Matkailu

Mainos

Keskiajan tunnelmaa oikeassa linnassa

Raaseporin linnanrauniot ovat ehdottomasti näkemisen arvoinen kohde, jonka draamaopastukset johdattavat menneeseen aikaan. Komean linnan lisäksi alueelta löytyvät ravintola Linnanvoudin tupa ja Raaseporin kesäteatteri.

DSC_0027_0.jpg

Raaseporin linna oli aikansa hallinnollinen keskus.

 

Tienviitta opastaa Raaseporin linnanraunioille, mutta oikeastaan kyse ei edes ole rauniosta siinä mielessä niin kuin moni mieltää raunion epämääräiseksi kivikasaksi ja hajanaisiksi seiniksi. Raaseporista nimittäin löytyy ihan oikea linna, sen huomaa taatusti heti, kun uljas rakennus tulee näkyviin.

-Moni yllättyy siitä, että täällä on nykyään ohjelmaa ja palveluja. Olemme pyrkineet lisäämään ohjelmaa ja laittaneet pystyyn kunnon ravintolan, kertoo Anne Ingman, joka on toiminut linnassa yrittäjänä nyt viiden vuoden ajan Mikael Kokkosen kanssa.

-Moni yllättyy siitäkin, että täällä on ylipäätään linna, naurahtaa ravintolapuolesta vastaava Kokkonen.

Ravintola Linnanvoudin tupa toimii Suomen vanhimmassa matkailumajassa, joka valmistui vuonna 1893. Sille olikin todella tarvetta, sillä matkanteko ei ole aina käynyt ihan helposti.

-1890-luvulla piti olla palvelupiste lähellä, kun linna oli restauroitu. Höyrylaivoilla Helsingistä tulevia ihmisiä houkuteltiin jäämään kyydistä saarille ja soutamaan sieltä kolmen tunnin matka linnalle, Ingman kertoo.

Matkaajat saivat jo tuolloin vatsansa täyteen Linnanvoudin tuvassa, mutta toisin kuin nykyään, silloin väki majoitettiin yöksi saliin. Ulkoisesti rakennus on edelleen hyvin samannäköinen, kuin yli 100 vuotta sitten. Ravintola tarjoaa keskiaikahenkistä ruokaa.

-Käytän paljon juureksia, kuten kaalia ja naurista, perunaa ei silloin vielä ollut Suomessa. Villiyrttejä, juustoja, kalaa, erilaisia vanukkaita, pienpanimojen oluita, Kokkonen luettelee tarjottavia.

-Maanläheisiä makuja ja tuotteita. Porkkanan pitää maistua porkkanalta, hän tiivistää.

Valmistustavoissakin huomioidaan menneen ajan keinot, kuten pitkään haudutus, graavaus ja suolan avulla säilöminen. Raaka-aineet pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä.

-Snappertunasta saa melkein mitä tahansa vihanneksista lihoihin saakka. Paikallisten tuottajien tuotteita on tärkeää käyttää, muuten näitä tuottajia ei kohta ole, muistuttaa Kokkonen.

DSC_0054_0.jpg

 

Pala historiaa

Alun perin linna rakennettiin saarelle ja veteen sen ympärille iskettiin 18 000 paalua estämään tunkeutujia.

-Tämä oli sisäsaaristoa 1370-luvulla, kun linnaa alettiin rakentaa, kertoo Ingman.

Maan kohoamisen myötä saaresta ei ole enää tietoakaan. Etenkin ulkomaalaisia turisteja kummastuttaa, miten linna on voinut joskus olla veden ympäröimänä. Siitä kertoo kuitenkin selvää kieltään esimerkiksi aaltojen sileiksi hioma kallio, jonka päällä linna seisoo. Tänä päivänä vedestä on jäljellä enää Raaseporin joki, joka lipuu verkkaisesti linnan ohi.

Linnasta löytyy mm. useampi torni, juhlasali, kappeli, kellari, keittiö ja lukuisia muita huoneita. Kolea linna ei ole ollut mukava asumus. Linnaa lämmitettiin hypokaustin eli ison uunin avulla, josta lämmin ilma kierrätettiin seinien hormeihin.

-Pienet hirsimökit linnan ympärillä olivat lämpimämpiä. Lisäksi linnassa on ollut aika hämärää, toteaa Ingman.

Aikoinaan linnassa ovat asuneet mm. linnanherra perheineen sekä suuri joukko palvelusväkeä, tynnyrintekijä, kirjuri ja sotilaita. Raaseporin linna on ollut hallinnollinen keskus, jonne läntisen Uudenmaan verorahat ja esimerkiksi verokanat ja -vehnät tuotiin.

-Linnan loppuajoista on olemassa tarkkaa tietoa, koska Kustaa Vaasan aikaan kruunun omaisuus ja verot kirjattiin tarkasti ylös, Ingman sanoo.

Linnasta on saatu kuitenkin paljon uutta tietoa myös aivan viime vuosina, kun sen alueella on tehty kesäisin arkeologisia tutkimuksia. Linnan vieressä sijaitsee entinen tallisaari ja kolmannella saarella on ollut kaivo, mikä kertoo osaltaan linnan tehtävästä. Sotalinnassa kaivo ei olisi voinut olla muurien ulkopuolella. Kun Helsinki perustettiin, linna oli jonkin aikaa pois käytöstä.

-Joku linnasta on silti pitänyt huolta, koska eivät ihmiset olisi voineet talvella palata kylmään linnaan, Ingman kertoo.

Viimeinen tieto linnan asukkaista on vuodelta 1558. Lopullisesti linna hylättiin, kun olutkellarin katto romahti.

-Se oli siihen aikaan katastrofi, koska esimerkiksi palkkoja maksettiin oluena. Olut oli myös tärkeä energian ja ravinnon lähde. Siihen aikaan ei juotu paljon vettä, koska se osattiin jo yhdistää sairauksiin, sanoo Ingman.

DSC_0147.jpg

Anne Ingman vetää draamaopastuksia linnanrouva Katariinana, joka on aikoinaan asunut Raaseporin linnassa.

 

Draamaopastuksia, tapahtumia ja juhlia

Linnaan voi tutustua perinteisen opastuksen avulla tai itsekseen linnan käytäviä kierrellen.

-Teen draamaopastuksia linnanrouva Katariinana, joka on asunut tässä linnassa. Tuon linnan arkea esille hänen kauttaan. Tarinat ja linnan huoneet yhdistyvät jokaisen mielikuvituksessa kierroksen aikana, Ingman sanoo.

-Lapsille teen aikamatkoja, joilla he pääsevät pukeutumaan keskiaikaisesti ja eläytymään siihen aikaan.

Lasten opastuksissa hän käyttää mm. aikalaskuria, jolla pienemmillekin lapsille voi avata satojen vuosien historiaa.

-Lapsien mielestä on hauskaa, kun Katariina ei tiedä, mikä on esimerkiksi linja-auto tai tiskikone, Ingman naurahtaa.

Aikuisetkin voivat toki pukeutua ajan hengen mukaisesti.

-Järjestämme esimerkiksi teemallisia juhlia, kuten häitä ja syntymäpäiviä. Ruoka tarjoillaan linnan juhlasalissa, Ingman kertoo.

Kesäteatterissa esitetään tänä kesänä musikaali Footloose.

-Se on 80-luvun musikaali. Mukana on nuoriakin näyttelijöitä, joten esitys sopii myös nuorille. Kovaa menoa varmaan, kun tanssitaan ja lauletaan, arvelee Ingman.

Tänä kesänä vierailijat saavat käyttöönsä uuden palvelurakennuksen, josta löytyy mm. lipunmyynti ja matkamuistoja. Linna on avoinna kesällä päivittäin. 15.7.-16.7. pidetään Voudin keskiaika -tapahtuma, jolloin linnassa voi tavata käsityöläisiä ja nauttia syötävistä keskiaikaiseen tyyliin. Sisään pääsee tavanomaisella pääsymaksulla. Lauantaina 5.8. vietetään Snappertuna-päivää. Tuolloin linnassakin on luvassa ohjelmaa. 26.8. on vielä luvassa valoshow. Keskiaikamarkkinoita sen sijaan ei järjestetä tänä kesänä.

tupa.jpg

Ravintola Linnanvoudin tupa toimii Suomen vanhimmassa matkailumajassa.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Tunnelmaa, hyvää ruokaa ja viihdettä Mustion Linnassa

DSC_0055.jpg

Mustion Linna.

 

Mustion Linnan uudistunut ravintola Linnankrouvi tarjoaa elämyksiä niin kielelle kuin silmillekin, sillä persoonallisia yksityiskohtia riittää. Sisustukseen käytetyt puuosat ovat peräisin Mustion ruukin alueen kaatuneista puista ja baaritiski on koottu klapeista. Seinältä vierailijoita katselee vanhan linnanherran Magnus Linderin kaatama villisika. Takkahuoneen puolella isommatkin ryhmät voivat vielä jatkaa mukavasti iltaa. Nykyään linnaa isännöivät Filip ja Christine Linder ovat olleet tiiviisti mukana uudistuksen toteutuksessa.

-Arkkitehtina Filip on suunnitellut itse Linnankrouvin uudistuksen ja he ovat kumpikin olleet täällä rakentamassa, kertoo Cecilia Monten Mustion Linnasta.

-Laajennustarve syntyi, koska täällä pidetään paljon juhlia, kuten häitä ja syntymäpäiviä ja suurimpaan juhlatilaamme on tähän asti mahtunut 80 henkeä. Uuteen paviljonkiin mahtuu yli 100. Olemme tehneet myös uuden ulkoterassin, Monten jatkaa.

Paviljongissa kelpaakin juhlia, sillä sitä kiertävät suuret ikkunat, joista valo pääsee kauniisti koko tilaan. Linnan puistoon ja Mustion joelle aukeavat maisemat ovat rentouttavaa katseltavaa.

-Häitä aletaan suunnitella hyvissä ajoin hääkoordinaattorimme kanssa ja käydä läpi pariskunnan toiveita. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, Monten sanoo.

DSC_0068_0.jpg

Linnankrouviin herkuttelemaan.

 

Herkkupöytien ääreen

Ravintola Linnankrouvi on saanut tunnustuksen Suomen parhaana maaseudulla sijaitsevana ravintolana. Yksi ravintolan erikoisuus on esimerkiksi seitsemän ruokalajin illallinen Kamariherran Kalaasit.

-Se perustuu linnassa vuonna 1904 nautittuun illalliseen, jonka menu löytyi linnan vintiltä pari vuotta sitten, kertoo Monten.

Tunnelmaa lisäävät ajan hengen mukaisesti pukeutuneet tarjoilijat.

Keittiömestari Niko Tuominen kertoo, että uudistuksen myötä keittiön kapasiteetti on kasvanut merkittävästi.

-Meillä on nyt aivan uusi ja moderni keittiö ja ravintolan puolella melkein 200 asiakaspaikkaa. Ruuan osalta konsepti on sama kuin ennenkin eli valmistamme skandinaavista ruokaa vahvasti lähiruokaan nojautuen. Lähiruokaverkoston luomiseksi tuottajien kanssa on tehty vuosien varrella paljon työtä. Villiyrttejä löytyy linnan pihaltakin, Tuominen kertoo.

DSC_0017_1.jpg

Keittiömestari Niko Tuominen kertoo, että villiyrttejä löytyy linnan pihalta, todellista lähiruokaa siis.

 

Tapahtumia Mustion Linnalla

Kesällä Mustion linnassa järjestetään avoimia opastuskierroksia, jolla voi tutustua mm. tarinoihin linnan entisistä asukkaista ja entisajan sisustukseen. Erikseen saa varattua myös puistokierroksen. Kesän mittaan on luvassa myös useita tapahtumia ja näyttely Linderin suvusta suomalaisen yhteiskunnan rakentajana ja kulttuurivaikuttajana.

Poimintoja kesän tapahtumista: 11.7. Ismo Leikola naurattaa stand upin merkeissä, 27.7. kuullaan Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin konsertti, 3.8. lapsia viihdyttää Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva näytelmä Herra Hakkarainen harrastaa ja 6.8. kuullaan konsertti Muistathan kai.

DSC_0010.jpg

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Vihdin Wuosisatamarkkinat

wihti.jpg

(Kuva: Jenni Viherkanto)

 

Vihdin Wuosisatamarkkinat järjestetään jo 11. kertaa. Tänä vuonna markkinat pidetään 26.8. Aiemmista vuosista poiketen pääjärjestäjänä toimii yksin SuurVihdin Kilta ry yhteistyössä Vihdin Kunnan kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat Luksian turvapuoli, joka hoitaa järjestyksenvalvonnan ja Nummelan Pallo vastuualueenaan liikenteenohjaus.

Wuosisatamarkkinoille myönnettiin lupa käyttää Suomi100-logoa. Tapahtuman päivämäärästä 26.8. on tasan sata päivää Suomen itsenäisyyspäivään.

Myyjiä markkinoille on tulossa noin 200. Markkinapäivän ytimen muodostavat perinteisesti markkinakojut, jotka tarjoavat laajan valikoiman käsitöitä, vanhoja tuotteita, vanhan ajan tyyliin ja tekniikoilla valmistettuja tuotteita sekä luomu- ja lähituotannon herkkuja. Joukkoon mahtuu ns. ”vanhojen” jo vuosia markkinoilla käyneiden myyjien lisäksi myös uusia myyjiä. Raitin molemmissa päissä on seppä pitämässä taontanäytöksiä. Voisi sanoa että Wuosisatamarkkinat ovat saaneet mainetta yli valtakunnan rajojen, sillä myyjiä on tulossa myös Suomen ulkopuolelta.

Markkinoiden avajaiset alkavat klo 10.00 Vihdin Kunnan ja SuurVihdin Killan puheilla. Pitkin päivää saadaan nauttia laulu ja tanssiesityksistä. Vihdin Kaverikoirat palkitsevat ansioituneita koirakkoja. Kilta-Krouwi sijoittuu tänä vuonna torille Pääkonttorin ja paloaseman väliin. Perjantaina Krouwissa esiintyvät Jyrki Härkönen ja Asko Merikallio. Lauantain esiintyjät ovat Thromos, Anna Ijäs ja Juuso Lyytikäinen Bänd.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Raaseporin kesäbussi rullaa taas

Viime kesän kokeilu Raaseporin kesäbussi sai niin myönteistä palautetta, että toimintaa on päätetty jatkaa kesällä 2017. Kesäbussin liikennöintiin on tosin luvassa huomattavia parannuksia: vuoroja tulee olemaan peräti 63, edellisen vuoden 12 vuoroon verrattuna. Vuorot ajetaan ns. 3 X 3 -konseptilla, eli kolme päivää viikossa, kolme vuoroa per päivä. Näin ollen bussi kulkee tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin sekä aamulla, päivällä, että iltapäivällä. Bussi lähtee Tammisaaren Raatihuoneen torilta klo 10, 13 ja 17 ja jatkaa matkaa akselilla Raaseporin linnanrauniot – Karjaan linja-autoasema – Billnäsin puistotie – Fiskarsin tori meno-paluu. Kesäbussi avaa hienot mahdollisuudet nauttia Raaseporin monipuolisesta kesätarjonnasta eri puolilla kaupunkia aikavälillä 27.6.-12.8.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Avoimet Kylät Lohjalla

Avoimet Kylät on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017 ja kylät kutsuvat taas kaikki liikkeelle ja tutustumaan elämäänsä. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kylillä tapahtuu entistä näkyvämmin. Avoimet Kylät -päivänä järjestetään tapahtumia niin pienissä kuin isoissakin kylissä ja ohjelmassa on mukavaa yhdessä olemista ja tutustumista kylien elämänmenoon. Jokaisella kylällä on omat juttunsa ja tapahtumat ovat kaikille avoimia. Lohjalla on 13 eri kylätapahtumaa, ja koko Länsi-Uudenmaan alueella 41 tapahtumaa. Kylien monipuolisten tapahtumien järjestelyistä ja ohjelmista vastaavat kylien aktiiviset ihmiset, yhdistykset, yritykset ja toimijat.

1. Mynterlän Isotalon vanhassa navetassa kahvila on auki klo 10-14. Tarjolla on makeaa ja suolaista. Klo 11.00 ja 12.00 on vuorossa esitys: Natalia salaisuuksien talossa. Esitys on visuaalinen matka mielikuvitusmaailmoihin Natalia -tytön kanssa. Koko perheelle sopivan esityksen kesto on 15 min. Osoite: Mynterlänrantatie 12, 08500 Lohja. Yhteyshenkilö: Elina Koskenpää, p.050- 339 7768

2. Karjalohjan Kesätorin avajaiset klo 9-13, perinteisen Karjalohjan kesätorin avajaiset. Mukana torikahvio ja tutut torimyyjät herkkuineen ja vihannes- ja kukkatuotteineen, Suvistartti -leimauspiste. Osoite: Keskustie 17, 09120 Karjalohja. Yhteyshenkilö: Kristiina Nieminen, p. 0400 607916

