Yhteiskunta

Mainos

Specsavers Lohja tukee Lohjan Hope ry:tä

Specsaversin järjestämässä Anna hyvän näön kiertää -kampanjassa viime vuoden lopulla kerättiin suomalaisten vanhoja silmä- ja aurinkolaseja Tansaniaan. Samalla Specsavers lupasi lahjoittaa kampanjavaroja Specsavers-liikkeiden valitsemille kotimaisille hyväntekeväisyyskohteille. Nyt kampanjan päätteeksi Specsavers lahjoittaa kotimaisiin avustuskohteisiin yhteensä yli 15 000 euroa.

Syksyllä käynnissä olleen Anna hyvän näön kiertää -kampanjan aikana suomalaiset saivat tilaisuuden lahjoittaa tarpeettomiksi käyneet silmä- tai aurinkolasinsa apua tarvitseville Tansaniaan. Joulukuun alussa Specsaversin vapaaehtoinen optikkoryhmä matkasi Tansanian Bagamoyoon tekemään näöntarkastuksia ja jakamaan lahjoitettuja laseja niitä tarvitseville paikallisille. Samalla kampanjan avulla kerättiin rahaa kotimaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin.

-Jokaisia lahjoitettuja laseja kohden Specsavers antoi euron paikalliseen hyväntekeväisyyspottiin, joka lopuksi jaettiin tasaisesti koko Suomeen. Kukin Specsavers-liike sai omalla paikkakunnallaan valita hyväntekeväisyyskohteen, jonne lahjoitus ohjataan, kertoo Specsaversin viestintäjohtaja Irene Hernberg.

 

Tukea hyvään tarkoitukseen

Yhteensä kotimaisiin kohteisiin lahjoitettavaan rahapottiin kertyi huimat 15 334 euroa. Specsavers-paikkakuntien avustuskohteet vaihtelivat syöpäyhdistyksistä lastenkoteihin ja urheilujoukkueisiin.

-Kampanjan tarkoitus on tukea apua tarvitsevia sekä kaukana että lähellä. Valittujen hyväntekeväisyyskohteiden ei tarvinnut liittyä näkökykyyn, vaan Specsavers-liikkeet saivat vapaasti valita tukikohteekseen monenlaisia organisaatioita ja aloitteita omilta paikkakunniltaan. Tärkeintä on, että tuettava kohde antaa jotain paikalliselle yhteisölle, kuvailee Hernberg.

spec.jpg

Lohjan liike myönsi tukensa Lohjan Hope ry:lle. Lahjoituksen summa on 600 euroa.

alue_demokratia: 

3 miljoonaa ystävänpäiväkorttia matkaa halki Suomen

Suomessa ystävänpäivänä muistetaan nimenomaan ystäviä, eikä päivää liitetä vahvasti romantiikkaan, kuten monessa muussa maassa. Sähköpostin ja sosiaalisen mediankin aikana paperinen kortti lämmittää mieltä kummasti.

DSC_0056.jpg

Ystävänpäiväkorttivalikoimaa Lohjan Prismassa.

 

Ystävänpäivää vietetään 14.2. Se on 1980-luvulta peräisin oleva epävirallinen juhlapäivä, jota vietetään useissa maissa. Ystävänpäivän vietto vakiintui suomalaiseen kalenteriin 1980-luvun lopulla, kun Suomen Punainen Risti ja Posti kampanjoivat ystävänpäivästä yhdessä. Ystävänpäivä ei ole liputus-, eikä vapaapäivä, mutta moni suomalainen muistaa ystäviään vuosittain sen johdosta.

Perinteisesti ystävänpäivää on pidetty romanttisena rakastavaisten päivänä, mutta Suomessa sillä juhlistetaan kaikenlaista ystävyyttä.

-Ystävänpäivä on Suomessa iloinen ja hyväntuulinen asia, joka koskee kaikkia, eikä vain rakastavaisia. Ehkä se johtuu siitä, ettei meille suomalaisille oikein sovi ylenpalttinen romanttisuus. Minusta Suomen malli on kannustava, pohtii Postin tuotepäällikkö Johanna Rouhe.

-On todella sympaattista, kun esimerkiksi kummit ja mummit muistavat pieniä ystäviään. Aikuiset eivät aina edes tajua, kuinka mukavaa lasten mielestä on saada omaa postia, Rouhe jatkaa.

DSC_0175_1.jpg

Käsintehtyjä kortteja Mintun Kulmassa.

 

Sosiaalinen media ei ole syrjäyttänyt korttia

Ystävänpäivänä voi muistaa niin rakastettua kuin ystäviäkin esimerkiksi kortein, runoin ja erilaisin lahjoin. Posti kuljettaa ystävänpäivän tienoilla noin 3 miljoonaa ystävänpäiväkorttia. Kyseinen aika onkin Postin toiseksi suurin sesonkiaika joulun jälkeen. Kolmantena tulee pääsiäinen.

-Ystävänpäivän korttimäärä on pysynyt jo monen vuoden ajan samalla tasolla. Vaikka kirjeiden lähettäminen on vähentynyt, kortti on henkilökohtainen juttu, joka lämmittää mieltä, eikä sitä haluta korvata. Palkkaamme ystävänpäivän aikaan lisää henkilökuntaakin, tänä vuonna heitä on 150 henkeä, Rouhe kertoo.

Hän kertoo, että useimmiten korttien lähettäjät ovat naisia, mutta löytyy joukosta miehiäkin. Ylipäätään kortteja lähettävät sellaiset ihmiset, jotka ovat muutenkin sosiaalisia ja verkostoituneita.

-Kortteja ei lähetetä vain perinteen vuoksi, vaan korteilla halutaan myös piristää ja yllättää ystäviä. Kortti on tärkeä lisä yhteydenpitoon sen ilahduttavan vaikutuksen vuoksi. Sosiaalinen media on merkittävää arjessa, mutta käsinkosketeltavaa korttia pidetään tervehdyksissä ja onnitteluissa aidompana kuin sähköistä viestiä. Kortti myös pysyy kauemmin esillä ilahduttamassa, kun taas sosiaalisessa mediassa päivitykset vaihtuvat jatkuvasti, Rouhe kertoo.

