Matkailu

Infomökistä vinkit kesäpäivän viettoon

Lohjan torilla on jälleen tänä kesänä infokoju, josta löytyy mm. esitteitä matkailukohteista, vinkkejä retkeilyyn sekä neuvontaa koko Länsi-Uudenmaan alueen matkailusta.

koju1.jpg

Veera Suokas (vas) ja Heidi Tenlenius opastavat niin paikallisia kuin matkalaisiakin Lohjan torin infomökissä.

 

Kaunis kesäpäivä tiedossa ja vieraita tulossa kylään, mutta minne heidät veisi Lohjalla? Kyseinen tilanne on yksi niistä monista, joiden edessä käännytään Lohjan matkailupalvelujen puoleen. Kesällä se on erityisen helppoa, kun neuvot ja ilmaiset esitteet voi käydä poimimassa kätevästi Lohjan torilla sijaitsevasta infokojusta. Kojusta saa myös esimerkiksi matkamuistoja, kesävinkkejä sisältäviä Lännen Helmi ja Kesämieli lehtiä sekä Lohjanjärven veneilykarttoja. Kesäksi on tehty myös viikko-ohjelma, josta löytyy tekemistä kesän jokaiselle päivällä. Viikko-ohjelmassa kerrotaan mm. kesäteattereista ja luontoretki- ja puutarhakohteista.

-Paljon tullaan kysymään, missä mikäkin kohde on tai mitä voisi tehdä. Lisäksi haetaan esitteitä ja annetaan palautetta, kertoo matkailuneuvoja Heidi Tenlenius.

Kojussa käy ulkopaikkakuntalaisten ja kauempaa ulkomailta saapuneiden matkalaisten lisäksi myös lohjalaisia.

-Lohjalaiset käyvät hakemassa vinkkejä viikonloppuihin, sillä hekään eivät tiedä, mitä kaikkea Lohjalta löytyy ja mitä täällä tapahtuu milloinkin. Moni asia on tavallaan liian lähellä, sanoo matkailupäällikkö Minna Ermala.

Lohjan Matkailupalvelukeskuksella on chatti, josta kysymyksiinsä saa virka-aikana helposti vastaukset. Vaikka palvelut painottuvatkin nykyään yhä enemmän nettiin, tarttuu ihmisten matkaan yhä myös esitteitä. Paikalliset kohteet kiinnostavat ja niistä voi kojussa keskustella kasvotusten matkailuneuvojien kanssa. Vaikka kesä on vasta alussa, osa infokojun esitteistä on jo loppu ja niitä täytyy tilata lisää. Hyvä niin. Info on muutenkin osoittanut tarpeellisuutensa, sillä asiakkaita käy keskimäärin noin 30 per kesäpäivä.

-Ihmiset tykkäävät, kun matkailuneuvonta löytyy keskustasta ja torilta, tiivistää Ermala.

koju2.jpg

Matkamuistoja ja retkeilytarvikkeita.  

 

Kesällä voisin mennä vaikka...

Tämän kesän uutuuksia Lohjalla ovat iltatorit, Marja Mellinin puutarha, Arboretum Magnolia ja Länsi-Uudenmaan Teatteri. Uutuuksien lisäksi monia vanhoja palveluja ja kohteita on laajennettu ja kehitetty eteenpäin.

Kysytyimpiä matkailukohteita ovat Tytyrin kaivosmuseo, Arboretum Magnolia, Kaarteen kotimuseo, Lohjan Museo ja Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Myös pyöräilyreitit, luontopolut ja Paavolan tammi ovat suosittuja. Lisäksi vuokrattavista kesämökeistä tulee paljon kyselyjä, mutta niiden välittäminen ei kuulu Lohjan Matkailupalvelukeskukselle, sillä Lohjan mökit ovat Kisakallion mökkejä lukuun ottamatta yksityisten ihmisten.

Välillä kysytään erikoisempiakin neuvoja. Esimerkiksi erään juhannuksen alla tiedusteltiin, missä sijaitsee lähin ruispelto, koska asiakas olisi halunnut tehdä juhannustaikoja. Tarina ei kerro sitä, jäivätkö taiat lopulta tekemättä vai eivät, mutta ainakaan Lohjan matkailun väki ei asiakasta kehdannut kenenkään ruispeltoon neuvoa.

Infokoju on avoinna ma-pe kello 9.00-17.00 ja la kello 9.00-15.00. Lauantain aukioloa on pidennetty viime vuodesta, koska torinkin aukioloaika piteni. Koju palvelee myös iltatorien aikaan.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Suomen kesä houkuttaa ulkomaisia matkailijoita – kasvua odotetaan Aasiasta

Visit Finland selvitti ulkomaisten matkanjärjestäjien arvioita Suomen alkavasta matkailukesästä. Erityisesti kiinalaisten ja japanilaisten matkailijoiden määriin odotetaan kasvua, mutta myös saksalaisten ja brittien matkustusinto Suomeen on nousussa.

– Suomen matkailukesässä ulkomaiset matkailijat ovat tärkeässä roolissa. Koko alalle on tärkeää kiinalaisten matkailijoiden kasvava kiinnostus Suomea kohtaan, jota olemme pystyneet myös vahvistamaan pitkäjänteisellä markkinoinnilla. Alkavalle kesäkaudelle avautui myös jälleen uusi lentoreitti, joka tuo lisää kiinalaisia Suomeen, Finpron Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen toteaa.

Kesäkuun alussa reittilennot Suomeen aloittanut Ural Airlines tuo kiinalaismatkustajia Suomeen Jekaterinburgin kautta. Toukokuun alussa puolestaan alkoivat suorat reittilennot Kiinan Guangzhousta. Kiinalaisten kasvava matkustusinto on matkailua kansainvälisesti eniten kasvattanut ilmiö viime vuosina.

– Suomi on alkavanakin kesänä myös japanilaisten suosiossa, mitä edesauttaa myös uusi lentoyhteys Fukuokaan. Japanin suhteen odotamme tälle kesälle noin viiden prosentin kasvua viime kesään verrattuna, Virkkunen jatkaa.

 

Eurooppalaiset matkailijat tärkeitä Suomen matkailukesälle

Finpron Visit Finland -yksikön Matkailijatutkimuksen mukaan kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat korvasivat viime vuonna venäläismatkailijoiden vähenemistä Suomessa. Saksa ja muut Euroopan maat ovat Kiinan ja Japanin ohella maita, joihin Visit Finland panostaa vahvasti markkinointi- ja myyntityössään.

– Tavoitteenamme on kasvattaa matkailua Suomeen sekä Aasian että Euroopan maista. Saamiemme tietojen perusteella Suomen kesän kysyntä Saksassa olisi hiukan kasvanut ja matkayhtiöiden edustajien mukaan Suomi on vetänyt vuotta 2015 paremmin. Myös Isosta-Britanniasta ja Italiasta on samanlaista varovaisen positiivista signaalia. Ranskalaisten into tehdä ulkomaanmatkoja on puolestaan vähentynyt, Virkkunen kertoo.

Venäläisten matkailijoiden määrän odotetaan sen sijaan hieman laskevan, sillä heikko valuuttakurssi ja haasteelliseksi koettu viisumin hakeminen vähentävät venäläisten matkailuhalukkuutta Suomeen ja muualle Eurooppaan.

– Meillä on käynnissä kolme työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa kasvuohjelmaa, joissa Suomea tuodaan esiin matkailumaana uudella tavalla. Kasvuohjelmista FinRelax keskittyy rakentamaan Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaata erityisesti saksalaisille, japanilaisille ja venäläisille. Merellinen saaristo -ohjelmamme kehittää ja myy rannikkoalueille suunnattuja matkapaketteja Euroopan maissa, Virkkunen kertoo.

Stopover Finland puolestaan on suunnattu Helsinki-Vantaan -lentoaseman kautta maailmalle matkustaville aasialaisille, joita houkutellaan pysähtymään Suomeen.

– Varsinkin kokeneet matkailijat hakevat Suomesta uudenlaisia elämyksiä esimerkiksi ainutlaatuiseen, puhtaaseen luontoon sekä suomalaiseen kulttuuriin liittyen. Näihin toiveisiin pyrimme kasvuohjelmilla vastaamaan. Matkailu on Suomen suurimpia vientialoja, jonka kasvattamiseen meillä on hyvät lähtökohdat, Virkkunen sanoo.

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

  • Visit Finlandin matkailijatutkimuksen mukaan Suomessa vieraili vuonna 2015 yhteensä 7,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa.
  • Suomeen odotetaan tänä kesänä eniten yöpymisiä Ruotsista, Venäjältä, Virosta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Kiinasta, Japanista ja Yhdysvalloista.
  • Suosituimmat kuukaudet ovat perinteisesti olleet kesä-, heinä ja elokuu, jolloin Suomessa tehdään yli kolmasosa kaikista ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä.
  • Suomessa yöpyneistä ulkomaalaisista matkailijoista yli 40 prosenttia yöpyi viime kesänä maksuttomassa majoituksessa, esimerkiksi omassa asunnossa tai tuttavien luona. Viidennes yöpyi vuokramökeissä tai vuokra-asunnoissa.
  • Matkailijatutkimuksen mukaan eniten rahaa matkapäivää kohden käyttivät vuonna 2015 kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat: japanilaiset keskimäärin 183 euroa ja kiinalaiset 137 euroa.
  • Ulkomaisten matkailijoiden Suomeen tuoma vientiin rinnastettava matkailutulo oli 4,03 miljardia euroa vuonna 2014.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Cafe Lauri on Länsi-Uudenmaan ykkönen

Visit South Coast Finland kirjoittaa sivuillaan kahvilakulttuurin voivan hyvin Länsi-Uudellamaalla. Tarjonta on runsas ja kahviloita löytyy laidasta laitaan. Seuraavaksi on listattu Länsi-Uudenmaan kahviloiden top 5. Kahvilat ovat kaikki hyvin erilaisia, mutta tasoltaan huippuluokkaa. Ykköseksi tällä listalla nousi Cafe Lauri Lohjalta.

lauri.png

Cafe Lauri

 

5. Cafe Gamla Stan
Klassikko Tammisaaren vanhassa puukeskustassa. Yli kaksikymmentä kesää toiminut kahvila alkaa olla vierailijoiden ”must” kohde.

4. Alan’s Cafe
Niin ikään vanhassa puutalossa toimivasta kahvilasta voit kakkujen ja kahvin lisäksi ostaa kirjoja ja taidetta.

3. Laundry Fiskars Cafe Bar
Fiskarsin Ruukin vanhassa pesutuvassa sijaitseva, verrattain uusi kahvilatulokas on jo nyt Länsi-Uudenmaan tunnetuimpia kahviloita.

2. Cafe Sjundby
Kesäkahvila sijaitsee Siuntiossa Sjundbyn linnan vanhassa viljamakasiinissa. Jo ympäristö itsessään tekee tästä kahvilasta vierailun arvoisen, mutta kaupan päälle tarjolla on hehkutettua, käsin tehtyä, paikallista jäätelöä.

1. Cafe Lauri
Vuoden kahvilaksi valittu Cafe Lauri on kehuttu taivaisiin jo niin monessa lehti- ja blogijutussa, että tässä on vaikea enää enempää ylisanoja löytää. Tinkimättömän korkea laatu yhdistettynä erinomaiseen palveluun ja hienoon ohjelmatarjontaan tekee Cafe Laurista numero ykkösen.

http://www.visitsouthcoastfinland.fi/blogi/top-5-kahvilat-lansi-uudellamaalla

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Pulahtaisinko aaltoihin kesäpäivän kunniaksi?

Läntiseltä Uudeltamaalta löytyy uimaranta jos toinenkin. Niitä on sekä jokien, järvien, lampien että meren rannalla. Osa rannoista on etenkin hellepäivinä täynnä väkeä, toisilla taas saa olla silloinkin rauhassa. Jokaiselle löytyy varmasti jotain. Osalla rannoista on myös harrastusmahdollisuuksia ja leikkipaikkoja.

hanko51.jpg

 Hangon pisin hiekkaranta löytyy Tullirannasta. (Kuva: Studio Tomi Parkkonen)

 

Hanko

Hangosta löytyy sekä hienoja hiekkarantoja että karumpia, mutta kauniita kallion poukamia. Rantaviivaa on yhteensä 130 kilometriä, josta 30 kilometriä on hiekkarantoja. Rantoja löytyy kolmelta ilmansuunnalta, joten on paljon tuulensuunnasta kiinni, mille rannalle kannattaa suunnata. Myös mahdollinen sinilevä kulkee tuulen mukana, joten jos sitä on yhdessä rannalla, toinen saattaa kuitenkin olla puhdas. Pahimmat levälautat jäävät yleensä avomerelle, eivätkä tule rantaan.

Hangosta aukeaa avomeri, mikä vaikuttaa veden lämpötilaan. Uintikelit ovatkin parhaimmillaan vasta loppukesästä, kun merivesi on ehtinyt lämmetä kunnolla. Tuuli sekoittaa vettä ja vaikuttaa siten paljon myös rantaveden lämpötilaan. Vesi saattaakin olla eri lämpöistä Hangon eri rannoilla. Rannoilla voi tutustua myös merenrantakasveihin. Tulliniemessä kasvaa mm. kaunis, mutta harvinainen hietikkosara.

Hangon uimarantoja ovat Bellevue, Plagen, Märsan, Tulliniemi etelä, Tulliniemi pohjoinen "Slaktis", Silversand, Hangonkylä, Vedagrundet ja Regattaranta "Leijonaranta".

-Kannattaa tehdä rantamaraton ja testata vaikka kaikki uimarannat. Merenrannat ovat huikeita, kun on kirkas vesi, jokaisen hiekanjyvän voi nähdä erikseen, silmien edessä aukeaa aava horisontti, jossa ei näy kuin merta ja tuuli tuo meren tuoksun. Se on kuin lupaus jostain, mistä ei vielä edes tiedä, tunnelmoi Ilse Klockars Hangon matkailutoimistosta.

Plagen on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, sillä ranta on matala, se sijaitsee aivan Hangon keskustan tuntumassa ja siellä on leikkipaikka, lentopallokenttä, sup-lautailu mahdollisuus, vedessä olevia tramboliineja ja ainutlaatuinen vesikaruselli. Tällä rannalla vesi lämpenee nopeasti ja se voi olla hyvinkin lämmintä erityisesti etelän puoleisen tuulen aikaan. Plagenin rannalla on myös rantakahvila.

Matala ja rauhallinen Bellevuen hiekkaranta sijaitsee Plagenin itäpuolella. Myös tällä rannalla vesi on lämmintä etenkin etelätuulilla. Ranta jatkuu idässä Långsandan luonnonsuojelualueena Neljän Tuulen Tuvalle.

Tulliranta puolestaan on hurjapäiden ja vesiurheilijoiden paratiisi. Se sopii hyvin mm. purje- ja leijalautailuun sekä kajakkisurffaukseen. Surffaajat viihtyvät Tullirannassa etenkin syksyisin, kun tuulee enemmän. Rannasta on varattu omat osansa uimareille, vesiurheilijoille ja naturisteille. Lopuksi seuraa luonnonsuojelualue. Ranta on parhaimmillaan lounaisen ja pohjoisen välisillä tuulilla. Monet Hangon rannoista ovat matalia, mutta Tulliranta syvenee muita nopeammin.

-Tulliranta on pisin Hangon rannoista ja siellä on kauneimmat hiekkadyynit. Tullirannalle kannattaa tulla myös silloin, kun kaipaa rauhaa, koska ranta on niin iso, että jokaiselle löytyy oma dyynipaikka, Klockars kertoo.

-Myös sukeltaminen on Hangon rannikolla iso juttu, koska täällä on niin kirkkaat vedet ja Hankoniemen ympärillä on paljon hyvin säilyneitä hylkyjä, Klockars muistuttaa.

Silversand on pieni uimaranta, joka sijaitsee niemen pohjoispuolella leirintäalueen vieressä. Tämä ranta sopii hyvin mm. auringonlaskujen katseluun. Vesi on lämpimimmillään pohjoisten tuulten vallitessa.

-Silversandissa on ollut perinteisesti paljon purjelautailutoimintaa, Klockars sanoo.

Slaktis puolestaan on matala, pieni ranta niemen länsipäässä. Vesi on usein todella lämmintä ja iltapäivän aurinko paistaa suoraan rantaan.

Hangonkylän rannan erikoisuuksia ovat esteetön laituri sekä esteetön pukukoppi. Vesi on lämpimintä pohjoistuulen aikaan. Hangonkylän tuntumassa Lill-Märsanin uimarannalla on myös valvottu hyppytorni.

Talven jälkeen, rannoilta voi tehdä mielenkiintoisia löytyjä. Klockars itse on löytänyt mm. pienen jääkaapin oven. Rantojen siisteys onkin hankolaisille tärkeää ja he siistivät niitä myös itse vapaaehtoisesti.

hanko11.jpg

 Tulliranta. (Kuva: Studio Tomi Parkkonen)

 

Raasepori

Raaseporin alueen uimarannat sijaitsevat pääosin meren rannoilla, mutta pari löytyy myös lampien rannoilta.

-Meillä on rantoja sekä maaseudulla että kaupunkialueella. Useimmat rannoista sopivat hyvin lapsiperheille. Etenkin Knipanin ranta Stallörenin puistossa on suosittu myös matkailijoiden keskuudessa, koska siellä on monenlaista oheistoimintaa, kertoo matkailuneuvoja Barbara Rehnström.

Stallörenin puistosta löytyy mm. minigolfrata, leikkipuisto, luontokeskus sekä ravintoloita ja kahviloita. Tämän kesän uutuutena Motel Marine aloittaa sup-lautojen vuokrauksen.

Ramsholmenin ranta puolestaan sopii rauhaa kaipaaville uimareille. Bromarvin Padvassa taas on todella pitkä hiekkaranta. Tammisaaresta Knipanin uimarannan läheltä löytyy myös koirille tarkoitettu uimaranta. Muuten koiria saa Suomessa uittaa virallisten uimarantojen ulkopuolella. Leirintäalueen infosta voi lisäksi vuokrata soutuveneitä ja Tammisaaren keskustasta Knipanin läheltä löytyy vierasvenesatama. Hummeldalin rannan läheltä voi myös vuokrata mökkejä.

Uimarantoja löytyy ympäri Raaseporia. Suurin osa niistä on hiekkarantoja. Seuraavaksi on lueteltu Raaseporin uimarannat alueittain. Billnäs/Pinjainen: Skogsängsgölen. Bromarv: Furutorp ja Padva. Tammisaari: Ramsholmen, Bajon, Tammisaari Campingin uimaranta, Grabbskog, Knipan, Box, Hummeldal, Stallörinpuisto, Sjövik, Langansböle ja Knipnäs. Karjaa: Bastsjö ja Kaskimaa. Pohja: Gumnäs ja Flacksjö. Mustio: Mustio ruukki. Tenhola: Vikstrands. Bastsjö ja Kaskimaa sijaitsevat lampien rannoilla, muut merellä.

Sinilevä on aiheuttanut Raaseporin rannoilla vain vähäistä haittaa kesäpäivien viettoon, sillä suurin osa levästä pysyy avomerellä.

raasepori11.jpg

Knipanin ranta Tammisaaressa.

 

Lohja

Valtaosa Lohjan uimarannoista sijaitsee Lohjanjärven rannoilla, mutta hyviä rantoja löytyy toki myös pienemmiltä järviltä. Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Sen pinta-ala on yli 88,2 km², keskisyvyys 12,7 m ja syvin kohta 54,9 m. Veden lämpötilan keskiarvo on ollut kesäkuussa 16,0, heinäkuussa 20,4 ja elokuussa 19,5 astetta. Mittauksia on tehty vuodesta 2003 lähtien.

Lohjan uimarannat: Aurlahti, Hormajärvi, Jäämäjärvi (Pusula), Karstu, Kirmusjärvi, Kotojärvi (Ikkala), Lasitehdas, Lehmijärvi, Liessaari, Lohjansaari, Moisio, Myllylampi, Nälköönlampi, Ojamo (Nuottatie), Paloniemi, Pitkäjärvi (Nummi), Puujärvi, Pähkinäniemi, Routio, Ruokjärvi, Vohloinen ja Voudinpuisto. Laituri löytyy mm. Liessaaresta, Pähkinäniemestä, Myllylammelta, Kirmusjärveltä ja Ruokjärveltä.

-Lapsiperheille on useita helposti saavutettavia rantoja, kuten Aurlahti, Pähkinäniemi ja Lasitehtaan ranta, josta löytyy isommille lapsille myös Lohjan rantojen ainoat hyppytornit, kertoo kaupungin puutarhuri Markku Hakalahti.

Aurlahdessa on myös leikkipuisto, rantakahvila ja paljon harrastusmahdollisuuksia, kuten minigolfrata, sup-lautojen vuokrausta ja flyboardingia.

Lohjanjärven rannoista viisi (Aurlahti, Lasitehdas, Liessaari, Moisio ja Paloniemi) sekä Puujärven uimaranta Karjalohjalla ovat EU-kriteerit täyttäviä ja ne on varusteltu sen mukaisesti. Valvotuilla EU-rannoilla tulee olla pelastusvene tai -lautta, mutta valvomattomilla riittää pelastusrengas. Lohjan rannat ovat valvomattomia. Sukeltajat tarkistavat ja siistivät kaikki rannat ennen uimakauden alkua. Virallinen uimakausi on Suomessa 15.6.-31.8. välisenä aikana. Tuona aikana kaikkien kuntien virallisilta uimarannoilta otetaan säännöllisesti mm. vesinäytteitä. EU-rannoilta näytteet otetaan muita rantoja useammin.

Lohjanjärven rehevyys vaihtelee sen eri osien välillä, mutta järven kokonaistila on hyvä. Kesän edetessä Lohjanjärvessä samoin kuin Lohjan muillakin uimarannoilla on tavattu vaihtelevia määriä sinilevää.

liessaari1.jpg

Liessaaren uimaranta.

pähkinäniemi1.jpg

Pähkinäniemen uimaranta.

 

Vihti

Vihdissä on yhdeksän uimarantaa, joista kolme on EU-rantoja. Uimarannat: Enärannan, Hiidenrannan, Moksijärven, Myllylammen, Ojakkalan, Otalammen, Vihti kk, Varikkaan uimaranta sekä Haimoon maauimala. EU-rantoja ovat Myllylammen, Otalammen ja Varikkaan uimarannat. Näiden lisäksi löytyy kylätoimikuntien ylläpitämiä uimarantoja.

-Uimarantoja on sekä järvien että lampien rannoilla. Erityisesti Otalampi, Myllylampi ja Varikkaa ovat lapsiperheiden suosimia. Haimoossa taas on virtaava, raikas uimapaikka, kertoo puistomestari Sinikka Nokkoudenmäki.

Hän kertoo, että uimavedenlaatu on ollut Vihdin rannoilla muuten erinomainen, mutta etenkin Enäjärvellä, Hiidenvedellä ja Otalammella on havaittu runsaasti sinilevää loppukesästä. Sen sijaan Haimoossa ja Myllylammella sinilevää ei ole havaittu.

Myös Vihdissä uimarannat sukelletaan läpi ennen uimakauden alkua ja poistetaan ylimääräiset esineet. Rantoja käydään tarkistamassa viikoittain myös uimakauden aikana.

www_nummera.jpg

Muuttuva Myllylammen ranta Nummelassa

Karkkila

Pyhäjärvellä Vattolan uimarannalta löytyy mm. kaksi laituria, hyppyteline, ponnahduslauta, karuselli, keinut, kiipeilyteline liukumäkineen, sekä kentät tennikselle, minigolfille ja beach volleylle. Pyhäjärven rannasta on löyhästi jaettu omat alueet sekä lapsille että aikuisille. Rannan tuntumassa on kioski, josta rantakansa voi ostaa kätevästi virvokkeita. Karkkilan tunnettu Sunset Beach Partyn -festivaali järjestetään heinäkuussa juuri Pyhäjärven rannlla. Kyseisen EU-uimarannan uimaveden laatu on ollut erinomainen vuosina 2011-2015.

Pyhäjärvellä Tuorilan uimarannalta löytyy myös laituri, keinut ja karuselli. Saarlammen uimarannalla on kaksi laituria, keinut ja kiipeilyteline. Lisäksi Karkkilassa sijaitsevat Siikalan, Vuotinaisen sekä Haaviston Parsilanjärven uimarannat. Vuotinaisen rannalta löytyy myös leirikeskus. Siikalan ranta puolestaan sijaitsee joen varrella ja suositun Saarlammen pohjana on lähde.

-Rantamme ovat matalia, hyviä uimarantoja, joita ihmiset käyttävät paljon. Pyhäjärven ranta on altis sinilevälle, mutta muilla rannoilla levää on ollut todella vähän, eikä se ole estänyt uimista, kertoo vastaava työnjohtaja Jari Arvila.

Myös Karkkilassa uimarannat sukelletaan läpi ennen uimakautta. Sukellus uusitaan Pyhäjärven rannassa pidettävän Sunset Beach Partyn -festaritapahtuman jälkeen siltä varalta, että iloinen festarikansa on hylännyt aaltoihin jotain sinne kuulumatonta.

karkkila31.jpg

Pyhäjärven Vattolan ranta on Karkkilan suosituin uimaranta. (Kuva: Matti Nieminen)
 

Sinilevä

Sinilevän eli syanobakteerin esiintyvyys ja määrä riippuu paljon säistä, etenkin tuulesta ja lämpötilasta. Jos on riittävän lämmin, levä ilmestyy rannoille usein kesä-heinäkuun vaihteessa. Levän määrä voi kuitenkin, esimerkiksi tuulesta riippuen, vaihdella paljon samankin päivän aikana.

Miten sinilevän tunnistaa?

-Sinilevä on pienissä määrissä hippumaista ja suurempana esiintymänä lauttoja veden pinnalla. Vähäiset hiput ovat vihreitä, mutta lautat voivat olla turkooseja etenkin vanhetessaan. Kun levää liikuttelee, se hajoaa osiin. Levälautat voivat muistuttaa hiukan lateksia, kertoo Lohjan kaupungin terveystarkastaja Kati Lehtonen.

Uimaan vai ei?

-Vähäinen sinilevämäärä ei yleensä haittaa uimista, mutta jos levää on paljon, ei uimaan kannata mennä. Sinileväistä vettä ei saa myöskään käyttää saunassa pesuvetenä tai heittää kiukaalle, josta se höyrystyy hengitettäväksi. Sinilevä voi aiheuttaa iho-oireita ja huonovointisuutta. Höyrystä voi saada tavallista voimakkaammat oireet. Sinilevä aiheuttaa oireita myös koirille, joten niiden ei saa antaa juoda sinileväistä vettä tai uida siinä, Lehtonen jatkaa.

Sinilevän esiintymistä seurataan uimavesinäytteiden oton yhteydessä. Tietoa kerätään kuntien www-sivuille. Eri tahojen, mm. kansalaisten tekemiä havaintoja kerätään valtakunnallisesti ja alueellisesti Järviwiki-sivustolle www.jarviwiki.fi

sinilevä1.jpg

Sinilevää.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Koko perheen kesäpysäkki Silversand Hangossa

Kaksi vuotta sitten kirjoitin Lännen Helmeen Silversandista ja nyt oli aika käydä katsomassa mitä paikalle kuuluu.
Haastateltavana Camping Silversandin Tiina Wikstedt. Camping Silversand on jatkuvasti kehittyvä koko perheen kesänviettopaikka, josta löytyy niin aktiviteettejä kuin myös luontoa ja tottakai se merenranta.

DSC_0117www.jpg

Rantasaunalla on oma ”saunamajuri”, joka on koko leirintäalueen paras kaveri, koska hän pitää rantasaunan lämpimänä koko kesän.

Paljon uutta

- Tänäkin vuonna meille on tehty uutta ja mm. suihkuhuoneet ovat kokeneet uudistuksia ja rannan panoraamaikkunalliseen rakennukseen on heinä-elokuussa tulossa Pauli Hatakan vetämää Joogaa, aloittaa Tiina.
- Olemme myös käyneet oppimassa lisää - jäätelöistä, ja tänä kesänä meillä avautuu oma jäätelöbaari.
- Lisäksi lapsille on tänä vuonna tulossa lasten omia päiviä, jolloin ohjelmassa voi olla satutunteja ja pihaleikkejä, kertoo Tiina.
Alueella voi myös pelata krokettia, jalkapalloa, biljardia tai laittaa lapset pomppulinnaan, joita alueella on kolme - löytyy myös köysirataa ja lasten leikkihuonetta.

Irti arjesta -
400 metriä rantaviivaa

Jos rannalla on aktiviteettejä ja tapahtumaa, on meren puolella sitten rauhallisempaa esimerkiksi sup-lautailua.
- Sup-lauta on kokemus, josta monet ovat pitäneet. Laudalla ollessa pääsee varmasti irti arjesta, kertoo Tiina.
Silversandissa on myös Surfshop ja mahdollisuus saada surffausopetustakin tilauksesta. Rannassa toimii myös Peter Forströmin vetämä Padelcenter, jonka kautta voi opetella vaikka merimelontaa.
- Meiltä saa kaikki tarvittavat puvut ja laitteet niin merellisiin harrastuksiin kuin myös rannan puolen frisbee-golfradalle ja jos frisbee-golf kiinnostaa enemmän, on Hangossa sitten vielä isompi ja hienompi rata lähellä.

DSC_0140www.jpg

Rannan nallemökit ovat vain parinkymmenen metrin päässä merenrannasta!

Mökkiloma tai teltta tai asuntovaunu tai huoneet

Camping Silversand tarjoaa yöpymisen useamman vaihtoehdon.
- Jos haluaa mökki tai huonemajoitukseen, kannattaa varata etukäteen. Samoin jos on tulossa ryhmänä saunaan, kannattaa varata hyvissä ajoin, kertoo Tiina.
Silversandin iso sauna on anniskelualuetta ja tilauksesta saunan yhteyteen on mahdollista saada myös kaasugrilli.
- Meidän iso sauna on reilulle kymmenelle hengelle ja saunan yhteydessä on ulkona uutuutena kylpytynnyri.

Aikuisille pub

Uutta on myös Camping Silversand Pub, jossa on joka keskiviikko ja torstai-iltana Nicklas Grönholmin vetämänä karaokea ja livemusiikkia ja itseasiassa pubissa on plug-n-play mahdollisuudet tulla jammailemaan.
- Kun on hyvä sää voidaan musiikki viedä ulos ja musiikkia kuunnellessa katselle auringonlaskua taivaanrantaan.
Pubissa on myös iltaisin saatavilla pubiruokaa kuten bataattiranskalaisia ja erilaisia makkaroita.
- Palveluiden tarkoituksena on saada vieraamme viihtymään - yhtäläisesti karavaani, mökki kuin kaikki muutkin vieraat. Pub on avoin kaikille kuten on minigolf-ratakin.

Minä kävin - käy sinäkin

Jos huikopalaa on tarve, eikä halua itse tehdä ruokaa tai grillata Silvesandin alueen monissa grillipaikoissa, voi aina tulla päiväsaikaan hampurilaiselle Scanburgeriin, joka myös sijaitsee Silversandissa.
Poikkea Silversandin vastaanottoon ja Iida, Sanna, Robin, Santeri tai Ingrid vastailevat mielellään kysymyksiisi.

Camping Silversand, Lähteentie 27, 10960 Hanko  puh. 019 248 5500, www.cornia.fi

 

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Vihdin Wuosisatamarkkinat täyttää kymmenen vuotta

Markkinapäivä lauantaina 20.8.

vuosisata2.png

Markkina henkeen kuuluu myös vanhan ajan tunnelma, jota luodaan mm. pukeutumisella.

 

Vihdin suurimpia ja odotetuimpia kesätapahtumia on elokuiset Wuosisatamarkkinat Vihdin kirkonkylällä. Koko perheen markkinatapahtuma täyttää tänä vuonna jo 10 vuotta. Kirkonkylän keskustan liikenne suljetaan, ja raitin valtaavat käsityötä, taidetta, wanhaa tavaraa ja lähituotannon herkkuja myyvät kauppiaat. Muilla alueilla esittäytyy kauppiaiden ja ruokatoimijoiden lisäksi myös harrastusseuroja, kunnan toimijoita sekä erilaisia yhdistyksiä.

- Wuosisatamarkkinoita kiitellään vuolaasti iloisesta ja välittömästä tunnelmasta, kertoo Päivi Kukkamäki markkinapäivää tuottavasta Wola Event Managementistä. – Alun perin markkinat pidettiin Vihdin 500-vuotisjuhlien kunniaksi, ja siitä perinne on vakiintunut ja kasvanut kerta kerralta. Sää on suosinut kutakuinkin joka vuosi. Viime vuonna kauppiaita ja esittelijöitä oli yli 200, ja kävijöitäkin arvioiden mukaan n. 15 000. Päivässä on tarjontaa jo niin paljon, että pienellä vesisateellakin kokonaisuus on melkoisen houkutteleva.

 

Kauppiaita kauempaakin

Markkinoiden suosioon lienee monta perustetta. Kirkonkylällä on kauniit puitteet ja hyviä miljöitä kauppiaille, sekä virkistävä veneranta. Kauppapaikat ovat edullisia, ja kauppiaiden kertoman mukaan markkinavieraat tekevät hyvin ostoksia. Liikkeellä on paikallisten asukkaiden lisäksi myös mökkiläisiä sekä vierailijoita jo kauempaakin. Moni paikallinen kutsuu tuttaviaan kylään, ja markkinoille lähdetään yhdessä osana kyläilypäivää.

Ruokatoimijoita tulee jälleen useita. Yhdessä paikallisten ravintolatoimijoiden kanssa valikoimaa on niin runsaasti, ettei markkinoilta tarvitse lähteä pois ainakaan nälän takia kesken. Markkinat ovat avoinna klo 10-16:30, joten ammattimaisemmat kauppiaat ehtivät vielä illaksi muualle ja sunnuntaiksi seuraaville markkinoille.

Vihdin Wuosisatamarkkinoilla on paljon tuttuja kauppiaita, jotka tapaavat kanta-asiakkaitaan näin kerran vuodessa. Raitilta löytyy monenlaista niin kotiin, vapaa-ajan asunnolle kuin lahjaksikin. Esimerkiksi eri puulajeista valmistettuja tarjoilutuotteita, taottuja tarvikkeita ja sisustuselementtejä, keramiikkaa, tekstiilitöitä ja koruja on monella kauppiaalla. Kauppansa tekevät hyvin myös asusteet, lelut sekä kaikenlaiset herkut hunajasta ja kakuista oliiveihin.

wuosisata1.png

Suu makeaksi.

 

Juhlat on teemana myös ohjelmassa

Kymmenettä kertaa järjestettävien Wuosisatamarkkinoiden teemana on tänä vuonna Juhlat!

-Teema tarkoittaa sitä, että kaikkia markkinoilla olevia tahoja toivotaan nostavan esiin mitä erilaisimpia juhlan aiheita ja tapoja juhlistaa elämän eri vaiheita. Lavaohjelmaan tulee aiempaa enemmän musiikkiesityksiä, ja tuomme markkina-alueille myös koristelua juhlan tapaan, kertoo Päivi Kukkamäki.

-Meillä on muitakin merkkipäiviä juhlittavana: Vihti-Seura täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Eräs Niuhalassa opintiensä aloittanut ikäluokka pitää 50-vuotisluokkakokouksen markkinapäivän yhteydessä. Musiikkikoulu Väkkärällä puolestaan täyttää 10 vuotta, ja tuo sen kunniaksi lasten kokeiltavaksi mitä moninaisimpia hauskoja soittimia. Markkinapäivään mennessä toivomme saavamme tietoja muistakin merkkipäivistä, ja kokoamme kaikki nämä tiedot yhteen tapahtuman nettisivuille.

Markkinoiden yhteydessä myös monet paikalliset yritykset ja yhdistykset esittelevät toimintaansa. Kirkonkylällä omat tutut toimijat tarjoavat ohjelmaa monessa pisteessä. Uusiutuvaa ohjelmaa on kirkolla, Pappilassa ja museolla. SuurVihdin Kilta pitää Krouvia jo perjantai-illasta alkaen. Ihania eläimiä pitää olla aina, ja tietysti hevosia. Vihdin Reserviupseerikerho esittäytyy näyttävästi viime vuoden tapaan. Paloasemaja palokalustoon tutustuminen on kestosuosikki. Kesän kuluessa markkinapäivän ohjelmaa kootaan tapahtuman nettisivuille www.wuosisatamarkkinat.fi ja facebookiin www.facebook.com/wuosisatamarkkinat. Markkinapäivää vietetään lauantaina 20.8.2016, mutta markkinoiden nettisivuille kootaan myös perjantain ja sunnuntain eli Vihti-päivien sisällöt.

Markkinat 20.8. avoinna klo 10-16:30 Vihdin kirkonkylällä. Maksuton tapahtuma. Uutta pysäköintitilaa K-Supermarketin takana, alueelle opastus.

wuosisata3.png

Urheita ritareita markkinoilla.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Paavola vastaanotti Vuoden uusmaalainen kylä -palkinnon

Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2016 valittu Lohjan Paavola vastaanotti tunnustuspalkintonsa kylän asukkaille järjestetyssä juhlatilaisuudessa 14. toukokuuta. Uudenmaan liiton palkitseman kylän toiminnassa yhdistyvät luontevasti perinteet ja innovatiivisuus.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelän mukaan Paavolan kylä edustaa satukirjamaisuutta ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. 

- Paavola on kuin salainen portti puutarhaan lähellä vilkasta pääkaupunkiseutua. Tällaista idylliä tekisi tavallaan mieli varjella, mutta kuten pienissä kylissä yleensä, elinvoima syntyy elämästä. Siksi ei ole syytä pitää kynttilää vakan alla – eikä Paavolaa piilossa. 

Mäkelä toivoi, että Paavolan henki, jota on rakennettu vuosikymmeniä, saisi edelleen kasvaa ja vahvistua, ja tulisi tunnetuksi paitsi Uudellamaalla, myös muualla Suomessa ja ehkäpä jopa maailmalla. 

- Me uusmaalaiset olemme ylpeitä sekä vilisevistä kaupungeistamme että pienistä idyllisistä kylistämme. Meille on iloinen asia, että Uudenmaan monet kasvot ja alueen monipuolisuus tulevat tutuiksi. 

Uudenmaan liitto luovutti Paavolalle tunnustuksen sekä 2000 euron rahapalkinnon, jonka kylä aikoo käyttää seurantalonsa kunnostukseen.

Läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Paavola on Lohjan Saaristossa sijaitsevien pienten kylien ja saarten keskiössä. Tapahtumien ja talkoiden järjestämiseen osallistuvat aktiivisesti niin vakituiset asukkaat, kesäasukkaat kuin yrityksetkin. Tänä vuonna juhlitaan yhdessä satavuotiasta Lohjan Saaristo -seuraa, mikä näkyy myös tulevissa tapahtumissa. 

Kesällä vierailijakin pääsee Paavolan kylän tunnelmaan muun muassa lauantaisten kesätorien sekä iltamien kautta. Rentoa menoa tarjoavat myös juhannuspäivän tanssit, Lohjan saaristopäivä, Kekrijuhla, Samae Koskisen konsertti ja retket hedelmälajipuutarha Fruticetumiin.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Heinjoen kirkon alueen kunnostus käynnistyi

hei2.png

Opastaulun takana oikealla näkyy Heinjoen kirkon muistomerkki ja risti. Oikealla lähempänä opastaulua on kirkon tornin tiiliskivistä muodostunut kumpare.

 

Tammikuussa 22. päivänä 2016 allekirjoitettu yhteistyösopimus venäläisen osapuolen, Leningradin alueen, Viipurin piirin, Gontsharovon kunnallishallinnon ja suomalaisen Heinjoki-Säätiön välillä mahdollisti Heinjoen kirkon alueen kunnostuksen.

Toukokuun alussa Heinjoki-Säätiön toimesta toteutuneen matkan tarkoituksena oli siivota kirkon aluetta raivaamalla haittaavaa kasvillisuutta, puhdistamalla kirkon muistokivi alustoineen, viime sotien sankarihautausmaan läheisyyteen pystytetty sankarivainajien ja Vapaussodan sankarien muistomerkit sekä pystyttämällä opastaulu kirkon alueelle. Aurinkoinen sää suosi Säätiön talkoolaisia. Tämän matkan tavoitteisiin päästiin. Kauniit, vanhat männyt kirkon alueella sekä vanhat valokuvat kertovat yhdessä kirkon sekä sankarihautausmaan sijainnit. 

Kirkon alueen opastaululle etsittiin sopiva paikka. Sen tuli olla kiviaidan sisäpuolella eli kirkon alueella. Opastaulun tarkoituksena on antaa lyhyt selvitys kyseisestä alueesta sekä suomeksi että venäjäksi. Toivotaan, että opastaulu palvelee niin kotiseutumatkailijoita kuin paikallisia (kesä)asukkaitakin.

hei3.png

Kirkko on kuvattu Ukkolan pihalta. Kirkon edustalla on tornin oikealla puolella käyrälatvainen mänty.

 

Kirkon alueen kunnossa pitäminen on haasteellista, sillä tiiliskivien paloja on ympäriinsä. Suuri tiiliskiviröykkiö kertoo kirkon tornin paikasta. Kirkon kivijalat löytyvät paksun kulottuneen heinikon, sammaleen ja karveen alta. Siis töitä riittää tulevaisuudessakin.

Kirkon alueen kunnostuksen lisäksi oli sovittu tapaaminen Veshtshevon metsänhoitoalueen päämetsänhoitajan Sergei Mihailovitsh Jevtushenkon kanssa, joka tuli paikalle oman apumiehensä, tulkki Tatjana Shumilinan ja yhteyshenkilö Alla Matvienkon kanssa. Katsoimme ensin kirkon alueen aikaansaannokset ja kerroimme kirkon historiasta, joka tuntui kovasti kiinnostaneen. Sen jälkeen ajoimme Mikonmäen hautausmaalle, joka kuuluu nimenomaan Veshtshevon metsänhoitoalueen piiriin. Hautausmaa oli Sergei Jevtushenkolle ennestään tuttu paikka. Hän halusi näyttää meille löytämänsä hautakiven (sukunimi Kurki). Kerroimme yksityiskohtaisia tietoja hautausmaasta. Säätiön toimesta oli kirjallisesti pyydetty häneltä Mikonmäen hautausmaan raivaamislupaa. Selvitimme tarkasti, mitkä pensaat ja keskenkasvuiset puut (mm. pihlaja, leppä, haapa, tuomi) haluaisimme raivata. Hautausmaalla olevat koristepensaat säilytettäisiin. Jevtushenko kertoi, että metsänhoitajat pitävät kokouksen, jonka puitteissa hän ottaa esille raivaamislupakysymyksen. Jos kirjallinen raivaamislupa ei ole mahdollinen, saamme kuitenkin raivata Mikonmäen hautausmaan. Sovimme Jevtushenkon kanssa, että Heinjoki-Säätiö toteuttaa Mikonmäen hautausmaan raivauksen 20.9.2016 mennessä, jolloin ajankohta sopii myös hänelle. Jevtushenkolle tullaan toimittamaan venäjänkieliset tiedot Mikonmäen sekä Kirkkosaaren hautausmaista. 

Kulttuuriperinnön vaaliminen, mm. vanhojen hautausmaiden suojelu ja hoito, sisältyy moniin Suomen lakeihin (mm. Maankäyttö- ja rakennuslaki v. 1999 sekä Muinaismuistolaki 295/1963), jotka velvoittavat toimimaan omassa maassa ja näin ollen sovellettuina luovutetun alueen hautausmaahankkeissa.

Lohjan kaupungissa asuu runsaasti heinjokelaisjuurisia ihmisiä. Heinjoki sijaitsi Keski-Kannaksella luovutetulla alueella. Useat  heinjokelaisten sijoituskunnat (Nummi, Pusula, Karjalohja, Sammatti) kuuluvat nykyisin Lohjan kaupunkiin.

Marja Paakki Heinjoki-Säätiön hallintoneuvoston vpj.

hei1.png

Vasemmalta Heinjoki-Säätiön henkilöt: Jari Kääriäinen, Veikko Partanen, Arja Sarakivi, Marja Paakki ja Erkki Taponen. Oikealla on tulkki Tatjana Shumilina ja hänen vieressään Veshtshevon metsänhoitoalueen päämetsänhoitaja Sergei Mihailovitsh Jevtushenko. Kuva: Alpo Kärkäs

hei4.png

Sama käyrälatvainen mänty löytyy nykyäänkin. Näin voimme määritellä kirkon paikan.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Päiväkummusta kasvoi elämyskylpylä

Päiväkummun uudessa elämyskylpylässä voi nauttia koivumetsän tunnelmasta ja linnunlaulusta talvellakin.

kylpy2.jpg

Uudistettu kylpyläosasto sisältää yhdeksän allasta.

 

Kylpylähotelli Päiväkummun johtaja Tero Eskola kertoo, että vasta valmistunut remontti on Päiväkummun historian suurimpia.

-Kahdeksan vuotta sitten remontoitiin vastaanotto ja ravintola sekä rakennettiin uusia kokoustiloja. Sekin oli iso juttu, mutta tämä on vielä isompi, Eskola kommentoi.

Viime vuonna alkaneessa remontissa uusittiin koko kylpyläosasto. Nyt pukuhuoneissa soi linnunlaulu ja pinnat jäljittelevät koivua.

-Linnunlaulu pukuhuoneissa rauhoittaa ja asiakas voi heti ottaa aikaa itselleen ja rentoutua, Eskola sanoo.

-Haluamme olla suomalainen kylpylä. Se on vahvuus ulkomaisia vieraita ajatellen. Kylpylän pitää olla myös tyylikäs, että suomalaisetkin pitävät siitä, vaikka näkevät arjessaankin teemojamme, kuten koivuja.

Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti kulkee vahvasti mukana kylpylän sisustuksessa aina seiniltä löytyviä sadun pätkiä myöten. Topelius kirjoitti kyseisen sadun Karjalohjalla.

-Aina, kun teemme uutta, otamme mukaan jotain tästä tarinasta, Eskola sanoo.

kylpy4.jpg

Tero Eskola suosittelee Päiväkumpua erityisesti minilomakohteeksi. 

 

Altaat

Aiemmin kylpylässä oli vain kolme allasta, mutta nykyään niitä on yhdeksän. Valikoimasta löytyy mm. kaksi poreallasta, kuntouintiallas, lasten allas, kylmä- ja kuumavesialtaat sekä jalkoja hoitava jokikivikahluuallas. Väriä vaihtavassa lasten altaassa voi kuunnella vedenalaisia ääniä ja kuntouintialtaassa haastetta tuo vesikiipeilyseinä.

-Äänialtaassa soi veden alla rauhoittava musiikki. Monessa paikassa ei ole sellaista, Eskola sanoo.

Päiväkummun altaat sopivat herkkäihoisemmillekin. Altaissa käytetään UV-valoa mikrobien poistamiseen, mikä vähentää kloorin tarvetta. Altaiden tuntumasta löytyy myös kaksi lämmintä divaania. Materiaaleihin ja ulkoasuun on nähty vaivaa, sillä yhdenkin altaan laatat näyttävät revontulilta ja kylpylän seinällä taivas muuttuu vuorokauden ajan mukaan.

kylpy5.jpg

Nämä altaat hemmottelevat jalkoja. Värien mukaisesti toisessa on kylmää ja toisessa lämmintä vettä.

 

Erikoissaunat

-Omaperäisin ja hauskin juttu on erikoissaunaosasto. Se on rauhoittumisen tyyssija. Suomessa vastaavia saunaosastoja ei muualta löydy, Eskola kertoo.

Erikoissaunaosastolta löytyy erilaisia saunoja ja erikoissuihkut, joista vesi tulee putouksena, sateena ja sumuna.

-Ensin voi ottaa hierovan putouksen ja sitten sumun, Eskola vinkkaa.

Suolasaunassa ihoaan voi hemmotella Himalajan suolalla, koivusaunassa soi musiikki ja vihtomaan pääsee keskiviikkoisin ja lauantaisin. Tähtisaunassa puolestaan pääsee tunnelmoimaan kunnon lämmössä katon tähtisumua katsellen. Saunan seinät on tehty vanhan talon hirsistä ja istuinvaihtoehtoina löytyy lauteiden lisäksi myös jakkaroita.

Erikoissaunaosastolta saa myös pientä purtavaa, jos nälkä yllättää kesken kaiken. Rakenteilla on myös erillinen rentoutumisalue, jossa voi vielä nautiskella hetken saunomisen ja uinnin jälkeen. Rentoutumisalue valmistuu kesällä. Lisäksi kylpyläosastolta löytyvät tavallinen sauna ja höyrysauna. Sekä kylpyläosastolle että erikoissaunoihin pääsee myös pyörätuolilla.

kylpy3.jpg

Suolasaunassa ihoaan voi hemmotella Himalajan suolalla.

 

Uimahallista kylpyläksi

Kylpyläuudistuksessa on huomioitu kohderyhmänä etenkin naiset ja heidän kanssaan kylpylälomaa viettämään tulevat miehet. Myös lapsiperheitä Päiväkummussa käy paljon etenkin kesäisin. Nuoria puolestaan aiotaan tulevaisuudessa houkutella rannan bailumeiningeillä.

-Meillä on kovat odotukset uudistuksen suhteen. Palaute on ollut hyvää ja odotamme, että myös ulkomaalaisten kävijöiden määrä kasvaa. Täällä on kaunis luonto ja rauhallisuutta, ulkomaalaiset arvostavat niitä. Päiväkumpu on hieno minilomakohde, Eskola hehkuttaa.

kylpy1.jpg

Erikoissaunaosaston suihkuista veden saa tulemaan putouksena, sateena ja sumuna.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Nummelan Matkatoimisto täytti 25 vuotta

Moni pieni matkatoimisto on joutunut lopettamaan toimintansa, mutta Nummelan Matkatoimisto on säilynyt. Kaiken lisäksi, sillä menee vieläpä hyvin. Ihmiset kaipaavat ulkomaille ja usein samoihin kohteisiin kuin parikymmentä vuotta sittenkin.

mat2.jpg

Reykjavik lumoaa kaikkina vuodenaikoina. (Kuva: Jenni Merivirta)

 

Nummelan Matkatoimisto täytti 30.4. 25 vuotta. Saavutus on hieno etenkin, kun vertaa moniin pieniin matkatoimistoihin, joista suuri osa on lopettanut toimintansa. Lohjallakin oli aikanaan neljä matkatoimistoa, vaan enää ei ole yhtäkään.

-Meillä menee mukavasti. Viime vuosi oli hyvä ja tämä näyttää menevän samaa rataa. Ryhmämatkat muodostavat nykyään puolet kaikista matkoista, kertoo toimistopäällikkö Marjo Halen Nummelan Matkatoimistosta

-Kivijalkamatkatoimistot ovat katoava luonnonvara. Kun pieniä matkatoimistoja katoaa, sana kiirii, mistä perinteisen, palvelevan toimiston vielä löytää. Yhteistyö muiden pienten matkatoimistojen kanssa on tärkeää. Nummelan Matkatoimisto kuuluu yhdessä reilun 20

yksityisen matkatoimiston kanssa Concorde Travel Group nimiseen markkinointiketjuun. Puhallamme yhteen hiileen, koska yhdessä saamme esimerkiksi lentoyhtiöiltä paremmat sopimukset kuin yksin, jatkaa Halen.

Nummelan Matkatoimisto työllistää tällä hetkellä kolme työntekijää.

-Kyllä me jotain olemme oikein tehneet, kun tässä vielä olemme. Meillä on paljon niin yksityisiä ihmisiä kuin yrityksiäkin kanta-asiakkaina, Halen toteaa.

Hän korostaa, että pienestä matkatoimistosta saa palvelua kasvotusten. Ei tarvitse kuin kävellä ovesta sisään.

-Isoihin matkatoimistoihin ei vain kävellä sisälle ja sanota esimerkiksi, että haluan päiväksi Tallinnaan.

Nummelan Matkatoimiston asiakkaat edustavat montaa ikäluokkaa. Vanhempi asiakaskunta käy matkatoimistossa paikan päällä ja nuoremmat ovat yhteydessä sähköpostin ja puhelimen välityksellä.

mat1.jpg

Nummelan Matkatoimistossa sinua palvelevat Jenni Merivirta (vas), Marjo Halen ja Suvi Sihvola.

 

Suosikkikohteet pitävät pintansa

Nummelan Matkatoimiston kautta pääsee mihin päin maailmaa tahansa. Palvelua löytyy junalipuista kaukomatkoihin.

-Meillä on kattava yhteistyökumppaniverkosto maailmalla, Halen sanoo.

Kreikka ja Kanarian saaret olivat suosittuja matkakohteita jo 25 vuotta sitten ja ovat sitä vielä tänäkin päivänä. Maapallo on kuitenkin avartunut paljon viime vuosina.

-Kun ulkomailla on käynyt pari kertaa, huomaa pärjäävänsä. Nykyään ihmiset ovat rohkeampia lähtemään, eivätkä tarvitse opastakaan joka paikkaan, Halen kertoo.

mat4.jpg

Viehättävään Tukholmaan pääset hetkessä. (Kuva: Jenni Merivirta)

 

Lentoyhtiöiden kilpailun myötä matkustaminen on tullut edullisemmaksi. Yksi muutos on myös se, että siinä, missä ennen myytiin valmiita matkapaketteja, nykyään halutaan asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä matkoja.

Halen kertoo, että etenkin Välimeren ja Karibian risteilyt ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan. Myös mielipiteitä jakava Dubai oli viime talven hittikohde. Tämän kesän nouseva suosikki on puolestaan Kroatia.

-En ole itse käynyt siellä, mutta olen nähnyt ja kuullut, että Kroatiassa on upeat maisemat, Halen sanoo.

Hän suosittelee matkakohteiksi etenkin Sloveniaa, Kroatiaa, Montenegroa ja Kreikan saaria. Kenian safarit ovat hänen oma suosikkinsa. Myös Espanjan aurinkorannat pienine kylineen yllättivät Halenin positiivisesti.

Kotimaan matkailun suosikkikohteita ovat Lapin hiihtokeskukset sekä Ahvenanmaa.

-Sitä tuntee melkein olevansa ulkomailla, kun välissä on merimatka ja kieli vaihtuu, Halen naurahtaa.

Mutta entä, jos ei koko elämänsä aikana matkusta Suomen ulkopuolelle, jääkö silloin jostain erityisestä paitsi?

-Matkustelu sopii tietyille ihmisille. Oma elämys voi löytyä omasta pihastakin tai kotikunnasta. Joissain matkakohteissa näkee senkin, miksi matkalta on kiva palata kotiin. Meillä Suomessa on asiat kaikin puolin mallillaan, Halen toteaa.

mat3.jpg

Rantapromenadi Kroatian Splitissä. (Kuva: Jenni Merivirta)

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Sivut

 
Tilaa syöte Matkailu