Matkailu

Mainos

Joulumieltä löytyy kaivoksen uumenistakin

Tytyrin Kaivosmuseon Joulua vietetään 9.12.-18.12. Tuolloin kaivosmuseon opastetun kierroksen kruunaa Vaahterateatterin näytelmä Hiiden-eukon joululahjat. Joulun tunnelmaa lisää myös glögi- ja piparitarjoilu.
ka1.jpg

Tontut (Satu Koski ja Mikko Korkea-aho), Hiiden-eukko (Mervi Kurki) ja Hiiden peikko (Tuomo Laine) kohdataan joulun alla Tytyrin Kaivosmuseossa. 

 

Tytyrin Kaivosmuseon Joulun tapahtumakokonaisuuteen kuuluvat yleisökierros kaivosmuseossa, valoshow ja Tytyri-salissa Pirkko Karpin kirjoittama koko perheen joulunäytelmän Hiiden-eukon joululahjat. Samaa näytelmää esitettiin kaivosmuseossa viime vuonnakin.

-Todettiin, että tämä näytelmä sopii erinomaisesti niin kaivokseen kuin kohderyhmällekin. Se on suunnattu perheille, mutta kyllä lippuja ostavat sellaiset aikuisetkin, jotka hakevat jouluista tunnelmaa, kertoo matkailupäällikkö Minna Ermala Lohjan Matkailupalvelukeskuksesta.

Viime vuonna joulukierrokset keräsivät yhteensä lähes 300 kävijää.

-Tänä vuonna tavoite on 400, sanoo Hiiden peikkoa näyttelevä Tuomo Laine.

Joulukierrosten järjestäminen alkoi alun perin yleisön toiveesta.

-Meillä oli vuonna 2014 ennen joulua avoimet ovet ja erilaista toimintaa kaivosmuseossa. Siellä virisi ajatus jouluteemasta. Vaahterateatteri ehdotti sitten tätä näytelmää, Ermala kertoo.

 

Opettavainen, ihana tarina

Näytelmä kertoo Hiiden peikon ja hänen eukkonsa arjesta. He ovat asuneet 300 vuoden ajan vuoren sisällä tietämättä mitään ulkomaailmasta. Eräänä päivänä aina hakun kanssa raatava Hiiden-eukko saa kosketuksen ulkomaailmaan, kun hän ukon nukkuessa livahtaa oven ulkopuolelle. Tästä alkaa Hiiden-eukon ja hänen laverilla makailevan ukkonsa elämässä muutosten aika. Matkan varrella tulee esimerkiksi varastettua lahjoja, mutta mitä sitten tehdään, kun toisille tarkoitetut lahjat eivät kelpaakaan eukolle?

-Kyllä kannattaa tulla katsomaan! Kannustaa Hiiden-eukkoa näyttelevät Mervi Kurki.

-Tämä sopii kaikenikäisille ja tarina on mukaansatempaava, sanoo Nappe-tonttua näyttelevä Satu Koski.

-Ja opettavainen, lisää Nippe-tonttua näyttelevä Mikko Korkea-aho.

-Erittäin ihana tarina. Se sisältää monenlaisia tunteita, tiivistää Laine.

Näytelmän musiikin on tehnyt Joni Pitkonen. Osassa näytöksistä Hiiden-eukkoa näyttelee Meri Leppämäki ja Nippe-tonttua Essi Koski.

Hienon tarinan lisäksi on toinenkin syy piipahtaa kaivosmuseossa juuri nyt. Jos nimittäin maan uumeniin haluaa matkustaa autolla hämärää tunnelmia pitkin, kannattaa toimia, sillä ensi keväänä maan alle mennään hissillä.

 

Suosittu kohde

Tytyrin Kaivosmuseo on suosittu matkailukohde, sillä vuositasolla siellä käy vierailijoita noin 30 eri maasta. Joulukierroksilla iso osa kävijöistä on lohjalaisia, mutta esimerkiksi halloween-kierroksilla 80% kävijöistä on ollut ulkopaikkakuntalaisia lähinnä pääkaupunkiseudulta ja lähikunnista.

-Siitä syntyy varsinaista matkailua, kun tullaan Lohjan ulkopuolelta. Teemat myyvät hyvin ja samat ihmiset tulevat uudelleenkin, kun teema vaihtuu. Sekä kierroksia että muuta toimintaa on tulevaisuudessa tarkoitus lisätä, Ermala kertoo.

-Kaivos ja sen historia kiinnostavat ihmisiä. Jo maan alle meneminen itsessään on elämys etenkin kesällä, kun kaivoksessa on kylmää ja pimeitä alueita, kertoo opas Jarmo Kuningas Lohjan Oppaista.

Tytyrin Kaivosmuseon Joulu -kierros järjestetään yhteensä kuutena päivänä: pe 9.12. kello 18.00, Menneen Ajan Joulumarkkinoiden aikaan la 10.12. ja su 11.12. kello 10.00 sekä pe 16.12. kello 18.00, la 17.12. ja su 18.12. kello 10.00.
Liput sisältävät sekä kaivoskierroksen että Hiiden-eukon joululahjat -näytelmän. Liput ovat ennakkoon myynnissä osoitteeseen netticket.fi, Netticketin lipunmyyntipisteissä sekä tuntia ennen ovelta. Kierros kestää noin 1,5 tuntia.

ka2.jpg

Kaivoksen hämärässä voi kohdata Hiiden peikon (Tuomo Laine).