3. Karjalohjan MLL:n leikkipuiston Koivu ja tähti -leikkipuiston kesänavaustapahtuma klo 10-12. Mukana kahvio, kirppis, arpajaiset, poniajelua, Suvistartti -leimauspiste ym. mukavaa toimintaa lapsiperheille. Osoite: Peltotie 2, 09120 Karjalohja. Yhteyshenkilö: Annastiina Lainio, p. 050 461 2824

4. Cafe Katulampun kesäkahvilan avajaiset klo 10 - 15, Karjalohjan nuorisotoimen pyörittämän kesäkahvilan ja jäätelöbaarin avajaiset. Suvistartti -leimauspiste. Osoite: Keskustie 46, 09120 Karjalohja.Yhteyshenkilö: anni.juntunen@lohja.fi, p. 050 325 5169

5. Kivilaiturin kesätapahtuma klo 10 - 14, Karjalohjan Veneilijät ry:n järjestämä kesätapahtuma Karjalohjan Kivilaiturilla. Suvistartti -leimauspiste.Osoite: Alatie -> Kivilaiturin laivaranta. Yhteyshenkilö: Ilmo Pyyhtiä, p. 040 545 3845

6. Hortiherttuan Kesätori Härjänvatsassa klo 9 - 16, Pohjois-Karjalohjan Kyläyhdistyksen, Hortiherttuan ja yrittäjien yhteinen Härjänvatsan kesätapahtuma. Hortiherttualla myynnissä kesäiset yrtit, vihannekset ja kukat, kahvio ja makkaramyynti, hevosvaljakkoajelua, Pohjois-Karjalohjan Kyläyhdistys myy arpoja klo 10-13 ja paikalliset yrittäjät esittelevät toimintaansa. Suvistartti -leimauspiste. Osoite: Härjänvatsantie 25, 09120 Karjalohja. Yhteyshenkilö: Katja Tanner, p.040 739 1815

7. Unkan baarin Kylätori ja kirppis, klo 9 - 14, osoite Keskustie 57, 09120 Karjalohja. Kirppispaikan hinta:3 e/paikka, lapset ilmaiseksi, säävaraus. Ilmoittautumiset ja lisätiedot:rhmetsola@gmail.com tai puh. 040-5448299.

8. Lastentapahtuma Suomi 100-hengessä, klo 10 - 13 Immulan työväentalola, osoite Immulantie 24, 08500 Lohja. Järjestää Immula-Paunin Kyläyhdistys,http://immulanpauninkylayhdistys.weebly.com, lisätiedot: Riitta Ruohomäki, puh. 040-5189795.

9. Pusulan Kärkölän Kesätapahtuma ja Hyvän Olon Päivä klo 12 - 15. Kulttuuria, esityksiä ja tapahtumia Kärkölän Kylätalolla ja piha-alueella. Viereinen kyläkirkko avoinna klo 12-14, opas paikalla. Osoite: Kärköläntie 1387, 03850 Pusula. Järjestää Kärkölän kyläyhteisö ry, www.pusulankarkola.net, lisätiedot: Marja-Leena Syrjälä, puh.0400-359977.

10. Leppäkorven - Järvenpään kesätapahtuma klo 11 - 14 Työväentalolla ja pihapiirissä. Kyläkaupassa kahvitarjoilu, kirppis, puffetti, makkaran paistoa, arpajaiset, sammutinhuolto paikalla, pihapelejä, vanhojen traktoreiden ja työkoneiden näyttely. Kylällä toimivilla yrityksillä ja yhdistyksillä mahdollisuus esitellä toimintaansa. Opastettu läheisen Myllykosken kiertokävely. Valokuvanäyttely, vanhoja ilmakuvia kylältä.Järjestää Leppäkorven - Järvenpään Kylätoimintayhdistys ry, osoite: Leppäkorventie 1022, 09930 Leppäkorpi. Lisätiedot: Kari Lehtinen, puh. 050-3504078, https://sites.google.com/site/leppakorpijarvenpaa/home

11. Sammatin Kesänavaus klo 9 - 22. Kirmusjärvi kiertäen - liikunnallinen koko perheen tapahtuma, jossa on mukana koko 100 vuoden paikallista historiaa, kyläkaraoke, kesätori, Taidelainaamo, Paikkarin torpan ja Lammin talon avoimet ovet. Vaahterateatterin kesäteatterissa ensi-ilta Kuin kekäle kädessä (Eeva Joenpellon romaaniin pohjautuva näytelmä).Tapahtumapaikat: Sammatin tori Lönnrotintie 11, Paikkarin torppa ja Sampomäki Torpantie 20, Lammin talo Lammintie 399, 09220 Sammatti. Järjestävät tahot: Sammatti 2017 ry, Vaahterateatteri, Paikkarin torppa, Lammin talo, Länsi-Uudenmaan taiteilijaseura. Lisätiedot:Sari Lehtinen, puh.040-5544235, www.suvisammatti.fi

12. Saukkolan pelipäivä ja puffetti Myyräpuistossa klo 12 - 16, osoite Pahassuontie, 09430 Saukkola. Järjestää: Saukkolan Kylätoimintayhdistys,lisätiedot: Seija Ulenius, puh. 044-5211047, www.saukkola.org

13. Ikkalan Kyläyhdistyksen järjestämä Kyläkävely Juhlatalo Kokin pihalta klo 13.00 alkaen Ikkalan maatalousmuseon pihamaalle. Lähtöpaikan osoite Pusulantie 1027, 03810 Ikkala. Lisätiedot: ikkala.kylayhdistys@gmail.com 

http://avoimetkylat.fi/kylat-kartalla/ 

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Avoimet Kylät 10.6. – Tervetuloa kylään!

Avoimet Kylät -päivänä noin 700 kylää ympäri Suomen toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan toimintaansa, asukkaisiinsa ja palveluihinsa. Teemapäivänä on kiva poiketa lähikylillä, tutustua itselle uusiin kyliin tai tehdä koko päivän kesäinen kiertoajelu maaseudun maisemissa.

Pop up -tyyliin toteutettu Avoimet Kylät saa sadoissa kylissä tapahtumaan vielä enemmän kuin normiarkena. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa: tori- ja musiikkitapahtumia, kiertoajeluja, eri eläimiin tutustumista, kisailuja, näyttelyitä, saunomista, kahvittelua sekä paljon paljon muuta.

-Kiireisessä arjessamme pop up -osallistuminen ja -tapahtumat kasvattavat suosiotaan. Avoimet Kylät on malliesimerkki tästä. Kaikille 700 kylälle ei tarvitse ehtiä, mutta käy edes yhdellä ja ylläty! yllyttää Suomen Kylätoiminta ry:n hallituksen puheenjohtaja Petri Rinne.

Avoimet Kylät tapahtumassa mukana olevat kylät löytyvät karttasovelluksesta, jonka avulla on näppärä selvittää, mitä tapahtuu ja missä. Kartta on Avoimet Kylät -tapahtuman nettisivuilla avoimetkylat.fi/kylat-kartalla/ 

Avoimet Kylät -päivänä esitellään paikallista elämänmenoa, tuodaan kylätoimintaa näkyväksi sekä markkinoidaan kyliä vierailu- ja asuinpaikkana. Näin halutaan lisätä positiivista mielikuvaa kylillä asumisesta ja muistuttaa maaseudun mahdollisuuksista. Tapahtuman päiväksi on vakiintunut kesäkuun toinen lauantai.

Avoimet Kylät -päivä 10.6.2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa Juhlavuoden kantava teema Yhdessä istuu kylätoimintaan loistavasti. Suomalaisuus, sen juuret, perinteet ja nykypäivä näkyvät kylissä ajallisina kerrostumina kiinnostavasti. Asukkaiden yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kietoutuvat yhteen tavalla, joka luo pohjan asumisen viihtyisyydelle. Pienet yhteisöt eivät suinkaan ole sulkeutuneita, vaan toivottavat tervetulleiksi uudet kyläläiset, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat.

Avoimet Kylät luo Suomi 100 -juhlavuotena ajallisen perspektiivin siihen, miten suomalainen maaseutu on muuttunut itsenäisyytemme aikana romanttisesta agraari-Suomesta nykypäivän maaseuduksi, jossa ammattien ja elinkeinojen kirjo on monipuolistunut ja muuttunut. Samalla ihmisten yhteisöllisyys on säilynyt ja jopa vahvistunut – suomalaisuus ja sen ainutlaatuinen talkooperinne elää uudella tavalla yhteiseksi hyväksi.

 

Avoimet Kylät on kylien, maakuntien ja Suomen Kylätoiminta ry:n yhteinen saavutus 

Kylien monipuolisten tapahtumien järjestelyistä ja ohjelmista vastaavat kylien aktiiviset ihmiset, yhdistykset, yritykset ja toimijat. Päivän järjestämisestä, tiedottamisesta ja markkinoinnista vastaavat maakunnalliset kyläyhdistykset sekä joillakin alueilla Leader-ryhmät yhdessä Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa.

Länsi- ja Keski-Uudellamaalla on 40 osallistuvaa tahoa. Uudenmaan Kylät ry koordinoi tapahtumaa. Yhdyshenkilönä toimii Jeanette Kauppala p. 040-834 3758, sp. uudenmaan.kylat@gmail.com. Maakunnallisena kyläasiamiehenä jaUudenmaan Kylät ry:n toiminnanjohtajana toimivalta Pirkko Kaskiselta saa myös lisätietoja, p.050-522 5311, sp. pirkko.kaskinen@gmail.com.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Bistro-ravintola Lukaali ja Cafe Bar Laundry toivottavat kaikki nauttimaan kesästä Fiskarssiin

Uusin voimin kesään auenneet Lukaali ja Laundry ovat valmiina palvelemaan asiakkaita idyllisessä Fiskarssin miljöössä.
- Bistro-ravintola Lukaali panostaa tänä kesänä omiin burgereihimme ja salaatteihimme, kertoo Lukaalin Esa Paajolahti.
- Lukaali on rento, koko perheen ravintola, jossa lapsille voi tilata minkä tahansa menun ruoka-annoksen ja se tuodaan lasten koossa.
Lukaali luottaa paikallisuuteen ja esimerkiksi burgereiden sämpylät tulevat paikallisesta Backers leipomosta ja suurin osa ravintolan juomistakin tulee paikallisesti mm. Fiskarsin panimolta ja Kuura Cideriltä. Lukaalin rakennus on Fiskarsille tyypillinen, arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema vuosisadan vaihteen kertaustyyliä edustava seuraintalo, joka valmistui vuonna 1896 ruukin asukkaiden yhteistyön tuloksena.
Lukaalissa sinua palvelevat Esan lisäksi salissa Nina Alén sekä keittiössä Karri Tuovinen.
- Lukaalin salaattitarjonta vaihtelee ja kannattaa tarkistaa Facebookista aina viikon salaattimme, kertoo Esa ja toivottaa ryhmät tervetulleiksi sisälle ravintolaan tai terassille (soita 050 338 3889)

lukaali_www.jpg

Cafe Bar Laundry

jaana_laundrywww.jpg

Kahvibaari ja terassi entisessä pesutuvassa ruukin sydämessä. Tarjolla makeita ja suolaisia leivonnaisia sekä keittoa ja salaattia.
- Laundry on Fiskarsin ”olohuone”, kertoo tiskin takaa asiakkaat tervetulleiksi toivottava Jaana Franzell.
- Vaikka olemme uusia vetäjiä, emme ole paljoa muuttaneet Laundryn toiminnassa, mutta kannattaa pitää silmät avoimina Facebookin päivityksille, muistuttaa Jaana.
- Kesäksi on tulossa uutuutena ainakin smoothiet ja jonkin verran elävän musiikin iltoja.

Lukaalin ja Laundryn porukat toivottavat paikalliset, turistit, lomailijat ja lähialueen ihmiset tervetulleiksi ravintolaan ja pubiin ja samalla nauttimaan hyvästä seurasta ja ruoasta.

www.lukaali.fi  |  www.laundryfiskars.com  | + Facebook sivut: Lukaali Laundry

lukaali.jpg

laundry.jpg

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Suomen uusin aktiviteettipuisto PuuhaPark avasi kautensa

park1.jpg

Kaksi Tediä vieraili äitienpäivänä PuuhaParkissa. Helsingin Tammisalossa asuva Ted Uotila oli viettämässä reipasta, liikunnallista äitienpäivää PuuhaParkissa ja tapasi samalla nimikaimansa PuuhaParkin maskotin Tedi Tiikerin.

 

PuuhaPark avattiin suurelle yleisölle viime lauantaina. Ennen sitä puistossa on kuitenkin jo alkanut koulujen kevätretkisesonki. Myös yrityksien tyky-päiviä ja urheiluseurojen tilaisuuksia on jo pidetty useita ennen virallista avaamista.

PuuhaPark on Suomen uusin aktiviteettipuisto. Puisto tarjoaa liikunnan riemua raikkaassa ulkoilmassa. Monista muista aktiviteettipuistoista se eroaa siten, että PuuhaPark tarjoaa tekemistä kaikenikäisille, ei vain lapsille. Toinen erottava tekijä muista huvipuistoista on, että PuuhaParkissa kaikki tehdään itse. Siellä ei ole huvipuistolaitteita tai sähköllä toimivia ajoneuvoja, vaan kaikki aktiviteetit tehdään itse lihasvoimalla ja omaa motoriikkaa käyttäen. Konsepti on ainutlaatuinen jopa koko maailmassa, sillä idealtaan täysin vastaavia puistoja ei ole muualla.

PuuhaPark koostuu kymmenestä erillisestä aktiviteettialueesta. Tämän lisäksi on hyvät grillipaikat omien eväiden syömiseen, kioski, kahvila- ja ravintolapalvelut. Puiston 4,5 hehtaarin aktiviteettialue hakee vertaistaan koko maasta ja tarjoaa puuhaa koko päiväksi.

park4.jpg

Uudella Ninja-radalla voi ottaa haastekilpailuja kavereiden kesken mies vastaan mies tyylillä.

 

Suosittu synttärikohde

PuuhaParkissa järjestetään paljon lasten syntymäpäiviä. Viime aikoina on paljon kritisoitu vanhempien ”kilpavarustelua” lasten syntymäpäivillä. Toisaalta moni kokee järkevänä pitää synttärit jossain muualla kuin kotona, jolloin ei tarvitse välittää ennakkojärjestelyistä, eikä siivoamisesta. Myöskään ohjelmasta ei tarvitse huolehtia.

PuuhaParkissa pidettiin jo avajaisviikonloppuna useat synttärit ja kivaa tuntui olevan. - -Vanhemmat kokevat synttärien pitämisen todella vaivattomaksi ja helpoksi itselleen, toteaa puisto-ohjaaja Kristiina Lassila.

-Myös hintaa (sis. kaiken) pidetään yleisesti maltillisena ja lasten tyytyväisyysprosenttihan PuuhaParkissa on ollut sata, hän jatkaa.

 

Yritysten tyky-päiviä, tapahtumia, kokouksia ja asiakastilaisuuksia

Jos haluat tarjota henkilöstöllesi tai asiakkaillesi jotain uutta ja erilaista, niin kannattaa tutustua

PuuhaParkin tarjontaan. Puisto pystyy tarjoamaan täysin ainutlaatuisen kokonaisuuden yritysporukoille. Vastaavaa liikunnan riemua ja yhdessä tekemisen iloa raikkaassa ulkoilmassa pystyy harva paikka tarjoamaan. PuuhaParkin laajasti lajivalikoimasta jokainen löytää mieleistään tekemistä.

PuuhaParkin tapahtumaisäntänä on aloittanut Petri Munck. Munck on jo ehtinyt vetämään jo usean tapahtuman ja on täynnä intoa:

-On ollut hienoa nähdä, kuinka yritysten porukka tsemppaa toinen toisiaan ja kannustaa eri aktiviteeteissa. Veikkaan, että moni olisi jättänyt kokeilematta joitakin lajeja, ellei rohkaisua olisi tullut. Samoin uskallan väittää, ettei sellaista puheen ja naurun sekoitusta normaali konttori-/ työympäristössä kuule, mitä meillä kuulee.

park3.jpg

Makkaran käristäminen yhdessä on suosittua.

 

Perheiden suosikki kesäretkikohde

Vaikka PuuhaParkissa pidetään paljon erilaisia tapahtumia ja synttäreitä keväällä ja syksyllä, niin puiston pääsesonki on kuitenkin kesäkausi. Tuona kuuden viikon aikana puisto palvelee lapsiperheitä kesäretkikohteena.

PuuhaParkin vahvuutena valittaessa kesän retkikohdetta on sen laaja tarjonta, suuri määrä aktiviteettejä ja puiston uutuus. Myös selvästi liikuntapainotteisena puistona PuuhaPark eroaa muista huvipuistoista. PuuhaPark haluaa myös liikuttaa koko perhettä isovanhempia myöten. Hienot grillipaikat ja omien eväidensyöntimahdollisuus tarjoaa myös hienot puitteet koko päivän kesäretkelle.

 

Puisto-ohjaajana oleminen on kiva kesätyö

Nummelalainen Alisa Alen on ollut kevään aikana työharjoittelussa Touhula-Liikuntapäiväkodissa. Touhula-liikuntapäiväkoti vieraili PuuhaParkissa toukokuun alussa monien päiväkotien ja koulujen tapaan. Alen oli tuolloin päiväkodin mukana liikuntapäivässä PuuhaParkissa ja ihastui paikkaan niin paljon, että päätti hakea sinne töihin ja oli nyt jo avajaisviikonloppuna tekemässä ensimmäistä työvuoroaan puisto-ohjaajana

-Kun tulin tänne päiväkodin kanssa, yllätyin täysin, että tällainen paikka voi ylipäänsä olla olemassa. Ihastuin paikkaan ja päätin hakea tänne kesätöihin, toteaa iloisesti asiakkaita palveleva Alen.

park2.jpg

Puisto-ohjaaja Alisa Alen ihastelee PuuhaParkkia: -Yllätyin täysin, että tällainen paikka voi ylipäänsä olla olemassa.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Geologinen näyttely aukesi Elämyskaivoksessa

Tytyrin Elämyskaivoksen sisältö laajeni tiedetarjonnan osalta, kun yleisö pääsee tutustumaan Geologian tutkimuskeskuksen näyttelyyn.

DSC_0344.jpg

Tapani Tervo esittelee näyttelyä.

 

Odotettu Kiven aika -näyttely avaa mm. maapallon historiaa, elämän kehittymistä ja Lohjan alueen vaiheita. Yleisökin pääsee osallistumaan näyttelyyn esimerkiksi etsimällä korukiviä. Geologista näyttelyä on suunniteltu jo kauan osaksi kaivosmuseota.

-On ollut pitkään ajatuksena tuoda geologista puolta esille, mutta aiemmin siihen ei ole ollut resursseja. Kävimme tutustumassa Outokummun kaivosmuseossa ja vakuutuimme siitä, että tännekin saadaan hieno näyttely. Tämä näyttely täydentää hyvin Elämyskaivoksen sisältöä, iloitsee Lohjan kaupunkisisältöjohtaja Eero Ahtela.

Äkkiseltään voisi ajatella, että geologia on jokin kaukainen tieteenala, joka ei kosketa itseä, mutta se on kulkenut mukanamme koko ihmisen historian ajan ja kulkee edelleen.

-Geologia tutkii maata, maaperää ja sen historiaa sekä maassa tapahtuvia prosesseja. Geologia on ala, joka liittyy mm. metalleihin, posliiniin, betoniin, energiaan (turve, öljy, kivihiili), paperin tuotantoon ja pohjaveteen. Maaperää on hyödynnetty kivikaudesta lähtien. Jo silloin saviastioihin lisättiin asbestia, että ne kestäisivät paremmin, Ahtela sanoo.

Näyttelyn sisällön ovat suunnitelleet Jari Nenonen, Tapani Tervo ja Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta.

-On ollut ilo tehdä tätä näyttelyä. Ympäristö on hieno ja täällä on toimiva kalkkikaivos. Sellaisia kohteita ei juuri Suomessa ole, Nenonen sanoo.

Geologinen Kiven aika -näyttely on varmasti mielenkiintoinen kaikenikäisien mielestä. Sen avulla voidaan opettaa esimerkiksi koululaisia. Maanalaiseen hiekkalaatikkoon voi esimerkiksi hahmotella Suomen maaperän muotoja.

-Toiveenamme on saada levitettyä ihmisille tietoa esimerkiksi kivien tunnistamisesta, Nenonen sanoo.

DSC_0364.jpg

Jari Nenonen näyttää, miten kultaa vaskataan.

 

Geologiaa Lohjalla, Suomessa ja maailmalla

Näyttely koostuu mm. tauluista joihin on kuvattu esimerkiksi elämän synty, Itämeren muinaiset vaiheet ja mannerjään sulaminen. Yllätyksenä saattaa tulla esimerkiksi se, että Suomestakin löytyy timantteja ja joskus täällä on ollut tulivuoria.

-Kaikkia Afrikan tähden jalokiviä löytyy Suomestakin, vinkkaa Hietala.

Sen sijaan fossiileja täältä löytyy vähän, koska pehmeät kerrokset ovat miljoonien vuosien aikana kuluneet pois peruskallion päältä. Mammutin luita on kuitenkin löytynyt mm. Espoosta, Sipoosta ja Pohjasta, joten todennäköisesti mammutit ovat aikoinaan liikkuneet Lohjallakin. Avaruuttakin sivutaan, sillä Suomesta tunnetaan 11 kosmista osumakohtaa eli meteorin kraatteria, joista Lappajärvi on sekä tunnetuin että tutkituin.

-Lappajärvi syntyi 46,2 miljoonaa vuotta sitten, mutta arkeologisesti on kuin se olisi tapahtunut eilen, Hietala sanoo.

Näyttely tuo hyvää vastapainoa kiireiseen nykymaailmaan, jossa monet asiat tapahtuvat minuuttiaikataululla.

-Aika tekee geologiasta tiedettä. Geologiassa puhutaan tuhansista aina miljardeihin vuosiin. Kivilajien ja vuorijonojen syntyminen vie aikaa, sanoo Tervo.

Paikallisetkin muutokset ovat huomattavia.

-Esimerkiksi 13 000 vuotta sitten tässä kohtaa oli 70 metriä vettä, Tervo toteaa.

Maailman eri kolkat eivät ole kuitenkaan kulkeneet kehityksessään samassa tahdissa.

-Suomessa tehtiin samaan aikaan kirveitä, kun Egyptissä rakennettiin pyramideja, Tervo sanoo.

DSC_0389_0.jpg

Hiekan joukosta voi etsiä korukiviä tai muotoilla hiekasta Suomen maaperän muotoja.

 

Geologia osana jokapäiväistä elämää

Näyttelyssä käsitellään myös geologiaa ja nykypäivää eli raaka-aineita ja tuotteita, joita niistä voidaan valmistaa.

-Aamun ensimmäinen kontakti geologiaan voi olla esimerkiksi kahvikuppi, jonka posliini on valmistettu maasälvästä. Kännykän valmistukseen tarvitaan metalleja 25 eri kaivoksesta ja tablettitietokoneen tekemiseen 32 eri metallia, kertoo Hietala.

Geologia onkin vahvasti osa jokapäiväistä elämäämme, vaikkei sitä heti tulisi ajatelleeksi.

-Jos ei halua olla tekemisissä geologian kanssa, täytyy pysyä puisessa sängyssä, joka on naulattu puunauloilla, Nenonen havainnollistaa asian.

Näyttelyyn kuuluu myös toiminnallinen osuus. Etenkin lapsia kiinnostanee mahdollisuus päästä tunnistamaan eri kivilajeja, etsimään korukiviä sekä vaskaamaan kultaa.

-Jokainen voi tunnistaa kivilajeja yksinkertaisten konstien, kuten magneetin, avulla. Kivilajien kovuus vaihtelee ja niistä jää posliiniin erivärinen viiva, Hietala kertoo.  

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Mustion Linna on kehittänyt palveluitaan

Mustion Linnan nykyinen isäntä/emäntäpari Filip ja Christine Linder ovat tehneet paljon töitä ja määrätietoisesti, tehdäkseen Mustion Linnasta sen, mitä se nykyisellään on. 1700-luvun lopulla aloitettu kartano koostuu useammasta rakennuksesta. Linna rakennettiin vuosina 1783–1792 Magnus Linder II toimesta. Rakennus on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus ja se edustaa tyylisuunnaltaan siirtymäkautta rokokoosta uusklassisismiin, kun taas sisustus on kokonaan kustavilainen. Päärakennuksen mielenkiintoisimmat kohteet ovat parkettilattiat, erityisesti neljästä eri puulajista tehty patruunan työhuoneen lattia ja toisessa kerroksessa sijaitseva vierashuone, “kuninkaan huone” jossa yksi kuningas (Kustaa III) ja kaksi tsaaria (Aleksanteri I ja Aleksanteri II) ovat levänneet. Eräs Mustion Linnan loistokkaimmista aikakausista oli Hjalmar Linderin aikana, 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Hän omisti mm. maata yhteensä 64 000 ha ja osti yhden Suomen ensimmäisistä autoista vuonna 1902. Muiden mukana Hjalmar Linderin vieraina Mustiolla ovat olleet Jean Sibelius ja Louis Sparre.

Edellinen juttumme linnasta: http://www.ykkoslohja.fi/?q=node/6214

mustionlinna.jpg

Nykyisellään hotellissa on kolmekymmentä kahden hengen huonetta ja 8 yhden hengen huonetta sekä yksi kaksikerroksinen sviitti aivan joen rannalla. Kaikissa hotellihuoneissa on wc, suihku, TV, puhelin ja WLAN-yhteys. Tapahtuipa vierailunne täällä työn tai vapaa-ajan merkeissä, tarjoamme ainutlaatuisen elämyksen paikassa, jossa yhdistyy menneen ajan tunnelma ja nykyajan mukavuudet. Hotelli ja sen ympäristö ja ravintolapalvelut tarjoavat yrityksille ja yksityisille loistavat puitteet kokouksille ja juhlille.

Mustion Linnaa ympäröivä luonto sekä vesialueet tarjoavat monia mahdollisuuksia erilaisten aktiviteettien järjestämiseen. Saunominen veden äärellä on aina mieltä rauhoittava kokemus. Lisäksi linnalla toimii myös kesäteatteri: http://www.mustionlinnankesäteatteri.fi/

Mustion Linnaa on vaikea verrata muihin suomalaisiin vaihtoehtoihin, sillä vastaa ei varsinaisesti maastamme löydä. Kartanoromantiikkaa, hienoja maisemia, historian havinaa, nykyaikainen tekniikka, hyvää ruokaa ja viihdettä.

Ainutlaatuinen puisto

Puista päärakennusta ympäröi yksi Suomen suurimmista yksityisistä puistoista. Puisto rakennettiin alun perin barokkityyliin vuonna 1787, mutta Fridolf Linder uudisti puiston 1800-luvun lopulla englantilaistyyliseksi puistoksi. Hän istutti puistoon monia eksoottisia, Suomessa epätavallisia puita eri puolilta maailmaa. Nykyään puisto tarjoaa rauhaa sielulle kiemurtelevine polkuineen, huvimajoineen, romanttisine siltoineen, patsaineen sekä ainutlaatuisine kelluvine lummepolkuineen. Puisto ja linna sijaitsevat lähellä vanhaa viehättävää Mustion ruukkikylää, jonka historia ulottuu ruukkiteollisuuden alkuaikoihin 1500-luvun lopulle. Monet perinteiset okrankeltaiset ja punamultaiset rakennukset ovat peräisin rautaruukin ajoilta.

mustionlinna_tarjoilija.jpg

Ravintola Linnankrouvi

Hotellin ravintola Linnankrouvi on avoinna klo 12 alkaen joka päivä hieman vaihtelevin aukioloajoin. Rakennus missä ravintola toimii on entinen vaunuvaja, uusgoottilainen rakennus 1800-luvulta. Ravintolan ruoassa lähiruoka merkitsee paljon.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Sivut

 
Tilaa syöte Matkailu