Yhteiskunta

Mainos

Jäällä kannattaa nyt liikkua varoen

järvi.jpg

Jäällä liikkujan tulee tuntea vesistö sekä osata tutkia jään kantavuus. Vaaranpaikkoja ovat mm. siltojen lähistöt ja salmet. Hiidensalmi pysyy auki kovillakin pakkasilla.

 

Kuluva talvi ei suosi jäällä liikkujia. Esimerkiksi Lohjanjärven jää on suurien lämpötilamuutosten vuoksi jäänyt toivottua heikommaksi. Pakkanen ja lämpöasteet ovat vaihdelleen jo monta kertaa ja jään päälle on kertynyt sekä vettä että lunta.

-Jäätä on vaihtelevasti noin 20 senttiä, mutta sen koostumus on kuplainen ja puikkoontunut, kertoo Lohjan Liikuntakeskuksen luontoliikuntamestari Santtu Hägg.

Hänen mukaansa hyviä jäitä tuskin tulee enää tänä talvena, sillä lämpötilavaihtelujen myötä syntyneen heikkorakenteisen jään pitäisi ensin sulaa pois ja järven jäätyä sitten kunnolla uudelleen. Koneiden kanssa jäälle ei voida nyt ajaa, joten esimerkiksi kunnollista matkaluistelurataa ei saada tehtyä, vaikka jää kestäisi luistelijat.

-Pyrimme tekemään jonkinlaiset radan, mutta sen laatu kärsii, kun koneita ei voida käyttää, hän toteaa.

Viime talvena matkaluistelurata tehtiin Aurlahdesta Ollisaareen asti, mutta se ei ehtinyt olla hyvässä kunnossa kauaa ennen kuin lämpötila nousi ja sen myötä myös vesi jään päälle.

-Rata oli kyllä suosittu sen lyhyen ajan. Sitä edellisenä vuonna sen sijaan oli todella hyvät jäät. Täällä etelässä ei vaan meinaa millään tulla niin kovia pakkasia alkutalvesta, että syntyisi kunnon teräsjäätä, Hägg harmittelee.

Lohjanjärven huonon jäätilanteen vuoksi ihmiset ovat kyselleet voisiko matkaluisteluradan tehdä johonkin pienempään järveen.

-Selvitämme sitä mahdollisuutta. Pienet järvet jäätyvät helpommin, koska niissä ei ole aallokkoa, Hägg toteaa.

Ainakin toistaiseksi siis Lohjan kaupungin ainoa virallinen ja kaupungin ylläpitämä luistelureitti on kulkenut Aurlahdesta Ollisaareen. Reitti on Lohjan Liikuntakeskuksen hoidossa. Hägg muistuttaa, että kaikki muut auratut radat jäällä ovat yksityishenkilöiden itselleen tekemiä ja niillä jokainen liikkuu omalla vastuullaan.

Retkiluistelijat eivät tarvitse rataa, sillä he luistelevat luonnon jäillä ilman merkittyä reittiä. Hägg kehottaa heitä, kuten muitakin jäällä liikkujia, varovaisuuteen.

-He luistelevat yleensä ryhmissä. Se on hyvä, yksin ei kannata lähteä. Oikeat varusteet, kuten naskalit, köysi ja keppi jään testaamista varten tulee olla mukana. Ryhmällä tulee olla myös selvillä, miten toimitaan, jos joku putoaa jäihin, ettei synny paniikkia.

Hägg sanoo, ettei kenenkään pidä mennä jäille ilman naskaleita oli kyseessä sitten luistelija, pilkkijä tai kuka tahansa muu jäällä liikkuja.

-Naskalit ovat halpa henkivakuutus, hän toteaa.

Mukaan voi ottaa myös esimerkiksi vaihtovaatteet vesitiiviiseen pussiin. Myös kännykkä tulee pakata vesitiiviisti. Retkiluistelijoille järjestetään myös kursseja.

 

Varmista jään kestävyys aina itse

Hägg neuvoo selvittämään jään kunnon ja kestävyyden aina itse.

-Monet kyselevät internetissä toisiltaan, kestääkö jää, mutta jokaisen pitää silti itse tutustua aiheeseen ja viime kädessä selvittää jään tilanne itse. Nyrkkisääntöhän on, että 5 senttiä jäätä kestää ihmisen, mutta se ei pidä paikkaansa, jos jää on huonolaatuista, hän muistuttaa.

-Kun oma henki on kyseessä, ei auta, vaikka kaveri sanoisi, että jää kestää, Hägg tiivistää.

Jään kestävyys tutkitaan kairaamalla siihen reikä. Hyvä jää on tasaista, kirkasta ja läpinäkyvää. Jäästä tulee tietää muutakin kuin vain paksuus ja jään laatu.

-Railot tulevat yleensä samoihin paikkoihin joka talvi. Esimerkiksi Isoselkä on yksi niistä paikoista Lohjanjärvellä, jonne tulee usein suuri railo. Välillä railoja syntyy myös yllättäviin kohtiin. Jo parin sentin halkeama heikentää jään kantavuutta. Jos vesi nousee jäälle, ei välttämättä edes huomaa, missä railo on, Hägg sanoo.

Lisäksi tulee tuntea paikat, joissa jää on heikompaa kuin muualla. Näitä kohtia ovat mm. jokien suut, salmet, kapeikot saarten välissä, railojen lähistöt, virtauskohdat ja siltojen lähistöt.

-Hiidensalmi on hyvä esimerkki. Siinä järvi on auki usein kovallakin pakkasella, Hägg toteaa.

alue_demokratia: 

Parhaat häät pienistä kommelluksista huolimatta

hääät1.jpg

Hääautoon piti hankkia muutama varaosa, mutta hyvin se silti hoiti tehtävänsä.

 

Tanja Flythström ja Miikka Ahvenainen vihittiin Lohjan Pyhän Laurin kirkossa 10.9.2016, kun kahdeksan vuotta samaa matkaa kulkenut pari halusi vahvistaa liittonsa. Häät sattuivat parin kihlajaispäiväksi, vaikka he tajusivatkin sen vasta jälkeenpäin. Häitä juhlittiin Nummen seurantalolla, ja vieraita on paikalla noin 130.

-Keväällä jo oli puhetta naimisiinmenosta, mutta vasta kesäkuussa varasimme kirkon. Siinä oli sitten kaksi kuukautta aikaa järjestää häät. Hyvin meni, vaikka viimeisten järjestelyjen kanssa meinasi tulla kiire, kun emme tajunneet, miten paljon hommaa oikein on. Pukukin oli valmiina pari päivää ennen häitä, vaikka sitä piti muokata, kertoo Flythström.

Oikea vihkisormus ei kuitenkaan ehtinyt hääpäiväksi, joten vihkimisessä piti käyttää lainasormusta.

-Päivää ennen häitä ei ollut vielä mitään tietoa, missä sormus menee. Englannista se oli tulossa. Sormus saapui viikko häiden jälkeen, eikä sen myöhästyminen enää jälkikäteen ole harmittanut, Flythström sanoo.

Häissä ei ollut erityistä teemaa, mutta kutsukorttien mukaan koristelujen väreiksi valikoituivat pinkki, musta ja helmiäisen valkoinen. Ohjelmaan kuuluivat mm. tietovisa, disco, valokuvia parin polttareista ja lapsuudesta, boolin ryöstö ja bändi.

-Meillä oli aika perinteinen ohjelma häävalsseineen ja sukkanauhan ja kimpun heittoineen, toteaa Flythström.

-Kaaso piti avioliittosopimuksesta puheen ja sopimus piti myös allekirjoittaa, sanoo Ahvenainen.

Flythström kertoo, että boolin ryöstöön päädyttiin, koska hän ei halunnut morsiamen ryöstöä, mutta kaaso sanoi, että jotain pitää ryöstää. Jotta booli saatiin takaisin, juhlavieraiden piti tanssia.

hääpari1.jpg

Tanja Flythström ja Miikka Ahvenainen menivät naimisiin syyskuussa, mutta kesäistä lämpöä riitti vielä hyvin. 

 

Rakkaus on tukemista ja välittämistä

Flythström ja Ahvenainen tapasivat vuonna 2008 Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijabileissä.

-Miikka tarjosi minulle juotavaa. Siitä se lähti, en tiedä, mikä kolahti, Flythström sanoo.

He löytävät toisistaan monia hienoja puolia.

-Tanja on hauska, luotettava, rehellinen ja nätti vaimo, Ahvenainen kuvailee.

-Miikka on aina ollut rento ja täydentänyt minua. Hän antaa minun olla oma itseni ja tulee hyvin toimeen myös toisten kanssa. Miikka ei suutu koskaan, joten emme ole riidelleetkään. Hän kuittaa asiat vain rennosti, vaikka minä olenkin ailahtelevainen, Flythström sanoo.

Entä, mitä rakkaus heille tarkoittaa?

-Se on toisen tukemista ja sitä, että välittää, vaikka toisella olisi huonokin päivä, Ahvenainen määrittelee.

-Tukemista ja välittämistä. Sitä, että saa olla oma itsensä, molemmilla on kuitenkin myös omat elämänsä. Toista pitää rakastaa sellaisena kuin hän on, sanoo Flythström.

Avioliitto merkitsee heille suhteen vahvistamista.

-Minulle se tarkoittaa suhteen virallistamista, että sitten ollaan oikeasti yhdessä. Halusin nimenomaan kirkkohäät. Se on perinteinen ja juhlallinen tapa mennä naimisiin, Flythström sanoo.

Myös Ahvenainen halusi kirkkohäät. Parin mielestä arki on jatkunut häiden jälkeen tavalliseen tapaan.

-Naimisiinmenopäätös kyllä lähensi meitä ja toi entistäkin onnellisemman olon, pohtii Flythström.

Häämatka parilla on vielä edessä. Flythström haluaisi vähän kauemmas johonkin eksoottiseen paikkaan, mutta sulhanen ei viihdy lentokoneessa, joten kohde on vielä auki.

hääpari3.jpg

Kakun leikkaamiseen liittyi pieni kommellus. Miten se nyt olikaan, kuuluuko polkaista lattiaa vai toista jalalle?

 

Hääkommelluksia

Hääpäivään mahtui useita kommelluksiakin, mutta se ei parin mielialaa laskenut.

-Vielä häitä edeltävänä päivänä mietittiin, jättääkö hääauto tielle. Se toimi kuitenkin hyvin. Vara-autokin olisi ollut, Flythström kertoo.

-Sellainen vanha Jaguar se oli. Siihen piti muutamia osia hankkia, selventää Ahvenainen.

Prinsessapuku ja viime hetken valmistelut puolestaan aiheuttivat lievää kiirettä morsiamelle.

-Tanja oli tyylilleen uskollisesti myöhässä vihkimisestä. Arvasin sen kyllä jo etukäteen, Ahvenainen toteaa.

Morsian saatiin kuitenkin viimein paikalle.

-Pappi valitsi kivat sanat, kun hän totesi, että on kiva, kun saimme sinutkin Tanja tänne paikalle. Hän oli muutenkin aivan ihana ja tulimme todella hyvin toimeen, Flythström naurahtaa.

Hääkuvia otettiin mm. Lohjan Museon pihalla. Aivan ongelmitta se ei kuitenkaan sujunut.

-Korkokenkäni korko jäi kiinni ritilään. Kenkä piti riisua, että Miikka sai sen irti, Flythström naurahtaa.

Myös kakun leikkaamiseen liittyi pieni väärinkäsitys.

-Luulin, että pitää polkaista toista jalalle, eikä lattiaan, Ahvenainen myöntää.

hääät2.jpg

Tanja Flythström ja Miikka Ahvenainen halusivat ehdottomasti kirkkohäät. Paikaksi valikoitui Lohjan Pyhän Laurin kirkko.

 

Parhaat häät tähän mennessä”

Pari on oikein tyytyväinen häihinsä.

-Hyvä kesäinen ilmakin sattui. Aluksi oli pilvistä, mutta taivas alkoi rakoilla, kun tultiin kirkolle ja sitten aurinko paistoi iltaan saakka, Flythström muistelee.

-Parhaat häät tähän mennessä, Ahvenainen toteaa hymyillen.

Häitä juhlittiin aamun asti, minkä jälkeen tuote aviopari kävi mökillä nukkumassa pari tuntia ennen juhlapaikan siivousta.

-Halusimme juhlia kunnolla, emmekä lähteä mihinkään. Suljimme itse ovet aamulla, Flythström kertoo.

Heillä on antaa vinkkejä muillekin häiden suunnitteluun.

-Liikaa ohjelmaa ei kannata suunnitella, että ehtii jutella vieraiden kanssa. Kannattaa myös nauttia hetkestä, eikä hermostua, jos kaikki ei mene ihan suunnitelman mukaan, Ahvenainen neuvoo.

-Se on lyhyt päivä, joten kannattaa keskittyä olennaiseen. Jokainen tekee omannäköisensä häät. Kannattaa aloittaa isoista linjoista, kuten kirkon varauksesta ja pitopalvelusta. Kaasojen ja bestmanien on hyvä olla erilasisia ihmisiä, koska jokainen on hyvä jossain. Myös organisointikykyä tarvitaan. On iso plussa, jos joku kaasoista on mennyt itsekin naimisiin, niin hänellä on kokemusta häiden järjestämisestä, Flythström vinkkaa.

Heiltä löytyy vinkkejä myös arkielämään häiden jälkeen.

-Pitää olla riittävästi omaa aikaa, mutta yllättää välillä myös toinen, Ahvenainen sanoo.

-Myös yhteistä aikaa pitää vaalia ja nauraa. Yhdessä pitää olla hauskaa, lisää Flythström.

alue_demokratia: 

Vinkkejä onnelliseen avioliittoon

Avioliiton solmiminen on monelle yksi elämän suurimmista hetkistä. Liiton toivotaan toki myös kestävän ja tekevät puolisot onnellisiksi. Tässä muutama vinkki, jotka kannattaa muistaa matkan varrella.

hääkuva.jpg

Moni asia kaipaa hoitoa tai huoltoa kestääkseen pitkään ja voidakseen hyvin, niin myös avioliitto. Sitä voi ajatella esimerkiksi puutarhana, jota on hoidettava joka päivä, jotta se tuottaisivat satoa. Toista tulee arvostaa ja nähdä vaivaa hänen eteensä, joskus toisen voi myös yllättää positiivisesti.

Jokainen ihminen on monien eri ominaisuuksien yhdistelmä. Osa kyseisistä ominaisuuksista on ehkä vähemmän mairittelevia, mutta toinen tulee silti hyväksyä omana itsenään. Kukaan ei ole täydellinen, joten pieniä säröjä löytyy meistä jokaisesta.

Hyvässä ihmissuhteessa keskustellaan ja jaetaan asioita, tunteita ja kokemuksia toisen kanssa. Toiselle kannattaa kertoa selvästi, miltä itsestä tuntuu. Keskustelemalla voi välttää mm. väärinkäsityksiä.

Puhumisen lisäksi, tulee myös osata kuunnella, mitä toinen sanoo. Riidat aiheutuvat usein siitä, että kumpikin puhuu liikaa ja kuuntelee liian vähän. Kannattaa myös yrittää olla sanomatta asioita suutuspäissään, koska silloin tulee helposti sanottua jotakin ajattelematonta. Ota siis asia vasta puheeksi, kun tilanne on rauhoittunut.

Kaikille tulee kuitenkin joskus riitaa. Vanhojen riitojen ei silti kannata antaa paisua ja kaivaa niitä yhtä uudelleen esiin. Kaikki tekevät joskus virheitä ja ansaitsevat myös toisen mahdollisuuden.

Luottamus on yksi parisuhteen tärkeimmistä arvoista. Älkää siis pitäkö isoja salaisuuksia toisiltanne, vaan muistakaa, että onnellisen avioliiton salaisuus on se, että puolisoilla ei ole suuria salaisuuksia.

Avioliitossa ei ole tarkoitus muuttua samanlaiseksi kuin kumppani. Jokainen on aina oma itsenäinen yksilönsä. Avioliitossakaan ei ole tarkoitus ajatella samalla tavalla, vaan ajatella asioita yhdessä.

Elämästä kannattaa tehdä yhteinen suunnitelma, sillä yhteistä elämää on vaikea elää, jos kumppanien suunnitelmat menevät ristiin. Yhteisessä elämässä ei kannata myöskään pitää kynsin ja hampain kiinni omista periaatteistaan, vaikka mielipiteensä kertookin. Mieltään voi myös muuttaa, ehkä olet tänään viisaampi kuin eilen.

Jos et pidä jostakin asiasta, voit yrittää muuttaa sitä. Aina asiat eivät kuitenkaan muutu, silloin voi yrittää myös muuttaa itseään. Suhteessa kummankin tulee kuitenkin saada olla oma itsensä.

Ihminen tavoittelee usein jotain määränpäätä, mutta kannattaa myös muistaa, että usein onni on itse matka, ei määränpää. Koko elämä on matka, jonka jokaiseen päivään ihminen voi itse vaikuttaa. Joskus matkan varrella tulee vastaan mutkia, mutta kannattaa muistaa, että jos suunnitelma A ei toimi, aakkosissa on vielä 27 muuta kirjainta jäljellä.

Joskus ajatukset ovat sekaisin. Niitä voi pyrkiä selkiyttämään esimerkiksi pukemalla ajatukset sanoiksi esimerkiksi sanomalla ne ääneen tai kirjoittamalla paperille. Silloin voit huomata, että kaikki ei olekaan niin kuin ajattelit.

Eläkää täysillä joka päivä, älkääkä säilökö rakkautta sisällenne. Kertokaa ja osoittakaa, kuinka paljon toisianne rakastatte ja uskaltakaa olla myös romanttisia. Pienetkin asiat voivat olla romanttisia, kuten toisen suosikkikarkkien ostaminen.

 

Lähde: www.haatjajuhlat.fi

http://www.haatjajuhlat.fi/vankkoja-neuvoja-pitkaan-avioliittoon/

alue_demokratia: 

Kirkollinen vihkiminen on monelle parille tärkeä asia

Raili Rantanen on toiminut pappina 25 vuotta. Tuona aikana hän on vihkinyt satoja pareja avioliittoon. Vihkimisiä on pidetty monenlaisissa paikoissa.

-Vihkiä voidaan esimerkiksi kirkossa, kodissa, luonnossa tai jossain parille erityisessä paikassa. Kerran olen vihkinyt Puijon tornissa. Myös joihinkin matkailukohteisiin, kuten kartanoihin, on tehty alttarimaisia vihkipaikkoja, Rantanen kertoo.

-Luonto on todella hieno ympäristö. Säätkin ovat suosineet, koska omalla kohdallani vain kerran on pitänyt siirtyä aitan katokseen sateen suojaan. Talvella taas tehdään esimerkiksi jääkappeleita, hän jatkaa.

Usein kirkkoja varataan jopa pari vuotta ennen hääpäivää. Se ei ole lainkaan huono idea, sillä moni haluaa pitää häät kesälauantaina ja niitä on vuodessa rajallinen määrä.

-Moni haluaa, että vihkiminen pidetään omassa kotikirkossa, Rantanen sanoo.

pappi1.jpg

Raili Rantasen mielestä papin ja seurakunnan rooli on pyytää vihkimisessä hyvää parille ja heidän tulevaisuudelleen.

 

Ruusunlehtiä ja häämarssia

Vihkimiä on hyvin erilaisia muutenkin kuin vihkipaikan osalta.

-Joissain vihkimissä on mukana pari sataa vierasta, toisissa vain todistajat. Kaikenlaiset tavat mennä naimisiin ovat hyviä, ja pienetkin tilaisuudet ovat hienoja, Rantanen sanoo.

Amerikasta on Suomeenkin tullut moni asia, mutta valat eivät kuulu suomalaiseen perinteeseen.

-Niitä halutaan harvoin. Ne eivät tunnut istuvan suomalaiseen mentaliteettiin, Rantanen toteaa.

Musiikkipuolella esitetään monenlaisia toiveita, joista kanttorin kanssa sitten keskustellaan. Perinteiset häämarssit ovat pitäneet pintansa, mutta muutakin kuullaan.

-Välillä ihan yllätyn siitä, mitä kaikkia muitakin hienoja kappaleita soitetaan, Rantanen toteaa.

Riisiä heitetään enää harvoin, mutta sen korvaajia löytyy.

-Jossain vaiheessa riisi kiellettiin lintuinfluenssan vuoksi. Se lisää myös kirkkoon eksyneiden lintujen määrää. Tilalle on kuitenkin tullut monenlaista, kuten saippuakuplia, tähtisadetikkuja ja ruusunlehtiä. Ne juhlistavatkin hetkeä riisiä paremmin, Rantanen kertoo.

 

Siunaus avioliitolle

Rantanen sanoo, että vihkimisessä pappi ja seurakunta siunaavat avioparin avioliiton ja tulevaisuuden suunnitelmat.

-Papin ja seurakunnan rooli on olla pyytämässä hyvää parille, jotta se, mitä he tahtovat, voisi olla totta heidän elämänsä matkalla, Rantanen määrittelee.

Hän sanoo, että moni haluaa siunauksen, vaikkei muuten kovin hengelliseksi ihmiseksi itseään määrittelisikään.

-Ihmiset ymmärtävät sen, ettei ole itsestään selvää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ajatellaan, että toiveille ja lupauksille on hyvä pyytää siunausta.

Hän arvelee myös, ettei nykyäänkään haluta kirkollista vihkimistä vain komean rakennuksen vuoksi.

-Hienoja puitteita saa muualtakin. Kyllä se enemmän tai vähemmän liittyy ajatukseen, että asiat ovat isommassa kädessä. Niin haluan ainakin ajatella. Uskon, että niille, jotka nykyään valitsevat kirkollisen vihkimisen, se on tärkeä asia.

Nykyään hääpari saa osallistua itsekin paljon vihkimisen suunnitteluun.

-Uudistukset ovat olleet hyviä. On hienoa, että vihkimiseen paneudutaan, parin kanssa keskustellaan ja että he saavat esimerkiksi valita siunauksen sanat, Rantanen sanoo.

 

Tunteikas hetki

Osa pareista jännittää vihkimistä paljonkin, onhan se monelle ainutlaatuinen hetki, johon liittyy paljon vahvoja tunteita.

-Moni jännittää aluksi, mutta kun tilanne käydään hyvin läpi etukäteen ja harjoitellaan, niin itse vihkimisen aikana voi olla rauhallisin mielin. Itselleni ei ole sattunut sellaista, että morsian tai sulhanen olisi pyörtynyt, vaikka joskus olenkin ollut huolissani. Sormustakaan ei kukaan ole vielä pudottanut, vaikka sitäkin usein pelätään, Rantanen kertoo.

Pappi näkee työssään monenlaisia tunteita.

-Vihkimiseen liittyy iloa, riemua ja hermostuneisuutta. Onnen kyyneleitäkin nähdään.

Hääpäivän onnesta huolimatta moni eroaa nykyään.

-Häihinkin on hiipinyt realismi, sillä tiedostetaan, ettei liitto välttämättä onnistukaan. Se tuo vihkimiseenkin nöyryyttä tulevaisuutta kohtaan, mutta ei kukaan tule vihittäväksi sillä ajatuksella, että parin vuoden päästä erotaan, Rantanen sanoo.

Avoliitot ja siviilivihkimiset ovat lisääntyneet. Yksi syy tähän on jo se, ettei kirkollinen vihkiminen ole mahdollista, jos toinen puoliso ei kuulu kirkkoon.

-Ennen tultiin usein joka tapauksessa siunattavaksi, mutta nykyään se on jonkin verran vähentynyt, Rantanen toteaa.

Kirkollisen siunauksen liitolle voi saada silloin, kun toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon tai kuuluu johonkin toiseen uskontokuntaan. Toisaalta moni nuori käy rippikoulun edelleen sen takia, että pääsee isona naimisiin kirkossa.

-Se ällistyttääkin välillä, että niin moni käy rippikoulun sen takia. Parisuhde on kuitenkin niin perustavanlaatuinen ihmissuhde, että kirkollinen vihkiminen valitaan mielellään, Rantanen toteaa.

alue_demokratia: 

Vihkisormus valitaan huolella

Tällä hetkellä maailmalla ovat muodissa halo-sormukset. Muoti on saavuttanut jo Helsingin, mutta Lohjalla moni ostaa edelleen perinteisen vihkisormuksen. Sormus kuin sormus kaipaa hoitoa.

sormuss2.jpg

Moni haluaa vihkisormukseensa timantteja.

 

Ritva Heinonen valmistui kultasepäksi vuonna 1979.

-Jotain piti keksiä, kun pääsin ylioppilaaksi. Kuvittelin olevani taiteellisesti lahjakas ja tämä ala tuntui hyvältä. Isäni toimi kelloseppänä, joten koru- ja kellomaailma on tuttu, Heinonen kertoo.

Vuosien varrella esimerkiksi valutekniikat ovat kehittyneet, mutta moni tekee koruja edelleen vanhoilla työkaluilla. Heinonen kertoo, että värillisten jalokivien suosio on laskenut, mutta timantit ovat edelleen suosittuja, kuten jo vuosikymmeniä. Tällä hetkellä Heinonen toimii myymäläpäällikkönä Lohjan Kultajousessa. Koruliikkeessä hän auttaa mm. tulevia aviopareja vihkisormusten valinnassa.

-Häät ovat muotia nykyään ja niitä suunnitellaan jopa vuosia. Myös vihkisormuksesta on tullut iso asia, niitäkin käydään katsomassa kuukausia tai jopa pari vuotta ennen häitä, Heinonen sanoo.

-Valkokulta on tällä hetkellä suositumpaa kuin keltakulta. Timanttisormuksista suositaan rivisormuksia. Esimerkiksi Ruotsissa myös halo-sormukset ovat suosittuja, mutta Lohjaa se muoti ei ole vielä saavuttanut, hän jatkaa.

Ostettujen vihkisormusten hinnat vaihtelevat parista sadasta pariin tuhanteen, mutta keskimäärin sormuksesta maksetaan noin 1 000 euroa.

-Suurin osa ostaa uuden sormuksen liikkeestä, mutta joskus asiakas tulee myös vanhan perintösormuksen kanssa. Siihen voidaan sitten esimerkiksi istuttaa timantteja, Heinonen kertoo.

sormuss.jpg

Ritva Heinonen esittelee Kultajousen sormusvalikoimaa. Hän muistuttaa, että timantit eivät ole ikuisia ja sormuskin tarvitsee välillä huoltoa.

 

Timantit eivät ole ikuisia

Heinonen muistuttaa, että vihkisormusta valitessa kannattaa huomioida, missä ja kuinka paljon sormusta aikoo käyttää.

-On ihmisiä, jotka pitävät sormuksen koko ajan sormessa. Silloin sormuksen pitää olla vahva ja kivien mahdollisimman suojassa. Suosittelen kyllä, että sormus otettaisiin pois esimerkiksi puutarhatöitä tehdessä tai kuntosalilla käydessä. Esimerkiksi painoja nostellessa sormus voi hankautua pahasti.

Kapea sormus voi joutua koville, jos sitä käyttää jatkuvasti.

-Se voi vääntyä jo kauppakassin kantamisesta. Sormukseen kannattaa laittaa vähän enemmän rahaa niin saa tukevamman, Heinonen toteaa.

Korkea hintakaan ei kuitenkaan takaa sitä, että sormus kestää mitä tahansa.

-Ihmisillä on usein sellainen ajatus, että jo sormus maksaa 3 000 euroa, sen täytyy kestää vuosia, mutta ei se kestä etenkään kovalla käytöllä, Heinonen toteaa.

Sormus kuin sormus kuluu ajan mittaan, joten siitä kannattaa pitää huolta. Sormukset kuluvat myös hankautuessaan toisiaan vasten.

-Kihla- ja vihkisormukset voidaan juottaa yhteen niin ne eivät kulu, Heinonen vinkkaa.

Toinen väärinkäsitys liittyy timantteihin.

-Ihmiset ajattelevat, että timantit ovat ikuisia. Onhan timantti maailman kovin aine, mutta silti se lohkeaa helposti. Eihän sitä muuten voisi esimerkiksi hioa koruja varten. Timantilla hiotaan timanttia ja toinen antaa periksi. Sormukseen istuttaessakin timanttia pitää varoa, Heinonen sanoo.

Timantti voi lohjeta tai haljeta, kun se osuu johonkin kovaan, kuten tippuu lattialle. Pieniä halkeamia voidaan korjata hiomalla, mutta Suomessa sitä ei tehdä.

-Timantteja hiotaan mm. Belgiassa. Usein kuitenkin käy niin, ettei halkeamaa voida korjata ja timantti pitää vaihtaa, Heinonen sanoo.

Edullisempi, mutta timantin näköinen vaihtoehto on zirkoni.

-Siinä on sama valontaitto kuin timantissa, joten ne välkkyvät samalla tavalla. Nopeasti katsottuna timanttia ja zirkonia ei erota toisistaan, mutta useimmat haluavat silti vihkisormukseen oikean timantin, koska naimisiin menoon liittyy niin suuri tunnelataus, Heinonen sanoo.

sormuss1.jpg

Uusi Story of Love timanttisormus on Halo-mallia.

 

Miehellekin vihkisormus

Heinonen sanoo, että usein kumpikin puoliso on mukana valitsemassa vihkisormusta, vaikka naiset usein käyvätkin katselemassa sormuksia jo etukäteen.

-Nykyään on lisääntynyt yhä enemmän se, että miehellekin ostetaan vihkisormus. Usein kihlasormusten kohdalla on säästelty ja sitten halutaan ostaa miehellekin hienompi sormus. Suomessa miehellä on edelleen usein vain yksi sormus, mutta esimerkiksi Ruotsissa mieskin käyttää molempi, Heinonen kertoo.

Miehelle ja naiselle ostetaan usein erilaiset sormukset, mutta jotkut parit haluavat myös samanlaiset.

 

Sormuksen hoito-ohjeet

-Timantti imee rasvaa eli se kannattaisi ottaa pois sormesta esimerkiksi leipoessa tai käsiä rasvatessa. Sormus kannattaa myös pestä kerran viikossa kuumalla vedellä ja astianpesuaineella. Sen voi jättää vaikka yöksi likoamaan. Pesun jälkeen sormus loistaa ihan eri tavalla kuin ennen pesua, Heinonen sanoo.

Sormusta kannattaa välillä myös käydä näyttämässä asiantuntijalle sen kunnon tarkistamiseksi.

-Esimerkiksi timantin istutuspaikka kuluu. On paljon edullisempaa korjata sormus ennen kuin timantti putoaa kuin ostaa uusi timantti, Heinonen toteaa.

Sormus kaipaa hoitoa, mutta niin kaipaa avioliittokin.

-Saduissa mennään naimisiin ja eletään sitten elämä onnellisina loppuun asti. Oikeastihan se on kuitenkin niin, että naimisiinmenosta se yhteinen elämä vasta alkaa, ja kompromisseja pitää tehdä. Pitkään yhdessä olleet parit sanovat, että välillä on ollut vaikeitakin aikoja, mutta on vain päätetty, että ollaan yhdessä, Heinonen pohtii.

alue_demokratia: 

SmartWaterilla varkaita vastaan

SmartWateri-merkkausneste on uudenlainen tapa suojata omaisuus varkaiden varalta. Nyt ainetta on saatavana myös Suomesta.

smart1.jpg

SmartWaterilla tehty merkintä näkyy UV-valossa. (Kuva: One sec)

 

SmartWater keksittiin Englannissa vuonna 1993, kun brittipoliisi Phil Cleary ja hänen kemistiveljensä Mike Cleary kehittivät kyseisen rikosteknisen nesteen poliisien käytettäväksi. Ruotsissa ja Tanskassa SmartWateria on käytetty jo vuodesta 2012 ja Norjassa vuodesta 2015.

-Samana vuonna löysin aineen itsekin ja aloitin neuvottelut sen saamiseksi Suomeen. Aine tulee Englannista ja sinne myös rekisteröidään kaikki käyttäjät, mutta muuten ruotsalaiset sanelevat tahdin täällä Suomessa, kertoo Annika Jansson aineen Suomeen tuoneesta One secistä.

One sec on Kirkkonummella toimiva turvallisuustuotteiden verkkokauppa.

-Meiltä saa sellaisia tuotteita, joita ei löydy kaupanhyllyltä. Niitä voit käyttää itse ilman kuukausimaksuja tai ammattiasentajia. Esimerkiksi Sphyken C3N -lukkomutteria polkupyörään ei saa muilta kuin meiltä, Jansson kertoo.

One sec on tällä hetkellä Suomen ainoa SmartWaterin jälleenmyyjä, mutta Jansson toivoo, että muitakin tulisi. Jälleenmyynti alkoi omakohtaisesta kokemuksesta.

-Varkaat kävivät kylässä veneessämme. Se avasi silmät etsimään vaihtoehtoja, koska en halunnut maksaa vartiointiliikkeen palvelusta, Jansson kertoo.

Tuotteen tehosta on jo näyttöä etenkin ulkomailta. Myös Suomen poliisihallitus suosittelee sen käyttöä, ja One sec neuvottelee parhaillaan vakuutusyhtiön kanssa tuotteen ottamisesta mukaan vakuutusehtoihin.

-SmartWater on ollut vasta kuukauden suomalaisten käytettävissä, joten täällä sen tehosta ei ole vielä virallista tietoa. Ulkomailla tilanne on aivan erilainen. Esimerkiksi Englannissa Smartwater on saavuttanut Super-brand statuksen ja Ruotsissa poliisit testasivat sitä puolen vuoden ajan Tukholmassa ja totesivat että alueesta riippuen varkaudet vähenivät 60-80%, Jansson kertoo.

smart2.jpg

(Kuva: One sec)

 

Näkymätön” merkintä

SmartWater on ”näkymätön” varkausmerkintämenetelmä. Se sisältää ainetta, joka hohtaa vahvasti keltavihreänä tietyllä UV-valon aaltopituudella.

-Merkkintäneste sisältää äärettömän määrän ainutlaatuisia rikosteknillisiä koodeja, jotka voidaan liittää joko henkilöön tai organisaation SmartWaterin kasainväliseen tietokantaan. Kytkennän jäljitettävyys merkittyihin tuotteisiin mahdollistaa varastettujen tavaroiden löytämisen ja palauttamisen oikealle omistajilleen. Rikostekniset koodit myös yhdistävät rikolliset rikoksiin. Jansson kertoo.

Aineen voi suihkuttaa tai harjata arvoesineisiin. Merkintäaineen ainutlaatuinen sekoitus valmistetaan vain kerran, minkä vuoksi se on laillisesti käyttökelpoinen myös oikeudessa.

Jansson kannustaa ihmisiä merkitsemään arvotavaransa.

-Mitä enemmän ihmiset käyttävät tätä tekniikkaa, sitä enemmän poliisillekin on hyötyä siitä, ja varastetut tavarat löytävät oikeat omistajansa. Ihmiset eivät aina murtojen yhteydessä muista, minkälaisia arvoesineitä heillä on ollut, ja jälkeenpäin on lähes mahdotonta löytää esineiden oikeat omistajat, jos niitä ei ole merkitty, Jansson toteaa.

SmartWaterilla voi merkitä kaikki itselleen arvokkaat tavarat oli kyse sitten rahallisesta- tai tunnearvosta.

-Vain mielikuvitus on rajana. Merkitä voi esimerkiksi sormukset, kellon, kännykän, polkupyörän, ruohonleikkurin, lumilingon, auton, tai perämoottorin. Sekä yksityiset että yritykset voivat käyttää SmartWateria.

Jansson kertoo, että esimerkiksi rahankuljetusliikkeet ovat ulkomailla vaihtaneet mustesuihkepatruunat SmartWateriin, koska se ei tuhoa rahaa. Lisäksi esimerkiksi BMW merkitsee kaikki arvoautot SmartWaterilla jo tehtaalla, koska ulkomailla ei voi vakuuttaa arvoautoa, jota ei ole merkitty.

Merkitseminen onnistuu myös ulkona säilytettävien tavaroiden kohdalla, koska SmartWaterille luvataan viiden vuoden kestävyys ulkoilmassa. Käytöstä ei ole havaittu haittoja.

-On dokumentoitu, että SmartWater on vaaraton terveydelle ja ympäristölle sekä nestemäisenä, säilytettynä, käytettynä että kuivumisen jälkeen. Ei ole todettu, että se tuhoaisi esineitä, mutta kiiltävän pinnan se voi jättää riippuen materiaalista, jolle sitä laitetaan, Jansson sanoo.

Varkaita voi myös varoittaa etukäteen ylipäätään varastamasta esinettä liimaamalla siihen SmartWaterista kertovan tarran.

alue_demokratia: 

Koulutuskiertue antaa nuorille vinkkejä ammatinvalinnassa

Studentum Roadshow -koulutuskiertue tarjoaa nuorille apua koulutukseen liittyvissä mietinnöissä ja auttaa heitä vastaamaan kysymykseen "Mikä minusta tulee isona?". Syksyn aikana kiertue poikkesi myös Lohjan Yhteislyseon lukiossa ja Vihdin lukioissa.

Studentum Roadshow -koulutuskiertue alkoi lokakuun alussa ja jatkuu tammikuun 2017 loppuun saakka. Kiertue vierailee yhteensä 40 lukiossa, viidessä ammattikoulussa, kolmessa varuskunnassa ja kolmilla koulutusmessuilla ympäri Suomea. Kiertueen järjestää Studentum Oy.

-Idea kiertueeseen lähti Ruotsista, jossa konsernimme ruotsalaiset kollegat aloittivat koulutuskiertueen järjestämisen jo 15 vuotta sitten. Vuonna 2011 me Studentum.fi:llä aloimme selvittää, olisiko koulutuskiertueelle tarvetta myös Suomessa. Kysyimme asiakasoppilaitostemme sekä lukioiden opinto-ohjaajien näkemystä siitä, kokisivatko he kiertueen hyödylliseksi. Saamamme palautteen perusteella päätimme järjestää ensimmäisen Studentum Roadshown lukuvuonna

2012-2013. Nyt käynnissä on siis jo viides kiertueemme, kertoo kiertueen projektipäällikkö Maija Etokari.

Etokarin mielestä kiertue on mennyt hienosti.

-Olemme saaneet paljon positiivista palautetta lukioiden ja ammattikoulujen opinto-ohjaajilta sekä myös suoraan opiskelijoilta. Studentum Roadshown on antanut nuorille uusia ideoita jatko-opintojen suhteen ja joukon uusia opiskeluvaihtoehtoja.

student.jpg

Roadshow-lähettiläät Sanna Tuomisto (vas) ja Sofia Saari koulutuskiertueen ständillä keskustelemassa opiskelijoiden kanssa. 

 

Mikä minusta tulee isona?

Studentum.fi-sivuston tekemä tutkimus osoittaa, että apua koulutusvalintaan saadaan tällä hetkellä pirstaleisesti hyvin monesta eri lähteestä. Koulutuskiertueella keskustellaan nuorten kanssa koulutusasioista, vastataan heidän kysymyksiinsä ja autetaan heitä kiinnostavien jatko-opintovaihtoehtojen löytämisessä. Kiertueen ständillä voi tehdä myös Studentumin ammatinvalintatestin. Eri vaihtoehtojen edessä kannattaa olla avoimin mielin.

-Koulutuskiertueen aikana nuorelle selvitetään vaihtoehtoja siitä, mitä kaikkea omien kiinnostuksen kohteiden perusteella voisi tehdä. Aina ei tarvitse valita sitä itselle ilmeisintä vaihtoehtoa, sanoo Etokari.

Koulutus ja ammatti nostavat nuorten mieleen monenlaisia mietteitä.

-Nuoria mietityttää mm. mitä aineita heidän tulisi opiskella lukiossa, minkälainen työllisyystilanne heitä kiinnostavalla alalla on ja voiko koulutusta vaihtaa, jos huomaa opiskeltavan alan olevankin väärä, Etokari sanoo.

Etenkin lukiolaisista moni vielä pohtii tulevaisuuden ammattivalintojaan.

-Oma karkea arvioni on, että noin puolet lukiolaisista tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Sitten on se toinen puolisko, jolla ei ole joko mitään hajua tai joku pieni aavistus, Etokari toteaa.

-Ammattikoululaisten suhteen tilanne on varmastikin hieman erilainen. Siellä kuitenkin opiskellaan ammattiin, niin on yleisempää, että mieleinen ala on jo löytynyt. Ammattikoululaisia ehkä mietityttää enemmänkin se, siirtyäkö heti työelämään ammattikoulun jälkeen vai jatkaako vielä korkeakouluopintoihin, Etokari sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että nuorten epävarmuus on aivan normaalia, eivätkä he ole suunnitelmineen sen enempää hukassa kuin aiemmatkaan sukupolvet.

-Mielipiteet ja suunnitelmat saattavat myös muuttua moneen kertaan lyhyenkin ajan sisällä. Varmasti välillä kyse on siitä, että on epävarma omista ajatuksistaan. Myös ympärillä tapahtuvat muutokset saattavat aiheuttaa hukassa olon tunnetta, jos vaikka itseä kiinnostavalta alalta moni menettää työpaikkansa. Korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöt puolestaan saattavat aiheuttaa paineita, kun pitäisi heti ensimmäisellä kerralla osua oikeaan koulutusvalinnan kanssa, Etokari sanoo.

Oman tien löytäminen voi viedä aikansa, mutta valintoja kannattaa silti tehdä rauhassa.

-Nuorella saattaa mennä vuosia ”hukkaan”, mikäli vaihtaa opiskelualaa monesti huomatessaan, ettei osunutkaan oikeaan. Mutta toisaalta kaikesta oppii ja joskus oman jutun löytää useamman mutkan kautta. En näe sen olevan haitallista nuorelle, vaikka ei heti tietäisi, mitä tulevaisuudeltaan haluaa, Etokari toteaa.

 

Vinkkejä suunnan löytämiseen

Tulevaisuutta miettiessä nuoren on hyvä lähteä liikkeelle miettimällä, mitkä asiat häntä itseään kiinnostavat.

-Mitkä esimerkiksi ovat hänen lempiaineensa koulussa ja minkälaisia opiskeluvaihtoehtoja niihin aineisiin liittyen on olemassa. Kannattaa myös tehdä mahdollisimman paljon erilaisia ammatinvalintatestejä. Niistä voi saada vinkkiä, mille alalle saattaisi luonteenpiirteiden ja kiinnostusten mukaan sopia, Etokari vinkkaa.

Esimerkiksi Studentum.fi:ssä voi etsiä koulutuksia koulutusalan, koulutustyypin tai paikan perusteella.

-Sieltä näkee helposti, minkälaisia esimerkiksi liikuntaan liittyviä koulutuksia on tarjolla ympäri Suomen, Etokari sanoo.

Hän muistuttaa myös, ettei mietteidensä kanssa kannata jäädä yksin.

-Jatko-opintoasioita voi pohtia yhdessä esimerkiksi ystävien, vanhempien tai opinto-ohjaajan kanssa. Lopullinen päätös tulisi kuitenkin tehdä itse, eikä kuunnella liikaa muita.

alue_demokratia: 

Immulan ja Perttilän seniorikahvilat yhdistyvät

Apuomena ry:n Laurentius-lähimmäispalvelun alaisuudessa toimivat Immulan ja Perttilän seniorikahvilat yhdistyvät vuoden 2017 alussa Mäntynummen seniorikahvilaksi. Mäntynummen seniorikahvila avautuu torstaina 12.1. Mäntynummen seurakuntatalolla kello 12.30-14.30. Avoimia ovia vietetään 26.1. Avoimissa ovissa esiintyy Rami Laitinen.

Seniorikahvilat toimivat vapaaehtoisten vertaisohjaajien voimin. Mäntynummen seniorikahvilaa pyörittämässä heitä on seitsemän. Seniorikahvilat ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jotka lisäävät alueen yhteisöllisyyttä, ikäihmisten liikkumismahdollisuuksia ja sosiaalista kanssakäymistä.

Immulan seniorikahvila siirtyi jo loppuvuonna 2016 Mäntynummen seurakuntatalon tiloihin. Kahvila oli avoinna vuonna 2016 37 kertaa ja käyntimäärä 630. Perttilän seniorikahvila puolestaan toimi aiemmin Sauvonrinteen kerhohuoneessa. Se oli vuoden 2016 aikana avoinna 34 kertaa ja käyntimäärä oli 428.

alue_demokratia: 

Pysäkkiaikatauluja päivitetään

Lohjan kaupunki kerää pois pysäkkiaikataulut viikolla 2. Aikatauluihin tulee nykyisin muutoksia useaan otteeseen pitkin vuotta, joten paperisten aikataulujen ylläpitäminen ajantasaisena on erittäin hankalaa. Vuoden 2017 alun muutoksista neuvoteltiin Uudenmaan ELY:n ja liikennöitsijöiden kanssa aivan vuoden 2016 loppuun saakka, joten ajantasaisia aikatauluja ei saada valmiiksi koulujen alkuun mennessä.  

Pysäkkiaikatauluja päivitetään ja korjatut aikataulut on tarkoitus laittaa pysäkeille tammikuun aikana. Koska kaupunki ei pysty vastaamaan liikennöitsijöiden linjamuutoksista, eikä näin ollen myöskään aina ajantasaisista paperiaikatauluista, on matkustajien hyvä tarkistaa aikataulut joko beta.matka.fi tai www.matkahuolto.fi sivuilta.

alue_demokratia: 

Jäteasemien palveluissa muutoksia vuoden alusta

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu yhtenäistää jäteasemien palvelujaan. Vuodenvaihde tuo muutoksia niin Itä- kuin Länsi-Uudenmaan jäteasemien toimintaan.

Peruspalvelut kaikilta jäteasemilta

Vuoden 2017 alusta lähtien jokaisella Rosk’n Roll -jäteasemalla vastaanotetaan kaikki seuraavat jätteet: palava ja palamaton sekajäte, vaarallinen jäte, käsitelty ja käsittelemätön puu, kyllästetty puu, risut ja oksat, haravointijäte, sähkölaitteet, vanteettomat ja vanteelliset renkaat, tekstiilijäte, metalli, paperi sekä kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset.

Kun jätteet on lajiteltu oikein, suurin osa näistä vastaanotetaan kotitalouksilta maksutta.

Suuremmilla jäteasemilla on tämän perusvalikoiman lisäksi muidenkin jätteiden vastaanottoa. Jäteasemakohtaiset tiedot voi tarkistaa Rosk’n Rollin nettisivuilta.

Hinnoittelu tilavuuden mukaan

Yhtenäiset palvelut merkitsevät muutoksia myös joissakin jätteiden vastaanottokäytännöissä ja hinnoitteluissa. Vuoden 2017 alusta lähtien kaikki pientuojien maksulliset jätteet hinnoitellaan tilavuuden mukaan, lukuun ottamatta kappalehintaisia renkaita ja kantoja. Pientuoja on henkilöautolla tai pakettiautolla ja niihin yhdistettävällä peräkärryllä jätteitä tuova asiakas. Käytännössä Rosk’n Rollin työntekijä arvioi asiakkaan kanssa jätteen tilavuuden. Kotitalouksien pienkuormien hinnat ovat eri kuin yrityksien.

Suurkuormat hinnoitellaan painonsa mukaan. Suurtuojat ovat kuorma-autolla, rekalla tai traktorilla jäte-eriä tuovia asiakkaita. Tällaisia kuormia vastaanotetaan ainoastaan niillä jäteasemilla, joilla on autovaaka eli Hangossa, Karjaalla, Sipoossa, Lohjalla, Porvoossa ja Vihdissä. Lisäksi Itä-Uudellamaalla ylijäämämaiden vastaanottohinnat ovat kuormakohtaisia. Suurkuormien hinnat ovat kotitalouksille ja yrityksille samat.

Munkkaan ja Domargårdin jätekeskuksissa liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan. Pientuojaliikenne ohjataan jatkossa vaa’an ohi eli ammattijätteenkuljettajat ja kotitalouksien jätteiden tuojat eivät jatkossa jonota samalla kaistalla. Liikennejärjestelyjen lisäksi jäteasemilla tehdään rakennus- ja muutostöitä kevään mittaan. Opasteiden lisäksi jätekeskusten henkilökunta ohjaa ja neuvoo asiakkaita paikan päällä.

Palava ja palamaton sekajäte, käsitelty ja käsittelemätön puu

Länsi-Uudellamaalla lajitteluohje muuttuu jäteasemalle tuotavan sekajätteen osalta: se tulee asiakkaan itse lajitella asemalla palavaan ja palamattomaan. Itä-Uudellamaalla asiakkaat ovat lajitelleet sekajätteen näin jo aikaisemminkin. Palamatonta sekajätettä ovat mm. eristevillat, betoni, tasolasi ja kaakelit. Sekajäte lajitellaan, jotta sen toimittaminen jatkokäsittelyyn saadaan mahdollisimman sujuvaksi.

-Palava sekajäte ei vaadi esikäsittelytoimenpiteitä ennen energiahyödyntämistä. Sen sijaan palamaton sekajäte otetaan jätekeskuksiin esikäsittelyyn, jonka jälkeen osa jatkaa materiaalikiertoon, osa hyödynnetään energiaksi ja loput loppusijoitetaan kaatopaikalle, kertoo käyttöpäällikkö Tommi Itkonen.

Kiinteistöjen omia jäteastioita tämä ohje ei koske, vaan keittiön roskapussiin saa edelleen laittaa palavat ja palamattomat sekajätteet, kuten tähänkin asti.

Itä-Uudellamaalla uusi ohje tulee puujätteen lajitteluun. Käsitelty puu, esim. vanerilevyt ja maalattu puu, lajitellaan jatkossa pois käsittelemättömän puun seasta. Lisäksi kyllästetty puu lajitellaan erikseen kuten ennenkin.

-Puujätteestä tehtävää haketta hyödynnetään eri energialaitoksissa, joilla on erilaiset laatuvaatimukset ja vastaanottohinnat. Lajittelemalla jäte jäteasemilla saadaan materiaali puhtaampana jatkokäsittelyyn, perustelee Tommi Itkonen.

Länsi-Uudellamaalla puujäte on lajiteltu näin tähänkin asti. Käsitelty puu vastaanotetaan maksutta jatkossa kaikilla Rosk’n Roll -jäteasemilla perusmaksua (entistä ekomaksua) maksavilta asiakkailta; tähän asti se on ollut Länsi-Uudellamaalla maksullista jätettä.

Jätteiden lajittelu kannattaa tehdä jo kotona, jotta lastin purkaminen jäteasemalla on mahdollisimman vaivatonta.

Ainoat muutokset aukioloajoissa koskevat Pusulan ja Vihdin jäteasemia, jotka ovat 2.1.2017 alkaen lauantaisin auki klo 14–17.

Pankkikortti käy maksuvälineenä kaikilla jäteasemilla.

Jäteasemien vuodenvaihteen muutokset tiivistetysti:

-Pienten ja suurten jätekuormien tuojat ohjataan erikseen. Pienkuormat hinnoitellaan tilavuuden mukaan, suurkuormat painon mukaan.

-Sama peruspalveluvalikoima jokaisella Rosk’n Rollin jäteasemalla, suuremmilla asemilla lisäksi muita palveluja

-Yhtenäiset lajitteluohjeet jäteasemilla: palava ja palamaton sekajäte erikseen, käsitelty ja käsittelemätön puu erikseen

alue_demokratia: 

Sivut

 
Tilaa syöte Yhteiskunta