yhteydessä. Asiointipisteissä on myös mahdollista saada tukea poliisin sähköisten
palveluiden käyttöön, esimerkiksi ajanvarauksen tekemiseen, ylitarkastaja Leena Hokkanen Poliisihallituksesta sanoo.

Poliisin palveluiden osalta Asiointipisteeseen voi jättää hakemuksen ajokortteihin ja liikenteeseen liittyvissä lupa-asioissa sekä paikallispoliisin toimivaltaan kuuluvissa arpajais- ja rahankeräysasioissa.
Lisäksi asiointipisteeseen voi jättää erilaisia poliisille tehtäviä ilmoituksia kuten yleisötilaisuusilmoituksen tai ilmoituksen yleisestä kokouksesta.

Asiointipisteeseen ei kuitenkaan voi jättää passi- ja henkilökorttihakemuksia, ampuma-aselupahakemuksia,
ulkomaalaislupahakemuksia eikä turva-alan hakemuksia. Näitä palveluita on kokeilupaikkakunnista tarjolla ainoastaan Pelkosenniemellä silloin, kun poliisin oma virkailija on paikalla ennalta sovittuina aikoina
ajanvarauksella.

Poliisin ohella asiointipisteissä on saatavissa työ- ja elinkeinotoimiston, verohallinnon, maistraatin,  Kelan ja kunnan palveluita.

alue_demokratia: 

Kansainvälinen kuurojen viikko käynnistymässä!

Syyskuun viimeisellä viikolla 22.–28.9. vietetään taas kansainvälistä kuurojen viikkoa, jonka teemana on tänä vuonna moninaisuus. Kansainvälisen kuurojen viikon ytimessä on maailman kuurojen yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus sekä tämän vahvan yhteisöllisyyden juhlistaminen yhdessä muun maailman kanssa.

Juhlaviikolla halutaan myös tukea ja vahvistaa edunvalvontatyötä kuurojen ja kaikkien viittomakielisten oikeuksien parantamiseksi eri puolilla maailmaa. Eri maiden kuurojen järjestöt pyrkivät erilaisin kampanjoin kiinnittämään huomiota viittomakielisten kuurojen arkielämän haasteisiin ja huolenaiheisiin. Kuurojen Liiton mielestä suurimpana haasteena maassamme on tällä hetkellä viittomakielisten oikeuksien toteutuminen arjen tasolla. Tilanteen parantamiseksi liitto toivoo laajaa ja konkreettista toimenpideohjelmaa.

Kuurojen Liitto juhlistaa viikkoa perjantaina 26.9. klo 18–20 lähettämällä viihteellisen juhlalähetyksen suorana verkkolähetyksenä osoitteessa: www.kuurojenliitto.fi/nettitv. Konsepti on ainutlaatuinen: ensimmäistä kertaan viittomakielisille on tarjolla omakielistä yhteisöllistä juhlintaa suoran lähetyksen muodossa.

Juhlaviikolla avataan myös Kuurojen museon Tarinoita koulupolulta -näyttely, joka koostuu kuurojenkoulujen historiaan liittyvästä esineistöstä sekä muistitiedosta 1900-luvulta.

Kuurojenkouluissa viittomakielen asema on vaihdellut eri aikakausina. 1800-luvun lopulla viittomakieltä alettiin pitää vahingollisena, sillä sen nähtiin hidastavan puheen ja sitä myötä ajattelun kehittymistä: viittomien käyttö kiellettiin ja kuuroja alettiin opettaa puhemenetelmällä. Puhemenetelmän eli oralismin kausi kesti 1970-luvulle saakka. Aineistossa korostuu, miten epäoikeudenmukaisena ja väkivaltaisena puheopetus kuurojen keskuudessa koettiin. Vasta 1980-luvulta lähtien tulkkipalveluiden myötä opiskelu yleisissä oppilaitoksissa on ollut mahdollista.

Näyttely on avoinna Kuurojen Liiton toimitiloissa Valkeassa talossa (Ilkantie 4) Helsingissä 26.9.2014 alkaen syksyyn 2015 asti. Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy.

Kansainvälistä kuurojen päivää on vietetty jo vuodesta 1958. Myöhemmin päivä laajentui nykyiseen viikon muotoon. Viikko huipentuu sunnuntaina 28.9. vietettävään kuurojen päivään.

alue_demokratia: 

Lukuintoa koululaisille

kirjastojuttu_by_MP_0036_original.jpg

Mäntynummen alakoulun kakkosluokan kirjastoagentit Jenni Vuorinen ja Eelis Enroth ovat opettaja Merja Hannulan johdolla Mäntynummen kirjastossa etsimässä kiinnostavia kirjoja, joita suositella luokkatovereille.

Suomi on ollut OECD-maiden kärjessä PISA-testeissä, joilla on tutkittu koululaisten lukutaitoa, sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Tällä hetkellä peruskoulussa opiskelee kuitenkin 45 000 sellaista lasta ja nuorta, joilla ei ole riittäviä edellytyksiä kouluttautua työelämään huonojen luku- ja kirjoitustaitojensa vuoksi. Kiinnostus kirjojen lukemiseen on vähentynyt.

Tämän lukuvuoden aikana koululaisia kannustetaan lukemaan Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisella Lukuinto-ohjelmalla, jonka toteutuksesta vastaavat Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Ohjelma toteutetaan kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi.

Käytännön toteutus tapahtuu kouluissa ja kirjastoissa, joiden yhteistyötä kehitetään. Lohjan kirjastotoimelle on palkattu Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämillä varoilla pedagoginen informaatikko Henna Kaukoniemi, jonka päätehtäviä ovat mediakasvatus ja kirjavinkkaus eli sopivien kirjojen neuvominen.

Teemavuoden aikana on paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia lukemisintoa nostattavia tapahtumia. Suunnitteilla on muun muassa kirjailijoiden vierailuja. Teemavuosi huipentuu huhtikuun lopussa järjestettävään Lukuinto-teemaviikkoon, joka koostuu erilaisista tapahtumista, kuten kirjan julkistamisista ja taidenäyttelyjen avajaisista. Mukana teemaviikolla ovat kaikki Lohjan koulut.

Kaksi pilottikoulua Lohjalla

Lukuinto-kampanjaa on jo vuoden ajan kokeiltu Muijalan koulussa, Mäntynummen yhtenäiskoulun alakoulussa ja Mäntynummen kirjastossa, jotka ovat yhdessä toteuttaneet kampanjan paikallisen pilottihankkeen. Kouluissa järjestettiin kirjakerhoja, käytettiin lukupasseja ja jaettiin lukudiplomeja. Kirjastossa tavattiin kirjailijoita ja jaettiin esikouluikäisille valmiiksi pakattuja kirjakasseja.    

Pilottihanke oli menestys, jolle toivotaan nyt yhtä hyvää jatkoa koko Lohjan alueella.

- Mäntynummen kirjaston lainausmäärät kasvoivat pilottivuoden aikana viidenneksellä, kertoo Mäntynummen ja Ojamon kirjastojen yhteinen johtaja Ritva Poikonen.

Jokaisessa Lohjan koulussa mietitään paikallisesti tavat, jolla Lukuinto-kampanjaan osallistutaan.

- Mäntynummen alakoulussa on jokaiselle luokalle valittu erityiset kirjastoagentit, joiden tehtävänä on tutustua kiinnostaviin kirjoihin ja vinkata niitä toisille oppilaille, kertoo koulun luokanopettaja Merja Hannula.

Kirjastoagentit kutsutaan kirjastoon tutustumaan uusiin kirjoihin.

Koulun ja kirjaston fyysisellä välimatkalla on suuri vaikutus käytännön toteutukseen. Kaikilla kouluilla on nyt yhteistyökirjastot tai -kirjastoautot.

- On tosi tärkeää, että myös kotona luetaan ja ymmärretään lukemisen merkitys, Poikonen korostaa.

MP

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta