Lohjalla tapahtuu

Mainos

Taikurin opissa

Sammatin MLL ja Taikurikoulu HokkusPokkus järjestivät lapsille päivänmittaisen taikurikoulun viime lauantaina.

taika2.jpg

Taikuri Maarit Tiilikainen ohjaa Elisa Hietaa narutempussa.

 

Sammatin koululla vallitsee lauantaiaamuna iloinen ja odottava hyörinä, kun lapset valmistautuvat taikurikouluun. Monilla osallistujilla on jo ennestään takana taikatemppujen opettelua tai taikanäytöksissä käyntejä. Loputkin ovat hyvin kiinnostuneita aiheesta ja innokkaita oppimaan. Joku innostuu esittämäänkin yhden tempun. Aivan ensimmäiseksi taikuri Maarit Tiilikainen haluaa kuulla, miksi lapset ovat tulleet paikalle.

-Tykkään taikatempuista. Pienenä opettelin niitä isän kanssa. Olen myös katsonut videoita. Taikuus on kivaa, siinä voi kadotta tavaroita, kommentoi William Selenius.

-Tykkään tempuista ja harjoittelen niitä, kertoo Viivi Voipio.

-Olen kaverien kanssa yrittänyt opetella taikatemppuja, sanoo Saana Paaso.

Lapsilla oli myös selkeä kuva siitä, kuinka taikuriksi tullaan.

-Taikuri syntyy harjoittelemalla ja tekemällä, tietää Selenius.

Tiilikainen on lasten kanssa samaa mieltä.

-Taikatemput eivät tapahdu vain sormia napsauttamalla, vaan ovat pitkän harjoittelun tulosta. Mitään uutta ei voi oppia ihan heti. Mitä enemmän taikurilla on harjoittelutunteja takanaan, sitä helpommalta temppu näyttää, hän muistuttaa.

-Tarvitaan myös uteliaisuutta. On paljon asioita, joita ei voi opettaa toiselle, ne pitää itse hoksata, Tiilikainen jatkaa.

taika1.jpg

Taikuri Maarit Tiilikainen opettaa Veeti Kellbergille (vas), Mitja Lehtoselle, Saana Paasolle ja Viivi Voipiolle ajatustenlukunoppatemppua. 

 

Taikatempun takaa löytyy usein yksinkertainen selitys

Esiintymistaito on yksi tärkeimmistä asioista, mutta myös taikurin persoona vaikuttaa.

-Esiintymistaito tekee tempusta näyttävän. Hyvä taikuri voi tehdä todella vaikuttavan tempun vain tulitikuilla. Kuka tahansa voi oppia temppuja, mutta kuka vain ei voi tulla taikurien maailmanmestariksi, Tiilikainen sanoo.

Esiintymistaidosta on toki hyötyä muuallakin kuin taikatemppuja tehdessä.

-Ei kurssista haittaa ole, vaikkei lapsesta taikuria tulisi. Esimerkiksi työhaastatteluissa tarvitaan esiintymistaitoa. Käymme myös läpi hyviä käytöstapoja avustajien kohtelun kautta.

Lapsetkin tietävät, että taikurin pitää myös puhua selkeästi. Keskittymistäkin vaaditaan. Mutta entä temput. Miten ne ovat mahdollisia? Taikuri paljastaa muutaman niksin.

-Jos temppua katsoo väärästä kulmasta, se voi paljastua. Osassa tempuista harhautetaan katsojan huomio. Se on jo aikamoinen taito, mutta parhaat taikurit pystyvät huijaamaan kollegojaankin, Tiilikainen kertoo.

Monessa tempussa asiat esimerkiksi muuttavat muotoaan tai katoavat.

-Auton kadottaminenkaan ei ole temppujen vaikeimmasta päästä, Tiilikainen toteaa.

Tilanteen voi myös pelastaa, vaikka temppu menisi pieleen.

-Hyvä pokka on tärkeä asia, koska eihän yleisö tiedä, mitä tempussa olisi pitänyt tapahtua, Tiilikainen sanoo.

Taikuudessa on kyse taikurin luomasta illuusiosta, mutta ei kuitenkaan harhasta, sillä temput näyttävät samalta esimerkiksi maallikon ja toisten taikurien silmissä.

Taikatemput kiinnostavat ihmisiä. Yllätyksellisyys saa miettimään, miten temppu voi olla mahdollinen. Kaikkein yllättävintä on kuitenkin se, että vielä 2000-luvulla osa ihmisistä luulee, että taikuuteen liittyy oikeasti jonkinlaisia pimeitä voimia.

-Huvittavaltahan se kuulostaa. Ei tässä kuitenkaan mitään loitsuja lueta. Moni temppu ja paljon yksinkertaisempi kuin yleisö luulee. Lapsi voi keksiä, miten se tehdään, kun aikuinen taas ajattelee usein liian monimutkaisesti, Tiilikainen toteaa.

taika3.jpg

Miska Lehtonen, Elisa Hieta ja Noora Kaunismäki (oik) oppivat ajatustenlukunoppatempun. Harjoittelua voi jatkaa kotona, sillä nopan saa mukaan.

 

Taikakärpäsen puremasta ammatti

Tiilikainen kuuluu Suomen harvoihin naistaikureihin. Hän sai innostuksen ammattiin isältään.

-Mistä muualta 10-vuotias olisi keksinyt taikatemput. Taikuus ja sirkus eivät olleet 25 vuotta sitten samalla tavalla tapetilla Suomessa kuin nykyään.

Tiilikainen on mm. ohjannut kymmenen vuotta Linnanmäen Sirkuskoulussa, esiintynyt Suomen Kansallisoopperassa, teattereissa ja televisiossa sekä voittanut Taikureiden Pohjoismaiden mestaruuden.

Tiilikainen kertoo, että taikurit ovat pääosin miehiä, mutta viime vuosina hänen vetämiinsä taikurikouluihin on ilmoittautunut entistä enemmän tyttöjä. Sammatissakin heitä oli suunnilleen saman verran kuin poikiakin. Osaa kurssien lapsista puraisee taikakärpänen, kuten Tiilikainen asian ilmaisee.

-Jos lapsi on alkanut noin 10-vuotiaana opetella taikatemppuja ja on niistä edelleen kiinnostunut 16-vuotiaana, taikuus jää jollain tavalla monen elämään.

 

Sammatin MLL tuo tapahtumaa pikkukylälle

Taikurikoulu päättyy taikanäytökseen, jota lasten vanhemmat tulevat katsomaan. Päivän aikana harjoiteltiin esimerkiksi narutemppuja sekä ajatustenlukunoppaa.

-Ratkaisu vähän yllätti, toteaa Paaso noppatempusta.

-Opin sen, helppo oli, toteaa puolestaan Voipio.

Taikurikouluun osallistua vajaa parikymmentä lasta.

-Kyllä meidän tarjoamamme ohjelma tuntuu pienellä paikkakunnalla, kun ei tarvitse Lohjan keskustaan asti lähteä. Ohjelmaa järjestetään sen mukaan, miten saadaan ohjaajia, kertoo Sammatin MLL:n puheenjohtaja Miia Rahikainen.

Sammattiin on yritetty aiemminkin saada taikuria, mutta tilaongelmat ovat tulleet suunnitelmien tielle. Muuta tekemistä riittää kyllä. Tarjolla on muksujumppaa, tanssikursseja alakouluikäisille, perhekerho ja lavatanssikurssi aikuisille.

alue_lohja: 

Lohjan Sydän palkitsi piirustuskilpailun voittajat

Lohjan Sydän ry julisti keväällä avoimen piirustuskilpailun lapsille eri ikäsarjoissa. Kaikilla ikäryhmillä oli samat Sydänyhteisön iskulauseista kootut vaihtoehdot: Yksi Sydän, Yksi Elämä, Terveyttä läpi Elämän ja yhdistelmä Yksi Elämä – Yksi Sydän sekä erityisesti korostettiin aiheen henkilökohtaista käsittelyä esimerkiksi Sydän ja Minä. Aihe oli vaikea ja abstrakti, mutta piirustustekniikoilla se on mahdollista.

Määräaikaan jätettiin alle 30 työtä, jotka kaikki olivat korkeatasoisia. Piirustuskilpailun tuomareina toimi kymmenen eri henkilöä Sote-järjestöistä ja läheisestä keskuspuiston ammattikoulusta useampana eri raatina ja lopuksi tulokset yhdistettiin.

Kriteereinä olivat aiheen käsittely ja muotojen sekä värien käyttö tai valitun tekniikan hallinta. Voittajat palkittiin 10.10. Lohjan Sydämen Sadonkorjuujuhlassa.

Piirustuskilpailun 2016 palkittavat: Ryhmä alle kouluikäiset (0 – 6 vuotiaat): 1. Eero Hirvisalo, 6v, Lohja, 2. Emma Bäckman, 5v, Lohja ja 3. Eevi Parola, 4v. Ryhmä 7 – 9 vuotiaat: 1. Pihla Pulkkinen, 9v, Lohja, 2. Jasna Saukkonen, 8v, Reijola ja 3. Tinja Sormunen, 7v. Ryhmä 10 - 12 vuotiaat: 1. Salla Kanervo, 12v, Nummela, 2. Laura Bäckman, 12v ja 3. Hanna Lehtiälä, 10v, Lohja.

Palkitut työt tulevat ensin näytille Lohjan Sydämen Sepänkadun toimiston ikkunaan. Myöhemmistä paikoista neuvotellaan mm. kirjaston kanssa.

alue_lohja: 

7-luokkalainen Simo Laine lahjoitti sieniä ikäihmisille

Taksvärkkipäivän voi käyttää monella tavalla. Harjun koulua käyvä Simo Laine vietti sen sienimetsässä.

sieni1.jpg

Simo ja Riitta Laine jakamassa sienipusseja ikäihmisille Lohjan seurakuntakeskuksessa. 

 

Simo Laine aloitti sienestyksen neljävuotiaana äitinsä ja isoisänsä kanssa, ja harrastus on säilynyt siitä lähtien. Sienestäjiä löytyy siis jo kolmessa polvessa.

-Siitä se alkoi, kun äiti sanoi, että voisimme mennä joskus sieneen tai marjaan niin kuin ihmiset ovat ennen tehneet, kertoo Laine.

-Simolla ei ollut pienenäkään kiire pois metsästä. Isäni opetti minut aikoinaan sienestämään, joten hänestäkin on varmaan hienoa, kun harrastus siirtyy sukupolvelta toiselle, kertoo Simon äiti Riitta Laine.

Metsään lähdettiin nytkin koko joukon voimin, jotta sienisaalis saatiin varmistettua.

-Yleensä mennään sillä ajatuksella, että on ihan sama, tuleeko sieniä, kun metsässä liikkuminen on muutenkin niin kivaa, mutta tällä kertaa oli hiukan paineita, Riitta Laine myöntää.

Idea sienten lahjoittamisesta syntyi, kun äiti ja poika keskustelivat siitä, mitä taksvärkkipäivänä voisi tehdä. Mietteisiin nousi kysymys, mistä sieniä saa, jos ei enää itse pysty menemään metsään. Syntyi idea sienten lahjoittamisesta ikäihmisille.

-Simo on empaattinen poika. Hän on tänä vuonna kerännyt isoäidilleenkin jo kymmenen litraa sieniä ja on niitä naapureillekin lahjoitettu. Ajatuksena on, että kun itsellä on jotain, sitä voi jakaa myös muille, Riitta Laine kertoo.

Hän otti yhteyttä Lohjan seurakunnan diakoniin, joka innostui ideasta. Sienet päätettiin jakaa arpomalla, koska kaikille torstaikerhoon osallistuville noin 60 ikäihmisille niitä ei riittänyt.

sieni2.jpg

-Onhan se ihmeellistä, että hän tulee tänne tuomaan sieniä, kommentoi sienipussin arvonnassa voittanut Eila Rinne.

 

Lahjoitus lämmitti monen mieltä

-Kesällä satoi hyvin, mutta nyt syksyllä ei ole satanut pitkään aikaan. Pitikin katsoa tarkkaan, mistä sieniä lähdetään hakemaan, kertoo Riitta Laine.

Metsässä meni aikaa noin 2,5 tuntia. Välillä pysähdyttiin nauttimaan eväät. Simo Laine mainitsee lempieväikseen kuuman kaakaon, voileivät, pullan ja keksit. Äiti lisää vielä, ettei jaffakaan ole pahitteeksi. Retken lopussa alkoi sataa, mutta se ei hyvin varustautuneita sienestäjiä haitannut. Sieniä saatiin melkein pari korillista ja niistä syntyi arvottavaksi 16 pussillista putsattuja ja pilkottuja suppilovahveroita.

Ikäihmiset ottivat lahjoituksen hyvillä mielin vastaan ja jokainen sai Simo Laineelta vielä halauksenkin.

-Ihana poika, totesi eräs arpaonnen suosima.

-Onhan se ihmeellistä, että hän tulee tänne tuomaan sieniä, kommentoi puolestaan Eila Rinne.

Myös lahjoittaja on tyytyväinen.

-Tuntui kivalta antaa sienet ja oli tunne siitä, että ne menevät hyvään käyttöön. Tuntui, että nämä ihmiset todella halusivat sienet, eikä se ollut heille ihan sama, saavatko he ne vai eivät. Heistä näki sen, kertoo Simo Laine tilaisuuden jälkeen.

Hieno ele saa tulevaisuudessa luultavasti jatkoa, sillä äiti ja poika ovat suunnitelleet tekevänsä lahjoittamisesta jokavuotisen perinteen.

-Täytyy ensi vuonna taas löytää sopiva kohde lahjoitukselle, Riitta Laine toteaa.

sieni3.jpg

Simo Laine keräämässä sieniä ikäihmisille.

 

Metsässä voi kuunnella tuulen huminaa”

Luonnossa liikkuminen on koko perheen juttu. Monia öitä on vietetty laavussa ja kalastamassakin käydään. Kaikki harrastukset eivät silti liity luotoon, sillä Simo Laine pelaa myös jalkapalloa.

-Paljon on vanhemmista kiinni. Jotkut voivat ajatella esimerkiksi, ettei lapsi viihdy metsässä. Lapsesta kuitenkin näkee, mikä on kenenkin juttu. Esimerkiksi Simon veli ei ole sienimiehiä. Lapsen pitää harrastaa omasta halustaan, muistuttaa Riitta Laine.

Sienestys on etenkin äidin ja pojan yhteinen, rento harrastus. Eri sienilajikkeita on kertynyt pojan mieleen jo reippaasti ja tämän syksyn tavoitteena on suolasienien oppiminen. Luonnossa liikkuminen ja lajien oppiminen tapahtuvat helposti, kun äiti on koulutukseltaan eräopas.

-Nämä on sellaisia äiti ja poika -reissuja, kun mennään metsään, Simo Laine toteaa.

-Koppa kädessä stressi katoaa. Sienestys on hyvää laatuaikaa, lisää Riitta Laine.

Tänä vuonna saalista on tullut jo noin 40 litraa, mutta niin mieli kuin jalatkin vetävät edelleen metsään. Kun Simo Laineelta kysyy, mikä metsässä on parasta, lista on pitkä.

-Hiljaisuus on yksi kiva asia. Metsässä voi kuunnella tuulen huminaa. Sieltä löytyy myös jännittäviä paikkoja, joissa voi seikkailla. Metsässä on hienoja yksityiskohtia, kuten sammalet ja mustikanvarvut. Sitten voi etsiä sieniä tai marjoja ja on mukavaa, kun niitä vielä löytääkin. Jo metsään lähteminen itsessään on mukavaa, koska tykkään matkustaa. Metsästä löytyy nähtävyyksiäkin, joista voi ottaa valokuvan.

Viimeisimmällä sieniretkellä nähtävyyksiä löytyi jo matkan varrelta ennen kuin oli päästy edes metsään asti.

-Pari kertaa piti pysähtyä kuvaamaan ruskaa, Riitta Laine kertoo.

Joskus vastaan tulee ikäviäkin löytöjä.

-Kerran oli kurja huomata, että metsä, jossa olimme käyneet vuosia, olikin kaadettu kokonaan, Riitta Laine sanoo.

-Maisema meni ihan pilalle, oli todella kaljun näköistä, harmittelee Simo Laine.

Yksi hieno asia on toki myös se, että sienet päätyvät lopulta lautaselle. Niistä tehdään Laineen perheessä mm. keittoa, muhennosta, kastiketta, munakasta ja lisuketta lämpimiin voileipiin.

-Ei mene McDonald’sin ruuat isän sienikeiton ohi, tokaisee Simo Laine.

alue_lohja: 

Laavujen Kierros VIII jatkuu 2.10.

Laavujen Kierroksen aloitus onnistui hienosti Mustalammella 18.9. Syksyn ensimmäiseen osatapahtumaan osallistui kaikkiaan 1 496 luontoliikkujaa! Osanottajamäärä on koko kierroksen historian 2. suurin. Aiempi ennätys, 1 600 osanottajaa, oli vuoden 2015 Laavujen Kierroksen Ojamon kaivoslammen osatapahtumasta. Laavu-passeja jaettiin yhteensä 1 488 ja lasten uimalippuja vastaavasti 480 kpl.

Mustalammen osatapahtuman Instagram-valokuvakisan #laavujenkierros8 voittajaksi nousi @markuslohi -käyttäjä. Voittaja saa palkinnoksi Neidonkeitaan 10xuinti+kuntosali -liput.
LLK Oy kiittää osatapahtuman järjestäjiä ja yhteistyökumppaneita sekä -tahoja onnistuneesta tapahtumasta sekä tietysti kaikkia tapahtumaan osallistuneita. 

Kierros jatkuu 2.10. klo 11.00–13.00 Tytyrin Avolouhoksen osatapahtumalla  

Paikoitus: Ensisijaisesti Sporttikeskus Tennarin paikoitusalueet, os. Rantapuisto 45, 08100 LOHJA.
Ajo-ohjeet: Osanottajia pyydetään ottamaan huomioon, että paikoitusalueita on rajallisesti, joten suosittelemme tapahtumaan osallistumista kävellen tai pyörällä ja jättämään autot keskustan yleisille paikoitusalueille.

Lähtöpaikka: Kiviniemenkadun alussa 

Reitti: noin 5 km, soveltuu lastenrattaille: Kiviniemenranta – rantaraitti – Hiidensalmi – Tytyrin avolouhos – Lohjan Museo – Tennari. Reitillä mukana Rion paraolympialaisten 100 metrin pyörätuolikelauksen pronssimitalisti Henry Manni. Reitille toivotaan rohkeasti mukaan myös pyörätuolilla liikkuvia.

Ohjelma: Reitillä on ohjelmaa lapsille, tietoa Hiidensalmen satamasta ja radasta, Moisiosta merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY). Reitille sijoittuu talvisotaan lähteneiden muistomerkki. Hiidensalmessa talviuintipaikalla on mahdollista kokeilla talviuintia. Soutajien tukikohdassa voi kokeilla pien- tai kirkkovenesoutua (säävaraus).
Hiidensalmen ja Tennari-Taimiston valmisteilla olevien kaavaluonnokset sekä Taimiston liikuntapuiston suunnitelma on esillä soutajien tukikohdan venevajassa. 

Ennen tapahtumapaikkaa on Laavupassien leimaus ja sekä uusien Laavupassien ja lasten Neidonkeitaan uimalippujen jako. Tapahtumapaikkana on Tytyrin avolouhoksen alue. Tapahtumapaikalla osanottajat saavat makkaran ja trip-juoman. Paikalla on nuotiot ja lainattavissa makkaratikkuja makkaran paistamiseen. Makkaranpaiston lisäksi paikalla saa tietoa Hiidensalmen asukasyhdistystoiminnasta. Lisäksi on puffetti – varaathan halutessasi käteistä rahaa.
Tuore pronssimitalisti Henry Manni jakaa nimikirjoituksia. Lohjan museo on avoinna tapahtuman ajan.
Maali on Sporttikeskus Tennarissa. Osallistuja osallistuu tapahtumaan oman kuntonsa mukaan. Varusteiksi riittävät säätilan mukaiset normaalit ulkoiluvarusteet.

Kuvakisa jatkuu: Julkaise Tytyrin tapahtumasta otettu kuva Instagramissa #laavujenkierros8
Eniten tykkäyksiä viikon aikana tapahtumasta kerännyt kuvan ottaja palkitaan. Pääpalkinnon voittaa yhteensä eniten tykkäyksiä kaikista eri osatapahtumista lähetetyistä valokuvista saanut valokuvan ottaja.

Lisätiedot ja tapahtumakartta: www.laavujenkierros.fi

Tapahtuman järjestäjät: LLK Oy:n lisäksi vastuujärjestäjä Lohjan Seudun Latu ry, muut järjestäjät Lohjan Taitoluistelijat ry, Talviuintiseura Lohjan Mursut ry, Lohjan Seudun Soutajat ry, Lohjan kaupungin ympäristötoimen kaavoitus, Hiidensalmen Asukasyhdistys ry, Kiviharrastajat ry, Lohjan oppaat ry, Lohjan kaupungin museotoimi muut yhteistyötahot Raimo Laitinen, Länsi-Uusimaa-lehti, SSO ja SPR:n Lohjan osasto.

alue_lohja: 

Markkinameininkiä sadonkorjuuhengessä

Perinteiset Lohjan Omenakarnevaalit järjestetään lauantaina 24.9. kello 10.00-16.00. Luvassa on ohjelmaa ja sadonkorjuuhenkeä koko päiväksi.

omena.jpg

Helena Kontio (vas), Katja Ranta, Jorma Kuosmanen, Jussi Taipale ja Päivi Kallo virittäytyvät Omenakarnevaalien tunnelmaan.

Lohjan Omenakarnevaalit järjestetään nyt 25. kerran.

-Omenakarnevaaleja on järjestetty vuodesta 1992 alkaen. Vuonna 2010 tapahtuma uudistui ja tulimme museon pihapiiriin. Silloin alkoivat myös variksenpelättimien SM-kilpailut. Olemme huolehtineet, että tapahtuma pysyy sadonkorjuun ja käsityön juhlana, kertoo Omenakarnevaalit ry:n puheenjohtaja Päivi Kallo.

Karnevaalit tuovat Lohjan Museon Iso-Pappilan pihapiiriin yli 100 sadonkorjuuhenkistä kojua, jotka tarjoavat omenaa monessa muodossa, käsitöitä ja paikallisia herkkuja.

-Mukana on sekä vanhoja että uusia myyjiä. Tuotteista löytyy mm. omenoiden säilytyspusseja, omenahattaraa, omenamehua ja omenahilloa, kertoo Helena Kontio.

Markkinakojujen lisäksi monipuolinen ohjelma viihdyttää museon pihamaalla ja peltoalueella koko päivän ajan. Tapahtuma on täysin maksuton. Arvion mukaan tapahtuma on kerännyt kävijöitä aiemmin noin 4 500.

-Tänä vuonna on ajateltu aiempaa enemmän erityisesti lapsiperheitä, sillä lapsille on luvassa paljon ilmaista ohjelmaa, Kallo sanoo.

-Yhteistyökumppanit mahdollistavat ilmaisen ohjelman järjestämisen, Kallo jatkaa.

Tapahtumaa tukevat Länsi-Uudenmaan Säästöpankki ja Lohjanhammas.

 

Ohjelmaa ja nähtävää kaikenikäisille

Omenakarnevaaleilla on tarjolla runsaasti koko perheen ohjelmaa. Lapsia viihdyttävät mm. Valle-varis, omenahahmo, joka jakaa karnevaalitarroja, Taikuri Lehmä, Alpaca Fuenten alpakkapojat ja Islanninhevostalli Hestbakin talutusratsastus. Luvassa on myös kasvomaalausta ja säiden salliessa pomppulinna. Lisäksi lapset pääsevät puuhapajassa piirtämään variksenpelättimiä. Piirrosten on tarkoitus tulla Lohjan pääkirjastoon osaksi variksenpelätinnäyttelyä.

Aikuisempaan makuun Omenakarnevaaleilla on mahdollista ihastella Autohistoriallisen seuran museoautoja sekä tutustua villiyrtteihin navetan vintin esittelypisteellä ja yrttiterapeutin puutarhakävelyillä. Kävelyt alkavat kello 11.00 ja 13.00. Museon makasiinista löytyy myös Lohjan kylien kanssa yhteistyössä toteutettu omenalajikenäyttely.

-Lohjalla on ainakin 200 000 omenapuuta ja monia vanjoja lajikkeita. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita näyttelystä, Kallo toteaa.

Navetan pihalla voi nähdä myös sepän työssään.

Lohjan Museon päärakennus on kosteusongelmien vuoksi luultavasti suljettu markkinapäivänä, mutta muut museon näyttelyt ovat avoinna tapahtumayleisölle. Museo järjestää arpajaiset ja pop up -museokaupan vanhan navetan alakerrassa. Museon kahvila on myös avoinna ja museon näyttelyihin on vapaa pääsy.

Ohjelmateltalla riittää myös menoa pitkin päivää.

-Saamme kuulla korkeatasoista musiikkia ja kuubalaistunnelmia Arriba Big Bandin esittämänä. Lisäksi Lohjan Teatteri esittää katkelmia musikaalista My Fair Lady, kertoo Kallo.

Tapahtuma huipentuu vuoden 2016 Omenatytön valintaan ja variksenpelättimien SM-kilpailun voittajan julkistamiseen.

-Tarkoitus on, että täältä lähdetään hyvällä mielellä ja vatsat ja pussukat täynnä, Kallo sanoo.

 

Variksenpelättimien SM-kilpailu

Variksenpelättimien SM-kilpailut järjestetään nyt seitsemättä kertaa Lohjan Museon peltoalueella Lohjan Omenakarnevaalien yhteydessä. Kilpailu on avoin kaikille marja- ja hedelmäpenkkien ja kasvimaan suojelijoille. Mukaan voi tuoda myös suoraan kilpailuun valmistuneen pelättimen.

Kisaan osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista, vaan riittää, että pelätin on paikalla tapahtumapäivänä kello 10.00 mennessä (ilmoittautuminen infoon). Pelättimet pystytetään markkina-alueelle yleisön ihasteltavaksi koko tapahtuman ajaksi. Voittajapelättimen valitsee tuomari. Tänä vuonna tuomarin kunnian on saanut Vuoden Lauri Anssi Honkanen.

Yleisö pääsee myös äänestämään omaa suosikkiaan. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan lähiruokayhdistys Kafferin herkkukori. Yleisönsuosikki julkistetaan Omenakarnevaalien jälkeen variksenpelätinnäyttelyn avajaisissa Lohjan pääkirjaston pähkinäsalissa.

-Jotkut ovat sanoneet, että minäkin näytän variksenpelättimeltä, mutta en ole viitsinyt osallistua kilpailuun, koska sitten joutuisin seisomaan kirjastossa paikoillani kaksi viikkoa, letkauttaa Jorma Kuosmanen lopuksi. 

alue_lohja: 

Automobiilitkin juhlivat Omenakarnevaaleja

mobiili22.jpg

Autohistoriallisen Seuran Kenneth Lemström ja Hans Brummer Omenakarnevaalialueen portilla valmiina kertomaan wanhojen ajoneuvojen harrastuksesta.

 

Autohistoriallinen Seura ry on mukana lauantaina 24.9. Omenakarnevaaleissa. Tuolloin yhdistyksen jäsenet tuovat ajokkejaan näytille alueen portin pieleen, ja harrastajat ovat paikallamyleisön tentattavana. Kannattaakin jäädä juttelemaan mobilistien kanssa, sillä heillä on kerrottavanaan ajoneuvojensa historiaa sekä yleistietoa harrastuksesta.

Vanhojen ajoneuvojen säilytys ja kunnostus kuvitellaan joskus elitistiseksi harrastukseksi, mutta enemmän se on tekniikan lähihistorian tuntemusta ja sen kautta myös kulttuurihistoriaa. Autohistoriallinen Seura (www.autohistoriallinenseura.fi) on omistautunut edistämään ja tallentamaan tietoa vanhoista ajoneuvoista ja -tekniikasta. Kysy lisää paikalla päivystäviltämobilisteilta, he mielellään kertoilevat autoistaan sekä siitä, miten ovat päätyneet kyseisen harrastuksen pariin. Sinäkin saatat innostua wanhasta tekniikasta ja sen kauneudesta.

Jyrki Mero

mobiili12.jpg

Wanhat autot sytyttävät aina kaikenikäisten mielenkiintoa ja muistelua. Nehän ovat osa tekniikan lähihistoriaa.

alue_lohja: 

Täydenkuun kokkoilta Porlassa

Porlan 100-vuotisjuhlavuosi päätetään täydenkuun kokkoiltaan perjantaina 16.9.

Rakovalkea sytytetään klo 18 ja samalla on mahdollisuus omien makkaroiden tai tikkupullan paistoon. Porlan tähänastisen historian komein kokko sytytetään illan hämärtyessä heti klo 20 jälkeen. Juhlavuoden kunniaksi Porla saa uuden valoteoksen, joka sytytetään klo 21 ja se jää valaisemaan Porlan pihapiiriä syksyn hämärissä.

Trubaduuri tarjoaa viihdykettä ja nokipannukahvia on tarjolla. Edellisessä Porlan tulien yössä pääsiäislauantaina kävijöitä oli noin 800. Toivottavasti lohjalaiset nytkin löytävät tiensä kokkoiltaan.

kokko.jpg

alue_lohja: 

Muistojen havinaa Puu-Anttilassa

1.9.2016 Puu-Anttilaan kerääntyi joukko koulun vanhoja oppilaita, jotka aloittivat siellä ensimmäisen luokkansa 1.9.1956. Tunnelma tapaamisessa oli erittäin lämmin ja iloinen, kun monet tapasivat vanhat luokkakaverinsa yli 50 vuoden tauon jälkeen.

anttila1.jpg

Tapaaminen keräsi yli 70 osallistujaa.

 

Jorma Malmströmin ideasta liikkeelle lähtenyt tapaaminen kasasi paikalle reilut 70 Puu-Anttilassa vuonna 1956 ensimmäisen luokkansa aloittanutta. Malmström ajatteli, että olisi vielä hienoa nähdä vanhoja tuttuja ja kokoontua. Tapaamisen järjestämisessä oli kova työ, sillä hän mm. etsi ekaluokkalaisten nimet kaupungin arkistosta. Onnistunut tapaaminen kuitenkin palkitsi vaivan näön moninkertaisesti. Ihmisiä saapui paikalle Tamperetta ja Mäntyharjua myöten.

-Täällä on paikalla ihmisiä, joita en ole nähnyt yli 50 vuoteen. Todella hienoa! Kaikki ovat innoissaan ja tyytyväisiä siitä, että tämä tapaaminen järjestettiin. Väkeä saatiin näin paljon paikalle lehtijutun avulla (Ykkös-Lohja, 10.8.). Tieto on mennyt Ruotsiin ja Englantiin saakka, Malmström kertoo.

Kokoontumisen tielle meinasi tulla mutka, kun Malmström kaatui ja loukkasi jalkansa. Joku ehdotti siinä vaiheessa, että tapaaminen peruttaisiin, mutta Malmström oli eri mieltä.

-Sanoin, että ei varmasti peruta. Tulen paikalle vaikka helikopterilla ja laskeudun köyttä pitkin niin kuin James Bond, Malmström naurahtaa.

anttila3.jpg

Tapaamisen järjestänyt Jorma Malmström (vas) sekä Mauno Gråsten toivottivat kaikki tervetulleiksi.

 

 

Hyviä muistoja

Puu-Anttilan entiset oppilaat kiertelivät koulussa innostuneina. Tarkkaa selvyyttä siitä, mikä luokkahuone oli kuulunut millekin luokalle, ei saatu, sillä paikat olivat kovasti muuttuneet ja muististakin ehkä pyyhkiytynyt pari asiaa vuosien varrella. Se ei silti heikentänyt yhtään lämmintä tunnelmaa.

-Tuntuu todella mukavalta nähdä vanhoja tuttuja. Ihmetyttää, että näinkin moni pääsi paikalle, kun monet ovat muuttaneet pois Lohjalta, sanoo Erpo Ojamo, joka asuu edelleen Lohjalla.

-On hyvä, että joku järjestää jotakin, kun nykyään ihmiset ovat omien kiireidensä takia niin passiivisia. Nostan kyllä hattua, Ojamo jatkaa.

Ojamo kertoo, että Puu-Anttilassa oli kova kuri.

-Kaikki oli aluksi outoa ja uutta, mutta porukan mukana mentiin ja rajojakin kokeiltiin. Se oli sellaista nuoren elämän aloittelua. Helposti tultiin kyllä takaisin maan pinnalle ja ymmärrettiin, mikä on oikein ja mikä väärin.

anttila2.jpg

Erpo Ojamo oli iloinen siitä, että niin moni tuli tapaamiseen, vaikka moni on muuttanut toiselle paikkakunnalle.

 

Kurin koki varsin omakohtaisesti esimerkiksi Pirkko Heimo, joka asuu nykyään Hämeenlinnassa.

-Jos sanoi ”helkkari”, suu pestiin koulun alakerran lavuaarissa ruskealla palasaippualla, Heimo muistelee.

Hänellä ei kuitenkaan ole koulusta pahaa sanottavaa ja hyviä muistoja on paljon. Aprillipäivinä esimerkiksi odotettiin, mitä opettaja on keksinyt. Kerran kaikki juoksivat ulos, kun opettaja huijasi, että siellä on lentokone.

Oppineisuutta taidettiin arvostaa enemmän kuin nykyään.

-Siihen aikaan iso kassi oli tärkeä, että näytti vanhalta ja oppineelta. Kasseihin lisättiin vähän muitakin kuin koulukirjoja. Itse otin äidin ostoskassin, kun oma kassini oli liian pieni, Heimo muistelee.

Kokoontuminen saa kiitosta myös Heimolta.

-Tämä on lämminhenkinen tapahtuma. Kivalta tuntuu ja on ihana nähdä toisia. Muistan melkein kaikkien nimet, mutta kasvot ovat muuttuneet.

anttila5.jpg

Pirkko Heimon kouluaikoina suu pestiin saippualla, jos sanoi ”helkkari”.

 

Myös Helsingistä paikalle tullut Anne Kaarlola oli innoissaan tapaamisesta.

-Todella kiva, että tämä järjestettiin. Muistin Jorman heti. Luin lehdessä olleet artikkelin ja moni vanha asia tuli mieleen. Eri tavalla peilasin asioita nyt, kun matkustin Helsingistä tänne. Mieleen nousi sellaisia asioita, jotka luulin jo unohtaneeni, Kaarlola pohtii.

Kaarlola kuvailee, että Lohja oli vuonna 1956 pieni maalaiskylä, jossa sodan jälkeinen rakentaminen näkyi hyvin.

-Kaikki tekivät silloin hirveästi töitä.

Koulumuistoista mieleen on jäänyt erityisesti terveyssisar, jota moni pelkäsi.

-Hänellä oli tylsät rokotusneulat. Silloin ei käytetty kertakäyttöneuloja, vaan neulat pestiin, steriloitiin ja teroitettiin.

Puu-Anttilakin sai osansa huomiosta. Moni kummasteli, kuinka paljon rakennus on muuttunut, mutta yksi kehitysideakin kuultiin.

-Käsityöläisyyttä tulee lisää, kun ihmiset hyppäävät pois oravanpyörästä. Tässä olisi hyvät tilat käsityöläisille ja vaikka elämäntaitovalmennukselle. Tänne sopisi esimerkiksi joogasali, Kaarlola pohtii.

anttila4.jpg

Tapaaminen nosti Anne Kaarlolan mieleen asioita, jotka hän luuli jo unohtaneensa. 

 

Ennen opettajaa kunnioitettiin

Paikalla oli myös kaksi koulun entistä opettajaa.

-Ensin menin lukemaan lakia, mutta se oli tylsää. Opetin tässä koulussa todella kauan. Nyt olen vanha kuin taivas. Tykkäsin opettamisesta ihan hirveästi, eikä koskaan ollut kurinpitovaikeuksia. Silloin opettajaa kunnioitettiin. Nykyään ei kunnioiteta, eikä opettajana toimiminen ole enää helppoa. En ymmärrä, miksi nykyään käyttäydytään niin huonosti. Minun aikanani sellaista ei ollut, kommentoi Tellervo Kangas.

-Tämä oli kerta kaikkiaan kiva koulu. Piha oli hyvä, kirkon edessä käytiin juoksemassa ja talvisin hiihdettiin, kun oli vielä lumisia talvia. Opettajakunta oli mahtava, muistelee puolestaan Maia Koivisto.

-On kerta kaikkiaan hienoa, että tämä tapaaminen järjestettiin. On kiva nähdä oppilaita ja tulla katsomaan tätä taloa, kun se vielä ainakin on pystyssä. Saa nähdä, onko kauan, Koivisto jatkaa.

Lämpimät jälleennäkemiset kertovat, että tapaamiselle oli todella tarvetta ja se piristi varmasti monen päivää.

-Jes, tämä oli hieno juttu! On hienoa, miten valtavalla eloisuudella ihmiset tulivat tänne. Jo osallistujien määrä kertoo jotakin, mutta kiitoksiakin on tullut paljon, päättää Malmström.

anttila6.jpg

Opettajat Maia Koivisto (vas) ja Tellervo Kangas saapuivat myös tapaamiseen.

alue_lohja: 

Ranta16-tapahtuma veti nuoria Aurlahteen

Kolmas Ranta-tapahtuma järjestettiin Aurlahdessa perjantaina 19.8.

Ranta-tapahtuma on Lohjan nuorisopalveluiden järjestämä nuorten tapahtuma, jossa kuullaan upeita esiintyjiä ja nähdään mahtavia esityksiä, sekä tutustutaan erilaisten kojujen tarjontaan. Ilmainen Ranta-tapahtuma järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Järjestelyissä päävastuu oli Lohjan nuorisopalveluilla. Vastuu lavarakenteista ja äänentoistosta oli Karjaa Live Music Associationilla - Kelmulla. Tapahtuman järjestelyissä on ollut mukana porukka nuoria, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana järjestelyissä. Heidän sanallaan on ollut myös suuri merkitys tapahtuman ohjelmassa.

manse.png

Mansesteri veti yleisöä lavan eteen. (Kuva: Olli Finerus)

 

Pääesiintyjät nuorten valitsemia

Ranta-tapahtumassa tänä vuonna oli yhteensä yhdeksän esiintyjää. Esiintyjistä neljä on ollut mukana Lohjan Bändien Kehityskaari-projektissa.

Pääesiintyjien valinnoissa kuunneltiin nuoria. Nuoret ovat saaneet toivoa, ketkä pääesiintyjiksi valittaisiin. Kun toiveita oli kuultu, pääesiintyjäksi valikoitui Nikke Ankara. Toiseksi pääesiintyjäksi valittiin Mansesteri, jota nuoret olivat myös toivoneet.

Juontajana tapahtumassa toimi Wallu Valpio, joka on ollut jo aiemminkin mukana Rannassa.

 

Nuoret haastattelivat Nikke Ankaraa ja Mansesterin jäseniä

Nikke Ankaran haastattelu aloitettiin kysymällä kuka on hänen nuoruuden idolinsa.

- Nuoruuden idoli… Aika paha. Se on salee joku räppäri ollut. Jossain vaiheessa kuuntelin todella paljon Avainta. Avain oli räppäri, joka innoitti itseä tekemään musaa, kun juuri niihin aikoihin aloitteli kirjoittelemaan. Ei ehkä idoli, mutta sellaisia inspiroivia hahmoja on ollut tosi paljon. Etenkin äijät, jotka nyt on 35-vuotiaita. Ne, jotka on räpänny jo sillon kun mä oon ollut pieni, Ankara kertoo.

Nikke sai seuraavaksi vastata mitä ajatteli siitä, kun hänet pyydettiin Lohjalle Ranta16-tapahtumaan esiintymään.

- Elän viikko kerrallaan, koska mulla on joka viikko keikkoja, joten silmäilen keikkoja ehkä pari viikkoa ennen. Mutta oli se siistiä! En ole mielestäni täällä ennen ollut, et kyl se oli hienoa tulla uuteen paikkaan ja tälläseen tapahtumaan. Tosi paljon fiilaan ku tosi paljon on klubikeikkoja, mut pääsee kerranki nuorille esiintymään ihan henkilökohtaisesti.

- Mistä saat inspiraatiota uusiin biiseihin?

- Todella paljon musiikista ja elokuvista. Joskus vaan laitan jotain musiikkia soimaan ja alan kirjoittelemaan. En siis suoraan siitä, vaan ajatuksia ja sit heittää omat läpät sekaan nii siitä se lähtee.

- Kerrotko jossain biisissä omasta elämästäsi?

- Kyllä aika monessa biisissä taustalla voi olla jotenkin oma elämä. Esimerkiksi Monalisa ja Värifilmi ovat tosi henkilökohtaisia.

- Ovatko kaikki esittämäsi biisit itsetehtyjä?

- Kyllä hyvin pitkälti, että tuottaja ja muut tekevät mm. biittejä, mutta kyllä mä sanotan mun kaikki biisit itse. Joskus sit esimerkiksi Monalisassa kertosäkeen oli tehnyt se Tiina, joka on nyt Universal Musicilla biisintekijä.

- Mistä musiikkiura sai alkunsa?

- Pikkupoikana räppäili kaverille ja hauskuutti ihmisiä, mut kyl se sit siitä lähti kun tapas sen mun tuottajan. Ja Perjantai 13. varmasti oli sellanen mikä sen varsinaisesti aloitti.

- Mistä taiteilijanimesi tulee?

- Mä olin miettinyt sitä jo pitkään ja sit tuli tilanne et oltiin laittamassa jotai biisiä YouTubeen ja multa kysyttiin et mikäs sun räppinimes on. Kun sitten se mun tyyli oli ollut vähän semmonen… Niin mä sitten aattelin, että Ankara olis osuva, mut nythän mä oon tehny nii pop-biisejäkin, ettei se enää oikein sopis nii enää mä vaan vähän naureskelen sille.

Viimeiseksi Nikeltä kysyttiin mitä hän tekisi, jos ei olisi muusikko.

- Olisin varmaankin varastohommissa edelleen, Nikke naurahtaa. Mutta jos saisin valita niin mua on aina kiinnostanut vähän näytteleminen tai joku kirjoittaminen johonkin tv-sarjaan tai elokuvaan.

Mansesterin haastattelussa esitettiin samat kysymykset. Ensimmäisenä kysyttiin ketkä olivat heidän nuoruuden idoleitaan.

- Eminem, vastasi McMane yksiselitteisesti.

- Shaw Millionaires, vastasi bändin DJ yhtä suoraan.

- Isoveli, koska hänen takiaan aloin tekemään musiikkia, kolmas jäsen, Vainis vastasi.

- Mitä ajattelitte, kun teidät pyydettiin Lohjalle esiintymään?

- Meillä on kokemusta jo viime vuodelta ja sillon oli hyvä meininki niin ajateltiin vaan, että kyllä tänäkin vuonna on. Toivotaan vaan ettei taivas putoa niskaan, DJ naurahtaa.

- Millaisia odotuksia on Ranta16-tapahtumasta?

- Toivomme, että se jättää nuoriin hyvän ja ikimuistoisen jäljen.

- Mistä inspiraatio biiseihin löytyy?

- Punainen lanka lähtee aina jostain omasta elämästä, bändi vastaa taas yksimielisesti.

- Ovatko kaikki esittämänne biisit itsetehtyjä?

- Kyllä! On! bändi nauraa.

- Mistä musiikkiuranne sai alkunsa?

- Nuorena sitä mietiskeli ja tekemällä se vain lähti. Tosin se, että kaikki lähtee toimimaan onmsitten asia erikseen.

- Mistä artistinimenne tulee?

- Sanotaanko vaikka näin, että lempinimistä, DJ vastaa.

- Mitä tekisitte, jos ette olisi muusikoita?

- En varmaan mitään tai sitten jotain idioottimaista esimerkiksi raksalla, McMane kertoo.

- Lojuisin sohvan pohjalla, DJ kertoo.

- Varmaan aika samoilla linjoilla. Musta tuntuu, etten osaa tehdä yhtään mitään muuta kuin musiikkia, Vainis lopettaa haastattelun.

nikke.png

Nikke Ankara sai yleisön tanssimaan ja laulamaan kanssaan rankasta sadekuurosta huolimatta. (Kuva: Saara Sainio)

 

Kävijät ovat kiitollisia

Haastattelimme myös Ranta16-tapahtumassa käyneitä ihmisiä, niin lapsia ja nuoria kuin aikuisiakin. Kaikki olivat kiitollisia siitä, että tälläinen tapahtuma on luotu ja nuoret pääsevät itse vaikuttamaan tapahtuman kulkuun.

Kojuja oli yhteensä noin 20. Kojujen myyjät tai pitäjät olivat myös kiitollisia nuorten puolesta, mutta myös siitä, että ovat saaneet hienon paikan mainostaa toimintaansa nuorisolle.

-Ranta-tapahtuma on tosi kiva ja olen iloinen, että se järjestetään tosi hyvällä menestyksellä. Ensimmäisenä vuonna vähän jännitti, että tuleeko ketään, mutta koko ajan on ollut hyvä, kun tapahtumaa on ylläpidetty ja se on kasvanut, nuorisovaltuuston kojulla kerrotaan.

 

Ranta-tapahtuma on ollut menestys

Vaikka ensimmäinen Ranta-tapahtuma olikin hieman pienimuotoinen, on tapahtuma koko ajan kasvattanut kokoaan ja tänä vuonna kävijöitä oli jo karkean arvion mukaan reilusti yli tuhat. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä tapahtumaan. Toimintaa ja esiintyjiä on ollut tarpeeksi. Aurlahden PokéStopille järjestetty Lure veti myös tapahtumaan paljon lisää ihmisiä, silläsiellä missä on Lure, on myös Pokémon-metsästäjiä.

Nuorten toimitus kiittää kaikkia mukana olleita. Kiitämme myös mahdollisuudesta tutustua toimittajien työhön ja kaikkia tapahtuman järjestäjiä ja avustajia.

Toimitus: Olli Finerus, Carmen Hedman, Saara Sainio, Jonna Mustaniemi, Erika Peranto ja Petra Faaler.

alue_lohja: 

Pääkirjasto tapahtumien yössä 19.8.

Kirjojen poistomyynti, elokuvaesitys ja Lohja-aiheinen dokumenttielokuva.

Klo 14 alkaa poistokirjamyynti. Myynnissä on paljon mielenkiintoisia kirjoja sekä aikuisille että lapsille.

Lohja-aiheinen dokumenttielokuva katsotaan klo 18-21. 

Lohjan Filmi- ja Videokuvaajat ry:n tekemä tallenne pyörii illan aikana Järnefeltinsalissa. Tallenne sisältää Lohjan lähihistorian tapahtumia ja kestää yhteensä 30 min. Siinä on mukana pidempi kuvaus Centrumin tulipalosta 17.3.1976 ja muut tapahtumat ovat noin minuutin pituisia. Vuodesta 2015 tallennettuja kuvauksia ovat haastattelu Virkkalan historiasta: Törrönen, Mielonen ja Paulin, Jannen syntymäpäivät Laurentiussalissa: Jean Sibelius -150 v. syntymästä, Herra Laurin valinta torilla, Classic-ajot ja näyttely, Lohjan iltatori: ”Suomen huutokauppakeisari” 24.6., Kevätviuhahdus torilla, Tinos 50-v juhlakonsertti. Kuvauksia vuodesta 2014 ovat Music on ice jäähallissa, Voima-sonni Hyrsylän mutkassa ja SM-filmifestivaali Kino Vaakunassa ja vuodesta 2013 Lohjan Kesä tanssii. Helsinki-Turku moottoritien avajaiset ja Vihreän Omenan tulipalo tapahtuivat v. 2009 ja SYP:n pankkiryöstö v. 1993. Centrumin tulipalon kuvaus sekä palomiesten Erkki Virtasen ja Ismo Lindenin haastattelu on v. 1976. Tervetuloa katsomaan ja tutustumaan Lohjan lähihistorian tapahtumiin.

Klo 18.00 monitoimitila Pähkinässä esitetään lasten elokuva ”Tässä tulee Myyrä”. Esitys on sallittu kaikenikäisille ja se kestää n. tunnin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kirjasto on avoinna klo 10-21, uutisalue 9-21, myös Kahvila Kampus on auki klo 21 saakka.

alue_lohja: 

Sivut

 
Tilaa syöte Lohjalla tapahtuu