Lohjalla tapahtuu

Marrasmenot, Elonjuhla – Tuonentanssi

marras1.jpg

Ruumiinmullat

 

Tuhannen ja Yhden Huoneen tanssisali järjestää teemallisia tanssijuhlia. Marraskuun juhlien teema pyörii kekrin ympärillä Marrasmenojen muodossa. Kokoonnumme Karjalohjalle Villa Vanhaan Passiin juhlimaan elonkauden päättymistä sekä uuden alkua. Marrasmenot, Elonjuhla-Tuonentanssi järjestetään 12.11. kello 18.00-00.30.

Juhlien esiintyjäkaarti on laaja ja liikkumisen riemu on taattu. Ruumiinmullat (Petra Poutanen, Hanna Rajakangas ja Tellu Turkka) tulevat hoitamaan tanssikansan kuolemanpelkoa ns. homeopaattisesti eli pelottelemalla lisää. Saamme kuulla laulun muodossa pelottavia vanhoja suomalaisia kansantarinoita. Ruumiinmullat-trion musisointi on räväkkää ja ravisuttavaa, välillä viiltävällä tavalla sydämeen osuvaa. Kokonaisuus on kerronnallinen ja se sisältää myös vanhaa tapakulttuuria. Ruumiinmullat rikkoo perinteisiä konsertin rajoja myös vahvoilla hahmoilla ja osallistamisellaan.

Qawwali brosin musiikki juontaa juurensa Intiasta, Pakistanista, Afganistanista, Persiasta sekä sufi-kulttuurista. Tarjolla on huikeaa energiaa ja tanssittavaa musiikkia. Marrasmenoissa on mukana upea kokoonpano: Lauri Salokoski, Kiureli Sammallahti, Tuomas Kantelinen, Dile Kolanen, Ville Tanttu, Teppo Tolvanen sekä Tuomo Kaismala. Salokoski ja Sammallahti tulivat Suomen kansalle tunnetuksi UMK:sta heidän pyrkiessään Shava bändillään Euroviisuihin. Kantelinen puolestaan on yksi Suomen tunnetuimmista elokuvamusiikin säveltäjistä. Luvassa on setti, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Liisa Isotalo (Teatteri Osiris) on teatterinjohtaja ja ohjaaja sekä itkuvirsikouluttaja. Itkuvirret ovat usein puhetta tuonpuoleiseen, ja sinne rajalle Liisa meidän johtaa. Tanssija-koreografi Jenni Koistinen (Zodiak, Kekäläinen Company) puolestana tanssii Isotalon itkuvirsien saattelemana teoksensa ”Tuonaikaisille”. Mm. Balkan Feveristä ja Radio Helsingistä tuttu DJ Borzin siivittää tanssi-illan huippuunsa.

Illan aikana voit tehdä myös oman marsipaanikallon, meksikolaisperinnettä mukaillen, taiteilija Anne Savitien ohjauksessa. Haluatko Kekrinaamion kasvoillesi? Juhlissa maskeeraamassa on Miss Madhatter.

Juhlapaikalla voi myös majoittua edullisesti. Vanhasta Passista löytyy myös savusauna sekä kaksi kylpytynnyriä, joiden käyttö mahdollistuu lisähinnasta (varattava etukäteen). Illalla Kekrikuppila myy virvokkeita ja herkkuja. Tapahtuma on päihteetön, ja kaikenikäiset ovat tervetulleita mukaan. Liput sisältävät kala/kasvismenun kello 18.00-19.30.

bros1.jpg

Qawwali bros

 

Työpajat

Marrasmenojen ympärillä on tarjolla upeita työpajoja teemaan liittyen: Lauantaina 12.11. Itkuvirsityöpaja kello 12.00-17.00. Työpajassa perehdytään tarkemmin itkuvirsiperinteeseen sekä hahmotellaan omaa itkuvirttä. Työpajamaksu sisältää lounaan (iltajuhlaan lipun ostaville työpajamaksu on edulisempi). Kurssin vetäjänä toimii itkuvirsikouluttaja Liisa Isotalo.

Sunnuntaina 13.11. kello 10.00-15.00 on tarjolla Luiden laulu -työpaja Charles Lawrencen kanssa. Kurssilla Lawrence saattaa osallistujan kohtaamaan kuoleman huumoria unohtamatta. Kurssilla kohdataan itsessä oleva perimmäinen tyhjyys, muistottomuus vastakkaisuuksilla leikkien naurun saattelemana. Kurssin vetäjä on hopi-intiaanien sanansaattaja, metis-mustajalka. Kurssimaksu sisältää brunssin sekä lipun illan Marasmenot -juhlaan. Kurssi käännetään englannista suomeksi.

Mukaan voi tulla muutamaksi tunniksi tai viettää Vanhassa Passissa koko viikonlopun. Koko viikonlopun pakettihinta pitää sisällään molemmat työpajat sekä iltajuhlan ruokailuineen ja majoituksen aamupalan kera.

Lipputiedustelut niin Marrasmenoihin kuin työpajoihin sekä lisätietoa viikonlopusta: 1001tanssisali@gmail.com tai numerosta 050-3436898.

alue_lohja: 

Koko perheen voimin auttamaan kummitusta

Tytyrin Kaivosmuseon halloween-kirroksilla autetaan tänä vuonna Rauni-kummitusta. Matkan varrella tavataan monenlaisia hahmoja ja etsitään rohkeutta. Opas ja kummitukset johdattavat yleisön kaivoksen hämärään.

haamu.jpg

Kaivoksessa kohdataan halloween-kierrosten aikaan mielenkiintoista porukkaa.

 

Halloween-kierroksia järjestetään Tytyrin Kaivosmuseossa jo kuudetta vuotta. Aiemmin aikuisille on ollut omat kierroksensa, mutta tänä vuonna järjestetään vain koko perheelle suunnatut kierrokset. Kierroksia on yhteensä neljä: lauantaina 5.11. ja sunnuntaina 6.11. kello 11.00 ja 14.00. Kierros kestää noin tunnin.

-Esitys sopii parhaiten 3-10-vuotiaille, mutta kyllä siitä aikuisetkin saavat oman osansa, kertoo Lukutoukka Tohtori Taru Toukkaa näyttelevä Helena Kontio.

Kierroksille tehdään joka vuosi uusi tarina. Tämän vuoden tarina kertoo kummituksista, jotka etsivät rohkeutta. Sitä todella tarvitaankin, sillä Rauni-kummitusta näyttelevä Tuomo Laine kertoo, että kummitukset pelkäävät esimerkiksi uusia makuelämyksiä.

Rauni on rohkeutensa hukkaamisen myötä muuttunut näkyväksi ja sammaloituminenkin uhkaa, joten hän tarvitsee yleisön apua. Rohkeutta etsitäänkin yhdessä pitkin kaivoksen käytäviä, jotta Rauni voisi muuttua jälleen näkymättömäksi. Matkallaan Rauni kohtaa monenmoista väkeä, kuten Lukutoukka Tohtori Taru Toukan, saippuakuplia puhaltelevan Perhe Spektrin, louhoksen vartijan ja pirttihirmun, joka keittää soppaa.

-Tohtori lukee paljon, mutta saattaa myös nukahdella, kertoo Kontio omasta hahmostaan.

 

Hupia ja iloa yleisölle

-Yleisö saa esityksestä hupia ja iloa. Olemme suunnitelleet näytelmän niin, että se ei ole liian pelottava pienillekään lapsille, kertoo pirttihirmua näyttelevä 12-vuotias Rasmus Kärkkäinen, joka on harrastanut teatteria Aploodissa jo neljä vuotta.

Hänen mielestään teatterin tekemisessä on parasta päästä harrastamaan uusien ihmisten kanssa ja paikkaan, jossa ei ole ennen käynyt.

Halloween-kierrokset ovat Lohjan Harrastajanäyttelijöiden käsikirjoittamat ja näyttelemät. Yhteensä mukana on reilu kymmenen näyttelijää, joista nuorin on vasta 3-vuotias. Käsikirjoitus on irronnut Maikki Arolan ja Hanna-Maija Nikanderin kynästä. Vaikka valmis käsikirjoitus onkin olemassa, tulee vastaan välillä yllätyksiä ja improvisaatio pääsee valloilleen.

-Tässä saa tuoda luovuuttaan esille, sillä mikään yleisöryhmä ei ole samanlainen kuin toinen. Hahmot siis muokkautuvat kierrosten aikanakin. Mielenkiinnolla odotan ihania ryhmiä, kertoo Laine.

 

Yleisöllekin teeman mukainen asu

Lippujen oston kanssa ei kannata turhia vitkastella, sillä Kontio kertoo, että tähän asti kaikki aiempien vuosien kierrokset ovat olleet loppuun myytyjä. Yleisöä saapuu aina naapurikuntia ja pääkaupunkiseutua myöten. Yhdelle kierrokselle mahtuu 90 osallistujaa.

Yksi osanen kaivosmuseon toiminnassa on myös siirtymässä historiaan.

-Kaivokseen mennään nyt viimeisiä kertoja autolla, sillä ensi vuonna hissien pitäisi olla jo käytössä, toteaa Kontio.

Kipin kapin kaivokseen siis, jos vielä haluaa kokea automatkan pimeitä tunneleita pitkin alas 80 metrin syvyyteen maan alle.

Lippuja Halloween-kierroksille myyvät mm. NetTicketin myyntipisteet, www.netticket.fi, Lohjan kaupungintalon asiakaspalvelukeskus, Nummelan ja Lohjan Prismat sekä Lohjan matkailupalvelukeskus (Laurinkatu 50).

Kierrokset ovat maksullisia. Suositusikäraja kierroksille on K3. Myös yleisö pääsee luomaan halloween-tunnelmaa kaivoksen kosteille käytäville, sillä kierroksille toivotaan halloween-teeman mukaista. (Kaivoksessa on lämmintä +8 astetta ja kypäräpakko, kypärät tulevat kaivoksen puolesta).
Halloween-teemakierrokset toteuttavat yhteistyössä Lohjan Matkailupalvelukeskus, Lohjan Harrastajanäyttelijät ry, Lohjan Oppaat ry ja Lohjan kulttuuritoimi. Juhlatarvike.fi on lisäksi avustanut koristeiden hankinnassa.

alue_lohja: 

Kirjallinen ilta hemmottelee jälleen kirjojen ystäviä

Lohjan Suomalaisen Kirjakaupan vuoden suurin ja odotetuin tapahtuma Kirjallinen ilta järjestetään torstaina 10.11. klo 18.30 Lohjan Yhteislyseon lukiolla. Tänä vuonna kirjailijavieraissa on vahva lohjalaisedustus. Mukana ovat Jenni Kallio (Opettamisen vallankumous), Maritta Lintunen (Takapiru, novelleja), Marko Lönnqvist (Elämäni gangsterina), Tiina Martikainen (Jäätyneet kasvot), Outi Pakkanen (Peili) ja Johanna Tuomola (Valheiden vangit). Tilaisuuden juontaa Merja-Liisa Karju. Kirjalliseen iltaan on vapaa pääsy.

alue_lohja: 

Halloween-tunnelma valtaa Tytyrin kaivosmuseon

Koko perheen kierroksilla autetaan Rauni-kummitusta.

hallo1.jpg

Markku ja Elina Oksanen Halloween-kierroksella vuonna 2013.

 

Tytyrin kaivosmuseon uumenissa Lohjalla järjestetään marraskuun alussa perinteeksi muodostuneet Halloween–teemakierrokset keskellä pimeintä ja loskaisinta syksyn hetkeä. Kaivoksessa pääset taatusti aitoon Halloween-tunnelmaan jo pelkän ympäristön takaaman estradin vuoksi.

Tänä vuonna järjestetään koko perheelle suunnatut kierrokset sekä lauantaina 5.11. että sunnuntaina 6.11. klo 11:00 ja 14:00.

Kierroksilla tavataan Rauni-kummitus, joka on hukannut rohkeutensa ja muuttunut näkyväksi. Rauni tarvitseekin yleisön apua rohkeutensa löytämiseen kaivoksen uumenista, jotta voisi muuttua jälleen näkymättömäksi. Matkallaan Rauni kohtaa mm. Lukutoukan, saippuakuplia puhaltelevan Perhe Spektrin ja joutuu maistamaan kokin tekemää soppaa. Halloween-kierrokset ovat Lohjan Harrastajanäyttelijöiden käsikirjoittamat ja näyttelemät.

Tytyrin kaivosmuseon hämärät ja koleat käytävät tarjoavat ainutlaatuisen ja teemaan sopivan tunnelman, kun taas oppaiden asiantuntemus sekä teatterin keinoin luotu tarina tekevät yhdessä elämyksellisen kierroksen.

Lippuja Halloween-kierroksille myyvät mm. NetTicketin myyntipisteet, www.netticket.fi, Lohjan kaupungintalon asiakaspalvelukeskus, Nummelan ja Lohjan Prismat sekä Lohjan matkailupalvelukeskus uusissa tiloissaan osoitteessa Laurinkatu 50. Suositusikäraja näille kierroksille on K3. Kaikille kierroksille saa ja toivotaankin, että pukeudutaan teeman mukaisesti ja pilke silmäkulmassa.

Lisätietoa www.tytyrinkaivos.fi, 044 369 1309 tai tourist@lohja.fi. Huom! Tytyrin kaivosmuseossa on +8 astetta lämmintä sekä kypäräpakko. Kypärät tulevat kaivoksen puolesta. Suosittelemme kierrosta 3-10-vuotiaille lapsille.

hallo2.jpg

Viime vuoden halloween-kierroksen tunnelmia. (Kuva: Tuula Palaste-Eerola)

 

Tytyrin kaivosmuseon Halloween-kierrokset
Tytyrin kaivosmuseo, Tytyrinkatu 2, 08100 Lohja 

5.11.-6.11.2016
Kierrokset klo 11:00 ja 14:00
Kierroksen kesto: 1,5 h

alue_lohja: 

100-vuotias Lohjan Saaristo -seura antaa paljon jäsenilleen

Ihmiset kokevat seuran antavan ennen kaikkea ystäviä. Esimerkiksi kesälauantaisin tavataan kesätorilla ja syksyisin juhlitaan kekriä. Seuran pitkästä historiasta huolimatta toiminta on ollut eri aikoina pitkälti samanlaista.

saari2.jpg

Kesätori on tärkeä kohtauspaikka, jossa tutustutaan uusiin ihmisiin, ”parannetaan maailmaa”, suunnitellaan tulevaa toimintaa, kahvitellaan ja tehdään ostoksia. Lapsille on oma leikkipaikka ”Serpin majan” takana.

 

Lohjan Saaristo -seuraan kuuluu Lohjanjärven eteläosien saarten ja Osuniemen vakituisia asukkaita ja alueen kesäasukkaita. Seuralla on jäseniä lähes 600, joista noin puolet on vakituisia asukkaita. Ikähaarukka yltää alle 1-vuotiaasta yli 90-vuotiaisiin. Jäsenmäärä on kasvanut etenkin 2000-luvulla Lohjan Saaristo -lehden myötä. Seura perustettiin 31.12.1916.

-Nuorisoseuralle oli silloin tarvetta. Seuran perustamista harkittiin kuitenkin 15 vuotta, kertoo Lohjansaaressa koko ikänsä asunut Pertti Hirvonen.

-Kaivattiin kokoontumispaikkaa, lisää samoin ikänsä saaressa asunut Oili Raitis.

-Nuorille piti saada järkevää tekemistä uhkapelien pelaamisen, ”kiljun” valmistamisen ja myynnin sekä tappelemisen tilalle. Silloin tällä alueella asui paljon enemmän ihmisiä kuin nyt ja nuorilla oli tarve päästä tekemään jotain yhdessä. Jo 1880-luvulla oli aloitettu nuorisoseurojen perustaminen liittyen kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun, kertoo Lohjan Saaristo -seuran puheenjohtaja Pirjo Sjögren.

Seura tarvitsi myös seurantalon. Se rakennettiin vuonna 1923.

-Talon puute tuli esille monessa kohtaa, joten se piti saada. Terijoelta se sitten siirrettiin, kun miehet menivät täältä sinne purkamaan talon, Hirvonen kertoo.

Tohtori Juho Jännes vuokrasi tontin talolle yhden markan vuosivuokralla.

-Tontin omistaa nykyään Kirkniemen Kartano Oy, ja vuokra on laskenut, koska sitä ei nykyään peritä, naurahtaa Sjögren.

Saaristossa ihmisten välille on muodostunut vahva yhteishenki, kun ollaan oltu veden rajaamalla alueella hiukan eristyksissä muista. Samaa yhteishenkeä on havaittavissa nykyäänkin, vaikka siltoja pitkin pääsee sujuvasti mantereelle.

-Täällä on aikoinaan haasteellisissa olosuhteissa pitänyt tukea toinen toisiaan, arvelee Sjögren.

-Kun kuuntelee vanhoja juttuja, voi päätellä, että täällä syntyi paljon romanssejakin ihmisten välille, virnistää puolestaan Tuominen.

saari4.jpg

Heinä/elokuun vaihteessa pidettävään Lohjan Saaristo -päivään valmistaudutaan mm. koristelemalla Paavolan silta. Koristelu on tehty ja menossa on puulajien tunnistaminen. Reijo Nevalainen (vas), Siv Koivisto, Seija Laajanen, Timo Koponen ja Leena Nevalainen. (Kuva: Leif Lindberg)

 

Seura yhdistää ihmiset

Moni kokee seurasta etenkin yhteisöllisyyttä.

-Seura antaa hirmuisesti. Kesätorien ansiosta olemme päässeet ylipäätään sisälle saareen. Torilla tapaavat niin paikalliset kuin kesäasukkaatkin. Ystävämme Espoossa ihmettelevät, mitä kaikkea me täällä porukalla teemme, kertoo kesäasukas Seija Laajanen.

-Olemme saaneet täysin uuden, laajan ystäväpiirin. On myös uskomatonta, kuinka paljon aktiviteettia ja hyvää mieltä pienellä budjetilla saadaan aikaan, sanoo puolestaan kesäasukas Jarmo Tuominen.

-Kutsummekin kesätoria kohtaamispaikaksi, koska siellä tutustuu toisiin ihan huomaamattaan, toteaa Sjögren.

-Ei täällä tietäisi mistään mitään, jos ei kävisi kesätorilla, jatkaa Hirvonen.

Luonto ja saaren rauha hellivät mieltä.

-Tämä on kuin pieni onnela, johon täytyy tulla, eikä voi kulkea vain läpi. Sitten täällä ollaan, kuvailee Tuominen.

-Tänne halutaan juurtua, lisää Laajanen.

Asioiden todellisen arvon huomaa etenkin, kun miettii tilannetta, jossa niitä ei olisikaan.

-Aika tyhjää olisi, jos tämä kaikki otettaisiin yhtäkkiä pois, tiivistää Hirvonen.

saari1.jpg

Kesäasukkaat Jarmo Tuominen (vas) ja Seija Laajanen, Lohjan Saaristo -seuran puheenjohtaja Pirjo Sjögren ja Lohjansaaressa koko ikänsä asuneet Oili Raitis ja Pertti Hirvonen kokevat kaikki seuran toiminnan erittäin tärkeäksi.

 

Toimintaa kesätoreista teatteriin

Pitkäikäisessä seurassa on ehditty järjestää monenlaista. On ollut mm. kekrejä, pikkujoulujuhlia, joulu-, pääsiäis- ja kesätoreja, konsertteja, iltamia, perhekerhoja, ompelukerhoja, jumppaa, urheilua, kotiseututyötä ja tien vierien raivausta. Toiminta painottuu kesään, ja talvella suunnitellaan tulevia tapahtumia.

-Toiminnassa on ollut aina paljon samoja asioita siltakeskusteluista lähtien. Tiedottaminen vain on nykyään vaikeampaa, kun erilaisia ihmisiä pitää huomioida eri kanavissa. Ennen laitettiin vaan lappu tolppaan ja kaikki lukivat siitä, Sjögren sanoo.

Kesäasukkaat ovat aina olleet mukana seuran toiminnassa.

-Heillä on ollut iso rooli seuran toiminnan säilymisessä. On harvinaista, että tällainen seura on toiminut näin pitkään ilman katkoksia, Sjögren sanoo.

Lohjansaaressa on arvostettu esimerkiksi teatteria pitkään ja saari on vetänyt taiteilijoita puoleensa.

-Täällä on ollut vahva näytelmäperinne ja näytelmiä on tehty jo ennen seuran perustamista, kertoo Sjögren.

Nykyään saaressa asuvista ja lomailevista ammattilaisista koostuvan Saariteatterin esitykset ovat loppuun myytyjä.

-Kenraaliharjoituksetkin avattiin yleisölle, että kaikki halukkaat mahtuvat katsomaan, Sjögren naurahtaa.

Moni kiittelee Lohjansaaren kaunista luontoa. Se muistetaan huomioida tapahtumissakin, sillä niiden yhteydessä lauletaan aina eräs tietty kappale: Laulu tammien viisaudesta. Tapahtumista jää myös hyviä muistoja.

-Olemme keränneet kuvia kesän tapahtumista kansioon. Niitä voi talvella katsella, kertoo Tuominen.

saari3.jpg

Liput saapuvat 100 -vuotisjuhliin 18.9.2016. Suomenlippua kantaa Sami Seppälä, lipunvartijoina vas. Viivi Haajo ja Kiira Seppälä. Seuran lippua kantaa Tomi Nevalainen, lipunvartijoina Saana Haajo ja takana Niina Alakanto. (Kuva: Oili Raitis)

 

Jokainen tuo oman panoksensa

Monessa seurassa toiminta painottuu iäkkäämpien jäsenten harteille. Lohjan Saaristo -seurassakin tunnistetaan sama painotus, mutta asia ymmärretään hyvin, sillä esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla ei voi riittää aikaa ja energiaa aivan kaikkialle. Heitäkin on silti hienosti mukana seuran toiminnassa.

-Lähes kaikki uudet, saareen muuttaneet perheet ovat liittyneet seuraan ja pyrkivät olemaan mukana toiminnassa, Sjögren kertoo.

Seura kuin seura kaipaa silti aina myös lisää auttavia käsiä. Tärkeintä on, että tekeminen on mielekästä.

-On tarkoitus toimia iloisella mielellä. Tämä on vapaaehtoistyötä, joten tekemisen ei pidä olla väkisin vääntämistä. Palkkio tulee siitä, että tekeminen on mukavaa, muistuttaa Sjögren.

-Jokaisen pitää löytää oma tapansa tehdä, täydentää Laajanen.

-Teimme viisi isoa kakkua 100-vuotisjuhliin. Sekin oli kivaa, kommentoi Raitis.

100-vuotisjuhlia vietettiin hieman etukäteen jo syyskuussa.

-Teemme toinen toistamme tukien. Jokaisen pitää saada tehdä itselle tärkeiltä tuntuvia asioita. Esimerkiksi vanhemmat pohtivat perheiden ja nuorten asioita, Sjögren sanoo.

-Silloin syntyy ideoita, kuten maitolaiturista tehty kirjakoppi, Laajanen toteaa.

Kirjakoppiin voi viedä vanhoja kirjojaan ja valita itselleen tuoreita tilalle.

Seuratoiminta tarvitsee monien auttavien käsien lisäksi myös toiminnalleen vetäjän. Muut kiittelevätkin Sjögreniä kaikesta siitä ilosta, motivaatiosta ja lannistumattomuudesta, jota hän on seuratoiminnassa osoittanut.

-Pitää olla jokin organisaatio, jotta mitään toimintaa syntyy, sanoo Tuominen.

-Ilman seuraa ihmiset eivät tuntisi toisiaan. Pitää olla myös kumppani, joka keskustelee ja tekee yhteistyötä esimerkiksi kaupungin kanssa ja ajaa tämän alueen asiaa, Sjögren sanoo.

Seuran tulevaisuuskin näyttää positiiviselta. Seuraavaksi suunnitellaan ensi vuoden tapahtumia ja ulkoliikuntapaikkaa yhteistyössä Saaren Kirin kanssa. Seura on päässyt myös mukaan Maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelua koskevaan pilottihankkeeseen.

-Kaikenlaista on mietinnässä. Pyrimme tuottamaan vähän enemmän iloa ihmisten elämään, Sjögren tiivistää.

alue_lohja: 

Taikurin opissa

Sammatin MLL ja Taikurikoulu HokkusPokkus järjestivät lapsille päivänmittaisen taikurikoulun viime lauantaina.

taika2.jpg

Taikuri Maarit Tiilikainen ohjaa Elisa Hietaa narutempussa.

 

Sammatin koululla vallitsee lauantaiaamuna iloinen ja odottava hyörinä, kun lapset valmistautuvat taikurikouluun. Monilla osallistujilla on jo ennestään takana taikatemppujen opettelua tai taikanäytöksissä käyntejä. Loputkin ovat hyvin kiinnostuneita aiheesta ja innokkaita oppimaan. Joku innostuu esittämäänkin yhden tempun. Aivan ensimmäiseksi taikuri Maarit Tiilikainen haluaa kuulla, miksi lapset ovat tulleet paikalle.

-Tykkään taikatempuista. Pienenä opettelin niitä isän kanssa. Olen myös katsonut videoita. Taikuus on kivaa, siinä voi kadotta tavaroita, kommentoi William Selenius.

-Tykkään tempuista ja harjoittelen niitä, kertoo Viivi Voipio.

-Olen kaverien kanssa yrittänyt opetella taikatemppuja, sanoo Saana Paaso.

Lapsilla oli myös selkeä kuva siitä, kuinka taikuriksi tullaan.

-Taikuri syntyy harjoittelemalla ja tekemällä, tietää Selenius.

Tiilikainen on lasten kanssa samaa mieltä.

-Taikatemput eivät tapahdu vain sormia napsauttamalla, vaan ovat pitkän harjoittelun tulosta. Mitään uutta ei voi oppia ihan heti. Mitä enemmän taikurilla on harjoittelutunteja takanaan, sitä helpommalta temppu näyttää, hän muistuttaa.

-Tarvitaan myös uteliaisuutta. On paljon asioita, joita ei voi opettaa toiselle, ne pitää itse hoksata, Tiilikainen jatkaa.

taika1.jpg

Taikuri Maarit Tiilikainen opettaa Veeti Kellbergille (vas), Mitja Lehtoselle, Saana Paasolle ja Viivi Voipiolle ajatustenlukunoppatemppua. 

 

Taikatempun takaa löytyy usein yksinkertainen selitys

Esiintymistaito on yksi tärkeimmistä asioista, mutta myös taikurin persoona vaikuttaa.

-Esiintymistaito tekee tempusta näyttävän. Hyvä taikuri voi tehdä todella vaikuttavan tempun vain tulitikuilla. Kuka tahansa voi oppia temppuja, mutta kuka vain ei voi tulla taikurien maailmanmestariksi, Tiilikainen sanoo.

Esiintymistaidosta on toki hyötyä muuallakin kuin taikatemppuja tehdessä.

-Ei kurssista haittaa ole, vaikkei lapsesta taikuria tulisi. Esimerkiksi työhaastatteluissa tarvitaan esiintymistaitoa. Käymme myös läpi hyviä käytöstapoja avustajien kohtelun kautta.

Lapsetkin tietävät, että taikurin pitää myös puhua selkeästi. Keskittymistäkin vaaditaan. Mutta entä temput. Miten ne ovat mahdollisia? Taikuri paljastaa muutaman niksin.

-Jos temppua katsoo väärästä kulmasta, se voi paljastua. Osassa tempuista harhautetaan katsojan huomio. Se on jo aikamoinen taito, mutta parhaat taikurit pystyvät huijaamaan kollegojaankin, Tiilikainen kertoo.

Monessa tempussa asiat esimerkiksi muuttavat muotoaan tai katoavat.

-Auton kadottaminenkaan ei ole temppujen vaikeimmasta päästä, Tiilikainen toteaa.

Tilanteen voi myös pelastaa, vaikka temppu menisi pieleen.

-Hyvä pokka on tärkeä asia, koska eihän yleisö tiedä, mitä tempussa olisi pitänyt tapahtua, Tiilikainen sanoo.

Taikuudessa on kyse taikurin luomasta illuusiosta, mutta ei kuitenkaan harhasta, sillä temput näyttävät samalta esimerkiksi maallikon ja toisten taikurien silmissä.

Taikatemput kiinnostavat ihmisiä. Yllätyksellisyys saa miettimään, miten temppu voi olla mahdollinen. Kaikkein yllättävintä on kuitenkin se, että vielä 2000-luvulla osa ihmisistä luulee, että taikuuteen liittyy oikeasti jonkinlaisia pimeitä voimia.

-Huvittavaltahan se kuulostaa. Ei tässä kuitenkaan mitään loitsuja lueta. Moni temppu ja paljon yksinkertaisempi kuin yleisö luulee. Lapsi voi keksiä, miten se tehdään, kun aikuinen taas ajattelee usein liian monimutkaisesti, Tiilikainen toteaa.

taika3.jpg

Miska Lehtonen, Elisa Hieta ja Noora Kaunismäki (oik) oppivat ajatustenlukunoppatempun. Harjoittelua voi jatkaa kotona, sillä nopan saa mukaan.

 

Taikakärpäsen puremasta ammatti

Tiilikainen kuuluu Suomen harvoihin naistaikureihin. Hän sai innostuksen ammattiin isältään.

-Mistä muualta 10-vuotias olisi keksinyt taikatemput. Taikuus ja sirkus eivät olleet 25 vuotta sitten samalla tavalla tapetilla Suomessa kuin nykyään.

Tiilikainen on mm. ohjannut kymmenen vuotta Linnanmäen Sirkuskoulussa, esiintynyt Suomen Kansallisoopperassa, teattereissa ja televisiossa sekä voittanut Taikureiden Pohjoismaiden mestaruuden.

Tiilikainen kertoo, että taikurit ovat pääosin miehiä, mutta viime vuosina hänen vetämiinsä taikurikouluihin on ilmoittautunut entistä enemmän tyttöjä. Sammatissakin heitä oli suunnilleen saman verran kuin poikiakin. Osaa kurssien lapsista puraisee taikakärpänen, kuten Tiilikainen asian ilmaisee.

-Jos lapsi on alkanut noin 10-vuotiaana opetella taikatemppuja ja on niistä edelleen kiinnostunut 16-vuotiaana, taikuus jää jollain tavalla monen elämään.

 

Sammatin MLL tuo tapahtumaa pikkukylälle

Taikurikoulu päättyy taikanäytökseen, jota lasten vanhemmat tulevat katsomaan. Päivän aikana harjoiteltiin esimerkiksi narutemppuja sekä ajatustenlukunoppaa.

-Ratkaisu vähän yllätti, toteaa Paaso noppatempusta.

-Opin sen, helppo oli, toteaa puolestaan Voipio.

Taikurikouluun osallistua vajaa parikymmentä lasta.

-Kyllä meidän tarjoamamme ohjelma tuntuu pienellä paikkakunnalla, kun ei tarvitse Lohjan keskustaan asti lähteä. Ohjelmaa järjestetään sen mukaan, miten saadaan ohjaajia, kertoo Sammatin MLL:n puheenjohtaja Miia Rahikainen.

Sammattiin on yritetty aiemminkin saada taikuria, mutta tilaongelmat ovat tulleet suunnitelmien tielle. Muuta tekemistä riittää kyllä. Tarjolla on muksujumppaa, tanssikursseja alakouluikäisille, perhekerho ja lavatanssikurssi aikuisille.

alue_lohja: 

Lohjan Sydän palkitsi piirustuskilpailun voittajat

Lohjan Sydän ry julisti keväällä avoimen piirustuskilpailun lapsille eri ikäsarjoissa. Kaikilla ikäryhmillä oli samat Sydänyhteisön iskulauseista kootut vaihtoehdot: Yksi Sydän, Yksi Elämä, Terveyttä läpi Elämän ja yhdistelmä Yksi Elämä – Yksi Sydän sekä erityisesti korostettiin aiheen henkilökohtaista käsittelyä esimerkiksi Sydän ja Minä. Aihe oli vaikea ja abstrakti, mutta piirustustekniikoilla se on mahdollista.

Määräaikaan jätettiin alle 30 työtä, jotka kaikki olivat korkeatasoisia. Piirustuskilpailun tuomareina toimi kymmenen eri henkilöä Sote-järjestöistä ja läheisestä keskuspuiston ammattikoulusta useampana eri raatina ja lopuksi tulokset yhdistettiin.

Kriteereinä olivat aiheen käsittely ja muotojen sekä värien käyttö tai valitun tekniikan hallinta. Voittajat palkittiin 10.10. Lohjan Sydämen Sadonkorjuujuhlassa.

Piirustuskilpailun 2016 palkittavat: Ryhmä alle kouluikäiset (0 – 6 vuotiaat): 1. Eero Hirvisalo, 6v, Lohja, 2. Emma Bäckman, 5v, Lohja ja 3. Eevi Parola, 4v. Ryhmä 7 – 9 vuotiaat: 1. Pihla Pulkkinen, 9v, Lohja, 2. Jasna Saukkonen, 8v, Reijola ja 3. Tinja Sormunen, 7v. Ryhmä 10 - 12 vuotiaat: 1. Salla Kanervo, 12v, Nummela, 2. Laura Bäckman, 12v ja 3. Hanna Lehtiälä, 10v, Lohja.

Palkitut työt tulevat ensin näytille Lohjan Sydämen Sepänkadun toimiston ikkunaan. Myöhemmistä paikoista neuvotellaan mm. kirjaston kanssa.

alue_lohja: 

7-luokkalainen Simo Laine lahjoitti sieniä ikäihmisille

Taksvärkkipäivän voi käyttää monella tavalla. Harjun koulua käyvä Simo Laine vietti sen sienimetsässä.

sieni1.jpg

Simo ja Riitta Laine jakamassa sienipusseja ikäihmisille Lohjan seurakuntakeskuksessa. 

 

Simo Laine aloitti sienestyksen neljävuotiaana äitinsä ja isoisänsä kanssa, ja harrastus on säilynyt siitä lähtien. Sienestäjiä löytyy siis jo kolmessa polvessa.

-Siitä se alkoi, kun äiti sanoi, että voisimme mennä joskus sieneen tai marjaan niin kuin ihmiset ovat ennen tehneet, kertoo Laine.

-Simolla ei ollut pienenäkään kiire pois metsästä. Isäni opetti minut aikoinaan sienestämään, joten hänestäkin on varmaan hienoa, kun harrastus siirtyy sukupolvelta toiselle, kertoo Simon äiti Riitta Laine.

Metsään lähdettiin nytkin koko joukon voimin, jotta sienisaalis saatiin varmistettua.

-Yleensä mennään sillä ajatuksella, että on ihan sama, tuleeko sieniä, kun metsässä liikkuminen on muutenkin niin kivaa, mutta tällä kertaa oli hiukan paineita, Riitta Laine myöntää.

Idea sienten lahjoittamisesta syntyi, kun äiti ja poika keskustelivat siitä, mitä taksvärkkipäivänä voisi tehdä. Mietteisiin nousi kysymys, mistä sieniä saa, jos ei enää itse pysty menemään metsään. Syntyi idea sienten lahjoittamisesta ikäihmisille.

-Simo on empaattinen poika. Hän on tänä vuonna kerännyt isoäidilleenkin jo kymmenen litraa sieniä ja on niitä naapureillekin lahjoitettu. Ajatuksena on, että kun itsellä on jotain, sitä voi jakaa myös muille, Riitta Laine kertoo.

Hän otti yhteyttä Lohjan seurakunnan diakoniin, joka innostui ideasta. Sienet päätettiin jakaa arpomalla, koska kaikille torstaikerhoon osallistuville noin 60 ikäihmisille niitä ei riittänyt.

sieni2.jpg

-Onhan se ihmeellistä, että hän tulee tänne tuomaan sieniä, kommentoi sienipussin arvonnassa voittanut Eila Rinne.

 

Lahjoitus lämmitti monen mieltä

-Kesällä satoi hyvin, mutta nyt syksyllä ei ole satanut pitkään aikaan. Pitikin katsoa tarkkaan, mistä sieniä lähdetään hakemaan, kertoo Riitta Laine.

Metsässä meni aikaa noin 2,5 tuntia. Välillä pysähdyttiin nauttimaan eväät. Simo Laine mainitsee lempieväikseen kuuman kaakaon, voileivät, pullan ja keksit. Äiti lisää vielä, ettei jaffakaan ole pahitteeksi. Retken lopussa alkoi sataa, mutta se ei hyvin varustautuneita sienestäjiä haitannut. Sieniä saatiin melkein pari korillista ja niistä syntyi arvottavaksi 16 pussillista putsattuja ja pilkottuja suppilovahveroita.

Ikäihmiset ottivat lahjoituksen hyvillä mielin vastaan ja jokainen sai Simo Laineelta vielä halauksenkin.

-Ihana poika, totesi eräs arpaonnen suosima.

-Onhan se ihmeellistä, että hän tulee tänne tuomaan sieniä, kommentoi puolestaan Eila Rinne.

Myös lahjoittaja on tyytyväinen.

-Tuntui kivalta antaa sienet ja oli tunne siitä, että ne menevät hyvään käyttöön. Tuntui, että nämä ihmiset todella halusivat sienet, eikä se ollut heille ihan sama, saavatko he ne vai eivät. Heistä näki sen, kertoo Simo Laine tilaisuuden jälkeen.

Hieno ele saa tulevaisuudessa luultavasti jatkoa, sillä äiti ja poika ovat suunnitelleet tekevänsä lahjoittamisesta jokavuotisen perinteen.

-Täytyy ensi vuonna taas löytää sopiva kohde lahjoitukselle, Riitta Laine toteaa.

sieni3.jpg

Simo Laine keräämässä sieniä ikäihmisille.

 

Metsässä voi kuunnella tuulen huminaa”

Luonnossa liikkuminen on koko perheen juttu. Monia öitä on vietetty laavussa ja kalastamassakin käydään. Kaikki harrastukset eivät silti liity luotoon, sillä Simo Laine pelaa myös jalkapalloa.

-Paljon on vanhemmista kiinni. Jotkut voivat ajatella esimerkiksi, ettei lapsi viihdy metsässä. Lapsesta kuitenkin näkee, mikä on kenenkin juttu. Esimerkiksi Simon veli ei ole sienimiehiä. Lapsen pitää harrastaa omasta halustaan, muistuttaa Riitta Laine.

Sienestys on etenkin äidin ja pojan yhteinen, rento harrastus. Eri sienilajikkeita on kertynyt pojan mieleen jo reippaasti ja tämän syksyn tavoitteena on suolasienien oppiminen. Luonnossa liikkuminen ja lajien oppiminen tapahtuvat helposti, kun äiti on koulutukseltaan eräopas.

-Nämä on sellaisia äiti ja poika -reissuja, kun mennään metsään, Simo Laine toteaa.

-Koppa kädessä stressi katoaa. Sienestys on hyvää laatuaikaa, lisää Riitta Laine.

Tänä vuonna saalista on tullut jo noin 40 litraa, mutta niin mieli kuin jalatkin vetävät edelleen metsään. Kun Simo Laineelta kysyy, mikä metsässä on parasta, lista on pitkä.

-Hiljaisuus on yksi kiva asia. Metsässä voi kuunnella tuulen huminaa. Sieltä löytyy myös jännittäviä paikkoja, joissa voi seikkailla. Metsässä on hienoja yksityiskohtia, kuten sammalet ja mustikanvarvut. Sitten voi etsiä sieniä tai marjoja ja on mukavaa, kun niitä vielä löytääkin. Jo metsään lähteminen itsessään on mukavaa, koska tykkään matkustaa. Metsästä löytyy nähtävyyksiäkin, joista voi ottaa valokuvan.

Viimeisimmällä sieniretkellä nähtävyyksiä löytyi jo matkan varrelta ennen kuin oli päästy edes metsään asti.

-Pari kertaa piti pysähtyä kuvaamaan ruskaa, Riitta Laine kertoo.

Joskus vastaan tulee ikäviäkin löytöjä.

-Kerran oli kurja huomata, että metsä, jossa olimme käyneet vuosia, olikin kaadettu kokonaan, Riitta Laine sanoo.

-Maisema meni ihan pilalle, oli todella kaljun näköistä, harmittelee Simo Laine.

Yksi hieno asia on toki myös se, että sienet päätyvät lopulta lautaselle. Niistä tehdään Laineen perheessä mm. keittoa, muhennosta, kastiketta, munakasta ja lisuketta lämpimiin voileipiin.

-Ei mene McDonald’sin ruuat isän sienikeiton ohi, tokaisee Simo Laine.

alue_lohja: 

Laavujen Kierros VIII jatkuu 2.10.

Laavujen Kierroksen aloitus onnistui hienosti Mustalammella 18.9. Syksyn ensimmäiseen osatapahtumaan osallistui kaikkiaan 1 496 luontoliikkujaa! Osanottajamäärä on koko kierroksen historian 2. suurin. Aiempi ennätys, 1 600 osanottajaa, oli vuoden 2015 Laavujen Kierroksen Ojamon kaivoslammen osatapahtumasta. Laavu-passeja jaettiin yhteensä 1 488 ja lasten uimalippuja vastaavasti 480 kpl.

Mustalammen osatapahtuman Instagram-valokuvakisan #laavujenkierros8 voittajaksi nousi @markuslohi -käyttäjä. Voittaja saa palkinnoksi Neidonkeitaan 10xuinti+kuntosali -liput.
LLK Oy kiittää osatapahtuman järjestäjiä ja yhteistyökumppaneita sekä -tahoja onnistuneesta tapahtumasta sekä tietysti kaikkia tapahtumaan osallistuneita. 

Kierros jatkuu 2.10. klo 11.00–13.00 Tytyrin Avolouhoksen osatapahtumalla  

Paikoitus: Ensisijaisesti Sporttikeskus Tennarin paikoitusalueet, os. Rantapuisto 45, 08100 LOHJA.
Ajo-ohjeet: Osanottajia pyydetään ottamaan huomioon, että paikoitusalueita on rajallisesti, joten suosittelemme tapahtumaan osallistumista kävellen tai pyörällä ja jättämään autot keskustan yleisille paikoitusalueille.

Lähtöpaikka: Kiviniemenkadun alussa 

Reitti: noin 5 km, soveltuu lastenrattaille: Kiviniemenranta – rantaraitti – Hiidensalmi – Tytyrin avolouhos – Lohjan Museo – Tennari. Reitillä mukana Rion paraolympialaisten 100 metrin pyörätuolikelauksen pronssimitalisti Henry Manni. Reitille toivotaan rohkeasti mukaan myös pyörätuolilla liikkuvia.

Ohjelma: Reitillä on ohjelmaa lapsille, tietoa Hiidensalmen satamasta ja radasta, Moisiosta merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY). Reitille sijoittuu talvisotaan lähteneiden muistomerkki. Hiidensalmessa talviuintipaikalla on mahdollista kokeilla talviuintia. Soutajien tukikohdassa voi kokeilla pien- tai kirkkovenesoutua (säävaraus).
Hiidensalmen ja Tennari-Taimiston valmisteilla olevien kaavaluonnokset sekä Taimiston liikuntapuiston suunnitelma on esillä soutajien tukikohdan venevajassa. 

Ennen tapahtumapaikkaa on Laavupassien leimaus ja sekä uusien Laavupassien ja lasten Neidonkeitaan uimalippujen jako. Tapahtumapaikkana on Tytyrin avolouhoksen alue. Tapahtumapaikalla osanottajat saavat makkaran ja trip-juoman. Paikalla on nuotiot ja lainattavissa makkaratikkuja makkaran paistamiseen. Makkaranpaiston lisäksi paikalla saa tietoa Hiidensalmen asukasyhdistystoiminnasta. Lisäksi on puffetti – varaathan halutessasi käteistä rahaa.
Tuore pronssimitalisti Henry Manni jakaa nimikirjoituksia. Lohjan museo on avoinna tapahtuman ajan.
Maali on Sporttikeskus Tennarissa. Osallistuja osallistuu tapahtumaan oman kuntonsa mukaan. Varusteiksi riittävät säätilan mukaiset normaalit ulkoiluvarusteet.

Kuvakisa jatkuu: Julkaise Tytyrin tapahtumasta otettu kuva Instagramissa #laavujenkierros8
Eniten tykkäyksiä viikon aikana tapahtumasta kerännyt kuvan ottaja palkitaan. Pääpalkinnon voittaa yhteensä eniten tykkäyksiä kaikista eri osatapahtumista lähetetyistä valokuvista saanut valokuvan ottaja.

Lisätiedot ja tapahtumakartta: www.laavujenkierros.fi

Tapahtuman järjestäjät: LLK Oy:n lisäksi vastuujärjestäjä Lohjan Seudun Latu ry, muut järjestäjät Lohjan Taitoluistelijat ry, Talviuintiseura Lohjan Mursut ry, Lohjan Seudun Soutajat ry, Lohjan kaupungin ympäristötoimen kaavoitus, Hiidensalmen Asukasyhdistys ry, Kiviharrastajat ry, Lohjan oppaat ry, Lohjan kaupungin museotoimi muut yhteistyötahot Raimo Laitinen, Länsi-Uusimaa-lehti, SSO ja SPR:n Lohjan osasto.

alue_lohja: 

Markkinameininkiä sadonkorjuuhengessä

Perinteiset Lohjan Omenakarnevaalit järjestetään lauantaina 24.9. kello 10.00-16.00. Luvassa on ohjelmaa ja sadonkorjuuhenkeä koko päiväksi.

omena.jpg

Helena Kontio (vas), Katja Ranta, Jorma Kuosmanen, Jussi Taipale ja Päivi Kallo virittäytyvät Omenakarnevaalien tunnelmaan.

Lohjan Omenakarnevaalit järjestetään nyt 25. kerran.

-Omenakarnevaaleja on järjestetty vuodesta 1992 alkaen. Vuonna 2010 tapahtuma uudistui ja tulimme museon pihapiiriin. Silloin alkoivat myös variksenpelättimien SM-kilpailut. Olemme huolehtineet, että tapahtuma pysyy sadonkorjuun ja käsityön juhlana, kertoo Omenakarnevaalit ry:n puheenjohtaja Päivi Kallo.

Karnevaalit tuovat Lohjan Museon Iso-Pappilan pihapiiriin yli 100 sadonkorjuuhenkistä kojua, jotka tarjoavat omenaa monessa muodossa, käsitöitä ja paikallisia herkkuja.

-Mukana on sekä vanhoja että uusia myyjiä. Tuotteista löytyy mm. omenoiden säilytyspusseja, omenahattaraa, omenamehua ja omenahilloa, kertoo Helena Kontio.

Markkinakojujen lisäksi monipuolinen ohjelma viihdyttää museon pihamaalla ja peltoalueella koko päivän ajan. Tapahtuma on täysin maksuton. Arvion mukaan tapahtuma on kerännyt kävijöitä aiemmin noin 4 500.

-Tänä vuonna on ajateltu aiempaa enemmän erityisesti lapsiperheitä, sillä lapsille on luvassa paljon ilmaista ohjelmaa, Kallo sanoo.

-Yhteistyökumppanit mahdollistavat ilmaisen ohjelman järjestämisen, Kallo jatkaa.

Tapahtumaa tukevat Länsi-Uudenmaan Säästöpankki ja Lohjanhammas.

 

Ohjelmaa ja nähtävää kaikenikäisille

Omenakarnevaaleilla on tarjolla runsaasti koko perheen ohjelmaa. Lapsia viihdyttävät mm. Valle-varis, omenahahmo, joka jakaa karnevaalitarroja, Taikuri Lehmä, Alpaca Fuenten alpakkapojat ja Islanninhevostalli Hestbakin talutusratsastus. Luvassa on myös kasvomaalausta ja säiden salliessa pomppulinna. Lisäksi lapset pääsevät puuhapajassa piirtämään variksenpelättimiä. Piirrosten on tarkoitus tulla Lohjan pääkirjastoon osaksi variksenpelätinnäyttelyä.

Aikuisempaan makuun Omenakarnevaaleilla on mahdollista ihastella Autohistoriallisen seuran museoautoja sekä tutustua villiyrtteihin navetan vintin esittelypisteellä ja yrttiterapeutin puutarhakävelyillä. Kävelyt alkavat kello 11.00 ja 13.00. Museon makasiinista löytyy myös Lohjan kylien kanssa yhteistyössä toteutettu omenalajikenäyttely.

-Lohjalla on ainakin 200 000 omenapuuta ja monia vanjoja lajikkeita. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita näyttelystä, Kallo toteaa.

Navetan pihalla voi nähdä myös sepän työssään.

Lohjan Museon päärakennus on kosteusongelmien vuoksi luultavasti suljettu markkinapäivänä, mutta muut museon näyttelyt ovat avoinna tapahtumayleisölle. Museo järjestää arpajaiset ja pop up -museokaupan vanhan navetan alakerrassa. Museon kahvila on myös avoinna ja museon näyttelyihin on vapaa pääsy.

Ohjelmateltalla riittää myös menoa pitkin päivää.

-Saamme kuulla korkeatasoista musiikkia ja kuubalaistunnelmia Arriba Big Bandin esittämänä. Lisäksi Lohjan Teatteri esittää katkelmia musikaalista My Fair Lady, kertoo Kallo.

Tapahtuma huipentuu vuoden 2016 Omenatytön valintaan ja variksenpelättimien SM-kilpailun voittajan julkistamiseen.

-Tarkoitus on, että täältä lähdetään hyvällä mielellä ja vatsat ja pussukat täynnä, Kallo sanoo.

 

Variksenpelättimien SM-kilpailu

Variksenpelättimien SM-kilpailut järjestetään nyt seitsemättä kertaa Lohjan Museon peltoalueella Lohjan Omenakarnevaalien yhteydessä. Kilpailu on avoin kaikille marja- ja hedelmäpenkkien ja kasvimaan suojelijoille. Mukaan voi tuoda myös suoraan kilpailuun valmistuneen pelättimen.

Kisaan osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista, vaan riittää, että pelätin on paikalla tapahtumapäivänä kello 10.00 mennessä (ilmoittautuminen infoon). Pelättimet pystytetään markkina-alueelle yleisön ihasteltavaksi koko tapahtuman ajaksi. Voittajapelättimen valitsee tuomari. Tänä vuonna tuomarin kunnian on saanut Vuoden Lauri Anssi Honkanen.

Yleisö pääsee myös äänestämään omaa suosikkiaan. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan lähiruokayhdistys Kafferin herkkukori. Yleisönsuosikki julkistetaan Omenakarnevaalien jälkeen variksenpelätinnäyttelyn avajaisissa Lohjan pääkirjaston pähkinäsalissa.

-Jotkut ovat sanoneet, että minäkin näytän variksenpelättimeltä, mutta en ole viitsinyt osallistua kilpailuun, koska sitten joutuisin seisomaan kirjastossa paikoillani kaksi viikkoa, letkauttaa Jorma Kuosmanen lopuksi. 

alue_lohja: 

Sivut

 
Tilaa syöte Lohjalla tapahtuu