Yhteiskunta

Mainos

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki tukee vihtiläisten palokuntien nuorisotoimintaa

vpk.jpg

Joakim Wallenius (vas), Noora Kallela, Ville Karmavuo, Mika Riipi ja Tuomo Paaso.

 

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki antaa voittovaroistaan lahjoitukset Nummelan, Vihdin ja Vihtijärven VPK:ien nuoriso-osastoille. Kukin nuoriso-osasto saa 1 000 euroa käytettäväksi varusteiden ja suojavaatteiden hankintaan.

-Länsi-Uudenmaan Säästöpankki lahjoittaa vuosittain osan voitostaan toimialueen paikkakunnilla yleishyödyllisiin tarkoituksiin, osa voitosta jää omiin varoihin lakisääteisen vakavaraisuuden ylläpitämiseen ja osalla maksetaan veroja, kertoo pankinjohtaja Tuomo Paaso Länsi-Uudenmaan Säästöpankin Nummelan konttorista.

Vihtijärven VPK:lla on varhaisnuorten toiminnassa mukana 7-10-vuotiaita tyttöjä ja poikia sekä varsinainen nuoriso-osasto 11-16-vuotiaille.

-Meillä käy noin 20 nuorta torstaisin harjoittelemassa palokuntalaistaitoja, kertoo vuoden alusta nuoriso-osaston johtajana aloittanut Noora Kallela.

Vihdin VPK:n nuoriso-osaston harjoituksissa käy 25 nuorta, joiden ikä vaihtelee 10-17 vuoden välillä.

-Osaston toiminnan tarkoituksena on innostaa nuoria harjaantumaan palokuntalaisiksi ja kehittymään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, kertoo nuoriso-osaston johtaja Ville Karmavuo.

Nummelan VPK järjestää joka toinen torstai 8-17-vuotiaille tytöille ja pojille palo- ja pelastustoimintaharjoituksia. Vanhemmat nuoret voivat toimia myös apukouluttajina ja 16-vuotiaat saavat osallistua jo miehistön harjoituksiinkin.

-Nuoriso-osastotoiminta opettaa terveitä arvoja ja antaa uusia elämyksiä ja unohtamattomia kokemuksia, joita saa niin harjoituksissa, leireillä, kilpailuissa kuin tutustumiskäynneilläkin, toteaa nuoriso-osaston kouluttajana toimiva Joakim Wallenius.

Kaikilla kolmella VPK:n nuoriso-osastoilla on tarvetta uusille varusteille. Länsi-Uudenmaan Säästöpankilta saatava lahjoitukset käytetään uusien suojavarusteiden, kuten haalareiden, hanskojen ja kypärien hankintaan. kertoo Kallela.

-Olin iloisesti yllättynyt, kun Säästöpankista soitettiin ja kerrottiin, että saamme nuoriso-osaston toimintaa tukevan lahjoituksen, iloitsee Kallela.

vpk2.jpg

Tuomo Paaso ja Noora Kallela.

alue_demokratia: 

Kummilapsi maailman toiselta puolelta

kummi.jpgLohjalaistuvat Maria ja Ismo Grönberg matkustivat Perun Andeille tutustumaan 10-vuotiaaseen kummityttöönsä. World Visionin kautta he voivat auttaa koko yhteisöä.

 

Maria ja Ismo Grönberg sekä kummilapsi Maryori. (Kuva: Sara Pihlaja)

Maria ja Ismo Grönberg matkustivat huhtikuussa Peruun tapaamaan kummilastaan Maryoria. Omakustanteiselle World Visionin järjestämälle kummimatkalle osallistui reilut 20 kummia. Tapaaminen oli lämmin kokemus puolin ja toisin. Tapaamisessa kummit ja kummilapset tutustuivat toisiinsa pelien ja leikkien avulla, sekä keskustellen tulkkien välityksellä.

-Ensimmäisestä halauksesta lähtien oli tunne kuin Maryori olisi sukulaislapsi, jota emme ole nähneet pitkään aikaan, Maria Grönberg kertoo.

-Maryori oli innoissaan ja kysyi esimerkiksi, tykkäänkö olla hänen kumminsa ja olenko onnellinen nyt, kun olen nähnyt hänet. Sanoin kyllä, olen iloinen ja onnellinen päästessäni tapaamaan hänet ja huomatessani, kuinka hyväkäytöksinen ja toimelias tyttö hän on. Maryorin äiti kertoi ylpeänä tytön pärjäävän koulussakin vuosivuodelta paremmin. Matematiikassa ja viestinnässä hän on luokkansa priimus. Tapaaminen lähensi ystävyyttämme ja luulenpa, että jatkossa on helpompaa keksiä aiheita kirjeisiin, Maria Grönberg kertoo.

-Olin tehnyt Maryorille tuliaisiksi leikekirjan Suomesta ja neljästä vuodenajasta. Kirjaa katseltuamme hän ihasteli tykkylumisia maisemakuvia ja sanoi rakastavansa Suomea entistä enemmän ja kertoi, että sitten kun hän on lääkäri ja rahaa on enemmän, hän ottaa äitinsä mukaan ja he tulevat Suomeen käymään. Eli haaveita ja hyviä tavoitteita tytöllä löytyy ja me tietysti toivomme, että vähintäänkin tuo ammattihaave toteutuu, mielellään molemmat, hän jatkaa.

Tuliaisiksi he veivät myös mm. Suomen luontoliiton t-paidat kaikille perheen lapsille sekä maailman kartalla varustetun kirjoitusalustan sekä maapalloa esittävän pallon, joka pääsikin heti käyttöön.

-Tutkailimme kartasta etäisyyttä toisistamme ja sitä, kuinka kummien matka eteni heidän luokseen; tyttö oli ihmeissään. Tiesimme, että Maryori pitää lentopallosta kuten mekin aikoinamme, joten pitihän siellä porukalla lentopalloakin pelata, kertoo Maria Grönberg.

Päivä oli myös kummilasten vanhempien mieleen. Matkalla yhteiseen lounastilaisuuteen kummit lauloivat suomalaisia ja kummilapset sekä heidän vanhempansa perulaisia lastenlauluja vuorotellen. Matkan päättyessä etupenkillä istunut, noin 5-vuotias poika julisti laulukilpailun päättyneen 8-6 perulaisten hyväksi.

-Tapaamisen lopuksi eräs äiti sanoi, että olipa hieno päivä, koska lauloimme yhdessä, meillä oli mukavia yhteisiä leikkimielisiä kilpailuja ja lisäksi he pääsivät vielä autonkin kyytiin. Aina ei tule ajateltua, että meidän elämässä pieni arkipäivän tapahtuma, kuten autokyyti, voi jossakin nostattaa osaltaan fiiliksen hienosta päivästä, Maria Grönberg pohtii.

 

Jo yli kymmenen vuotta kummina

Alun perin Maria Grönberg kuuli kummitoiminnasta työkaveriltaan. Nyt Grönbergeillä on kokemusta kummina olosta jo yli kymmenen vuoden ajalta. Kolme vuotta sitten he vierailivat ensimmäisen, Kenian maaseudulla asuvan Silas-nimisen kummipoikansa luona. Matka oli vaikuttava.

-Oma lapsuuteni oli kohtalaisen vaatimatonta, kuten siihen aikaan oli melko tavallista. Elimme vain yhden vanhemman tuloilla ja kasvoimme puurolla ja keitoilla. Nähtyäni olosuhteet, joissa kummilapsemme asuvat, huomasin että olenkin elänyt lapsuudessani rikasta elämää. Lämmin koti, oma sänky, puhdas vesi, täysi vatsa ja kouluun pääsy olivat näitä rikkauksia, kertoo Maria Grönberg.

Kummius tuntui niin merkitykselliseltä, että Grönbergit halusivat toiseksi kummilapseksi juuri Maryorin Perusta. Kun Silas kasvoi aikuiseksi, ottivat he Keniasta seuraavan kummilapsen Boniface-pojan ja Sri Lankasta Inesh-pojan.

-Lapselle on hyvin merkittävää, kun hän tietää, että kaukana Suomessa on joku, joka välittää juuri hänen elämästään, sanoo Maria Grönberg.

Kummina voi halutessaan olla kirjeenvaihdossa kummilapsensa kanssa jolloin World Visionin vapaaehtoiset kääntävät tarvittaessa suomenkieliset kirjeet lapsen käyttämälle kielelle. Kirjeiden ohessa voi myös lähettää lapselle jotain pientä, esimerkiksi koulutarvikkeita, joista on pulaa köyhillä alueilla.

Kummin kuukausilahjoitus on muutaman kympin kuukaudessa ja sillä tuetaan koko yhteisön lämää. Halutessaan kummilapsen perheelle voi lahjoittaa joka toinen vuosi suuremman summan.

Esimerkiksi 100 eurolla saa kehitysmaissa vasikan tai useamman vuohen sekä lisäksi ruokatäydennystä. World Vision selvittää, mitä kyseinen perhe tarvitsee ja hankinnat perheelle tehdään heidän tarpeidensa mukaisesti. Kummille ilmoitetaan valokuvan kera, mitä rahalla on hankittu.

-Pidämme itseämme etuoikeutettuina, kun olemme syntyneet Suomeen. Voidessamme ilahduttaa tukea tarvitsevia lapsia tai vanhuksia pienillä teoillamme, olemme halukkaita sen tekemään ja kummimatkamme jatkuvat Suomesta kirjeiden välityksellä kummilapsillemme kehitysaluekohteisiin.
machu.jpg

Perun matkallaan Grönbergit tutustuivat mm. Machu Picchuun. 

 

Apua koko yhteisölle

Kun Suomen World Vision aloitti työn Ayacuchon alueella Perussa vuonna 2008, suuri osa alueen lapsista oli aliravittuja ja kärsi anemiasta ja ripulista. Lapsilla oli myös heikot oppimisvalmiudet, eivätkä he oppineet koulussa välttämättä edes lukemaan. Lasten elämää varjosti väkivalta, jota he kohtasivat kotona, kaduilla ja kouluissa.

-World Visionin tarkoitus on auttaa koko yhteisöä kautta linjan mm. ravitsemuksen,

varhaiskasvatuksen, koulutuksen, yrittäjyyden ja terveyden- sekä vesihuollon kautta. Samalla tuemme myös yhtä lasta tuntemaan itsensä hyväksytyksi ja tärkeäksi. Yksi meidän euromme on köyhällä alueella puolet perheen päivän palkasta, Maria Grönberg kertoo.

-Esimerkiksi Keniaan tehtiin vedenjakojärjestelmä ja vedettiin 160 kilometriä vesijohtoa. Nyt lapset pääsevät kouluun, eikä heidän tarvitse osallistua vedenhakuun. Vettä kannetaan kanistereilla kymmenenkin kilometrin päästä, kertoo Ismo Grönberg.

Lasten terveys on kohentunut, kun perheet tietävät, millaista ruokaa lapset tarvitsevat kasvaakseen terveinä. Hygienia ja lasten terveyspalvelut ovat parantuneet. Opettajat ja vanhemmat osaavat tukea lasten sosiaalisia ja motorisia taitoja pelien, leikkien ja kertomuksien kautta. Hellyydestä on tullut osa monien perheiden arkea, kun vanhemmat ovat oppineet, mikä merkitys kannustamisella on lasten kasvulle.

alue_demokratia: 

Mitä kuuluu kirjastolle?

DSC_0039_0.jpg

Lastenkirjojen lainaus on lisääntynyt koulu- ja päiväkotiyhteistyön myötä.

 

Lohjan kaupunginkirjastosta lainattiin aineistoa viime vuonna yhteensä 775 603 kertaa, joten lainausmäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Laskua edellisen vuoden lainaukseen oli 0,70 % eli 5 476 kpl. Lainausten määrä nousi etenkin Mäntynummen kirjastossa (18,26 %) omatoimikirjastotoiminnan aloittamisen ansiosta.

Kirjojen lainaus on lisääntynyt hieman. Kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen arvelee sen johtuvan mahdollisesti siitä, että kirjallisuus on nykyään mediassa esillä aiempaa enemmän. Aikuisten kaunokirjoista ruotsin- ja muunkielisten kirjojen lainaus on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Ilahduttavaa on myös se, että lasten kirjojen lainaus on lisääntynyt. Lasten kaunokirjojen lainaus lisääntyi 1,02 % ja tietokirjojen 11,04 %.

-Olemme tehneet paljon yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa, Turunen kertoo tyytyväisenä.

Av-aineiston lainaus sen sijaan väheni. Esimerkiksi DVD ja Blu-ray-levyjen lainaus väheni, mutta äänikirjojen ja kielikurssien lainaus kasvoi.

 

Vuoden 2016 lukuja

Kirjastokäyntien määrä Lohjan kirjastoissa oli viime vuonna 356 118, mikä on 1,9 % edellisvuotta vähemmän. Mäntynummen kirjaston kävijämäärässä kuitenkin kasvoi 24,8 %. Seutulainojen määrä Lohjan, Vihdin ja Karkkilan kirjastojen välillä oli 20 775 kpl, se lisääntyi 88%. Tähän ovat vaikuttaneet sekä varausmaksujen poisto että yhteiset varausjonot. Kirjat kotiin -palvelun piirissä oli vuoden lopussa 18 asiakasta.

-Se on hyvä palvelu. Parhaimmillaan meillä on ollut vajaa 30 asiakasta. Toimitamme kirjoja asiakkaille Lohjan keskustan alueella, jos he haluavat lukea, mutta eivät itse pysty tulemaan kirjastoon, Turunen kertoo.

Kirjastoaineistoa hankittiin vuonna 2016 yht. 17 369 ja poistoja tehtiin 17 094 kpl. Kokoelman suuruus oli vuoden lopussa 333 838. Sanomalehtiä tilattiin kirjastoihin yhteensä 73 ja

aikakauslehtiä 476 vuosikertaa. Kirjaston e-kirjakokoelma käsittää 398 teosta. E-kirjoja lainattiin 1 797 kertaa. EPress-lehtitietokannan käyttökertoja oli 14 675. E-aineistojen käyttö lisääntyi vuoden 2016 aikana.

 

Tapahtumia ja muuta ohjelmaa

Vuoteen 2016 mahtui monenlaista. Kulttuuripolku-toimintaa kehittämään saatiin vuoden alusta pedagogisen informaatikon toimi, johon palkattiin Melina Aremaa. Tapahtumia kirjastoissa järjestettiin 322. Niihin osallistui 7 973 henkeä. Tapahtumia järjestettiin mm. kirjaston 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lasten tapahtumia järjestettiin kirjastoissa 254 kertaa ja niihin osallistui 4 038 henkeä.

Kirjastossa järjestettiin myös runsaasti kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta, konsertteja, kirjailijavierailuja, lukupiiri, tietotekniikan opetusta sekä kirjavinkkausta esikoululaisille, ala- ja yläkoululaisille sekä opiskelijoille Kulttuuripolku-ohjelman mukaisesti. Lisäksi pidettiin satutunteja, joille osallistui 1 465 lasta.

Kirjastojen tiloja vuokrattiin yhdistyksille ja muille toimijoille. Pääkirjaston tiloja vuokrattiin 422 kertaa, tilaisuuksissa kävi 5 866 henkilöä. Kirjastoissa järjestettiin myös 61 näyttelyä.

DSC_0031.jpg

Kirjastossa riittää luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Koko aineiston suuruus oli vuoden lopussa 333 838 kappaletta.

 

Muutoksia ja uusia asioita

Kirjastoista olohuoneita -hanketta on jatkettu vuoden 2016 aikana. Kaupungin asiakaspalvelupistetoiminta laajeni Saukkolan ja Karjalohjan kirjastojen lisäksi myös Virkkalan ja Sammatin kirjastoihin.

Lukki-kirjastot valmistelivat vuoden 2016 aikana uutta asiakasliittymää, Lukki-Finnaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamana. Palvelu otettiin käyttöön viime kuussa.

-Siitä on saatu hyvää palautetta sekä kehitysehdotuksia. Etenkin siitä on pidetty, että aineiston saatavuustiedot näkee helposti, kertoo Turunen.

Kirjasto oli mukana myös sivistyskeskuksen monitoimijatalohankkeessa. Mäntynummen monitoimijatalossa kirjasto avattiin omatoimikirjastona helmikuun alussa. Omatoimiratkaisusta on saatu asiakkailta hyvää palautetta. Kirjaston aukioloaikaa lisättiin itsepalvelun avulla 44 tuntia viikossa. Palveluaika säilyi entisellä tasolla, 28 tuntia viikossa. Tämän vuoden puolella omatoimikirjasto avattiin myös Karjalohjalle.

-Lisäksi Pusulassa on tarkoitus avata omatoimikirjasto tämän vuoden aikana, Turunen kertoo.

Kirjastossa laadittiin viime vuonna myös kaupunginvaltuuston edellyttämä kirjaston kolmen palvelutason kehittämissuunnitelma. Sen mukaan kirjastoverkko säilyy ja laajenee uudentyyppisillä monitoimijatalojen kirjastoilla.

-Pohdimme myös sitä, mitä kirjasto voi osaltaan tuoda kaupungin hyvinvointipuolelle esimerkiksi ikäihmisten palveluihin, Turunen toteaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirastolta saatiin kirjaston hankkeisiin vuoden 2016 aikana avustusta yhteensä 49 700 €, josta Lukki-kirjastojen (Karkkila, Lohja, Vihti) hankkeisiin oli käytettävänä 37 200 €.

 

Juhlavuoden tapahtumia

Lukki-kirjastot järjestävät tänä vuonna monenlaista ohjelmaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Kirjailija Kaari Utrio esiintyy aiheesta Rääsyistä rikkauksiin Karkkilan kaupunginkirjastossa 6.9. klo 18.00, Lohjan pääkirjastossa 7.9. klo 18.00 ja Vihdin pääkirjastossa Nummelassa 13.9. klo 18.00.

Kirjallisuusseminaari pidetään 10.6. Kanneljärven opistolla. Mukana ovat Torsti Salonen, Hannu Mäkelä, Johanna Tuomola, Aki Ollikainen, Karoliina Kantelinen ja ohjelmaryhmä Sananjalka.

alue_demokratia: 

Seniorilaulajista mittaa Päiväkummussa

seppo.jpg

Viime vuoden voittaja seniorilaulajamestari Seppo Niemi Sastamalasta.

 

Montteeri Oy:n perinteisen Seniorilaulaja SM-kilpailun alkukarsinnat järjestetään Kylpylähotelli Päiväkummussa 12.-13.5. Tänä vuonna Seniorilaulajamestari valitaan jo 24. kerran. Kilpailuun saavat osallistua kaikki yli 50 vuotiaat laulajat ympäri maan ja onpa alkukarsinnat järjestetty vuosittan myös ruotsinsuomalaisille.

Jo yksi alkuerä on takana ja siitä selvisi 9 laulajaa niin ikään Karjalohjan Päiväkummussa lokakuussa järjestettävään semifinaaliin. Kaikkiaan paikasta finaalissa tulee kilpailemaan 40-50 lukuisissa alkukarsinnoissa valikoitunutta seniorilaulajaa. Finaaliin tuomaristo valitsee n. 15 parasta. Kilpailussa on neljä sarjaa; 50+, 60+, 70+ sekä duot. Suomen mestari voi olla mistä sarjasta tahansa. Kilpailijat esittävät kaksi ennalta valitsemaansa laulua annetulta listalta. Laulajia säestää Arto Rannan orkesteri.

Kaikki Seniorilaulaja SM-osakilpailut sekä finaali televisioidaan. Osallistujia myös haastatellaan aina ensimmäisistä karsintakisoista lähtien myöhempiä tv-lähetyksiä varten. Lisätietoja kisasta ja ilmoittautumiset: www.montteeri.fi

alue_demokratia: 

Seurakunnat tutuksi Koululaisvaelluksella

kierros4.jpg

Isä Kalevi kertoo Lehmijärven koulun oppilaille ortodoksiseurakunnasta. Erkka Etelämäki, Mikko Vierto, Eerik Myllykoski ja Oskari Harja täyttävät tehtävävihkoja, joita hyödynnetään vielä myöhemmin koulussa.

 

Lohjalla järjestettiin viime viikolla peruskoulujen viidesluokkalaisille mahdollisuus tutustua kuuteen kaupungissa toimivaan kristilliseen seurakuntaan. Koululaisvaellus järjestettiin nyt kolmatta kertaa ja mukana oli oppilaita Tytyrin, Ojamon, Lehmijärven ja Asemanpellon kouluista. Seurakuntakierroksen järjestivät Lohjan ekumeeniset naiset yhdessä koulujen kanssa. Vierailukohteina olivat evankelisluterilainen seurakunta, ortodoksinen seurakunta, vapaaseurakunta, helluntaiseurakunta, lähetysseurakunta ja adventtiseurakunta.

-Palaute tapahtumasta on ollut hyvää ja samat koulut ovat lähettäneet oppilaitaan yhä uudelleen kierrokselle. Olemme nähneet, että kierros kiinnostaa oppilaita ja he kyselevätkin asioita, kertoo Tarja Dejanova Lohjan adventtiseurakunnasta.

-Koululaiskierrokset aloitettiin, koska oli tunne, että nykyajan koululaiset tietävät aika vähän oman paikkakunnan kristillisestä toiminnasta. Monelle aikuisellekin tulee yllätyksenä, kuinka monta eri seurakuntaa Lohjalla on. Haluamme myös kertoa kristinuskon perusasioista. Vaikka seurakuntia on monta, niillä on paljon yhteistä, Dejanova kertoo.

-Uudessa opetussuunnitelmassa puhutaan ilmiöpohjaisesta oppimisesta, jossa ei vain istuta luokissa, vaan lähdetään liikkeelle. Koululaisvaellus sopii siihen hyvin, Dejanova jatkaa.

-Olemme sydämestämme mukana tässä. En tiedä, onko kukaan näistä lapsista käynyt ennen vapaaseurakunnassa. On avartavaa käydä paikan päällä katsomassa, kommentoi Liisa Borelius Lohjan vapaaseurakunnasta.

kierros1.jpg

Lehmijärven koulun oppilaat  Roosa Lehti, Mariette Hietala, Tuuli Lindblom, Oskari Harja ja Eerik Myllykoski ratkovat tehtävää Lohjan adventtiseurakunnassa.

 

Omat juuret tutuiksi

Koululaisvaelluksella on historiallinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuutensa. Sen avulla on tarkoitus lisäksi tuoda oppilaille tutuksi paikallisia seurakuntia.

-Harvempi lapsi tietää, että on muitakin seurakuntia kuin evankelisluterilainen. Se on maailmanlaajuisesti pieni seurakunta, vaikka onkin Suomen suurin. Monikulttuurisessa maailmassa on myös tärkeää tiedostaa omat juurensa. Se antaa pohjan, jonka kautta voi lähteä tutustumaan muihinkin kulttuureihin, sanoo seurakuntapastori Jenni Pesola Lohjan evankelisluterilaisesta seurakunnasta.

-Koululaisvaellus tukee koulujen uskonnon opetusta, ja toiminnallisuuden kautta asiat jäävät helpommin mieleen, Pesola jatkaa.

-Meillä ihmisillä on usein ennakkoluuloja ja -asenteita sellaisia asioita kohtaan, joita emme tunne. Vaelluksella haluamme antaa koululaisille ensikäden tietoa ja omakohtaisen kokemuksen, jonka kautta eri seurakunnat ja niiden edustama maailmankatsomus tulevat tutuiksi, ja siten vähentää ennakkoluuloja, Dejanova sanoo.

Seurakuntakierroksella käsiteltiin mm. Pyhää Lauria, urkujen toimintaa, kirkon seinämaalauksia, eri kastamistapoja, kristillisiä symboleja, ristin merkitystä, luomista, Raamattua, evankeliumia, Pyhää Kolminaisuutta ja ortodoksien pääsiäistervehdystä.

Seurakuntakierros sai kiitosta myös oppilaiden taholta. Mukana kierroksella olivat Lehmijärven koulun oppilaat Emmi Kaven ja Milla Lankinen.

-Oli mielenkiintoista tulla kierrokselle. On kiva oppia uutta, kommentoi Kaven.

-Monet asiat olivat tuttuja koulusta, mutta esimerkiksi ristin merkityksestä ei ole puhuttu koulussa, toteaa Lankinen.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto valitsi koululaisvaelluksen vuoden ekumeeniseksi teoksi vuonna 2015. Koululaisvaellusten suunnittelu on tuonut eri seurakuntia ja niiden toimijoita lähemmäs toisiaan.

-Tapahtuman järjestäminen on seurakuntien välistä yhteistyötä meille järjestäjillekin. Olemme miettineet, mahdetaanko muualla Suomessa järjestää vastaavaa, Pesola pohtii.

kierros3.jpg

Milla Lankinen (vas) ja Emmi Kaven pitivät seurakuntakierrosta mielenkiintoisena.

alue_demokratia: 

Vaarallinen jäte ja metalliromu turvallisesti talteen

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun vaarallisen jätteen keräysauto Otto ja metalliromua vastaanottava Romulus ovat perinteisillä kevätkierroksillaan Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Autoilla on yli 120 pysähdyspaikkaa eri puolilla Länsi- ja Itä-Uuttamaata. Autot käyvät pysäkeillään iltaisin kello 16 jälkeen. Mitään jätettä ei saa jättää keräyspaikoille etukäteen.

Vaarallista jätettä ovat esimerkiksi jäteöljy, maalit, liimat, lakat, liuottimet, torjunta-aineet, akut ja energiansäästölamput. Romuluksen kyytiin kelpaavat mm. polkupyörät, pellin palat, kuivat ja tyhjät maalipurkit, puulämmitteiset kiukaat sekä muu isokokoinen metalliromu. 

Keräys on maksuton kotitalouksille. Vaarallista jätettä ja metalliromua vastaanotetaan maksutta myös Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun jäteasemilla niiden aukioloaikoina.

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelun kiertävät vaarallisen jätteen ja metalliromun keräykset tuottivat keväällä 2016 yhteensä yli 32 000 kiloa vaarallisia jätteitä ja yli 54 000 kiloa metallia.

Otto- ja Romulus-kierroksen aikataulut ja pysähdyspaikat löytyvät tuoreesta Roskis-lehdestä, Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja verkkosivuilta www.rosknroll.fi. Lisätietoa ja ohjeita saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta 020 637 7000. 

alue_demokratia: 

Nuorisovaltuusto Siuntioon

Siuntioon ollaan perustamassa nuorisovaltuustoa. Uusi kuntalaki tulee voimaan kesällä 2017. Se edellyttää kunnallisten nuorten vaikuttajaryhmien perustamista jokaiseen kuntaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien takaamiseksi. Aikaisemmin kuntien on täytynyt ottaa kunnan nuorten näkemyksiä huomioon nuorisolain 8§:n perusteella sekä koulujen oppilaskuntien kautta. Uuden lain ja nuorisovaltuuston myötä, nuoret pääsevät vaikuttamaan yhä laajemmin omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Nuorisovaltuuston perustaminen on käynnistynyt kunnan hallinnossa ja nyt on aika koota kunnan nuoret mukaan suunnittelemaan sopivaa nuorisovaltuustomallia ja ideoimaan, mihin asioihin nuoret lähtevät Siuntiossa vaikuttamaan. Nuoret kutsutaan Walkers-nuorisotilalle 4.5. kello 18.00-20.00 ideointi-iltaan suunnittelemaan nuorisovaltuuston mallia ja vaikuttamisen kohteita. Ideointi-illan jälkeen kootaan perustamistyöryhmä, joka lähtee kirjoittamaan nuorisovaltuuston toimintasääntöjä ja viemään perustamistyötä eteenpäin. Ennen perustamistyötä nuorten ja kunnan aikuisten näkemyksiä nuorten vaikuttamisesta kartoitetaan sähköisellä lomakkeella. Taustakartoituksen tuloksia käytetään hyödyksi nuorisovaltuuston mallin ja vaikuttamisen kohteiden suunnittelussa. Linkki lomakkeeseen: http://bit.ly/2c9x5Y5.

https://www.facebook.com/SiuntionNuorisovaltuusto/?ref=bookmarks

alue_demokratia: 

Espoon, Kirkkonummen, Lohjan ja Hyvinkään pohjavesialueiden luokituksia ja rajoja tarkistettu

Uudenmaan ELY-keskus käy tänä ja ensi vuonna läpi kaikkien Uudenmaan kuntien pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset. Ensimmäisenä työ on valmistunut Espoon, Kirkkonummen, Lohjan ja Hyvinkään osalta. Tarkistus perustuu lakimuutokseen.

Jatkossa pohjavesiluokka 1 tarkoittaa vedenhankintaa varten tärkeää aluetta ja luokka 2 muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa aluetta. Uutena luokkana on merkintä E eli alue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Aikaisemmin pohjavesistä käytettiin luokkia I, II ja III.

E-luokan pohjavesialueilla on ainoastaan informatiivinen arvo, sillä pohjavedestä suoraan riippuvaiset ekosysteemit ovat jo valmiiksi muulla lainsäädännöllä suojeltuja. E-luokittelu helpottaa ja nopeuttaa pohjavesialueille kohdistuvia lupaprosesseja, koska luvan hakijalla on jo etukäteen tiedossa, että hankkeen toteutus tulee vaatimaan vaikutusten arviointia.

ELY-keskus tarkistaa tässä yhteydessä myös pohjavesialueiden rajaukset hydrogeologisen tutkimustiedon perusteella.

Espoon, Kirkkonummen, Lohjan ja Hyvinkään pohjavesialueiden rajaukset ja luokitukset ovat nähtävillä 6.6.2017 asti osoitteessa www.ely-keskus.fi /uusimaa > Ajankohtaista > Kuulutukset sekä kuntien ilmoitustauluilla. Nähtävillä olon aikana on mahdollisuus toimittaa lisätietoa ELY-keskukselle liittyen pohjavesialueiden rajauksiin ja luokituksiin.

alue_demokratia: 

Lohjalaiselle Kari Ruokoselle Perinneradiotoiminnan kunniamaininta

Kari Ruokoselle on myönnetty Suomen Radioamatööriliiton kevätkokouksessa Kouvolassa Perinneradiotoiminnan kunniamaininta. Palkinto on radioputki puisella alustalla.

Kari on suorittanut merkittävän työn entisöidessään käyttökuntoon useita Viestimuseon varastosta Museo Militarian radioamatööriaseman käyttöön siirrettyjä vanhoja radioita. Hänen asiantuntemuksensa ja monipuolinen kielitaitonsa on ollut merkittäväksi avuksi selvitettäessä koti- ja ulkomaisten radiolaitteiden käyttöohjeita ja rakennetta.

alue_demokratia: 

Haja-asutuksen jätevesineuvontaa kohdennetaan jatkossakin herkille alueille

Hajajätevesiviikko 24.-30.4. kannustaa laittamaan jätevesiasiat kuntoon.

neuv.jpg

Neuvoja ja asukas selvittämässä saostuskaivon kuntoa.

 

Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyä koskevan lainsäädännön muutokset ovat pitkän keskustelun jälkeen tulleet voimaan 3.4.2017. Suurin muutos koskee järjestelmien uudistamisen aikataulua. Jatkossa kunnostukset ovat määräaikaan sidottuja vain luokitelluilla pohjavesialueilla sekä 100 metrin etäisyydellä rannasta, joilla siirtymäaikaa jatkettiin 31.10.2019 asti. Puhdistusvaatimus on voimassa muillakin alueilla, mutta jätevesijärjestelmä kunnostetaan viimeistään vasta muun remontin yhteydessä. Uusien säädösten voimaantulon johdosta neuvonnan tilanne on aikaisempiin vuosiin verrattuna selkeämpi, vaikkakin haasteita tuo uudistamisen perustelujen painopisteen siirtyminen yhä enemmän vaikeasti hahmotettaviin jäteveden ympäristövaikutuksiin.

LINKKI-hankkeessa jätevesineuvontaa on alusta asti kohdennettu pilaantumisen kannalta herkille alueille ja näin tehdään myös vuonna 2017. Neuvonta-alueet on valittu yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja ne painottuvat tänä vuonna ranta-alueille. Kyseisten alueiden asukkaita lähestytään kirjeellä, jossa tarjotaan maksutonta kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Käynnillä neuvoja katsoo yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanteen ja antaa neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi. Käynnillä kiinteistönomistaja saa myös kirjallisen arvion järjestelmänsä uudistamistarpeesta sekä kattavan neuvontapaketin. Neuvojat lähtevät kesäkuun alussa liikkeelle Inkoon rannikolla, Karkkilassa Vuotinaisella ja Valkjärvellä sekä Kirkkonummen Vitträskin ja Svartvikin alueilla. Myöhemmin neuvojat siirtyvät mm. Kirkkonummen Långvikiin, Lohjan Nummijärvelle sekä Raaseporin joen valuma-alueelle. Käyntejä tehdään loka-marraskuulle asti ja käyntien aikataulut tarkentuvat hankkeen verkkosivuille www.hajavesi.fi

LINKKI-hanke osallistuu valtakunnalliseen Hajajätevesiviikkoon facebook-kampanjalla. Tätä ympäristöministeriön koordinoimaa teemaviikkoa on vietetty huhtikuun viimeisellä viikolla. Hajajätevesiviikon tarkoituksena on edistää jätevesien hyvää käsittelyä haja-asutusalueilla: lähivedet kiittävät, kun jätevesiasiat laitetaan kuntoon. Viikon aikana tiedotetaan haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn ajankohtaisista aiheista sekä järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri Suomea. LINKKI-hankkeen hajajätevesiviikkoa voi seurata Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Facebookissa (https://www.facebook.com/vesijaymparisto/). Lisätietoa hajajätevesiviikon tapahtumista ja materiaaleista ympäristöministeriön sivulla (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jatevesien_kasittely/Hajajatevesiviikko/Hajajatevesiviikko_24304(28466) ).

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Kartoitus- ja neuvontakäyntejä on toteutettu lähes 6 000 kiinteistöllä vuodesta 2009. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja neuvojina ovat Henri Virkkunen, Hanna Keinänen, Virve Ståhl, Jenny Wikström ja Linnea Skogberg. Neuvojatiimi täydentyy alkukesästä. Jos tarvitset neuvoja haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskien tai haluat pyytää neuvojaa käymään kiinteistölläsi, niin voit olla yhteydessä hankkeen neuvojiin. Heidän yhteystietonsa löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta