Lohjalla tapahtuu

Mainos

Haamujen kierros pitää pintansa kelissä kuin kelissä

haamu12.jpg

Tapahtuman pääjärjestäjä Vanhempainyhdistys Viidakkorumpu piti tapahtumassa buffettia, josta sai herkkuja jokaiseen makuun. Tunnelmallisesti valaistussa teltassa buffetin antimista nautiskeli mm. Aulavuoren perhe. Nina, Aleksi, Casper (5v) ja Cira (3v) olivat tulleet Haamujen kierrokselle Saukkolasta. (Kuva: Kuvauskaksikko Oy)

 

Perjantaina 18.11. Sammatin Kukkusnummessa tapahtui kummia. Yli viisi metriä korkea haamu toivotti kävijät tervetulleeksi kaikille suunnattuun ulkoilutapahtumaan ja reitille lähtijöitä virtasi tapahtuma-alueelle sateesta huolimatta.

Yli puolet kävijöistä kiersi pidemmän, 3km reitin, joka kulki kaikkien rastipisteiden läpi pimeässä metsässä. Reitillä etsittiin haamuja, tunnistettiin maastokarttaa, oltiin osana näytelmää, ihailtiin VPK:n kalustoa, vastailtiin tietovisaan ja ongittiin. Pienet haamut ja puiden oksilla roikkuvat heijastimet kuljettivat kävijät lopulta maalialueelle, jossa heitä odottivat LIDLin tarjoamat lämpimät makkarat ja pillimehut.

Grillillä oli koko tapahtuman ajan mukava haipakka; hommaa riitti ja ihmiset olivat hyvällä tuulella. Illan haasteellisin kohta oli, kun kaasupullo vaihdettiin ja grillin uudelleen tulille saaminen kesti viitisen minuuttia, kertoo Anne Haippo.

Haamujen kierros oli huikea menestys tänäkin vuonna ja tapahtumaan osallistuneita oli lähes 600. Neljättä kertaa mukana Haamujen Kierroksella oli Sammattilainen Lotta Lehtonen (3v.), joka oli tullut Haamujen kierrokselle Mirka-äidin kanssa. Iloisesti naureskellen Lotta kurkisteli valokuvausaukoista yhdessä Aino Nenosen kanssa (3v.). Ongintarasti oli Ainon mielestä ehdottomasti hauskin, kun pappakin oli sitä järjestämässä.

Tapahtumaa järjestämässä olivat Vanhempainyhdistys Viidakkorumpu, Sammatin MLL, Sammatin Sampo, Lohjan Nuorisopalvelut, Sammatin VPK, Sammatin Solmut, Sammatin Nuorisoseura, SPR Lohja, Kuvauskaksikko Oy, Veli-Matti Paavola, Jari Lindholm, Sammatin Säästöpankki, Sinetti Yrityspalvelut, RK-Vuokraus Oy, Kuljetus Särmäharju Ky sekä runsas määrä vanhempia.

Vanhempainyhdistys Viidakkorummun Facebook-sivuilta löytyy linkki Haamujen kierroksen palautekyselyyn.

haamu22.jpg

Aino Nenonen ja Lotta Lehtonen haamujen joukossa. (Kuva: Kuvauskaksikko Oy)

haamu3.jpg

(Kuva: Kuvauskaksikko Oy)

alue_lohja: 

LC Nummen perinteinen adventtikonsertti

LC Nummen järjestämä 26. perinteinen adventtikonsertti järjestetään lauantaina 26.11. kello 16.00 Nummen kirkossa. Tilaisuudessa esiintyvät Nummen Torvisoittokunta, Nummi-Pusulan Mieslaulajat ja Nummen Kirkkokuoro. Konsertin ohjelmassa kuullaan tuttuja adventti- ja joulunajan teoksia. Tilaisuudessa lauletaan yhdessä Hoosianna-hymni ja päätetään tunnelmalliseen ja koskettavaan, Anders Öhrvallin sovittamaan, keskiaikaiseen pyhiinvaeltajien hymniin Maa on niin kaunis. Nummen Torvisoittokuntaa johtaa Hannu Simoinen, Nummi-Pusulan Mieslaulajia Hannele Solala ja Nummen kirkkokuoroa Sanna Kuoppala.

Lions Club Nummi käyttää konsertin tuoton paikkakunnan nuorten, veteraanien ja vanhusten tukemiseen. Kuluvan kauden aikana on erityisesti nuorten tukeminen Nummen leijonien ja puolisojen sydäntä lähellä. Tilaisuuden ohjelmia saa LC Nummen lioneilta, Pusulassa pikkuOmenasta sekä konsertin alkaessa kirkon ovilta.

alue_lohja: 

Lystilauantai ja juhlakeräys

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pusulan paikallisyhdistys juhlistaa 90-vuotista taivaltaanjärjestämällä Lystilauantai-juhlatapahtuman sekä juhlakeräyksen. Keräyksen tuotto käytetään lyhentämättömänä Pusulan koulun viereisen leikkipuiston laajentamiseen koululaisille sopivilla kiipeily/leikkitelineillä. Juhlakeräykseen voi osallistua lahjoittamalla haluamansa summan suoraan keräystilille tai keräyslistan kautta mm. kyläkauppakeskus pikkuOmenassa tai 90-vuotisjuhlassa. Lisätietoa Juhlakeräyksestä löytyy yhdistyksen nettisivuilta.

Lystilauantai juhlatapahtuma järjestetään Pusulan koululla lauantaina 19.11. kello 15.00-18.00. Tapahtumassa perheet pääsevät toimimaan erilaisilla pisteillä omien mieltymysten mukaan.Ennen tapahtumaa on virallinen juhlavastaanotto kello 14.00-15.00, johon toivotetaan tervetulleeksi yhteistyökumppanit, yhdistyksen puheenjohtajat sekä aktiiviset puuhaihmiset vuosien varrelta. Mahdolliset huomionosoitukset toivotaan osoitettavaksi juhlakeräyksen tilille. Juhla huipentuu noin kello 17.45 yllätysnäytökseen, jota ei kannata ohittaa.

alue_lohja: 

Haamujen kierroksella seikkaillaan pimeässä metsässä

Koko perheen ilmainen ulkoilutapahtuma Haamujen kierros järjestetään 18.11. Sammatin Kukkusnummella. Osallistujat lähetetään heijastimin merkitylle reitille pienissä ryhmissä kello 17.00-19.00 välillä. Tapahtumapaikalla tunnelmaa luodaan mm. myrskylyhdyillä, mutta metsän pimeyteen kannattaa varautua omalla taskulampulla.
-Nyt järjestettävä tapahtuma on neljäs Haamujen kierros. Kävijämäärä on noussut vuosittain noin 200:lla, joten odotamme paikalle nyt noin 1 000 osallistujaa, kertoo Sammatin koulun vanhempainyhdistys Viidakkorummun puheenjohtaja Heidi Tiainen.

-Lapsilta on tullut tapahtumasta todella hyvää palautetta. He tykkäävät mennä rastilta toiselle taskulamppujen valossa ja jaksavat hyvin, kun reitin varrella on ohjelmaa, Tiainen jatkaa.

Tarjolla on kaksi reittiä, joiden lähtö ja maali ovat samassa paikassa. Lyhyempi reitti on pituudeltaan 1,5 kilometriä. Pidemmän kolmen kilometrin reitin varrella on muutama kosteampi kohta, mutta molemmilla matkoilla pärjää maastokelpoisilla rattailla.

Rasteilla mm. metsästetään kummituksia ja ratkotaan tietovisaa. Maalissa totta kai herkutellaan. Lildl tarjoaa 1 000:lle ensimmäiselle reitin kiertäneelle makkaran ja mehua. Lisäksi buffetista voi ostaa mm. kahvia ja leivonnaisia.
Tapahtumapaikan parkkipaikka löytyy osoitteesta Teollisuustie Sammatti. Tullessa ajetaan Paikkarintien kautta ja pois lähtiessä Leikkiläntietä.

Tapahtuman järjestää Sammatin koulun vanhempainyhdistys Viidakkorumpu ja se toteutetaan täysin vapaaehtoisvoimin. Rasteilla mukana ovat Sammatin Sampo, Sammatin VPK, Sammatin MLL, Sammatin Nuorisoseura, Sammatin Solmut, Lohjan Nuorisopalvelut ja Vaahterateatteri.

haamuu1.jpg

 

alue_lohja: 

Vanhoja kilpamoottoripyöriä ihailemaan isänpäivänä

Lohjan Citymarketin parkkihallissa järjestetään jälleen isänpäivänä 13.11. kello 9.00-14.00 jo perinteeksi muodostunut rompetori. Tämän vuoden erikoisuutena paikalla on kuusi kilpamoottoripyörää, joista osa on edelleen ajossa.

mopo_0.jpg

Isänpäivänä näytillä on mm. Triumph-merkkisiä moottoripyöriä. (Kuva: Pertti Sorvari)

 

Nostalgiamotoristit ry, Veteraanimoottoripyöräklubi ja Helsingin aluekerho Stadin Pärtsärit järjestävät rompetorin ja kilpamoottoripyöränäyttelyn Lohjalla. Paikalle odotetaan noin 200-250 aiheeseen liittyvän, vanhan tavaran myyjää sekä noin 2 000 vierailijaa.

-Kun isät saadaan pois kotoa, äidit voivat rauhassa valmistella isänpäivän lounasta, vinkkaa Pasi Virtanen Nostalgiamotoristeista.

Kyseessä on koko perheen tapahtuma, mutta aihepiiriltään se vetää puoleensa enemmän miehiä. Paikalle tullaan useammankin sukupolven voimin.

-Isoisät, isät ja pojat tulevat yhdessä ja isoisä voi kertoa pikkupojalle, kuinka hän haki isoäitiä aikoinaan moottoripyörällä, Virtanen tunnelmoi.

Tapahtuman järjestäminen lähti noin kymmenen vuotta sitten tarpeesta.

-Ihmisillä oli autotalleissaan rojua, joka voisi toisille olla aarre. Haluttiin järjestää kohtaaminen aarteiden ja niiden etsijöiden välille, Virtanen kertoo.

Tähän tapahtumaan todella päteekin mitä parhaiten sanonta ”toisen romu on toisen aarre”. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista alan kirpputoreista.

-Tavarat ovat aiempina vuosina vaihtaneet hyvin omistajaa. Usein kysellään jo etukäteen, tuleeko joku tietty myyjä paikalle. Niin myyjiä kuin ostajiakin tulee mm. Porista, Tampereelta ja Jyväskylästä. Tapahtuma on suosittu, koska ei näitä vanhoja osia löydy marketeista. Kun vanhaa moottoripyörää alkaa kunnostaa, osien hakeminen vie kauan, mutta tästä tapahtumasta voi löytää esimerkiksi pultin tai lampun kehyksen, jota on etsinyt parikin vuotta, Virtanen kertoo.

 

Kuusi kilpapyörää näytillä

-Kilpapyörät tekevät tapahtumasta erikoisen, koska niitä ei ole monessa paikassa Suomessa nähty, kertoo Jorma ”Jore” Salakari, joka on suunnitellut näyttelyn Rauno ”Rankku” Erolahden kanssa.

-Nämä ovat pyöriä, joita on yleensä päästy ihailemaan vain kaukaa, Virtanen lisää.

Pyöriä ihailtiin aikoinaan mm. legendaarisissa Eläintarhan ajoissa Helsingissä. Paikalla on kuusi kilpamoottoripyörää 1940- ja 1950-luvuilta. Samalla pääsee tutustumaan myös tarinoihin pyörien takana. Esillä mm. 1940-luvun Triumph-merkkisiä moottoripyöriä ja 1950-luvun Norton-merkkisiä moottoripyöriä, joilla ajetaan edelleen näytösajoja. Esillä on mm. moottoripyöriä, jolla lohjalainen Jaro Aalto tuli toiseksi Nordic Championship -kilpailussa tänä vuonna.

-Kultaa olisi voitettu, mutta pyörä kaatui ennen maalia. Pyörä on nyt esillä kaikkine kolhuineen sen näköisenä kuin se Ruotsista tuotiin takaisin, Virtanen kertoo.

Hyvissä tapahtumissa on usein myös tarjoilua, niin täälläkin nimittäin käristemakkaraa ja Paloniemen Palonaisten keittämää kahvia. Paikalle on myös helppo tulla, sillä parkkitilaa riittää lähistöllä runsaasti ja paikalla on myös liikenteenohjaus. Samalla voi hoitaa ostoksetkin, sillä Citymarket aukeaa kello 10.00.

-Tämä on kädenojennus Citymarketilta, että voimme järjestää tapahtumamme parkkihallissa, vaikka kauppa on auki, Virtanen toteaa.

mopoo.jpg

Tapahtumien järjestäminen vaatii tekijöitä. Jorma Salakari (vas) ja Pasi Virtanen kertovat, että aktiiviset Nostalgiamotoristien jäsenet palkitaan joulukuun alussa.  

 

Harrastus kaipaa lisää nuoria

Nostalgiamotoristit palkitsevat joulukuun alussa ansioituneita jäseniään sekä talkoissa ahkerasti mukana olleita naisia.

-Olemme hyvin ylpeitä heistä, sillä tällaisen harrastuksen pariin on yleensä vaikea saada naisia mukaan, miehet kiittelevät.

Uusiakin jäseniä kaivattaisiin kipeästi.

-Haluaisimme saada nuoremmatkin innostumaa ja siirtää tietomme heille. Koko harrastuksen suola ja idea on se suuri tietopankki, joka ikänsä harrastaneilla on, Virtanen sanoo.

Nostalgiamotoristit ajavat kesällä viikoittain yhdessä.

-Mukana on ollut joskus yli 30 ajajaa. Se on hyvin, kun yli 50% jäsenistä on paikalla samaan aikaan, naurahtaa Virtanen.

Talvisin kokoonnutaan myös kerran viikossa, mutta ei pyörän selässä, vaan sisätiloihin vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen ääressä.

Suunnitelmia on jo ensi vuottakin varten.

-100-vuotiaan Suomen kunniaksi suunnittelemme merkittävää näyttelyä, johon etsimme jotain 100-vuotiasta laitetta, Virtanen kertoo.

alue_lohja: 

Marrasmenot, Elonjuhla – Tuonentanssi

marras1.jpg

Ruumiinmullat

 

Tuhannen ja Yhden Huoneen tanssisali järjestää teemallisia tanssijuhlia. Marraskuun juhlien teema pyörii kekrin ympärillä Marrasmenojen muodossa. Kokoonnumme Karjalohjalle Villa Vanhaan Passiin juhlimaan elonkauden päättymistä sekä uuden alkua. Marrasmenot, Elonjuhla-Tuonentanssi järjestetään 12.11. kello 18.00-00.30.

Juhlien esiintyjäkaarti on laaja ja liikkumisen riemu on taattu. Ruumiinmullat (Petra Poutanen, Hanna Rajakangas ja Tellu Turkka) tulevat hoitamaan tanssikansan kuolemanpelkoa ns. homeopaattisesti eli pelottelemalla lisää. Saamme kuulla laulun muodossa pelottavia vanhoja suomalaisia kansantarinoita. Ruumiinmullat-trion musisointi on räväkkää ja ravisuttavaa, välillä viiltävällä tavalla sydämeen osuvaa. Kokonaisuus on kerronnallinen ja se sisältää myös vanhaa tapakulttuuria. Ruumiinmullat rikkoo perinteisiä konsertin rajoja myös vahvoilla hahmoilla ja osallistamisellaan.

Qawwali brosin musiikki juontaa juurensa Intiasta, Pakistanista, Afganistanista, Persiasta sekä sufi-kulttuurista. Tarjolla on huikeaa energiaa ja tanssittavaa musiikkia. Marrasmenoissa on mukana upea kokoonpano: Lauri Salokoski, Kiureli Sammallahti, Tuomas Kantelinen, Dile Kolanen, Ville Tanttu, Teppo Tolvanen sekä Tuomo Kaismala. Salokoski ja Sammallahti tulivat Suomen kansalle tunnetuksi UMK:sta heidän pyrkiessään Shava bändillään Euroviisuihin. Kantelinen puolestaan on yksi Suomen tunnetuimmista elokuvamusiikin säveltäjistä. Luvassa on setti, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Liisa Isotalo (Teatteri Osiris) on teatterinjohtaja ja ohjaaja sekä itkuvirsikouluttaja. Itkuvirret ovat usein puhetta tuonpuoleiseen, ja sinne rajalle Liisa meidän johtaa. Tanssija-koreografi Jenni Koistinen (Zodiak, Kekäläinen Company) puolestana tanssii Isotalon itkuvirsien saattelemana teoksensa ”Tuonaikaisille”. Mm. Balkan Feveristä ja Radio Helsingistä tuttu DJ Borzin siivittää tanssi-illan huippuunsa.

Illan aikana voit tehdä myös oman marsipaanikallon, meksikolaisperinnettä mukaillen, taiteilija Anne Savitien ohjauksessa. Haluatko Kekrinaamion kasvoillesi? Juhlissa maskeeraamassa on Miss Madhatter.

Juhlapaikalla voi myös majoittua edullisesti. Vanhasta Passista löytyy myös savusauna sekä kaksi kylpytynnyriä, joiden käyttö mahdollistuu lisähinnasta (varattava etukäteen). Illalla Kekrikuppila myy virvokkeita ja herkkuja. Tapahtuma on päihteetön, ja kaikenikäiset ovat tervetulleita mukaan. Liput sisältävät kala/kasvismenun kello 18.00-19.30.

bros1.jpg

Qawwali bros

 

Työpajat

Marrasmenojen ympärillä on tarjolla upeita työpajoja teemaan liittyen: Lauantaina 12.11. Itkuvirsityöpaja kello 12.00-17.00. Työpajassa perehdytään tarkemmin itkuvirsiperinteeseen sekä hahmotellaan omaa itkuvirttä. Työpajamaksu sisältää lounaan (iltajuhlaan lipun ostaville työpajamaksu on edulisempi). Kurssin vetäjänä toimii itkuvirsikouluttaja Liisa Isotalo.

Sunnuntaina 13.11. kello 10.00-15.00 on tarjolla Luiden laulu -työpaja Charles Lawrencen kanssa. Kurssilla Lawrence saattaa osallistujan kohtaamaan kuoleman huumoria unohtamatta. Kurssilla kohdataan itsessä oleva perimmäinen tyhjyys, muistottomuus vastakkaisuuksilla leikkien naurun saattelemana. Kurssin vetäjä on hopi-intiaanien sanansaattaja, metis-mustajalka. Kurssimaksu sisältää brunssin sekä lipun illan Marasmenot -juhlaan. Kurssi käännetään englannista suomeksi.

Mukaan voi tulla muutamaksi tunniksi tai viettää Vanhassa Passissa koko viikonlopun. Koko viikonlopun pakettihinta pitää sisällään molemmat työpajat sekä iltajuhlan ruokailuineen ja majoituksen aamupalan kera.

Lipputiedustelut niin Marrasmenoihin kuin työpajoihin sekä lisätietoa viikonlopusta: 1001tanssisali@gmail.com tai numerosta 050-3436898.

alue_lohja: 

Koko perheen voimin auttamaan kummitusta

Tytyrin Kaivosmuseon halloween-kirroksilla autetaan tänä vuonna Rauni-kummitusta. Matkan varrella tavataan monenlaisia hahmoja ja etsitään rohkeutta. Opas ja kummitukset johdattavat yleisön kaivoksen hämärään.

haamu.jpg

Kaivoksessa kohdataan halloween-kierrosten aikaan mielenkiintoista porukkaa.

 

Halloween-kierroksia järjestetään Tytyrin Kaivosmuseossa jo kuudetta vuotta. Aiemmin aikuisille on ollut omat kierroksensa, mutta tänä vuonna järjestetään vain koko perheelle suunnatut kierrokset. Kierroksia on yhteensä neljä: lauantaina 5.11. ja sunnuntaina 6.11. kello 11.00 ja 14.00. Kierros kestää noin tunnin.

-Esitys sopii parhaiten 3-10-vuotiaille, mutta kyllä siitä aikuisetkin saavat oman osansa, kertoo Lukutoukka Tohtori Taru Toukkaa näyttelevä Helena Kontio.

Kierroksille tehdään joka vuosi uusi tarina. Tämän vuoden tarina kertoo kummituksista, jotka etsivät rohkeutta. Sitä todella tarvitaankin, sillä Rauni-kummitusta näyttelevä Tuomo Laine kertoo, että kummitukset pelkäävät esimerkiksi uusia makuelämyksiä.

Rauni on rohkeutensa hukkaamisen myötä muuttunut näkyväksi ja sammaloituminenkin uhkaa, joten hän tarvitsee yleisön apua. Rohkeutta etsitäänkin yhdessä pitkin kaivoksen käytäviä, jotta Rauni voisi muuttua jälleen näkymättömäksi. Matkallaan Rauni kohtaa monenmoista väkeä, kuten Lukutoukka Tohtori Taru Toukan, saippuakuplia puhaltelevan Perhe Spektrin, louhoksen vartijan ja pirttihirmun, joka keittää soppaa.

-Tohtori lukee paljon, mutta saattaa myös nukahdella, kertoo Kontio omasta hahmostaan.

 

Hupia ja iloa yleisölle

-Yleisö saa esityksestä hupia ja iloa. Olemme suunnitelleet näytelmän niin, että se ei ole liian pelottava pienillekään lapsille, kertoo pirttihirmua näyttelevä 12-vuotias Rasmus Kärkkäinen, joka on harrastanut teatteria Aploodissa jo neljä vuotta.

Hänen mielestään teatterin tekemisessä on parasta päästä harrastamaan uusien ihmisten kanssa ja paikkaan, jossa ei ole ennen käynyt.

Halloween-kierrokset ovat Lohjan Harrastajanäyttelijöiden käsikirjoittamat ja näyttelemät. Yhteensä mukana on reilu kymmenen näyttelijää, joista nuorin on vasta 3-vuotias. Käsikirjoitus on irronnut Maikki Arolan ja Hanna-Maija Nikanderin kynästä. Vaikka valmis käsikirjoitus onkin olemassa, tulee vastaan välillä yllätyksiä ja improvisaatio pääsee valloilleen.

-Tässä saa tuoda luovuuttaan esille, sillä mikään yleisöryhmä ei ole samanlainen kuin toinen. Hahmot siis muokkautuvat kierrosten aikanakin. Mielenkiinnolla odotan ihania ryhmiä, kertoo Laine.

 

Yleisöllekin teeman mukainen asu

Lippujen oston kanssa ei kannata turhia vitkastella, sillä Kontio kertoo, että tähän asti kaikki aiempien vuosien kierrokset ovat olleet loppuun myytyjä. Yleisöä saapuu aina naapurikuntia ja pääkaupunkiseutua myöten. Yhdelle kierrokselle mahtuu 90 osallistujaa.

Yksi osanen kaivosmuseon toiminnassa on myös siirtymässä historiaan.

-Kaivokseen mennään nyt viimeisiä kertoja autolla, sillä ensi vuonna hissien pitäisi olla jo käytössä, toteaa Kontio.

Kipin kapin kaivokseen siis, jos vielä haluaa kokea automatkan pimeitä tunneleita pitkin alas 80 metrin syvyyteen maan alle.

Lippuja Halloween-kierroksille myyvät mm. NetTicketin myyntipisteet, www.netticket.fi, Lohjan kaupungintalon asiakaspalvelukeskus, Nummelan ja Lohjan Prismat sekä Lohjan matkailupalvelukeskus (Laurinkatu 50).

Kierrokset ovat maksullisia. Suositusikäraja kierroksille on K3. Myös yleisö pääsee luomaan halloween-tunnelmaa kaivoksen kosteille käytäville, sillä kierroksille toivotaan halloween-teeman mukaista. (Kaivoksessa on lämmintä +8 astetta ja kypäräpakko, kypärät tulevat kaivoksen puolesta).
Halloween-teemakierrokset toteuttavat yhteistyössä Lohjan Matkailupalvelukeskus, Lohjan Harrastajanäyttelijät ry, Lohjan Oppaat ry ja Lohjan kulttuuritoimi. Juhlatarvike.fi on lisäksi avustanut koristeiden hankinnassa.

alue_lohja: 

Kirjallinen ilta hemmottelee jälleen kirjojen ystäviä

Lohjan Suomalaisen Kirjakaupan vuoden suurin ja odotetuin tapahtuma Kirjallinen ilta järjestetään torstaina 10.11. klo 18.30 Lohjan Yhteislyseon lukiolla. Tänä vuonna kirjailijavieraissa on vahva lohjalaisedustus. Mukana ovat Jenni Kallio (Opettamisen vallankumous), Maritta Lintunen (Takapiru, novelleja), Marko Lönnqvist (Elämäni gangsterina), Tiina Martikainen (Jäätyneet kasvot), Outi Pakkanen (Peili) ja Johanna Tuomola (Valheiden vangit). Tilaisuuden juontaa Merja-Liisa Karju. Kirjalliseen iltaan on vapaa pääsy.

alue_lohja: 

Halloween-tunnelma valtaa Tytyrin kaivosmuseon

Koko perheen kierroksilla autetaan Rauni-kummitusta.

hallo1.jpg

Markku ja Elina Oksanen Halloween-kierroksella vuonna 2013.

 

Tytyrin kaivosmuseon uumenissa Lohjalla järjestetään marraskuun alussa perinteeksi muodostuneet Halloween–teemakierrokset keskellä pimeintä ja loskaisinta syksyn hetkeä. Kaivoksessa pääset taatusti aitoon Halloween-tunnelmaan jo pelkän ympäristön takaaman estradin vuoksi.

Tänä vuonna järjestetään koko perheelle suunnatut kierrokset sekä lauantaina 5.11. että sunnuntaina 6.11. klo 11:00 ja 14:00.

Kierroksilla tavataan Rauni-kummitus, joka on hukannut rohkeutensa ja muuttunut näkyväksi. Rauni tarvitseekin yleisön apua rohkeutensa löytämiseen kaivoksen uumenista, jotta voisi muuttua jälleen näkymättömäksi. Matkallaan Rauni kohtaa mm. Lukutoukan, saippuakuplia puhaltelevan Perhe Spektrin ja joutuu maistamaan kokin tekemää soppaa. Halloween-kierrokset ovat Lohjan Harrastajanäyttelijöiden käsikirjoittamat ja näyttelemät.

Tytyrin kaivosmuseon hämärät ja koleat käytävät tarjoavat ainutlaatuisen ja teemaan sopivan tunnelman, kun taas oppaiden asiantuntemus sekä teatterin keinoin luotu tarina tekevät yhdessä elämyksellisen kierroksen.

Lippuja Halloween-kierroksille myyvät mm. NetTicketin myyntipisteet, www.netticket.fi, Lohjan kaupungintalon asiakaspalvelukeskus, Nummelan ja Lohjan Prismat sekä Lohjan matkailupalvelukeskus uusissa tiloissaan osoitteessa Laurinkatu 50. Suositusikäraja näille kierroksille on K3. Kaikille kierroksille saa ja toivotaankin, että pukeudutaan teeman mukaisesti ja pilke silmäkulmassa.

Lisätietoa www.tytyrinkaivos.fi, 044 369 1309 tai tourist@lohja.fi. Huom! Tytyrin kaivosmuseossa on +8 astetta lämmintä sekä kypäräpakko. Kypärät tulevat kaivoksen puolesta. Suosittelemme kierrosta 3-10-vuotiaille lapsille.

hallo2.jpg

Viime vuoden halloween-kierroksen tunnelmia. (Kuva: Tuula Palaste-Eerola)

 

Tytyrin kaivosmuseon Halloween-kierrokset
Tytyrin kaivosmuseo, Tytyrinkatu 2, 08100 Lohja 

5.11.-6.11.2016
Kierrokset klo 11:00 ja 14:00
Kierroksen kesto: 1,5 h

alue_lohja: 

100-vuotias Lohjan Saaristo -seura antaa paljon jäsenilleen

Ihmiset kokevat seuran antavan ennen kaikkea ystäviä. Esimerkiksi kesälauantaisin tavataan kesätorilla ja syksyisin juhlitaan kekriä. Seuran pitkästä historiasta huolimatta toiminta on ollut eri aikoina pitkälti samanlaista.

saari2.jpg

Kesätori on tärkeä kohtauspaikka, jossa tutustutaan uusiin ihmisiin, ”parannetaan maailmaa”, suunnitellaan tulevaa toimintaa, kahvitellaan ja tehdään ostoksia. Lapsille on oma leikkipaikka ”Serpin majan” takana.

 

Lohjan Saaristo -seuraan kuuluu Lohjanjärven eteläosien saarten ja Osuniemen vakituisia asukkaita ja alueen kesäasukkaita. Seuralla on jäseniä lähes 600, joista noin puolet on vakituisia asukkaita. Ikähaarukka yltää alle 1-vuotiaasta yli 90-vuotiaisiin. Jäsenmäärä on kasvanut etenkin 2000-luvulla Lohjan Saaristo -lehden myötä. Seura perustettiin 31.12.1916.

-Nuorisoseuralle oli silloin tarvetta. Seuran perustamista harkittiin kuitenkin 15 vuotta, kertoo Lohjansaaressa koko ikänsä asunut Pertti Hirvonen.

-Kaivattiin kokoontumispaikkaa, lisää samoin ikänsä saaressa asunut Oili Raitis.

-Nuorille piti saada järkevää tekemistä uhkapelien pelaamisen, ”kiljun” valmistamisen ja myynnin sekä tappelemisen tilalle. Silloin tällä alueella asui paljon enemmän ihmisiä kuin nyt ja nuorilla oli tarve päästä tekemään jotain yhdessä. Jo 1880-luvulla oli aloitettu nuorisoseurojen perustaminen liittyen kansalliseen heräämiseen ja sivistysaatteen nousuun, kertoo Lohjan Saaristo -seuran puheenjohtaja Pirjo Sjögren.

Seura tarvitsi myös seurantalon. Se rakennettiin vuonna 1923.

-Talon puute tuli esille monessa kohtaa, joten se piti saada. Terijoelta se sitten siirrettiin, kun miehet menivät täältä sinne purkamaan talon, Hirvonen kertoo.

Tohtori Juho Jännes vuokrasi tontin talolle yhden markan vuosivuokralla.

-Tontin omistaa nykyään Kirkniemen Kartano Oy, ja vuokra on laskenut, koska sitä ei nykyään peritä, naurahtaa Sjögren.

Saaristossa ihmisten välille on muodostunut vahva yhteishenki, kun ollaan oltu veden rajaamalla alueella hiukan eristyksissä muista. Samaa yhteishenkeä on havaittavissa nykyäänkin, vaikka siltoja pitkin pääsee sujuvasti mantereelle.

-Täällä on aikoinaan haasteellisissa olosuhteissa pitänyt tukea toinen toisiaan, arvelee Sjögren.

-Kun kuuntelee vanhoja juttuja, voi päätellä, että täällä syntyi paljon romanssejakin ihmisten välille, virnistää puolestaan Tuominen.

saari4.jpg

Heinä/elokuun vaihteessa pidettävään Lohjan Saaristo -päivään valmistaudutaan mm. koristelemalla Paavolan silta. Koristelu on tehty ja menossa on puulajien tunnistaminen. Reijo Nevalainen (vas), Siv Koivisto, Seija Laajanen, Timo Koponen ja Leena Nevalainen. (Kuva: Leif Lindberg)

 

Seura yhdistää ihmiset

Moni kokee seurasta etenkin yhteisöllisyyttä.

-Seura antaa hirmuisesti. Kesätorien ansiosta olemme päässeet ylipäätään sisälle saareen. Torilla tapaavat niin paikalliset kuin kesäasukkaatkin. Ystävämme Espoossa ihmettelevät, mitä kaikkea me täällä porukalla teemme, kertoo kesäasukas Seija Laajanen.

-Olemme saaneet täysin uuden, laajan ystäväpiirin. On myös uskomatonta, kuinka paljon aktiviteettia ja hyvää mieltä pienellä budjetilla saadaan aikaan, sanoo puolestaan kesäasukas Jarmo Tuominen.

-Kutsummekin kesätoria kohtaamispaikaksi, koska siellä tutustuu toisiin ihan huomaamattaan, toteaa Sjögren.

-Ei täällä tietäisi mistään mitään, jos ei kävisi kesätorilla, jatkaa Hirvonen.

Luonto ja saaren rauha hellivät mieltä.

-Tämä on kuin pieni onnela, johon täytyy tulla, eikä voi kulkea vain läpi. Sitten täällä ollaan, kuvailee Tuominen.

-Tänne halutaan juurtua, lisää Laajanen.

Asioiden todellisen arvon huomaa etenkin, kun miettii tilannetta, jossa niitä ei olisikaan.

-Aika tyhjää olisi, jos tämä kaikki otettaisiin yhtäkkiä pois, tiivistää Hirvonen.

saari1.jpg

Kesäasukkaat Jarmo Tuominen (vas) ja Seija Laajanen, Lohjan Saaristo -seuran puheenjohtaja Pirjo Sjögren ja Lohjansaaressa koko ikänsä asuneet Oili Raitis ja Pertti Hirvonen kokevat kaikki seuran toiminnan erittäin tärkeäksi.

 

Toimintaa kesätoreista teatteriin

Pitkäikäisessä seurassa on ehditty järjestää monenlaista. On ollut mm. kekrejä, pikkujoulujuhlia, joulu-, pääsiäis- ja kesätoreja, konsertteja, iltamia, perhekerhoja, ompelukerhoja, jumppaa, urheilua, kotiseututyötä ja tien vierien raivausta. Toiminta painottuu kesään, ja talvella suunnitellaan tulevia tapahtumia.

-Toiminnassa on ollut aina paljon samoja asioita siltakeskusteluista lähtien. Tiedottaminen vain on nykyään vaikeampaa, kun erilaisia ihmisiä pitää huomioida eri kanavissa. Ennen laitettiin vaan lappu tolppaan ja kaikki lukivat siitä, Sjögren sanoo.

Kesäasukkaat ovat aina olleet mukana seuran toiminnassa.

-Heillä on ollut iso rooli seuran toiminnan säilymisessä. On harvinaista, että tällainen seura on toiminut näin pitkään ilman katkoksia, Sjögren sanoo.

Lohjansaaressa on arvostettu esimerkiksi teatteria pitkään ja saari on vetänyt taiteilijoita puoleensa.

-Täällä on ollut vahva näytelmäperinne ja näytelmiä on tehty jo ennen seuran perustamista, kertoo Sjögren.

Nykyään saaressa asuvista ja lomailevista ammattilaisista koostuvan Saariteatterin esitykset ovat loppuun myytyjä.

-Kenraaliharjoituksetkin avattiin yleisölle, että kaikki halukkaat mahtuvat katsomaan, Sjögren naurahtaa.

Moni kiittelee Lohjansaaren kaunista luontoa. Se muistetaan huomioida tapahtumissakin, sillä niiden yhteydessä lauletaan aina eräs tietty kappale: Laulu tammien viisaudesta. Tapahtumista jää myös hyviä muistoja.

-Olemme keränneet kuvia kesän tapahtumista kansioon. Niitä voi talvella katsella, kertoo Tuominen.

saari3.jpg

Liput saapuvat 100 -vuotisjuhliin 18.9.2016. Suomenlippua kantaa Sami Seppälä, lipunvartijoina vas. Viivi Haajo ja Kiira Seppälä. Seuran lippua kantaa Tomi Nevalainen, lipunvartijoina Saana Haajo ja takana Niina Alakanto. (Kuva: Oili Raitis)

 

Jokainen tuo oman panoksensa

Monessa seurassa toiminta painottuu iäkkäämpien jäsenten harteille. Lohjan Saaristo -seurassakin tunnistetaan sama painotus, mutta asia ymmärretään hyvin, sillä esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla ei voi riittää aikaa ja energiaa aivan kaikkialle. Heitäkin on silti hienosti mukana seuran toiminnassa.

-Lähes kaikki uudet, saareen muuttaneet perheet ovat liittyneet seuraan ja pyrkivät olemaan mukana toiminnassa, Sjögren kertoo.

Seura kuin seura kaipaa silti aina myös lisää auttavia käsiä. Tärkeintä on, että tekeminen on mielekästä.

-On tarkoitus toimia iloisella mielellä. Tämä on vapaaehtoistyötä, joten tekemisen ei pidä olla väkisin vääntämistä. Palkkio tulee siitä, että tekeminen on mukavaa, muistuttaa Sjögren.

-Jokaisen pitää löytää oma tapansa tehdä, täydentää Laajanen.

-Teimme viisi isoa kakkua 100-vuotisjuhliin. Sekin oli kivaa, kommentoi Raitis.

100-vuotisjuhlia vietettiin hieman etukäteen jo syyskuussa.

-Teemme toinen toistamme tukien. Jokaisen pitää saada tehdä itselle tärkeiltä tuntuvia asioita. Esimerkiksi vanhemmat pohtivat perheiden ja nuorten asioita, Sjögren sanoo.

-Silloin syntyy ideoita, kuten maitolaiturista tehty kirjakoppi, Laajanen toteaa.

Kirjakoppiin voi viedä vanhoja kirjojaan ja valita itselleen tuoreita tilalle.

Seuratoiminta tarvitsee monien auttavien käsien lisäksi myös toiminnalleen vetäjän. Muut kiittelevätkin Sjögreniä kaikesta siitä ilosta, motivaatiosta ja lannistumattomuudesta, jota hän on seuratoiminnassa osoittanut.

-Pitää olla jokin organisaatio, jotta mitään toimintaa syntyy, sanoo Tuominen.

-Ilman seuraa ihmiset eivät tuntisi toisiaan. Pitää olla myös kumppani, joka keskustelee ja tekee yhteistyötä esimerkiksi kaupungin kanssa ja ajaa tämän alueen asiaa, Sjögren sanoo.

Seuran tulevaisuuskin näyttää positiiviselta. Seuraavaksi suunnitellaan ensi vuoden tapahtumia ja ulkoliikuntapaikkaa yhteistyössä Saaren Kirin kanssa. Seura on päässyt myös mukaan Maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelua koskevaan pilottihankkeeseen.

-Kaikenlaista on mietinnässä. Pyrimme tuottamaan vähän enemmän iloa ihmisten elämään, Sjögren tiivistää.

alue_lohja: 

Sivut

 
Tilaa syöte Lohjalla tapahtuu