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Lohjan matkailutulo on kasvanut kolmessa vuodessa 36%

Lohjan matkailutulo on juuri valmistuneen Innolinkin tutkimuksen mukaan 150 miljoonaa euroa vuositasolla.

Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy ja Länsi-Uudenmaan kunnat tekivät yhdessä Innolink Oy:n kanssa alueen matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen. Tulokset julkaistiin Länsi-Uudenmaan matkailuseminaarissa 15.11. Länsi-Uudenmaan matkailutulo on selvityksessä kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 117 miljoonaa euroa. Koko alueen yhteinen matkailutulo menomenetelmän mukaan on selvityksen mukaan 310 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2007 lukujen perusteella oli 193 miljoonaa euroa.

Lohjan suora matkailutulo menomenetelmän mukaan on 150 miljoonaa sisältäen matkailijoiden maksamat alvit. Tulomenetelmän mukaan Lohjan alviton matkailutulo on 66 miljoonaa euroa. Menomenetelmä perustuu matkailijoiden haastatteluihin ja tulomenetelmä yritysten arvioihin saamastaan matkailutulosta. Kasvua on siis Lohjan osalta 36% edelliseen tutkimusajankohtaan verrattuna.

Suurimmat syyt tulla Lohjalle ovat tapahtumat 47%, sukulointi ja ystävät 24% ja luonto 24% ja ostosten tekeminen 24%. Eniten rahaa jää kokonaismatkailutulosta tulomenetelmällä laskettuna vähittäiskaupalle, huikeat 62% kun majoitukseen ja ravitsemukseen jää vain 26%. Lohjan osalla korostui, että yritykset arvioivat saamansa matkailutulon paljon pienemmäksi kuin mitä matkailijat itse arvioivat käyttäneensä matkalla ollessaan. Matkailuhaastatteluja Lohjalla tehtiin yhteensä 291 kappaletta.

Kokonaismatkailijamäärä Lohjalla on n. 630 000 huomioiden yöpyjät, päiväkävijät ja vapaa-ajan asukkaat. Matkailu työllistää Lohjalla yli 2 000 henkilöä. Työllistävin sektori on majoitus- ja ravitsemusala. Eniten matkustetaan oman perheen kanssa ja käytetyin kulkuväline on oma auto.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Pop up -joulumyyjäiset Mustiolla

Ensimmäisen adventin kynnyksellä, lauantaina 26.11. on oiva tilaisuus pukeutua lämpimästi ja lähteä kiertelemään Mustion historiallista ruukkialuetta. Marttojen kuumalle kaffelle ja pienelle purtavalle kannattaa tulla kauniiseen vanhaan Thorsborgiin. Sinne rakentuvat pop up -joulumyyjäiset, joiden antimia tarjoavat paikalliset tuottajat, yrittäjät ja yhdistykset. Myyntipöydät katetaan ihanilla joulunajan suosikkituotteilla ja suussa sulavilla herkuilla. Punaposkiset omenat, maalaismunat, lähituottajien juurekset, oman kylän luomujauhot ja paljon muuta.

-Täällä meillä Mustiolla on monipuolisia yrittäjiä ja yhdistyksiä. On ollut mahtavaa rakentaa tapahtumaa, joka ylpeänä esittelee pienen Mustion kylän tarjontaa, iloitsee tapahtuman vastaava Erja Partanen.

Joulu muodostuu myös tuoksuvista ja kauniista kukista. Myyjäisissä on mukana myös Mustion oma kukkakauppias, Ruukin Kukkakaupan Seija Kivi.

-Hyasinttien tuoksu ja komea amaryllis kuuluvat monelle jo joulun odotukseen ja tunnelmaan. Thorsborg koristellaan joulun henkeen Kukkapalvelun kukilla, hän sanoo.

Ruukkialueen tuntumassa kohoaa punainen rakennus, Svartå FBK. Siellä kannattaa käydä kello 10.00-14.00. Päivä paloasemalla on hyvä tilaisuus tutustua palokuntatoimintaan.

-Kerromme mielellämme lisää eri osastojen toiminnasta, kun kiinnostusta löytyy aloittaa tärkeä ja opettavainen harrastus, lupaa Vuoden Mustiolainen Satu Wikström.

Mustion Linnan historia ulottuu yli 200 vuoden taakse. Se on yksi Suomen arvokkaimmista kartanoista, jonka päärakennusta ympäröi valtavan kaunis ja monimuotoinen vanha ja arvostettu puisto. Uusi, lyhytmuotoinen matkapuhelinopastus puistoon on tilattavissa Linnan edessä. Kyseisenä lauantaina kello 17.00 tunnelmallisessa Ravintola Linnankrouvissa järjestetään pikkujoulut.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Lohjalta maailmalle

Lohjalla asunut Katja Toivonlahti päätyi töihin Saksaan. Suomesta ja Lohjalta hän kaipaa perhettään, ystäviään, salmiakkia, toimivia nettiratkaisuja ja laajaa maitotuotevalikoimaa, mutta elämä Saksassa maistuu silti. Sen sijaan Suomen talvea hän ei ikävöi.

cup1.png

Suomi ja Lohja näyttävät erilaisilta eri näkökulmista. Kysyimme yhden ihmisen ajatuksia aiheeseen liittyen. Katja Toivonlahti asui opiskeluaikoinaan Lohjalla. Maailma kuitenkin kutsui pian. Hän on toiminut mm. Tallinnassa seitsemän kuukautta lainatyöntekijänä.

-Tuosta ajasta jäi vähän sellainen maku suuhun, että olisi kiva nähdä vielä enemmän maailmaa. Sitten poikakaverille tarjottiin upeaa mahdollisuutta Münchenistä ja ajattelin, että hitto miksei, varmasti löydän sieltä jotain, Toivonlahti kertoo.

Toivonlahti pääsi töihin Cuponation.fi-sivustoa ylläpitävään yritykseen.

-CupoNation on yhdysvaltojen ulkopuolella suurin säästämisportaali, joka auttaa kuluttajia säästämään tarjoamalla heille markkinoiden parhaat tarjoukset ja alennuskoodit, kertoo Toivonlahti.

Hän kuvailee yritystä nuoreksi ja energiseksi start up -firmaksi. Työkielinä Toivonlahti käyttää suomea ja englantia. Tiimi, jonka kanssa hän työskentelee sekä asiakkaat, ovat suomalaisia. Muut työntekijät sen sijaan tulevat ympäri maailmaa.

 

Huumorilla pärjää

Saksaan töihin lähdön hän koki helpoksi.

-Byrokratia on EU maiden välisissä muutoissa vähäistä. Ei tarvita mitään lupia tai viisumeita. Saksassa pitää ensin hankkia asunto ja sen jälkeen voi rekisteröityä maahan. Rekisteröitymistoimistossa pitää käydä henkilökohtaisesti, mikä eroaa Suomesta. Saksassa oikeastaan mitään ei voi hoitaa internetissä. Rekisteröitymisen jälkeen saa vero- ja sosiaalinumerot ja viimeiseksi pankkitilin.

-Saksassa puhutaan englantia paremmin kuin ajattelin, mutta kaikkialla ei pärjää englannilla. Aina on kuitenkin pärjätty huumorilla, Toivonlahti kertoo.

Myös työskentely itsessään on osoittautunut rennoksi.

-Luulin, että Saksassa ollaan hyvin byrokraattisia ja jäykkiä, mikä on varmaan stereotypia Saksassa työskentelystä, mutta se ei pidä paikkaansa. Täällä on hirveän rento meininki. Työaikaan suhtaudutaan eri tavalla kuin Suomessa, täällä ei tuijoteta kelloa, milloin tultiin ja mihin aikaan lähdetään, vaan ihmiset ottavat jotenkin rennommin aikakäsitteet. Töistä lähdetään kun työt on tehty ja kun siltä tuntuu, Toivonlahti kuvailee.

cup3.png

Katja Toivonlahti näkee monia hyviä puolia sekä Suomessa että Saksassa.

 

Kenelle sopii ulkomaille töihin lähtö?

-Seikkailijoille! Olen elävä esimerkki siitä ettei ulkomaille muuttajan tarvitse olla supernuori, vaan että minäkin 38-vuotiaana lähdin ja olen viihtynyt erinomaisen hyvin. Pitää kuitenkin varmaan olla jonkin verran sellainen ”luova hullu”, että uskaltaa jättää kaiken tutun ja omat sosiaaliset verkostot. -Suosittelen kyllä työpaikan etsimistä ennen kuin mihinkään lähtee. Tiedän monia, jotka ovat lähteneet pienten lastenkin kanssa ulkomaille. Ulkomailla eläminen antaa perspektiiviä asioihin ja laajentaa elämänkatsomusta hirveästi. Ulkomailla/Saksassa myös tarvitaan suomea puhuvia työntekijöitä, meilläkin on CupoNationilla usein työpaikkoja auki sekä uraansa aloitteleville että ammattilaisille.

 

Sekä Suomella että Saksalla on puolensa

Jokaisessa paikassa on hyvät ja huonot puolensa. Toivonlahti on viihtynyt Saksassa hyvin. Hän kehuu mm. kotikaupunkiaan Müncheniä.

-Tämä todella eläväinen kaupunki, jossa on paljon tapahtumia. Kaupunki on siisti ja kaunis. Alpit ovat ihan vieressä ja koko Eurooppa nurkan takana. Autolla pääsee tuosta noin vaan ympäri Eurooppaa. Täällä tuntuu siltä, että asuu Keski-Euroopassa. Suomi tuntuu tähän verrattuna todella pieneltä ja hiljaiselta. Täällä on myös ihana ilmasto ja ystävällisiä ihmisiä.

-Hyvää on myös se, että lääkäriajan saa samalle päivälle, eikä se maksa mitään, koska täällä jokainen maksaa sairasvakuutusrahaa joka kuukausi ja sen myötä lääkärikäynnit ovat ilmaisia. Huonoihin puoliin taas kuuluu se, että nettiasiat ovat Suomea huomattavasti vanhanaikaisempia, eikä täällä juuri mikään hoidu netin välityksellä. Se joskus hankaloittaa elämää, mutta siihenkin alkaa olla jo tottunut, Toivonlahti kertoo.

-Suomalainen tehokkuus on lisäksi aivan omaa luokkaansa, sitä on joskus ikävä ja sitä että tietää, miten infrastruktuuri toimii ilman lisäselvittelyitä. Suomalaiset tuppaavat joskus valittamaan kovasti asioista. Sitä ei ole ikävä. Täällä ei ole sellaista valitusta ollenkaan.

Toivonlahti käy Suomessa parin kuukauden välein niin työasioissa kuin vapaa-ajallakin. Pysyvä paluu Suomeen ei kuitenkaan kuulu ainakaan lähitulevaisuuden suunnitelmiin.

-Tällä hetkellä viihdyn Saksassa, Münchenissä ja CupoNationilla sen verran hyvin, että haluan nähdä ja kokea kaiken tämän. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua, katsotaan sitten uudelleen, toteaa Toivonlahti.

cup2.jpg

CupoNationin Suomen tiimi.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Esitelmä ”Tähtäimessä Huippuvuoret”, luvassa mieleenpainuvia kertomuksia ja kuvia

Lohjan pääkirjaston Järnefeltinsalissa järjestetään maanantaina 17. lokakuuta klo 18.00 esitelmätilaisuus, jossa kerrotaan Huippuvuorille 27.7.-5.8.2016 tehdyistä retkistä. Helsingin Aikuisopisto ja Hyvinkään opisto toteuttivat yhteistyönä kevätkaudella 2016 kurssin Tähtäimessä Huippuvuoret. Kurssilla valmennettiin 31 henkilöä, kaksi retkikuntaa, vaeltamaan Huippuvuorilla. Toinen retkikunta teki vaativan, noin 50 km pituisen vaelluksen. Osa toisesta retkikunnasta teki perusleirin maastoon noin 10 km päähän Longyearbyeninstä. Muut toisen retkikunnan jäsenet tekivät päiväretkiä Longyearbyenista sen lähimaastoon. Ammattitaitoinen ja laillistettu luonto- ja eräopas vastasi retkikuntien liikkumisesta.

Huippuvuorille retkeilevien koulutukseen kuului mm. kaatuneesta kajakista helikopteriin pelastautuminen, eräensiapukoulutus sekä ase- ja ampumakoulutus. Norjan laki edellyttää, että jääkarhuvaaran takia jokaisen Longyearbyenin taajaman ulkopuolella liikkuvan tulee osata käsitellä asetta. Retkellä nähtiin mm. kolme jääkarhua, mursuja, lahtivalaita sekä noin 70 yksilön maitovalaslauma, joka kulki niin läheltä rantaviivaa, että retkeläiset kuulivat niiden hengityksen. Elämyksellisen matkan kruunasivat upeat maisemat. Lohjan pääkirjastossa pidettävässä tilaisuudessa on nähtävissä huikea kuvakavalkadi retkikuntien matkoista koulutusvaiheesta lähtien. Luennoitsijana on sekä kouluttajana että eräoppaana toiminut Juha Nyyssö. Vastaavanlainen kurssi järjestettäneen uudelleen, sillä viime kevään kurssi oli täyttynyt hetkessä. Tilaisuus on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy. Sen järjestää Lohjan kaupunginkirjasto.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Lohjan matkailun uuden toimitilan avajaiset

Avajaisissa tavattavissa Omenatyttö 2016, Lohjan Teatterin musiikkiesityksiä sekä matkamuistoja avajaistarjouksin.

Lohjan kaupungin matkailu on muuttanut ympärivuotisen toimipisteensä Lohjan keskustaan, osoitteeseen Laurinkatu 50. Uusi toimitila avataan yleisölle perjantaina 30.9. klo 12. Avajaisia vietetään perjantaina klo 17 saakka ja lauantaina 1.10. klo 10 – 15.

Lohjan Matkailun uuden toimitilan avajaisissa Omenatyttö 2016 Vilma Hakala jakaa Alitalon Omenaviinitilan omenoita, esillä Pop-up taidevitriinissäTeija Kaarteen mosaiikkitöitä sekä Lohjan Teatterin musiikkiesitys perjantaina klo 12 – 13 välillä. Viikonlopun aikana on luvassa myös avajaistarjouksia. Löytöjä voi tehdä esimerkiksi matkamuistojen löytöhyllystä sekä ostaa Tytyrin Halloween kierroksen lippuja 10% alennuksella.

Ostettavissa on myös täysin uusia matkamuistoja, kuten paikallisten käsityöyrittäjien Anna Mustalahden ja Silvartin omena- ja kaivosaiheisia koruja. Lisäksi paljon kysyttäjä Lohja-postikortteja on tarjolla niin uusia kuin hieman vanhempaa ”retro”- mallistoa pakettitarjouksena.

Lohjan Matkailun keskustaan takaisin palaaminen on osana kaupungin organisaatiouudistuksen mukanaan tuomia uudistuksia. Laurinkatu 50 tila vapautui heinäkuun lopulla. Tilassa on aiemmin ollut IhanaStore ja sitä ennen Huoneistokeskus. Kiinteistö on Lohjan vanha kaupungintalo ja Lohjan kaupungin omistuksessa. Matkailun toimisto on katutasossa, verotoimiston vieressä ja Keskuspuistoa vastapäätä.

Matkailun muutto keskustaan mahdollistaa matkailun asiakaspalvelun ympärivuotisesti yhdessä toimipisteessä. Muuton myötä myös Lohjan matkailun aukioloajat laajenevat ja jatkossa palvelemme ma – pe klo 9 – 17 ja la klo 10 – 15.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Tie kiinalaisen matkailijan kukkarolle käy sydämen kautta

Kiinalaisille on tarjottu vääriä palveluja, sanoo väitöstutkimuksensa inspiroimana matkailupalveluyrityksen perustanut Kirsi Mantua-Kommonen.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Kirsi Mantua-Kommonen selvitti tutkimuksessaan kulttuuristen värimerkitysten alkuperää ja niiden roolia nykypäivän Kiinassa. Mantua-Kommosen mukaan monet kulttuuriset voimat, kuten ideologia ja uskonto, ovat vaikutukseltaan hyvin pysyviä, kun taas globalisaation ja taloudellisen kehityksen kaltaiset voimat ovat luonteeltaan merkityksiä haastavia ja muuntavia. Nykymerkitykset syntyvät näiden vastavoimien vuorovaikutuksessa.

– Käytän väitöskirjassani esimerkkinä hatun värin merkitystä, Mantua-Kommonen kertoo.

– Kun Kiinassa sanotaan miehen pitävän vihreää hattua, tarkoitetaan, että hänen vaimonsa on uskoton. Merkitys juontaa juurensa usean dynastian taakse, jolloin aviomiehen ilmeisesti oli pidettävä vihreää hattua häpeän merkkinä. Konfutselaista ideologiaa heijastava merkitys on luonteeltaan erittäin pysyvä. Sanonnan merkitys yhdistyy fyysiseen hattuun ja on siirtynyt jopa muihin asusteisiin, kuten vihreään kaulahuiviin tai solmioon, mikä kannattaa ottaa huomioon lahjoja annettaessa. Sen sijaan muissa yhteyksissä vihreän värin merkitys on Kiinassa lähes poikkeuksetta positiivinen, hän selittää.  

Hattu-metaforaa käytetään Kiinassa muutoinkin. Esimerkiksi 1990-luvulla, jolloin valtionyhtiöillä oli tunnetusti monia etuja yksityisiin nähden, käyttivät yksityisyritykset usein ’punaisen hatun strategiaa’ eli pyrkivät antamaan vaikutelman valtion omistajuudesta saadakseen nauttia näistä eduista. Punainen on myös yhä edelleen tyypillisin kiinalaisten yhtiöiden logoväri siinä missä perinteisillä suomalaisilla yhtiöillä sininen.

 

Uusi sukupolvi viiden vuoden välein

Värimerkitysten alkuperään perehtyminen johdatti  Mantua-Kommosen syvemmälle kiinalaisen kuluttajan sielunmaisemaan, jota maan kansainvälinen avautuminen on nopeasti muuttanut.

– Kiinassa kuvaillaan muutoksen nopeutta sanomalla, että uusi sukupolvi syntyy viiden vuoden välein, Mantua-Kommonen kertoo.

– Erityisen merkittävä arvomurros on ennen vuotta 1979 syntyneiden ja vuoden 1979 jälkeen ainoina lapsena kasvaneiden ikäluokkien välillä, hän jatkaa.

Nyt nämä nuoremmat ikäluokat ovat parhaassa työiässä ja merkittävä kuluttajaryhmä. Empiirisen tutkimuksen edetessä Mantua-Kommonen hämmästyi huomatessaan, miten vähän suomalaiset yritykset olivat huomioineet valtavan suuren ja ostovoimaisen joukon erityispiirteitä ja -tarpeita. Kertynyt kulttuurituntemus ja matkailualalla ammottanut markkinarako johtivat startupin perustamiseen.

– Huomasin, että kiinalaisille matkailijoille tarjottiin Suomessa vääriä ja huonosti paketoituja palveluja. Varakkaammille matkailijoille tarjontaa oli lähinnä Lapissa, eikä sielläkään laatu aina vastannut kovaa hintatasoa. Palvelujen myynti ja paketointi oli pitkälti kiinalaisten käsissä, elämykset olivat ulkokohtaisia ja mukana oli paljon harmaata taloutta. Halusin, että suurempi osa yuaneista jäisi suomalaisille yrittäjille, hän selittää.

Mantua-Kommosen yhdessä kolmen muun perustajan ja kahden enkelisijoittajan kanssa omistama AuroraXplorer on kahdessa vuodessa kasvanut seitsemän henkilöä kokopäiväisesti työllistäväksi yritykseksi, joka myy kiinalaisille lomamatkoja, bisnesmatkoja ja leirikouluja Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa.

– Suomessa pienet matkailualueet kilpailevat keskenään, vaikka meidän pitäisi tehdä yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa ja keksiä keinoja, millä kiinalaismatkailijoiden virrat saadaan houkuteltua tänne Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin sijaan, Mantua-Kommonen muistuttaa.

 

Luontoelämyksiä ja leirikouluja

AuroraXplorer on rakentanut maiden rajat ylittäviä matkailupalvelukokonaisuuksia esimerkiksi luontoelämysten, designin ja Kimi Räikkösen F1-menestyksellä ansaitun maineen varaan.

– Katsomme Suomea ja Eurooppaa kiinalaisten näkökulmasta. Kun onnistumme koskettamaan kiinalaisten sydämiä, myös kukkaronnyörit heltiävät, Mantua-Kommonen kiteyttää ja kertoo esimerkin ryhmästä, joka keväällä pääsi tutustumaan professori Björn Weckströmin elämäntyöhön tämän henkilökohtaisessa opastuksessa.

Kansainvälisessä koulussa opiskelevat lapset keskustelivat professorin kanssa sujuvasti kreikkalaisesta mytologiasta ja kuuntelivat herpaantumatta tarinaa George Lucasin Star Wars -elokuvaan Weckströmiltä hankkimasta korusta. Seuraavana päivänä ryhmä asteli kultasepänliikkeeseen, jossa lasten vanhemmat hankkivat koruja 42 000 eurolla.

– Siinä lähti Kiinaan myös jokunen prinsessa Leian kaulakoru by Björn Weckström ja Lapponia, Mantua-Kommonen nauraa.

– Olemme osaltamme määrätietoisesti nostaneet suomalaisen peruskouluopetuksen tunnettuutta Kiinassa, ja vähitellen se alkaa kantaa hedelmää myös leirikoulujen merkeissä, Mantua-Kommonen toteaa.

Kiinalaissuomalaisessa liiketoiminnassa liikkuva tutkija-toimitusjohtaja on luonnollisesti tarkkana värien kanssa.

– Suomessa toimitusjohtajan ei kannata esimerkiksi pukeutua kovin kirjavasti. Musta tai punainen ovat naisena varmoja valintoja. Kiinassa voin pukeutua värikkäämmin. Toinen esimerkki on valokuvien käyttö viestinnässä. Kiinaa varten valitsemme värikkäämpiä kuvia, ja mielelläni säädän niitä vielä asteen-pari saturoidumpaan suuntaan. Väriä kuviin tuovat myös ihmiset. Esimerkiksi tyhjä maisema ei ole kiinalaisesta niin kiinnostava kuin maisema, jossa on mukana edes yksi ihminen, Mantua-Kommonen paljastaa.

 

Väitöstilaisuus

KTM Kirsi Mantua-Kommosen väitöskirja Provenance of Cultural Colour Meanings. The Green Hat and other narratives from Sino-Finnish business encounters tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 16.9.2016. Väitöstilaisuus alkaa 16.9. klo 12.00 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa (1. krs) (Runeberginkatu 14–16, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Theo van Leeuwen (University of SouthernDenmark ja University of Technology, Sydney) ja kustoksena professori Eija Ventola.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Mia Aitokari luotsaa leader-ryhmien Kuninkaantie-hanketta

Kuninkaantie-hanke aloittaa syyskuussa koko Etelä-Suomen alueella. Hankkeeseen on nimitetty 1.9.2016 alkaen hankekoordinaattoriksi Mia Aitokari Loviisasta.

-Asun itse vanhan Kuninkaantien varrella historiallisella säteritilalla. Uskon vahvasti Kuninkaantien potentiaaliin matkailureittinä tulevaisuudessa, Aitokari sanoo.

Aitokari on maaseudun kehittäjä, loviisalainen luomuomenatilallinen, joka on vastannut aiemmin mm. kaksikielisestä alueellisesta lähiruokahankkeesta Itä-Uudellamaalla. Hänen tehtävänään on yhdessä matkailutoimijoiden ja muiden kohderyhmien kanssa saattaa Kuninkaantie uuteen kukoistukseen.

Hankkeen aikana selvitetään vaihtoehdot, joilla Kuninkaantie-tavaramerkki saadaan säilytettyä ja tien ympärille muodostunut matkailutoimijoiden verkosto herätettyä uudelleen toimintaan. Kuninkaantielle etsitään laajemmalla alueella toimiva uskottava ja luotettava hallinnoija, joka ottaa vastuun tavaramerkin säilyttämisestä ja kehittämisestä sekä yhteistyöverkoston ylläpidosta.

Hankkeessa järjestetään eri alueiden toimijoiden kanssa työpajoja, joissa mietitään Kuninkaantie-brändiä ja sen hyödyntämistä. Hanke päättyy itsenäisyyden juhlavuoden 2017 lopussa.

Seitsemän Leader-ryhmää, Varsin Hyvä ry, I Samma Båt - Samassa Veneessä ry, Ykkösakseli ry, Pomoväst rf, Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry, Kehittämisyhdistys SILMU ry ja Kehittämisyhdistys Sepra ry vastaavat hankkeen rahoituksesta ja toteutuksesta.

Kuninkaantie on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Venäjälle Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin asti. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Matkailuoppaaksi Lohjalle?

Hiiden Opisto ja Lohjan Oppaat ry järjestävät yhteistyössä matkailuoppaan peruskurssin, jolla on tarkoitus kouluttaa uusia paikallisoppaita Lohjan alueelle.

Lohjalla on ollut koulutettuja matkailuoppaita vuodesta 1981 lähtien ja nyt järjestettävä kurssi on viides paikallisten matkailuoppaiden peruskurssi. Kurssi päätettiin järjestää nyt, koska oppaita tarvitaan lisää. Lohjalla on tällä hetkellä 11 auktorisoitua matkailuopasta, joista osa joutuu lähitulevaisuudessa lopettamaan opastustyön. Kurssilla koulutetaan sekä auktorisoituja matkailuoppaita koko Lohjan alueelle että kohdeoppaita erityisesti Tytyrin kaivokseen, mutta myös muihin kohteisiin. Juuri ympäri vuoden toiminnassa oleva kaivosmuseo työllistää suurimman osan Lohjan oppaista, sillä siellä käy vuodessa noin 15 000 vierailijaa.

Kurssin tavoitteisiin kuuluvat uusien oppaiden kouluttamisen lisäksi myös vanhojen kohdeoppaiden ammattitaidon vahvistaminen sekä uusien kielitaitoisten oppaiden löytäminen. Esimerkiksi ruotsin, englannin, venäjän, saksan ja kiinan taitajia kaivataan. Kuntaliitosten myötä opaskurssilla käsitellään nyt ensimmäistä kertaa myös Sammatin, Karjalohjan, Pusulan ja Nummen alueita.

Oppaita tarvitaan, sillä Lohja on tilastojen mukaan merkittävä matkailukaupunki. Uudenmaan alueella Lohjalla on toiseksi eniten matkailuyöpymisiä pääkaupunkiseudun jälkeen. Kotimaan matkailu on lisäksi vilkastunut viime vuosina.

opas.jpg

Torsti Salonen (vas) ja Jarmo Kuningas Villa Linnaisen edessä. Kyseessä on huvila, jossa oli kesäasukkaita jo 1800-luvulla. Esimerkiksi tätä kohdetta esitellään opastetuilla kiertoajeluilla. 

 

Harrastus ja ammatti

Oppaana toimiminen voi olla sekä harrastus että sivutoiminen ammatti, sillä kurssilla on mahdollisuus suorittaa matkailuoppaan virallinen ammattitutkinto.

-Oppaan työ on erittäin antoisaa. Siinä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja pääsee näkemään ja kokemaan monenlaista sekä tutustumaan sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Työ on myös oman tietotason ylläpitoa ja ajankohtaisistakin asioista pitää historian lisäksi olla perillä. Opas on tavallaan paikkakuntansa käyntikortti, kertoo historioitsija ja opaskurssin vetäjä Torsti Salonen, joka on toiminut oppaana jo 35 vuotta.

-Kohde tulee itselle tutuksi äkkiä, mutta opastettava ryhmä on aina erilainen. Lyhyessä ajassa täytyy päästä sisään ryhmään ja tietää, mitä asioita minkäkin ryhmän kanssa on hyvä painottaa. Jotkut kaipaavat esimerkiksi enemmän teknisiä tietoja ja toiset taas huumoria, sanoo puolestaan Jarmo Kuningas, joka on toiminut oppaana Tytyrin kaivosmuseossa vuosien ajan.

Jos oikein innostuu, myöhemmin voi kouluttautua oppaaksi myös laajemmalle alueelle. Esimerkiksi Salonen tekee opastuksia Hangosta Karkkilaan.

 

Hyvä opas selviää yllättävistäkin tilanteista

Kotimaan matkailuopas opastaa Suomessa sekä koti- että ulkomaisia turistiryhmiä. Paikallisoppaat vetävät erilaisia nähtävyys- ja tutustumiskierroksia. Tavallisesti he työskentelevät liikkuvassa ajoneuvossa, kuten linja-autossa, mutta opastavat myös kävellen teemakierroksilla tai paikkakunnan kohteissa.

Omalla asiantuntemuksellaan opas välittää matkailijoille asiantuntevaa tietoa ja myönteisiä elämyksiä. Työ edellyttää mm. asiakaspalvelutaitoja, matkakohteiden tuntemusta, selkeää suullista esiintymistä, hyvää kielitaitoa, täsmällisyyttä, oma-aloitteellisuutta sekä yllättävien tilanteiden ja ryhmän hallintakykyä. Oppaan on osattava luoda viihtyisä, mukava ja turvallinen ilmapiiri ja pitää huolta tasapuolisesti jokaisesta opastettavastaan.

-99% opastuksista menee hyvin, mutta välillä eteen tulee yllättäviäkin tilanteita, Salonen muistuttaa.

Kun hän ja Kuningas alkavat muistella, tulee mieleen heti useampia erikoisia tapauksia. Kerran linja-auto hajosi ja Kuninkaan opastuksesta tuli erittäin perusteellinen, kun Helsingin keskustan läpi ryömittiin hitaasti ykkösvaihteella. Toisella kerralla Salonen joutui kiipeämään puuhun ja siirtämään sen oksia, jotta linja-auto mahtui menemään. Joskus opastettava on kadonnut ja opastus siten muuttunut etsinnäksi. Kävipä kerran niinkin, että kirkkoa kuvannut henkilö peruutti kuvaamisen keskittyessään suoraan avonaiseen hautaan. Onneksi tuostakin tapauksesta selvittiin kuitenkin säikähdyksellä.

 

Kurssin sisältö

Matkailuoppaan peruskurssilla noudatetaan Suomen Opasliitto ry:n kurssirunkoa, joka on sovellettu paikallisiin tarpeisiin ja oloihin. Auktorisoiduiksi matkailuoppaiksi opiskelevien tulee suorittaa kurssi kokonaisuudessaan, mutta kohdeoppaille riittää heille valikoitujen osien suorittaminen. Kurssiin sisältyy opastusteknisiä asioita, kuten erilaisten ryhmien kanssa toimimista, äänenkäyttöä, työskentelyä liikkuvassa kulkuneuvossa sekä kävellen tehtävissä opastuksissa. Kurssilla opiskellaan matkailualan tuntemusta sekä yhteistyötä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa. Kurssiin sisältyy myös ensiaputaitojen opiskelua.

Keskeisellä sijalla koulutuksessa on paikallistuntemuksen lisääminen. Kurssilla tutustutaan yhteiskuntaan, historiaan, luontoon, merkkihenkilöihin, rakennuksiin, talouselämään sekä paikallisiin eri organisaatioihin. Kukin kurssilainen tekee harjoitustöitä eri kohteista ja lisäksi tehdään kohdekäyntejä esimerkiksi Pyhän Laurin kirkkoon, museoihin, Vivamoon, Kisakallioon ja Päiväkumpuun.

Sekä varsinaiset matkailuoppaat että kohdeoppaat harjoittelevat kävellen opastamista. Varsinaiset matkailuoppaat harjoittelevat sen lisäksi kiertoajelun opastamista linja-autossa. Kurssin päätteeksi auktorisoiduiksi matkailuoppaiksi opiskelevat antavat Suomen Opasliiton valtuuttamille ulkopuolisille tarkastajille opastusnäytteet, joiden perusteella heidän kurssisuorituksensa hyväksytään. Auktorisoinnin osoitukseksi oppaalle myönnetään oikeus käyttää virallista opasmerkkiä.

Hiiden Opisto järjestää kurssin 5.9.2016-22.5.2017. Kurssi sisältää yhteensä 171 tuntia, josta itseopiskeluna on 42 tuntia. Kokoontumisia on maanantaisin kerran viikossa. Harjoitukset ajoittuvat lauantaipäiviin. Ilmoittautuminen on avoinna kurssin alkuun saakka.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Harvinainen Paviljonki -projekti käynnistyy Mustion Linnassa

linna1.png

Tunnelmaa nykyisestä Linnankrouvista.

 

Mustion Linna laajenee Suomessa harvinaisella juhlapaviljongilla. Keväällä 2017 valmistuvan laajennustyön ansiosta Mustion tunnelmallinen ravintola Linnankrouvi pystyy palvelemaan kasvavia hää-, juhla- ja koulutus seurueita.

-Halusimme täyttää asiakkaidemme tarpeet, sillä usein tulee kyselyjä isommista juhlista ja isoilta ryhmiltä. Laajennus on tarpeen, koska aiemmin kaikki eivät ole mahtuneet sisälle, vaan on käytetty telttoja. Tulevaisuudessa voimme myös palvella eri asiakasryhmiä samaan aikaan eri tiloissa, kertoo arkkitehti Filip Linder Mustion Linnasta.

Toivottu laajennusprojekti on suunniteltu hyvässä yhteistyössä Museoviraston ja Raaseporin Rakennusvalvonnan kanssa. ELY-keskus tukee Paviljonki -projektia 200 000 eurolla ja tavoitteena on Raaseporin seudun kehittäminen ja kasvu projektin kautta. Tarkoituksena on suosia paikallisia toimijoita laajennuksen toteutuksessa, jos se vain on mahdollista.

-Laajennus on ollut pitkään suunnittelupöydällä, mutta aloitamme nyt, kun ELY näytti vihreää valoa. Ilman tukea emme voisi tehdä näin isoa laajennusta. Projekti on alueellisesti merkittävä siksi, että se luo työpaikkoja ja auttaa pitämään Raaseporin seutua elinvoimaisena haastavina taloudellisina aikoina, Linder sanoo.

-Mustion Linnan laajennus on iso ja tärkeä asia Mustiolle ja koko Raaseporille. Yksityiset investoinnit ovat elintärkeitä, jotta kaupunki kehittyy. Mustion kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki löytää hyvän koulu- ja päiväkotiratkaisun Mustion osalta. Mitä nopeammin tämä asia ratkaistaan, sen parempi kaikille osapuolille, kommentoi puolestaan kaupunginjohtaja Tom Simola.

paviljonki.png

Julkisivukuva uudesta Paviljongista.

 

Uutta tehdään vanhaa kunnioittaen

Häät, juhlat ja konferenssit ovat tärkeä osa historiallisesti arvokkaan kohteen ympärivuotista toimintaa. Tähän saakka ravintola Linnankrouvi, entinen vaunuvaja, on voinut ottaa vastaan alle 100 hengen ryhmävarauksia. Uudessa Paviljongissa juhliin mahtuu 130 vierasta, kokouksiin noin 100 ja vanhaan ravintolarakennukseen 90 henkilöä. Projektin yhteydessä ravintola Linnakrouvia modernisoidaan hellävaroen ja uusgoottilaisen rakennuksen ainutlaatuista tunnelmaa kunnioittaen.

-Paviljonki tulee eheyttämään Linnankrouvin vaihtelevaa arkkitehtuuria ja lisäämään sen toimivuutta ja viihtyvyyttä. Krouvin tunnelma ei muutu, vaan se jää krouviksi, Linder sanoo.

-Lisärakennus nousee vanhan vaunuvajan viereen ja kiinnittyy siihen vanhan terassin kohdalla. Nykyisestä keittiöstä tulee toinen ravintolasali. Paviljongin klassiset elementit on suunniteltu elämään sopusoinnussa uusgoottilaisten tallirakennusten kanssa, Linder jatkaa.

-Pyrimme myös käyttämään luonnon materiaaleja, jotka sopivat hyvin vanhan vaunutallin ilmeeseen. Onni on ollut mukana epäonnessakin. Puistossa kaatui puolikas vanhaa tammea ja sattui niin, että sen kaareva oksa on juuri sopiva yksityiskohtaan, jonka haluamme tehdä, Linder iloitsee.

Projekti etenee kahdessa vaiheessa. Paviljonki ja sen vaatimat takatilat rakennetaan syksyllä 2016. Samaan aikaan, kun Mustion Linna perinteisesti jouluksi suljetaan, käynnistyvät keittiön ja ravintolan tilojen muutostyöt. Uudistettu ravintola Linnankrouvi ja Paviljonki avaavat ovensa keväällä 2017. Itse hotelli pysyy avoinna rakennustöiden ajan, ottaen myös vastaan pieniä, enintään 20 hengen kokousryhmiä. Tarjoiluista ravintola Linnankrouvin remontin aikana vastaa Mustion Linnan Kulinaarinen Akatemia.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Sivut

 
Tilaa syöte Matkailu