Yhteiskunta

Mainos

Suunta kohti lapsiystävällistä maakuntaa

Perusoletus on, että Suomessa lapsilla on hyvät elinolot ja lasten oikeudet toteutuvat. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien lasten kohdalla. Turvallinen leikkiympäristö ja koulumatka, kuulluksi tuleminen, osallisuus ja hyvinvointia tukevat, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut ovat jokaisen lapsen oikeus. Lapsiystävällinen ajattelu ja lapsivaikutusten arviointi kunnan toiminnan perustana luo mahdollisuuden lasten oikeuksien toteutumiselle. Aivan varmasti jokainen Uudenmaan kunta ja sen kuntalainen toivoo lasten oikeuksien toteutuvan – pidämme sitä helposti jopa itsestään selvyytenä. Aito lapsenoikeusperustaisuus kuntien päätöksenteon strategian välineenä ei kuitenkaan toteudu vielä systemaattisesti.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimuksen tärkein tavoite on perusoikeuksien takaaminen jokaiselle lapselle. Perusoikeuksia ovat mm. terveys, koulutus, tasa-arvo ja turvallisuus asuinmaasta, kunnasta tai kaupunginosasta riippumatta. Ihmisoikeudet ja lasten oikeudet on kirjattuna perustuslakiin. Kaikki kunnat ovat velvoitettuja ottamaan lapset, heidän tarpeensa ja äänensä huomioon toimintaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa.

 

Lapsivaikuttavuustutka

Lapsivaikutusten arviointi on kunnille työväline, vertauskuvallisesti ”tutka” strategian toimeenpanoon esimerkiksi lasten oikeuksien ennakkovaikutusten näkökulmasta. Kuntapäättäjien näkökulmasta lapsivaikutusten arviointi tulee korostumaan entistä näkyvämmin, kun sivistys- sekä tekniset palvelut jäävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tämän hetkisen tiedon mukaan kuntien vastuulle.

Mitä velvollisuus edistää lasten oikeuksia tarkoittaa kuntien näkökulmasta? Lapsiystävällisen toimintakulttuurin muuttaminen edellyttää aitoa sitoutumista erityisesti kuntapäättäjien osalta. Lapsia koskevia asioita ei voida tehdä pelkästään aikuisten (virkamiesten) kesken, vaan lapset tulee osallistaa päätöksentekoon. Kanavia ja tapoja osallistamiseen on useita, jos annamme lapsille mahdollisuuden tulla kuulluksi.

 

Kunnat tavoittelevat Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustusta

Raasepori sai edelläkävijänä Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuonna 2016. Nyt myös ainakin Lohja ja Kirkkonummi ovat lähteneet mukaan tavoittelemaan Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustusta. Esimerkiksi Lohjalla tehdään jo paljon asioita lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa on uusien opetussuunnitelmien mukaista toimintakulttuurin muutostyötä, osallisuuden lisäämistä ja laadunarviointia. Lohjalla lapsilla ja nuorilla on harrastusmahdollisuuksia, mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen, vapaa-ajanviettopaikkoja, ystäviä, nuorisotaloja ja niin edelleen. Seuraavaksi Lohjalla on tavoitteena lisätä kaupungin työntekijöiden tietoisuutta YK:n lasten oikeuksista ja saada lastenoikeusnäkökulmaa päätöksenteon perusteeksi.

 

Haaste jokaiselle

Uudenmaan maakunnan tahtotila tulee olla lapsivaikutusten ennakkoarviointi sekä lasten oikeuksien toteuttaminen –molemmilla vaikutetaan lasten hyvinvointiin. Kuntalainen; sinua haastetaan nyt kysymään omalta kuntavaaliehdokkaaltasi hänen halustaan edistää lapsiystävällistä hallintomallia. Kuntavaaliehdokas; oletko valmis rakentamaan lapsiystävällistä kuntaa ja edistämään lapsivaikutusten arvioinnin juurruttamista Uudenmaan maakuntaan. Kuntatyöntekijä; sinua haastetaan pohtimaan, miten sinä työssäsi kaavoituksessa tai koulussa otat lapsien oikeudet huomioon? Aikuinen; Kuinka sinä pidät huolta, että lähipiirisi lasten ääni tulee kuulluksi? Jokainen kuntapäättä sekä luottamushenkilö haastetaan käynnistämään lapsivaikuttavuustutka siten, että lapsiystävällinen toimintakulttuuri tulee osaksi kunnissa tehtävää päätöksentekoa.

Lapsiystävällisessä kunnassa jokaisen lapsen oikeudet toteutuu ikään, sukupuoleen tai kansallisuuteen katsomatta. Lapsiystävällisessä kunnassa jokaisella päätöksenteon tasolla ollaan sitoutunut lasten oikeuksiin. Lasten oikeuksien ja osallisuuden vahvistaminen ja lapsiystävällisen toimintakulttuurin juurruttaminen on osa Uudenmaan LAPE:a (Lasten ja perhepalveluiden muutosohjelma) tavoitteita. LAPE on hallituksen kärkihanke, joka toteutuu sekä läntisen, keski- sekä itäisen Uudenmaan alueen 18 kunnassa.

Teksti: Lape-muutosagentti, TtT Hanna Tiirinki, Lape-hankepäällikkö, yhteistöpedagogi Maikki Arola ja KTM palvelupäällikkö Anu Koivumäki (alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalvelut).

alue_demokratia: 

Sytomyssyjä kerätään Tuulentuvassa

myssykuvalehteen.jpg

Tuulentupalaisista Helen Lyly lahjoitti keräykseen kauniin, puuvillaisen helmipipon.

 

Mitä myssyjä? Sytomyssy on lahja ihmiselle, joka on menettänyt hiuksensa syöpähoitojen takia. Se on pehmeästä materiaalista tehty, miellyttävä pitää ja mukavan näköinen. Sellaisia myssyjä kaivataan syöpähoitoja antaviin sairaaloihin ja hoitopaikkoihin kautta Länsi-Uudenmaan. Nyt vedotaan käsityöharrastajiin, sillä myssyistä on hoitopaikoissa kova pula.

Sytomyssy voi olla neulottu, virkattu tai ommeltu. Materiaalin tulisi olla hengittävää ja miellyttävää paljasta päänahkaa vasten. Voit kutoa/virkata myssyt naisille, miehille, lapsille, eri kokoisina, värisinä ja mallisina, hassutellenkin. Langoissa hyviä ovat bambu, puuvilla ja merinovilla. Ompeluun käy esimerkiksi puuvillakangas. Jos lähdet mukaan talkoisiin tee näin: Kudo, virkkaa tai ompele myssy, liitä mukaan lappu pesuohjeista ja kirjoita halutessasi pieni tervehdys sekä etunimesi ja tuo myssy Tuulentuvan käsityöläispuotiin (Laurinkatu 61), mistä se lähtee sairaalaan. Lämmin kiitos kuuluu sinulle.

”Sytomyssyilyä” voi seurata netissä esimerkiksi: sytomyssyjahus.blogspot.fi. Myssyn tekijöillä on hyvin aikaa tehdä useampikin myssy, sillä keräys jatkuu aina ensi vuoden ystävänpäivään 14.2.2018 saakka.

alue_demokratia: 

Parturi-kampaamo Vilo avaa ovensa Virkkalassa

vilo.jpg

Parturi-kampaamo Vilon kolmikko: Jenni Hellgren (vas), Tuula Lokkila ja Mervi Pakkala.

 

Kolmen virkkalalaisille tutun naisen perustama Parturi-kampaamo Vilo aukeaa Virkkalan keskustaan Parturi-kampaamo Seilan entisiin tiloihin pääsiäisviikolla. Parturi-kampaamo Seilan yrittäjä Terttu Seila jää eläkkeelle ja kiittää asiakkaitaan lämpimästä kuluneista vuosista. Uudet yrittäjät ovat Jenni Hellgren, Tuula Lokkila ja Mervi Pakkala. Heistä jokaisella on ollut jo pidempään haaveena oma yritys, jossa asiat saa tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Kun sopiva tilaisuus tuli, naiset yhdistivät voimansa.

-Ostimme kampaamon ja nyt me kylältä tutut tytöt lähdemme toteuttamaan haavettamme omasta kampaamosta, kerto Hellgren.

-Olemme iloisia ja intoa täynnä, kun pääsemme toteuttamaan yhteisen haaveemme, kommentoi Lokkila.

-Oma liike on ollut pitkään haaveena meillä kaikilla, joten ajatus on kypsynyt vuosien ajan. Nyt tuli meidän mahdollisuutemme ja ajattelimme, että nyt jos koskaan, on oikea aika kokeilla omia siipiä. Kun on oma tila, voi päästää luovuuden kukkimaan ja tehdä paikasta omannäköisensä, iloitsee Pakkala.

He ovat erittäin tyytyväisiä myös kampaamon sijaintiin.

-Ajattelemme Virkkalaa toimintapaikkana positiivisesti, koska tänne on tullut viime aikoina uusia yrityksiä ja haluamme kannustaa myös heitä. Virkkalassa alkaa olla taas elämää, Pakkala sanoo.

 

Hyvää asiakaspalvelua yhteistyöllä

Lokkila on ollut alalla jo 20 vuotta ja Hellgren ja Pakkalakin yli kymmenen. Heitä kaikkia yhdistää halu palvella asiakkaita.

-Tämä työ on todella vaihteleva ja jokainen päivä on erilainen, kun tulee uusia asiakkaita. On mukavaa antaa hyvää mieltä asiakkaille, Lokkila sanoo.

-Pidän siitä, että tässä työssä palaute työstäni tulee välittömästi. Halusin työn, jota tehdään käsillä. Olen ollut pienestä asti mummun kampaamossa ja tiedostin jo varhain työn eri puolet. Mummuni täytti jo 90 vuotta, mutta hän tekee edelleen permanentteja ystävilleen, kertoo Pakkala.

-Tässä työssä näkee suoraan oman kädenjälkensä, toteaa puolestaan Hellgren.

Naisille on jo kertynyt kokemusta myös yhdessä työskentelystä, sillä he ovat olleet aiemmin töissä samassa kampaamossa.

-Olemme myös hyviä ystäviä jo vuosien takaa, joten jokainen uskaltaa olla oma itsensä, Hellgren sanoo.

Yhteistyössä he näkevät useita etuja.

-Kun on kolme henkeä, demokratia toimii, koska yleensä kaksi on samaa mieltä, Lokkila toteaa.

-Useamman hengen voimin asioita pystyy myös peilaamaan oman kuplan ulkopuolelta, lisää Pakkala.

He uskovat, että kolmen hengen yhteistyöstä on etua myös siksi, että asiakkaita pystytään ottamaan vastaan nopeasti ilman ajanvaraustakin.

 

Iloinen ja viihtyisä kampaamo

Kampaamo palvelee asiakkaitaan vauvasta vaariin. Hiusten lisäksi kuntoon voi samalla laittaa myös kynnet, sillä yrityksessä toimii myös kynsipalvelu. Yrityksen nimi tulee Virkkala-Lohjasta.

-Halusimme, että nimi liittyy Lohjaan ja haluamme tehdä kampaamostamme iloisen ja kodinomaisen, Hellgren kertoo.

-Tämä nimi on neutraali, eikä sitä ole sidottu mihinkään tyylisuuntaan. Nimi viittaa myös iloon ja valoon, Pakkala lisää.

Kampaamo avaa ovensa asiakkaille remontin valmistuttua. Kun kysyy, millainen kampaamosta tulee, vastauksia tulee runsaasti.

-Valoisa, iloinen, nykyaikainen, viihtyisä, kutsuva, lämminhenkinen, naiset luettelevat.

Naiset haluavat tehdä kampaamosta omannäköisensä ja vaikka jokaisella heistä on toki oma näkemyksensä asiasta, yhteisymmärrykseen on päästy hyvin. Uudet yrittäjät löytävät apuvoimia myös lähipiiristä, sillä esimerkiksi tuoreen yrityksen logon on Hellgrenin miehen Anton Niitonniemen suunnittelema. Naiskolmikko painottaa saaneensa läheisiltään suurta apua ja tukea unelmansa toteuttamisessa ja haluaa kiittää kaikkia.

alue_demokratia: 

Lähimaatalous on kansainvälistä

Uudet haasteet, uudet liiketoimintamuodot tulossa

saukkola_www.jpg

Länsi-Uudenmaan Säästöpankin Saukkolan konttorilla Vihdin maataloustuottajain yhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä, pankinjohtaja Tuomo Paaso, palvelupäällikkö Marita Kaarnivuo, SP-Kodin toimitusjohtaja  Juha Hänninen sekä Jyri  Mela, Nummi-Pusulan tuottajayhdistyksen puheenjohtaja.

Paljon on muuttunut niistä ajoista kun sota-ajan jälkeen lähialueille asutettiin evakkoon lähteneitä karjalaisia. Moni tänne muuttaja sai itselleen palstan, jossa oli 15 hehtaaria metsäalaa ja samanverran peltoalaa sekä se nykyään rintamamiestaloksi kutsuttu talo.
- Kyllä vielä sinne 70-ja 80-luvuille pieni maatalousyrittäjä tuli toimeen tuolla tilalla, kylläkin jo silloin valtion tukemana, mutta paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, kertoo Vihdin maataloustuottajain yhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä.
- Viimestään 90-luvulla Suomen liityttyä Euroopan Unioniin oltiin tilanteessa, missä tilojen koot kasvoivat huomattavasti. Oli pakko kasvattaa tilakokoa, jos halusi saada elantonsa maataloudesta.
Tilanne on nykyään sellainen, että moni pieni maatalo toimii sivutoimisena tulonlähteenä, eikä siihen enää investoida. Jossain vaiheessa eläköitymisen ja kuolinpesien myynnin kautta markkinoille tulee ns. entisiä maatiloja, joiden tulevaisuus on usein erilainen kuin mitä se on tähän asti ollut.
- Kuolinpesien perinnönjaossa kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä pankkiin. Meiltä asiakas saa niin lakimiehen lakiosaamisen kuin tarvittaessa kumppanimme kautta kiinteistön myyntiosaamisen, kertoo Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pankinjohtaja Tuomo Paaso.

Nykyaikainen maatalous vaatii erikoistumista

Suomalaista maataloutta on pitkään johdettu vanhakantaisesti, mutta nykyään joudutaan miettimään uusia tapoja.
- Peltoala ei ole Suomessa kasvanut enää vuosiin, mutta maan tuottoaste on noussut, miettiin Nummi-Pusulan tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Jyri Mela.
- Kun pelto- tai metsäalaa ei saa kasvatettua, pitää joko tuottaa entistä enemmän samalla alala, tai on erikoistuttava tuottamaan paremmin tuottavaa.
- Aiemmin oltiin elämäntapa viljelijöitä, nykyään on pakko olla liikemies, yrittäjä, eikä vain maanviljelijä, jatkaa Mela.
- Moni tuttava ja minäkin, olemme löytäneet uusia asiakkaita aivan uudelta alalta, jonka tulevaisuus on todennäköisesti kasvava, kertoo kokemuksistaan Mäkelä.

Hevosia, hevosia

- Silloin kun olin nuori, meillä Nummi-Pusulassa oli vain muutama hevonen, kertoo Mela ja samoilla linjoilla on muistoissaan myös Mäkelä.
Muutos on tapahtunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana, kun sekä Lohjalla että Vihdissä on syntynyt kymmeniä pieniä hevostiloja.
- Nämä tilat ovat syntyneet entisten maatilojen paikalle. Tilanteeseen, missä pellot ovat jo joko vuokrattu tai myyty maanviljelijälle ja jäljelle on jäänyt muutaman hehtaarin metsätila taloineen.
- Hevostilat ovat luoneet tullessaan tarpeen erilaisille maataloustuotteille kuten heinälle tms ja samalla harrastus on tuonut uusia palveluita seudulle, esimerkiksi eläinlääkärin ja tuotemyynnin kautta.

Hevosalasta
vetovoimatekijä?

- Kasvava hevosala, harrastuksena ja urheiluna voisi olla alueemme yksi vetovoimatekijä. Jo nyt Vihti on hyvä esimerkki ja Lohja voisi olla siinä toisena, miettii Paaso.
- Säästöpankki on vahvasti mukana niin Nummi-Pusulassa, Saukkolassa, Vihdissä kuin muuallakin alueellamme luomassa mahdollisuuksia niin maatilojen sukupolven vaihdoissa kuin tilojen myyntitilanteissa.
- Kyllä saatavilla olevat ja myyntiin tulevat kohteet menevät aika nopeasti uusille omistajille, jotka tulevat pitkälti maatalouden ulkopuolelta, kertoo SP-Kodin toimitusjohtaja Juha Hänninen.
- Tämä uusi kehitys on osittain myös johtanut siihen että tilojen hehtaarihinnat ovat nousseet, koska niitä ei enää arvosteta maatalouden mittareilla vaan aivan muulla, kertoo Mela.
- Ei ole lainkaan kuulumatonta, että metsää ostetaan itselle täysin virkistyskäyttöön, jotta on paikka mistä hakea oma joulukuusi, käydä koirien kanssa metsällä ja marjassa. Ei tällaista ole aiemmin ollut, jatkaa Mela.

Verkostoitumista ja uusia palvelumuotoja

- Paikallisella Säästöpankilla on oma tehtävänsä tässä tulevaisuuden verkostossa. 147 vuoden ajan on Länsi-Uudenmaan Säästöpankki mahdollistanut asumisen ja yrittämisen tällä seudulle ja tekee niin jatkossakin, omien konttoreidensa kautta, kertoo Paaso.
- Aivan varmasti tulevina vuosina niin maatalous, metsätalous ja hevostalous kehittyvät alueella ja pankilla tulee olemaan siinä keskiössä oma roolinsa asiantuntijana ja rahoittajana. miettii Paaso.
- Jokainen maatalokiinteistö ja sen kauppa ovat tapauskohtaisia, mutta meillä on onneksi niistä kokemusta ja aina kannattaa kysyä apua ja neuvoja, ohjaa Hänninen.

alue_demokratia: 

Thaimaalaisia makuja Lohjalta

DSC_0016.jpg

Aasialaisen elintarvikeliikkeen perustaminen on ollut Samon Tiilikaisen pitkäaikainen haave.

 

Aasialainen elintarvikekauppa SaiMai Thai on toiminut Laurinkadulla viime syyskuusta lähtien.

-On mennyt hyvin ja asiakkaita on tullut mukavasti, kertoo yrittäjä Samon Tiilikainen.

Kaupan ovat löytäneet mm. vietnamilaiset, kiinalaiset ja muut aasialaiset asiakkaat. Tiilikainen kertoo, että kaupan tuotteet ovat sopineet hyvin myös suomalaiseen makuun.

-Täällä on käynyt mm. suomalaisia, jotka ovat tottuneet thaimaalaiseen ruokaan Thaimaan matkoillaan. Thaimaalainen ruoka on mausteisempaa kuin suomalainen. Monet suomalaiset tykkäävät siitä ja kysyvät minulta ohjeita. Annan heille reseptejä, Tiilikainen kertoo.

Esimerkiksi papaijasalaatti on monen mieleen. Tiilikainen muistuttaa kuitenkin, että eri liikkeiden myymissä papaijoissa on suuria makueroja. Mausteita ostetaan myös paljon. Samoin kaupaksi menevät hienosti soija-, osteri- ja chilikastikkeet sekä chilitahna.

DSC_0004_2.jpg

Thaimaalaiset maut sopivat hyvin suomalaiseen suuhun. Esimerkiksi kastikkeita ostetaan paljon.

 

Laaja tuotevalikoima

Kaupan perustaminen on ollut Tiilikaisen haave jo pitkään. Viime kesänä hän muutti Espoosta ja Lohjalle ja päätti toteuttaa haaveensa.

-Olen asunut 15 vuotta Suomessa ja minulla oli ikävä kotimaani ruokaa ja mausteita. Suunnittelin tätä pitkään. Minulla oli Thaimaassakin kauppa, Tiilikainen kertoo.

Tuotevalikoima on laaja, hyllyiltä löytyy mm. mausteita, kastikkeita, kookosmaitoa, tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, keksejä, nuudeleita, kahvia, teetä, inkiväärijuomaa, erilaisia riisejä, helposti valmistettavia jälkiruokia sekä pakasteina mm. katkarapuja, kalapullia, lihaa ja mustekalaa. Luomuakin on tarjolla mm. riiseissä ja gluteenittomiakin vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi jauhoista ja nuudeleista. Yksi harvinaisuus on ”tahmariisi”, jota pystyy muotoilemaan.

-Se on vähän makeampaa kuin muut riisit, siksi sitä kutsutaan myös makeaksi riisiksi, Tiilikainen kertoo.

Lasten ja nuorten herkkua ovat Pocky-tikut, joista löytyy neljää eri makua: vihreä tee, kerma, suklaa ja mansikka.

-Opiskelijat näkevät niitä ikkunassa ohi kävellessään ja tulevat sitten ostamaan, Tiilikainen kertoo.

Lasten mieleen ovat myös hedelmähyytelöt.

-Kauppani on pieni, mutta lisävalikoimaa on tulossa esimerkiksi mausteisiin ja muihin kuivatuotteisiin, Tiilikainen kertoo.

Hedelmä- ja vihannessatsi saapuu kerran viikossa.

-Ilmoitan sitä Facebookissa, Tiilikainen sanoo hymyillen.

Ruoka-aineiden lisäksi liikkeen valikoimaan on tulossa myös taloustavaroita, kuten riisinkeittimiä, mortteleita ja muita aasialaisen keittiön välineitä. Tiilikaisen liikkeestä löytyy jo nyt monenlaista ja sitä, mitä ei löydy, voidaan yrittää tilata. Palvelu pelaa myös kaupasta asiakkaille.

-Voimme lähettää tuotteita asiakkaillemme, Tiilikainen sanoo.

DSC_0024_1.jpg

Kun hedelmä- ja vihannessatsi saapuu kerran viikossa, siitä ilmoitetaan Facebookissa.

alue_demokratia: 

Avustusta kahdeksalle uusmaalaiselle Suomi 100 -hankkeelle – Viimeisellä hakukierroksella runsas osanotto

Uusmaalaiset juhlavuoden hankkeet hakivat innokkaasti maakunnan kanavoimaa Suomi 100 -avustusta. Tammikuun lopussa päättyneen viimeisen hakukierroksen jälkeen avustusta myönnettiin kahdeksalle hankkeelle yhteensä 20 000 euroa.

Avustusta saivat seuraavat hankkeet:

  • Från 0 till 100 med finlandsvensk barnmusik, Pro Culturae rf
  • Nuorten mykkäelokuva Väinämötär, Vihdin kuvataidekoulu
  • Popkalaset, Finlands Svenska Ungdomsförbund
  • Kino Iglun elokuvafestivaalit, Elokuvakerho Kino Iglu ry
  • Suomi 2017 – Arvorulettia?, Kalliolan kannatusyhdistys ry
  • Nuoret muslimit -näyttely, Helena Oikarinen-Jabal
  • Uusmaalaiset nuorten ruokaperinne, Pro Agria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaiset
  • Lasten ja seniorien sarjakuvakirjeenvaihto, Suomen sarjakuvaseura ry

Viimeiset avustuksen saajat valittiin 187 hakijan joukosta. Hakijoista 47 oli mukana jo edellisellä hakukierroksella. Avustusta haettiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaisbudjetti oli 6,9 miljoonaa.

-Viimeiseen arviointiin saatiin erittäin paljon hyviä hakemuksia, mutta vain pienelle osalle voitiin tarjota avustusta. Jatkossa keskitymme kertomaan Uudellamaalla toteutuvista hienoista hankkeista suurelle yleisölle, Uudenmaan aluekoordinaattori Virpi Martikainen valaisee liiton Suomi 100 -työn jatkumista.

> Tutustu avustushakuun osallistuneisiin hankkeisiin

 

Avustusta maakunnan joka kolkkaan

Lähes vuoden kestäneen avustushaun aikana Uudenmaan liitto sai yhteensä 255 hakemusta, joista osa osallistui useammalle kuin yhdelle hakukierrokselle. Avustusta haettiin 2,07 miljoonaa euroa ja hankkeiden kokonaisbudjetti oli 10 miljoonaa.

Avustusta jaettiin yhteensä 150 800 euroa. Summa jakautui 23 hankkeen kesken. Hakemuksia tuli kaikista Uudenmaan kunnista, mutta luonnollisesti eniten suurista kaupungeista. Teemoista suosituin oli taide ja kulttuuri.

Avustuksen myöntämisessä painotettiin uusmaalaisten erityispiirteiden näkymistä, alueellista vaikuttavuutta ja yhteishengen luomista. Hankkeet arvioitiin myös maakunnan juhlavuoden kokonaisuuden kannalta, jotta ne jakautuivat alueelle tasapuolisesti sisällön ja sijainnin puolesta.

Ehdotuksen avustettavista hankkeista teki Uudenmaan Suomi 100 -ohjausryhmä. Avustuksesta päätti maakuntajohtaja.

 

Suomi 100 -ohjelmaan ehtii vielä mukaan

Vaikka Uudenmaan avustushaku onkin nyt päättynyt, pienen tai suuren projektinsa voi edelleen liittää mukaan valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Edellytykset ja ohjeet ovat suomifinland100.fi-sivustolla. Uudeltamaalta ohjelmassa on mukana jo yli 1 200 hanketta, mutta mukaan mahtuu lisääkin.

-Ohjelmaan liittyminen kannattaa, sillä silloin hankkeet saavat mahdollisuuden näkyä Uudenmaan Suomi 100 -kanavissa. Toivottavasti kuulemme mahdollisimman monesta hankkeesta, jotta voimme kertoa niistä eteenpäin, kannustaa viestintäsuunnittelija Kosti Keistinen Uudenmaan liitosta.

alue_demokratia: 

Ammatillinen koulutus lisää alueen vetovoimaa

Laurean, Luksian, Lohjan kaupungin, Vihdin kunnan, Lohjan Yrittäjien ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarin edustajat kerääntyivät viime viikolla pohtimaan ammatillisen koulutuksen merkitystä alueen vetovoimatekijänä. Samalla pohdittiin myös oppilaitosten, yritysten ja kunnan välisiä suhteita ja yhteistyötä, elinvoiman lisäämistä ja nuorten motivointia opiskelun pariin.

Oppilaitosten merkityksestä alueen kehitykselle kerrottiin olevan näyttöä.

-On tehty selvityksiä, joissa on todettu, että jos ammattikorkeakoulu tai toisen asteen oppilaitos lakkautetaan, sillä on vaikutuksensa alueen yritysten kehittymiseen, kertoo Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

Sivula muistutti, että koulutus koskee nykyään paljon muitakin kuin alle 30-vuotiaita. Siinä onkin yksi syy, miksi ne alueet pärjäävät, joilla on tarjota mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen.

-Suurella osalla yrittäjistä on taustanaan juuri ammatillinen koulutus, toteaa Vihdin kunnanjohtaja Hannu Nummela.

-On itsestään selvää, että maailma on muuttunut. Nykyään kouluttamattomille ei ole töitä. Joku tutkinto on oltava, mutta enää edes yksi ei tunnu riittävän. Paperimies ei olekaan koko työuraansa paperimies. Uskon, että tämä ei ole ohimenevä ilmiö, vaan työurilla joudutaan tekemään muutoksia, Sivula jatkaa.

Sekä Sivula että Nummela muistuttavat, että vaikka kunnat nähdään välillä kilpailijoina, eivät esimerkiksi työntekijät katso kuntarajoja, vaan käyvät töissä ja asuvat eri kunnissa.

-On erittäin tärkeää, että yhteistyö ja kehittäminen kuntien välillä toimii. Kun Länsi-Uuttamaata katsoo kokonaisuutena, sillä on suuri vetovoima, toteaa myös toimitusjohtaja Tom Gammals Novagosta.

DSC_0004_1.jpg

Tom Gammals Novagosta (vas), Eero Hettula Länsi-Uudenmaan kauppakamarista, Pasi Hotti Lohjan Yrittäjistä, Vihdin kunnanjohtaja Hannu Nummela, Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula ja Jouko Lindholm Luksiasta. 

 

Ammattitaitoista työvoimaa

-Länsi-Uusimaa on kasvukolmion keskellä (Helsinki-Turku-Tampere), joten täällä on kaikki mahdollisuudet elinvoimaiseen yrittämiseen, kannustaa toimitusjohtaja Eero Hettula Länsi-Uudenmaan kauppakamarista.

-Kun yrittäjä pohtii sijoittautumistaan paikkakunnalle, hän miettii, onko siellä työvoimaa, sanoo Gammals.

Nummela puolestaan huomautti, että nykyisestä työttömyystilanteesta huolimatta, osan yrityksistä on vaikea löytää ammattitaitoista työvoimaa. Osaavalla työvoimalla on kuitenkin kullan arvoinen merkitys koko yritykselle.

-Harva yksityisyrittäjä saa kasvua itse aikaan. Siihen tarvitaan motivoituneita ja osaavia työntekijöitä, vahvistaa Pasi Hotti Lohjan Yrittäjistä.

-Se, miten yrityksellä menee, lähtee työntekijöistä, tiivistää myös Hettula.

Muita yrittäjän paikkakuntavalintaa vaikuttavia seikkoja ovat mm. sujuva arjen mahdollistavat seikat, kuten toimivat palvelut, päiväkodit ja koulut, asunnot, harrastusmahdollisuudet, kulkuyhteydet, luonto ja kulttuuritarjonta.

 

Kohtaavatko koulutus ja työelämä?

Koulutus ja työelämän tarpeetkaan eivät aina kohtaa. Esille nousee esimerkiksi siitä, kuinka joitain vuosia sitten sanottiin, että putkimiehiä tarvitaan paljon ja nuoret innostuivat kouluttautumaan alalle. Nyt putkimiehiä on paljon, mutta metallialan tekijöistä on vuorostaan pulaa.

-Monilla aloilla on tätä kohtaamisongelmaa. On tärkeää, että oppilaitokset seuraavat, mitä yhteiskunnassa tarvitaan, ja että opiskelijoita valmistuu niille aloille, Hettula sanoo.

Alueellinen merkitys on oppilaitoksille suuri.

-Meidän on turha kouluttaa ihmisiä aloille, joilla ei ole täällä töitä. Siksi kuntien, yrittäjien, oppilaitosten ja järjestöjen pitäisi tehdä ennakoivaa yhteistyötä, korostaa kuntayhtymän johtaja Jouko Lindholm Luksiasta.

Nummela muistuttaa, että ennakoinnin ja aktiivisuuden lisäksi tarvitaan myös ketteryyttä mukautua tilanteisiin ja tarpeisiin, vaikka se ei olekaan isommille organisaatiolle aina kovin ominaista. Koulutuksen tulee olla ajan hermolla, opiskelijalla hyvä motivaatio ja asenne sekä perustiedot kunnossa. Opiskelijoilla voi olla annettavaa myös yrityksille.

-Uudenlainen maailma vaatii myös uudenlaisia toimintatapoja. Opiskelu voi tuoda uutta tietoa myös ohjaajalleen yrityksessä. Haluan itse nähdä, että organisaatiolle luodaan mahdollisuuksia kehittyä ja yritykset ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä mm. projektien muodossa, muistuttaa Laurean aluejohtaja Mika Kortelainen.

Hettula puolestaan ehdottaa, että yritysten vetovoimaa opiskelijoiden silmissä voitaisiin lisätä koulu- ja yritysvierailujen avulla, jotta yritykset tulisivat nuorille tutuiksi.

 

Leikkaukset ja opiskelijoiden osaaminen

Huomiota kiinnitettiin myös valmistuvien opiskelijoiden osaamistasoon.

-Koulusta pitäisi tulla ulos opiskelijoita, jotka osaavat alan tulevaisuuden, eikä niin, että koulutus on vähän perässä, korostaa Gammals.

Oppilaitokset siis tarvitsisivat mm. uusinta teknologiaa, jotta uusimmat välineet ja menetelmät ovat valmistuville tuttuja. Tämä vaatii totta kai paljon resursseja, joita voi olla vaikea löytää, kun koulutuksesta samaan aikaan leikataan. Katse kääntyykin yrityksien suuntaan.

-Koulusta saa perustiedot, mutta yrityksillä on usein viimeisin teknologia ja nippelitiedot, joten yritykset kouluttavat yhä enemmän ja enemmän itsekin. Apua asiaan toisi jonkinlainen tukimuoto yrityksille, sanoo Hotti.

Hän on kokenut mm. oppisopimuksen hyväksi tavaksi kouluttaa osaavia työntekijöitä yrityksen tarpeisiin. Yritys- ja koulumaailman yhteistyön puolesta puhuvat muutkin.

-Yrityksen ja koulun yhteistyössä voi syntyä uusia innovaatioitakin, muistuttaa Sivula.

Leikkaukset puhuttavat enemmänkin.

-Näen siinä suuren riskin, jos koulussa ollaan vain parina päivänä viikossa, koska nuoret eivät opi työrytmiä, Hotti sanoo.

-Myös tapa opettaa muuttuu. Haluamme antaa opiskelijoille edelleen samat valmiudet kuin ennenkin, Lindholm rauhoittelee.

Yleisön joukosta väläytetään idea, että yritykset voisivat ostaa opiskelijoiden osaamista, mikä helpottaisi oppilaitoksen resurssipulaa, mutta kartuttaisi opiskelijan osaamista entisestään. Sekä Kortelainen että Lindholm suhtautuvat ideaan myönteisesti.

alue_demokratia: 

Ritarikuntien ansiomerkit luovutettiin

merkit.jpg

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät ritarikuntien ansiomerkit luovutettiin Lohjan kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3. Ansiomerkin saivat Marjaana Ketonen, Tuija Luoto, Sirkka Maula, Eero Keränen, Kari Ek, Pirjo Kesälä, Raimo Laine, Jari Lampi, Pentti Lankinen, Maria Lehtonen, Tapani Luoto, Pekka Lindstedt, Anne Metsänsalo, Jouko Sivonen, Maarit Sivonen ja Kari Vanhapelto.  

alue_demokratia: 

Ykkösmassi etsii nuorten ideoita

Ykkösakselin uusi nuorille tarkoitettu tukimuoto Ykkösmassi sai helmikuussa kolme hakemusta. Yksikään hakemus ei saanut Ykkösakselin hallitukselta myönteistä päätöstä.

-Ykkösmassi on uusi tukimuoto ja hakemuksia ehti tulla vain muutama. Emme ole rajanneet tuen kohteita tarkasti. On luonnollista, että alussa hallitus hakee linjaa päätöksiin, Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri toteaa.

-Päätimme, että emme tue esimerkiksi varojen keruun kustannuksia tai yksittäisten nuorten työllistymistä. Yhdessä hakemuksessa toiminta liittyi vahvasti kunnan nuorisotoimeen ja hallitus katsoi, että sen tukeminen kuuluisi kunnalle.

Ykkösmassi tukee nuorten omaa uutta toimintaa. Tavoitteena on tutustuttaa nuoret hanke- ja Leader-toimintaan. Tuettava idea voisi olla esimerkiksi nuorille tarkoitettu tapahtuma, jonka järjestämistä tuetaan. Yhteisten harrastusvälineiden hankinta nuorten käyttöön voisi saada tukea. Tärkeintä on, että toiminta hyödyttää monia nuoria tai on sopivaa muillekin nuorten ryhmille.

-Rahaa on edelleen jaossa 15 000 euroa tänä vuonna. Kannustan nuoria ideoimaan omia juttuja. Meihin kannattaa olla etukäteen yhteydessä. Ideoita voisi ehkä yhdessä kehittää Ykkösmassille sopiviksi, Teuri neuvoo.

Seuraava Ykkösmassin haku päättyy toukokuun lopussa ja päätöksiä tehdään kesäkuun alussa. Hakuohjeet ja hakulomake löytyvät Ykkösakselin kotisivuilta.

Lisätietoja antaa Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri, puh. 0400 982 236.

alue_demokratia: 

Suomen Punaisen Risti aloittaa EU:n ruoka-avun jakamisen Siuntiossa

Punaisen Ristin Sjundeå-Siuntion osasto ryhtyy jakamaan ruoka-apua. Siuntion ruoka-apujakelu suoritetaan avoimella periaatteella eli elintarvikkeet on tarkoitettu kaikille vähävaraisille avuntarvitsijoille. Ruoka-avun jakamisessa noudatetaan tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita.

Ruoka-apua rahoittaa Euroopan unionin vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto. Rahaston tavoitteena on edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa ja vähentää köyhyydessä ja syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten määrää.

Rahaston tukemana Maaseutuvirasto on myöntänyt Suomen Punaiselle Ristille noin 60 000 kiloa ruokaa. Ruoka jaetaan eri puolilla Suomea 30 paikallisosaston toimesta. Punaisen Ristin Sjundeå-Siuntion osasto tekee yhteistyötä Siuntion kunnan kanssa ruoka-apujakelun käynnistämisessä. Kunta antaa paikallisosaston käyttöön tilan ruoka-apujakelua varten ja tiedottaa kunnan eri toimialojen asiakkaita ruoka-apujakelusta.

Elintarvikkeita jaetaan Siuntiossa kerran kuussa, kuun viimeisenä torstaina klo 15-17. Ensimmäinen jakelu suoritetaan 30.3.2017. Ruoka-apujakelu tapahtuu Veturi-tilassa, osoitteessa Ratapihantie 3, 02580 Siuntio.

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta