Matkailu

Mainos

Etsinnässä suomalaisen matkailun helmiä – osallistu kärkituotekilpailuun!

Suomen kiinnostavuus markkinoilla on nyt ennen näkemättömän suuri ja uusille tuotteille on kova kysyntä. Jotta markkinoiden huutoon voidaan vastata, etsitään nyt suomalaisen matkailun huippuja mukaan ensi vuoden myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin. 

Onko tuotteesi valmis kansainvälisille markkinoille? Sisältääkö se elementtejä kesäaktiviteettien, kulttuurimatkailun tai hyvinvointimatkailun teemoista? Tulisiko huipputuotteesi paljastaa koko maailmalle? Jos vastasit myönteisesti edeltäviin kysymyksiin, tuotteesi voi olla seuraava Visit Finland -kärkituote.

Kärkituotekilpailun ilmoittautumista jatkettu 12.11. saakka

Kilpailuun voi osallistua Suomessa toimiva, hyvät liiketoiminnan periaatteet täyttävä taho. Tuotteet voivat olla suunnattuja yksittäisille matkailijoille tai ryhmille. Tavoitteena on löytää tuotteita, jotka ovat kansainvälisesti vetovoimaisia ja houkuttelevat matkustamaan Suomeen. Tällöin tuotteilta edellytetään entistä enemmän kokonaisvaltaista paketointia yksittäisten retkien tai palvelujen sijaan.

Kilpailussa valitaan 15 Visit Finland -kärkituotetta, jotka ovat näkyvästi mukana Visit Finlandin toimenpiteissä vuonna 2018. Tuotteet palkitaan Matkamessuilla 2018.

http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/karkituotekilpailu/

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Arboretum Magnolia vetää risteilijöitä Lohjalle

Luontomatkailu ja esimerkiksi järvet kiinnostavat matkailijoita entistä enemmän. Myös itsenäinen matkailu näille kohteille on kasvanut. Lohjalla luonnonrauhaa koetaan mm. Arboretum Magnoliassa.

puutarha2.jpeg

Luonto kiinnostaa nyt matkailijoita. Suurkaupungista tulevalle vierailijalle luonnonrauha voi olla harvinaista herkkua. 

 

Lohjalainen puulajipuisto Arboretum Magnolia tarjoaa ihailtavaksi yli 1 000 puuta, pensasta ja perennaa ympäri maailmaa. Arboretumista löytyy esimerkiksi japanilaisia ja kiinalaisia puita, joita ei kasva muualla Suomessa sekä tiettävästi Suomen ainoa kantopuutarha. Arboretum Magnolia avasi ovensa yleisölle kesällä 2015.

-Kävijämäärät ovat kasvaneet hurjasti. Oli yllätys, kuinka paljon yksilövierailijoitakin viime heinäkuun aikana kävi. Meidät on selvästi löydetty ja ihmiset tuovat ystäviäänkin tänne. Ensimmäiset ryhmävarauksetkin tehdään heti joulun jälkeen, kun yhdistykset lyövät lukkoon kesän toimintansa, kertoo Suvi Pohjola-Stenroos Arboretum Magnoliasta.

-Mukavaa on ollut, ja ryhmät jatkuivat lokakuulle saakka. On todella palkitsevaa, kun ihmiset pitävät näkemästään ja heidän kanssaan on kiva jakaa kokemuksia, Pohjola-Stenroos kertoo kesän kuulumisia.

 

Kävijöitä läheltä ja kaukaa

Puutarha vetää kävijöitä etenkin pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Suomesta. Lähimatkailu on lisääntynyt.

-Esimerkiksi erilaiset harrastekerhot ovat löytäneet tämän paikan. Myös paikalliset käyvät hakemassa ideoita meiltä. Kaikkia kävijöitä yhdistää puutarhaharrastus, Pohjola-Stenroos sanoo.

Kansainvälisetkin matkailijat ovat ihastuneet puutarhaan.

-Meillä oli Next Travelin kanssa koeluontoinen sopimus risteilijöiden tuomisesta arboretumiin. Kyseessä olivat taidepainotteiset risteilyt Englannista Pietariin. Se poikkesi Helsingissä ja vaihtoehtoina olivat shoppailu, Porvoossa käynti sekä arboretumimme, Pohjola-Stenroos kertoo.

Moni valitsikin juuri käynnin puutarhassa.

-Suurkaupungin asukkaalle tämä on hyvä kohde. Täällä on rauhallista, järvi ja luonto. Risteilijät olivat menossa seuraavana päivänä Pietariin ja moni ajatteli vetää täällä henkeä ennen sitä.

Hän kertoo, että risteilijöille on aiemmin tarjottu Lohjalta käyntikohteeksi Tytyrin Elämyskaivosta, mutta se ei vetänyt matkailijoita niin hyvin kuin puutarha.

-Ehkä se tuntui pelottavalta kohteelta, Pohjola-Stenroos pohtii.

puutarha1.jpeg

Arboretum Magnoliassa sijaitsee tiettävästi Suomen ainoa kantopuutarha. -Kantopuutarha on herättänyt kiinnostusta ihmisissä. Sen viherkasvit ovat lähteneet hyvin kasvamaan ja nyt luonto muokkaa puutarhaa, kertoo Suvi Pohjola-Stenroos.

 

Luonnonrauha ja hiljaisuus vetävät puoleensa

Etelä-Suomen luonto ja järvi kiinnostavat ulkomaalaisia matkailijoita.

-Meiltä kysytään paljon mm. kasveista, linnuista, melomisesta ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Heitä kiinnostavat asiat, joita voi peilata omaan elämään. Ihmiset vertaavat esimerkiksi koivuja. Englannissa koivut ovat ränsistyneen näköisiä ja pensasmaisia. He ihailevat suomalaista, suoraa, puhdasta ja valkoista koivua, Pohjola-Stenroos kertoo.

Monesta paikasta puuttuva luonnonrauha ja hiljaisuus vetävät ihmisiä puoleensa.

-Saatoin yhden ryhmän linja-autolle ja ihmettelimme, kun eräs henkilö puuttui joukosta. Tämä mies oli tehnyt vielä itsekseen ylimääräisen kierroksen puutarhassa ja sanoi, että hän haluaisi jäädä tänne, Pohjola-Stenroos kertoo.

Lohjanjärvikin kiinnostaa.

-Matkailijat arvostavat luonnonmukaista maisemaa. Heitä kiehtoi, iso ja syvä järvi, jonka rannoilla ei näy asutusta. Kun heille kerrottiin, että tämä on suosittua loma-aluetta, he odottivat meteliä ja vilkasta veneliikennettä, mutta täällä onkin rauhallista, Pohjola-Stenroos sanoo.

Lohjanjärvi kiinnosti matkailijoita siinä määrin, että osa suunnitteli palaavansa myöhemmin.

-Erähenkisyys ja luonnossa liikkuminen herättivät kiinnostusta. Meiltä kysyttiin mm. mökin vuokrauksesta ja melontamahdollisuuksista. Riittävät eväät tarvittaisiin myös iäkkäämpien matkailijoiden majoittamiseen. He arvostavat hotellimajoitusta, toteaa Pohjola-Stenroos.

Englantilaisia viehättää myös se, miten lähellä luonto on puutarhassakin.

-Esimerkiksi haikarat ja joutsenet ovat heille elämys. Merikotkakin on nähty.

Välillä pysähdytään hetkeksi kuuntelemaan luontoa ja katsomaan esimerkiksi värejä. Kun mieli rauhoittuu, kuulee myös omat ajatuksensa.

-Osa ihmisistä sanoo, ettei halua kuulla ajatuksiaan. Minusta se on hälyttävää. Ihmiset kaipaavat rentoutumista. Ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus sekä itsekin osa luontoa. Jo puutarhassa käynti tuo mielenrauhaa, mutta luonto vielä enemmän. Ennen puunhalaajille naurettiin, mutta ei enää, kun asiaa tutkittu ja havaittu jo pienenkin luonnossa vietetyn ajan eheyttävät mieltä, laskevan verenpainetta ja parantavan immuunijärjestelmää, Pohjola-Stenroos kertoo.

DSC_1180.JPG

Suvi Pohjola-Stenroos kertoo, että Arboretum Magnolia aloittaa tulevalla kaudella mm. opastetut retket Karkalin luonnonpuistoon. Myös lapsille on kehitteillä ohjelmaa. Puutarha sopisi esimerkiksi luokkaretkikohteeksi.

 

Retkiä Karkalin luonnonpuistoon, teemapäiviä ja luokkaretkiä

Puutarhan lisäksi matkailijat saavat tulevalla kaudella tutustua myös Lohjan luontoon, kun Arboretum Magnolia aloittaa uutena osa-alueena opastetut retket Karkalin luonnonpuistoon.

-Meille voisi esimerkiksi rantautua veneellä, tehdä kierroksen puutarhassa ja paistaa makkaraa. Sitten koulutettu eräopas vie matkailijat luonnonpuistoon, suunnittelee Pohjola-Stenroos, joka toivoo, että Lohjanjärveä hyödynnettäisiin enemmän matkailumielessä.

Hän toivoo Lohjan muutenkin kehittyvän luontomatkailukohteena.

-Toivon, että kaavoitus huomioi esimerkiksi vanhan radanpohjan messualueella. Siitä saisi ulkoilureitistön ja lohjalaisten olohuoneen, jonka varrella voisi olla paikat mm. kalastukselle, keinumiselle ja shakin pelaamiselle, Pohjola-Stenroos sanoo.

Arboretum Magnolian ensi kauden toinen uudistus on lapsille tarjottava ohjelma.

-Ajattelimme aluksi, että puutarha on aikuisten kohde, mutta nyt olemme alkaneet suunnitella sisältöä myös lapsille. Tämä olisi esimerkiksi hyvä luokkaretki kohde, jossa voisi vaikka istuttaa yrttejä ja tutkia kasveja mikroskoopilla. Suunnittelemme myös kierrostemme yhteyteen tehtäviä lapsille, koska monella vierailijalla on lapset mukana, Pohjola-Stenroos kertoo.

Lisäksi suunnitelmissa on yleisön pyynnöstä järjestää teemapäiviä, kuten rhodo-, atsalea- ja magnoliapäivä.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Tytyrin Elämyskaivos valmistautuu Halloweeniin

Koko perheen teemakierrosten lisäksi järjestetään kaivoksen pimeä kierros.

halo1.jpg

Tytyrin Elämyskaivoksen uumenissa Lohjalla järjestetään marraskuun alussa perinteeksi muodostuneet Halloween-teemakierrokset. Tytyrin Elämyskaivoksen hämärät ja koleat käytävät tarjoavat ainutlaatuisen ja teemaan sopivan tunnelman, kun taas oppaiden asiantuntemus sekä teatterin keinoin luotu tarina tekevät yhdessä elämyksellisen kierroksen. Halloween kierroksia on kaksi erilaista; koko perheen kierros la 4.11. ja su 5.11. klo 11 ja klo 13 sekä lauantaina 4.11. klo 18 pimeä kierros.

Koko perheen kierroksilla tavataan Lennart-lepakko. Lennart-paran vatsa on kovin kipeä ja yhdessä asiakkaiden kanssa hänen vointiaan yrittävät parantaa niin räätäli, kylän vanhin kuin variksenpelättimetkin. Koko perheen Halloween-kierrokset ovat Lohjan Harrastajanäyttelijöiden käsikirjoittamat ja näyttelemät. Tarina on rakennettu ilon ja Halloween hauskuuden kautta, jotta perheen pienemmätkin viihtyvät kierroksella.

Lauantai-illan pimeää kierrosta puolestaan ei suositella perheen pienimmille, sillä pimeällä kierroksella sukelletaan kaivoskierrokselle pelkän otsalampun varassa ja kaivoksen pimeys voi yllättää kokeneemmatkin kävijät. Tytyrin Elämyskaivoksen pimeä kierros järjestetään nyt toista kertaa. Ensimmäinen laatuaan pidettiin elokuussa Tapahtumien yön yhteydessä ja suosio oli tuolloin niin suuri, että kierros päätettiin järjestää uudestaan syksyin pimeimpään hetkeen. Pimeän kierroksen järjestävät Lohjan Oppaat ry.

Liput Halloween-kierroksille ovat myynnissä osoitteessa netticket.fi, Netticketin myyntipisteissä, sekä Lohjan kaupungintalon asiakaspalvelussa sekä Lohjan matkailupalvelukeskuksessa. Suositusikäraja koko perheen kierroksille on 3-10 vuotta ja pimeällä kierrokselle yli 15 vuotta. Kaikille kierroksille saa ja toivotaankin, että pukeudutaan teeman mukaisesti ja pilke silmäkulmassa sekä tietenkin lämpimästi, koska Elämyskaivoksessa on +8 astetta lämmintä. Kypärät kaivokseen tulevat Elämyskaivoksen puolesta.

Tytyrin Elämyskaivoksen Halloween teemakierrokset toteuttavat: Lohjan Matkailupalvelukeskus, Lohjan Harrastajanäyttelijät ry ja Lohjan Oppaat ry.

halo2.jpg

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Mustion Linnankrouvi on Suomen 10. paras ravintola

mustio1_0.jpg

Ruotsalainen White Guide Nordic on valinnut Mustion Linnankrouvin Suomen 10. parhaaksi ravintolaksi. White Guide arvostelee vuosittain 350 pohjoismaista ravintolaa ja pisteyttää niiden ruuan, palvelun ja miljöön.

Mustion Linna on aateliskartano, jonka edistyksellinen historia velvoittaa laatuun. Ravintolatoimenpäällikkö, keittiömestari Niko Tuominen on vaalinut tätä asennetta. Viisi vuotta sitten asetettiin tavoite tulla Suomen parhaaksi maaseuturavintolaksi. Tavoite kirjoitettiin fläppitaululle ja teipattiin jääkaapin oveen. 2015 tämä tavoite saavutettiin. Toimitusjohtaja kreivitär Christine Linderin, Linnan nykyisen omistajan Filip Linderin ja Tuomisen uutena tavoitteena oli nousta White Guide Nordicissa 10 parhaan ravintolan joukkoon. Tavoite saavutettiin vuodessa. Sen saavuttaminen vaati sitoutuneen ja työstään ylpeän henkilökunnan, hikeä ja sisäisen palon.

-Olemme erityisen ylpeitä saavutuksestamme. Sija 10 White Guide Nordicin listauksessa on pitkäjänteisen työn tulos. Olemme määrätietoisesti pyrkineet kehittämään ravintolaamme niin ruuan kuin palvelummekin osalta. Olimme muutaman kuukauden kiinni talvella laajennuksen vuoksi ja tällöin iso osa henkilökunnastamme kävi mm. työharjoittelussa Helsingissä, Saksassa ja Ruotsissa ihan vaan kehittääkseen ammattitaitoaan. Olemme luoneet selkeät tavoitteet, joihin olemme tietoisesti pyrkineet. Keskiössä on ammattitaitoinen, äärettömän motivoitunut henkilökunta ja hyvä ryhmähenki, jossa yhteen hiileen puhaltaminen on itsestäänselvyys, Tuominen kertoo.

mustio2_0.jpg

 

Mustion Linna kehittyy jatkuvasti

Viime vuonna edesmenneen kartanonherran Magnus Linderin vahva halu satsata synnyinkotiinsa ja koko Linderin perheen sitoutuminen välittyy organisaatiossa ylhäältä alas. Uusin satsaus toteutettiin viime keväänä kun Mustion Linnankrouvia laajennettiin arkkitehti Filip Linderin suunnittelemalla paviljongilla.

-Laajennus on mahtava mahdollisuus täyttää asiakkaiden toiveet. He ovat kyselleet vuosia paikkaa, jossa viettää yli 100 hengen juhlia sekä konferensseja. Paviljongin lisäksi myös muut uudet alueet, kuten baari ja toimisto, tekevät ravintolan työskentelystä paljon sulavampaa. Voimme myös tarjota enemmän mukavuutta asiakkaillemme. Monet ovat etsineet mukavaa paikkaa, jossa voi vain istuskella ja vain nauttia erityisestä ilmapiiristä. Nyt meillä on baari, joka tarjoaa rennon paikan juoda drinkki tai nauttia helposti pikkupurtavaa, kertoo Christine Linder.

Sekä vanhat että uudet asiakkaat ovat antaneet paljon myönteistä palautetta uudistuksista.

-Miellä on ollut valtava asiakasvirta tänä vuonna, kun jälleen avasimme. Voi sanoa, että odotuksemme ovat ylittyneet reilusti. Vaikuttaa siltä, että olemme löytäneet oikean tasapainon entisen rakastetun ja mukavan ilmapiirin ja uusien, nykytarpeisiin vastaavien tilojen välille. Olemme erittäin iloisia, kun pelkomme siitä, ettei uusia alueita hyväksytä, oli turha. Myös konferenssiasiakkaat ovat antaneet erittäin positiivista palautetta, ja meillä on syksyllä valtava kysyntä tapaamistiloista. Uskon vahvasti, että ainoastaan uudet tilat eivät tuo paljon asiakkaita, vaan myös keittiön erittäin vahva osaaminen. Koko konseptin pitää olla oikea, Linder sanoo.

Uudistukset eivät lopu tähän.

-Visioomme eivät kuulu pysähtyminen tai kehittymisen lakkaaminen. Mustion Linna on yli 200 vuota vanha ja se todistaa, että emme olisi kiinnostavia enää, jos olisimme lakanneet muuttumasta ja luomasta uusia asioita. Paljon uutta onkin suunnitteilla ja seuraava uudistus jo kulman takana. Keskitymme jälleen asiakkaidemme toiveisiin ja aiomme tehdä uudistuksia, jotka vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Meille on omistajaperheenä tärkeää myös se, että Mustion Linna pysyy kukoistavana paikkana myös tuleville sukupolville ja kansalliselle perinnölle, Linder kertoo.

Mustion Linna haluaa kiittää saavutuksesta kaikkia työntekijöitään ja asiakkaitaan. Krouvin vanhat puuovet ovat auki, joten ei muuta kuin herkuttelemaan.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Kiinalaiset leirikoululaiset kävivät purjehtimassa Lohjanjärvellä

pur1.jpg

(Kuva: Lars Berghäll)

 

Lohjan Purjehtijat järjestivät Kisakalliossa leirikoulua pitävälle 12-hengen ryhmälle elämyksen sunnuntaina Lohjanjärven laineilla. Ensin käytiin läpi päivän ohjelma ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Tämä oli erityisen tärkeää, koska iso osa leirikoululaisista ei osannut uida, kertoo Kari Sinivuori Lohjan Purjehtijoiden puheenjohtaja. Seuraavaksi siirryttiin pelastuliivien jaon kautta laitureille ja veneisiiä. Veneissä kerttiin vielä, mitä tulee tapahtumaan ja varoitettiin veneen kallistumisesta ja puomista. Homma on täysin turvallista, mutta tietyt asiat pitää tietää etukäteen, ettei tule turhia säikähdyksiä.

Liikkeelle lähdettiin kahdella Visitlohja Melges24-veneellä, mistä saatiinkin pikkukisan aikaiseksi. Purjehduksen aikana kaikki pääsivät kokeilemaan ohjausta LPn kokeneempien konkareiden Jukka Saren, Jussi Luokkakalio ja Lars Berghällin ohjauksessa. Purjehdus oli koululaisille mieluisa elämys ja hymy oli herkässä, kun osalistujille jaettiin diplomit.

-Nyt Lohjanjärven mainiot purjehdusolosuhteet tunnetaan Kiinassa asti, naurahtaa Sinivuori.

pur2.jpg

(Kuva: Lars Berghäll)

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Vinkkejä sisustukseen Fiskarsin Antiikkipäiviltä

Fiskarsin Antiikkipäivät kuuluvat monen kesäperinteisiin vuosien takaa. Taiteen, antiikin, vintagen ja designin lomassa voi juoda vaikkapa kupin kahvia ja ihailla kesäistä joenvartta.

fiskars.jpg

Fiskarsin Antiikkipäivät ry järjestää perinteeksi muodostuneen antiikin, designin, taiteen ja vintagen monipuolisen kesätapahtuman Fiskarsin Antiikkipäivät to-su 6.7.-9.7. klo 10.00 -17.00. Tapahtumapaikkana on jälleen Fiskarsin Vanha veitsitehdas pihoineen.

Tapahtumaan tulee yli 70 näytteilleasettajaa ympäri Suomea ja pari Ruotsista ja Virostakin. Kyseessä on joukko kokeneita ammattikauppiasta, joista osa on ollut mukana Raaseporin alueen kesän antiikkitapahtumissa jo vuodesta 1991, jolloin ensimmäinen tapahtuma järjestettiin.

-Muualla Suomessa oli järjestetty antiikkimessuja jo aiemmin, mutta kesätapahtuma puuttui. Sekä kauppiaiden että messukävijöiden innostamana ensimmäiset kesämessut syntyivät Raaseporiin, kertoo Amanda Kääriäinen Fiskarsin Antiikkipäivät ry:stä, joka on toteuttanut tapahtuman vuodesta 2010 lähtien.

-Tapahtuma on kasvanut ja kehittynyt matkan varrella sen myötä, kun antiikkialakin on muuttunut. Taidetta, designia ja vintagea on tullut vuosien varrella lisää. Myös kävijämäärä on kasvanut. Viime vuosina kävijöitä on neljän päivän aikana ollut lähes 10 000, Kääriäinen sanoo.

Fiskarsin Antiikkipäivät on monesta näkökulmasta merkittävä tapahtuma antiikkialalla. Se mm. yhdistää alan ammattilaisia.

 

Esineistöä 1700-luvulta lähtien

Antiikkipäivillä on tarjolla laaja valikoima esineistöä 1700-luvun antiikista aina 1900-luvun moderneihin designklassikoihin, mielenkiintoisia keräily- ja vintage-esineitä sekä suomalaista ja ulkomaista taidetta. Tapahtumassa kävijän on mahdollista tehdä ekologisia, kestäviä ja yksilöllisiä löytöjä itselle tai lahjaksi sekä saada sisustusvinkkejä niin kotiin kuin mökillekin.

-Ammattilaiset arvioivat myös asiakkaiden omia esineitä ja antavat entisöintiin liittyviä vinkkejä, Kääriäinen sanoo.

Hän kertoo, että tapahtumassa vallitsee kesäinen ja rento tunnelma.

-Tämä on perinteikäs tapahtuma, johon tullaan koko perheen voimin. Monille lapsillekin Fiskarsin Antiikkipäivät muodostuvat kesämatkakohteeksi, jonne tullaan myös aikuisina, kun tarvitaan huonekaluja omaan kotiin. Myös ihana miljöö tarjoaa katsottavaa. Päivä messuilla kuluu varmasti nopeasti.

Kävijä pääsee nauttimaan näytteilleasettajien osastojen lisäksi kauniista miljööstä sekä joen rannalla sijaitsevista kahvio- ja ravintolapalveluista. Tapahtuma-alueella toimii myös Ägräs Distillery -tislaamon oma Ägräs Taproom terasseineen ja oluttarjoilusta vastaa Fiskarsin Panimo. Parkkeeraus Fiskarsin ruukin alueelle onnistuu hyvin, ja jatkuva liitäntäkuljetus on järjestetty Fiskarsin Seuraintalo Lukaalin ja tapahtumapaikan välille tapahtumapäivinä kello 9.30-14.00 välisenä aikana.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Omenakylän poika täyttää 70 vuotta

DSC_0591.JPG

Jorma Kuosmanen kehittäisi Lohjaa matkailukaupunkina paikallisen historian ja tarujen pohjalta.

 

Kylän väki, kuten Jorma Kuosmanen asian ilmaisee, on tervetullut hänen syntymäpäivilleen Villa Emiliaan (Järventaustantie 164) 19.6. klo 14.00 alkaen. Tarjolla on turinointia kahvikupposen ääressä Lohjan virallisen kylähullun ja omenakylän oman pojan kanssa.

-Vuosikymmenten aikana on syntynyt paljon tuttavuuksia. Minua voi tulla jututtamaan ja antamaan vaikka hyviä neuvoja. Monet ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi harrastuksistani. Tilaisuus on kaikille avoin, Kuosmasen sanoo.

Moni lohjalainen tunnistaa Kuosmasen, kun hän kävelee Lohjan kaduilla vastaan, sillä mies on mm. monen Lohjan tapahtuman takana. Esimerkiksi Menneen ajan joulumarkkinat ovat lähteneet hänen ideastaan. Kuosmasen seinältä löytyy kylähullun diplomi. Sen lisäksi hän on saanut mm. Suomen kotiseutuliiton ansiomerkin kotiseudun hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä ja Lohjan seudun mielenterveysseuran Vuoden mielenterveysteko -palkinnon.

 

Lohjan ihanteellinen sijainti

Kuosmanen on paljasjalkainen lohjalainen. Synnyin- ja kotipaikkakunnan menestys kiinnostaa miestä edelleen.

-Lohjan elämä ja se, mitä täällä tapahtuu, kiinnostavat minua. Mummoni välitti minulle tietoa siitä, millainen Lohja oli hänen nuoruudessaan. Katselenkin Lohjaa sillä silmällä, kuin hän pikkutyttönä. Siksi visioni siitä, miten Lohja tulisi säilyttää, voivat olla erilaisia, kuin niiden, jotka ovat hypänneet tänne mukaan jossain vaiheessa matkan varrella, Kuosmanen kertoo.

Kuosmanen toteaa, ettei hän kuitenkaan ole sellainen fossiili, joka torjuisi kaiken kehityksen. Päinvastoin.

-Toppuuttelen välillä niitä, jotka ovat sitä mieltä, ettei mitään saa purkaa. Lohjaa tulisi pitää esillä niin, että tämä paikka kiinnostaa turisteja. Olen esimerkiksi kuullut, ettei Lohjalla ymmärretä, missä tämä kaupunki sijaitsee maantieteellisesti. Olemme lähellä kansainvälistä lentokenttää ja pääkaupunkiseutua ja moottoritie kulkee ihan vierestä. Olen myös kuullut sanottavan, että Monkolassa on Lohjalle kalliiksi tulevia virkamiehiä, koska he jarruttavat Lohjan kehitystä, Kuosmanen sanoo.

Hän kertoo, että esimerkiksi Lohjan Museolle suunnitellun kotieläinpuiston luvat olisivat edelleen kunnossa, vaikka 1980-luvulla hanke kaatui silloisen kunnanjohtajan vastustukseen. Tämä ei ole ainoa asia, joka miestä harmittaa.

-Johan on ihme juttu sellainen kaupunki, jossa ei ole leirintäaluetta. Arvostus oli joskus toisenlainen ja aivan kaupungin keskustassa oli opastus leirintäalueelle, Kuosmanen tokaisee.

Siitä hän sen sijaan iloitsee, että Puu-Anttila on viimein löytänyt hyvän omistajan.

 

Matkailuun voimaa Lohjan historiasta ja paikallisista taruista

Kuosmanen visioi, että Lohjaa voisi viedä kohti samanlaista idylliä, joka Porvoon ja Tammisaaren vanhoissa kaupunginosissa vallitsee. Lisäksi moottoritielle tarvittaisiin hänen mielestään jonkinlainen sisään heitto Kisakallioon, jotta ihmiset tiedostaisivat sen sijaitsevat niin lähellä.

-ABC:n vierestä voisi jo kahville poiketessa saada välähdyksen siitä, mitä Kisakallio tarjoaa.

Lohjanjärvellekin Kuosmasella on visio.

-Lohjanjärven historiaa voisi tuoda esiin proomulla, jossa olisi rekvisiittaa. Tämäkin ajatus perustuu mummoni aikaan, jolloin avolouhoksesta vietiin kalkkikiveä Virkkalaan. Laituri voisi olla avolouhoksen luona Tytyrin Elämyskaivoksen vieressä. Alus voisi kulkea Kisakallioonkin. Esillä olisivat niin Lohjanjärven historia kuin nykyisyyskin. Armeijan vanha maihinnousualus löytyisi, mutta se on kuivalla maalla. Se olisi ollut vesillä jo parikymmentä vuotta sitten, jos virkamiehet eivät olisi vastustaneet ideaa, Kuosmanen kertoo.

Kuosmanen painottaa, ettei Tytyrin Elämyskaivokseen panostaminen yksin riitä hyvän matkailun kehittämiselle.

-Yhden ison jutun lisäksi tarvitaan useita pieniä, jotka yhdessä tekevät Lohjasta kiinnostavan.

Ja ideoitahan hänellä riittää. Ne lähtevät Lohjan todellisesta historiasta sekä taruista. Esimerkiksi Neitsytlinnasta voisi tehdä sadun tai musikaalin ja matkailijat saisivat kaivaa sen hiekkaa ja ottaa mukaansa Lohjan käsityöläisten tekemässä pussissa. Porlassa taas voisi pullottaa lähdevettä matkalaisille. Ajatukset perustuvat eurooppalaiseen malliin, sillä Kuosmanen on työskennellyt matkailun parissa mm. Saksassa.

-Euroopassa matkailu liittyy monessa paikassa kansantaruihin. Paikallisista taruista pitäisi täälläkin tempaista helminauha.

Tarujakin ihmeellisempi voi olla tosi, kuten sanotaan. Lohjaltakin löytyy mm. todellisuuteen perustuva tarina Ruotsin kuninkaan kadottamasta aarrekartasta ja naapurikunnasta tositarina aarrelaivasta, jota ei ole tänä päivänäkään onnistuttu paikantamaan.

-Vain mielikuvitus on rajana, Kuosmanen tiivistää.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Historiallinen panostus kotimaan matkailuun

Alueelliset matkailuorganisaatiot kertovat 100 syytä. Tytyrin Elämyskaivos on yksi hyvä syy matkustaa Länsi-Uudellemaalle.

Liian moni suomalainen lähtee kesälomalle Helsinki–Vantaan kautta edes miettimättä kotimaista vaihtoehtoa.

-Suomi on laaja maa, jota suomalaiset eivät enää tunne. Samaan aikaan olemme maailman trendikkäimpiä matkailumaita, kun katsotaan ulkomailta Suomeen. Tälle epäsuhdalle oli aika tehdä jotakin, sanoo Suoma ry:n puheenjohtaja, Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.

Suomen matkailuorganisaatioiden yhteistyöjärjestö Suoma ry on organisoinut yhdessä historiallisen laajan kampanjoinnin kotimaanmatkailun puolesta ja mukana olevat kohteet kustantavat sen. Osana Suomi100-ohjelmakokonaisuutta toteutettu 100syytä.fi-sivusto esittelee sata paikkaa ja tapahtumaa, joilla kehitetään kotimaanmatkailun imagoa ja tarjotaan ideoita matkaksi. -Paikalliset matkailuorganisaatiot panostavat kotimaanmatkailun kehittämiseen enemmän euroja, kuin koskaan aiemmin. Kampanjan arvo on noin 350 000 tuhatta euroa, Hellén vahvistaa.

Idyllisen Fiskarsin Ruukin lisäksi Länsi-Uudeltamaalta mukaan on nostettu muitakin kohteita: Tytyrin Elämyskaivoksessa pääsee kokemaan todellista underground-meininkiä, Hangossa voi vierailla upouudessa Merikylpylässä ja Raaseporissa voi tutustua ikivanhoihin linnanraunioihin.

 

Matkailu tekee konkreettisesti hyvää
Harva tietää, että yli 14 miljardia euroa vuodessa tuottava matkailuala on Suomessa isompi rahasampo kuin vaikkapa metsäteollisuus. Jos kaikki suomalaiset tekisivät yhden kotimaanmatkan lisää vuodessa, syntyisi jopa 7 000 uutta työpaikkaa. Kotimaanmatkailu on myös ekologista ja noudattaa reilun kaupan periaatteita.

100syytä-kampanja toteutetaan yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön #lomahaaste-kampanjan kanssa: kampanjat edistävät kotimaanmatkailua hiukan eri kulmasta. TEMin kampanjassa on vahva elinkeinopainotus, sillä matkailun kansantaloudelliset vaikutukset ovat mittavat.

Yksi kampanjan missioista on tuoda kotimaanmatkailumarkkinointi tähän päivään ja näin edistää kotimaan kohteiden löytämistä myös niiden kuluttajien parissa, jotka pitävät kotimaanmatkailua vähän junttina. Näkemys on vanhentunut – todisteet löytyvät osoitteesta www.100syytä.fi.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia

juhlakuva.jpg

(Kuva: Kjell Svenskberg/Fotofabriken)

 

Karkkila

Taidemaalari Ilmari Huitin 120-vuotisjuhlanäyttely 13.5.- 23.7. Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer. Näyttely on avoinna kesä-heinäkuussa ke-su klo 11-17.

5.6.-28.6. Kirjastogalleria. Täytyy tahtoa, täytyy uskoa, täytyy uskaltaa. Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlanäyttely.

29.6. Karkkilan kuntorastit Asemanrannassa. Kaikille avoin kuntosuunnistustapahtuma, ratoja helpoista vaativiin. (Fb: Karkkilan kuntorastit, www.karkki-rasti.fi.)

1.7. Harjufest part 2. Pub Pikkupässin sisäpihalla. Esiintyjät: Suomi-ilmiö, Koisjärven Disco ja Klamydia.

14.7. – 15.7. Sunset Beach Party. Jokakesäinen, suosittu rantafestivaali Pyhäjärven uimarannalla.

29.-30.7. Karkkilan ukulelefestivaali Kukulele 2017.

12.8. Siikalan pienviljelijäyhdistyksen kyläpäivä Suomi 100 -teemalla.

12.8. Harjufestivaali part 3 Pub Pikkupässin sisäpihalla. Esiintyjät: Beale Street Playboys, Jope Ruonansuu ja Pauli Hanhiniemen Retkue.

26.8. Koko Suomi liikkuu. Sata päivää sataan -liikuntatapahtuma. Valtakunnallinen Luonnon päivän tapahtuma.

Lisäksi Karkkilan keskustassa järjestetään suosittu kesätapahtuma Karkkilan Rautapäivät 2017 to15.6 – su 18.6. Tapahtumassa on mukana lähes 100 eri tapahtumajärjestäjää, yhdistystä, yrittäjiä sekä harrastajia. Rautapäivien kymmenistä ohjelmavaihtoehdoista löytyy jokaiselle jotakin: teatteria lapsille, näytelmällinen opastuskierros, tanssia, useita eri musiikkiesityksiä, wanhan tavaran rompetori tai vaikka valurautapaistinpannutenniksen MM-kisat. (www.facebook.com/Karkkilan-Rautapäivät sekä www.karkkila.fi/sivut/FI/Rautapaivat)

 

Vihti

23.6. Vihdin Juhannus. Vihdin kirkonkylän ranta-alueen perinteinen juhannusjuhla. Tapahtuma alkaa klo 15. Musiikkiesityksiä, markkinamyyjiä, esiintyjiä, olutteltta ja rantakioski. Lasten kokko kello 19.30 ja iso kokko kello 23.00.

1.7. Kalle Kustaan kekkerit. Kesätapahtuma vanhan ajan malliin. Tapahtuma on suunnattu lapsiperheille isovanhempineen. Lapset pääsevät kurkistamaan kekkereillä menneeseen aikaan museomiljöössä. Tapahtuma on Vihdin kirkonkylällä Niuhalan vanhan kansakoulun pihalla klo 10-13.30.

29.7. Hiiden Hurmos. Iloinen koko perheen toritapahtuma idyllisessä Vihdin kirkonkylän rannassa ja torialueella klo 10-14.

4.8. Kaartin soittokunnan konsertti Vihdin kesäteatterilla klo 18.00 alkaen. Järjestäjänä Länsi-Uudenmaan sotaorvot ry.

26.8. Wuosisatamarkkinat. Kyrkonkylän raitti täynnä myyjiä, esiintyjiä ja tapahtumapisteitä.

 

Lohja

Lohjan Kesän iltamasarja: 10.6. Virkkala, Kalkkipetterin puisto, 11.6. Åsvalla, 14.6. Ojamon kartano. Jo perinteeksi muodostunut kartanokonsertti toteutetaan jälleen kahvikonserttina. 5.7. Sammatti, Nuorisoseuran talo. 7.7. Ikkala. Lavatanssit, orkesterina Hopeasointu-orkesteri, tanssiopetusta,pihapelejä. 12.7. Karstun seuratalo. 19.7. Tavolan yhteistupa. Vanhojen kouluopetustaulujen näyttely, arpajaiset, pihapelejä, nakkikioski + puffet. 22.7. Koikkalan Kalliopirtti. Perinteiset tanssit. 26.7. Lohjansaari. 16.8. Lohjan Työväentalo. 23.8. Lieviön seuratalo. Illan teema on Suomi100-juhlavuosi ja 50-luku.

10.6. kirjallisuusseminaari Kirjallisuures on Lohjan kaunistus Kanneljärven opistolla. Seminaari keskittyy tänä vuonna etenkin lohjalaiseen kirjallisuuteen.

Sammatissa on Lohjalla alueellisesti ottaen eniten Suomi 100 -tapahtumia. Siellä on perustettu jopa oma yhdistys juhlavuotta varten (www.sammatti2017.fi).

10.6. Sammatti100 – Kirmusjärvi kiertäen -valtakunnallisen kyläpäivän liikuntatapahtuma.

1.7. Vaeltajan matkassa -Elias Lönnrotin kotikonnuilla (www.paikkari.info) esittelee kulttuurihistoriallisesti arvokasta Sammatin miljöötä.

1.7.-8.7. Perinne ja tulevaisuus -tapahtumakokonaisuus Sammatissa.

2.7. Sampojuhlat

4.7.-29.7. Pekka Kainulainen: Taivaanrumpu-kalevalaisia kuvia ja Amorphis-sanoituksia

7.7.-9.7. Karjalohjan Puujärviviikonloppu

8.7. Kansanmusiikkitapahtuma Sammon taonta

28.7. Sammatin Näyttämö: Iiris Pessan ja Pekka Kainulaisen videodokumentteja

5.8. Sammatin Järvipäivät ja Paikkari Performance

 

Raasepori

1.6.-31.8. Fiskarsin museon näyttelyt elämästä Fiskarsin ruukissa.

12.6. klo 12-14 kulttuuripiknik kirjastoharjulla Tammisaaressa.

17.6. Jussarö-päivä

15.7. Voudin keskiaika Raaseporin linnassa.

3.8.-6.8. Tammisaaren kesäkonsertit. Juhlavuoden kunniaksi suomalaisten säveltäjien musiikkia.

25.8. klo 14.30 Puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertue Stallörsparkenissa Tammisaaressa.

26.8. Valotapahtuma Raaseporin linnassa. Ohjelmaa koko perheelle.

 

Hanko

17.6. Syödään yhdessä – Kalapuhvetti historian kera (Lovikborg, Tvärminne). Sture Lindholm kertoo Hankoniemestä itsenäistymisen aikaan ja Astrid Lindström esittää välähdyksiä kylän elämästä sadan vuoden aikana. Musiikkiviihdyttäjänä barbershopkvartetti JAMM.

12.7.-20.7. Säihke partioleiri Syndalenissa. Elämyksellinen kesäleiri, jolle saapuu noin 3000 eri-ikäistä osallistujaa ympäri maata ja maailmaa. La 15.7. on mahdollisuus tutustua leiriin. Liput vierailupäivälle: www.saihke.fi.

14.7.-20.7. Hangon Musiikkijuhlat Vapaa ääni. 7. kerran Hangossa vierailee kansainvälisiksi supertähdiksi nousemassa olevia taiteilijoita. Viikon aikana nautitaan mm. korkealaatuisista jazzkonserteista. www.hankofestival.fi

18.7.-20.7. HangArt taidekierros. Hangon taiteilijat avaavat ovet työhuoneisiinsa Hangon taidekierroksella.

11.8.-13.8. Hanko Soul Jazz. Koko viikonloppu täyttyy jazzista ja soulista. Esiintymässä sekä kotimaisia muusikoita että maailmantähtiä.

25.8.-27.8. Hangon päivät ja syödään yhdessä Bulevardilla. La 26.8. on 100 päivää jäljellä itsenäisyyspäivään. Päivä vietetään syömällä yhdessä. Ota piknikkori mukaan tai osta annos ravintolasta tai ruokakojulta ja nauti kesäillasta mukavassa ympäristössä. Pöytä on katettu klo 17.00 alkaen. Illalla sytytetään muinaistulia.

26.8. Kotikaupunkimme Hanko, Suomen ikkuna Eurooppaan. Hangon oppaat kertovat bussikierroksen aikana kavalkadissaan kahdeksan historiallisen henkilön kautta Hangon vaiheista 1700-luvulta nykyaikaan. Lähtö kauppatorilta klo 13.00.

taide_0.jpg

Hangon HangArtissa kierretään taiteilijoiden työtiloja. Kuvassa Kaj Ard Söderholmin työhuone.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Tytyrin Elämyskaivos tarjoaa kirjaimellisesti elämyksiä maan alla

Tytyrin Elämyskaivos kannattaa ehdottomasti lisätä kesäsuunnitelmiin, vaikka kaivoksen uumenissa olisi poikennut ennenkin. Uudistunut Elämyskaivos tarjoaa nimittäin paljon mielenkiintoista katsottavaa niin lapsille kuin aikuisillekin tieteen, taiteen ja historian saralla.

DSC_0449_0.jpg

Kaivos on hieno matkailukohde ympäri vuoden. Keskikesälläkään siellä eivät vaivaa helle tai vesisade, vaan tasainen +8°C asteen lämpötila ottaa aina matkailijan vastaan. Keväällä uudistunut Elämyskaivos on monipuolinen ja ainutlaatuinen matkailukohde. Siellä yhdistyvät toiminnassa oleva kalkkikaivos, kiehtova matkailukohde ja KONEen hissilaboratorio. Yleisökin pääsee tutustumaan maailman kehittyneimpiin hisseihin, sillä yhdessä niistä päästään hujauksessa kaivoksen uumeniin tasolle -110.

-Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja uudistukset ovat herättäneet ihastusta. Hissillä kulkeminen on iso osa elämystä, kertoo Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala.

-Ei toista tällaista kohdetta ole koko Suomessa. Outokummussakin on kaivosmuseo, mutta se on maan päällä, toteaa puolestaan opas Jarmo Kuningas Lohjan Oppaista.

DSC_0280.jpg

Hissimatka alas kaivoksen uumeniin on elämys jo itsessään.

 

Monenlaista katsottavaa ja koettavaa

Elämyskaivoksessa voi mm. tutustua useisiin näyttelyihin, kaivoksen historiaan sekä kokea maanalaisen valoshown. Myös lapsille löytyy nähtävää ja koettavaa.

Alexander Reichsteinin teos Muodonmuutoksia kertoo lapsen kasvusta ja kehityksestä hyönteisten eri kehitysvaiheiden kautta. Sinisinä hohtavat hahmot mm. lörpöttelevät ja nauravat. Äänet on luonut äänitaiteilija Petri Laakso. (Esillä 30.9. asti)

Toinen erikoinen teos on Keimo Valkosen ja Sammatin vapaan kyläkoulun oppilaiden yhdessä tekemä teos Mustan valon hohde. Kyseessä on kolmiulotteinen geometrinen tilataideteos, joka on tehty monivärisistä akryylilangoista. (Esillä 30.9. asti)

Geologinen näyttely on niin tuore uutuus, että sitä ei ole ehtinyt vielä kovin moni nähdäkään. Geologian tutkimuskeskuksen kokoama näyttely esittelee arkeologiaa, elämä ja kallioperän kehittymistä, paikallisia geologisen historian vaiheita ja geologisten raaka-aineiden hyödyntämistä. Halukkaat pääsevät myös vaskaamaan kultaa ja etsimään korukiviä.

Kierroksella pääsee tutustumaan myös kaivoksen historiaan. Nähtävillä on esimerkiksi ensimmäinen hissi, jolla kaivosmiehet on kuljetettu kaivoksen uumeniin. Nordkalkin näyttelyosuus esittelee kalkkikiven erilaisia käyttötarkoituksia ja jatkojalosteita. Esillä on vanhoja työkaluja ja koneita. Kotiin viemisiksi voi itse louhia pienen palan noin 1 600 miljoonaa vuotta vanhaa kalkkikiveä.

DSC_3753.JPG

Taidetta kaivoksen pimeydessä. Mustan valon hohde.

 

Yleisökierros huipentuu valoteokseen, joka esitetään 100 metriä syvässä ja 100 metriä leveässä kaivoslouhoksessa. Kaivoksessa soivat valinnan mukaan joko Jean Sibeliuksen Finlandia, Edvard Griegin Vuorenpeikkojen tanssi tai Amorphiksen From the heaven of my heart. Amorphis liittyy läheisesti Lohjaan, sillä sen solisti Tomi Joutsen on lohjalainen ja kappaleiden sanoittajana on toiminut sammattilainen taiteilija Pekka Kainulainen. Valoteokset on suunnitellut valotaiteilija Petri Puttonen. Valoteoksen rakentaminen oli oma operaationsa.

Lapset voivat tutustua kaivokseen Tytyrin Tyyra -teemakierroksen kautta. Kierros perustuu Annastiina Mäkitalon satukirjaan Tytyrin Tyyra ja kaivoksen Kalle. Kaivokseen tutustutaan tarinan hahmojen johdolla, ja myös lapset saavat ylleen peikkoasut.

(Teemakierros tulee varata vähintään kaksi viikkoa etukäteen.)

-Avuksi tarvittiin jousiammunnan maailmanmestari Anne Lantee, jotta kaapeli saatiin kaivoksen seinään, kertoo Kuningas.

-Etenkin hissi ja valoteokset ovat olleet tykättyjä. Maanalaisen louhoksen valoshow musiikin kanssa on edelleen se, mikä sykähdyttää eniten, kertoo Ermala asiakkaiden kokemuksista.

DSC_0526.JPG

Valo- ja musiikkiteos on yksi yleisön ehdottomista suosikeista.

 

Kaivoksessa tapahtuu

Kesän yleisökierrokset: 1.6. - 22.6. ti - su klo 12, 13.30 ja 15. 25.6. - 13.8. ti - su klo 11, 12.30, 14 ja 15.30. 14.8. - 31.8. ti -su klo 12, 13.30 ja 15. Yleisökierroksille ei tarvita ennakkoilmoittautumista. Viileät olosuhteet (+8°C) kannattaa vaatetuksessa muistaa kesälläkin. Kypärän saa kaivokselta. Kaivoksesta löytyy myös sali, jossa voi pitää komeat juhlat erikoisessa ympäristössä (+20°C).

Yleisökierrosten lisäksi Elämyskaivoksessa järjestetään myös tapahtumia ympäri vuoden. La 10.6. pidetään Tytyri GP -maailman syvimmät neppiskisat. Su 11.6. järjestetään Tytyrin Tyyra ja Kaivoksen Kalle - teemakierroksia perheille.

15.8-16.8. pääsee päivän viimeisen yleisökierroksen yhteydessä näkemään tanssiesityksen Maasta sinä olet tullut klo 16.00. Esitys kertoo ajan kerroksellisuudesta, ja sen ovat tehneet Niina Forsman ja Julius Westerberg. (Liput sisältyvät kaivoskierroksen hintaan.)

Syyskuussa on luvassa Meidän Aika- teatterinäytöksen ensi-ilta 22.9. Näytelmää esitetään yhteensä 12 kertaa syys-marraskuussa.

DSC_0494.jpg

Kaivoksen historiaan pääsee tutustumaan tietoiskujen, työkalujen ja vanhojen koneiden kautta.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Sivut

 
Tilaa syöte Matkailu