Ystävänpäiväkorteista löytyy monenlaisia aiheita, kuten söpöjä eläimiä, huumoria ja iloisia talviaiheitakin, koska Suomessa ystävänpäivä osuu lähelle talvilomaa. Kortin voi toki askarrella myös itse.
-Kortissa voi olla esimerkiksi kuva, joka merkitsee ystävyksille jotain erityistä, vaikka kyseessä ei olisikaan varsinainen ystävänpäiväkortti, Rouhe toteaa.

Ystävänpäiväkortin voi tehdä myös älypuhelimen valokuvasta Postikortti-sovelluksella.

-Sovelluksen avulla kortin voi tehdä esimerkiksi valokuvasta, joka on otettu mukavasta yhteisestä hetkestä. Kortti painetaan ja se kolahtaa postilaatikkoon kuin perinteinen postikortti, Rouhe kertoo.

Kortit tulee lähettää viimeistään 10.2., jotta ne ehtivät perille ajoissa.

sydämet1.png

Tämän vuoden ystävänpäiväpostimerkin on suunnitellut graafikko Ari Kivi.

 

Ilahduttamista ja ystävyyden arvostamista

Rouheen mielestään ystävänpäivän merkitys löytyy ystävyyden kunnioittamisesta ja ystävien muistamisesta.

-Sillä arvostetaan sitä, että ystäviä on. Alkuperäinen ideakin on liittynyt siihen, että ystäviä tarvitaan. Kortista ilahtuvat niin lähettäjä kuin kortin saajakin, ja kaikilla on hyvä mieli. Ystävänpäivä on hyvä syy lähettää kortti, jos haluaisi lähettää, mutta ei tiedä, miksi niin tekisi, Rouhe sanoo.

-Kyselyissämme ilahduttaminen on noussut tärkeimmäksi syyksi korttien lähettämiselle. Niitä saatetaan lähettää esimerkiksi, kun näkee kaupassa hauskan kortin, josta tulee mieleen esimerkiksi jokin tietty tapahtuma, Rouhe jatkaa.

Muistaminen on tärkeää myös iäkkäille sukulaisille ja ystäville. Suomalaiset innostuivat joukolla muistamaan myös sotaveteraaneja ennen itsenäisyyspäivää. Rouhe kertoo, että veteraanikampanjaan liittyen kortteja askarreltiin mm. päiväkodeissa.

-Korteista löytyi ihania kirjoituksia. Posti tarkasti ne sopimattomien tekstien varalta, Rouhe kertoo.

Kampanja toteutettiin viime vuonna toisen kerran.

-Ensimmäisenä vuonna kortteja ei riittänyt ihan kaikille veteraaneille, mutta viime vuonna riitti ja osa sai useammankin. Veteraanit ovat olleet niistä todella iloisia, Rouhe sanoo.

(Kortit toimitettiin kaikille veteraaniliittojen rekisterissä oleville veteraaneille, koska sen kautta saatiin osoitteet.)

DSC_0048.jpg

Ystävänpäiväkorttivalikoimaa Lohjan Prismassa.

alue_demokratia: 

Vesistöjen ja rantojen kunnostus kiinnostaa

Mainiot maisemat -hankkeen Rannat kuntoon -työpaja pidettiin viime viikolla Lohjalla. Pajassa pohdittiin rantojen kunnostusta ja viihtyvyyttä niin ihmisten tarpeiden kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta. Työpaja keräsi paikalle mm. useiden Lohjan asukasyhdistysten edustajia.

rannat1.jpg

Ekaterina Ikonen (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö, vas), Hannele Ilomäki-Piirilä (Aseman seudun asukasyhdistys) ja Riitta Luhtala (Nummentaustan asukasyhdistys) pohtivat vesistöjen ja rantojen kunnostusta. Työpajaa ohjaava Auli Hirvonen (ProAgria, MKN maisemapalvelut) kuuntelee takana.  

 

Työpajassa esiteltiin mm. Ympäristöministeriön rahoittamaa Rannat kuntoon -toimintamallia. Sen kautta halutaan lisätä ihmisten kiinnostusta ja innostusta vesistöjen ja rantojen kuntoa kohtaan ja edetä pienin askelin kohti vaikuttavampia toimenpiteitä.

-Toimintamallin rakentaminen lähti siitä, kun huomattiin, että tieto on todella hajallaan eri lähteissä, sitä voi olla vaikea ymmärtää, jos ei ole aiempaa kokemusta vesistön hoidosta ja lupien ja rahoitusten selvittäminen voi olla vaikeaa, vaikka niitä olisikin saatavilla, kertoo projektipäällikkö Auli Hirvonen (ProAgria, MKN maisemapalvelut).

Toimintamalli syntyi kuuden pilottialueen kokemuksista Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Alueilla kunnostettiin ranta-alueita eri menetelmien avulla yhteistyössä monien eri toimijoiden, kuten vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien, riistanhoitoyhdistysten ja kyläyhdistysten kanssa.

-Rannat ovat tärkeitä, niissä on suuri mahdollisuus virkistyksen ja hyvinvoinnin lisäämiseen, Hirvonen sanoo.

 

Malli edistämään kunnostustoimia

Rannat kuntoon -toimintamallissa lähdetään tarpeesta, kuten lisääntyneet leväkukinnat, heikentynyt kalakanta tai ruovikoitunut uimaranta. Sitten suunnitellaan, mitä asialle tehdään ja ketkä sen tekevät. Asiantuntija-apua tarvitaan mm. vesistön nykytilan arvioitiin ja kunnostustöiden valintaan. Suunnitelman valmistuttua haetaan luvat ja rahoitus sekä valitaan urakoitsija. Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen tulee vielä sopia lopputarkastuksesta ja jatkoseurannasta.

-Monta asiaa pitää huomioida. Vesikasvien poistossa pitää huomioida esimerkiksi se, että

kun yksi kasvi otetaan pois, jokin muu tulee aina tilalle. Jättipalsamin poisto tulee myös aloittaa vesistön yläjuoksulta, etteivät siemenet leviä uudelleen. Ruovikon niitossa taas tulee huomioida myös sen hyödynnys. Vaikutukset alueen linnustoon ja kaloihin tulee myös muistaa sekä huomioida harvinaiset kasvilajit. Tietyt kalat viihtyvät varjoisissa rantavesissä, mutta lähtevät pois, jos puut kaadetaan. Rantalaidunnustakin voi miettiä maisemanhoidossa, Hirvonen kertoo esimerkkejä huomioitavista asioista.

-Luonto on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, hän tiivistää.

Mainiot maisemat -hanke jatkuu edelleen. Sen puitteissa on tarjolla mm. viisi kappaletta 100 vuotta suomalaista maisemaa -infoja, joissa tutustutaan kylään ja etsitään yhdessä kaikki vuosikymmenet kylämaisemasta. Oman kylänsä voi ilmoittaa mukaan. Lisäksi hankkeen puitteissa voi käydä merkitsemässä internetiin kartalle Uudenmaan kiinnostavimpia paikkoja.

-Meillä on älyttömän hienoja maisemia Etelä-Suomessakin, mutta ne eivät näy missään niin kuin esimerkiksi Lapin maisemat, Hirvonen vertaa.

rannat2.jpg

Projektipäällikkö Auli Hirvonen (ProAgria, MKN maisemapalvelut) listaa rantojen kunnostuksen haasteita.

 

Kohti unelmien rantaa

Työpajassa mietittiin, millainen olisi unelmien ranta, mitkä haasteet ovat ranta-alueiden kunnostuksen tiellä ja miten niitä voitaisiin ratkaista. Unelmien rannan todettiin olevan puhdas, jotta siellä voi uida ja kalat voivat hyvin, veneilyreitit ovat kunnossa ja selkeät, yleisiä uimarantoja on tarpeeksi, luonnon rakentamatonta rantaa on paljon ja virkistysmahdollisuudet, kuten yleiset saunat, avannon, luontopolut, laavut, grillipaikat ja laiturit ovat kunnossa. Hiljaisuutta haluttiin edistää sähkömoottoreilla ja raivata rantojen pöpelikköä maiseman parantamiseksi.

Samaan hengenvetoon todettiin kuitenkin, etteivät nämä hienot tavoitteet toteudu ainakaan lähiaikoina. Haasteiksi nimettiin mm. ”talkoonihkeys”, ongelmat työnjaossa, vastuissa ja porukan kasaamisessa, motivointiongelmat, lupaviidakko, rahoitus sekä tiedonpuute esimerkiksi kasveista. Ratkaisuehdotuksiakin kuitenkin löytyi. Esimerkiksi motivaatiota haluttiin nostaa tekemällä talkoista mukava tapahtuma, jossa tarjottaisiin esimerkiksi grillimakkaraa sekä sosiaalista yhdessä oloa. Tavoitteisiin kaivattiin selkeyttä ja suunnitteluun avoimuutta. Kompromissit, positiivinen asenne sekä yhteiset intressit vievät jo pitkälle. Rahoitukseen ehdotettiin avustusta mm. EU-rahastoista ja sponsoreista. Yhtenä asiana nousi esiin myös ajatus siitä, millaiset rannat tuleville sukupolville halutaan jättää.

Rantojen ja vesistöjen kuntoon ja viihtyvyyteen voivat vaikuttaa omalta osaltaan kaikki.

-Maanomistajat voivat poistaa vieraslajeja ja tehdä maisemanhoidollisia toimia, kuten kaataa puita. Luonnonhoito on hyvä vaihtoehto, laidunpankista voi vuokrata eläimiä. Viljelijät voivat huolehtia suojavyöhykkeistä, kasvillisuus imee hulevesiä, kertoo esimerkkejä Noora Kalliomäki (ProAgria, MKN maisemapalvelut).

-Jokainen voi vaikuttaa vesistöjen tilaan esimerkiksi välttämättä mattojen pesua vesistössä ja huolehtimalla jätevesijärjestelmän kuntoon. Hoitokalastuksella voi säädellä järvien kalakantoja, Kalliomäki jatkaa.

 

Hiidenveden tila paranee pikkuhiljaa

Työpajassa kuultiin myös Hiidenveden nykytilasta.

-Järven tila on sekä paikallisten arvion että asiantuntijoiden tutkimusten mukaan tyydyttävä. Tavoitteenamme on parantaa Hiidenveden ekologista tilaa ja edistää järven virkistyskäyttöä, kertoo hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry).

Hiidenveden alueen asukkaille ja mökkiläisille tehtiin kysely järven kunnosta. Moni vastaaja tuntee järven jo parinkymmenen vuoden ajalta. He kokivat leväkukinnat suurimmaksi haitaksi. Talkoovalmius ei ollut kovin suurta, mutta osa totesi voivansa osallistua esimerkiksi vesikasvien poistoon. Moni oli kuitenkin valmis tekemään pieniä asioita järven eteen, kun välttämään mattojen pesua järvessä.

-Moni koki kuitenkin, ettei itse kannata tehdä mitään, kun maatalouden kuormitus on niin suuri. Oman rannan paikalliselle tilalle omilla teoilla on kuitenkin vaikutusta, Ikonen toteaa.

Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö on tehnyt töitä Hiidenveden eteen jo vuosikymmeniä.

