Matkailu

Mainos

Cafe Lauri voitti Paulig 2015 Paras kahvila -kilpailun

Viimeisen päälle mietitty kokonaisuus toi voiton lohjalaiselle Cafe Laurille.

Paulig on jo vuosia palkinnut vuoden parhaimmat kahvikokemukset. Tänä vuonna uudistuneessa Paulig 2015 Paras kahvila -kilpailussa voittajan valintaan pääsivät vaikuttamaan myös kahviloiden asiakkaat.

lauri2.jpg

Jukka Turusen (vas) ja Timo Rannan omistama Cafe Lauri nappasi Paulig 2015 Paras Kahvila -kilpailun voiton. 

 

-Meillä on toki vahvaa asiantuntijuutta kahvin laadukkuudesta ja oikeista valmistusmenetelmistä, mutta tunnelma ja palvelu ovat vähintäänkin yhtä oleellinen osa hyvää kahvilaelämystä. Siksi halusimme antaa äänen myös kahviloiden asiakkaille, kertoo Paulig Instituutin koulutusasiantuntija Ulla Suoraniemi.

Paulig 2015 Paras kahvila -kilpailussa Pauligin esivalitsemilla kahviloilla oli muutama kuukausi aikaa aktivoida asiakkaitaan tuottamaan kahvilastaan kuvapostauksia sosiaalisen median kanaviin tunnisteella #paraskahvila. Kolme eniten kuvia kerännyttä kahvilaa eteni finaaliin. Asiakkaat somettivat kärkisijoille iisalmelaisen kahvila Hillan, helsinkiläisen kahvila Regatan sekä lohjalaisen Cafe Laurin, jonka Pauligin asiantuntijaraati arvioi paikoissa tehtyjen yllätysvierailujen jälkeen kolmikon parhaaksi.

-Kaikki kolme finaaliin yltänyttä kahvilaa olivat loistavia, mutta viimeisen päälle mietitty kokonaisuus kääntyi lopulta Cafe Laurin voitoksi”, perustelee Pauligin Business Manager Rami Kuusisto.

-Jokainen yksityiskohta on mietitty. Kahvilassa yhdistyvät hienosti perinteinen ja uusi kahvilakulttuuri pöytiin tarjoilusta aina kahvimaailman trendeihin asti. Erityisesti plussaa tuli suodatinkahvista, jonka maku oli erinomainen. Omistajien intohimo ja läsnäolo on suorastaan huikea, täydentää Ulla Suoraniemi.

 

Hieno tunnustus

 

Paulig 2015 Paras kahvila -arvonimen lisäksi Cafe Lauri sai myös perinteisen Kultakuppi-kiertopalkinnon, jonka Pauligin Paula ojensi kahvilan omistajille Jukka Turuselle ja Timo Rannalle torstaina 24.9.2015.

-Täytyy sanoa, että Paras kahvila -kisan lopullinen voitto tuli yllätyksenä, vaikka teimme töitä sen eteen. Jo finaaliin pääsy oli voitto. Kun tieto voitosta tuli, piti istua alas hetkeksi. Ei sitä meinannut uskoa. Olemme äärettömän onnellisia, että näin kävi. Aiomme jatkaa samalla nöyryydellä, rakkaudella ja intohimolla kuin tähänkin asti, Turunen kertoo.

-Kantava ajatuksemme on, että kahvilakäynnin on oltava tasapainoinen elämys kaikille aisteille ja että asiakas on aina kaiken keskellä. Suurin kiitos tulee asiakkailta joka päivä, mutta kyllä on hienoa saada tällainen tunnustus asiantuntijoiltakin. Tämä on hieno juttu koko Lohjalle ja pienen paikan kahvilakulttuurille, sanoo Turunen.

Cafe Laurin väki kiittää asiakkaitaan aktiivisuudesta kisassa. Kahvila on syyslomalla viikolla 40 ja aukeaa taas 6.10.

 lauri12.jpg

Cafe Laurin tyytyväinen porukka: Miira Yliaho, Jukka Turunen, Maria Ranta ja Timo Ranta. 

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Lohjan alueen matkailulla menee hienosti

Kävijämäärät ovat lisääntyneet mm. Tytyrin kaivosmuseossa ja kulttuurikävelykierroksilla.

-Lohjan alueen matkailu on mennyt ehdottomasti parempaan suuntaan ja yritysten välinen yhteistyö on mennyt hienosti eteenpäin, kertoo matkailupäällikkö Minna Ermala Lohjan Matkailupalvelukeskuksesta.

Matkailun osalta Lohjalla rakennetaan myös uutta.

-Kisakalliossa tehdään koko ajan jotain. Mm. aulatilat on uusittu ja rakennettu uusia mökkejä. Päiväkummussa taas uusitaan allasosastoa parhaillaan, sauna- ja suihkutilat uusittiin jo aiemmin, kertoo Ermala.

Kuluneen kesän uutuuksia olivat mm. järvirieha, kahvilapäivä, hedelmälajipuutarha Fruticetum sekä uudet kulttuurikävelykohteet, kuten Arboretum Magnolia ja Porla-Haikari-reitti.

-Kahvilapäivä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyö voi poikia hienon tapahtuman, josta on hyötyä sekä yrittäjille että matkailijoille ja asukkaillekin, sanoo Ermala.

Viime kesänä erityisesti järvi oli esillä, koska moni yrittäjä lähti tarjoamaan siihen liittyviä palveluja. Näitä olivat mm. avovesiuinti, sup-lautailu ja flyboard.

Ensi vuonna Lohjanjärvi pysyy edelleen esillä, mutta uudeksi teemaksi nousevat myös puutarhat.

-Lohjan alueella on useita puutarhakohteita, kuten Arboretum Magnolia, Marja Mellinin puutarha, Fruticetum ja museon puutarha.

10.10. Arboretum Magnoliassa ja Marja Mellinin puutarhassa pidetään ruskapäivä. Kohteet sijaitsevat alle kilometrin päässä toisistaan, joten niissä on helppo poiketa kummassakin samalla reissulla.

ermala.JPG

Minna Ermala esittelee Lohjan Matkailupalvelukeskuksen uutta kosketusnäyttöä, jonka avulla voi hakea tietoa mm. majoituksista ja nähtävyyksistä.

 

Sosiaalinen media matkailussa

 

Markkinoinnin osalta panostettiin entistä enemmän mm. sosiaaliseen mediaan.

-Sosiaalisen median kautta kaukanakin olevat ihmiset voivat innostua, jokin aika sitten esimerkiksi israelilainen ilmoittautui Lohjan ja Omenakarnevaalien faniksi. Myös kiinalaiset kävijät ovat lisääntyneet paljon nettisivuillamme sen jälkeen, kun olimme mukana Kiinaan kohdistuvassa markkinointikampanjassa, kertoo Ermala.

-Bloggaaminen on myös tällä hetkellä tärkeä markkinoinnin muoto sekä kotimaassa että ulkomailla. Bloggarien ja blogien lukijoiden määrä kasvaa koko ajan, Ermala kertoo.

Markkinointiin on panostettu lähempänäkin, sillä esimerkiksi kaikki ulkopaikkakuntalaiset, joilla on mökki Lohjalla, saivat matkailuesitteen. Yhteensä niitä jaettiin 4 200 kappaletta. Matkailupalvelukeskus on saanut myös kosketusnäytön, jonka avulla ihmiset voivat hakea tietoa mm. majoituksista ja nähtävyyksistä. Näyttö on toiminnassa koko ajan, vaikka Matkailupalvelukeskus olisikin kiinni.

 

Matkailutilastoja Lohjalta

 

Vuonna 2014 suurimmat tapahtumat olivat Menneen ajan joulumarkkinat, jotka keräsivät 20 000 kävijää. Seuraavaksi suurimpia olivat Rantajamit noin 9 500 kävijää, Omenakarnevaalit 6 000 kävijää ja Tenoripäivät 5 900 kävijää.

Eniten kävijöitä keränneiden kohteiden joukossa olivat mm. Virkistysuimala Neidonkeidas 282 770, Kisakallio 150 000 + yöpyjät, Kylpylähotelli Päiväkumpu 100 000 + yöpyjät, Kasvihuoneilmiö 150 000, Vivamon Toimintakeskus 29 000, Lohjan Museo 26 294, Tytyrin kaivosmuseo 11 222 ja Martinpiha 10 000.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Lohjalla oli 2015 tammi-kesäkuussa 6 600 yöpymistä enemmän kuin vuonna 2014 vastaavana aikana, mikä tarkoittaa 10%n kasvua. Kasvu tulee niin kotimaasta kuin Keski-Euroopastakin. Majoituksista 85% oli vapaa-ajan yöpymisiä ja 15% työperäisiä. Päiväkävijöitä Lohjan seudulla käy vuositasolla noin 250 000. Kesämökkejä on noin 8 500 kappaletta. Matkailun työllistävä vaikutus on Lohjalla noin 1 660 henkilötyövuotta. 

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

LOHJALLA ON AVATTU UUSI KOHDE MATKAILURYHMILLE

Arboretum Magnolia, Karkalissa valloittaa yli tuhannella puuvartisella kasvillaan

 

Elokuun alusta 2015 Lohjalla on mahdollisuus tutustua ainutlaatuiseen Arboretum Magnolian puistoon Lohjan Karkalissa. Uutuuskohde avautuu nyt ryhmäkäynneille ennakkovarauksesta ja lisäksi on tarjolla kaupungin matkailun toimesta kesän viimeinen opastettu kulttuurikävelykierros torstaina 27.8.

Arboretum Magnolia on lohjalainen puulajipuisto, jossa on puita, pensaita ja perennoja eri puolilta maailmaa. Yhteensä puuvartisia kasveja on alueella yli tuhat. Arboretum Magnolian puut ovat kotoisin pääasiassa Kiinasta, Koreasta ja Japanista. Noin kolmasosa puista on Pohjois-Amerikasta ja noin kymmenesosa Euroopasta ja muualta maailmasta. Arboretum Magnoliaa hoidetaan puistona, jossa on puiden ja pensaiden lisäksi runsaasti monivuotisia kukkia sekä sipulikasveja. Magnoliassa on suuri määrä mm. japanilaisia ja kiinalaisia puita, joita ei kasva muualla Suomessa.

 

Arboretum Magnolian perustajat ovat Suvi Pohjola-Stenroos ja Esa Stenroos. Omistajat ovat rakentaneet puistoa jo 12 vuoden ajan ja nyt myös yleisöllä on mahdollisuus päästä nauttimaan tästä ainutlaatuisesta puistoalueesta. Puisto oli yleisölle avoinna ensimmäistä kertaa kesän 2015 Avoimet puutarhat -tapahtuma päivänä ja silloin Magnoliassa vieraili n. 350 kävijää päivän aikana. Valtakunnallisen tapahtuman järjestivät Puutarhaliitto ja Kotipuutarha –lehti.

Puisto on kolmen hehtaarin kokoinen alue aivan Lohjanjärven rannalla. Lohjan Matkailu näkee tämän kohteen hyvänä vetonaulana arboretum- ja puutarhaharrastajille sekä ryhmille, jotka haluavat nauttia kauniista puulajipuistosta. Magnolian kasvit on valtaosin merkitty QR-koodein, joten tämä helpottaa asiakkaille vielä syvemmän lisätiedon löytymistä, kuin mitä opastetulla kierroksella ehditään kertomaan. Opastuskielet ovat suomi ja englanti. 

Magnoliaan otetaan ryhmävarauksia vastaan touko-syyskuun ajalle torstai-sunnuntai päiville. Opastettu kierros kestää noin tunnin ja lisäksi ryhmälle jää aikaa omatoimisesti tutustua puiston kasvistoon. Sisäänpääsyn hinta on 10€ aikuiselta, alle 15 vuotiaat ilmaiseksi vanhempien seurassa. Ryhmävaraukset tehdään Lohjan Matkailupalvelukeskukseen.

Uutuuskohteen esittelyyn on mahdollisuus osallistua myös ilman ryhmää kesän viimeisellä matkailun järjestämällä kulttuurikävelykierroksella torstaina 27.8. klo 17.00. Opastetun kulttuurikävelykierroksen hinta on 5€/ henkilö. Kierrokselle mahtuu max. 30 hlöä. Ilmoittautumiset ennakkoon Lohjan Matkailupalvelukeskukseen tourist@lohja.fi tai 044 369 1309. Kierros kestää noin tunnin.

 

 

Lisätietoja Arboretum Magnolia kohteesta:

Suvi Pohjola-Stenroos, 045-279 6920 tai Esa Stenroos, 045-140 2389

Kokkolahdentie 60, 08100 Lohja

Fb- sivut: https://www.facebook.com/arboretummagnolia?ref=ts&fref=ts

 

Lisätietoa kohteen ja matkailun yhteistyöstä
Lohjan Matkailupalvelukeskus, matkailupäällikkö Minna Ermala, 044 374 1218

 

Ryhmävaraukset ja kävelykierrosvaraukset

Lohjan matkailupalvelukeskus tai tourist@lohja.fi, toimisto 044 369 1309.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Moottoripyörillä Kuninkaantiellä

Uusia palveluita Särkisalon Förbyssä

Yrittäjäpariskunta Juha ja Natasha Granlund avasivat juhannuksena uuden Förby Cafén Särkisaloon. Aivan Särkisalon päässä, vierassataman kupeessa sijaitseva uusi kahvila-ravintola ei ole aivan pelkkä päähänpisto.

mp_nettiin.jpg

Jo nyt motoristiryhmät ovat löytäneet Förby Cafen ja sinne johtavan reitin

- Vaimoni halusi ensin laittaa pystyyn kioskin, mutta minä olin hanketta vastaan. Maaliskuinen lomamatka sai kuitenkin päät kääntymään ja suunnitelmat valmistumaan, kertoo Juha Granlund. Yksi päätekijä oli viime kesällä palaneen Kotkanpesän kohtalo ja se, ettei Kotkanpesää lähdetty rakentamaan heti uudelleen.

Pikavauhtia perustettu kahvila on nyt saamassa vielä motoristipaikan ja vierassaunan ja palvelukokonaisuuteen kuuluvat myös venematkat MS Natashalla. Förby Cafessa on 58 asiakaspaikkaa terassilla ja 18 sisällä.

- Kahvilan rakennustyöt ovat vielä kesken ja terassia katetaan kesän ja syksyn aikana, joten sisäpaikkoja on tulossa lisää. Kiitokset Salon kaavoittajille ja lupaihmisille, että saimme toiminnan näinkin nopeasti käyntiin ja Teijo Talot toimittivat haluamamme talon.

- Motoristipaikan pyrimme saamaan valmiiksi elokuun aikana, lupailee Granlund.

cafe2.jpg

Förby Café toivottaa vieraat tervetulleiksi vaikkei kaikki paikat olekaan vielä valmiita

cafe_0.jpg

Kahvila kaikille

- Kyselimme kyläläisiltä, mitä he haluaisivat Förby Cafén heille tarjoavan ja vastaus oli pitsaa, joten meiltä saa nyt pitsaa ja viikonloppuisin meillä alkaa nyt saaristolaispöytä buffeena, kertoo Granlund. Lisäksi kahvilan valikoimiin on tulossa lähialueen piirakoita sekä ruokalistalle vaikutteita Juhan Etelä-Afrikan ajoista, kun hän asui siellä. Yrittäjäpariskunta pyrkii samaan kahvilaan myöhemmin myös A-oikeudet.

Itsekin moottoripyörällä paljon ajanut Juha haluaa Förby Cafén olevan paikka, jonne moottoripyöräilijöiden on hyvä tulla – motoristipaikalle ollaan tekemässä niin nuotiopaikkaa kuin myös puolijoukkuetelttaa sekä tilaa huoltaa pyöriä.

Venematkat Örön saareen

Förby Cafen Granlundeilla on 14 metrinen MS Natasha, joka voi kuljettaa kerrallaan 12 hengen porukan ja suunnitelmissa on joka sunnuntaiset Örön saariretket. Vene on tilattavissa ja käytettävissä myös yritystapahtumiin, syntymäpäiville – tilauksesta.

paatti.jpg

Juha ja Natasha toivottavat kaikki tervetulleiksi ajelulle Särkisaloon ja Förby Caféeseen pitsalle tai viikonloppuna nauttimaan saaristolaispöydän antimista.

www.saaristoon.com

DSC_0034www.jpg

DSC_0013www.jpg

DSC_0011www.jpg

Särkisalo nyt

Äkkiseltään voisi luulla Särkisalo-nimen viittavan kalaan -särkeen – ja toisaalta Salon kaupunkiin, johon Särkisalo nykyään hallinnollisesti kuuluu. Nimellä on vuosisatojen kuluessa ollut useita versioita, jotka tiettävästi ovat ruotsinkielisestä Säcksalo-nimestä lähtöisin. Nykyiseen muotoon päädyttiin vasta myöhemmin.

 

Ruotsinkielinen Finby-nimi on puolestaan voitu ymmärtää suomenkielisten asuinpaikkana, mutta toki myös hienona kylänä, fin-by.

Särkisalo oli ainoa kaksikielinen kunta niistä kunnista, jotka muodostivat kuntaliitoksen vuonna 2009. Nykyään Särkisalo muodostaa Salon kaupungin saaristo-osan.

Saaristokunnille tyypilliseen tapaan Särkisalon yhteisöhenki on yhä vahva ja vanhaa murretta vaalitaan edelleen. Yhres etteskesi – yhdessä eteenpäin, kuten sanotaan. Yhteisöllisyys kuvastuu vilkkaana yhdistystoimintana, talkoo- ja seutukuntatapahtumien runsaana osanottona ja tiiviinä sosiaalisen median välityksellä tapahtuvana yhteydenpitona.

Särkisalon todellisen asukasluvun määrittely ei ole aivan helppoa. Vakinaisia asukkaita on noin 700, mutta sen ohella vapaa-ajan asuntojen määrä lähentelee tuhatta. Lomakausiksi väkiluku jopa nelinkertaistuu.

www.sarkisalo.fi

DSC_0017www.jpg

Nopeat ehtivät vielä nähdä vanhan Förbyn vierassataman venevajan – kohta sen paikalla on samanlainen mutta uusi venevaja.

DSC_0010www_0.jpg

DSC_0028www.jpg

DSC_0030wwww.jpg

DSC_0031www.jpg

Vierasvenesataman vieressä sijaitsee vanha Kalkkikaivos ja sen vanha rakennus.... itse kaivos on vielä käytössä.

DSC_0039www.jpg

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Hiidenlinnassa viihtyvät kaikki lapsenlapsista isovanhempiin

Somerniemellä sijaitsevasta Hiidenlinnasta löytyvät mm. maailman suurin kuksa, Suomen ainoa laskettelu- ja alppihiihtomuseo sekä tällä hetkellä myös yhden Suomen tunnetuimman taiteilijan näyttely. Kuksa vetää 700 litraa ja sen vieressä komeilee maailman suurin puukko, jolla on mittaa viisi metriä ja painoa 500kg. Alppihiihtomuseossa voi ihailla mm. eri vuosikymmenien suksia ja muita lajin varusteita ja nähdä niiden kehityksen nykypäivään saakka. Ja se taidenäyttely. Se on Outi Heiskasen Grafiikkaa ja Uniikkeja. Esillä on laaja kirjo teoksia Heiskasen uran eri vuosikymmeniltä.

– Tämä on meillä se kova juttu tällä hetkellä. Näyttely on ollut todella kysytty, kertoo Hiidenlinnan omistaja, ex-alppihiihtäjä ja matkailuyrittäjä Sami Uotila.

hiidenlinna.JPG

Hiidenlinna toivottaa kaikki tervetulleiksi.

Hiidenlinna on paikallisen taiteilijan Reino Koivuniemen elämäntyö. Koivuniemellä oli unelma linnasta ja hän halusi näyttää epäilijöille, että pystyy myös toteuttamaan sen. Pitkälti käsityönä tehty keskiaikaistyylinen linna valmistui vuonna 1991. Koivuniemi haki linnalleen kymmenen vuotta jatkajaa ja löysi lopulta Uotilan, joka on toiminut linnassa yrittäjänä nyt kahden sesongin ajan.

– Hirveä työ tässä on ollut, kun ollaan remontoitu ja tehty uudistuksia kuten Seikkailupuisto, mutta en ole katunut. Laajennussuunnitelmia on edelleen. On tullut niin hyvää palautetta, että se on motivoinut. Jo luonnonkaunis ja koskematon ympäristö on erikoisuus. Tämä paikka sijaitsee isojen kaupunkien (Turku, Tampere, Helsinki) keskellä, mutta on silti niin koskematon, sanoo Uotila.

Hiidenlinnan pihapiirissä voi poiketa myös Hiidenpolun peikkometsään. Luontoon tutustumisen lisäksi lyhyen polun varrella kohtaa puutaiteilija Åke Utterin tekemiä peikkoja. Katsottavaa riittää myös sisällä Hiidenlinnassa, sillä lähes kaikki siellä on koristeellista käsityötä portaikkojen kaiteista ja ovenkahvoista kaappikelloon ja koivupuusta tehtyyn lattiaan, johon on kaiverrettu kompassi.

niliaitta.JPG

Niliaittaa käytettiin aikoinaan, kun haluttiin estää villieläimiä syömästä ihmisten ruokavarastoja. Aitan jalustana on ympärysmitaltaan (5,3m) tiettävästi Suomen suurimman 12-haaraisen kynttiläkuusen runko.

 

Sisumetsän Seikkailupuisto

 

Hiidenlinnasta löytyy Suomen oloissa vielä melko uusi seikkailupuisto.

– Saksassa ja Ranskassa tälläiset puistot ovat olleet nouseva juttu jo kymmenen vuoden ajan, mutta nyt ne ovat tulleet myös Suomessa kansan tietoon. Nuoret tuntuvat tykkäävän tälläisestä enemmän kuin huvipuistoista, koska tämä sisältää fyysisyyttä ja he pääsevät itse tekemään ja toteuttamaan itseään, sanoo Uotila.

Kyseessä on puihin tehty rata, jossa pääsee mm. liukumaan vaijeria pitkin ilmojen halki ja tekemään Tarzan-hypyn. Rata kulkee osittain melko korkealla, mutta turvallisuusasiat on huomioitu hyvin. Seikkailija on koko ajan valjaistaan kiinni vaijerissa ja kypärä päässä. Ratoja on kahta eri vaikeusluokkaa ja jokainen voi omien kykyjensä mukaan arvioida, uskaltaako kokeilla vaikeampaa. Radalla on koko ajan mukana myös henkilökuntaa, joka ohjaa seikkailijoita ja tulee tarvittaessa radalle auttamaan.

– Joillain on aluksi ollut vähän tylsä fiilis lähteä tänne, mutta sitten he ovat kuitenkin tykänneet ja menneet useamman kierroksen, kertoo Roope Reipas, joka ohjaa ja auttaa seikkailijoita radalla.

– Seikkailurata vaatii jonkin verran fyysisiä ominaisuuksia, mutta kuitenkin enemmän taitoa ja rohkeutta kuin kuntoa. Isovanhemmat ovat kyllä menneet radalle lasten kanssa. Aluksi he ovat empineet uskaltavatko, mutta kiitosta on tullut ja monille jo riippusillat, joilla ei tarvita valjaita ja opastusta, ovat olleet elämys, sanoo puolestaan Uotila.

seikkailurata.JPG

Näkymiä Sisumetsän Seikkailupuistosta.

140 cm pitkät lapset pääsevät seikkailuradalle yksin. Sitä lyhyemmät aikuisen kanssa. Sisään tullessa maksetaan joko seikkailuratamaksu tai vain aluemaksu, johon sisältyvät Hiidenlinnan ja näyttelyiden lisäksi myös Ski-museo, pomppulinna, Seikkailupuiston riippusillat ja Hiidenpolku. Seikkailuratamaksu sisältää aluemaksun. Jos innostuukin kokeilemaan seikkailurataa, voi ratamaksun maksaa myöhemminkin, vaikka olisi aluksi maksanut vain aluemaksun. Nälkäisenä ei tarvitse seikkailla, sillä kahvio on avoinna ja tarjolla on myös keittoja ja panineja. Aukioloaikoina Hiidenlinna on avoinna kaikille ja muuten ryhmille tilauksesta. Heinäkuussa Hiidenlinna on auki päivittäin muulloin paitsi perjantaisin. Tarkemmat kellonajat kannattaa käydä tarkistamassa osoitteesta www.hiidenlinna.com. Hiidenlinna sijaitsee osoitteessa Hiidenharjuntie 61, 31470 Somerniemi.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Länsi-Uudellemaalle Suomen ruokamatkailupalkinto

Mustion Linnan Kamariherran Kalaasit sai arvokkaan tunnustuksen

Hungry for Finland-kilpailun kohteena oli ruokamatkailutuote, joka on asiakaslähtöinen, kokemuksellinen ja taloudellinen, ja joka hyödyntää tarinallisuutta, verkostoja sekä markkinointi- ja myyntikanavia monipuolisesti. Kilpailun järjestivät Työ-ja elinkeinoministeriö, Opetus-ja kulttuuriministeriö, Visit Finland sekä Haaga-Helia. Palkinnot jakoi elinkeinoministeri Olli Rehn. Kilpailuun osallistui 77 kovatasoista ehdokasta. Kilpailuun osallistui hyvin erilaisia ruokamatkailutuotteita eri puolelta Suomea – Saamenmaalta saaristoon, idästä länteen: ruokamatkailuun liittyviä retkiä ja safareita, ohjelmallista ruokailua, tapahtumia, käyntikohteita, joissa myös ruokailuun liittyvien tuotteiden valmistusta ja ostosmahdollisuus, ravintoloita ja kahviloita, markkinointi- tai yhteistyöverkostoja ym. ja elintarvikkeita.

Kilpailijoiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota asiakaslähtöisyyteen, paikallisuuteen ja tarinoihin, lähiruokaan, elämyksellisyyteen, yhteistyöhön, liiketoiminnallisuuteen, kannattavuuteen sekä monipuolisuuteen myynti- ja markkinointikanavien käytössä.

filiplinderwww.jpg

Linnanherra Filip Linder ja kilpailun kunniakirja merkittävästä ruokailumatkailuteosta.

Kamariherran Kalaasit

Mustion Linna osallistui kilpailuun juhlaillallisella, joka on saatavilla Mustion Linnassa ryhmille ja nyt syksyllä 17.10.2015 myös yksittäisille asiakkaille, kun vietetään avointa Kalaasi iltaa. Juhlaillallinen perustuu Linnanherra Hjalmar Linderin vuoden 1904 illalliseen, jonka menukortti on säilynyt näihin päiviin. Illalliseen kuuluu myös kierros linnassa sekä lasillinen kuohuvaa.

- Vuoden 1904 menu on pitkälti se, mitä asiakas saa myös nykyään. Alkukeitto on vaihdettu kilpikonnankeitosta häränhäntäkeittoon ja muutenkin ruokia on tuotu nykypäivään, mutta pitkälti olemme pystyneet säilyttämään vuon vuosisadanvaihteen tunnelman, kertoo Mustion Linnan pääkokki Niko Tuominen.

- Menu nautitaan pitkän kaavan mukaan ja ruokalajit tarjoillaan vadeilta ja illallisella käytetään Kamariherran Kalaaseja varten hankittuja hopea-astiastoja, kertoo hovimestari Tom Bäckström. Bäckström myös jatkaa, että juhlaillallinen tarjoaa myös yllätyksiä ja on varmasti elämyksellinen.

niko_tom_filipwww.jpg

Pääkokki Niko Tuominen, hovimestari Tom Bäckström sekä Filip Linder juhlakattauksen äärellä.

- Joinakin iltoina ilalliselle osallistujat omaksuvat itselleen tuon ajan kuuluisien vieraidemme hahmoja ja illallisesta tulee melkoinen kokemus kaikille osallistujille. Tiedonhaussa käytetään niin älypuhelimia kuin myös tarjoilijoiden tietämystä. Tavallinenkin juhlaillallinen tarjoillaan useamman tarjoilijan toimesta.

- Koko illalliseen liittyy myös sellainen mielenkiintoinen tarina, että illallisen viini Schloss Johannisbergin riesling oli linnassa tarjolla jo tuona aikana. Mielenkiintoiseksi viinin tekee se, että linnan kirjoissa on itse tsaari Aleksanteri II:n kommentit kuinka erityisen hyvänä hän piti viiniä, kertoo nykyinen linnanherra Filip Linder.

- Vaikka tämä kyseinen menu on ainoa näihin päiviin säilynyt Hjalmar Linderin illallisista, olen aivan varma, että juhlaillalliset ja juhlavieraat kuuluivat siihen aikaan linnan viikottaisiin tapahtumiin. Mustion Linna oli jo siihen aikaan tunnettu maistuvista ruoista, arvovieraista ja hienoista juhlistaan.

johannisbergwww.jpg

Tsaari Aleksanteri II:n piti Schloss Johannisbergin viinistä ja sanoi sen olevan erityisen hyvää.

White Guide Nordic

Mustion Linnan Linnankrouvi listattiin Pohjoismaiden omalle ”Michelin”-listalle.  White Guide Nordic arvostelee Linnan krouvin ruoan 30/40 ja palvelun 20/25 otsikolla "Gourmet kuninkaalle sopiva linna". Pistein 79 Linnan krouvi arvostetaan "Very high class"-tasolle, joka on kolmanneksi korkein arvostustaso. WGN sisältää kaikenkaikkiaan 38 ravintolaa Suomesta, 86 Ruotsista, 71 Tanskasta, 43 Norjasta ja 9 Islannista. Suomen parhaimmaksi WGN listaa tällä hetkellä ravintola Olon Helsingistä sijaluvulla 29.

- Listaus White Guide Nordicissa on meille kunnia ja osoitus, että teemme asioita oikein. Keittiömestarimme Niko Tuomisella onkin vanha keittiösanonta käytössään ”Routine in kitchen is a crime”, kertoo Linder.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Pistekuormittajat vähentyneet Lohjanjärvellä

Lohjanjärven pistemäisten jätevesikuormittajien lukumäärä on puolittunut vuodesta 1990 ja väheneminen jatkuu kuluvanakin vuonna. Yksittäisiä puhdistamoita on suljettu tai liitetty alueelliseen runkoviemäriin. Pistekuormittajien määrän vähenemisen myötä myös kokonaiskuormitus Lohjanjärveen on vähentynyt. Pistekuormituksen vähentyessä hajakuormituksen vaikutus korostuu.

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailussa oli vuonna 2014 mukana yhteensä viisi jäteveden-puhdistamoa: kaksi paperitehdasta, kaksi Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoa ja Outamon oppilaskodin pieni puhdistamo. Pistekuormitus kohdistui pääasiassa Aurlahden-Ristiselän alueille ja järven eteläosassa Hållsnäsfjärdenille.

–       Pistekuormittajien puhdistamot toimivat hyvin. Puhdistustulokset olivat pääsääntöisesti lupien ja asetusten mukaiset, kertoo puhdistamoinsinööri Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristöstä.

Lohjanjärven tilaa säätelevä tekijä on pääasiassa valuma-alueelta tuleva hajakuormitus.

–       Vesistön kunto on heikoin tulojokien vaikutusalueella kuten Maikkalanselällä, jonne Nummenjoki laskee ja Pappilanselällä, jonne laskee Väänteenjoki. Jokien kautta tulee runsaasti kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, jota on vaikea saada kuriin, toteaa vesistötutkija Eeva Ranta. Suurin kuormitus on enimmäkseen käsitellyiltä maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta.

Lohjan keskustaajaman pistekuormittajien, Pitkäniemen yhdyskuntapuhdistamon ja Mondin paperitehtaan, jätevesivaikutukset häviävät useimmiten Väänteenjoen kautta tulevaan vesimassaan, jonka päävirtaus ohittaa Pappilanselän, Ristiselän ja Aurlahden ja virtaa kohti Isoselkää. Vuonna 2014 selvimmät pistemäiseen jätevesikuormitukseen viittaavat mittaustulokset todettiin talvella Liessaaren syvänteen pohjan kohonneissa typpi- ja bakteeripitoisuuksissa.

Lohjanjärven eteläosan morfologiset ominaisuudet ja virtausolosuhteet poikkeavat Lohjan keskustaajaman lähivesien olosuhteista: Hållsnäsfjärdenin–Kyrköfjärdenin alue on sokkeloista eikä veden virtauksilla ole osoitettavissa vain yhtä tuloväylää. Tämä aiheuttaa osaltaan ongelmia alueen veden laadussa. Selvimmin ongelmat ovat ilmenneet syvimpien pohjien happipitoisuuksissa. Ensimmäinen hapetin alueelle asennettiin jo 1986 ja 1990-luvulla hapettimien määrä nostettiin neljään. Hapetus on parantanut pohjien tilaa.

Sappi Kirkniemen ja Peltoniemen Puhdistamoiden purkuputkia lähimpänä olevalla Mangsön 8 metrisellä syvänteellä jätevesien vaikutukset näkyvät lähes kaikissa mitatuissa vedenlaatu-ominaisuuksissa. Vaikutukset laimenevat sekä pohjoiseen että etelään mentäessä, mutta ovat ajoittain lievinä osoitettavissa pohjoisen suunnassa vielä Tallaanniemen Ristisalmessa ja etelän suunnassa Mustion Bruksträsketin luusuassa.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Karkkila: Harjukatu otetaan Rautapäivien toritapahtuman tapahtuma-alueeksi perjantaina 12.6. seuraavasti.

Tapahtuma-alue on Harjukadulla välillä torigrilli – ent. Nordean liikekiinteistön kulma. Pääsy Valintatalon ja Huhdintie 10-12 liikkeiden asiakaspysäköintiin pidetään avoinna sekä Huhdintieltä että Salimäenkadun puolelta. Pirttikadun – Harjukadun risteysalue on tapahtuma-aluetta.  Harjukatu suljetaan tapahtuma-alueen osalta yleiseltä liikenteeltä perjantaina klo 6 – 16. Harjukadulla on tapahtuman aikana noin viisi ohjelmatelttaa, mobiiliesiintymislava ja katukoripallokenttä.

Lisätiedot
Karkkilan kaupunki
Jari Arvila
kuntatekniikan työnjohtaja, 0500 471 838

Rautapäivien toritapahtuman 12.6. ohjelma klo 9 - 14, tilaisuuden juontaa Virpi Lepistö

Ohjelmalavalla
- klo 9 avajaiset
- klo 9.15 Karkkiharmonikat ja Karkkilan Musiikkikoulu
- klo 10 Ukuleleorkesteri
- klo 10.30 kesämuotia torilla, Tmi Grönholm
- klo 11 - 12 Karkkilan kuorot: Karkkilan Viihdekuoro, Karkkilan Naislaulajat, Karkkilan Mieskuoro
Klo 12 - 13 Katukoriskamppailu KaU Koris – Karkkila all stars Harjukadulla, sateisena päivänä liikuntahallilla
Rautahammas-puuhapisteeesä KaU Karkkila ja MLL Karkkilan yhdistys (ohjelmaa lapsille)

 

Rautapäivien yhteisteltassa:
- Karkkilan kaupungin infopiste, kirjastoinfo
- Högforsin Konepajakoululaiset
- Karkkilan Kotiseutuyhdistys
- Karkkilan Malliapu Oy, koristevalut myynnissä
- Länsi-Uudenmaan Säästöpankki
- Vihti-Karkkilan Osakesäästäjät
- Karkkilan Omakotiyhdistys
- itsenäinen Forever-jälleenmyyjä Riitta Takala
Harjufestin infopiste
Rosk´n Roll Oy:n infopiste
Länsi-Uudenmaan Osuuspankin infopiste

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Lohjan torin matkailuinfo avasi mökkinsä ovet

Matkailumökki on avoinna koko kesän elokuun loppuun saakka

tori_www.jpg

Lohjan torin reunassa jo useamman kesän sijainnut punainen infomökki on palvellut kunniakkaasti sekä paikallisia asukkaita että Lohjalle tulleita matkailjoita.

- Viime kesänä infomökillä kävi noin 2000 asiakasta, joista 15% oli ulkomaalaisia, kertoo Lohjan matkailupäällikkö Minna Ermala. Matkailumökillä kuuleekin kesäisin suomenkielen lisäksi vähintäänkin englantia ja ruotsia, joita mökin kesätyöntekijät puhuvat.

- Yleisin kysymys on ollut, mitä tekemistä Lohjalla olisi neljäksi tunniksi, kertoo Lohjan matkailun Helena Kontio kun kysyttiin, mitä asiakkaat kyselevät.

Kesällä infomökin miehittävät matkailun kesäapulaiset eli alaa opiskelevat Eeva Hirvonen sekä Elina Saala, joista Eeva ilmoittaa omaksi mielipaikakseen Lohjalla Aurlahden rannan ja Elina taasen puhuu oman kotipaikkansa eli Nummen puolesta.

Sekä Eeva että Elina toivovat saavansa kesän aikana käytännönkokemusta kielistä, eli vähintään englannista ja ruotsista. Ensimmäisenä päivänä tiedot olivat vielä hieman hakusessa, mutta matkailun infopisteessä on paljon erilaisia Lohjaan liittyviä esitteitä, Länsi-Uudenmaan karttoja ja on tytöillä käytössään nettiyhteys, jolla voi hakea kysymyksiin vastauksia esimerkiksi visitlohja.fi sivustolta. Matkailun infopisteestä löytyy esitteitä mm. Lohjan saaristosta, Lohjansaaresta sekä Lohjan viikko-ohjelmasta eli mitä minäkin päivänä Lohjalla tapahtuu.

Uutuutena englanninkielinen ohjelmaopas                          

Tänä vuonna mennään matkailuinfossa menneiden kesien tyyliin opastaen ihmisiä Lohjaan liittyvien kysymysten parissa ja onhan infosta saatavilla joitain lohja-aiheisia matkamuistojakin. Tämä kesän uutuuspalveluna on infosta saatavilla englanninkielistäkin materiaalia.

Torin matkailun infopiste on avoinna arkisin kello 9-17 ja lauantaisin klo 9-14 elokuun loppuun saakka. Moottoritien kupeessa Routiolla oleva ABC:n matkailupiste on myös avoinna arkisin ja sinne on nyt otettu testikäyttöön kosketusnäytöllinen infomonitori, josta löytyy lohjatietoutta.

Matkailutoimisto etsimässä tilaa kaupungin keskustasta

Nyt jonkin vuoden Roution ABC:llä sijainnut Lohjan matkailun toimipiste on palaamassa keskustaan. Paluun ajankohta riippuu paljon sopivan tilan löytämisestä, sillä tilan tulee olla kaupungin oma tila. ABC:n nykyiset tilat eivät ole matkailutoimiston tarpeisiin enää riittävät.

infowww.jpg

Elina Saala ja Eeva Hirvonen toivovat pääsevänsä harjoittamaan kielitaitojaan kesän aikana matkailijoiden kanssa.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Vihdin Wuosisatamarkkinat elokuussa

wuosisatamarkkinat2012 015b.jpg

Vihdin kirkonkylän täyttää elokuussa kymmentuhatpäinen joukko markkinavieraita, kun jo Wuosisatamarkkinat järjestetään lauantaina 22. elokuuta yhdeksättä kertaa.

Tapahtuman ytimen muodostavat markkinakojut, joissa on myynnissä käsitöitä, vanhoja tavaroita, uusia vanhan ajan tyyliin ja vanhoilla tekniikoilla valmistettuja tuotteita sekä luomu- ja lähiruokaherkkuja. Lisäksi markkinoilla esittäytyvät monet vihtiläiset kylät, järjestöt, yritykset, harrastus- ja matkailupalvelujen tarjoajat sekä Vihdin kunta. Markkinapäivä on hyvä mahdollisuus tutustua Vihtiin kuntana, kotipaikkana, tai vapaa-ajanviettopaikkana.

Wuosisatamarkkinoiden päivän ohjelmassa on perinteiseen tapaan musiikkia ja tanssiesityksiä, kuten sambaa. Torin ohjelmalavan lisäksi ohjelmaa on myös Wanhanajan raitin toisessa päässä, pappilassa, kirkolla, museolla ja venerannassa. Lapset voivat muun muassa tutustua kotieläimiin ja paloauton kalustoon, pomppia pomppulinnassa, ratsastaa poneilla tai ampua laseraseilla. Ravintolapisteitä on useita. Ajavaisten yhteydessä palkitaan myös vihtiläisiä kaverikoiria.

- Kauppapaikkoja on jo varattu runsaasti, mutta niitä on vielä jäljellä, kertoo Päivi Kukkamäki Wola Event Management Oy:stä, joka vastaa tapahtuman tuottamisesta.

Wuosisatamarkkinoita järjestävät Vihdin kulttuuritoimi ja yrittäjäyhdistys Wichtis ry, joiden apuna on runsaasti vapaaehtoisia ja talkoolaisia.

- Tämä on selvästi erittäin suosittu ja odotettu tapahtuma. Kävijöitä on jo niin paljon, että myös kauppiaita saapuu pitkänkin matkan päästä, kertoo Kukkamäki.

Suuri osa Wuosisatamarkkinoiden kauppiaista on samoja kuin aiempina vuosina.

- Wuosisatamarkkinoiden kauppiaat kehuvat Vihdin tapahtuman välitöntä tunnelmaa, ja odottavat jälleen tapaavansa myös vakioasiakkaitaan. Kannattaa muistaa, että erityisesti käsitöitä myyvät kauppiaat tekevät tuotteita varmasti myös tilauksesta, asiakkaan toiveiden mukaan, Kukkamäki vihjaa.

Markkinoille on vapaa pääsy. Wuosisatamarkkinat ovat 22. elokuuta kello 10 - 16:30.

matkailukuva: 

Sivut

 
Tilaa syöte Matkailu