Yhteiskunta

Mainos

Lähimaatalous on kansainvälistä

Uudet haasteet, uudet liiketoimintamuodot tulossa

saukkola_www.jpg

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin Saukkolan konttorilla Vihdin maataloustuottajain yhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä, pankinjohtaja Tuomo Paaso, palvelupäällikkö Marita Kaarnivuo, SP-Kodin toimitusjohtaja  Juha Hänninen sekä Jyri  Mela, Nummi-Pusulan tuottajayhdistyksen puheenjohtaja.

Paljon on muuttunut niistä ajoista kun sota-ajan jälkeen lähialueille asutettiin evakkoon lähteneitä karjalaisia. Moni tänne muuttaja sai itselleen palstan, jossa oli 15 hehtaaria metsäalaa ja samanverran peltoalaa sekä se nykyään rintamamiestaloksi kutsuttu talo.
- Kyllä vielä sinne 70-ja 80-luvuille pieni maatalousyrittäjä tuli toimeen tuolla tilalla, kylläkin jo silloin valtion tukemana, mutta paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, kertoo Vihdin maataloustuottajain yhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä.
- Viimestään 90-luvulla Suomen liityttyä Euroopan Unioniin oltiin tilanteessa, missä tilojen koot kasvoivat huomattavasti. Oli pakko kasvattaa tilakokoa, jos halusi saada elantonsa maataloudesta.
Tilanne on nykyään sellainen, että moni pieni maatalo toimii sivutoimisena tulonlähteenä, eikä siihen enää investoida. Jossain vaiheessa eläköitymisen ja kuolinpesien myynnin kautta markkinoille tulee ns. entisiä maatiloja, joiden tulevaisuus on usein erilainen kuin mitä se on tähän asti ollut.
- Kuolinpesien perinnönjaossa kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä pankkiin. Meiltä asiakas saa niin lakimiehen lakiosaamisen kuin tarvittaessa kumppanimme kautta kiinteistön myyntiosaamisen, kertoo Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pankinjohtaja Tuomo Paaso.

Nykyaikainen maatalous vaatii erikoistumista

Suomalaista maataloutta on pitkään johdettu vanhakantaisesti, mutta nykyään joudutaan miettimään uusia tapoja.
- Peltoala ei ole Suomessa kasvanut enää vuosiin, mutta maan tuottoaste on noussut, miettiin Nummi-Pusulan tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Jyri Mela.
- Kun pelto- tai metsäalaa ei saa kasvatettua, pitää joko tuottaa entistä enemmän samalla alala, tai on erikoistuttava tuottamaan paremmin tuottavaa.
- Aiemmin oltiin elämäntapa viljelijöitä, nykyään on pakko olla liikemies, yrittäjä, eikä vain maanviljelijä, jatkaa Mela.
- Moni tuttava ja minäkin, olemme löytäneet uusia asiakkaita aivan uudelta alalta, jonka tulevaisuus on todennäköisesti kasvava, kertoo kokemuksistaan Mäkelä.

Hevosia, hevosia

- Silloin kun olin nuori, meillä Nummi-Pusulassa oli vain muutama hevonen, kertoo Mela ja samoilla linjoilla on muistoissaan myös Mäkelä.
Muutos on tapahtunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana, kun sekä Lohjalla että Vihdissä on syntynyt kymmeniä pieniä hevostiloja.
- Nämä tilat ovat syntyneet entisten maatilojen paikalle. Tilanteeseen, missä pellot ovat jo joko vuokrattu tai myyty maanviljelijälle ja jäljelle on jäänyt muutaman hehtaarin metsätila taloineen.
- Hevostilat ovat luoneet tullessaan tarpeen erilaisille maataloustuotteille kuten heinälle tms ja samalla harrastus on tuonut uusia palveluita seudulle, esimerkiksi eläinlääkärin ja tuotemyynnin kautta.

Hevosalasta
vetovoimatekijä?

- Kasvava hevosala, harrastuksena ja urheiluna voisi olla alueemme yksi vetovoimatekijä. Jo nyt Vihti on hyvä esimerkki ja Lohja voisi olla siinä toisena, miettii Paaso.
- Säästöpankki on vahvasti mukana niin Nummi-Pusulassa, Saukkolassa, Vihdissä kuin muuallakin alueellamme luomassa mahdollisuuksia niin maatilojen sukupolven vaihdoissa kuin tilojen myyntitilanteissa.
- Kyllä saatavilla olevat ja myyntiin tulevat kohteet menevät aika nopeasti uusille omistajille, jotka tulevat pitkälti maatalouden ulkopuolelta, kertoo SP-Kodin toimitusjohtaja Juha Hänninen.
- Tämä uusi kehitys on osittain myös johtanut siihen että tilojen hehtaarihinnat ovat nousseet, koska niitä ei enää arvosteta maatalouden mittareilla vaan aivan muulla, kertoo Mela.
- Ei ole lainkaan kuulumatonta, että metsää ostetaan itselle täysin virkistyskäyttöön, jotta on paikka mistä hakea oma joulukuusi, käydä koirien kanssa metsällä ja marjassa. Ei tällaista ole aiemmin ollut, jatkaa Mela.

Verkostoitumista ja uusia palvelumuotoja

- Paikallisella Säästöpankilla on oma tehtävänsä tässä tulevaisuuden verkostossa. 147 vuoden ajan on Länsi-Uudenmaan Säästöpankki mahdollistanut asumisen ja yrittämisen tällä seudulle ja tekee niin jatkossakin, omien konttoreidensa kautta, kertoo Paaso.
- Aivan varmasti tulevina vuosina niin maatalous, metsätalous ja hevostalous kehittyvät alueella ja pankilla tulee olemaan siinä keskiössä oma roolinsa asiantuntijana ja rahoittajana. miettii Paaso.
- Jokainen maatalokiinteistö ja sen kauppa ovat tapauskohtaisia, mutta meillä on onneksi niistä kokemusta ja aina kannattaa kysyä apua ja neuvoja, ohjaa Hänninen.

alue_demokratia: 

Thaimaalaisia makuja Lohjalta

DSC_0016.jpg

Aasialaisen elintarvikeliikkeen perustaminen on ollut Samon Tiilikaisen pitkäaikainen haave.

 

Aasialainen elintarvikekauppa SaiMai Thai on toiminut Laurinkadulla viime syyskuusta lähtien.

-On mennyt hyvin ja asiakkaita on tullut mukavasti, kertoo yrittäjä Samon Tiilikainen.

Kaupan ovat löytäneet mm. vietnamilaiset, kiinalaiset ja muut aasialaiset asiakkaat. Tiilikainen kertoo, että kaupan tuotteet ovat sopineet hyvin myös suomalaiseen makuun.

-Täällä on käynyt mm. suomalaisia, jotka ovat tottuneet thaimaalaiseen ruokaan Thaimaan matkoillaan. Thaimaalainen ruoka on mausteisempaa kuin suomalainen. Monet suomalaiset tykkäävät siitä ja kysyvät minulta ohjeita. Annan heille reseptejä, Tiilikainen kertoo.

Esimerkiksi papaijasalaatti on monen mieleen. Tiilikainen muistuttaa kuitenkin, että eri liikkeiden myymissä papaijoissa on suuria makueroja. Mausteita ostetaan myös paljon. Samoin kaupaksi menevät hienosti soija-, osteri- ja chilikastikkeet sekä chilitahna.

DSC_0004_2.jpg

Thaimaalaiset maut sopivat hyvin suomalaiseen suuhun. Esimerkiksi kastikkeita ostetaan paljon.

 

Laaja tuotevalikoima

Kaupan perustaminen on ollut Tiilikaisen haave jo pitkään. Viime kesänä hän muutti Espoosta ja Lohjalle ja päätti toteuttaa haaveensa.

-Olen asunut 15 vuotta Suomessa ja minulla oli ikävä kotimaani ruokaa ja mausteita. Suunnittelin tätä pitkään. Minulla oli Thaimaassakin kauppa, Tiilikainen kertoo.

Tuotevalikoima on laaja, hyllyiltä löytyy mm. mausteita, kastikkeita, kookosmaitoa, tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, keksejä, nuudeleita, kahvia, teetä, inkiväärijuomaa, erilaisia riisejä, helposti valmistettavia jälkiruokia sekä pakasteina mm. katkarapuja, kalapullia, lihaa ja mustekalaa. Luomuakin on tarjolla mm. riiseissä ja gluteenittomiakin vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi jauhoista ja nuudeleista. Yksi harvinaisuus on ”tahmariisi”, jota pystyy muotoilemaan.

-Se on vähän makeampaa kuin muut riisit, siksi sitä kutsutaan myös makeaksi riisiksi, Tiilikainen kertoo.

Lasten ja nuorten herkkua ovat Pocky-tikut, joista löytyy neljää eri makua: vihreä tee, kerma, suklaa ja mansikka.

-Opiskelijat näkevät niitä ikkunassa ohi kävellessään ja tulevat sitten ostamaan, Tiilikainen kertoo.

Lasten mieleen ovat myös hedelmähyytelöt.

-Kauppani on pieni, mutta lisävalikoimaa on tulossa esimerkiksi mausteisiin ja muihin kuivatuotteisiin, Tiilikainen kertoo.

Hedelmä- ja vihannessatsi saapuu kerran viikossa.

-Ilmoitan sitä Facebookissa, Tiilikainen sanoo hymyillen.

Ruoka-aineiden lisäksi liikkeen valikoimaan on tulossa myös taloustavaroita, kuten riisinkeittimiä, mortteleita ja muita aasialaisen keittiön välineitä. Tiilikaisen liikkeestä löytyy jo nyt monenlaista ja sitä, mitä ei löydy, voidaan yrittää tilata. Palvelu pelaa myös kaupasta asiakkaille.

-Voimme lähettää tuotteita asiakkaillemme, Tiilikainen sanoo.

DSC_0024_1.jpg

Kun hedelmä- ja vihannessatsi saapuu kerran viikossa, siitä ilmoitetaan Facebookissa.

alue_demokratia: 

Avustusta kahdeksalle uusmaalaiselle Suomi 100 -hankkeelle – Viimeisellä hakukierroksella runsas osanotto

Uusmaalaiset juhlavuoden hankkeet hakivat innokkaasti maakunnan kanavoimaa Suomi 100 -avustusta. Tammikuun lopussa päättyneen viimeisen hakukierroksen jälkeen avustusta myönnettiin kahdeksalle hankkeelle yhteensä 20 000 euroa.

Avustusta saivat seuraavat hankkeet:

  • Från 0 till 100 med finlandsvensk barnmusik, Pro Culturae rf
  • Nuorten mykkäelokuva Väinämötär, Vihdin kuvataidekoulu
  • Popkalaset, Finlands Svenska Ungdomsförbund
  • Kino Iglun elokuvafestivaalit, Elokuvakerho Kino Iglu ry
  • Suomi 2017 – Arvorulettia?, Kalliolan kannatusyhdistys ry
  • Nuoret muslimit -näyttely, Helena Oikarinen-Jabal
  • Uusmaalaiset nuorten ruokaperinne, Pro Agria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaiset
  • Lasten ja seniorien sarjakuvakirjeenvaihto, Suomen sarjakuvaseura ry

Viimeiset avustuksen saajat valittiin 187 hakijan joukosta. Hakijoista 47 oli mukana jo edellisellä hakukierroksella. Avustusta haettiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaisbudjetti oli 6,9 miljoonaa.

-Viimeiseen arviointiin saatiin erittäin paljon hyviä hakemuksia, mutta vain pienelle osalle voitiin tarjota avustusta. Jatkossa keskitymme kertomaan Uudellamaalla toteutuvista hienoista hankkeista suurelle yleisölle, Uudenmaan aluekoordinaattori Virpi Martikainen valaisee liiton Suomi 100 -työn jatkumista.

> Tutustu avustushakuun osallistuneisiin hankkeisiin

 

Avustusta maakunnan joka kolkkaan

Lähes vuoden kestäneen avustushaun aikana Uudenmaan liitto sai yhteensä 255 hakemusta, joista osa osallistui useammalle kuin yhdelle hakukierrokselle. Avustusta haettiin 2,07 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaisbudjetti oli 10 miljoonaa.

Avustusta jaettiin yhteensä 150 800 euroa. Summa jakautui 23 hankkeen kesken. Hakemuksia tuli kaikista Uudenmaan kunnista, mutta luonnollisesti eniten suurista kaupungeista. Teemoista suosituin oli taide ja kulttuuri.

Avustuksen myöntämisessä painotettiin uusmaalaisten erityispiirteiden näkymistä, alueellista vaikuttavuutta ja yhteishengen luomista. Hankkeet arvioitiin myös maakunnan juhlavuoden kokonaisuuden kannalta, jotta ne jakautuivat alueelle tasapuolisesti sisällön ja sijainnin puolesta.

Ehdotuksen avustettavista hankkeista teki Uudenmaan Suomi 100 -ohjausryhmä. Avustuksesta päätti maakuntajohtaja.

 

Suomi 100 -ohjelmaan ehtii vielä mukaan

Vaikka Uudenmaan avustushaku onkin nyt päättynyt, pienen tai suuren projektinsa voi edelleen liittää mukaan valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Edellytykset ja ohjeet ovat suomifinland100.fi-sivustolla. Uudeltamaalta ohjelmassa on mukana jo yli 1 200 hanketta, mutta mukaan mahtuu lisääkin.

-Ohjelmaan liittyminen kannattaa, sillä silloin hankkeet saavat mahdollisuuden näkyä Uudenmaan Suomi 100 -kanavissa. Toivottavasti kuulemme mahdollisimman monesta hankkeesta, jotta voimme kertoa niistä eteenpäin, kannustaa viestintäsuunnittelija Kosti Keistinen Uudenmaan liitosta.

alue_demokratia: 

Ammatillinen koulutus lisää alueen vetovoimaa

Laurean, Luksian, Lohjan kaupungin, Vihdin kunnan, Lohjan Yrittäjien ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarin edustajat kerääntyivät viime viikolla pohtimaan ammatillisen koulutuksen merkitystä alueen vetovoimatekijänä. Samalla pohdittiin myös oppilaitosten, yritysten ja kunnan välisiä suhteita ja yhteistyötä, elinvoiman lisäämistä ja nuorten motivointia opiskelun pariin.

Oppilaitosten merkityksestä alueen kehitykselle kerrottiin olevan näyttöä.

-On tehty selvityksiä, joissa on todettu, että jos ammattikorkeakoulu tai toisen asteen oppilaitos lakkautetaan, sillä on vaikutuksensa alueen yritysten kehittymiseen, kertoo Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

Sivula muistutti, että koulutus koskee nykyään paljon muitakin kuin alle 30-vuotiaita. Siinä onkin yksi syy, miksi ne alueet pärjäävät, joilla on tarjota mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen.

-Suurella osalla yrittäjistä on taustanaan juuri ammatillinen koulutus, toteaa Vihdin kunnanjohtaja Hannu Nummela.

-On itsestään selvää, että maailma on muuttunut. Nykyään kouluttamattomille ei ole töitä. Joku tutkinto on oltava, mutta enää edes yksi ei tunnu riittävän. Paperimies ei olekaan koko työuraansa paperimies. Uskon, että tämä ei ole ohimenevä ilmiö, vaan työurilla joudutaan tekemään muutoksia, Sivula jatkaa.

Sekä Sivula että Nummela muistuttavat, että vaikka kunnat nähdään välillä kilpailijoina, eivät esimerkiksi työntekijät katso kuntarajoja, vaan käyvät töissä ja asuvat eri kunnissa.

-On erittäin tärkeää, että yhteistyö ja kehittäminen kuntien välillä toimii. Kun Länsi-Uuttamaata katsoo kokonaisuutena, sillä on suuri vetovoima, toteaa myös toimitusjohtaja Tom Gammals Novagosta.

DSC_0004_1.jpg

Tom Gammals Novagosta (vas), Eero Hettula Länsi-Uudenmaan kauppakamarista, Pasi Hotti Lohjan Yrittäjistä, Vihdin kunnanjohtaja Hannu Nummela, Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula ja Jouko Lindholm Luksiasta. 

 

Ammattitaitoista työvoimaa

-Länsi-Uusimaa on kasvukolmion keskellä (Helsinki-Turku-Tampere), joten täällä on kaikki mahdollisuudet elinvoimaiseen yrittämiseen, kannustaa toimitusjohtaja Eero Hettula Länsi-Uudenmaan kauppakamarista.

-Kun yrittäjä pohtii sijoittautumistaan paikkakunnalle, hän miettii, onko siellä työvoimaa, sanoo Gammals.

Nummela puolestaan huomautti, että nykyisestä työttömyystilanteesta huolimatta, osan yrityksistä on vaikea löytää ammattitaitoista työvoimaa. Osaavalla työvoimalla on kuitenkin kullan arvoinen merkitys koko yritykselle.

-Harva yksityisyrittäjä saa kasvua itse aikaan. Siihen tarvitaan motivoituneita ja osaavia työntekijöitä, vahvistaa Pasi Hotti Lohjan Yrittäjistä.

-Se, miten yrityksellä menee, lähtee työntekijöistä, tiivistää myös Hettula.

Muita yrittäjän paikkakuntavalintaa vaikuttavia seikkoja ovat mm. sujuva arjen mahdollistavat seikat, kuten toimivat palvelut, päiväkodit ja koulut, asunnot, harrastusmahdollisuudet, kulkuyhteydet, luonto ja kulttuuritarjonta.

 

Kohtaavatko koulutus ja työelämä?

Koulutus ja työelämän tarpeetkaan eivät aina kohtaa. Esille nousee esimerkiksi siitä, kuinka joitain vuosia sitten sanottiin, että putkimiehiä tarvitaan paljon ja nuoret innostuivat kouluttautumaan alalle. Nyt putkimiehiä on paljon, mutta metallialan tekijöistä on vuorostaan pulaa.

-Monilla aloilla on tätä kohtaamisongelmaa. On tärkeää, että oppilaitokset seuraavat, mitä yhteiskunnassa tarvitaan, ja että opiskelijoita valmistuu niille aloille, Hettula sanoo.

Alueellinen merkitys on oppilaitoksille suuri.

-Meidän on turha kouluttaa ihmisiä aloille, joilla ei ole täällä töitä. Siksi kuntien, yrittäjien, oppilaitosten ja järjestöjen pitäisi tehdä ennakoivaa yhteistyötä, korostaa kuntayhtymän johtaja Jouko Lindholm Luksiasta.

Nummela muistuttaa, että ennakoinnin ja aktiivisuuden lisäksi tarvitaan myös ketteryyttä mukautua tilanteisiin ja tarpeisiin, vaikka se ei olekaan isommille organisaatiolle aina kovin ominaista. Koulutuksen tulee olla ajan hermolla, opiskelijalla hyvä motivaatio ja asenne sekä perustiedot kunnossa. Opiskelijoilla voi olla annettavaa myös yrityksille.

-Uudenlainen maailma vaatii myös uudenlaisia toimintatapoja. Opiskelu voi tuoda uutta tietoa myös ohjaajalleen yrityksessä. Haluan itse nähdä, että organisaatiolle luodaan mahdollisuuksia kehittyä ja yritykset ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä mm. projektien muodossa, muistuttaa Laurean aluejohtaja Mika Kortelainen.

Hettula puolestaan ehdottaa, että yritysten vetovoimaa opiskelijoiden silmissä voitaisiin lisätä koulu- ja yritysvierailujen avulla, jotta yritykset tulisivat nuorille tutuiksi.

 

Leikkaukset ja opiskelijoiden osaaminen

Huomiota kiinnitettiin myös valmistuvien opiskelijoiden osaamistasoon.

-Koulusta pitäisi tulla ulos opiskelijoita, jotka osaavat alan tulevaisuuden, eikä niin, että koulutus on vähän perässä, korostaa Gammals.

Oppilaitokset siis tarvitsisivat mm. uusinta teknologiaa, jotta uusimmat välineet ja menetelmät ovat valmistuville tuttuja. Tämä vaatii totta kai paljon resursseja, joita voi olla vaikea löytää, kun koulutuksesta samaan aikaan leikataan. Katse kääntyykin yrityksien suuntaan.

-Koulusta saa perustiedot, mutta yrityksillä on usein viimeisin teknologia ja nippelitiedot, joten yritykset kouluttavat yhä enemmän ja enemmän itsekin. Apua asiaan toisi jonkinlainen tukimuoto yrityksille, sanoo Hotti.

Hän on kokenut mm. oppisopimuksen hyväksi tavaksi kouluttaa osaavia työntekijöitä yrityksen tarpeisiin. Yritys- ja koulumaailman yhteistyön puolesta puhuvat muutkin.

-Yrityksen ja koulun yhteistyössä voi syntyä uusia innovaatioitakin, muistuttaa Sivula.

Leikkaukset puhuttavat enemmänkin.

-Näen siinä suuren riskin, jos koulussa ollaan vain parina päivänä viikossa, koska nuoret eivät opi työrytmiä, Hotti sanoo.

-Myös tapa opettaa muuttuu. Haluamme antaa opiskelijoille edelleen samat valmiudet kuin ennenkin, Lindholm rauhoittelee.

Yleisön joukosta väläytetään idea, että yritykset voisivat ostaa opiskelijoiden osaamista, mikä helpottaisi oppilaitoksen resurssipulaa, mutta kartuttaisi opiskelijan osaamista entisestään. Sekä Kortelainen että Lindholm suhtautuvat ideaan myönteisesti.

alue_demokratia: 

Ritarikuntien ansiomerkit luovutettiin

merkit.jpg

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät ritarikuntien ansiomerkit luovutettiin Lohjan kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3. Ansiomerkin saivat Marjaana Ketonen, Tuija Luoto, Sirkka Maula, Eero Keränen, Kari Ek, Pirjo Kesälä, Raimo Laine, Jari Lampi, Pentti Lankinen, Maria Lehtonen, Tapani Luoto, Pekka Lindstedt, Anne Metsänsalo, Jouko Sivonen, Maarit Sivonen ja Kari Vanhapelto.  

alue_demokratia: 

Ykkösmassi etsii nuorten ideoita

Ykkösakselin uusi nuorille tarkoitettu tukimuoto Ykkösmassi sai helmikuussa kolme hakemusta. Yksikään hakemus ei saanut Ykkösakselin hallitukselta myönteistä päätöstä.

-Ykkösmassi on uusi tukimuoto ja hakemuksia ehti tulla vain muutama. Emme ole rajanneet tuen kohteita tarkasti. On luonnollista, että alussa hallitus hakee linjaa päätöksiin, Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri toteaa.

-Päätimme, että emme tue esimerkiksi varojen keruun kustannuksia tai yksittäisten nuorten työllistymistä. Yhdessä hakemuksessa toiminta liittyi vahvasti kunnan nuorisotoimeen ja hallitus katsoi, että sen tukeminen kuuluisi kunnalle.

Ykkösmassi tukee nuorten omaa uutta toimintaa. Tavoitteena on tutustuttaa nuoret hanke- ja Leader-toimintaan. Tuettava idea voisi olla esimerkiksi nuorille tarkoitettu tapahtuma, jonka järjestämistä tuetaan. Yhteisten harrastusvälineiden hankinta nuorten käyttöön voisi saada tukea. Tärkeintä on, että toiminta hyödyttää monia nuoria tai on sopivaa muillekin nuorten ryhmille.

-Rahaa on edelleen jaossa 15 000 euroa tänä vuonna. Kannustan nuoria ideoimaan omia juttuja. Meihin kannattaa olla etukäteen yhteydessä. Ideoita voisi ehkä yhdessä kehittää Ykkösmassille sopiviksi, Teuri neuvoo.

Seuraava Ykkösmassin haku päättyy toukokuun lopussa ja päätöksiä tehdään kesäkuun alussa. Hakuohjeet ja hakulomake löytyvät Ykkösakselin kotisivuilta.

Lisätietoja antaa Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri, puh. 0400 982 236.

alue_demokratia: 

Suomen Punaisen Risti aloittaa EU:n ruoka-avun jakamisen Siuntiossa

Punaisen Ristin Sjundeå-Siuntion osasto ryhtyy jakamaan ruoka-apua. Siuntion ruoka-apujakelu suoritetaan avoimella periaatteella eli elintarvikkeet on tarkoitettu kaikille vähävaraisille avuntarvitsijoille. Ruoka-avun jakamisessa noudatetaan tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita.

Ruoka-apua rahoittaa Euroopan unionin vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto. Rahaston tavoitteena on edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa ja vähentää köyhyydessä ja syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten määrää.

Rahaston tukemana Maaseutuvirasto on myöntänyt Suomen Punaiselle Ristille noin 60 000 kiloa ruokaa. Ruoka jaetaan eri puolilla Suomea 30 paikallisosaston toimesta. Punaisen Ristin Sjundeå-Siuntion osasto tekee yhteistyötä Siuntion kunnan kanssa ruoka-apujakelun käynnistämisessä. Kunta antaa paikallisosaston käyttöön tilan ruoka-apujakelua varten ja tiedottaa kunnan eri toimialojen asiakkaita ruoka-apujakelusta.

Elintarvikkeita jaetaan Siuntiossa kerran kuussa, kuun viimeisenä torstaina klo 15-17. Ensimmäinen jakelu suoritetaan 30.3.2017. Ruoka-apujakelu tapahtuu Veturi-tilassa, osoitteessa Ratapihantie 3, 02580 Siuntio.

alue_demokratia: 

Paleolimnologisella tutkimuksella tietoa Hiidenvedestä

Hiidenveden rehevöitymisen historiaa tutkittiin järven pohjasedimenteistä. Järven kunnostustoimet jatkuvat.

Hiidenvesi1.jpg

Maisemaa Hiidenvedeltä. (Kuva Sanna Helttunen)

 

Hiidenvedellä toteutettiin kesällä 2015 järven rehevöitymishistoriaa selvittävä paleolimnologinen tutkimus, jonka tulokset on nyt julkaistu. Tutkimuksen tulokset ovat yhtenevät aiempien vesistötutkimusten kanssa. Hiidenvesi on yleistilaltaan tyydyttävä, mutta sen ekologinen tila vaihtelee paljon järven eri osissa. Kiihkelyksenselällä tila on hyvä, kun taas Mustionselällä välttävä. Esimerkiksi Lohjanjärven ekologinen tila on luokiteltu kokonaisuudessaan hyväksi.

Hiidenveden kunnostus -hanke sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistot tutkivat, mitä Hiidenveden pääaltaan, Kiihkelyksenselän, sedimentit kertovat järven tilassa tapahtuneista muutoksista viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkimuksessa selvisi, että Hiidenveden tila on muuttunut rehevämmäksi ja vähähappisemmaksi 1940-luvulta lähtien.

-Happitilanteeseen vaikuttavat monet asia, kuten sääolot ja ihmisen toiminta. Viime aikoina Hiidenveden syvänteiden happiolot ovat parantuneet, mutta sitä ei tiedetä vielä, onko muutos pysyvä vai väliaikaista vaihtelua, kertoo hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Ilmastonmuutoksella on myös vaikutuksensa järvien tilaan.

-Kun jääpeite on lyhyemmän ajan, happitilanne yleensä kohenee. Toisaalta taas lisääntyvät sateet tuovat järveen kuormitusta, mikä laskee hapen määrää, Ikonen kertoo Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkimukseen viitaten.

 

Järven historia avautuu

Paleolimnologia tutkii järven ja sen valuma-alueen ympäristöhistoriaa pohjasedimenttikerrostumien avulla. Paleolimnologisessa tutkimuksessa pyritään arvioimaan järven tilan luontaista vaihtelua, muutosten ajankohtaa ja tilaa, johon järvikunnostuksessa pyritään. Järvessä elää kunakin aikana kyseisiin olosuhteisiin, esimerkiksi runsashappisiin tai reheviin, sopeutunut lajisto, jonka jäänteet kerääntyvät ja tallentuvat pohjasedimenttiin.

-Kun järven tila muuttuu, myös lajistossa tapahtuu muutoksia. Tutkimalla pohjasedimentin kerroksista löytyviä fossiiliyhteisöjä voidaan selvittää niin ekologisia kuin veden laadun vaihteluita, kuvailee dosentti Tomi Luoto Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Paleolimnologisista tutkimuskohteista yleisimpiä ovat kasviplanktoniin kuuluvat piilevät sekä pohjaeläimiin lukeutuvat surviaissääsken toukat, joiden jäänteet tallentuvat järven pohjan sedimentteihin.

-Piilevät kuvaavat hyvin järven ravinnekehitystä, kun taas surviaissääsket heijastavat muutoksia järvien pohjanläheisissä osissa, esimerkiksi niiden happitilanteessa, kertoo tutkija Marttiina Rantala Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitokselta.

Hiidenveden Kirkkojärvellä on tehty aiemmin vuonna 2011 vastaavanlainen paleolimnologinen tutkimus. Uusi tarkemmalla aikaresoluutiolla tehty ja intensiivisen ihmistoiminnan aikaan sijoittuva tutkimus täydentää tilannekuvaa Hiidenveden rehevöitymishistoriasta, sillä uudessa tutkimuksessa tutkimusalueena olivat Hiidenveden pääaltaan syvemmät alueet, joissa olosuhteet ovat vakaammat. Siten ne kuvaavat paremmin järven tilan kokonaiskehitystä.

pantoja1.jpg

Vihtijokeen laskeva Pantoja ennen ja jälkeen uomakunnostuksen. Kunnostuksessa uomasta poistettiin kiintoainesta kutusoraikkojen päältä ja tuotiin lisää soraa ja kiviainesta uomaan. Näin veden virtaus saadaan monipuoliseksi ja veden laatu paremmaksi. Kunnostetussa uomassa lohikalojen kutu on mahdollista. (Kuvat: Markus Penttinen)

pantoja2.jpg

 

Rehevöitymishistoriasta suuntaviivat kunnostustoimille

Kiihkelyksenselältä 14 metrin syvyydestä otettu sedimenttisarja paljastaa Hiidenveden muuttuneen 1940-luvulta 1960-luvulle keskirehevään suuntaan ja myöhemmin 1990-luvulla reheväksi. Tutkimuksen mukaan 1940-luvun tilaa voidaankin pitää tavoitetasona kunnostustoimille.

-Se tila olisi kunnostukselle realistisempi tavoite kuin täysin luonnontilainen vesistö. 1940-luvulla järvi ei ollut enää aivan luonnontilassa, mutta ihmisen vaikutus oli vasta kevyttä, Rantala sanoo.

Rehevöitymisen kehityskulku näkyy etenkin pohjaeläinlajiston muuttumisessa 1990-luvulle tultaessa voimakasta rehevöitymistä sietäviin lajeihin, mutta myös piilevien kohdalla rehevöitymistä osoittavan lajiston runsastumisena.

Surviaissääskiin perustuva arvio pohjanläheisen hapen määrästä on vaihdellut paljon vuosikymmenien aikana. 1940-luvulla Hiidenvedellä pohjan lähellä vallitsi runsashappiset olosuhteet, mutta 1950–1975 taas vähähappiset. 1980-luku oli happitilanteeltaan parempi, mutta 1990-luvun alussa ja 2010-luvun vaihteessa esiintyi jälleen vähähappiset ja hapettomat vaiheet. Viime aikoina happitilanne vaikuttaa taas kohentuneen.

-Ajoittaista syvänteen hapettomuutta on esiintynyt Hiidenvedellä ainakin 1940-luvulta lähtien, se siis vaikuttaa olevan järvelle tyypillistä. Pitkäkestoinen ja laaja syvänteen vähähappisuus olisi kuitenkin järvessä haitallista, ja kunnostuksella pyritäänkin vähentämään Hiidenveteen tulevaa rehevöittävää ravinnekuormitusta ja siten parantamaan järven tilaa sekä happitilannetta, toteaa vesistötutkija Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

 

Lohikalat ja raakut takaisin

Länsi-Uudenmaan vesistövision tavoitteena on mm. saada lohikalat takaisin Karjaanjoen vesistöön, vesientila paremmaksi ja rehevöityminen vähäisemmäksi.

-Tavoitteet palvelevat toisiaan, koska lohikalat tarvitsevat hyväkuntoisen elinympäristön, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä sanoo.

Hiidenveden tilaa pyritään kunnostamaan esimerkiksi rakentamalla kosteikkoja, kunnostamalla uomia ja neuvomalla maanviljelijöitä.

-Uomia on aikoinaan perattu ja suoristettu etenkin uiton ja maanviljelyn tarpeisiin. Nykyisessä hankkeessa uomia palautetaan luonnontilaisemmaksi ja virtausta monipuolistetaan. Lohikaloille tehdään kutusoraikkoja sekä uomaan lisätään isompia kiviä, joiden luona ne voivat levähtää. Kosteikot taas sitovat kiintoainetta, joten vesi kirkastuu. Esimerkiksi raakut pitävät kirkkaasta vedestä. Lisäksi Mustionjokeen rakennetaan kalatiet, kertoo Suonpää.

Mustionjoen raakut olivat huonossa kunnossa, joten ne on viety kuntoutumaan. Niiden on tarkoitus kuitenkin palata takaisin. Raakku voi elää jopa 200-vuotiaaksi. Mustionjoen raakut ovat noin 60-80-vuotiaita.

Järven matalissa osissa olisi mahdollista kokeilla hoitokalastusta, mutta siihen ei ole tällä hetkellä rahoitusta. Myös särkikalojen käyttöön ravinnoksi kannustetaan. Niiden ruotoisuuskaan ei ole ongelma, kunhan kalan valmistaa oikein.

 

Järven tilaa voi seurata itse

Järviwiki-palveluun voi kuka tahansa kirjata havaintojaan järvien tilasta. Tiedot ovat siellä kaikkien nähtävissä ja käytettävissä myös tutkimuksiin.

-Itse voi perustaa havaintopaikan ja tarkkailla esimerkiksi jäiden lähtöä, veden näkösyvyyttä ja sinilevää. Monista järvistä on olemassa tietoja useiden vuosien ajalta esimerkiksi järven jäätymisestä ja jäiden lähdöstä. Niistä huomaa ilmastonmuutoksen vaikutukset, Ikonen sanoo.

Etenkin sinilevä kiinnostaa ihmisiä ja herättää kysymyksiä. Asiantuntijoiden ja maallikoiden sinilevähavaintoja vertaamalla on todettu, että maallikoidenkin havainnot ovat osoittautuneet hyvin luotettaviksi.

Järvien kunnostus kiinnostaa ihmisiä nykyään ja järven kunnostustoimiin voi osallistua etenkin oman rantansa osalta esimerkiksi paikoin vesikasvillisuutta poistamalla, niittämällä kaislikkoa tai rakentamalla kosteikkoja. Vinkkejä saa esimerkiksi Rannat kuntoon -toimintamallista, joka löytyy Maa- ja kotitalousnaisten verkkosivuilta.

Ridanoja1.jpg

Voimakkaan kiintoainekuormituksen alaiseen Ridanojaan perustettiin kaksi laskeutusallasta, joiden on tarkoitus hidastaa virtausta ja laskeuttaa hiekkaa ja muuta maa-ainesta, joka liettää lohikalojen kutusoraikkoja. Kalat löysivät altaan pian kunnostuksen valmistumisen jälkeen. Ridanoja laskee Sitinojan kautta Averiaan. (Kuvat: Anu Suonpää (ennen kuva) ja Ekaterina Ikonen (jälkeen kuva).

Ridanoja2.jpg

alue_demokratia: 

Sirkusta Luksiaan

Sirkustaiteen opinnot alkavat osana ammatillisia opintoja Luksiassa, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä. Valinnaiset sirkusalan opinnot aloitetaan tulevana lukuvuonna lähihoitajaopiskelijoille. Myöhemmin sirkusalan opinnot voivat olla mahdollisia kaikille Luksian opiskelijoille. Opiskelijat voivat valita osaksi henkilökohtaista opintopolkuaan sirkusalan ammattilaisten toteuttamia valinnaisia opintoja, joissa harjoitellaan mm. permantoakrobatiaa ja jongleerausta ryhmässä.                     

Sirkustunneilla opiskelijoiden kehon- ja mielenhallinta kehittyvät ja luottamus itseen ja muihin lisääntyy. Samalla karttuvat vuorovaikutus- ja elämänhallintataidot. Esitysten suunnittelu kehittää luovuutta ja niiden toteutus harjaannuttaa yleisön edessä olemiseen ja antaa rohkeutta esiintymistilanteisiin sekä tuo onnistumisen elämyksiä.

Tulevat lähihoitajat voivat käyttää sirkustaidetta ohjatessaan erityisryhmiä, esimerkiksi kehitysvammaisia, päihdekuntoutujia tai maahanmuuttajia sosiaalisen sirkuksen keinoin. Myös päiväkodeissa ja kouluissa he voivat elävöittää ja rikastuttaa toimintaa järjestämällä sirkustunteja ja sirkusesityksiä lasten tai nuorten kanssa. Väestön ikääntyessä lisääntyy tarve taidelähtöiseen toimintaan ja seniorisirkukselle on kysyntää. Hoivalaitoksissa sirkus voi parantaa arkea ja edistää hyvinvointia. Sirkus voi tuoda paljon iloa, huumoria ja yhteisöllisyyttä eri-ikäisten asiakkaiden ja potilaiden elämään monenlaisissa toimintaympäristöissä.

Sirkusalan koulutus tarjoaa opiskelijoille lisäksi erinomaisen mahdollisuuden laajentaa ja hyödyntää omaa osaamistaan, mikäli harrastaa jo aktiivisesti urheilua, musiikkia tai teatteria. Koulutus myös valmentaa pääsykokeisiin niitä opiskelijoita, jotka suunnittelevat hakevansa myöhemmin sirkusartistikoulutukseen tai muuhun sirkusalan koulutukseen.

Luksian suunnittelu- ja yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Nuorisosirkusliitto ja Salpauksen sirkusartisti -koulutus. Konsultaatioapua on saatu Sorin Sirkukselta ja Linnanmäen sirkuskoululta . 

alue_demokratia: 

Lohjalle piispantarkastus maaliskuussa

Lohjan seurakunnassa toteutetaan piispantarkastus maaliskuun aikana. 2.3. tehtiin esitarkastus, joka käsitti talouden, hallinnon ja kiinteistö- ja hautaustoimen tarkastuksen. Piispa Tapio Luoma tulee Lohjalle 20.3.-26.3. Viikon aikana piispa vierailee kantaseurakunnan lisäksi kaikissa alueseurakunnissa, tapaa valtuutettuja, henkilöstöä ja seurakuntalaisia.

Piispantarkastuksen toteutustapa nousee Espoon hiippakunnan toiminta-ajatuksesta. Sen mukaan tuomiokapituli tukee ja ohjaa seurakuntaelämää sekä edistää kirkon tehtävää ja toimintaedellytyksiä hiippakunnan alueella.

Edellisestä piispantarkastuksesta on 15 vuotta. Tuolloin Lohjan seurakunta kuului Helsingin hiippakuntaan. Emerituspiispa Eero Huovinen toimitti piispantarkastuksen 19.4.2002, esitarkastus tehtiin 14.3.2002. Piispantarkastus on luonteeltaan vuorovaikutusta, jossa nykytilannetta tarkastellaan ja etsitään mahdollisia uusia ratkaisumalleja muuttuvan ympäristön mukaisesti. Tarkastuksessa huomioidaan kaikki työntekijäryhmät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset. Piispantarkastuksella on kirkkolain mukaan sekä tavoitteellisen toiminnan vahvistamiseen että laillisuusvalvontaan liittyvä tehtävä.

Tavoitteellisen toiminnan vahvistamisessa kiinnitetään erityistä huomiota strategiseen suunnitteluun ja ohjausjärjestelmiin eli toimintaympäristön arviointiin, asetettuihin tavoitteisiin sekä niiden toteutumiseen. Laillisuusvalvonta keskittyy hallinnon, talouden, omaisuuden- ja rahastojenhoidon sekä kirkonkirjojen ylläpidon ja arkistoinnin säännösten mukaisen toteutuksen tarkasteluun.

piispa.jpg

Piispa Tapio Luoma. (Kuva: Leena Anttila) 

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta