Matkailu

Mainos

Matkailuoppaaksi Lohjalle?

Hiiden Opisto ja Lohjan Oppaat ry järjestävät yhteistyössä matkailuoppaan peruskurssin, jolla on tarkoitus kouluttaa uusia paikallisoppaita Lohjan alueelle.

Lohjalla on ollut koulutettuja matkailuoppaita vuodesta 1981 lähtien ja nyt järjestettävä kurssi on viides paikallisten matkailuoppaiden peruskurssi. Kurssi päätettiin järjestää nyt, koska oppaita tarvitaan lisää. Lohjalla on tällä hetkellä 11 auktorisoitua matkailuopasta, joista osa joutuu lähitulevaisuudessa lopettamaan opastustyön. Kurssilla koulutetaan sekä auktorisoituja matkailuoppaita koko Lohjan alueelle että kohdeoppaita erityisesti Tytyrin kaivokseen, mutta myös muihin kohteisiin. Juuri ympäri vuoden toiminnassa oleva kaivosmuseo työllistää suurimman osan Lohjan oppaista, sillä siellä käy vuodessa noin 15 000 vierailijaa.

Kurssin tavoitteisiin kuuluvat uusien oppaiden kouluttamisen lisäksi myös vanhojen kohdeoppaiden ammattitaidon vahvistaminen sekä uusien kielitaitoisten oppaiden löytäminen. Esimerkiksi ruotsin, englannin, venäjän, saksan ja kiinan taitajia kaivataan. Kuntaliitosten myötä opaskurssilla käsitellään nyt ensimmäistä kertaa myös Sammatin, Karjalohjan, Pusulan ja Nummen alueita.

Oppaita tarvitaan, sillä Lohja on tilastojen mukaan merkittävä matkailukaupunki. Uudenmaan alueella Lohjalla on toiseksi eniten matkailuyöpymisiä pääkaupunkiseudun jälkeen. Kotimaan matkailu on lisäksi vilkastunut viime vuosina.

opas.jpg

Torsti Salonen (vas) ja Jarmo Kuningas Villa Linnaisen edessä. Kyseessä on huvila, jossa oli kesäasukkaita jo 1800-luvulla. Esimerkiksi tätä kohdetta esitellään opastetuilla kiertoajeluilla. 

 

Harrastus ja ammatti

Oppaana toimiminen voi olla sekä harrastus että sivutoiminen ammatti, sillä kurssilla on mahdollisuus suorittaa matkailuoppaan virallinen ammattitutkinto.

-Oppaan työ on erittäin antoisaa. Siinä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja pääsee näkemään ja kokemaan monenlaista sekä tutustumaan sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Työ on myös oman tietotason ylläpitoa ja ajankohtaisistakin asioista pitää historian lisäksi olla perillä. Opas on tavallaan paikkakuntansa käyntikortti, kertoo historioitsija ja opaskurssin vetäjä Torsti Salonen, joka on toiminut oppaana jo 35 vuotta.

-Kohde tulee itselle tutuksi äkkiä, mutta opastettava ryhmä on aina erilainen. Lyhyessä ajassa täytyy päästä sisään ryhmään ja tietää, mitä asioita minkäkin ryhmän kanssa on hyvä painottaa. Jotkut kaipaavat esimerkiksi enemmän teknisiä tietoja ja toiset taas huumoria, sanoo puolestaan Jarmo Kuningas, joka on toiminut oppaana Tytyrin kaivosmuseossa vuosien ajan.

Jos oikein innostuu, myöhemmin voi kouluttautua oppaaksi myös laajemmalle alueelle. Esimerkiksi Salonen tekee opastuksia Hangosta Karkkilaan.

 

Hyvä opas selviää yllättävistäkin tilanteista

Kotimaan matkailuopas opastaa Suomessa sekä koti- että ulkomaisia turistiryhmiä. Paikallisoppaat vetävät erilaisia nähtävyys- ja tutustumiskierroksia. Tavallisesti he työskentelevät liikkuvassa ajoneuvossa, kuten linja-autossa, mutta opastavat myös kävellen teemakierroksilla tai paikkakunnan kohteissa.

Omalla asiantuntemuksellaan opas välittää matkailijoille asiantuntevaa tietoa ja myönteisiä elämyksiä. Työ edellyttää mm. asiakaspalvelutaitoja, matkakohteiden tuntemusta, selkeää suullista esiintymistä, hyvää kielitaitoa, täsmällisyyttä, oma-aloitteellisuutta sekä yllättävien tilanteiden ja ryhmän hallintakykyä. Oppaan on osattava luoda viihtyisä, mukava ja turvallinen ilmapiiri ja pitää huolta tasapuolisesti jokaisesta opastettavastaan.

-99% opastuksista menee hyvin, mutta välillä eteen tulee yllättäviäkin tilanteita, Salonen muistuttaa.

Kun hän ja Kuningas alkavat muistella, tulee mieleen heti useampia erikoisia tapauksia. Kerran linja-auto hajosi ja Kuninkaan opastuksesta tuli erittäin perusteellinen, kun Helsingin keskustan läpi ryömittiin hitaasti ykkösvaihteella. Toisella kerralla Salonen joutui kiipeämään puuhun ja siirtämään sen oksia, jotta linja-auto mahtui menemään. Joskus opastettava on kadonnut ja opastus siten muuttunut etsinnäksi. Kävipä kerran niinkin, että kirkkoa kuvannut henkilö peruutti kuvaamisen keskittyessään suoraan avonaiseen hautaan. Onneksi tuostakin tapauksesta selvittiin kuitenkin säikähdyksellä.

 

Kurssin sisältö

Matkailuoppaan peruskurssilla noudatetaan Suomen Opasliitto ry:n kurssirunkoa, joka on sovellettu paikallisiin tarpeisiin ja oloihin. Auktorisoiduiksi matkailuoppaiksi opiskelevien tulee suorittaa kurssi kokonaisuudessaan, mutta kohdeoppaille riittää heille valikoitujen osien suorittaminen. Kurssiin sisältyy opastusteknisiä asioita, kuten erilaisten ryhmien kanssa toimimista, äänenkäyttöä, työskentelyä liikkuvassa kulkuneuvossa sekä kävellen tehtävissä opastuksissa. Kurssilla opiskellaan matkailualan tuntemusta sekä yhteistyötä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa. Kurssiin sisältyy myös ensiaputaitojen opiskelua.

Keskeisellä sijalla koulutuksessa on paikallistuntemuksen lisääminen. Kurssilla tutustutaan yhteiskuntaan, historiaan, luontoon, merkkihenkilöihin, rakennuksiin, talouselämään sekä paikallisiin eri organisaatioihin. Kukin kurssilainen tekee harjoitustöitä eri kohteista ja lisäksi tehdään kohdekäyntejä esimerkiksi Pyhän Laurin kirkkoon, museoihin, Vivamoon, Kisakallioon ja Päiväkumpuun.

Sekä varsinaiset matkailuoppaat että kohdeoppaat harjoittelevat kävellen opastamista. Varsinaiset matkailuoppaat harjoittelevat sen lisäksi kiertoajelun opastamista linja-autossa. Kurssin päätteeksi auktorisoiduiksi matkailuoppaiksi opiskelevat antavat Suomen Opasliiton valtuuttamille ulkopuolisille tarkastajille opastusnäytteet, joiden perusteella heidän kurssisuorituksensa hyväksytään. Auktorisoinnin osoitukseksi oppaalle myönnetään oikeus käyttää virallista opasmerkkiä.

Hiiden Opisto järjestää kurssin 5.9.2016-22.5.2017. Kurssi sisältää yhteensä 171 tuntia, josta itseopiskeluna on 42 tuntia. Kokoontumisia on maanantaisin kerran viikossa. Harjoitukset ajoittuvat lauantaipäiviin. Ilmoittautuminen on avoinna kurssin alkuun saakka.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Harvinainen Paviljonki -projekti käynnistyy Mustion Linnassa

linna1.png

Tunnelmaa nykyisestä Linnankrouvista.

 

Mustion Linna laajenee Suomessa harvinaisella juhlapaviljongilla. Keväällä 2017 valmistuvan laajennustyön ansiosta Mustion tunnelmallinen ravintola Linnankrouvi pystyy palvelemaan kasvavia hää-, juhla- ja koulutus seurueita.

-Halusimme täyttää asiakkaidemme tarpeet, sillä usein tulee kyselyjä isommista juhlista ja isoilta ryhmiltä. Laajennus on tarpeen, koska aiemmin kaikki eivät ole mahtuneet sisälle, vaan on käytetty telttoja. Tulevaisuudessa voimme myös palvella eri asiakasryhmiä samaan aikaan eri tiloissa, kertoo arkkitehti Filip Linder Mustion Linnasta.

Toivottu laajennusprojekti on suunniteltu hyvässä yhteistyössä Museoviraston ja Raaseporin Rakennusvalvonnan kanssa. ELY-keskus tukee Paviljonki -projektia 200 000 eurolla ja tavoitteena on Raaseporin seudun kehittäminen ja kasvu projektin kautta. Tarkoituksena on suosia paikallisia toimijoita laajennuksen toteutuksessa, jos se vain on mahdollista.

-Laajennus on ollut pitkään suunnittelupöydällä, mutta aloitamme nyt, kun ELY näytti vihreää valoa. Ilman tukea emme voisi tehdä näin isoa laajennusta. Projekti on alueellisesti merkittävä siksi, että se luo työpaikkoja ja auttaa pitämään Raaseporin seutua elinvoimaisena haastavina taloudellisina aikoina, Linder sanoo.

-Mustion Linnan laajennus on iso ja tärkeä asia Mustiolle ja koko Raaseporille. Yksityiset investoinnit ovat elintärkeitä, jotta kaupunki kehittyy. Mustion kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki löytää hyvän koulu- ja päiväkotiratkaisun Mustion osalta. Mitä nopeammin tämä asia ratkaistaan, sen parempi kaikille osapuolille, kommentoi puolestaan kaupunginjohtaja Tom Simola.

paviljonki.png

Julkisivukuva uudesta Paviljongista.

 

Uutta tehdään vanhaa kunnioittaen

Häät, juhlat ja konferenssit ovat tärkeä osa historiallisesti arvokkaan kohteen ympärivuotista toimintaa. Tähän saakka ravintola Linnankrouvi, entinen vaunuvaja, on voinut ottaa vastaan alle 100 hengen ryhmävarauksia. Uudessa Paviljongissa juhliin mahtuu 130 vierasta, kokouksiin noin 100 ja vanhaan ravintolarakennukseen 90 henkilöä. Projektin yhteydessä ravintola Linnakrouvia modernisoidaan hellävaroen ja uusgoottilaisen rakennuksen ainutlaatuista tunnelmaa kunnioittaen.

-Paviljonki tulee eheyttämään Linnankrouvin vaihtelevaa arkkitehtuuria ja lisäämään sen toimivuutta ja viihtyvyyttä. Krouvin tunnelma ei muutu, vaan se jää krouviksi, Linder sanoo.

-Lisärakennus nousee vanhan vaunuvajan viereen ja kiinnittyy siihen vanhan terassin kohdalla. Nykyisestä keittiöstä tulee toinen ravintolasali. Paviljongin klassiset elementit on suunniteltu elämään sopusoinnussa uusgoottilaisten tallirakennusten kanssa, Linder jatkaa.

-Pyrimme myös käyttämään luonnon materiaaleja, jotka sopivat hyvin vanhan vaunutallin ilmeeseen. Onni on ollut mukana epäonnessakin. Puistossa kaatui puolikas vanhaa tammea ja sattui niin, että sen kaareva oksa on juuri sopiva yksityiskohtaan, jonka haluamme tehdä, Linder iloitsee.

Projekti etenee kahdessa vaiheessa. Paviljonki ja sen vaatimat takatilat rakennetaan syksyllä 2016. Samaan aikaan, kun Mustion Linna perinteisesti jouluksi suljetaan, käynnistyvät keittiön ja ravintolan tilojen muutostyöt. Uudistettu ravintola Linnankrouvi ja Paviljonki avaavat ovensa keväällä 2017. Itse hotelli pysyy avoinna rakennustöiden ajan, ottaen myös vastaan pieniä, enintään 20 hengen kokousryhmiä. Tarjoiluista ravintola Linnankrouvin remontin aikana vastaa Mustion Linnan Kulinaarinen Akatemia.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Finterest-verkkopalvelu apuna kesäloman suunnittelussa

Palvelun kautta löytyvät kätevästi mm. retkikohteet, festarit ja museot. Suunnitelmansa voi myös jakaa sosiaalisessa mediassa.

kartta22.png

Finterest.fi on uusi verkkopalvelu Suomen kiinnostavimpien vierailukohteiden ja tapahtumien tarkasteluun. Palvelu yhdistää yhteen sivustoon ja karttapalveluun mielenkiintoiset aktiviteetit ja paikat, retkeilystä museoihin ja sadoista festivaaleista yli tuhanteen liikuntapaikkaan. Palvelussa voi ensin valita itseä kiinnostavat teemat ja sitten karttaa rajaamalla tarkastella esimerkiksi haluamaansa kuntaa, lomareitin vartta tai kesämökin lähiseutuja ja tutkia, mitä kohteita ja tapahtumia alueelta löytyy.

-Mitä lähemmäs aluetta zoomaa, sitä enemmän tietoa tulee näkyviin vinkkaa, Kari Mikkonen palvelun kehittäneestä Paikkatietokonsultit Oy:stä.

Palvelun kehittäminen lähti Mikkosen omasta lomasta.

-Kun itse suunnittelin lomaani, ajattelin, että täytyy olla jokin helpompi keino. Palvelumme saama palaute onkin ollut innostunutta, koska nyt ne tiedot, joita on ennen joutunut keräämään sirpaleina eri paikoista, löytyvät yhdestä paikasta.

Kyseessä on ainutlaatuinen palvelu, joka soveltuu kesäloman lisäksi mainiosti myös muiden lomien, reissujen ja vapaa-ajan suunnitteluun.

-Tämä on Suomen ensimmäinen verkkopalvelu, jossa voi etsiä kohteita ja suunnitella lomaansa. En usko, että maailmallakaan on vastaavia, Mikkonen sanoo.

 

Kaikki kohteet yhdestä palvelusta

Finterestiin on kerätty tapahtuma-, matkailu- ja aktiviteettitietoja mm. Metsähallitukselta, Museovirastolta, Jyväskylän Yliopistolta, Suomen Ympäristökeskukselta, Liikennevirastolta, Outdoors Finlandilta, Museoliitolta, Suomen Majakkaseuralta ja useista muista lähteistä. Tuorein lisäys on Helsingin kaupungin julkaisemat tapahtumatiedot.

Palvelussa aktiviteetit on jaettu kuuteen aihealueeseen, yhteensä 50 teemaan, joiden joukosta voi etsiä tietoja mm. museoista, lintutorneista, erämajoista, huvipuistoista, uimarannoista ja kulttuurinähtävyyksistä.

-Meiltä löytyy esimerkiksi Suomen laajin kattaus festareita. Niitä on palvelussamme yli 600, Mikkonen kertoo.

Tietoihin on yhdistetty paljon hyödyllisiä linkkejä, kuten valokuvia ja videoklippejä. Esimerkiksi kalliomaalaukset on linkitetty Ismo Luukkosen hienoon valokuvasivustoon, ja Liikenneviraston kelikamerasta voi tarkistaa paikallisen säätilan ennen lähtemistä Finterestistä bongatulle frisbeegolf-kentälle tai kalliokiipeilypaikalle. Lapsiperheet on huomioitu lasten omalla teemalla, sekä festivaalit-ryhmän alta löytyvällä lasten tapahtumat -teemalla.

kartta11.png

 

Ilmainen palvelu kaikkien iloksi

Palvelu on ilmainen, eikä vaadi rekisteröitymistä. Kiinnostavimmat kohteet voi tallentaa omaan suunnitelmaan, jota voi tarkastella, muokata ja jakaa ystävilleen sosiaalisessa mediassa.

-Kun suunnitelman jatkaa matkakavereille, he voivat tutustua siihen, mutta myös jatkaa sen suunnittelua, Mikkonen sanoo.

Mikkonen huomauttaa, että palvelusta ei löydy esimerkiksi kaikkia Suomen majakoita, koska mukaan on haluttu ottaa vain ne, joissa voi vierailla. Myös käyttäjät voivat osallistua palvelun kehittämiseen lisäämällä kartalle palvelusta vielä puuttuvia, kiinnostavia paikkoja ja aktiviteetteja. Finterestiä voi käyttää 16 kielellä, joten se palvelee niin kotimaan matkailijoita kuin ulkomaisia vieraitakin. Palveluun voi käydä tutustumassa ja tekemässä oman matkasuunnitelmansa osoitteessa www.finterest.fi.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Suomen ensimmäinen kantopuutarha aukeaa Lohjalle

Kantopuutarhan avajaisia vietetään Arboretum Magnoliassa sunnuntaina 3.7. Luvassa on mm. elävää viulumusiikkia ja mytologiaa.

A4.jpg

Pohjola-Stenroos kertoo, että monessa puutarhassa kantopuutarha on noussut puutarhan suosituimmaksi osaksi. Kuuluisin kantopuutarha on Walesin Prinssi Charlesin Highgrove.

 

Lohjan Karkalinniemessä sijaitsevassa puulajipuisto Arboretum Magnoliassa pääsee pian tutustumaan tiettävästi Suomen ensimmäiseen kantopuutarhaan.

-En ainakaan tiedä, että Suomessa olisi toista. Jos on, se on piilotettu hyvin, naurahtaa Suvi Pohjola-Stenroos puutarhassaan.

-Idea kantopuutarhasta syntyi keskitalvella, kun englantilaisessa puutarhalehdessä kerrottiin amerikkalaisesta puutarhasta, jossa on myös kantopuutarha. Se kolahti heti, Pohjola-Stenroos jatkaa.

Kantopuutarha sinänsä ei ole uusi asia.

-Jo 1850-luvun Englannissa viktoriaanisella ajalla, mietittiin kauneutta ja ekologiaa ja löydettiin keino hyödyntää hylkytavaraa, kuten kantoja. Mutta miten 1800-luvun ihminen on ajatellut näin edistyksellisesti? Se on ollut nero, joka keksi ensimmäisen kantopuutarhan, Pohjola-Stenroos ihmettelee.

Välillä kantopuutarhat unohtuivat, mutta nykyään niiden suosio on taas kasvussa. Kuuluisin kantopuutarha (stumpery garden) on Walesin Prinssi Charlesin Highgrove.

-Niissä puutarhoissa, joissa on mukana kantopuutarha, se on usein puutarhan suosituin osa. Itsellänikin tästä on tullut lempipaikka. Tuntuu, että tässä osassa puutarhaa linnutkin laulavat eniten, Pohjola-Stenroos sanoo.

Puutarhatrendeissä ollaan muutenkin menossa luonnonmukaisempaan suuntaan.

-Pari vuotta sitten muotiin tulivat heinät ja nyt saniaiset ovat trendikkäitä puutarhasuunnittelussa, tietää Pohjola-Stenroos.

 

Kantoja, sammalia ja saniaisia

-Olen aina ollut kiinnostunut saniaisista. Mietin pitkään, että minulla on varjoa ja saniaisia, joita kantopuutarhassa tarvitaan sekä kantokasa ihan lähellä. Aloitin kysymällä, saanko sen kantokasan, Pohjola-Stenroos kertoo.

Kantopuutarha on yksi tapa kierrättää. Lisäksi se tarjoaa suojaa monille hyönteisille, lahottajille ja pienille nisäkkäille. Kanto asetellaan niin, että kruunu näkyy hyvin. Kannot ovat siis ylösalaisin tai sivuttain. Niiden päälle ja ympärille istutetaan esimerkiksi sammalia, saniaisia ja varjossa viihtyviä perennoja. Sammalien viljelyyn käytetään mielenkiintoista reseptiä, sillä ne pitävät oluesta, piimästä ja sokerista. Saniaislajikkeita Pohjola-Stenroosin puutarhasta löytyy 14.

-Esimerkiksi sammalta tulee vielä lisää. Kantopuutarha on parhaimmillaan vasta kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun se on tehty, Pohjola-Stenroos kertoo.

Tähän mennessä puutarhan on nähnyt vasta harva, mutta heidän kommenttinsa ovat olleet positiivisen yllättyneitä.

-Moni on sanonut ”vau” ja harmitellut sitä, että on itse heittänyt vanhan kannon pois. Kantopuutarhan rakentamisen voi aloittaa yhdestäkin kannosta ja laittaa ympärille esimerkiksi kiviä ja saniaisia, Pohjola-Stenroos sanoo.

Kauneus on toki katsojan silmissä. Kerrotaan esimerkiksi, että Prinssi Charlesin isä olisi katsellut poikansa kantopuutarhaa ja kysynyt, milloin poika polttaa moisen roskakasan. Sitä tarina ei kuitenkaan kerro, mitä prinssi isälleen vastasi.

-Se onkin jännittävät asia, kuinka eri tavalla eri ihmiset näkevät saman asian, Pohjola-Stenroos pohtii.

A5.jpg

Kannot asetellaan kruunu ylöspäin tai sivuttain. Kantopuutarha on parhaimmillaan vasta kymmenen vuoden kuluttua sen rakentamisesta.

 

Taide ja luonto käsi kädessä

Arboretum Magnoliassa yhdistyvät taide ja luonto. Puutarhassa on esillä ympäristötaiteilija Jenni Tieahon teoksia, kuten suuri, koristeellinen pajuvene nimeltä Tuuliajolla.

-Ympäristötaiteen voi tuoda helposti osaksi puutarhaa. Ajattelin veden liikettä, aaltoja ja pyörteitä, kun tein pajuvenettä. Täällä myös äänimaailma tulee osaksi teosta, kun ranta on aivan vieressä, Tieaho sanoo tyytyväisenä.

Idea voimien yhdistämisestä syntyi sekä Pohjola-Stenroosin että Tieahon mielessä, kun he tapasivat toisensa. Lopulta Tieaho ehti ensin ehdottaa yhteistyötä.

-Ympäristötaide liittyy ekologisuuteen ja teemat tukevat toisiaan. Taide ja puutarha kuuluvat yhteen, perustelee Pohjola-Stenroos.

Taide ja luonto yhdistyvät myös kantopuutarhan avajaisissa 3.7., sillä tilaisuudessa nähdään Tieahon tekemät Metsän palttoot. Kyse on Tieahon tekemistä takeista, joihin haltijat pukeutuvat avajaisissa. Yhdellä on yllään saniaistakki, toisella käpypalttoo, kolmannen asu on tehty maitohorsmista ja neljännen koivuntuohista. Saniaistakki palaa tavallaan kotiinsa, sillä sen valmistukseen käytetyt kotkansiivet ovat peräisin Arboretum Magnoliasta.

 

Kantopuutarhan ensi-ilta

Kantopuutarhan avajaisissa on luvassa vasta valmistuneen kantopuutarhan ja sen rakentamisvaiheiden esittely, elävää viulumusiikkia, Tieahon teosten esittely, valokuvanäyttely, taimimyyntiä, Arboretum Magnoliaan tutustumista ja kissakahvila. Luvassa on sadunomaista tunnelmaa, joka sopii kantopuutarhaan hienosti. Siellä nimittäin alkaa helposti kuvitella jos jonkinmoista menninkäistä kannon koloihin.

-Avajaiset ovat monitaiteellinen elämys. Esittelemme haltijat palttoissa ja mytologiaa viulumusiikin soidessa, Pohjola-Stenroos muotoilee.

-Toivon, että myös lapsiperheet löytävät kantopuutarhan. Mytologia ja salaperäisyys sopivat satuna aikuisille ja ovat samalla lapsille mahdollisuus elää mielikuvituksessa. Nykyään lapsille on tarjolla paljon ”mielikuvitusroinaa”, mutta toivon, että palattaisiin tekemään enemmän käsillä ja nauttimaan luonnosta, joka on koko ajan kaikkien edessä. Joka mökin pihasta löytyy luonnonmateriaaleja mielikuvitusleikkeihin. Lisäksi Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa voi mennä metsään jokamiehenoikeuksilla. Emme aina ymmärrä, mikä etuoikeus se on, hän jatkaa.

-Lasten maailma on köyhtynyt, vaikka samat rikkauden ovat edelleen olemassa niin kuin ennenkin. Nykyään mietitään, mitä haluaa ostaa, vaikka ihanimmat kokemukset koetaan oman mielikuvituksen avulla, myötäilee Tieaho.

Avajaisia vietetään 3.7. kello 15.00-17.00. (Osoite: Kokkolahdentie 60, 08100 Lohja) Tilaisuudessa on pieni (5 €) pääsymaksu.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Infomökistä vinkit kesäpäivän viettoon

Lohjan torilla on jälleen tänä kesänä infokoju, josta löytyy mm. esitteitä matkailukohteista, vinkkejä retkeilyyn sekä neuvontaa koko Länsi-Uudenmaan alueen matkailusta.

koju1.jpg

Veera Suokas (vas) ja Heidi Tenlenius opastavat niin paikallisia kuin matkalaisiakin Lohjan torin infomökissä.

 

Kaunis kesäpäivä tiedossa ja vieraita tulossa kylään, mutta minne heidät veisi Lohjalla? Kyseinen tilanne on yksi niistä monista, joiden edessä käännytään Lohjan matkailupalvelujen puoleen. Kesällä se on erityisen helppoa, kun neuvot ja ilmaiset esitteet voi käydä poimimassa kätevästi Lohjan torilla sijaitsevasta infokojusta. Kojusta saa myös esimerkiksi matkamuistoja, kesävinkkejä sisältäviä Lännen Helmi ja Kesämieli lehtiä sekä Lohjanjärven veneilykarttoja. Kesäksi on tehty myös viikko-ohjelma, josta löytyy tekemistä kesän jokaiselle päivällä. Viikko-ohjelmassa kerrotaan mm. kesäteattereista ja luontoretki- ja puutarhakohteista.

-Paljon tullaan kysymään, missä mikäkin kohde on tai mitä voisi tehdä. Lisäksi haetaan esitteitä ja annetaan palautetta, kertoo matkailuneuvoja Heidi Tenlenius.

Kojussa käy ulkopaikkakuntalaisten ja kauempaa ulkomailta saapuneiden matkalaisten lisäksi myös lohjalaisia.

-Lohjalaiset käyvät hakemassa vinkkejä viikonloppuihin, sillä hekään eivät tiedä, mitä kaikkea Lohjalta löytyy ja mitä täällä tapahtuu milloinkin. Moni asia on tavallaan liian lähellä, sanoo matkailupäällikkö Minna Ermala.

Lohjan Matkailupalvelukeskuksella on chatti, josta kysymyksiinsä saa virka-aikana helposti vastaukset. Vaikka palvelut painottuvatkin nykyään yhä enemmän nettiin, tarttuu ihmisten matkaan yhä myös esitteitä. Paikalliset kohteet kiinnostavat ja niistä voi kojussa keskustella kasvotusten matkailuneuvojien kanssa. Vaikka kesä on vasta alussa, osa infokojun esitteistä on jo loppu ja niitä täytyy tilata lisää. Hyvä niin. Info on muutenkin osoittanut tarpeellisuutensa, sillä asiakkaita käy keskimäärin noin 30 per kesäpäivä.

-Ihmiset tykkäävät, kun matkailuneuvonta löytyy keskustasta ja torilta, tiivistää Ermala.

koju2.jpg

Matkamuistoja ja retkeilytarvikkeita.  

 

Kesällä voisin mennä vaikka...

Tämän kesän uutuuksia Lohjalla ovat iltatorit, Marja Mellinin puutarha, Arboretum Magnolia ja Länsi-Uudenmaan Teatteri. Uutuuksien lisäksi monia vanhoja palveluja ja kohteita on laajennettu ja kehitetty eteenpäin.

Kysytyimpiä matkailukohteita ovat Tytyrin kaivosmuseo, Arboretum Magnolia, Kaarteen kotimuseo, Lohjan Museo ja Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Myös pyöräilyreitit, luontopolut ja Paavolan tammi ovat suosittuja. Lisäksi vuokrattavista kesämökeistä tulee paljon kyselyjä, mutta niiden välittäminen ei kuulu Lohjan Matkailupalvelukeskukselle, sillä Lohjan mökit ovat Kisakallion mökkejä lukuun ottamatta yksityisten ihmisten.

Välillä kysytään erikoisempiakin neuvoja. Esimerkiksi erään juhannuksen alla tiedusteltiin, missä sijaitsee lähin ruispelto, koska asiakas olisi halunnut tehdä juhannustaikoja. Tarina ei kerro sitä, jäivätkö taiat lopulta tekemättä vai eivät, mutta ainakaan Lohjan matkailun väki ei asiakasta kehdannut kenenkään ruispeltoon neuvoa.

Infokoju on avoinna ma-pe kello 9.00-17.00 ja la kello 9.00-15.00. Lauantain aukioloa on pidennetty viime vuodesta, koska torinkin aukioloaika piteni. Koju palvelee myös iltatorien aikaan.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Suomen kesä houkuttaa ulkomaisia matkailijoita – kasvua odotetaan Aasiasta

Visit Finland selvitti ulkomaisten matkanjärjestäjien arvioita Suomen alkavasta matkailukesästä. Erityisesti kiinalaisten ja japanilaisten matkailijoiden määriin odotetaan kasvua, mutta myös saksalaisten ja brittien matkustusinto Suomeen on nousussa.

– Suomen matkailukesässä ulkomaiset matkailijat ovat tärkeässä roolissa. Koko alalle on tärkeää kiinalaisten matkailijoiden kasvava kiinnostus Suomea kohtaan, jota olemme pystyneet myös vahvistamaan pitkäjänteisellä markkinoinnilla. Alkavalle kesäkaudelle avautui myös jälleen uusi lentoreitti, joka tuo lisää kiinalaisia Suomeen, Finpron Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen toteaa.

Kesäkuun alussa reittilennot Suomeen aloittanut Ural Airlines tuo kiinalaismatkustajia Suomeen Jekaterinburgin kautta. Toukokuun alussa puolestaan alkoivat suorat reittilennot Kiinan Guangzhousta. Kiinalaisten kasvava matkustusinto on matkailua kansainvälisesti eniten kasvattanut ilmiö viime vuosina.

– Suomi on alkavanakin kesänä myös japanilaisten suosiossa, mitä edesauttaa myös uusi lentoyhteys Fukuokaan. Japanin suhteen odotamme tälle kesälle noin viiden prosentin kasvua viime kesään verrattuna, Virkkunen jatkaa.

 

Eurooppalaiset matkailijat tärkeitä Suomen matkailukesälle

Finpron Visit Finland -yksikön Matkailijatutkimuksen mukaan kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat korvasivat viime vuonna venäläismatkailijoiden vähenemistä Suomessa. Saksa ja muut Euroopan maat ovat Kiinan ja Japanin ohella maita, joihin Visit Finland panostaa vahvasti markkinointi- ja myyntityössään.

– Tavoitteenamme on kasvattaa matkailua Suomeen sekä Aasian että Euroopan maista. Saamiemme tietojen perusteella Suomen kesän kysyntä Saksassa olisi hiukan kasvanut ja matkayhtiöiden edustajien mukaan Suomi on vetänyt vuotta 2015 paremmin. Myös Isosta-Britanniasta ja Italiasta on samanlaista varovaisen positiivista signaalia. Ranskalaisten into tehdä ulkomaanmatkoja on puolestaan vähentynyt, Virkkunen kertoo.

Venäläisten matkailijoiden määrän odotetaan sen sijaan hieman laskevan, sillä heikko valuuttakurssi ja haasteelliseksi koettu viisumin hakeminen vähentävät venäläisten matkailuhalukkuutta Suomeen ja muualle Eurooppaan.

– Meillä on käynnissä kolme työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa kasvuohjelmaa, joissa Suomea tuodaan esiin matkailumaana uudella tavalla. Kasvuohjelmista FinRelax keskittyy rakentamaan Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaata erityisesti saksalaisille, japanilaisille ja venäläisille. Merellinen saaristo -ohjelmamme kehittää ja myy rannikkoalueille suunnattuja matkapaketteja Euroopan maissa, Virkkunen kertoo.

Stopover Finland puolestaan on suunnattu Helsinki-Vantaan -lentoaseman kautta maailmalle matkustaville aasialaisille, joita houkutellaan pysähtymään Suomeen.

– Varsinkin kokeneet matkailijat hakevat Suomesta uudenlaisia elämyksiä esimerkiksi ainutlaatuiseen, puhtaaseen luontoon sekä suomalaiseen kulttuuriin liittyen. Näihin toiveisiin pyrimme kasvuohjelmilla vastaamaan. Matkailu on Suomen suurimpia vientialoja, jonka kasvattamiseen meillä on hyvät lähtökohdat, Virkkunen sanoo.

Ulkomaiset matkailijat Suomessa

  • Visit Finlandin matkailijatutkimuksen mukaan Suomessa vieraili vuonna 2015 yhteensä 7,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa.
  • Suomeen odotetaan tänä kesänä eniten yöpymisiä Ruotsista, Venäjältä, Virosta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Kiinasta, Japanista ja Yhdysvalloista.
  • Suosituimmat kuukaudet ovat perinteisesti olleet kesä-, heinä ja elokuu, jolloin Suomessa tehdään yli kolmasosa kaikista ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä.
  • Suomessa yöpyneistä ulkomaalaisista matkailijoista yli 40 prosenttia yöpyi viime kesänä maksuttomassa majoituksessa, esimerkiksi omassa asunnossa tai tuttavien luona. Viidennes yöpyi vuokramökeissä tai vuokra-asunnoissa.
  • Matkailijatutkimuksen mukaan eniten rahaa matkapäivää kohden käyttivät vuonna 2015 kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat: japanilaiset keskimäärin 183 euroa ja kiinalaiset 137 euroa.
  • Ulkomaisten matkailijoiden Suomeen tuoma vientiin rinnastettava matkailutulo oli 4,03 miljardia euroa vuonna 2014.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Cafe Lauri on Länsi-Uudenmaan ykkönen

Visit South Coast Finland kirjoittaa sivuillaan kahvilakulttuurin voivan hyvin Länsi-Uudellamaalla. Tarjonta on runsas ja kahviloita löytyy laidasta laitaan. Seuraavaksi on listattu Länsi-Uudenmaan kahviloiden top 5. Kahvilat ovat kaikki hyvin erilaisia, mutta tasoltaan huippuluokkaa. Ykköseksi tällä listalla nousi Cafe Lauri Lohjalta.

lauri.png

Cafe Lauri

 

5. Cafe Gamla Stan
Klassikko Tammisaaren vanhassa puukeskustassa. Yli kaksikymmentä kesää toiminut kahvila alkaa olla vierailijoiden ”must” kohde.

4. Alan’s Cafe
Niin ikään vanhassa puutalossa toimivasta kahvilasta voit kakkujen ja kahvin lisäksi ostaa kirjoja ja taidetta.

3. Laundry Fiskars Cafe Bar
Fiskarsin Ruukin vanhassa pesutuvassa sijaitseva, verrattain uusi kahvilatulokas on jo nyt Länsi-Uudenmaan tunnetuimpia kahviloita.

2. Cafe Sjundby
Kesäkahvila sijaitsee Siuntiossa Sjundbyn linnan vanhassa viljamakasiinissa. Jo ympäristö itsessään tekee tästä kahvilasta vierailun arvoisen, mutta kaupan päälle tarjolla on hehkutettua, käsin tehtyä, paikallista jäätelöä.

1. Cafe Lauri
Vuoden kahvilaksi valittu Cafe Lauri on kehuttu taivaisiin jo niin monessa lehti- ja blogijutussa, että tässä on vaikea enää enempää ylisanoja löytää. Tinkimättömän korkea laatu yhdistettynä erinomaiseen palveluun ja hienoon ohjelmatarjontaan tekee Cafe Laurista numero ykkösen.

http://www.visitsouthcoastfinland.fi/blogi/top-5-kahvilat-lansi-uudellamaalla

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Pulahtaisinko aaltoihin kesäpäivän kunniaksi?

Läntiseltä Uudeltamaalta löytyy uimaranta jos toinenkin. Niitä on sekä jokien, järvien, lampien että meren rannalla. Osa rannoista on etenkin hellepäivinä täynnä väkeä, toisilla taas saa olla silloinkin rauhassa. Jokaiselle löytyy varmasti jotain. Osalla rannoista on myös harrastusmahdollisuuksia ja leikkipaikkoja.

hanko51.jpg

 Hangon pisin hiekkaranta löytyy Tullirannasta. (Kuva: Studio Tomi Parkkonen)

 

Hanko

Hangosta löytyy sekä hienoja hiekkarantoja että karumpia, mutta kauniita kallion poukamia. Rantaviivaa on yhteensä 130 kilometriä, josta 30 kilometriä on hiekkarantoja. Rantoja löytyy kolmelta ilmansuunnalta, joten on paljon tuulensuunnasta kiinni, mille rannalle kannattaa suunnata. Myös mahdollinen sinilevä kulkee tuulen mukana, joten jos sitä on yhdessä rannalla, toinen saattaa kuitenkin olla puhdas. Pahimmat levälautat jäävät yleensä avomerelle, eivätkä tule rantaan.

Hangosta aukeaa avomeri, mikä vaikuttaa veden lämpötilaan. Uintikelit ovatkin parhaimmillaan vasta loppukesästä, kun merivesi on ehtinyt lämmetä kunnolla. Tuuli sekoittaa vettä ja vaikuttaa siten paljon myös rantaveden lämpötilaan. Vesi saattaakin olla eri lämpöistä Hangon eri rannoilla. Rannoilla voi tutustua myös merenrantakasveihin. Tulliniemessä kasvaa mm. kaunis, mutta harvinainen hietikkosara.

Hangon uimarantoja ovat Bellevue, Plagen, Märsan, Tulliniemi etelä, Tulliniemi pohjoinen "Slaktis", Silversand, Hangonkylä, Vedagrundet ja Regattaranta "Leijonaranta".

-Kannattaa tehdä rantamaraton ja testata vaikka kaikki uimarannat. Merenrannat ovat huikeita, kun on kirkas vesi, jokaisen hiekanjyvän voi nähdä erikseen, silmien edessä aukeaa aava horisontti, jossa ei näy kuin merta ja tuuli tuo meren tuoksun. Se on kuin lupaus jostain, mistä ei vielä edes tiedä, tunnelmoi Ilse Klockars Hangon matkailutoimistosta.

Plagen on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, sillä ranta on matala, se sijaitsee aivan Hangon keskustan tuntumassa ja siellä on leikkipaikka, lentopallokenttä, sup-lautailu mahdollisuus, vedessä olevia tramboliineja ja ainutlaatuinen vesikaruselli. Tällä rannalla vesi lämpenee nopeasti ja se voi olla hyvinkin lämmintä erityisesti etelän puoleisen tuulen aikaan. Plagenin rannalla on myös rantakahvila.

Matala ja rauhallinen Bellevuen hiekkaranta sijaitsee Plagenin itäpuolella. Myös tällä rannalla vesi on lämmintä etenkin etelätuulilla. Ranta jatkuu idässä Långsandan luonnonsuojelualueena Neljän Tuulen Tuvalle.

Tulliranta puolestaan on hurjapäiden ja vesiurheilijoiden paratiisi. Se sopii hyvin mm. purje- ja leijalautailuun sekä kajakkisurffaukseen. Surffaajat viihtyvät Tullirannassa etenkin syksyisin, kun tuulee enemmän. Rannasta on varattu omat osansa uimareille, vesiurheilijoille ja naturisteille. Lopuksi seuraa luonnonsuojelualue. Ranta on parhaimmillaan lounaisen ja pohjoisen välisillä tuulilla. Monet Hangon rannoista ovat matalia, mutta Tulliranta syvenee muita nopeammin.

-Tulliranta on pisin Hangon rannoista ja siellä on kauneimmat hiekkadyynit. Tullirannalle kannattaa tulla myös silloin, kun kaipaa rauhaa, koska ranta on niin iso, että jokaiselle löytyy oma dyynipaikka, Klockars kertoo.

-Myös sukeltaminen on Hangon rannikolla iso juttu, koska täällä on niin kirkkaat vedet ja Hankoniemen ympärillä on paljon hyvin säilyneitä hylkyjä, Klockars muistuttaa.

Silversand on pieni uimaranta, joka sijaitsee niemen pohjoispuolella leirintäalueen vieressä. Tämä ranta sopii hyvin mm. auringonlaskujen katseluun. Vesi on lämpimimmillään pohjoisten tuulten vallitessa.

-Silversandissa on ollut perinteisesti paljon purjelautailutoimintaa, Klockars sanoo.

Slaktis puolestaan on matala, pieni ranta niemen länsipäässä. Vesi on usein todella lämmintä ja iltapäivän aurinko paistaa suoraan rantaan.

Hangonkylän rannan erikoisuuksia ovat esteetön laituri sekä esteetön pukukoppi. Vesi on lämpimintä pohjoistuulen aikaan. Hangonkylän tuntumassa Lill-Märsanin uimarannalla on myös valvottu hyppytorni.

Talven jälkeen, rannoilta voi tehdä mielenkiintoisia löytyjä. Klockars itse on löytänyt mm. pienen jääkaapin oven. Rantojen siisteys onkin hankolaisille tärkeää ja he siistivät niitä myös itse vapaaehtoisesti.

hanko11.jpg

 Tulliranta. (Kuva: Studio Tomi Parkkonen)

 

Raasepori

Raaseporin alueen uimarannat sijaitsevat pääosin meren rannoilla, mutta pari löytyy myös lampien rannoilta.

-Meillä on rantoja sekä maaseudulla että kaupunkialueella. Useimmat rannoista sopivat hyvin lapsiperheille. Etenkin Knipanin ranta Stallörenin puistossa on suosittu myös matkailijoiden keskuudessa, koska siellä on monenlaista oheistoimintaa, kertoo matkailuneuvoja Barbara Rehnström.

Stallörenin puistosta löytyy mm. minigolfrata, leikkipuisto, luontokeskus sekä ravintoloita ja kahviloita. Tämän kesän uutuutena Motel Marine aloittaa sup-lautojen vuokrauksen.

Ramsholmenin ranta puolestaan sopii rauhaa kaipaaville uimareille. Bromarvin Padvassa taas on todella pitkä hiekkaranta. Tammisaaresta Knipanin uimarannan läheltä löytyy myös koirille tarkoitettu uimaranta. Muuten koiria saa Suomessa uittaa virallisten uimarantojen ulkopuolella. Leirintäalueen infosta voi lisäksi vuokrata soutuveneitä ja Tammisaaren keskustasta Knipanin läheltä löytyy vierasvenesatama. Hummeldalin rannan läheltä voi myös vuokrata mökkejä.

Uimarantoja löytyy ympäri Raaseporia. Suurin osa niistä on hiekkarantoja. Seuraavaksi on lueteltu Raaseporin uimarannat alueittain. Billnäs/Pinjainen: Skogsängsgölen. Bromarv: Furutorp ja Padva. Tammisaari: Ramsholmen, Bajon, Tammisaari Campingin uimaranta, Grabbskog, Knipan, Box, Hummeldal, Stallörinpuisto, Sjövik, Langansböle ja Knipnäs. Karjaa: Bastsjö ja Kaskimaa. Pohja: Gumnäs ja Flacksjö. Mustio: Mustio ruukki. Tenhola: Vikstrands. Bastsjö ja Kaskimaa sijaitsevat lampien rannoilla, muut merellä.

Sinilevä on aiheuttanut Raaseporin rannoilla vain vähäistä haittaa kesäpäivien viettoon, sillä suurin osa levästä pysyy avomerellä.

raasepori11.jpg

Knipanin ranta Tammisaaressa.

 

Lohja

Valtaosa Lohjan uimarannoista sijaitsee Lohjanjärven rannoilla, mutta hyviä rantoja löytyy toki myös pienemmiltä järviltä. Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Sen pinta-ala on yli 88,2 km², keskisyvyys 12,7 m ja syvin kohta 54,9 m. Veden lämpötilan keskiarvo on ollut kesäkuussa 16,0, heinäkuussa 20,4 ja elokuussa 19,5 astetta. Mittauksia on tehty vuodesta 2003 lähtien.

Lohjan uimarannat: Aurlahti, Hormajärvi, Jäämäjärvi (Pusula), Karstu, Kirmusjärvi, Kotojärvi (Ikkala), Lasitehdas, Lehmijärvi, Liessaari, Lohjansaari, Moisio, Myllylampi, Nälköönlampi, Ojamo (Nuottatie), Paloniemi, Pitkäjärvi (Nummi), Puujärvi, Pähkinäniemi, Routio, Ruokjärvi, Vohloinen ja Voudinpuisto. Laituri löytyy mm. Liessaaresta, Pähkinäniemestä, Myllylammelta, Kirmusjärveltä ja Ruokjärveltä.

-Lapsiperheille on useita helposti saavutettavia rantoja, kuten Aurlahti, Pähkinäniemi ja Lasitehtaan ranta, josta löytyy isommille lapsille myös Lohjan rantojen ainoat hyppytornit, kertoo kaupungin puutarhuri Markku Hakalahti.

Aurlahdessa on myös leikkipuisto, rantakahvila ja paljon harrastusmahdollisuuksia, kuten minigolfrata, sup-lautojen vuokrausta ja flyboardingia.

Lohjanjärven rannoista viisi (Aurlahti, Lasitehdas, Liessaari, Moisio ja Paloniemi) sekä Puujärven uimaranta Karjalohjalla ovat EU-kriteerit täyttäviä ja ne on varusteltu sen mukaisesti. Valvotuilla EU-rannoilla tulee olla pelastusvene tai -lautta, mutta valvomattomilla riittää pelastusrengas. Lohjan rannat ovat valvomattomia. Sukeltajat tarkistavat ja siistivät kaikki rannat ennen uimakauden alkua. Virallinen uimakausi on Suomessa 15.6.-31.8. välisenä aikana. Tuona aikana kaikkien kuntien virallisilta uimarannoilta otetaan säännöllisesti mm. vesinäytteitä. EU-rannoilta näytteet otetaan muita rantoja useammin.

Lohjanjärven rehevyys vaihtelee sen eri osien välillä, mutta järven kokonaistila on hyvä. Kesän edetessä Lohjanjärvessä samoin kuin Lohjan muillakin uimarannoilla on tavattu vaihtelevia määriä sinilevää.

liessaari1.jpg

Liessaaren uimaranta.

pähkinäniemi1.jpg

Pähkinäniemen uimaranta.

 

Vihti

Vihdissä on yhdeksän uimarantaa, joista kolme on EU-rantoja. Uimarannat: Enärannan, Hiidenrannan, Moksijärven, Myllylammen, Ojakkalan, Otalammen, Vihti kk, Varikkaan uimaranta sekä Haimoon maauimala. EU-rantoja ovat Myllylammen, Otalammen ja Varikkaan uimarannat. Näiden lisäksi löytyy kylätoimikuntien ylläpitämiä uimarantoja.

-Uimarantoja on sekä järvien että lampien rannoilla. Erityisesti Otalampi, Myllylampi ja Varikkaa ovat lapsiperheiden suosimia. Haimoossa taas on virtaava, raikas uimapaikka, kertoo puistomestari Sinikka Nokkoudenmäki.

Hän kertoo, että uimavedenlaatu on ollut Vihdin rannoilla muuten erinomainen, mutta etenkin Enäjärvellä, Hiidenvedellä ja Otalammella on havaittu runsaasti sinilevää loppukesästä. Sen sijaan Haimoossa ja Myllylammella sinilevää ei ole havaittu.

Myös Vihdissä uimarannat sukelletaan läpi ennen uimakauden alkua ja poistetaan ylimääräiset esineet. Rantoja käydään tarkistamassa viikoittain myös uimakauden aikana.

www_nummera.jpg

Muuttuva Myllylammen ranta Nummelassa

Karkkila

Pyhäjärvellä Vattolan uimarannalta löytyy mm. kaksi laituria, hyppyteline, ponnahduslauta, karuselli, keinut, kiipeilyteline liukumäkineen, sekä kentät tennikselle, minigolfille ja beach volleylle. Pyhäjärven rannasta on löyhästi jaettu omat alueet sekä lapsille että aikuisille. Rannan tuntumassa on kioski, josta rantakansa voi ostaa kätevästi virvokkeita. Karkkilan tunnettu Sunset Beach Partyn -festivaali järjestetään heinäkuussa juuri Pyhäjärven rannlla. Kyseisen EU-uimarannan uimaveden laatu on ollut erinomainen vuosina 2011-2015.

Pyhäjärvellä Tuorilan uimarannalta löytyy myös laituri, keinut ja karuselli. Saarlammen uimarannalla on kaksi laituria, keinut ja kiipeilyteline. Lisäksi Karkkilassa sijaitsevat Siikalan, Vuotinaisen sekä Haaviston Parsilanjärven uimarannat. Vuotinaisen rannalta löytyy myös leirikeskus. Siikalan ranta puolestaan sijaitsee joen varrella ja suositun Saarlammen pohjana on lähde.

-Rantamme ovat matalia, hyviä uimarantoja, joita ihmiset käyttävät paljon. Pyhäjärven ranta on altis sinilevälle, mutta muilla rannoilla levää on ollut todella vähän, eikä se ole estänyt uimista, kertoo vastaava työnjohtaja Jari Arvila.

Myös Karkkilassa uimarannat sukelletaan läpi ennen uimakautta. Sukellus uusitaan Pyhäjärven rannassa pidettävän Sunset Beach Partyn -festaritapahtuman jälkeen siltä varalta, että iloinen festarikansa on hylännyt aaltoihin jotain sinne kuulumatonta.

karkkila31.jpg

Pyhäjärven Vattolan ranta on Karkkilan suosituin uimaranta. (Kuva: Matti Nieminen)
 

Sinilevä

Sinilevän eli syanobakteerin esiintyvyys ja määrä riippuu paljon säistä, etenkin tuulesta ja lämpötilasta. Jos on riittävän lämmin, levä ilmestyy rannoille usein kesä-heinäkuun vaihteessa. Levän määrä voi kuitenkin, esimerkiksi tuulesta riippuen, vaihdella paljon samankin päivän aikana.

Miten sinilevän tunnistaa?

-Sinilevä on pienissä määrissä hippumaista ja suurempana esiintymänä lauttoja veden pinnalla. Vähäiset hiput ovat vihreitä, mutta lautat voivat olla turkooseja etenkin vanhetessaan. Kun levää liikuttelee, se hajoaa osiin. Levälautat voivat muistuttaa hiukan lateksia, kertoo Lohjan kaupungin terveystarkastaja Kati Lehtonen.

Uimaan vai ei?

-Vähäinen sinilevämäärä ei yleensä haittaa uimista, mutta jos levää on paljon, ei uimaan kannata mennä. Sinileväistä vettä ei saa myöskään käyttää saunassa pesuvetenä tai heittää kiukaalle, josta se höyrystyy hengitettäväksi. Sinilevä voi aiheuttaa iho-oireita ja huonovointisuutta. Höyrystä voi saada tavallista voimakkaammat oireet. Sinilevä aiheuttaa oireita myös koirille, joten niiden ei saa antaa juoda sinileväistä vettä tai uida siinä, Lehtonen jatkaa.

Sinilevän esiintymistä seurataan uimavesinäytteiden oton yhteydessä. Tietoa kerätään kuntien www-sivuille. Eri tahojen, mm. kansalaisten tekemiä havaintoja kerätään valtakunnallisesti ja alueellisesti Järviwiki-sivustolle www.jarviwiki.fi

sinilevä1.jpg

Sinilevää.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Koko perheen kesäpysäkki Silversand Hangossa

Kaksi vuotta sitten kirjoitin Lännen Helmeen Silversandista ja nyt oli aika käydä katsomassa mitä paikalle kuuluu.
Haastateltavana Camping Silversandin Tiina Wikstedt. Camping Silversand on jatkuvasti kehittyvä koko perheen kesänviettopaikka, josta löytyy niin aktiviteettejä kuin myös luontoa ja tottakai se merenranta.

DSC_0117www.jpg

Rantasaunalla on oma ”saunamajuri”, joka on koko leirintäalueen paras kaveri, koska hän pitää rantasaunan lämpimänä koko kesän.

Paljon uutta

- Tänäkin vuonna meille on tehty uutta ja mm. suihkuhuoneet ovat kokeneet uudistuksia ja rannan panoraamaikkunalliseen rakennukseen on heinä-elokuussa tulossa Pauli Hatakan vetämää Joogaa, aloittaa Tiina.
- Olemme myös käyneet oppimassa lisää - jäätelöistä, ja tänä kesänä meillä avautuu oma jäätelöbaari.
- Lisäksi lapsille on tänä vuonna tulossa lasten omia päiviä, jolloin ohjelmassa voi olla satutunteja ja pihaleikkejä, kertoo Tiina.
Alueella voi myös pelata krokettia, jalkapalloa, biljardia tai laittaa lapset pomppulinnaan, joita alueella on kolme - löytyy myös köysirataa ja lasten leikkihuonetta.

Irti arjesta -
400 metriä rantaviivaa

Jos rannalla on aktiviteettejä ja tapahtumaa, on meren puolella sitten rauhallisempaa esimerkiksi sup-lautailua.
- Sup-lauta on kokemus, josta monet ovat pitäneet. Laudalla ollessa pääsee varmasti irti arjesta, kertoo Tiina.
Silversandissa on myös Surfshop ja mahdollisuus saada surffausopetustakin tilauksesta. Rannassa toimii myös Peter Forströmin vetämä Padelcenter, jonka kautta voi opetella vaikka merimelontaa.
- Meiltä saa kaikki tarvittavat puvut ja laitteet niin merellisiin harrastuksiin kuin myös rannan puolen frisbee-golfradalle ja jos frisbee-golf kiinnostaa enemmän, on Hangossa sitten vielä isompi ja hienompi rata lähellä.

DSC_0140www.jpg

Rannan nallemökit ovat vain parinkymmenen metrin päässä merenrannasta!

Mökkiloma tai teltta tai asuntovaunu tai huoneet

Camping Silversand tarjoaa yöpymisen useamman vaihtoehdon.
- Jos haluaa mökki tai huonemajoitukseen, kannattaa varata etukäteen. Samoin jos on tulossa ryhmänä saunaan, kannattaa varata hyvissä ajoin, kertoo Tiina.
Silversandin iso sauna on anniskelualuetta ja tilauksesta saunan yhteyteen on mahdollista saada myös kaasugrilli.
- Meidän iso sauna on reilulle kymmenelle hengelle ja saunan yhteydessä on ulkona uutuutena kylpytynnyri.

Aikuisille pub

Uutta on myös Camping Silversand Pub, jossa on joka keskiviikko ja torstai-iltana Nicklas Grönholmin vetämänä karaokea ja livemusiikkia ja itseasiassa pubissa on plug-n-play mahdollisuudet tulla jammailemaan.
- Kun on hyvä sää voidaan musiikki viedä ulos ja musiikkia kuunnellessa katselle auringonlaskua taivaanrantaan.
Pubissa on myös iltaisin saatavilla pubiruokaa kuten bataattiranskalaisia ja erilaisia makkaroita.
- Palveluiden tarkoituksena on saada vieraamme viihtymään - yhtäläisesti karavaani, mökki kuin kaikki muutkin vieraat. Pub on avoin kaikille kuten on minigolf-ratakin.

Minä kävin - käy sinäkin

Jos huikopalaa on tarve, eikä halua itse tehdä ruokaa tai grillata Silvesandin alueen monissa grillipaikoissa, voi aina tulla päiväsaikaan hampurilaiselle Scanburgeriin, joka myös sijaitsee Silversandissa.
Poikkea Silversandin vastaanottoon ja Iida, Sanna, Robin, Santeri tai Ingrid vastailevat mielellään kysymyksiisi.

Camping Silversand, Lähteentie 27, 10960 Hanko  puh. 019 248 5500, www.cornia.fi

 

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Vihdin Wuosisatamarkkinat täyttää kymmenen vuotta

Markkinapäivä lauantaina 20.8.

vuosisata2.png

Markkina henkeen kuuluu myös vanhan ajan tunnelma, jota luodaan mm. pukeutumisella.

 

Vihdin suurimpia ja odotetuimpia kesätapahtumia on elokuiset Wuosisatamarkkinat Vihdin kirkonkylällä. Koko perheen markkinatapahtuma täyttää tänä vuonna jo 10 vuotta. Kirkonkylän keskustan liikenne suljetaan, ja raitin valtaavat käsityötä, taidetta, wanhaa tavaraa ja lähituotannon herkkuja myyvät kauppiaat. Muilla alueilla esittäytyy kauppiaiden ja ruokatoimijoiden lisäksi myös harrastusseuroja, kunnan toimijoita sekä erilaisia yhdistyksiä.

- Wuosisatamarkkinoita kiitellään vuolaasti iloisesta ja välittömästä tunnelmasta, kertoo Päivi Kukkamäki markkinapäivää tuottavasta Wola Event Managementistä. – Alun perin markkinat pidettiin Vihdin 500-vuotisjuhlien kunniaksi, ja siitä perinne on vakiintunut ja kasvanut kerta kerralta. Sää on suosinut kutakuinkin joka vuosi. Viime vuonna kauppiaita ja esittelijöitä oli yli 200, ja kävijöitäkin arvioiden mukaan n. 15 000. Päivässä on tarjontaa jo niin paljon, että pienellä vesisateellakin kokonaisuus on melkoisen houkutteleva.

 

Kauppiaita kauempaakin

Markkinoiden suosioon lienee monta perustetta. Kirkonkylällä on kauniit puitteet ja hyviä miljöitä kauppiaille, sekä virkistävä veneranta. Kauppapaikat ovat edullisia, ja kauppiaiden kertoman mukaan markkinavieraat tekevät hyvin ostoksia. Liikkeellä on paikallisten asukkaiden lisäksi myös mökkiläisiä sekä vierailijoita jo kauempaakin. Moni paikallinen kutsuu tuttaviaan kylään, ja markkinoille lähdetään yhdessä osana kyläilypäivää.

Ruokatoimijoita tulee jälleen useita. Yhdessä paikallisten ravintolatoimijoiden kanssa valikoimaa on niin runsaasti, ettei markkinoilta tarvitse lähteä pois ainakaan nälän takia kesken. Markkinat ovat avoinna klo 10-16:30, joten ammattimaisemmat kauppiaat ehtivät vielä illaksi muualle ja sunnuntaiksi seuraaville markkinoille.

Vihdin Wuosisatamarkkinoilla on paljon tuttuja kauppiaita, jotka tapaavat kanta-asiakkaitaan näin kerran vuodessa. Raitilta löytyy monenlaista niin kotiin, vapaa-ajan asunnolle kuin lahjaksikin. Esimerkiksi eri puulajeista valmistettuja tarjoilutuotteita, taottuja tarvikkeita ja sisustuselementtejä, keramiikkaa, tekstiilitöitä ja koruja on monella kauppiaalla. Kauppansa tekevät hyvin myös asusteet, lelut sekä kaikenlaiset herkut hunajasta ja kakuista oliiveihin.

wuosisata1.png

Suu makeaksi.

 

Juhlat on teemana myös ohjelmassa

Kymmenettä kertaa järjestettävien Wuosisatamarkkinoiden teemana on tänä vuonna Juhlat!

-Teema tarkoittaa sitä, että kaikkia markkinoilla olevia tahoja toivotaan nostavan esiin mitä erilaisimpia juhlan aiheita ja tapoja juhlistaa elämän eri vaiheita. Lavaohjelmaan tulee aiempaa enemmän musiikkiesityksiä, ja tuomme markkina-alueille myös koristelua juhlan tapaan, kertoo Päivi Kukkamäki.

-Meillä on muitakin merkkipäiviä juhlittavana: Vihti-Seura täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Eräs Niuhalassa opintiensä aloittanut ikäluokka pitää 50-vuotisluokkakokouksen markkinapäivän yhteydessä. Musiikkikoulu Väkkärällä puolestaan täyttää 10 vuotta, ja tuo sen kunniaksi lasten kokeiltavaksi mitä moninaisimpia hauskoja soittimia. Markkinapäivään mennessä toivomme saavamme tietoja muistakin merkkipäivistä, ja kokoamme kaikki nämä tiedot yhteen tapahtuman nettisivuille.

Markkinoiden yhteydessä myös monet paikalliset yritykset ja yhdistykset esittelevät toimintaansa. Kirkonkylällä omat tutut toimijat tarjoavat ohjelmaa monessa pisteessä. Uusiutuvaa ohjelmaa on kirkolla, Pappilassa ja museolla. SuurVihdin Kilta pitää Krouvia jo perjantai-illasta alkaen. Ihania eläimiä pitää olla aina, ja tietysti hevosia. Vihdin Reserviupseerikerho esittäytyy näyttävästi viime vuoden tapaan. Paloasemaja palokalustoon tutustuminen on kestosuosikki. Kesän kuluessa markkinapäivän ohjelmaa kootaan tapahtuman nettisivuille www.wuosisatamarkkinat.fi ja facebookiin www.facebook.com/wuosisatamarkkinat. Markkinapäivää vietetään lauantaina 20.8.2016, mutta markkinoiden nettisivuille kootaan myös perjantain ja sunnuntain eli Vihti-päivien sisällöt.

Markkinat 20.8. avoinna klo 10-16:30 Vihdin kirkonkylällä. Maksuton tapahtuma. Uutta pysäköintitilaa K-Supermarketin takana, alueelle opastus.

wuosisata3.png

Urheita ritareita markkinoilla.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Sivut

 
Tilaa syöte Matkailu