Yhteiskunta

Mainos

Veli Matti Halsti nimetty Vuoden 2017 vesiensuojelijaksi

velimatti.jpg

Veli Matti Halsti sekä toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

 

Yhdistys sai Vuoden vesiensuojelijaksi hyviä esityksiä ehdokkaiksi aikaisempien vuosien tapaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on nimennyt Vuoden 2017 vesiensuojelijaksi Veli Matti Halstin. Perusteluina valinnalle on hänen tekemänsä vuosikymmenten työ Lohjanjärven ja Hiidenveden vesistöalueiden hyväksi. Hän on hoitanut aiemmin Helsingin kaupungille, nyt Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle kuuluvia Hiidenveden latvajärvien säännöstelyjä ympäristövaikutukset huomioiden ja hänen aloitteesta on poistettu useita kalojen vaellusesteitä, kuten Väänteen kalatie ja venesulku sekä Kerityn, Sakaran ja Punelian kalatiet.

-Veli Matin tekemä työ tukee lohikalojen nousua latvavesiin asti sen jälkeen, kun Mustionjoen kalatiet on rakennettu, toteaa toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toimii riippumattomana yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaationa Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen toiminta-alueellaan. Vuoden vesien-/ympäristönsuojelijan nimeämisellä pyritään nostamaan esiin erityisesti sellaisia tahoja, jotka toimivat merkittävästi vesien-/ympäristönsuojelun edistämiseksi, mutta jotka eivät muuten saa toiminnastaan ansaitsemaansa julkisuutta.

alue_demokratia: 

Lohjan Sydän täytti 50 vuotta

sydänjuhla.jpg

Yhdistyksen puheenjohtajistoa: Reijo Perkiömäki (vas), Seija Salokari, Pentti Talikka, Pauli Tuorila, Kauko Kataja ja Seppo Brandt. (Kuva: Lohjan Sydän ry)

 

Lohjan Sydän ry juhli 50-vuotista historiaansa 22.4. 50-vuotisjuhla pidettiin Lohjalla seurakuntasalissa 132 osallistujan voimin. Juhlapuheen piti ja yli 60-vuotiaan Sydänyhteisön (Sydänliiton) tervehdyksen toi Etelä-Suomen Sydänpiirin puheenjohtaja Esko Parviainen, joka korosti elintapaohjausta ja terveellisien elintapojen merkitystä sydäntyössä sekä sote-uudistusta. Sote-uudistus merkitsee Sydänyhteisölle muutoksen aikaa ja sopeutumista, uusia haasteita ja uutta tapaa toimia sekä uusia toimijoita niin paikallisesti kuin alueellisestikin. Selvää on, että aatteellisten sote-järjestöjen yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys palveluketjujen vaatimusten ja toimivuuden osalta. Sote-uudistus on kuitenkin toistaiseksi ottanut huomioon kolmannen sektorin toimijoita palveluntuottajan roolissa, mikä ei ole esimerkiksi Sydänyhteisön perustoimintaa.

Kukkien ja lahjojen sijaan yhdistystä toivottiin juhlavuoden kunniaksi muistettavan lahjoituksella. Lahjoitusvaroilla on tarkoitus hankkia defibrillaattori eli sydäniskuri koulutuskäyttöön.

-Hankimme 1990-luvulla palokunnalle yhden defibrillaattorin, eikä mennyt kauaa, kun sitä käytettiin tositoimissa. Lopputulos oli positiivinen, kertoo yhdistyksen entinen puheenjohtaja Lauri Leskinen.

Juhlavuoden kunniaksi valmistui historioitsija Torsti Salosen toimittama historiikki. Lohjan Sydämellä on takanaan vaikuttava taival terveyden edistämisen parissa.

-Muihin sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiin verrattuna Lohjan Sydän on vanha yhdistys. Se on myös ensimmäisiä, joka on keskittynyt sydäntauteja sairastavien asioiden hoitamisen lisäksi myös kansanterveydelliseen sairauksien ennaltaehkäisytyöhön, Salonen kertoo.

-Sydänongelmat tulevat usein yllättäen, joten pyrimme auttamaan elintapaohjauksen kautta jo ennakkoon, Leskinen toteaa.

Yhdistystoiminnalla on ollut valtakunnallisesti osuutensa siihen, että sydänkuolemat ovat vähentyneet Suomessa.

-1950-luvulla yli puolet kuolemista johtui sydän- ja verisuonitaudeista. Suomi johti silloin maailman maita sydänkuolemissa. Nykyään Suomessa ollaan hyvällä kansainvälisellä tasolla, Salonen kertoo.

Ravintosuositukset ovat muuttuneet viimeisen 50 vuoden aikana.

-Ennen ajateltiin, että rasva ja sokeri ovat parasta energiaa ja niitä käskettiin syöttää lapsille, jotta he kasvavat hyvin, Salonen kertoo.

DSC_0469.jpg

Lauri Leskinen (vas), Reijo Perkiömäki, Riitta Luhtala, Seppo Brandt ja Pauli Tuorila.

 

Ohjausta ja vertaistukea

Yhdistyksen toimintaan kuuluvat mm. vertaistuki, terveiden elintapojen ja sydänterveyden edistäminen ja mittausten tekeminen.

-2010-luvulla monet mittauksista ovat tulleet luvanvaraisiksi, joten esimerkiksi kolesterolimittauksia voi tehdä nykyään vain ammattilainen AVI:n luvalla, kertoo yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Reijo Perkiömäki.

Lait ovat tiukentuneet myös henkilötietojen osalta, joten potilaat eivät välttämättä löydä yhdistystä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tilannetta aiotaan helpottaa siten, että sairaalassa potilaalta kysytään, saako hänen yhteystietonsa antaa yhdistykselle. Monelle sydänsairaalle vertaistuki on tärkeää.

-Vaikka vika olisi sydämessä, pää paranee viimeisenä. Jää pelko, josta on vaikea päästä irti. Minäkin ole jo vuodesta 1987 ollut patterivetoinen Duracell-poika, Leskinen kertoo.

Vertaistuki tarkoittaa myös vierailuja sairaaloissa.

-Jorvissa olemme käyneet potilaiden luona, mutta sama toiminta on tarkoitus saada käyntiin myös Lohjan sairaalassa. Siihen tarvitaan koulutettuja vapaaehtoisia, Perkiömäki sanoo.

Vertaistuen tärkeys on kasvanut entisestään sen myötä, kun toimenpiteen jälkeinen sairaalassaoloaika on lyhentynyt. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat myös jäsenille suunnatut retket ja matkat.

-Ne ovat sitä yhdessä oloa ja vertaistukea, jota jäsenistö kaipaa, sanoo entinen puheenjohtaja Pauli Tuorila.

 

Uusia jäseniä ja projekteja

Uudet jäsenet ovat yhdistyksiin aina tervetulleita.

-Moni ajattelee, ettei minun tarvitse liittyä, kun itselläni ei ole sydänsairautta. Mukaan voi kuitenkin tulla, perehtyä terveellisiin elämäntapoihin ja auttaa muita, yhdistyksen entinen puheenjohtaja Kauko Kataja sanoo.

-Yhdistystoiminta antaa itselle enemmän kuin ennalta osaisi ajatellakaan. Tässä oppii paljon, muistuttaa varapuheenjohtaja Seppo Brandt sanoo.

Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenten keski-ikä on 77. Yhteensä jäseniä on reilut 500. Nuoria tulee jonkin verran mukaan vapaaehtoistyön ja painonhallintakerhon kautta. Perkiömäki muistuttaa, että yhdistyksen keski-iän nousuun on vaikuttanut sekin, että ihmisten elinikä on pidentynyt.

Tällä hetkellä Lohjan Sydän on mukana mm. Sähköä lohjalaisiin sydämiin -projektissa, jonka puitteissa Lohjalle pyritään hankkimaan julkisiin tiloihin maallikkokäyttöön tarkoitettuja defibrillaattoreita.

-1950-luvulla defibrillaattoreita oli vain sairaaloissa ja niitä käyttämään tarvittiin monta henkeä. Nykyään laite neuvoo itse niin, että maallikkokin voi käyttää sitä, Salonen sanoo.

-Projektin kautta pyritään esimerkiksi laskemaan ihmisten kynnystä ryhtyä auttamaan, kun on hätätilanne. Empimisessä menee aikaa hukkaan, Perkiömäki sanoo.

alue_demokratia: 

Posti tuo Roskiksen joka kotiin

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun asiakaslehti Roskis on jaossa Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Tällä kertaa lehdessä on asiaa mm. jätemateriaalien hyötykäytöstä, jätehuollon kehityshankkeista sekä arjen lajittelusta. Lehdessä on myös irrotettava opas, jossa on mm. alueen kaikkien jäteasemien aukioloajat.

Roskis-lehti on yksi tapa tehdä lakisääteistä jäteneuvontaa. Lehti tuotetaan ekomaksulla ja se jaetaan julkisena tiedotteena myös niihin talouksiin, jotka ovat kieltäneet mainosjakelun. Länsi- ja Itä-Uudenmaan kesäasukkaille lehti jaetaan heidän kotiosoitteisiinsa. Lehden sähköinen versio on luettavissa Rosk’n Rollin verkkosivuilla.

Kiertävien keräyksen aikataulut ja pysähdyspaikat löytyvät myös tuoreesta Roskis-lehdestä. Vaarallisen jätteen keräysauto Otto ja metalliromua vastaanottava Romulus aloittavat perinteisen kevätkierroksensa Länsi-Uudellamaalla tiistaina 2.5. ja Itä-Uudellamaalla maanantaina 8.5. Keräysautojen aikataulut on julkaistu myös Rosk’n Rollin seinäkalenterissa ja verkkosivuilla www.rosknroll.fi. Lisätietoa saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelunumerosta 020 637 7000.

alue_demokratia: 

Kesäleirejä lohjalaisille lapsille ja nuorille

Lohjan kaupungin nuorisotyö järjestää perinteiseen tapaan kesäleirejä lapsille ja nuorille. Leirit järjestetään kesäkuussa Rausjärven leirikeskuksessa Ikkalassa. Leirejä on yhteensä viisi: kaksi leiriä 1.-3.- luokkalaisille, kaksi leiriä 4.-6.- luokkalaisille ja kesäkuun viimeisellä viikolla on 7.-luokkalaisten- 17-vuotiaiden nuorte leiri.

Rausjärven leirikeskus tarjoaa ihanteellisen ympäristön leiritoimintaan luonnonhelmassa järven rannalla. Leireillä on ohjattua toimintaa aamusta iltaan: pelataan, leikitään, askarrellaan sekä tietysti uidaan ja saunotaan runsaasti. Kaikille leireille järjestetään bussikuljetus Lohjan keskustasta. Alakouluikäisten lasten leireille mahtuu 32 osallistujaa/leiri, ja nuorten leirille 25. Leirimaksu sisältää täyshoidon, vakuutuksen ja kuljetuksen. Leiriläisten viihtyvyydestä ja turvallisuudesta vastaa ammattitaitoinen ja kokenut ohjaajajoukko.

Tarkemmat tiedot sekä päivämäärät löytyvät osoitteesta www.nuorilohja.fi. Kesäleireille voi ilmoittautua sähköisesti samassa osoitteessa 1.5. mennessä. Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ja kaikilla leireillä on vielä hyvin tilaa. Ilmoittautumisen päätyttyä lähetetään leiriläisille leirikirje, jossa on tarkemmat leiriohjeet. Lisätietoja antavat nuoriso-ohjaajat Olavi Turpeinen (olavi.turpeinen@lohja.fi / 044 369 1450) tai Riina Roos (riina.roos@lohja.fi / 044 374 4374.)

alue_demokratia: 

Käsityökansa jää kaipaamaan Käsityö- ja lahja-ateljee Mailaa

DSC_3922.JPG

Pirjo Sammallahti on pitänyt liikettään 16 vuotta. Nyt on kuitenkin aika vaihtaa maisemaa.

 

Pirjo Sammallahti on pitänyt Käsityö- ja lahja-ateljee Mailaa 16 vuotta. Pian on kuitenkin aika sulkea liikkeen ovi viimeisen kerran, sillä yritykselle ei ole löytynyt jatkajaa. Sammallahti itse aikoo suunnata pohjoiseen.

-Aloitin tässä vuonna 2001, kun ostin liikkeen edelliseltä yrittäjältä. Ennen sitä olin hänen asiakkaansa, kunnes tämä mahdollisuus aukesi. Liikkeen nimeä ovat monet kummastelleet. Se on edellisen yrittäjän ajalta. Hän piti liikettä aiemmat 16 vuotta, Sammallahti kertoo.

Hän toteaa, että vuodet ovat menneet äkkiä, vaikka ensin liikkeen pito olikin opettelua ja moni asia on opittu kantapään kautta. Vuosien varrella moni asia ehti myös muuttua.

-Aluksi minulla oli tässä vain kankaankudontaa. Sitten Hiiden Opistolla tapahtui muutoksia ja se puoli hiipui. Kankaankudonnan suosio laski myös valtakunnallisesti.

-Viime vuosina on painottunut erityisesti neulepuoli. Enää ei ajatella, että vain mummot tekevät käsitöitä, koska neulebuumi on saanut nuoretkin innostumaan. Matonkuteetkin olen myynyt viime vuosina nuorille, ja he ovat virkanneet niistä mattoja, Sammallahti kertoo.

Laman aikaan yritys kävi aallon pohjassa.

-Silloin oli todellista sinnittelyä ja mietin monta kertaa, iskenkö hanskat tiskiin. Lama iskee tällaisiin erikoisliikkeisiin ensimmäisenä, koska ihmisten pitää hoitaa vuokrat ja ruokapuoli ensin. Ihmiset olivat muutaman vuoden todella varovaisia tilaamaan mitään. Nyt on näyttänyt kuitenkin paremmalta. Lopetankin positiivisin mielin, kun sain sinniteltyä vaikean ajan yli, Sammallahti kertoo.

 

Käsityöt jatkuvat pohjoisessa

Käsityö on ollut alavalintana Sammallahdelle aina selvä.

-Minulla on varmaan käsityöläisgeeni. Opettelin virkkaamaan ja neulomaan viisivuotiaana. En ole kuvitellutkaan pystyväni tekemään muuta työkseni, Sammallahti kertoo.

Häneltä on tilattu paljon mm. mattoja, pöytäliinoja ja saunatekstiilejä.

-Täyspellavaisia saunatekstiilejä ei tahdo löytyä mistään, joten niitä tilataan, Sammallahti avaa.

Yksi trendi ovat olleet myös keinutuolinmatot.

-Pari vuotta sitten ihmiset ostivat kirpputoreilta keinutuoleja, mutta niistä puuttui matot. Niitä tilattiin minulta ympäri Suomea.

Liikkeen pidon lisäksi hän on vetänyt mm. Hiiden Opiston käsityökursseja Lohjalla ja lähikunnissa. Vaikka liikkeen pito jää, käsityöt pysyvät Sammallahden elämässä.

-Lähden pohjoiseen, vien kangaspuut mukanani ja alan torimummoksi, Sammallahti veistelee.

-No ei sentään, pohdin rauhassa, mitä alan tehdä. Liikettä en enää ainakaan perusta, hän jatkaa heti perään.

Pohjoiseen hän lähtee joka tapauksessa, koska on siellä käytyään ihastunut sikäläiseen elämäntyyliin. Uusi asunto on jo katsottu ja sinne paikka myös kangaspuille.

-Tämä etelän ikuinen loska ja harmaus on nähty. Pohjoisessa ihmisillä on aikaa, täällä sen sijaan vallitsee ikuinen, tehty kiire. Ihmiset esimerkiksi tulevat liikkeeseen, mutta eivät ehdi katsoa mitään. Olen myös vähän erakkoluonne. Tästä tulee täydellinen elämänmuutos, jota odotan innolla, Sammallahti sanoo hymyillen.

Liikkeen lopettaminen ehti muhia Sammallahden mielessä useamman vuoden ja nyt tuli sopivat hetki toteuttaa se. Asiakkaitaan Sammallahti jää kuitenkin kaipaamaan. Osasta on tullut tuttuja ja muutamasta ystäviäkin.

-Nyplääjien puolesta voin sanoa, että jäämme kaipaamaan Pirjoa. Hän on ollut mahtava opettaja. Olemme kuitenkin iloisia hänen puolestaan, kun hän pääsee nyt toteuttamaan omia mieltymyksiään, kommentoi liikkeeseen piipahtanut asiakas Elina Tähkiö-Niemimaa.

DSC_0051.jpg

Käsityötarvikkeiden lisäksi liikkeessä on myynyt myös lahjatavaraa.

 

Erikoisliikkeestä sai neuvoja

Ennen oven sulkemista pysyvästi on kuitenkin loppuunmyynnin vuoro. Käsityötarvikevarastot kannattaakin nyt täydentää, sillä tulevaisuudessa lähimmät vastaavanlaiset liikkeet löytyvät Espoosta ja Helsingistä. Sammallahden liikkeessä on ollut aivan oma valikoimansa, eikä hänen hyllyistään ole löytynyt samoja tuotteita kuin tavarataloista.

-Lohjalla on kyllä kangas- ja ompeluliikkeitä, mutta ei toista liikettä, joka olisi keskittynyt neulepuoleen. Olisin mielelläni auttanut jatkajan alkuun, Sammallahti toteaa.

-Lopetan toukokuun viimeisellä viikolla, mutta silloin ei ole enää paljon myyntityötä, vaan muita järjestelyjä.

Yksi erikoisliikkeen etu on ollut myös neuvonta.

-Moni on tullut tänne käsityönsä kanssa, kun ei ole itse päässyt eteenpäin. Välillä olen ottanut työn kotiin tarkempaa tutkimista varten, mutta en muista, että ongelma olisi koskaan jäänyt ratkaisematta, Sammallahti muistelee.

alue_demokratia: 

Roskapoliisi opastaa lajittelussa

Lohjan kaupunkikuvaan on ilmestynyt reipas kierrättämisen sanansaattaja –Vantaan Energian roskapoliisi. Iloiset roskapoliisit ovat kiertäneet päiväkoteja, taloyhtiöitä, työyhteisöjä ja naapurustoja ja opastaneet ihmisiä lajittelun ja kierrätyksen saloihin. Vuoden vaihteessa työnsä aloitti uusi vuosikerta roskapoliiseja. He kiertävät Uuttamaata.

roskapoliisit.jpg

Roskapoliisit.

 

Roskapoliisit haastavat Roskattomin kaupunki -talkoisiin

Roskapoliisi Eija Stenius on kiertänyt keikoilla vuoden vaihteesta alkaen ja haastanut ihmisiä tekemään omasta asuinympäristöstään roskattomamman paikan elää. Matkaa ovat värittäneet onnistumisen ja kiitollisuuden kokemukset. Kaupunkilaisia kiinnostaa yhä enemmän arjen vastuullinen kuluttaminen.

-Ihmisillä on halu kierrättää roskat, mikäli he saavat siihen mahdollisuuden ja riittävästi tietoa, Stenius sanoo.

 

Sekajätteestä syntyy sähköä ja kaukolämpöä

Vantaan Energian Suomen suurimmassa jätevoimalassa poltetaan puolentoista miljoonan suomalaisen sekajätteet. Oikein lajiteltuna sekajäte on mahdollista muuntaa lähituotetuksi Roskasähköksi ja Uusiolämmöksi eli sähköksi ja kaukolämmöksi, joita käyttämällä säästetään luonnonvaroja.

-Metallit eivät kuulu sekajätteeseen, koska ne eivät pala ja voivat pahimmillaan aiheuttaa keskeytyksen jätevoimalan tuotannossa. Uusien tölkkien valmistus kierrätetystä alumiinista vaatii vain 5% energiaa verrattuna siihen, jos alumiinitölkki valmistettaisiin alusta, Stenius ohjeistaa.

Ihmisten jokapäiväiset valinnat vaikuttavat siihen, paljonko jätettä syntyy.

-Helpointa on vaikuttaa arjen valintoihin, esimerkiksi vaihtamalla muovinen kauppakassi kestokassiin. Myös lahjoissa kannattaa suosia enemmän kokemuksia kuin materiaa, Stenius neuvoo.

eija.jpg

Eija Stenius.

 

Leikkimielistä kisailua

Roskien lajittelun opettelun ei tarvitse olla liian vakavaa. Siitä osoituksena tänä vuonna kilpaillaan jo toista kertaa roskien lajittelun SM-kilpailuissa vuoden roskamestaritittelistä Tikkurila Festivaaleilla. Finaaliin pääsevät osakilpailuijen parhaat. Osakilpailuja järjestetään pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella ja Turussa.

Vantaan Energia haastaa Uudenmaan 4.-5.-luokkalaiset osallistumaan vapun jälkeisellä viikolla siivouspäivään siivoamalla koulujen lähiympäristöjä sekä lajittelemalla kerätyt roskat. Luokat kisaavat 500 euron luokkaretkirahasta ja jätevoimalavierailusta askartelemalla julisteen teemalla ”Älä roskaa!” ja osallistumalla siivoustalkoisiin.

Julisteiden kuvat julkaistaan Facebookissa. 15 eniten tykkäyksiä ja reaktioita saanutta luokkaa voittavat 500 euron luokkaretkirahan ja lisäksi viisi eniten tykkäyksiä ja reaktioita saanutta luokkaa voittaa vierailun jätevoimalaan.

 

Miten sinä voit osallistua Roskattomin kaupunki -talkoisiin?

-Kutsu roskapoliisi ilmaiselle ryhmävisiitille osoitteessa roskattominkaupunki.fi

-Kerro oma tekosi puhtaamman kaupungin puolesta Facebookissa, Twitterissä tai

Instagramissa tunnisteella #roskattominkaupunki

-Lajittele kotona syntyvä roska. Rosk’n Rollin nettisivuilta löytyy apua lajittelupulmiin

-Muovipakkausten kierrätyspisteet löytyvät osoitteesta www.rinkiin.fi.

alue_demokratia: 

Lähde ystäväksi maahan muuttaneelle naiselle

maah2.jpg

Oletko kiinnostunut toisen kulttuurien ihmisistä ja kulttuureista? Lähde tekemään mielekästä vapaaehtoistyötä ryttymällä ystäväksi maahan muuttaneelle naiselle. MLL Uudenmaan piiri kouluttaa hyvin suomea puhuvia naisia ystäviksi maahanmuuttajanaisille. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan koulutus järjestetään Vihdin Nummelassa to 27.4. klo 17.00-20.30 Kaarikeskuksessa (Pisteenkaari 13).

Toiminnan tarkoitus on tukea maahan muuttaneiden naisten sopeutumista Suomeen, edistää suomenkielen oppimista ja tutustuttaa heidät suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Jokaiselle maahanmuuttajaäidille pyritään löytämään ystävä, joka asuu lähistöllä ja jonka kanssa äidillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita tai vaikka samanlainen elämäntilanne. Vapaaehtoistoimintaan voi halutessaan ottaa myös omat lapset mukaan, sillä tarkoituksena on tavata maahanmuuttajaäitiä arkisissa ympyröissä, kuten leikkipuistossa, yhteisellä kävelylenkillä tai kauppareissulla tai vaikka jommankumman kotona.

MLL Uudenmaan piiri tarjoaa tukea ja ohjausta toimintaan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot MLL:n Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Marja Lind p. 044 971 5872, marja.lind@mll.fi

Mikäli olet maahan muuttanut nainen ilmoittaudu mukaan toimintaan http://olettarkea.fi

alue_demokratia: 

Suunta kohti lapsiystävällistä maakuntaa

Perusoletus on, että Suomessa lapsilla on hyvät elinolot ja lasten oikeudet toteutuvat. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien lasten kohdalla. Turvallinen leikkiympäristö ja koulumatka, kuulluksi tuleminen, osallisuus ja hyvinvointia tukevat, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut ovat jokaisen lapsen oikeus. Lapsiystävällinen ajattelu ja lapsivaikutusten arviointi kunnan toiminnan perustana luo mahdollisuuden lasten oikeuksien toteutumiselle. Aivan varmasti jokainen Uudenmaan kunta ja sen kuntalainen toivoo lasten oikeuksien toteutuvan – pidämme sitä helposti jopa itsestään selvyytenä. Aito lapsenoikeusperustaisuus kuntien päätöksenteon strategian välineenä ei kuitenkaan toteudu vielä systemaattisesti.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimuksen tärkein tavoite on perusoikeuksien takaaminen jokaiselle lapselle. Perusoikeuksia ovat mm. terveys, koulutus, tasa-arvo ja turvallisuus asuinmaasta, kunnasta tai kaupunginosasta riippumatta. Ihmisoikeudet ja lasten oikeudet on kirjattuna perustuslakiin. Kaikki kunnat ovat velvoitettuja ottamaan lapset, heidän tarpeensa ja äänensä huomioon toimintaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa.

 

Lapsivaikuttavuustutka

Lapsivaikutusten arviointi on kunnille työväline, vertauskuvallisesti ”tutka” strategian toimeenpanoon esimerkiksi lasten oikeuksien ennakkovaikutusten näkökulmasta. Kuntapäättäjien näkökulmasta lapsivaikutusten arviointi tulee korostumaan entistä näkyvämmin, kun sivistys- sekä tekniset palvelut jäävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tämän hetkisen tiedon mukaan kuntien vastuulle.

Mitä velvollisuus edistää lasten oikeuksia tarkoittaa kuntien näkökulmasta? Lapsiystävällisen toimintakulttuurin muuttaminen edellyttää aitoa sitoutumista erityisesti kuntapäättäjien osalta. Lapsia koskevia asioita ei voida tehdä pelkästään aikuisten (virkamiesten) kesken, vaan lapset tulee osallistaa päätöksentekoon. Kanavia ja tapoja osallistamiseen on useita, jos annamme lapsille mahdollisuuden tulla kuulluksi.

 

Kunnat tavoittelevat Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustusta

Raasepori sai edelläkävijänä Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuonna 2016. Nyt myös ainakin Lohja ja Kirkkonummi ovat lähteneet mukaan tavoittelemaan Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustusta. Esimerkiksi Lohjalla tehdään jo paljon asioita lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa on uusien opetussuunnitelmien mukaista toimintakulttuurin muutostyötä, osallisuuden lisäämistä ja laadunarviointia. Lohjalla lapsilla ja nuorilla on harrastusmahdollisuuksia, mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen, vapaa-ajanviettopaikkoja, ystäviä, nuorisotaloja ja niin edelleen. Seuraavaksi Lohjalla on tavoitteena lisätä kaupungin työntekijöiden tietoisuutta YK:n lasten oikeuksista ja saada lastenoikeusnäkökulmaa päätöksenteon perusteeksi.

 

Haaste jokaiselle

Uudenmaan maakunnan tahtotila tulee olla lapsivaikutusten ennakkoarviointi sekä lasten oikeuksien toteuttaminen –molemmilla vaikutetaan lasten hyvinvointiin. Kuntalainen; sinua haastetaan nyt kysymään omalta kuntavaaliehdokkaaltasi hänen halustaan edistää lapsiystävällistä hallintomallia. Kuntavaaliehdokas; oletko valmis rakentamaan lapsiystävällistä kuntaa ja edistämään lapsivaikutusten arvioinnin juurruttamista Uudenmaan maakuntaan. Kuntatyöntekijä; sinua haastetaan pohtimaan, miten sinä työssäsi kaavoituksessa tai koulussa otat lapsien oikeudet huomioon? Aikuinen; Kuinka sinä pidät huolta, että lähipiirisi lasten ääni tulee kuulluksi? Jokainen kuntapäättä sekä luottamushenkilö haastetaan käynnistämään lapsivaikuttavuustutka siten, että lapsiystävällinen toimintakulttuuri tulee osaksi kunnissa tehtävää päätöksentekoa.

Lapsiystävällisessä kunnassa jokaisen lapsen oikeudet toteutuu ikään, sukupuoleen tai kansallisuuteen katsomatta. Lapsiystävällisessä kunnassa jokaisella päätöksenteon tasolla ollaan sitoutunut lasten oikeuksiin. Lasten oikeuksien ja osallisuuden vahvistaminen ja lapsiystävällisen toimintakulttuurin juurruttaminen on osa Uudenmaan LAPE:a (Lasten ja perhepalveluiden muutosohjelma) tavoitteita. LAPE on hallituksen kärkihanke, joka toteutuu sekä läntisen, keski- sekä itäisen Uudenmaan alueen 18 kunnassa.

Teksti: Lape-muutosagentti, TtT Hanna Tiirinki, Lape-hankepäällikkö, yhteistöpedagogi Maikki Arola ja KTM palvelupäällikkö Anu Koivumäki (alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalvelut).

alue_demokratia: 

Sytomyssyjä kerätään Tuulentuvassa

myssykuvalehteen.jpg

Tuulentupalaisista Helen Lyly lahjoitti keräykseen kauniin, puuvillaisen helmipipon.

 

Mitä myssyjä? Sytomyssy on lahja ihmiselle, joka on menettänyt hiuksensa syöpähoitojen takia. Se on pehmeästä materiaalista tehty, miellyttävä pitää ja mukavan näköinen. Sellaisia myssyjä kaivataan syöpähoitoja antaviin sairaaloihin ja hoitopaikkoihin kautta Länsi-Uudenmaan. Nyt vedotaan käsityöharrastajiin, sillä myssyistä on hoitopaikoissa kova pula.

Sytomyssy voi olla neulottu, virkattu tai ommeltu. Materiaalin tulisi olla hengittävää ja miellyttävää paljasta päänahkaa vasten. Voit kutoa/virkata myssyt naisille, miehille, lapsille, eri kokoisina, värisinä ja mallisina, hassutellenkin. Langoissa hyviä ovat bambu, puuvilla ja merinovilla. Ompeluun käy esimerkiksi puuvillakangas. Jos lähdet mukaan talkoisiin tee näin: Kudo, virkkaa tai ompele myssy, liitä mukaan lappu pesuohjeista ja kirjoita halutessasi pieni tervehdys sekä etunimesi ja tuo myssy Tuulentuvan käsityöläispuotiin (Laurinkatu 61), mistä se lähtee sairaalaan. Lämmin kiitos kuuluu sinulle.

”Sytomyssyilyä” voi seurata netissä esimerkiksi: sytomyssyjahus.blogspot.fi. Myssyn tekijöillä on hyvin aikaa tehdä useampikin myssy, sillä keräys jatkuu aina ensi vuoden ystävänpäivään 14.2.2018 saakka.

alue_demokratia: 

Parturi-kampaamo Vilo avaa ovensa Virkkalassa

vilo.jpg

Parturi-kampaamo Vilon kolmikko: Jenni Hellgren (vas), Tuula Lokkila ja Mervi Pakkala.

 

Kolmen virkkalalaisille tutun naisen perustama Parturi-kampaamo Vilo aukeaa Virkkalan keskustaan Parturi-kampaamo Seilan entisiin tiloihin pääsiäisviikolla. Parturi-kampaamo Seilan yrittäjä Terttu Seila jää eläkkeelle ja kiittää asiakkaitaan lämpimästä kuluneista vuosista. Uudet yrittäjät ovat Jenni Hellgren, Tuula Lokkila ja Mervi Pakkala. Heistä jokaisella on ollut jo pidempään haaveena oma yritys, jossa asiat saa tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Kun sopiva tilaisuus tuli, naiset yhdistivät voimansa.

-Ostimme kampaamon ja nyt me kylältä tutut tytöt lähdemme toteuttamaan haavettamme omasta kampaamosta, kerto Hellgren.

-Olemme iloisia ja intoa täynnä, kun pääsemme toteuttamaan yhteisen haaveemme, kommentoi Lokkila.

-Oma liike on ollut pitkään haaveena meillä kaikilla, joten ajatus on kypsynyt vuosien ajan. Nyt tuli meidän mahdollisuutemme ja ajattelimme, että nyt jos koskaan, on oikea aika kokeilla omia siipiä. Kun on oma tila, voi päästää luovuuden kukkimaan ja tehdä paikasta omannäköisensä, iloitsee Pakkala.

He ovat erittäin tyytyväisiä myös kampaamon sijaintiin.

-Ajattelemme Virkkalaa toimintapaikkana positiivisesti, koska tänne on tullut viime aikoina uusia yrityksiä ja haluamme kannustaa myös heitä. Virkkalassa alkaa olla taas elämää, Pakkala sanoo.

 

Hyvää asiakaspalvelua yhteistyöllä

Lokkila on ollut alalla jo 20 vuotta ja Hellgren ja Pakkalakin yli kymmenen. Heitä kaikkia yhdistää halu palvella asiakkaita.

-Tämä työ on todella vaihteleva ja jokainen päivä on erilainen, kun tulee uusia asiakkaita. On mukavaa antaa hyvää mieltä asiakkaille, Lokkila sanoo.

-Pidän siitä, että tässä työssä palaute työstäni tulee välittömästi. Halusin työn, jota tehdään käsillä. Olen ollut pienestä asti mummun kampaamossa ja tiedostin jo varhain työn eri puolet. Mummuni täytti jo 90 vuotta, mutta hän tekee edelleen permanentteja ystävilleen, kertoo Pakkala.

-Tässä työssä näkee suoraan oman kädenjälkensä, toteaa puolestaan Hellgren.

Naisille on jo kertynyt kokemusta myös yhdessä työskentelystä, sillä he ovat olleet aiemmin töissä samassa kampaamossa.

-Olemme myös hyviä ystäviä jo vuosien takaa, joten jokainen uskaltaa olla oma itsensä, Hellgren sanoo.

Yhteistyössä he näkevät useita etuja.

-Kun on kolme henkeä, demokratia toimii, koska yleensä kaksi on samaa mieltä, Lokkila toteaa.

-Useamman hengen voimin asioita pystyy myös peilaamaan oman kuplan ulkopuolelta, lisää Pakkala.

He uskovat, että kolmen hengen yhteistyöstä on etua myös siksi, että asiakkaita pystytään ottamaan vastaan nopeasti ilman ajanvaraustakin.

 

Iloinen ja viihtyisä kampaamo

Kampaamo palvelee asiakkaitaan vauvasta vaariin. Hiusten lisäksi kuntoon voi samalla laittaa myös kynnet, sillä yrityksessä toimii myös kynsipalvelu. Yrityksen nimi tulee Virkkala-Lohjasta.

-Halusimme, että nimi liittyy Lohjaan ja haluamme tehdä kampaamostamme iloisen ja kodinomaisen, Hellgren kertoo.

-Tämä nimi on neutraali, eikä sitä ole sidottu mihinkään tyylisuuntaan. Nimi viittaa myös iloon ja valoon, Pakkala lisää.

Kampaamo avaa ovensa asiakkaille remontin valmistuttua. Kun kysyy, millainen kampaamosta tulee, vastauksia tulee runsaasti.

-Valoisa, iloinen, nykyaikainen, viihtyisä, kutsuva, lämminhenkinen, naiset luettelevat.

Naiset haluavat tehdä kampaamosta omannäköisensä ja vaikka jokaisella heistä on toki oma näkemyksensä asiasta, yhteisymmärrykseen on päästy hyvin. Uudet yrittäjät löytävät apuvoimia myös lähipiiristä, sillä esimerkiksi tuoreen yrityksen logon on Hellgrenin miehen Anton Niitonniemen suunnittelema. Naiskolmikko painottaa saaneensa läheisiltään suurta apua ja tukea unelmansa toteuttamisessa ja haluaa kiittää kaikkia.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta