Yhteiskunta

Mainos

100-vuotias Linnea Pie on asunut lähes koko elämänsä Lohjalla

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kysyimme yhdeltä 100-vuotiaalta, millainen Lohjalla on ollut elää. Vastaukseksi saimme monenlaisia muistoja yhden ihmisen ja pikkukaupungin elämästä Suomen itsenäisyyden ajalta.

DSC_0111.jpg

Linnea Pie lukee edelleen kirjoja kolmella eri kielellä.

 

Viimeisen 100 vuoden aikana maailma on muuttunut monelta kantilta aivan toisenlaiseksi, joten kurkistetaanpa 100-vuotiaan Linnea Pien muistojen kautta historiaan.

-Olin välillä töissä Helsingissä, mutta muuten olen asunut aina Lohjalla. Isoisäni asui Laurinkadun ja Laiturikadun kulmassa. Hän ajoi hevosen kanssa kaikkea, mitä nykyään viedään kuorma-autolla. Sunnuntaisin hän ajoi ruumisvaunua. Ne vaunut ovat edelleen museossa, Pie aloittaa.

-Isoisällä oli hevonen ja mummolla lehmä ja kanoja. Kanat juoksivat välillä pitkin Laurinkatua. Pikkutyttönä olin mummon luona, kun koulu loppui. Lohjan keskusta oli silloin kaunis, kun katujen molemmin puolin oli puutaloja ja puutarhoja, hän kertoo.

Pien isovanhemmat olivat torppareita. Vuonna 1917 he saivat lunastaa torppansa ja ostivat talon Kukkumäen vierestä. Vuonna 1928 puolet talosta paloi tulipalossa, minkä jälkeen se rakennettiin kaksikerroksiseksi.

-Vietin lapsuuteni Virkkalassa. Isä oli töissä kalkkitehtaassa. Lapsuuteni oli sellainen kuin työläisperheiden lapsilla on. Kun tulin koulusta kotiin, äiti seisoi hellan ääressä ja teki ruokaa.

Pie kertoo, että hänen lapsuutensa oli hauska. Leikkikalut keksittiin itse siitä, mitä luonnosta löytyi, eikä mitään ollut valmiina. Nykylapsista hän on hiukan huolissaan.

-Nykyään lapset tulevat yksin kotiin, kun vanhemmat ovat töissä. Lapset myös kulkevat pitkin katuja ja istuvat marketeissa. Minun lapsuudessani meillä oli vain yksi kyläkauppa. Läksyjen ja ruuan jälkeen mentiin ulos. Kavereita oli vaikka kuinka paljon ja hauskaa oli, Pie kertoo.

Leikit jäivät tosin joskus kesken isän vuorotyön takia, koska jos hän oli menossa aamuvuoroon, koko perheen oli mentävä aikaisin nukkumaan. Se harmitti pikkutyttöä.

Kouluruuan osalta asia lienevät kuitenkin nykyään paremmin ennen.

-Minulla oli koulussa eväinä voileipä ja pieni pullo maitoa. Kaikilla köyhemmillä lapsilla ei ollut mitään. Opettajamme olikin viisas, koska kukaan ei saanut tuoda kouluun makeisia, pullaa tai vaaleaa leipää, Pie muistelee.

Kurinpitomenetelmätkin olivat toista luokkaa kuin nykyään.

-Joskus saimme vähän piiskaa, kun emme totelleet. Silloin se oli laillista, enää ei saa tukistaakaan.

 

Työntekoa ja sotavuosia

Monenlaista työtä tehnyt Pie kannustaa nykynuoria ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Hän itse oli esimerkiksi Kalkkitehtaalla töissä 37 vuotta.

-Nuoruus meni töitä tehdessä. Ensimmäiseen työpaikkaani menin 14-vuotiaana. Kalkkitehdas perusti konepajakoulun ja olin siellä keittiössä töissä.

Pie kävi kansakoulun, mutta talouskoulu jäi haaveeksi.

-Olisin halunnut sinne, mutta minulle sanottiin, että kelpaat piiaksi ilman talouskouluakin. Kelpasinkin oikein hyvin. Pääsin sisäköksi vaneritehtaan paronille. Hänen suojeltu talonsa on edelleen Kiviniemessä. Siellä näki hienoja ihmisiä ja kauniisti katettuja pöytiä. Arkenakin ruoka tarjoiltiin jokaisen eteen, Pie kertoo.

Ensimmäisen aviomiehensä Pie kohtasi työnsä kautta.

-Keittäjällä oli komea ja kohtelias veli, joka sai minut narrattua ja menimme naimisiin vuonna 1937. Tyttömme syntyi 1938 ja poikamme 1940. Sota syttyi 1939 ja mies lähti sinne. Sotaa kestikin sitten monta vuotta.

-Se oli kamalaa aikaa. Kun sota alkoi, olin talonmiehenä Helsingissä. Maailma musteni, kun ensimmäiset pommit putosivat. Hälytys tuli vasta sen jälkeen. Talonmiehenä minun piti juosta kellariin sulkemaan kaasu ja vesi. Sitten vain odotettiin, mitä tuleman piti, Pie kertoo.

Myös Lohjaa pommitettiin paljon.

-Yhtenä kuutamoyönä olin juoksemassa Lasitehtaalla kellariin pommisuojaan tyttö sylissäni, kun koneet tulivat ja ampuivat. Ne lensivät niin matalalla, että näin lentäjän. Heitin tytön hankeen ja heittäydyin itse päälle. Eivät ampuneet meitä ja loppui se sotakin aikanaan.

Sota-aikana Pien poika lähetettiin sotalapseksi Tanskaan.

-Kalkki-Petteri järjesti työläistensä lapset sotalapsiksi. Poikani jäi Tanskaan. Olen käynyt siellä paljon hänen luonaan ja oppinut kielenkin, kertoo Pie, joka lukee edelleen kirjoja kolmella kielellä.

Sodan jälkeen myös ihmissuhteet menivät uusiksi.

-Mies ei osannut enää olla kotona ja tuli ero. Myöhemmin löysin toisen miehen, jonka kanssa menin naimisiin ja elin 20 vuotta, kunnes hän menehtyi syöpään, Pie kertoo.

 

Kirjat ja tv viihdyttävät 100-vuotiasta

Pie asui 41 vuotta Virkkalan pistetaloissa.

-Minulla oli siellä kristallikruunu ja paljon kukkaistutuksia, hän muistelee.

Nykyään hän asuu palvelutalossa Lohjalla.

-Olen ollut täällä viisi vuotta. Aloin viihtyä heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja minun on hyvä olla. Hoitajat ovat aina ystävällisiä. He tulevat yölläkin auttamaan hymy huulessa. On iso asia, että apua saa, kun sitä tarvitsee, Pie kiittelee.

-Olen onnellinen siitä, että pystyn vielä lukemaan ja katsomaan televisiota. Käsityöt sen sijaan eivät onnistu enää, neula ei pysy kädessä, Pie kertoo.

Piellä oli kolme siskoa, mutta he ovat jo nukkuneet pois. Hänen omat lapsensakin ovat jo lähes 80-vuotiaita.

alue_demokratia: 

Länsi-Uudenmaan kansanedustajat ja kuntajohtajat tapasivat Karkkilassa

kunnajoht.jpg

Länsi-Uudenmaan kunnanjohtajat ja kansanedustajat Tehtaanhotellilla.

 

Läntisen Uudenmaan kuntien kuntajohtajat ja alueen kansanedustajat tapasivat toisensa maanantaina 29.5. Karkkilassa. Alueen kansanedustajat ja kuntajohtajat tapaavat toisiaan muutaman kerran vuodessa vuorollaan joka kunnassa.

Paikalle tällä kertaa ehti kansanedustajista vain Joona Räsänen Lohjalta. Kuntajohtajista paikalla olivat Hangosta Denis Strandell, Inkoosta Jarl Boström, Lohjalta Mika Sivula, Raaseporista vs. kunnanjohtaja Thomas Flemmich, Siuntiosta Juha-Pekka Isotupa, Vihdistä kunnanjohtajan sijaisena hallintojohtaja Noora Nordberg sekä isäntänä toiminut Karkkilan kaupunginjohtaja Marko Järvenpää.

Kaupunginjohtaja Marko Järvenpää esitteli kokouksen alussa Karkkilan kaupungin ajankohtaisia asioita. Hän kertoi mm. Karkkilan viime vuoden myönteisestä tuloksesta, yrityselämässä käynnissä olevasta hyvästä kehityssuunnasta sekä myös tulevaisuuden haasteista mm. valtionosuuslaskelmien osalta. 

Myös kaikki paikalla olleet kuntajohtajat kertoivat oman kuntansa ajankohtaisista kuulumisista, mm. tilinpäätöstiedoista, kuntavaalien tuloksesta ja hallintosääntöuudistuksista sekä ajankohtaisista kehityshankkeistaan. Monessa kunnassa joudutaan kamppailemaan esim. koulujen sisäilmaongelmien korjaustarpeiden parissa.

Kansanedustaja Joona Räsänen kertoi eduskunnassa käsittelyssä olevista ajankohtaisista asioista, erityisesti sote- ja maakuntauudistuksesta, joka olikin iltapäivän pääteema. Aikataulua pidettiin yhteisesti todella tiukkana ja lisäksi perustuslakivaliokunnan lausunto tulee olemaan avainasemassa uudistuksen etenemisen suhteen. Sote- ja maakuntauudistuksesta todettiin yhdessä, että Uudellamaalla tilanne on hyvin erilainen kuin muualla Suomessa. Alueella ei ole yhtä keskuskaupunkia kuten monissa muissa maakunnissa. Uudenmaan valmistelutilanne on jälkijunassa muuhun maahan verrattuna.

Keskusteltiin mm. Länsi-Uudenmaan tiiviimmän yhteistyön ja koordinaation tarpeesta uudistuksissa. Päätettiin koota kaikki maakuntaliiton vetämissä uudistuksiin liittyvissä työryhmissä istuvat Länsi-Uudenmaan edustajat ja kuntajohtajat yhteen vielä kesäkuun aikana. Lohja otti vetovastuun koollekutsumisesta. Lisäksi päätettiin tiivistää alueen kuntajohtajien yhteistyötä ja pohdittiin keinoja, joilla myös alueen poliittisia päättäjiä saataisiin mukaan tiiviimpään yhteistyöhön.

Myös kasvupalveluiden järjestäminen Uudellamaalla oli kokouksen agendalla. Yleisesti todettiin, että Uudenmaan erillisratkaisun toteutuessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten perustaman kuntayhtymän jäsenyys tulee olemaan myös muiden kuntien kannalta käytännössä lähes pakollinen. Olennaista olisi päästä mukaan vaikuttamaan heti kuntayhtymän perustamisvaiheessa, kuten pääkaupunkiseudun ulkopuoliset Uudenmaan kunnat ovat lausunnoissaan luonnoksesta kasvupalvelulaiksi todenneet.

Karkkilassa Tehtaan Hotellilla järjestetyn tapaamisen aikana myös Suomen Valimomuseon museoamanuenssi Janne Viitala kävi kertomassa Karkkilan ja Högforsin tehtaan historiasta sekä Tehtaan Hotellin ja Bremerin talon vaiheista. Pala Karkkilan historiaa oli nähtävissä suoraan kokouspaikan ikkunoista, joista avautuu näkymä mm. Suomen Valimomuseolle, Bremerin talolle, Masuunille sekä vehreään Tehtaanpuistoon ja Pyhäjärvelle.

Seuraavan Länsi-Uudenmaan kansanedustajien ja kuntajohtajien tapaaminen sovittiin pidettäväksi Vihdissä elo- syyskuun vaihteessa. Tarkempi ajankohta selviää myöhemmin.

alue_demokratia: 

VMP Group valtakunnalliseksi palvelukumppaniksi työllistämiskokeiluun

Yksitoista ELY-keskusta eri puolilta Suomea valitsi VMP Groupin työttömien työnhakijoiden palvelukumppaniksi. VMP Group tarjoaa koko maan kattavan verkostonsa työllistämishankkeeseen.

Palveluun ohjataan maanlaajuisesti arviolta noin 7 200 työtöntä työnhakijaa. Ensisijainen tavoite on työttömän työnhakijan työllistyminen avoimille työmarkkinoille kuudessa kuukaudessa. Sopimuksen kesto on kesäkuusta 2017 joulukuun 2018 loppuun.

-Hanke on VMP Groupille merkittävä onnistuminen. Kaltaisemme valtakunnallinen työllistämispalvelujen ammattilainen voi jouduttaa merkittävästi ihmisten työllistymistä ja pienentää samalla pitkäaikaistyöttömyyden riskiä, VMP Groupin julkishallinnon toimialajohtaja Heikki Ruohonen iloitsee.

VMP Groupilla on lähes 80 toimipistettä ja tuhansia asiakasyrityksiä ympäri Suomen. VMP Groupin vahvuutena on päivittäinen työskentely sekä työnhakijoiden että työnantajien kanssa. VMP Group ohjaa hakijoita suoraan tiedossa oleviin työpaikkoihin sekä etsii myös piilotyöpaikkoja, mikä nopeuttaa työpaikan saantia.

-Me VMP Groupissa voimme tarjota työnhakijoille suoran yhteyden työpaikkoihin työnhakijan omassa kotikaupungissa tai myös muualla Suomessa. Kauttamme työllistyy joka vuosi parikymmentä tuhatta työnhakijaa ikään tai taustaan katsomatta kaiken tyyppisiin työpaikkoihin, suorittavasta työstä ylimpään johtoon saakka, Ruohonen selittää.

Taustalla on hallituksen budjettiriihessä 1.9.2016 tekemä päätös tehostaa työvoimapalveluita ja lisätä yksityisten palvelutuottajien käyttöä TE-palveluissa. Työttömällä työnhakijalla on valinnanvapaus. Jokaiselle ELY-alueelle on valittu pääsääntöisesti kolme palveluntarjoajaa, joista työnhakija valitsee itselleen sopivimman.

Lohjalla ja Raasepori-Hanko alueella päätös on otettu ilolla vastaan, kertoo paikallinen VMP yrittäjä Markus Sippo. Nyt työnhakijalla on mahdollisuus vaikuttaa ja valita itselleen paras palvelumalli. Me VMP:llä toimimme suoraan asiakasyritystemme kanssa ilman välikäsiä. Olemme valmiita täyttämään työpaikat, jotka odottavat tekijöitään per heti. Työnhakijan asiointia helpottaa paljon myös se, että meillä on palvelevat paikallistoimistot Lohjalla ja Tammisaaressa.

alue_demokratia: 

Kuusia itsenäiselle Suomelle

kuusi2.jpg

Kerroimme 17.5. ilmestyneessä lehdessämme puista, jotka istutettiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Paikkarin torpan ja Miinan mökin pihaan Sammattiin. Suomea on ennenkin juhlistettu puita istuttamalla. Yksi näistä puista on vuonna 1967 Lohjan Hyrsylään istutettu kuusi. Sillä juhlistettiin tuolloin Suomen 50-vuotista itsenäisyyttä. Kuusi kasvaa Leo Rautasen pihassa.

-Edellinen sukupolvi sen on istuttanut. Itse muutin tähän vuonna 1990, kertoo Rautanen.

Kuuselle kuuluu hyvää.

-Se kasvaa edelleen. Linnunpesiä en ole siinä huomannut, mutta jouluvalot laitamme joka vuosi. Ihan latvaan asti emme ole niitä enää saaneet.

-Kuusi on symboli. On hienoa, että Suomi on itsenäinen ja toivon, että itsenäisyys tulee jatkumaankin, Rautanen toteaa.

Rautasen tyttärelle Liisa Rautaselle kuusi on tuttu lapsuudesta saakka.

-Kun olin pieni minulle kerrottiin, että se on istutettu itsenäiselle Suomelle. On tärkeää, että itsenäisyyden kunniaksi tehdään asioita, kuten istutetaan puita. Kun katsoo kuusta, voi myös miettiä, mitä ehtii tapahtua 50 vuodessa, Liisa Rautanen sanoo.

Rautaset ovat istuttaneet samaan pihaan kuusen myös 100-vuotiaalle Suomelle.  

kuusi1.jpg

alue_demokratia: 

Onko sinulla Länsi-Uudenmaan paras kaivovesi?

Tänä kesänä etsitään Länsi-Uudenmaan parasta kaivovettä, kilpailuaika 1.6.-31.8.2017.

kaivo.jpg

Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke LINKKI haluaa tänä kesänä painottaa talousveden hyvää laatua etsimällä Länsi-Uudenmaan parasta kaivovettä. Kilpailuun voivat osallistua Länsi-Uudenmaan alueella sijaitsevien kiinteistöjen vakituiset asukkaat tai loma-asukkaat, joilla on käytössään oma talousvesikaivo. Kilpailusarjoja on kolme: rengas- tai lähdekaivot, porakaivot sekä ammattilaissarja, johon voivat osallistua elinkeinonharjoittajat, joilla on käytössään oma talousvesikaivo. Kilpailun alkukarsinta perustuu analyysituloksiin ja kaivon rakenteisiin. Laadultaan parhaat vedet laitetaan järjestykseen maun perusteella myöhemmin syksyllä pidettävässä loppukilpailussa.

Kaivovesikilpailun kilpailuaika on 1.6.-31.8.2017. Osallistujien tulee toimittaa korkeitaan kolme vuotta vanhat kaivoveden analyysitulokset sekä 3-5 kuvaa kaivon rakenteista kilpailun järjestäjälle. Alkukarsinnan perusteella asiantuntijaraati valitsee loppukilpailuun kolme parasta kaivovettä kaikista sarjoista. Loppukilpailussa voittajat valitaan maun perusteella makuraadin toimesta. Lisätietoa ja tarkemmat ilmoittautumisohjeet kilpailun verkkosivuilta (www.hajavesi.fi/fi/kaivokilpailu).

Haja-asutusalueilla talousveden hankinta perustuu pääsääntöisesti omiin vesikaivoihin. Asukkaan vastuulla on seurata vedenlaatua ja pitää se hyvällä tasolla. Tärkeä osa kaivoveden hyvän laadun ylläpitämistä on huolehtia jätevesien asianmukaisesta käsittelystä. Riittämättömästi käsitelty jätevesi sisältää mm. ulostebakteereita, kemikaaleja ja lääkeaineita sekä ravinteita. Nämä voivat aiheuttaa monenlaista haittaa kaivoveteen päästessään. Vedenlaadun turvaamiseksi jätevesijärjestelmän tulisi täyttää nykyiset puhdistusvaatimukset ja sen huolto tulee hoitaa asianmukaisesti. Järjestelmä tulisi sijoittaa tarpeeksi kauas talousvesikaivosta sekä mielellään maastossa kaivon alapuolelle. Itse vesikaivon rakenteet olisi hyvä tarkistaa vähintään vuosittain ja veden laatu kolmen vuoden välein. Laadun tarkastaminen ja seuranta onnistuu kokonaisuudessaan vain veden analysoimisella laboratoriossa, koska kaikkia haitallisia aineita ei voi havaita vettä käytettäessä.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2013–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

 

Lisätietoa:

alue_demokratia: 

MLL järjesti leffailtapäivän nuorille

leffa2.jpg

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lohjan paikallisyhdistys ja Virkkalan yhdistys järjestivät yhdessä nuorille oman leffailtapäivän viime maanantaina. Nuoret lähtivätkin joukolla leffaan, ja Kino Vaakuna oli melkein täpötäynnä noin 180 nuoresta Viimeiset mattimyöhäiset juoksivat helteessä sisälle tasan kello 17.00 ja saivat ostaa lipun vielä ovelta.

MLL paikallisyhdistykset halusivat järjestää vaihteeksi jotain lohjalaisille nuorille ja tällä kertaa päädyttiin elokuvaan. Elokuvan valinta oli loppujen lopuksi helppoa, kun selvisi että ensi-iltansa saava Pirates of Caribbean Salazars revenge tulisi olemaan seuraava kevään 2017 elokuva Suomessa toukokuussa. Leffailtapäivää suunniteltiin pitkään ja yhteistyö sujui hienosti. Leffalippuja myytiin etukäteen eri tapahtumissa ja paikoissa, ja lohjalaiset koulut mainostivat tapahtumaa oppilailleen hyvissä ajoin.

Tunnelma oli mukava ja leffan jälkeen suupielet olivat monella hymyssä.

-Oli tosi hyvä leffa! Kannatti tulla, kommentoi 12-vuotias Leo Heino.

leffa1.jpg

Leo Heino.

alue_demokratia: 

Historiallista lennonjohtorakennusta kunnostamaan?

Nummelan Lentokeskus ry hakee yhteistyötahoja Nummelan lentokentän historiallisen lennonjohtorakennuksen kunnostukseen.

Rafula.jpg

Nummelan Lentokeskus ry ryhtyy kunnostamaan lentokentän vanhaa lennonjohtorakennusta. Vuonna 1940 valmistunut puinen rakennus on historiallisesti merkittävä, sillä se on ilmeisesti ainoa jäljellä oleva sota-ajan kentille rakennettu lennonjohtorakennus.

Rafulana tunnettu rakennus toimi 1980- ja 1990-luvuilla purjelentäjien kahviona ja taukotupana, viime vuosina sitä on käyttänyt lähinnä Vihdin LA-kerho VINLA. Nyt se on kunnostuksen myötä tarkoitus ottaa yhteiseen käyttöön lentäjien ja VINLA:n jäsenten kanssa. Kesällä siinä voisi olla jälleen lentäjien kahvio ja se toimisi samalla myös harjulla liikkuvien ulkoilijoiden sekä kentän ilmailijoiden kohtaamispaikkana.

Nummelan Lentokeskus ry hakee nyt yhteistyökumppaneita kunnostusprojektilleen. Lautarakenteinen rakennus on päässyt melko huonoon kuntoon ja ammattitaitoista talkooapua tarvitaan timpurintöissä sekä katto- ja ikkunaremonteissa. Lisäksi yrityksiltä toivotaan hankkeelle raha- tai materiaalilahjoituksia. Tarkoitus on mm. rakentaa nykyisen huopakaton päälle peltikatto. Remontin valmistuttua kiinnitetään lennonjohdon seinään metalliset laatat, joihin on kirjattu kentän historiaa ja jatkosodassa kentältä operoineet laivueet sekä kunnostusprojektin yhteistyökumppanit. Vanha lennonjohtorakennus tulee yhdistämään hienolla tavalla kaksi harrastajapiiriä kentän historiaan sekä Nummelan asujaimistoon.

alue_demokratia: 

Kirkkopyhä ja lähetystilaisuus

Tilaisuus järjestetään Lohjan Pyhän Laurin kirkossa 28.5. Kello 10.00 alkaa messu (liturgina Heini Nikander, saarna Anna-Maija Lakomaa). Messu on kuultavissa Radio Dein kanavalla 107.2. Kolehti kerätään Sansan SAT-7 Kids -työlle.

Messun jälkeen on kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Sansan vapaaehtoinen aluetyöntekijä Päivi Leino esittelee Sansan toimintaa ja kertoo Medialähetyksen Kiinan työstä ja SAT-7 Kids -ohjelmista. Leino esittää maailmalla suurta huomiota saaneen ja tsunamin tavoin leviävän Myriamin tarina -videon.

Tilaisuuksissa ovat mukana Sansan entiset lähetystyöntekijät Erkki ja Paula Pennanen sekä muita Sansan paikallisia vapaaehtoisia. Paula toimi 80-luvulla lähettinä Jugoslaviassa. Yhdessä Pennaset toimivat 90-luvulla lähetystyöntekijöinä itsenäistymisen jälkimainingeissa taistelevassa Kroatiassa.

Vuonna 1973 perustettu Sansa on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä. Sansa vie Raamatun sanaa radioaalloilla, television, internetin ja mobiiliviestinten välityksellä saavuttamattomille kansoille. Ohjelmat tukevat myös vaikeissa oloissa eläviä kristittyjä. Televisio, radio ja älypuhelin ovat voimavälineitä, jotka muuttavat maailmaa, yksi sydän kerrallaan.

-Näkymme on alusta asti ollut, että evankeliumi kuuluu kaikille kaikkialla. Maailmassa on yhä satoja miljoonia ihmisiä, jotka voivat kuulla evankeliumin vain mediasta. Työmme jatkuu, jotta näky saavuttaisi täyttymyksensä, kertoo Sansan toiminnanjohtaja Juha Auvinen.

alue_demokratia: 

Suomalaisten yritysten johtajat mittasivat hallitustyötaitonsa 20. kerran Tampereella

Nyt HHJ-tutkinnon hyväksytysti suorittaneita on Suomessa yhteensä 3 059.

-Tämän kevään tutkinto oli 20. ja kaikissa niissä paras saavutettu pistemäärä on 59, johon on yhteensä yltänyt kahdeksan henkilöä. Vieläkään kukaan ei ole saavuttanut 60 pistettä eli vastannut kaikkiin monivalintakysymyksiin oikein. Tänä keväänä peräti viisi henkilöä sai 59 pistettä, HHJ-rehtori Juha Koski onnittelee.

Länsi-Uudenmaan kauppakamarin HHJ-kurssilta seitsemän osallistujaa suoritti tutkinnon ja saavutti erinomaisen pistemäärän - kahdella oli 58 pistettä, yhdelllä 57 ja yhdellä 55.

Hyväksytty hallituksen jäsen -koulutuskokonaisuus on erittäin hyvä tapa lähteä tarkastelemaan oman yrityksen toimintaa onpa roolina omistaja, hallituksen jäsen, johtoryhmä tai toimitusjohtaja.

-Liian monelta hyvinkin toimivalta yritykseltä puuttuu juuri se kriittinen tarkastelu, mikä herää viimeistään tämän koulutuksen kautta. Suosittelen lämpimästi. Hyviä kontakteja, keskustelua ja erinomaisia luennoitsijoita. Lisäksi järjestelyt toimivat hyvin, VMP Varamiespalvelun yrittäjä Markus Sippo Länsi-Uudenmaan kauppakamarialueelta kommentoi.

Tammisaaren Energia Oy:n toimitusjohtajan Frank Hoverfeltin mielestä kurssi antaa hyvän kokonaiskuvan hallitustyöstä ja hallituksen tehtävistä ja vastuista ja hän aikoo suositella HHJ-kurssia ja tutkintoa hallituksen jäsenille.

Karjaan Puhelimen tekninen johtaja Patrik Gustafsson mielestä kurssi antaa hyvän perustan hallitustyöskentelylle sekä juridiselta näkökulmalta että konkreettisten ja hyväksi havaittujen niksien osalta. Kurssi antaa myös mahdollisuuden verkostoitumiseen.

-Kokemuksena kurssi oli laadukas ja käytännönläheinen. Omalta osaltani kokonaisuuden kruunasi se tosiasia, että kurssi järjestettiin täällä paikallisesti. Voisin jopa sanoa, että se oli syy siihen että tartuin tilaisuuteen osallistua” 

Yrityksen hallitustyöskentelyn osaamista mittaavaan kevään 2017 HHJ-tutkintoon ilmoittautui jopa 339 henkilöä, joista 291 palautti ennakkotehtävät. Ennakkotehtävät hyväksytysti suoritti 289 henkilöä, jotka saivat kutsun tutkintopäivään. Tutkintopäivään osallistui niin ikään ennätysmäärä eli 282 henkilöä. Tutkinnon suoritti hyväksytysti 249 henkilöä.

Länsi-Uudenmaan kauppakamarin HHJ:n osallistujista seuraavat henkilöt suorittivat HHj-tutkinnon onnistuneesti: Frank Hoverfelt, Raasepori, Patrik Gustafsson Raasepori, Markus Larkimo, Raasepori, Nina Markkanen, Espoo, Janne Planting Lohja, Markus Sippo, Lohja ja Tove Sjöberg, Raasepori.

HHJ-tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ-nimitystä. Ennen kuin tutkintoon voi osallistua, pitää suorittaa HHJ-kurssi. Länsi-Uudenmaan kauppakamari järjestää kaksi HHj-kurssia vuodessa. 

alue_demokratia: 

Lapset pomppivat 100 pomppua 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

DSC_4297.JPG

 Touhulassa pompittiin 100-vuotiaalle Suomelle.  

 

Touhula-päiväkotiperhe haastoi valtakunnallisesti yhdessä olympiajoukkueen kanssa kaikki Suomen päiväkodit pomppimaan 100 pomppua päivässä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi osana Unelmien liikuntapäivää 10.5. Päivän aikana Touhulan päiväkodit kokoontuivat eri puolella Suomea pomppimaan pienien ja vähän isompienkin tapahtumien puitteissa, niin myös Lohjalla.

-Luulen, että pomppuja tulee lähemmäs tuhat, kun jotkut lapset ovat kertoneet pomppineensa 300 pomppua jo matkalla päiväkotiin, naurahtaa Lohjan Vappulassa sijaitsevan Touhula Vappulan johtaja Riikka Paakeli-Tamminen.

Päiväkodissa pompittiin musiikin tahtiin, temmellettiin temppuradalla ja nautittiin päälle mehua urheilujuomaksi. Mukaan oli haastettu myös Niksulan päiväkoti. Sen lapset saapuivat pomppimaan yhdessä Touhulan väen kanssa. Mukana oli myös ryhmä Vieremän päiväkodin lapsia.

Yksi pomppijoista oli Aleksi Johansson Vieremän päiväkodista.

-Pomppiminen on kivaa, koska kengurutkin pomppivat. Pompin kotonakin ja tykkään leikkiä palomiestä. Isona haluaisin olla poliisi, Johansson kertoo.

Pomppiminen ei lopu tähän, vaan se kulkee mukana päiväkotien arjessa.

-Pompputeema aloitettiin jo vappujuhlissa ja 100 pomppua elävät mukana koko vuoden. Pomppulaulua on ehditty jo laulaa paljon. Vappuna esimerkiksi pompittiin kaasupalloja katosta. Pomppiminen innostaa lapsia. Se on myös loistava keino opettaa matematiikkaa. Leikin ja ilon kautta mennään, Paakeli-Tamminen kertoo.

Hänen mielestään on tärkeää, että Suomen juhlavuosi tuodaan esille myös lapsille. Aihetta on käsitelty päiväkodissa etenkin isompien lasten kanssa.

-Olemme puhuneet Suomen syntymäpäivästä ja siitä, mitä se tarkoittaa, Paakeli-Tamminen sanoo.

DSC_4338.JPG

Aleksi Johanssonin mielestä pomppiminen on kivaa, koska kengurutkin pomppivat.  

 

Lapsia innostetaan liikkumaan

Touhulan ja olympiajoukkueen yhteistyön tarkoituksena on kehittää yhdessä innostavia sisältöjä päiväkotien arkeen jokapäiväisen liikunnan lisäämiseksi lapsille. Samalla syntyy uusia innovatiivisia sisältöjä koko suomalaisen liikunnallisen varhaiskasvatuksen edistämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia lasten terveyteen, kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

-Ennen murrosikää suoritetut 100 pomppua päivässä auttavat ehkäisemään osteoporoosin lähes kokonaan, kertoo urheilulääkäri- ja valmentaja Harri Hakkarainen.

Touhula-päiväkodeissa panostetaan liikuntaan. Lohjalle Touhula aukesi viime elokuussa. Paakeli-Tamminen kertoo, että syksylle on vielä vapaita päiväkotipaikkoja.

 DSC_4322.JPG

Viola Palenius (vas) pomppimassa Nea Rokkasen kanssa.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta