Lohjalla tapahtuu

Mainos

Aurlahteen veneilijöille tankkauspaikka

Yrittäjä hakusessa aloittamaan veneidentankkaus uudelleen

Lohjalla on jo kauan keskusteltu ja kyselty, miksei Aurlahdessa ole veneiden tankkauspaikkaa, vaikka veneilijöitä on paljon. Vuosia sitten Katajan Teboil kuljetti bensaa asemaltaan rannalle ja sitäkin aiemmin on veneitä rannassa tankattu. Nykyään tuo tankkaus tehdään venekohtaisesti omistajan itsensä noutamien polttoainekanistereiden avulla. Samalla kun rannan palvelut ovat siis vähentyneet tai käytännössä loppuneet, ovat veneilijöiden veneet kasvaneet ja niiden polttoaineen kulutus noussut.

aurlahtiwww.jpg

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula kirjoittaakin Lohjalaiset-Facebook ryhmässä hyvin, että ei kaupungilla ole tankkauspistettä vastaan mitään ja asemakaavassakin on sille paikka, mutta yrittäjiä ei ole ilmaantunut.

- Järvenrannan polttoaineenjakelu ei ole luvista kiinni - halukasta toimijaa ei vain ole näköpiirissä. Lohjanharjun ongelmat johtuvat harjun pohjavesialueesta, joka vaikeuttaa (käytännössä estää) polttoaineen jakelun sillä alueella. Se on kuitenkin eri asia kuin nämä rannan jakelupisteet, joita voidaan tehdä ihan samalla tavalla kuin kaikkialla muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Aurlahteen kaavoitettu polttoaineen jakeluasema ei ole pohjavesialueella, kirjoittaa Sivula.

- Aurlahdessa on vuonna 2012 valmistunut asemakaava, jossa aivan laiturin kupeelle on merkitty paikka polttoaineen jakeluaseman rakentamiselle). Aluetta koskevat käsittääkseni ihan samanlaiset määräykset polttoaineen jakeluaseman rakentamiseen, kuin missä tahansa suomalaisessa rantakohteessa, mitään erityisiä lohjalaisia lisäehtoja tuossa ei ole, jatkaa Sivula.

- Jos jollain on jotain konkreettista ideaa miten asia saataisiin kuntoon, kaupunki on asiassa tukena ja mukana, lupaa Sivula.

Tässä olisi yrittäjälle mahdollisuus, tai vaikkapa useamman yrittäjän muodostamalle osuuskunnalle. Kuten  Facebook-keskustelussa kirjoitettiin, ei tankkauspisteen avaaminen käy aivan ilman rahaa. Investointeja tarvitaan sekä itse paikkaan että sopimukseen polttoainetoimittajan kanssa. Keskusteluita seuratessa voisi kuvitella, että ainakin osa veneiden tankkaajista olisi valmis maksamaan hieman enemmän polttoainelitrasta kuin mitä se maksaa parin kilometrin päässä huoltoasemalla. Mikä sitten on todellisuus, siinä on mahdollisen tankkauspisteen yrittäjän yrittäjäriski. Jokaiseen yritykseen ja yritystoimintaan sisältyy yritysriski ja varmaan useampi yrittäjä on jo laskeskellut tätäkin projektia ja todennut sen tuotto-odotusten jäävän tavoitetta pienemmäksi. Vai onko niin, että vaikka asiasta on kuulemma keskusteltu vuosikymmeniä, yksikään yrittäjä ei ole tehnyt todellisia laskelmia mahdollisen tankkauspisteen avaamiseksi.

Aurlahden venetankkauspisteen tämän vuoden mahdollisuudet ovat jo menneet, ollaanhan jo heinäkuussa, mutta jäämme odottamaan mielenkiinnolla, josko asia etenee ensi vuonna parempaan tilanteeseen kuin nyt- tai tuleeko meille lehteen asti tiedote, että joku osapuoli on etenemässä jo nyt. Tällä hetkellä tilanne on, että kaupunkia ei ole lähestytty asian tiimoilta eikä veneidentankkauspaikkaa ole vielä tulossa.

alue_lohja: 

Länsi-Uudenmaan Classic-ajo heinäkuussa

Vanhat pyörät kiertämässä Lohjaa kokopäivän tapahtumassa

2bikewww.jpg

Heinäkuun 22.päivä lauantaina järjestetään jo 15.kerran Länsi-Uudenmaan Classic-Ajo. Tällä kertaa mukaan odotetaan 60-70 ajajaa, joilla kaikilla on moottoripyörä, joka on valmistettu 1966 tai sitä ennen – ainoa poikkeus on kuulemma Vespa, joka lasketaan myös moottoripyöräksi, koska niin se on luokiteltu laivoilla.

- Reitin pituus on 144 kilometriä ja lähtö tapahtuu lauantaina 22.7. kello 9.30 Lohjan torin laidalta vanhalta paloasemalta, kertoo Lohjan Nostalgiamotoristit ry:n Pasi Virtanen.

Nostalgiamotoristit ry on Lohjalla vuonna 2003 perustettu ja rekisteröity moottoripyöräyhdistys, jonka toimintafilosofia on harjoittaa moottoripyöräilyn perinnekeruuta sekä koota moottoripyöräilyn ja -pyörien historiaa kosken vuotta 1966 tai sitä aikaisempaa aikaa.

- Vanhin tällä kertaa osallistuva pyörä tullee 20-luvulta. Ajossa on myös ideana pukeutua halutessaan pyöränsä aikakauden mukaiseen ajoasuun ja koska tapahtumassa annetaan pokaaleja pyörille, annetaan niitä myös kuskeille sekä mm. pokaali sille, kenen pyörän ja kuskin yhteenlaskettu ikä on suurin, kertoo Virtanen.

Nostalgiamotoristit ry on täysin itsenäinen ja paikallinen aktiiviseura, joka kokoontuu niin kesäkaudella kuin talvikaudella viikoittain. Talvella kahvipöytien ääreen ja kesällä ajellaan yhdessä. Seuran suurin ponnistus on joka vuosi järjestettävä Länsi-Uudenmaan Classic-ajo, joka on kerännyt huomiota laajemmaltikin.

- Joka vuosi on ajoon osallistunut enemmän kuskeja ja tapahtuma on saanut kiitosta alan harrastajilta joten paljon on ehtinyt tapahtua niistä ajoista kun seitsemän miestä yhteisen harrastuksen parissa laittoivat yhdistyksen alulle. Jäseniä meillä on nyt noin 80, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Mellin, joka toimii myös Länsi-Uudenmaan Classic-Ajon johtajana.

Yhdistys käy myös vuosittain erilaisissa tapahtumissa ja osallistuu mm. veteraaniralliin useamman pyörän voimin. Syksyllä yhdistyy järjestää jälleen Lohjan Citymarket kauppiaan kanssa Isäinpäivä Rompetorin Citymarketin parkkihallissa ja syksyllä samaisessa liikkeessä on myös ”isäparkki” eli kaupan sisälle tuodaan vanhoja moottoripyöriä miesten tutkittaviksi.

Reitti ja aikataulu

Yhdistys pitää aikataulusta mahdollisimman tarkkaan kiinni, jotta matkan varrelle kerääntyneet ihmiset pääsevät näkemään osallistuvat pyörät.
Lähtö Lohjan torilta klo 9.30 – Lempola 9.40 – Näkkilä 9.55- Jokikunta 10.05 – Vihti (tankkauspiste) 10.45 – Haavisto 11.00 – Karkkila 11.10 – Ikkala 11.20 – Iloittu (SRK kesäpaikka) 12.00-13.15 (ruokailu) – Kovelan traktorimuseo 13.50-14.35 – Sammatti 14.50 – Tytyrin ABC 15.30, josta sitten poliisisaattue Suurlohjankatu – Kauppakatu – Laurinkatu – Lohjan museo.

kartta.jpg

- Ajon jälkeen Lohjan museolla on sitten huomionosoitukset sekä palkintojen jako. Lähdössä meille tulee esittämään Lohjan kaupungin tervehdyksen Kari Turunen, kertoi Virtanen.

Koko reitti on merkitty ja jokaiselle mukaan lähtevällä on annettu kartta yhteystietoineen. Ajoporukan perässä ajaa huoltoauto, siltä varalta että jotain sattuu.

- Sääksi toivomme sellaista pilvipoutaa, ihan kovaa auringonpaistetta ei välttämättä tarvittaisi ajon ajaksi, koska sekä kalusto että monet ajopuvuista ovat vanhempaa mallia, ja silloin ei vaatteiden tai moottoreiden hengittävyys ollut nykyaikaisten vermeiden luokkaa.

Vesipullo hakumatka 5444 kilometriä

Moottoripyöräilijöiden porukoissa on huumorimiehiä. Viime vuonna Börje ”Löbbe” Löfberg, Jari Laurentz sekä Kimmo Suutari päättivät yhdessä lähteä pyörillä Jäämerelle, Nordkappiin.

- No eihän tuollaista matkaa voi ilman syytä tehdä, joten päätettiin hakea sieltä vesipullo, kertoo yksi kolmesta matkan tehneestä Börje Löfberg. Börje teki matkan vuoden 1964 Jawalla, Jarilla oli Jawa Californio vm 1974 ja Kimmollla Jawa vm 1956.

- Ei me ihan suoraan Nordkappiin ajettu vaan kierrettiin Norjan kautta ja olihan se aikamoista. Tiet olivat sulia mutta tien vieressä oli metrin verran lunta, kertoo matkan ajanut Jari Laurentz.

Miehillä ei ollut mitään huoltoautoa mukana vaan kolme moottoripyörää. Miehet sanoivatkin, että leatherman ja rulla rautalankaa riittää huoltovälineiksi matkalla. Matka tehtiin 30.5.-9.6.2017

www.nostalgiamotoristit.fi

bikes_www.jpg

Kuvassa pyörien takana Jari Laurentz, Pasi Virtanen sekä Börje ”Löbbe” Löfberg. Edessä Jarin ja Börjen Jawat.

alue_lohja: 

Kesäkirppis maaseudun idyllissä

k1.jpg

Kirpputori toimii pari viikkoa idyllisissä maalaismaisemissa. 

 

Nummijärven kylässä Karjalohjalla aukesi 2.7. perinteinen kesäkirppis, joka on avoinna seuraavat pari viikkoa sen mukaan, miten asiakkaita riittää. Reijo Koivu ja Raija Juslin ovat pitäneet kirpputoria auki joka kesä jo kymmenen vuoden ajan. Alkunsa kirpputori sai Koivun harrastuksesta.

-Hän on innokas vanhojen huonekalujen entisöijä. Huonekaluja on jo oma koti täynnä ja niitä on jäänyt paljon ylikin, joten kirpputori perustettiin, kertoo Juslin.

-Ihmiset ovat kiinnostuneita entisöinnistä ja vanhoista huonekaluista. Itseäni kiinnostaa pelastaa vanhoja huonekaluja. Olen kunnostanut ihmisten huonekaluja, jotka olisivat muuten menneet roskiin. Siitä tämä lähti, kertoo Koivu.

Suurin osa kirpputorin esineistä ja huonekaluista on peräisin huutokaupoista, joissa Koivu ja Juslin käyvät ahkerasti sekä Lohjalla että lähikunnissa.

-Peräkärryn joudun välillä hakemaan, vaikka olisin ensin ajatellut, ettei sitä tarvita, Koivu naurahtaa.

Koivu entisöi huonekaluja verstaassaan tien toisella puolella. Työ vaatii taitoa.

-Kaikkea ajan patinaa ei pidä poistaa tai esineen arvo laskee. Olen entisöinyt huonekaluja kavereillenikin, mutta tämä on niin hidasta hommaa, ettei siitä voi ottaa tuntipalkkaa, Koivu naurahtaa.

k2.jpg

Soittopeli vanhan ajan henkeen.

 

Keinutuoli urheiluauton katolle

Kirpputorilta löytyy esimerkiksi 1950-luvun liinavaatekaappi, jykevä työpöytä, piironkeja ja erikoisia tuoleja. Huonekalujen lisäksi tarjolla on mm. astioita, lamppuja, antiikkilehtiä, komea, vanha arkku, gramofoni, vanhoja matkalaukkuja ja seitsemän kääpiötä tauluina. Aarteitakin voi löytyä. Esimerkiksi kulmakaapit, keinutuolit ja piian pöydät ovat haluttuja.

-Välillä tulee kinaakin jostain esineestä, toteaa Koivu.

Joskus kirpputorilta on lähtenyt erikoisiakin kuljetuksia.

-Monta tyytyväistä asiakasta täältä on lähtenyt. Hauskin oli yksi poikaporukka. Ajattelimme, etteivät he löydä täältä mitään, mutta ostivat keinutuolin. He laittoivat sen urheiluauton katolle ja yksi pojista meni vielä istumaan keinutuoliin. Sellaista kuormaa ei ole kyllä toista täältä lähtenyt, kertoo Juslin.

Pääsääntöisesti kirpputori on avoinna arkisin kello 11.00-18.00, mutta sen aarteita voi päästä tutkimaan myös soittamalla Koivulle, jonka numero löytyy kirpputorin luota. Kirpputori sijaitsee osoitteessa Nummijärventie 600.

 

Kotiseutumuseo

Kirpputoriostosten lisäksi voi poiketa myös tien toisella puolella sijaitsevaan kotiseutumuseoon. Sieltä löytyy komea kokoelma vanhoja työkaluja. Niiden lisäksi esillä ovat mm. vanha sokeripalojen pilkontalaite, rukkeja, puhelinkeskus, metallisia lompakoita, vanhoja pesukoneita, sängynlämmitin, vanhaa kirjallisuutta, radio, vohvelirauta ja jäätelönotin.

-Karjalohjalla ei ollut kotiseutumuseota, joten ajattelin, että sellainen pitää perustaa. Täällä on yli 400 esinettä, kertoo Koivu.

-Hän on kerännyt näitä esineitä jo 25 vuoden ajan, lisää Juslin.

reijo2.jpg

Reijo Koivu on perustanut kotiseutumuseon, josta löytyy mm. vanhoja työkaluja, kirjallisuutta, pesukoneita ja monta muuta esinettä, joiden käyttötarkoitusta etenkin nuorempi väki joutuu hetken pohtimaan.

alue_lohja: 

Miinan mökki täyttyi jälleen käsitöistä

DSC_0107.JPG

Perinteinen käsitöiden myyntinäyttely on esillä Miinan mökissä Sammatissa 10.7. asti kello 11.00-17.00.

-Myyntinäyttely on vakiinnuttanut paikkansa Sammatin kesätapahtumissa, ja pidempää aukioloa on toivottu, joten näyttely on nyt auki 17 päivää, kertoo Anne Linnonmaa.

-Haluamme tällä vaatimattomalla tavalla kunnioittaa itsenäistä Suomea, lisää Sammattiseuran puheenjohtaja Risto Piekka.

Myyntinäyttely järjestetään nyt jo 32. kerran, ja mukana on käsitöitä 22:lta osallistujalta. Monet ovat olleet mukana jo vuosikausia, mutta on joukossa uusiakin tulokkaita.

-Näyttely on ollut suosittu, ja tulijoita olisi ollut enemmänkin. Viisi jäi odottamaan ensi vuotta, koska täällä ei saa olla liian ahdasta. Tavaroiden pitää näkyä, Linnonmaa sanoo.

Myyntinäyttely tarjoaa käsityöläisille mahdollisuuden saada töitään esille ja myytäväksi.

-Kaikki tekijät ovat läheltä, kuten Lohjalta, Lahnajärveltä, Sipoosta ja Suomusjärveltä. Ihmiset tykkäävät ostaa lähituotteita, Linnonmaa sanoo.

Käsityönäyttely on jokaisen käsityötä arvostavan ihmisen aarreaitta, sillä monipuolisessa ja oivaltavassa tuotetarjonnassa riittää katseltavaa ja ostettavaa. Näyttelystä voi löytää esimerkiksi persoonallisen lahjan. Tarjolla on mm. koruja, keramiikkaa, kortteja, kynttilöitä, villasukkia, lapasia, ompelutöitä, koristetyynyjä, lasten- ja nukenvaatteita, puukkoja, saippuoita, laukkuja, pöytäliinoja, koristeita, hattuja ja punkkisuojia.

Käsityöostosten lisäksi tänä kesänä Miinan mökillä saa myös kahvia ja karstulaisen Eilan Juhlapalvelujen leivonnaisia.

DSC_0114.JPG

 

Villasukan kantapäätä opettelemaan

Anna Heinonen on tuonut käsitöitään myyntinäyttelyyn jo yli 15 vuoden ajan. Tänä vuonna hän toi lastenvaatteita, Sammatissa kasvatetusta pellavasta tehtyjä pellavaliinoja ja -kylpypyyhkeitä, mattoja, ryijyjä ja ”varamiehiä”.

-Ei ole tullut vielä vastaan purkkia, jota en olisi saanut auki ”varamiehellä”, Heinonen esittelee tekemäänsä purkinavaamista helpottavaa liinaa.

1.7. järjestetään Vaeltajan matkassa -tapahtuma. Tuolloin Heinonen on Miinan mökissä kello 11-17 opettamassa villasukan kantapään tekoa.

-Kudoin ensimmäiset sukat 5-vuotiaana. Olen tehnyt elämäni aikana ainakin 2 000 sukkaparia, Heinonen laskee.

Paljon muitakin käsitöitä hän on vuosien varrella tehnyt, kuten juhlapukuja ja kastemekkoja. Käsitöitä on päätynyt ympäri maailmaa.

-Naurusaarille meni pöytäliina, Kanadaan kastemekko ja pikkupojan takki ja Sveitsiin pitsihattu. Eräs nainen oli etsinyt kauan pitsistä pillerihattua ja pyysi minua tekemään sellaisen. Hän oli ikionnellinen, kun sai sen viimein. Koskaan ei saa luopua unelmista, Heinonen sanoo.

Heinonen ja Linnonmaa muistuttavat myös käsitöiden tekemisen vaikutuksista ihmiseen.

-Olen huolissani nykylasten kädentaidoista. Tutkimukset osoittavat, että käsillä tekeminen vaikuttaa positiivisesti aivoihin, mutta kouluissa kädentaitoja opetellaan aiempaa vähemmän, Linnonmaa harmittelee.

-Minun lapsuudessani kädentaitoja arvostettiin. Esimerkiksi puikoilla kutominen kehittää aivoja ja estää myös alzheimerintautuia. Sen takia se kantapääkin on tärkeä, Heinonen sanoo.

DSC_0127.JPG

 

Miina ja Miinan mökki

Miinan mökki on valmistunut vuonna 1863. Sen rakensi Elias Lönnrotin veljentytär miehensä kanssa. Talon alkuperäinen nimi oli Rauhala. Miina Lönnrot oli merkittävässä roolissa, kun Paikkarin torpasta tehtiin museo, sillä hän hankki vanhoja tavaroita takaisin torppaan ja vanhojen kopioita tehtiin hänen muistikuviensa pohjalta.

-Käsityönäyttelyllä Sammattiseura haluaa kunnioittaa Miinaa ja mökkiä. Tämä on paikka, jossa voi myös tavata ihmisiä, Piekka sanoo.

Miinan mökissä järjestetään käsityönäyttelyn lisäksi myös taidenäyttelyitä pitkin kesää.

-Tämä on rauhallinen ja erinomainen näyttelytila. Historiansa puolesta käsityönäyttely sopii tänne kuin nenä päähän, koska Miina oli itse kova käsityöihminen, Linnonmaa kertoo.

Näyttely pidetään auki vapaaehtoisten voimin.

-Arvostan sitä todella. Tämän alueen ja Miinan mökin säilyttämisestä puhutaan paljon, mutta täällä elää myös sellainen henki, että ollaan itse valmiita tekemään jotain sen eteen. Se on todella hienoa, Piekka kiittelee.

Näyttelyssä on vain käteismaksumahdollisuus.

alue_lohja: 

Mikä tai mitä on OstaLohjalta toiminta?

Osta Lohjalta-kampanja aloitettiin jo pari vuotta sitten. Projektin vetäjä Kari Oksanen oli sitä aiemmin toiminut pari vuotta Lohjan keskustankehittämisyhdistyksen Lohcase ry:n toiminnanvetäjänä ja sai siitä kimmokkeen tarjota paikallisille yrittäjille jotain enemmän kuin mitä oli tarjolla, helpotusta heidän markkinointiinsa.

Sillä kaikki yrittäjät osaavat oman alansa, mutta monella markkinointi jää muiden töiden jalkoihin.

Pienet, paikalliset yrittäjät eivät voi panostaa paljoa mainontaan ja markkinointiin, mutta yhdessä tekemällä on näkyvyyttä mahdollisuus saada jatkuvasti- ja siitä on kyse.

OstaLohjalta-kampanja tuottaa sisältöä paikallisista jäsenyrityksistä ja liikkeistä sekä Ykkös-Lohja lehteen että www.ostalohjalta.fi kotisivuille sekä Facebookiin. Tarkoituksena ja tavoitteena on yksinkertaisesti kertoa niin monelle paikalliselle asukkaalle kuin mahdollista, mitä Lohjalla on tarjota. Ja saada ostajat jäämään Lohjalle!

Kettu Markkinoinnin Kari ja Niko tekevät päivitykset, käyvät jäsenten luona ja tuottavat sisältöä lähes päivittäin eri yritysten tuotteista ja palveluista - lähde sinäkin mukaan.

Lähde mukaan - laita viestiä tästä!

Minimiaika on vain 3 kuukautta ja kuukausimaksu 99€+alv, mutta se sisältää:

- Ykkös-Lohjan 84x80mm lehtimainoksen yhteissivuilla
- Facebook mainokset, vähintään yksi per viikko
- Tiedot karttalinkkeineen nettiin
- Mahdollisia muita palveluita markkinointiin ja mainontaan liittyen edullisesti (ulkomainokset, työvaatteet, kotisivupäivitykset)

Facebook ja Ykkös-Lohja yhdessä ovat paikallisesti toimiva kokonaisuus. Ykkös-Lohja tavoittaa ylivoimaisesti eniten talouksia viikottain ja OstaLohjalta kanavasta on kasvanut varteenotettava markkinointikanava kaikille mukanaolijoille.

alue_lohja: 

Pusulaan uusi nykysirkusfestivaali

pusu.jpg

Pusula saa oman nykysirkusfestivaalin, kun Sirkusfestivaali Pusu järjestetään ensimmäisen kerran Pusulassa ja Töllin Myllyllä 16.–22.7.2017. Sirkusfestivaali Pusu on helposti lähestyttävä tapahtuma, joka tuo ammattitason nykysirkusta Pusulan asukkaiden ja mökkiläisten iloksi. Festivaalin keskus ja sydän on lähes 100-vuotias edelleen toiminnassa oleva Töllin Mylly, joka tarjoaa viihtyisän kohtaamispaikan festivaalikävijöille ja artisteille.

Ohjelmistossa nähdään kolme nykysirkusesitystä: Sisus Sirkuksen riemastuttava, naisenergiaa pursuava Mosh Split, Sirkus Aikamoisen huoleton ja nostalginen Duo Jag, sekä Sade Kamppilan ja Viivi Roihan naisellisuutta ja luontosuhdetta käsittelevä Metsä – The Forest Project. Lisäksi festivaalilla on mahdollisuus tutustua nykysirkukseen nukketeatterin kautta kokeilevassa nukketeatteripajassa.

 

Festivaalin aikataulu:
16.7. klo 16 Sisus Sirkus: Mosh Split, Töllin Myllyn halli

16.7. klo 17 Festivaalin avajaiset
17. – 18.7. klo 10–14 Kokeileva nukketeatteripaja, Töllin Myllyn galleria

19.7. klo 17 Isla Peuran valokuvanäyttely: Metsä – The Forest Project. Avajaiset, sekä taiteilijatapaaminen, Töllin Myllyn galleria
21.7. klo 17.30 Sirkus Aikamoinen: Duo Jag, Pusulan tori
22.7. klo 16 Sade Kamppila ja Viivi Roiha: Metsä – The Forest Project

Lippuja esityksiin voi ostaa Töllin Myllyn myymälästä myymälän aukioloaikoina: keskiviikkoisin klo 17–19 ja lauantaisin klo 9-14, festivaalin aikana Töllin Myllyn Galleriasta tai esityspaikoista tuntia ennen esitystä.

Lisätietoja lipputietoineen tapahtuman Facebooksivulla: https://www.facebook.com/sirkusfestivaalipusu/

köysi.jpg

(Metsä – The Forest Project. Kuva: Ben Hopper)

alue_lohja: 

Medialähetyksen elopäivät kutsuu viikonlopuksi Vivamoon

Medialähetyksen elopäiviä vietetään Lohjan Vivamossa 18.−20.8.2017 teemalla Yhteys muodostettu.

medialäh.jpg

Elopäivät on evl.lut. kirkon lähetysjärjestön, Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) järjestämä raamattu- ja lähetyspainotteinen tapahtuma. Puhuja- ja musiikkivieraina on Sansan nykyisiä ja entisiä työntekijöitä sekä mm. toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma, professori Miikka Ruokanen, reformaation merkkivuoden koordinaattori Timo-Matti Haapiainen ja kirkon lähetysteologi Jaakko Rusama.

Nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä elopäivät on kaikille avoin tapahtuma, mutta edellyttää ruokailu- ja majoitusvarausta Vivamosta 7.8. mennessä. Lisätietoa: https://sansa.fi/tapahtuma/lohjavivamo-medialahetyksen-elopaivat/

alue_lohja: 

Kärkölän 20. kylälehti ilmestyi

Lohjan pohjoisimmassa kylässä on kesän kynnyksellä julkaistu lehti jo vuodesta 1999 lähtien. Tänä kesänä Kärkölän Kääröstä ilmestyi 20. juhla numero, jossa on 68 sivua. Painos on 700 kappaletta. Juhlanumerossa kerrotaan lehden rohkeutta vaatineesta perustamisesta ja käydään läpi sekä lehden että kylän historiaa. Julkaisun päätehtävinä lehden perustajat pitivät tiedotusta ja kylän historian keräämistä.

Lehteä on alusta alkaen julkaissut Kärkölä n kyläyhteisö ry. Ensimmäisten kolmen numeron julkaisemiseen kyläyhteisö sai avustusta, mutta sen jälkeen painokustannus on katettu mainosmyynnillä ja kannatusmaksuilla. Lehden sisällön tuottavat vapaaehtoiset. Painokustannus on vuodesta toiseen ollut yhteisön budjetin suurin yksittäinen menoerä. Kyläyhteisön tulot kertyvät kesätapahtumien kahvikupposista, kirpputorimyynnistä, kylätalon vuokrauksesta ja 10 € vapaaehtoisesta jäsenmaksusta eli pienistä puroista.

 

Kärkölän kylän historiaa

Koska Kärkölän kylä sijaitsee karun Tammelan ylängön eteläosassa, se asutettiin pysyvästi vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla. Kylään tehtiin tie vasta vuonna 1870. Kirkkoherrat naapuripitäjissä päättivät 1830-luvulla, mihin kuntaan ja maakuntaan kylänseutu lopulta kuuluu. Silloin kylä valmistautui rakentamaan itselleen saarnahuoneen ja velvoitettujen kappalaisten oli määrä matkustaa sinne kirkonmenoja pitämään. Saarnahuone valmistui 1842 ja toimii vieläkin kesäkirkkona ja musiikkitapahtumien pitopaikkana.

Toimeentulo ei Kärkölässä koskaan ollut täysin maanviljelyn varassa, vaikka kylässä omien lehmien maitoa juotiin 1950-luvun loppuun asti. Seudun elämään ja poliittiseen historiaan vaikuttivat koko 1900-luvun ajan Karkkilan ja Forssan kasvavat teollisuuskylät. Nykyään kylän elämää säätelevät vielä isommat keskukset. Valtatie 2 kulkee sen läpi, ja kyläläiset ajavat sitä pitkin töihin pääkaupunkiseudulle ja ostoksille Karkkilaan, Nummelaan tai Forssaan. Lohjan paikkatietokannan mukaan kylässä asuu nykyään noin 130 asukasta, mutta kesäasuntoja on peräti 700.

Kärköläläisyys edellytti kylän aiemman syrjäisyyden takia sinnikkyyttä ja omaan apuun turvautumista. Sitä ilmentää myös nykyajan muuttuneissa oloissa oman lehden julkaiseminen. Lehteä myyvät Loukun lounasbaari Valtatie 2:n varrella Loukun risteyksessä ja kylä kauppakeskus pikkuOmena Pusulan kirkolla. Lisäksi sitä saa Kärkölän kyläyhteisön kesätapahtumista. Kannatusmaksu on 5€.

alue_lohja: 

Porlan Järviluontoseikkailussa 100 ja 1 tarinaa

Porlan vehreillä poluilla voi tutustua luontoon koko perheen voimin lauantaina 17.6. kello 10.00-14.00, kun Porlassa järjestetään jo 8. Järviluontoseikkailu.

DSC_0037_0.jpg

Porlassa luontoon pääsee tutustumaan läheltä.

 

Suomi täyttää tänä vuonna 100 ja Porla 101 vuotta, joten Järviluontoseikkailun teemaksi muodostui tällä kertaa 100 ja 1 tarinaa.

-Porlasta löytyy paljon tarinoita sekä 100 vuoden takaa että nykypäivän kohtaamisista luonnon kanssa, kertoo tapahtuman koordinaattori Ekaterina Ikonen.

Tapahtumassa kuullaan erilaisia tarinoita Porlan historiasta ja nykypäivästä. Jonkin verran tarinoita on saatu jo kasaan, mutta lisää tarvitaan. Oman tarinansa Porlasta voi kertoa kuka tahansa. -Keräämme tapahtumaa varten tavallisten ihmisten tarinoita Porlasta, arkisista muistoista, kohtaamisesta luonnon kanssa. Tarinat voivat olla muutaman rivin pituisia tai pidempiä, ja ne voivat olla joko tositapahtumiin perustuvia tai täällä laukkaamaan lähteneen mielikuvituksen tulosta. Tarinat voivat sisältää myös esimerkiksi ajatuksia Porlan kehittämisestä. Ihmiset ovat kertoneet tarinoita paljon viime vuosina ja haluaisimme niitä nyt talteen tarinapankkiin. Käytämme tarinoita järviluontoseikkailun juonnon pohjana ja yhteystiedot jättäneiden kesken arvomme palkintoja, kertoo Susanna Komulainen Lohjan seudun ympäristöyhdistyksestä.

Tarinoita kerätään tapahtumapäivään saakka. Niitä pyydetään toimittamaan ensisijaisesti verkkolomakkeen kautta, joka löytyy osoitteesta www.luvy.fi. Sähköposti: vesi.ymparisto(a)vesiensuojelu.fi, otsikoksi ”Minun Porlani”. Tarinoita voi lähettää myös Facebookin kautta kuvien ja tekstien muodossa julkaisemalla ne Järvikeskus Porla -sivulla.

DSC_0027_1.jpg

Hiisi (Karoliina Salmela), juoruileva menninkäinen (Maren Ståhl) ja hiiri (Aila Nevala) osallistuvat Porlan Järviluontoseikkailuun.

 

Seikkailu- ja luontorasteja

Järviluontoseikkailussa pääsee mm. tutustumaan lintuihin, rapuihin, vesiötököihin ja kasveihin, seilaamaan lautalla, kiipeilemään ja vertailemaan eri lintujen asumuksia linnunpönttöesittelyssä.

-Tänä vuonna on ennätysmäärä rasteja. Luvassa on sekä luonto- että seikkailurasteja. Uutena on Ilmatieteenlaitoksen sääaseman esittely, kertoo Ikonen.

Virkkalan VPK toteuttaa jälleen suositun lauttarastin. Kiipeilemään ja tasapainoilemaankin päästään. Luksian audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat ovat tehneet tapahtumaesitteen, jonka QR-koodien takaa löytyy lisätietoa mm. kasveista ja ötököistä. Polulla saattavat tulla vastaan mm. Hiisi, Raakku ja Lohi.

-Kettu, kissa, peikko, juoruileva menninkäinen, hiiri... Myös Paavolan tammi on luvannut tulla paikalle, luettelee Aila Nevala Lohjan harrastajanäyttelijöistä muita Porlassa vierailevia hahmoja.

Lopuksi voi nauttia eväät nuotiolla. Lapsille tarjotaan ilmaiset eväät. Aikuiset puolestaan voivat tukea järviluontoseikkailun järjestämistä jatkossakin ostamalla tapahtumassa myytäviä arpoja ja kahvilatuotteita.

-Porlan Järviluontoseikkailu on koko perheen luontotapahtuma, josta löytyy paljon hauskaa tekemistä, tiivistää Ikonen.

Tapahtuma on kerännyt hyvin osallistujia aiempina vuosina.

-Joskus on käynyt jopa 1 400 henkeä. Muutama vuosi sitten oli todella sateista ja tuulista, mutta silloinkin tehtiin kävijäennätys. Rastimme toimivat säällä kuin säällä, Ikonen kertoo.

Tapahtuma järjestetään pitkälti talkoovoimin.

-Paikalliset tahot ovat lähteneet innolla mukaan tapahtuman järjestämiseen, iloitsee Ikonen.

Porlan järviluontoseikkailua ovat järjestämässä Ilmatieteen laitos, Kisakallion urheiluopisto, Lohjan harrastajanäyttelijät, Lohjan kalaseura, Lohjan kameraseura, Lohjan kaupunki, Lohjan liikuntakeskus, Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki, Lohjan Nummitytöt, Lohjan seudun ympäristöklusteri, Lohjan seudun ympäristöyhdistys, Lohjanjärven kalastusalue, Lohjanjärven suojeluyhdistys, Luksia, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö, Mainostoimisto AD-Office, Ravanti Events ja Virkkalan VPK.

Kulku Porlaan tapahtuu Liessaarenkadun kautta, Lohjan terveysaseman ja palvelutalon välistä. Toivomuksena on, että tapahtumaan tullaan jalkaisin liikenteen ruuhkautumisen estämiseksi. Tapahtumaan on vapaa pääsy. 

alue_lohja: 

Taidenavetta Kaekuu -festivaali Sammatissa

navetta2_0.jpg

Taidenavetta. (Kuva: Tove Slotte)

 

Taidenavetta Kaekuu -festivaali järjestetään 16.6.-30.6. Lohilammen taidenavetassa Sammatissa.
Karjalohjan Elävä Kultuuri ry:n järjestämän tapahtuman ohjelmassa on mm. sahansoittoa, kurkkulaulua, improvisaatiota ja argentiinalaista tangoa. Festivaaliohjelman ovat koonneet Markku Toikkanen ja Jukka-Pekka Lilja.

-Festivaali järjestetään nyt viidennen kerran, ja se kuuluu Suomi 100 -tapahtumiin. Taidenavetta on esiintymispaikkana hyvä, joten esiintyjät haluavat tulla sinne uudelleen, kertoo Toikkanen.

navetta1_0.jpg

(Kuva: Tove Slotte)

 

Festivaaliohjelma

Pe 16.6. Still Water Family - rhythm&blues rock-ilta. Petri Knutas (laulu, kitara), Ville Valkama (sähkökitara, laulu), Katja Luhtala (koskettimet, laulu) Seppo Jussila (basso) ja Jussi Hynninen (rummut). Samana iltana esiintyvät myös He-Me electro-acoustic ensemble Erkki Joutseno (rytmit, efektit), Hepa Halme (saksofoni, huilu), Eero Savela (trumpetti) ja Markku Toikkanen (kitara, efektit).

Su 18.6. Taivaan Rumpu -runomusiikkiperformanssi. Pekka Kainulainen, Ari Lehtinen, Markku Toikkanen.

-Pekka esittää runoja ja tuomme äänimaailman siihen taustalle. Pekalta on julkaista kirja, jossa on Amorphis-yhtyeen kappaleiden suomenkieliset alkuperäistekstit, kertoo Toikkanen.

Ti 20.6. Electric jazz band. Julius Heikkilä (kitara),Otto Vainikka (basso), Juuso Kontiola (koskettimet) ja Erkki Joutseno (rummut).

-Luvassa on nykypäivän fuusiojazzia, vinkkaa Toikkanen.

Ke 21.6. esiintyy Mikko Heikinpoika, jonka musiikissa yhdistyvät kurkkulaulu, transsi, sekä mieltä ja kehoa kutkuttavat rytmit. Liveluuppausta ja taitavaa efektointia.

Su 25.6. Aallonhuippu jam orchestra. Kaikille avoin vapaan improvisaation jami-ilta.

Ma 26.6. esiintyvät laulaja-lauluntekijä Mion Wuosha ja sahansoiton suomenmestari Vilma Putro.

-Luvassa on eksoottisempi esitys. Vilma osaa soittaa sahalla mm. Elvistä, Toikkanen sanoo.

Ti 27.6. Bastiaan Antonie Baaij, diggeridoo feat. George & Angelique

Ke 28.6. Teemu Suuntamaa (MNP), laulaja-lauluntekijä. Voimallista ja herkkää, unen ja valvetilan rajalta kumpuavia rakkauslauluja. Oliver Kaiho sekä Kivi & Nosto -kollektiivi. Viekkaudella tehtyä afro-latin-reggae-poprytmejä ja tanssillista performanssia.

To 29.6. Tango Reo & Los Viajeros. Argentiinalaista tangoa ja -kansanmusiikkia sekä tanssin opetusta. Leandro Roco, Mercedes Krapovickas, Ruben Gonzalez, Javier Ramirez

Pe 30.6. Sirkus navetalla (Liput 5€/3€ lapset). Luvassa on lämminhenkistä koko perheen musiikkihulluttelusirkusta. Jordy Varderrama, Clara Petrozzi, Mercedes Krapovickas, JP Lilja ym.

-Viime vuonna sirkus veti paikan täyteen, iloitsee Toikkanen.

Festivaalin ajan esillä on Hanna Ojasen grafiikkaa ja Reijo Enqvistin valokuvia. Ohjelma alkaa joka ilta kello 19.00. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy lukuun ottamatta sirkusta, jonne on pieni pääsymaksu. Vapaaehtoinen artistilahjoitus on kuitenkin toivottava.

navetta3_0.jpg

Tämän vuoden festivaaliohjelmasta vastaavat Markku Toikkanen (vas), Mercedes Krapovickas ja Jukka-Pekka Lilja. (Kuva: Tove Slotte)

alue_lohja: 

Sivut

 
Tilaa syöte Lohjalla tapahtuu