-Kosteikkoja on perustettu, annettu haja-asutusalueen asukkaille jätevesineuvontaa ja maatalousneuvontaa. Pientä parannusta on saatu aikaan viimeisen kymmenen vuoden aikana; esimerkiksi syvänteiden talvinen happitilanne on parantunut ja petokalakanta kasvanut, Ikonen kertoo.

alue_demokratia: 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry etsii vuoden 2017 vesien-/ympäristönsuojelijaa

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toimii riippumattomana yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaationa Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry nimeää vuosittain kevät- tai syyskokouksensa yhteydessä vuoden vesien-/ympäristönsuojelijan. Vuonna 2016 vuoden vesien-/ympäristönsuojelijaksi valittiin Risto Kivistö Vihtijärveltä ja Vuoden vesistötekona palkittiin Siuntionjoesta kertova elokuva ”Joen lumo”. Kun yhdistyksen hallitus vuonna 1984 päätti ensimmäisen kerran nimetä vuoden vesiensuojelijan, asetettiin perusteiksi muun muassa seuraavaa:

-Nimettävän henkilön tai organisaation tulee olla yhdistyksen toimialueella aktiivisesti ja menestyksellisesti vesien- tai ympäristönsuojelua edistävä.

-Valinnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan sellaisia tahoja, jotka muutoin eivät helposti pääse ansaitsemaansa julkisuuteen.

-Valinta ei ensisijaisesti saa kohdistua yhdistyksen henkilökuntaan eikä jäsenistöön.

Esitykset vuoden 2017 vesien-/ympäristönsuojelijaksi perusteluineen tulee tehdä pe 10.3.2017 mennessä kirjallisesti yhdistykselle alla olevaan osoitteeseen.

Vuoden 2017 vesien-/ympäristönsuojelijan valinta julkistetaan yhdistyksen kevätkokouksessa huhtikuun lopulla.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

PL 51

08101 LOHJA

alue_demokratia: 

Ykkösakseli juhlii 10-vuotista toimintaansa ja julkistaa uuden tukimuodon nuorille

Ykkösakseli on toiminut kymmenen vuotta Leader-ryhmänä. Ykkösakseli julkisti 10-vuotisjuhlaseminaarissaan 25.1. Salon lukiolla uuden tukimuodon nuorille: Ykkösmassi kannustaa nuoria tutustumaan paikalliseen kehittämiseen ja Leader-toimintaan. Nuoret voivat saada itse suunnittelemalleen ja toteuttamalleen hankkeelle avustusta 100 – 500 euroa.

 

Ykkösakseli 10 vuotta Leader-ryhmänä

-Ykkösakseli on aktivoija, mahdollistaja ja verkottaja, Ykkösakselin puheenjohtaja Pirjo Sjögren kuvailee.

Sjögren oli mukana perustamassa Ykkösakselia 10 vuotta sitten.

-Tehtävämme on innostaa ja rohkaista yhdistyksiä, asukkaita ja pienyrityksiä kehittämään omaa aluettaan ja toimintaansa. Tuomme toimijoita yhteen erilaisissa tilaisuuksissa, joissa saa tietoa siitä miten ideoista voi kehittää hankkeita. Pidän tärkeänä myös kansainvälistä yhteistyötä, Sjögren kertoo.

Ensimmäisenä ohjelmakautena 2007 -2013 Ykkösakseli teki 202 myönteistä rahoituspäätöstä ja jakoi tukea 3,7 miljoonaan euroa. Nyt käynnissä olevalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautena 2014 – 2020 Ykkösakseli on käsitellyt jo 50 hanketta ja tukea on myönnetty 1,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Ykkösakseli voi myöntää tukea kehittämishankkeisiin ja yritystukiin noin 820 000 euroa. Ykkösakselin aluetta ovat Karkkilan, Lohjan, Salon ja Vihdin kunnat.

 

Ykkösmassi tukee nuorten omaa toimintaa

-Meidän on innostettava nuoria mukaan, jos haluamme heistä tulevaisuuden hanketoimijoita. Nuoret voivat toteuttaa omia pieniä ideoitaan ja he pääsevät sitä kautta tutustumaan Leader-hankemaailmaan, toiminnanjohtaja Maarit Teuriperustelee uutta tukimuotoa.

-Olemme varanneet Ykkösmassiin tänä vuonna 15 000 euroa, Teuri kertoo.

Nuoret voivat hakea Ykkösmassia esimerkiksi tapahtuman järjestämiseen tai yhteisten harrastusvälineiden hankintaan. Vähintään kolme 11 - 25 -vuotiasta nuorta voi muodostaa ryhmän, joka suunnittelee ja toteuttaa hankkeen. Ykkösmassia haetaan täyttämällä nettilomake, joka lähetetään Ykkösakselille. Haku on neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen haku päättyy helmikuun lopussa.

Ykkösmassi voi tukea 100 – 200 euron kustannukset kokonaan. Suurimmillaan Ykkösmassia voi saada 500 euroa noin 555 euron hankkeeseen, eli nuorille jää silloin vain 55 euron kustannukset. Ykkösmassi maksetaan nuorille etukäteen ja sen käytöstä raportoidaan jälkikäteen. Raporttiin vaaditaan kuitit.

alue_demokratia: 

Lohjan nuorisovaltuusto kaipaa lisää jäseniä

DSC_0028.jpg

Melissa Puhakka (vas), Sanni Perttula ja Jemina Harjuranta muistuttavat, ettei nuorisovaltuustoon liittyminen edellytä erityisiä tietoja tai taitoja, vaan mukaan kaivataan aivan tavallisia nuoria.

 

Lohjan nuorisovaltuustossa nuoret pääsevät itse vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Siellä nuorilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluville esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa ja kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä erilaisissa työryhmissä.

-Olemme olleet mukana mm. torin kehittämistyöryhmässä, kouluruokatyöryhmässä ja nuorten hyvinvointityöryhmässä, kertoo Melissa Puhakka.

Nuorisovaltuuston uusi kausi on vasta alkanut ja uusia jäseniä kaivataan kipeästi.

-Viime kaudella jäseniä oli 15, mutta moni on muuttanut ja joutunut lopettamaan, joten nyt jäseniä on vain kuusi. Kaipaamme innostuneita ja aktiivisia, mutta ihan tavallisia nuoria, kuten itsekin olemme. Jos jäseniä olisi enemmän, meillä olisi isommat resurssit tehdä kaikkea. Tällä porukalla ei vielä ihmeitä pysty tekemään, Puhakka sanoo.

Jäseneksi voivat hakea kaikki 13-19-vuotiaat ja jäsenenä voi jatkaa sen vuoden loppuun, kun täyttää 20 vuotta. Vaaleja ei tarvita, koska jäseniä on tällä hetkellä niin vähän.

-Tavoitteenamme ja toiveenamme on saada jäseniä kaikista yläkouluista, lukiosta ja ammattikoulusta sekä kaikilta asuinalueilta ympäri Lohjaa. Viime kaudella mukana oli porukkaa hyvin joka puolelta, Puhakka kertoo.

-Ei jäseneksi haluavalla tarvitse olla mitään erityisiä taitoja tai tietoja yhteiskunnasta, lisää Jemina Harjuranta.

-Mekään emme tiedä kaikkea, mutta otamme selvää, Puhakka toteaa.

-Nyt huomaa selvästi, että kausi on vaihtunut juuri. Myöhemmin käsiteltäviä asioitakin tulee enemmän käsiteltäväksi, Harjuranta sanoo.

Jäsenten ei tarvitse pähkäillä kyseisiä asioita yksin, sillä mukana toiminnassa on myös kaksi Lohjan nuorisopalvelujen työntekijää.

-He ovat taustatukena, toteaa Puhakka.

-He täydentävät meidän tietojamme, vahvistaa Harjuranta.

 

Halu vaikuttaa

Puhakka ja Harjuranta opiskelevat lukiossa. He sekä Järnefeltin koulua käyvä Sanni Perttula ovat kaikki nyt toista kautta mukana nuorisovaltuustossa.

-Olin ennen mukana alakouluikäisille tarkoitetussa varttivaltuustossa. Kun lopetin siellä, halusin jatkaa vaikuttamista. Sain infoa nuorisovaltuustosta ja siirryin tänne, Perttula kertoo.

Halu vaikuttaa on vahva muillakin.

-Näin tämän keinona vaikuttaa asioihin ja tykkään olla mukana tällaisessa toiminnassa, kuten myös esimerkiksi oppilaskunnan hallituksessa, Harjuranta kertoo.

-Täällä myös oppii paljon esimerkiksi tapahtumien järjestämisestä ja siitä, miten lautakunnat toimivat. Uusia ystäviäkin saa, lisää Puhakka.

-Jos kiinnostusta kunnallispolitiikkaan löytyy, nuorisovaltuusto antaa hyvän pohjan myös sinne, Puhakka jatkaa.

Toiminta on monipuolista, eikä politiikan osalta suinkaan tarvitse olla jatkosuunnitelmia.

-Emme vain istu kokouksissa, vaan jalkaudumme. Olemme olleet mukana järjestämässä mm. Ranta-tapahtumia ja perhepäiviä syys- ja hiihtolomilla. Tämä on aika käytännönläheistä, Puhakka kuvailee.

-Käsittelemme mielenkiintoisia ja nuoria koskevia asioita hyvällä porukalla. Jos nuorella on ideoita tai halua kehittää asioita, tämä on selkein väylä vaikuttaa, Harjuranta toteaa.

He ottavat ideoita vastaan mielellään kaikilta nuorilta. Jäsen ei siis tarvitse olla, jotta voi kertoa näkemyksensä.

-Meihin voi ottaa yhteyttä, jos nuorilla on ideoita. Viemme niitä sitten eteenpäin, Puhakka sanoo.

He kokevat, että nuorisovaltuustolla on merkitystä ja sen mielipiteitä myös kuunnellaan. Jos intoa löytyy, mukaan pääsee ottamalla yhteyttä esimerkiksi Puhakkaan tai Harjurantaan: melissa.puhakka@hotmail.com, jemina.harjuranta@gmail.com. Lohjan nuorisovaltuusto löytyy myös Facebookista.

alue_demokratia: 

Muutoksia palveluliikenteen aikatauluihin

Lohjan palveluliikenteen aikatauluihin tulee pieniä muutoksia 6.2. alkaen. Aikatauluja on käyty liikennöitsijän kanssa läpi ja nyt tehtävillä muutoksilla pyritään siihen, että auto ajaa täsmällisemmin aikataulun mukaan. Reitteihin tai ajopäiviin ei ole tullut muutoksia. Uusi aikataulu on nähtävissä Lohjan kaupungin joukkoliikennesivuilla. Aikataulun voi myös pyytää palveluautosta, Lohjan kaupungin palvelupisteestä tai Matkahuollosta.

Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä, jolla pyritään turvaamaan asiointiyhteydet myös niiltä alueilta, missä muuten on heikommat joukkoliikenneyhteydet tai ne puuttuvat kokonaan. Paleluliikenne pystyy tekemään myös pieniä poikkeamia reitiltä ja avustamaan tarvittaessa asiakkaita autoon ja sieltä pois. Reitin poikkeamista voi olla yhteydessä suoraan palveluauton kuljettajaan numeroon: 045 7750 9255.

alue_demokratia: 

Ravintoloita joka makuun

Lohjalle on lähiaikoina avattu monta uutta ravintolaa. Kävimme tutustumassa niistä kolmeen ja kysymässä kuulumisia. Jokaisesta löytyi mm. iloista palvelua, hienoja yksityiskohtia ja totta kai hyvää ruokaa.

ravi4_0.jpg

Piano odottaa soittajaa Siilo Cafe & Cateringissä.

 

Siilo Cafe & Catering

Siilo Cafe & Catering avasi ovensa tapaninpäivänä. Kahvila-ravintola sijaitsee Lohjan asemalla junaradan ja siilon vieressä. Ennen rakennus on toiminut mm. siilon toimistona, kauppana, asuntona ja varastona. Yrittäjä Liisa Thompson kertoo, ettei hänellä ole ollut ennen omaa kahvilaa tai ravintolaa, mutta kokemusta alalta löytyy silti.

-Olen pienestä pitäen tykännyt leipoa ja ollut töissä ravintoloissa. Keväällä tulin katsomaan tätä paikkaa ja tein kertalaakista päätöksen, että nyt loppuvat päivätyöt, Thompson kertoo.

Liikkeelle on lähdetty rauhallisesti ja opetellen, mutta asiakkaat ovat jo löytäneet paikan.

-Sana on kiertänyt ja ihmiset ovat hyvin löytäneet tänne, vaikka emme olekaan vielä mainostaneet. Lisää toki mahtuu. Olemme auki myös illat ja viikonloput, joten toivon, että nekin ihmiset löytävät meille, jotka ovat harmitelleet, ettei Lohjalla ole mikään paikka auki silloin, Thompson kertoo.

Siilo Cafe & Catering tarjoaa lounasta, iltaisin kuukausittain vaihtuvia lämpimiä ruokia sekä makeita ja suolaisia leivonnaisia. Pitopalveluna onnistuu myös juhlien järjestäminen Siilo Cafe & Cateringissä tai herkkujen toimittaminen juhlapaikalle. Lisäksi Siilo Cafe & Catering toimittaa ruuat kahteen päiväkotiin. Raaka-aineissa suositaan lähiruokaa.

-Haluamme käyttää hyviä raaka-aineita, jotta laatu säilyy, Thompson toteaa.

Pitopalvelun suhteen on jo tulevaisuuden suunnitelmiakin.

-Aiomme lyödä hynttyyt yhteen Juhlatarvikkeen kanssa, kun se on tuossa ihan vieressä. Heidän kauttaan saamme esimerkiksi vuokrattua astiastot ja musiikin, jotta juhlien järjestäminen on helpompaa, Thompson kertoo.

Thompson pitää sisustamisesta, mikä näkyy myös Siilo Cafe & Cateringissä.

-Minun mielestäni tämä on tyyliltään aivan ihastuttava nyt. Kuin tulisi jonkun kotiin tai mummolaan kahville. Meiltä saa myös isoäidin ajan ruokia, leivoksia ja muita herkkuja, Thompson sanoo.

Huonekalut hän on löytänyt pitkälti tori.fi-sivustolta, jota selaillessa tuli kesällä vietettyä useampikin tunti. Myös kirpputoreilta tarttui mukaan löytöjä.

-Haluaisin, että tämä on lämminhenkinen, mukava, rento, viihtyisä ja kaikille sopiva paikka, Thompson luettelee.

Yhdessä huoneessa seisoo komea piano.

-Sekin on jo viritetty. Odotan vain, että joku taitava tulisi soittamaan, Thompson vihjaa.

Keväällä junaradan puolelle on tulossa vielä terassi.

-Siellä voi katsella junia ja fiilistellä, Thompson haaveilee.

ravi3.jpg

Siilo Cafe & Cateringin yrittäjä Liisa Thompson on sisustanut kahvila-ravintolan huolella. -On kuin tulisi jonkun kotiin tai mummolaan kahville. Meiltä saa myös isoäidin ajan ruokia, leivoksia ja muita herkkuja, hän kertoo.

 

Ravintola Sugam

Lohjan keskustassa sijaitseva Ravintola Sugam aukesi 28.12. Heti ovella tulijaa tervehtivät punainen kokolattiamatto ja kullanväriset, koreat raamilistat. Vaikutelma on viihtyisä.

-Minulla on toinen ravintola Tikkurilassa. Lohjalta tuli sinne paljon asiakkaita ja he kertoivat, että Lohjalta löytyy kaikki muut ravintolat, mutta nepalilainen puuttuu, kertoo Mani Acharya, yksi Ravintola Sugamin omistajista, joita on yhteensä kolme.

-Meillä on lähtenyt menemään hyvin ja moni asiakas on lähtiessään antanut meille viisi pistettä, Acharya kertoo tyytyväisenä.

Etenkin palvelu ja ruuan laatu ovat saaneet kiitosta, eikä pienistä kielivaikeuksistakaan liikaa haittaa ole ollut.

Acharya kertoo, että Ravintola Sugam on perinteinen nepalilainen ravintola, joka vastaa tarjottaviltaan Nepalin hienompia ravintoloita.

-Nepalin pienissä ravintoloissa ei ole näin laajaa ruokavalikoimaa, hän selventää.

Ruokien tulisuutta ja mausteisuutta säädetään asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Lounaalla on kasvis-, kana- ja lammasvaihtoehto sekä kala- tai katkarapuvaihtoehto. Ateriaan kuuluvat myös salaatti, alkukeitto ja mangolasi. Ruokia voi ostaa mukaankin.

Paikan erikoisuus on tandooriuuni, jossa lihat kypsennetään.

-Lihasta tulee siellä erikoisen ja hyvän makuista, Acharya sanoo.

Ravintolan suosituimmat annokset sisältävätkin juuri tandooriuunissa valmistettua kanaa, naanleipää, kermaista kastiketta tai tomaattikastiketta, jota on keitetty yli kolme tuntia.

-Tomaatti tulee makeaksi, kun sitä keittää pitkään, Acharya sanoo.

Hän kertoo, että moni epäröi lampaan tilaamista, mutta kun sitä kerran uskaltaa maistaa, haluaa uudelleenkin.

-Keitämme sen niin, että villan maku lähtee. Teemme lampaasta esimerkiksi karjalanpaistia muistuttavaa ruokaa, Acharya sanoo.

Hänen mukaansa nepalilainen ruoka on terveellistä, koska sen valmistuksessa käytetään yrttejä ja mausteita, joilla on Acharya mukaan positiivisia terveysvaikutuksia. Hän kertoo myös, että Ravintola Sugamissa tehdään itse niin paljon kuin mahdollista.

-Teemme itse esimerkiksi jugurtin, tuorejuuston ja kastikkeet. Nepalilaiseen keittiöön kuuluu 12-18 kastiketta, me teemme niistä kahdeksaa erilaista, Acharya sanoo.

ravi2.jpg

Kunjan Ghimire (vas) ja Mani Acharya toivat nepalilaisen ravintolan Lohjalle.

 

Ravintola Virkkala

Virkkalan keskustassa sijaiseva Ravintola Virkkala avasi ovensa 8.12. Ravintola ehti olla kiinni puoli vuotta edellisen yrittäjän lopetettua Ravintola Elan, joten kaikki eivät vielä ole huomanneet, että paikka on jälleen auki. Asiakkaat palailevat hiljalleen, mutta kuitenkin tasaisesti ja moni on kiitellyt niin ruokaa kuin palveluakin.

-He ovat suositelleet ravintolaamme ystävilleenkin, joten pikkuhiljaa ihmisiä tulee enemmän. Olen todella iloinen, että samat asiakkaat tulevat yhä uudelleen, kertoo yrittäjä Mahmut Özkahveci.

Hän on ollut ennenkin töissä ravintola-alalla, mutta toimii nyt ensimmäistä kertaa itse ravintolan pitäjänä. Myös miehen pojat Ahmet ja Osman Özkahveci työskentelevät ravintolassa.

-Suomessa 50-vuotiaan ei ole helppoa saada töitä ja pojatkin jäivät työttömiksi. Mietimme sitä, mitä tekisimme ja päätimme aloittaa tässä perheyrityksen, Mahmut Özkahveci kertoo.

Ravintolan lista on monipuolinen. Tarjolla on mm. pastoja, pihvejä, vartaita, pizzoja, kebabeja ja hampurilaisia.

-Teemme talon omia lihapullia. Lapsillekin on tulossa oma hampurilainen. Hampurilaisissa käytetään anguslihaa ja tuoreet kebabit leikataan joka päivä, Özkahveci sanoo.

-Meillä on parhaat hampurilaiset, kannattaa tulla maistamaan, kehottaa puolestaan Ahmet Özkahveci.

Myös Ravintola Virkkalassa panostetaan laatuun.

-Ostamme laadukkaita raaka-aineita ja myymme ruuat kohtuuhinnalla. Jos ostaisimme halpoja raaka-aineita, voisimme tarjota halpaa ruokaa, mutta silloin laatu kärsisi, Mahmut Özkahveci toteaa.

-Haluamme tarjota parasta mahdollista palvelua. Kotiin kuljetusta meillä ei ole, mutta ruuat voi ottaa mukaan. Kun soittaa etukäteen, ne saa nopeammin, hän jatkaa.

Ravintolaan tehtiin pientä remonttia heti alussa ja asennettiin mm. tunnelmavalot. Isompia muutoksia on luvassa kesällä.

-Suljemme elokuussa pariksi viikoksi ja teemme lisää remonttia. Suunnitelmia uskaltaa toteuttaa enemmän, kun asiakkaitakin tulee lisää. Luvassa on yllätys, jotain harvinaista Suomessa, mutta emme paljasta sitä vielä, Özkahveci myhäilee.

ravi1.jpg

Mahmut (vas), Ahmet ja Osman Özkahveci häätävät nälän Ravintola Virkkalassa.

alue_demokratia: 

Johannes Alaranta Salosta Ykkösakselin varapuheenjohtajaksi

Ykkösakselin varapuheenjohtajaksi on valittu Johannes Alaranta Salon Perniöstä. Ykkösakselin joulukuussa valittu uusi hallitus järjestäytyi ensimmäisessä kokouksessaan torstaina 19.1.

-Toivon, että Ykkösakselin toiminta tulisi tutuksi mahdollisimman monelle. Tämä on mielekästä toimintaa, jossa voimme tukea pieniä paikallisia hankkeita. Moni projekti voisi muutoin jäädä kokonaan toteutumatta, varapuheenjohtajaksi valittu Alaranta sanoo.

Alaranta edustaa hallituksessa yhdistystahoa. Hän on toiminut pitkään urheiluseuroissa ja mm. Perniön kirkonkyläyhdistyksessä.

Tänä vuonna Ykkösakseli voi myöntää hankkeille tukea noin 820 000 euroa. Tuesta suurin osa on yleishyödyllisille kehittämishankkeille suunnattua, mutta Ykkösakseli tukee myös yrityksiä.

-Jatkamme paikallisten yhteisöjen toiminnan, osaamisen ja yhteisten tilojen kehittämistä. Yrityksille tarjoamme investointitukea. Yritykset voisivat kehittää toimintaansa myös yhdessä muiden yritysten kanssa yritysryhmähankkeessa. Kuulisimme mielellämme yritysten ideoita tästä, toivoo toiminnanjohtaja Maarit Teuri.

Ykkösakselin puheenjohtajana toimii syyskokouksessa valittu Pirjo Sjögren Lohjalta. Ykkösakselin hallitus kokoontuu kevään aikana käsittelemään uusia hankkeita maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa. Tarkat kokouspäivät ilmoitetaan myöhemmin. Hakemukset on lähetettävä Ykkösakselille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Ykkösakseli toivoo, että hankeideoista otetaan yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa.

 

alue_demokratia: 

Kahvio Kampuksen uusi yrittäjä tarttuu innolla työhön

kampus.jpg

Tuija Majander on Kahvio Kampuksen uusi yrittäjä. Hän on ottanut mm. lounassalaatit mukaan kahvilan valikoimaan. 

 

Lohjan pääkirjaston kahvila Kahvio Kampus avautui 9.1. uuden yrittäjän vetämänä, kun kahviota vuodesta 2006 pyörittänyt Marjatta Salin jäi eläkkeelle. Uusi yrittäjä Tuija Majander tuskin malttoi odottaa, että pääsi aloittamaan kahviossa.

-On aivan ihana fiilis. Odotin niin paljon, että arki koittaa ja saan aloittaa työt. Kyllä tämä on aika unelma, Majander hehkuttaa.

Hän kertoo, että myös asiakkaat ovat olleet ilahtuneita, kun kahvila on jälleen auki. Salin ja Majander ovat tunteneet toisensa jo kauan.

-Olen kirjaston suurkuluttaja ja kävin tässä usein lukemassa pari sivua ennen kuin menin kotiin. Joskus sanoin Marjatalle, että haluaisin tällaisen pienen paikan, Majander kertoo.

-Viime vuonna Marjatta sitten sanoi, että aikoo jatkaa enää vuoden. Olin hänellä työkokeilussa ja uskalsin sitten hakea kahvilaa itselleni, Majander jatkaa.

Majander on työskennellyt aiemmin monissa ravintoloissa, kuten Martinassa ja Saskatoonissa.

-Olen lahtelainen syntyjäni, mutta vuonna 1991 muutin Lohjalle. Opiskelin terveydenhoitajaksi, mutta laman aikaan en saanut töitä siltä alalta, vaan ravintolasta. Viihdyin siellä ja jäin alalle. Kun Saskatoon lopetti, mietin mitä tekisin ja harkitsin hoitoalalle paluutakin. Olin kesän töissä palvelutalossa. Siellä oli ihanaa, mutta kysyin kuitenkin Marjatalta tätä kahviota, Majander selventää.

Kahvilalla oli halukkaita jatkajia kolme, joten Majander joutui jännittämään lopputulosta.

-Olen aina sanonut, etten ala yrittäjäksi, kun äitini ja siskoni ovat yrittäjiä. Tässä sitä kuitenkin nyt ollaan, ja he nauravat minulle, Majander naurahtaa.

Tällä hetkellä Majanderilla on kahviossa apunaan opiskelija.

-Toivon, että koulut käyttävät kahviota vastaisuudessakin harjoittelupaikkana. Kun saan paikan pyörimään, tarkoituksena on jossain vaiheessa palkata myös osa-aikainen työntekijä, Majander kertoo.

 

Leivonnaisia ja salaatteja

Majander leipoo itse lähes kaikki kahvion tuotteet, sillä vain Berliinin munkit tulevat Fazerilta.

-Leivon tässä kaiken. Se on todella näppärää. Pullat ovat valmiina noin kello 11 ja nytkin uunissa on kuivakakku, Majander kertoo.

Tarjolla on aina tuoreita suolaisia ja makeita leivonnaisia. Niiden lisäksi uusia tuotteita ovat haudutettu tee ja lounassalaatit.

-Vaihtelevasti tarjolla on kaksi erilaista salaattivaihtoehtoa, kuten katkarapu-, feta- tai kylmäsavulohisalaatti, Majander kertoo.

Myös gluteenittomia tuotteita löytyy.

-Teen suolaisen ja makean vaihtoehdon myös gluteenittomana. Vähän aikaa sitten löysin esimerkiksi hyvän suklaakakun ohjeen.

Kaikki muut tuotteet ovat laktoosittomia paitsi mascarponepullat, koska Majander ei ole vielä löytänyt laktoositonta mascarponea.

Uutuuksien lisäksi jäljelle jää tuttujakin tuotteita.

-Pullataikina on sama kuin Marjatankin aikana. Hän jätti minulle ohjeen, Majander sanoo.

Herkut voi nauttia paikan päällä tai ottaa mukaan. Lisäksi Majander leipoo tilauksesta. Hyppy ravintolasta kahvilan pitäjäksi on sujunut Majanderilta hyvin.

-Ruokaravintolassa tehdään pitkälti sitä, mitä listassa lukee, mutta täällä voin tehdä, mitä vain hyvää. Voin tehdä vaikka joka päivä jotain uutta ja vaihdella tuotteita myös kausien mukaan, hän iloitsee.

 

Nykyaikainen kirjasto

Kirjojen ystävälle kahvion sijainti on iso plussa.

-Olen muuttanut paljon paikkakunnalta toiselle ja aina ensimmäisenä selvittänyt, missä on kirjasto. Moni ulkopaikkakuntalainenkin on ollut otettu tästä kahviosta, koska monen isommankaan paikkakunnilla kirjastossa ei ole kahviota, Majander sanoo.

Hänen mielestään kahvio sopii hyvin myös osaksi kirjastojen nykyistä kehityssuuntaa.

-Nyt ajetaan enemmän sitä, ettei kirjasto ole vain paikka, jossa sipsutellaan hiljaa, vaan enemmänkin olohuone. Tässäkin kirjastossa pidetään hienoja, ilmaisia näyttelyitä ja kootaan palapelejä. Täällä on myös hyvät kokoustilat. Ihana paikka, Majander sanoo.

Työnsä suurimman motivoijan Majander löytää kuitenkin asiakkaista.

-Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Asiakaskuntani on ihana. Iltapäivisin esimerkiksi pienet koululaiset tulevat kysymään, mitä kolikoillaan saavat. Tämä on myös suosittu tapaamispaikka.

Kahviosta voi kätevästi napata kahvikupposen mukaan myös lehtienlukusalin puolelle. Yksi kahvion uutuus on myös päiväkirja, johon asiakkaat voivat kirjoittaa ja piirtää, mitä mieleen tulee. Majander suunnittelee tulevaa innoissaan.

-Kesälle on suunnitteilla pieni pintaremontti ja suuri haaveeni on, että saisin silloin myös pari pöytää ulos. Katsotaan antaako kaupunki luvan, hän haaveilee.

Yrittäjävaihdoksen myötä kahvion aukiolot laajenivat ja nykyään se on avoinna ma-pe kello 9.00-17.00 ja la 10.00-14.00.

-Viimeistään viimeisen puolen tunnin aikana hinnat tippuvat, koska myyn mielelläni tuotteet pois, Majander vinkkaa.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta