Matkailu

Hankoon!

_MG_8021_1.jpg

Milla ja Matias Muuronen vierailivat toukokuussa Silversandin leirintäalueella Hangossa.

 

Suomen eteläisin kaupunki Hanko on myös merellisin, sillä sitä ympäröi meri melkein joka puolelta. Hankoniemen yhdistää muuhun mantereeseen vain muutaman kilometrin levyinen kannas. Hiekkarantoja Hangossa on yli 30 kilometriä ja säätila usein aurinkoinen silloinkin, kun sisämaassa sataa vettä. Säätilastojen mukaan Hanko on Suomen aurinkoisin paikka.

Hangon maisemat ovat jääkauden muovaamia, mutta eivät vain jään uurtamat silokalliot. Koko Hankoniemi on muodostunut muun Salpausselän kanssa jäätikköjokien tuomasta hiekasta, kun mannerjäätikön reuna on ollut paikallaan satoja vuosia noin 12 250–12 050 vuotta sitten.

Hanko on saanut kaupunkioikeudet vuonna 1874, mutta Hangon Tulliniemessä on ollut satama jo 1400-luvulta lähtien. Jo 1200-luvulla Hangon kautta on kulkenut laivareitti Tallinnasta Tukholmaan.

Ensimmäinen kylpylä perustettiin vuonna 1879 ja 1900-luvun alussa Hanko oli merkittävä kylpyläkaupunki. Lähivuosina Hangosta tulee jälleen kylpyläkaupunki, sillä Hotelli Regatan laajennuksen yhteyteen suunnitellaan uutta kylpylää ja noin sataa loma-asuntoa. Hankkeen arvo on peräti 100 miljoonaa euroa.

 

Hanko_panoraama1934.jpg

Hangon vesitornin maisematasanteelta on huikea näköala avomerelle asti.

 

Sotaisa historia

Hanko on kiinnostanut turistien lisäksi myös sotilaita. Vuonna 1714 Venäjän laivasto sai kaikkien aikojen ensimmäisen voittonsa Hangon pohjoispuolella, kun Riilahden meritaistelu koitui Ruotsin tappioksi. Taistelun voiton kunniaksi useat Venäjän taistelulaivat ovat saaneet nimekseen “Gangut” eli Hanko.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Hangon satama oli kokonaan Venäjän armeijan käytössä. Vuonna 1918 sen kautta saapui Suomeen saksalaisjoukkoja, jotka taistelivat sisällis- eli vapaus- eli kansalaissodassa valkoisten puolella. Bulevardin päässä sijaitseva Vapaudenpatsas on pystytetty saksalaisten joukkojen maihinnousun muistoksi.

Talvisodan rauhansopimuksella koko Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi, minkä jäljiltä maastossa on vieläkin juoksuhautoja, bunkkereita ja tykkiasemia. Hangon lentokenttäkin on rakennettu tukikohdan käyttöön. Suomen armeija rakensi omat bunkkerinsa, panssariesteensä ja ja muut puolustusrakennelmansa estääkseen neuvostojoukkoja valtaamasta maata Hangon kautta.

Jatkosodan alussa Hangossa käytiin verisiä taisteluja. Neuvostoliiton joukot alkoivat perääntyä Hangosta lokakuussa 1941 ja viimeinen evakuointialus lähti 2. joulukuuta.

Täktomintien varressa on Suomessa poikkeuksellinen sotamuistomerkki, jonka viereen on haudattu 453 neuvostoliittolaista sotilasta. Muistomerkissä lukee suomeksi, venäjäksi ja ruotsiksi: “Suuren isänmaallisen sodan vuosina sankarillisesti kaatuneille neuvostosotureille, kiitollinen synnyinmaa”. Vuonna 1969 se palkittiin kauneimpana neuvostoliittolaisena muistomerkkinä, joka sijaitsee Neuvostoliiton ulkopuolella.

Sodanaikaisella rintamalohkolla sijaitsevaan Rintamamuseoon on koottu sekä suomalaisia että neuvostoliittolaisia aseita, pukuja ja muuta kalustoa. Siellä on myös entisöity korsu, jossa pääsee vierailemaan.

 

_MG_8279.jpg

Neuvostosotilaiden hautausmaa on erikoisin Hangon sota-ajoista muistuttavista nähtävyyksistä.

 

Historiaa saarissa

Russarö on Puolustusvoimien entinen linnakesaari, jossa pääsee nykyään vierailemaan - tosin muiden maiden kuin Suomen kansalaiset vain yhtenä päivänä vuodessa ja silloinkin vain Puolustusvoimien erikoisluvalla. Vuonna 1863 valmistunutta Russarön majakkaa kutsutaan nimellä Hangon silmä. Se kunnostettiin viime vuonna.

Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein ja ulottuu 52:n metrin korkeuteen merenpinnasta. Bengtskär sijaitsee 25 kilometriä Hangosta lounaaseen.

Gustafsvärn on entinen Ruotsin armeijan linnakesaari, jossa on vuonna 1951 valmistunut majakka ja 1700-luvun lopulla rakennetun linnakkeen raunioita.

Tulliniemen kärjen lähellä on Tullisaaren ja Kobbenin välissä kapea salmi nimeltä Hauensuoli, jossa purjelaivat aikanaan odottivat sopivia tuulia Hangon satamaan pääsemiseksi. Merimiehet ovat hakanneet saarten kallioihin noin 650 kalliopiirrosta, joista vanhimmat ovat 1500-luvulta. Lisäksi kiveen on hakattu Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin vaakuna vuonna 1568. Hauensuoli on ainutlaatuinen ja rauhoitettu kalliopiirrosalue, johon pääsee kuitenkin vapaasti tutustumaan.

Saariin järjestävät risteilyjä Marine Lines ja Sunfun. Ulkosaariston luodoilla lötkötteleviä hylkeitä pääsee katselemaan osallistumalla hyljesafarille.

Aikaisemmin Tulliniemen kärjessä eli koko Suomen eteläkärjessä sijaitsevalle luonnonsuojelualueelle pääsi vain luvan kanssa, mutta viime vuonna avattiin 6,7 kilometriä pitkä luontopolku, jota pääsee kulkemaan vapaasti.

 

_MG_8266.jpg

Hangon vesitorni on rakennuksenakin näyttävä.

Lisätietoja: http://www.visitsouthcoastfinland.fi/, http://tourism.hanko.fi/.

MP

 

 

matkailukuva: 

Hiidenveden kunnostus -hanke on mukana erämelonnan SM-kilpailuissa

Hiidenveden purjehtijat (HiiPu), Suomen Latu ja Suomen melonta- ja soutuliitto järjestävät Hiidenvedellä Vihdissä Erämelonnan SM-kilpailut 23.–24.5.2015. Hiidenveden kunnostus -hanke laati kilpailuun vesiensuojelu-aiheisen rastitehtävän. Myös hankkeen maskotti Hiisi on mukana tapahtumassa kannustamassa kilpailijoita.

- Erämelonnan SM-kilpailut tuovat hienosti esille Hiidenvettä luontomatkailukohteena. Hiidenveden kunnostus -hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää järven virkistyskäyttömahdollisuuksia, ja melonta on tästä mainio esimerkki, toteaa hankekoordinaattori Ekaterina Laukkonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. .Uudenmaan toiseksi suurimpana järvenä Hiidenvedellä riittää monipuolisia melontareittejä.

Erämelonta on taito- ja tietolaji

Vuoden 2015 Erämelonnan SM-kisat ovat järjestyksessään jo 35:et, ja ne järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Hiidenvedellä. Ilmoittautuminen kilpailuun on auki viimeiseen iltaan asti, ja lauantai-aamulla 23.5. klo 9 Hiidenveden kunnostus -hankkeen maskotti Hiisi julistaa kilpailun alkaneeksi lähettämällä kilpailijat matkaan.

Erämelonta on taito- ja tietolaji. Kilpailureitin varrella on tehtävärasteja, joissa mitataan erämelontatietoja ja -taitoja, suunnistusta, ensiapu- ja pelastuspalvelutoiminnan osaamista sekä luonnontuntemusta ja -suojelutietoja. Kilpailun voittaa eniten pisteitä kerännyt. Kilpailu on avoin kaikille, joilla on hallussa vesillä ja luonnossa liikkumisen perusteet. - Erämelonnassa maiseman ja luonnon kokee uudesta näkökulmasta. Vaikka kyseessä on urheilulaji, huomio kiinnittyy muuhun kuin itse urheilusuoritukseen, ja lihasten lisäksi treenataan myös pääkoppaa, kertoo kilpailunjohtaja Jouni Lindgren HiiPusta.

 

Luonnossa liikkujat hyötyvät järvikunnostuksesta

Hiidenveden kunnostus -hankkeen tavoitteena on pienentää valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, ja tällä tavoin taistella rehevöitymistä vastaan. Maanviljelijöiden ympäristöneuvonnalla pyritään siihen, että ravinteet pysyvät pelloilla sen sijaan, että ne lähtevät sadeveden mukana vesistöihin. Peltomaan rakenteella on tähän suuri vaikutus. Jo syntynyttä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta pyritään taas laskeuttamaan kosteikkoaltaisiin, jotka hidastavat veden virtausta. Tavoitteena on, että kosteikosta lähtevät vesi on kirkkaampaa ja vähäravinteisempaa kuin kosteikkoon saapuva.

Kiintoaine- ja ravinnekuormitus aiheuttavat rehevöitymistä, joka näkyy sinilevälauttoina ja sameana vetenä.

- Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on havaittu jo ensimmäisiä merkkejä järven toipumisesta. Esimerkiksi pohjanläheinen vesi on hapekkaampaa. Järven paremmasta tilasta hyötyvät niin lajisto kuin alueella liikkuvat virkistyskäyttäjätkin, toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

- Erämelontakilpailuun osallistuvat voivat käydä tarkistamassa järven ajantasaiset vedenlaatutiedot hankkeen verkkosivuilta!, hän muistuttaa.

 

hiisi.jpg

Hiisi kokeilemassa melontaa HiiPun rannassa Vihdin Nummelassa.

 

Lisätietoja

Ekaterina Laukkonen / hankekoordinaattori, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, p. 019 5682 967,

Juha-Pekka Vähä / hankepäällikkö, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, p. 019 5682 940

Jouni Lindgren / kilpailunjohtaja, Hiidenveden purjehtijat, p. 040 5188 751

 

Hiidenveden kunnostus -hanke: www.hiidenvesi.fi

Hiidenveden purjehtijat: www.hiipu.fi

Erämelonnan SM-kilpailut: www.eramelonta.fi

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Karkkilassa tapahtuu 15.-16. toukokuuta

Teollisuuskylän Tärinät toteutetaan yhteisvoimin karkkilalaisten yritysten ja harrasteryhmien kanssa

Nyt järjestettävä Karkkilan Teollisuuskylän Tärinät on sarjassaan neljännet vastaavat tapahtumat – jotka kylläkin ovat joka vuosi olleet erilaiset.

huutokauppawww.jpg

Tunnelmaa vuoden 2014  Tärinöistä ja Huutokauppakeisari Aki Palsanmäen helteisestä hyväntekeväisyys huutokaupasta

- Aina on jokaiselle vuodelle tehty ja kehitelty jotain uutta ja tällä kertaa Teollisuuskylän yritykset ovat ottaneet yhteyttä omien verkostojensa yhdistyksiin, jotka sitten ovat esillä yritysten pihoilla ja tiloissa, kertoo tapahtuman koordinaattori Mainosmerin Meri Yrjänä-Siivonen.

Tuhansia ihmisiä parhaimmillaan vetävä Karkkilan Teollisuuskylän yhteinen tapahtuma on tilaisuus, jossa paikalliset yritykset yhteisvoimin esittelevät palveluitaan ja toimintojaan paikalle saapuvalle yleisölle. Ohjelmana on eri vuosina ollut kaikenlaista, on ollut huutokauppakeisarin vetämää huutokauppaa, moottoripyöränäytöksi yms.

- Tänä vuonna mennään paikallisin voimin ja paikallisin vahvuuksiin, linjaa Yrjänä-Siivonen.

Mukana ovat yrityksistä tavalla tai toisella Esan Kaluste, Fazer Shop Karkkila, Karkkilan Painopalvelu, Kuljetus Lilja, Lihamestari Vaske, Karkkilan Lounaspiste, Tarun Puutarha ja Lemmikit, Tekopa, V. Leino, VK Pelti,  Värisilmä Karkkila. Ahmoon Vesi ja Lämpö / LähiTapiola. Sara-Tuote, Autokorjaamo Stigell, Karkkilan Rakennus Ka-Ra, Kuljetusliike J. Lehtonen, Lasi Saarinen, Mainosmeri, Mäenpää Yhtiöt sekä Länsi-Uudenmaan Säästöpankki.

Yhdistyksistä esillä ovat harrastusryhmät Karkkiharmonikat ry, Karkkilan Frisbeegolf ry,  Karkkilan jalkapalloseura, Karkkilan karavaanarit, Karkkilan kotiseutuyhdistys, Karkkilan kulttuuriyhdistys Lyyti,  Karkkilan Pojat, junnulentis, Karkkilan Viihdekuoro, Karkkilan Yleisurheilijat, KAU-koris, Karkkilan urheilijat / koripallojaosto, MLL Karkkila, Raudanreippaat, SPR Karkkila, Tanssiopisto Vinha,  Tuorilan VPK sekä paljon muuta harrastustoimintaa.

- Kyllä me uskomme, että mikäli sää on suosiollinen, paikalla on taas paljon ihmisiä niin Karkkilasta kuin tästä ympäriltä, kertoo Yrjänä-Siivonen.

Karkkilan Teollisuuskylän Tärinät on hieno esimerkki paikallisesta yhteistyöstä, ja saman tyylisiä yhteistyötapahtumia on Karkkilassa, Vihdissä ja Lohjalla pitkin vuotta.

- Se mitä tulevaisuus ja vuosi 2016 sitten tuo Tärinöiden kanssa tullessaan, näyttää aika. Jokaisena vuonna olemme aina kehittäneet jotain uutta, mutta aina perimmäisenä ajatuksena on Karkkilan ja Teollisuuskylän palveluiden ja yritysten esittäytyminen vierailijoille.

Tarkka ohjelma mitä missäkin alueella tapahtuu ja mihin aikaan löytyy: www.teollisuuskylantarinat.fi

Tapahtumaan on vapaa pääsy ja perjantai 15.päivä on enemmän ns. ostos-ja löytöpäivä, ja lauantai sitten harrastuspäivä ja ohjelmaa on kello 10-14 ympäri Teollisuuskylää.

Tapahtuman omat Facebook sivut: TÄÄLLÄ

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Virkistysmahdollisuuksia ja historiallisia reittejä

Lohjanjärvi_by_MP_0044.jpg

Vesireitit ovat vaikuttaneet Lohjan keskustan sijaintiin. Syksyyn mennessä lakkautettavan Mondin paperitehtaan alue Pitkäniemessä sopisi erinomaisesti kylpylähotellille, joka tarjoaisi myös erilaisia järvimatkailupalveluja.

 

Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi ja koko Suomen järvistä pinta-alaltaan 49. suurin. Pinta-alaa sillä on 122 neliökilometriä, josta saaria on neljäsosa. Lohjanjärven keskisyvyys on 12,7 metriä ja korkeus merenpinnasta 32 metriä. Järven syvin kohta Isollaselällä Liessaaresta länteen on syvyydeltään 55 metriä eli 23 metriä merenpintaa alempana.

Lohjanjärvi muistuttaa muodoiltaan Järvi-Suomen sokkeloisia vesistöjä: sen ominaispiirteitä ovat pitkät kapeat salmet, suhteellisen suuret saaret sekä lukemattomat lahdet. Laajoja selkävesiä ei ole kuin kaksi, Karjalohjanselkä ja Isoselkä.

Merkittävimpiä Lohjanjärven muotoihin vaikuttavia tekijöitä ovat eteläisimmät Salpausselät, joiden väliin koko järvi on muodostunut. Eteläisin Salpausselkä eli Lohjanharju estää Lohjanjärven vesiä laskemasta suoraan Suomenlahteen, minkä vuoksi ne joutuvat kiertämään Mustion, Karjaan ja Pohjan kautta. Ilman harjun patoavaa vaikutusta Lohjanjärvi saattaisi olla kooltaan varsin pieni.

Suurin osa Lohjanjärven vedestä tulee Väänteenjoen kautta Hiidenvedestä. Lohjanjärvi ja Hiidenvesi muodostavat suurimman osan Karjaanjoen vesistöstä. Niiden lisäksi siihen kuuluu toistakymmentä jokea ja kymmeniä pienempiä järviä. Valuma-alue ulottuu Lopen Punelia-järveen, Vihdin koilliskolkan Vihtijärveen sekä Someron puolella sijaitsevaan Oinasjärveen asti. Toisen Salpausselän vaikutuksesta esimerkiksi Sammatin Enäjärvi ja Karjalohjan Puujärvi kuuluvat Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöön eivätkä Karjaanjoen.

Lohjanjärven rantaviiva siirtyi 1840-luvulla, kun pintaa laskettiin 1,5 metriä viljelysmaan lisäämiseksi. Aurlahden hiekkaranta tuli silloin ensimmäistä kertaa näkyville. Vanha rantaviiva on nähtävissä muun muassa Porlan alueella sekä keskustan terveysaseman alapuolella.

 

Kartat helpottavat vesillä

Melonnasta pitäville Lohjanjärvi tarjoaa lukemattomia erilaisia reittimahdollisuuksia. Rantautumis- ja telttailupaikkoja on runsaasti. Esimerkiksi Lohjansaaren ympäri ehtii intiaanikanootillakin yhdessä päivässä. Matkaa tulee noin 35 km.

Lohjanjärvellä aallokko voi olla joskus kovakin. Isollaselällä on koettu jopa 60 cm korkeita aaltoja, jotka ovat liikaa tavallisille soutuveneille ja osalle moottoriveneistä. Suojaisiin salmiin ja lahtiin ei kova aallokko kuitenkaan ulotu.

Lohjanjärvestä pääsee veneellä Hiidenveden puolelle Väänteenjoen kautta. Sinne rakennettiin vuonna 2009 venesulku, jonka avulla siirtyminen järvestä toiseen sujuu helposti. Sulusta mahtuvat kulkemaan alle 14,3 metriä pitkät ja alle 3,5 metriä leveät veneet. Tavallisia soutu- ja moottoriveneitä mahtuu kerralla kolmekin. Sulkua tarvitaan, koska Hiidenveden pinta on puolisen metriä korkeammalla kuin Lohjanjärven.

Lohjanjärvellä ja Hiidenvedellä ei ole merkittyjä väyliä, eikä kareja ja matalikkoja ole juurikaan merkitty. Siksi niitä täytyy etsiskellä kartoista.

Viime vuonna julkaistiin Lohjanjärven vesiretkeilykartta sekä Länsi-Uudenmaan melonta- ja soutukartta, jossa ovat Lohjanjärven ja Hiidenveden vesistöt jokineen, sekä merialueet. Karttoihin on merkitty palveluita, kuten uimarantoja, venesatamia, ja kahviloita. Karttoja voi ostaa esimerkiksi Lohjan kaupungintalolta ja Lohjan ABC:n matkailuinfosta. Melonta- ja soutukartan voi myös ladata sovelluksena mobiililaitteisiin.

 

Lohjanjärvi_by_MP_0043.jpg

Lohjanjärvi on Suomen 49. suurin järvi. Etummaisena kuvassa näkyy Koivulanselkä ja vasemmassa reunassa Pappilanselkä. Keskellä kuvaa näkyvää Hormajärveä ei lueta Lohjanjärveen kuuluvaksi, vaikka se siihen laskeekin.

 

Muinainen kauppareitti

Rautakaudella ja keskiajalla kulki Manner-Suomen ensimmäinen kauppareitti Lohjanjärven kautta. Hämäläisten meritien talvireitti kulki jäitä pitkin muinaisesta Vanajan kaupungista Turengin kautta Lopen Räyskälään ja vedenjakajan yli Lopen Puneliaan. Sieltä reitti jatkui Saavajoen kautta Pahajärvelle eli Pyhäjärvelle eli nykyiseen Karkkilaan ja edelleen Vanjoen kautta Paksaloon sekä Väänteenjoen ja Pappilanselän kautta Hiidensalmeen. Aurlahdesta reitti jatkui Liessaaren ohitse ja Jalassaaren eteläpuolelta Hållsnäsinlahdelle ja siitä Mustiolle, Karjaalle ja Pohjaan. Pohjassa oli satama, josta hansakauppiaiden laivat veivät Tallinnaan ja edelleen Keski-Eurooppaan vientituotteita, kuten lohjalaista kapakalaa, turkiksia ja majavista saatua ihmeaine haustetta.

Hämäläisten meritien kesäreitti kulki Vanajasta nykyisen Hyvinkään tienoille ja harjua pitkin Lohjan kautta Pohjaan. Kyrkstadin kartano Virkkalassa oli eräs Suomen merkittävimmistä kauppapaikoista ja sieltä kesäreitti haarautui Siuntion kautta Pikkalanlahdelle, jossa oli toinen satama. Siuntionjokea pitkin on Pikkalaan päästy myös talvisin.

Hämäläisten härkätie ja Kuninkaantie syrjäyttivät Hämäläisten meritien 1300-luvulla lähtien.

matkailukuva: 

Pyöräilyreitti paperikartalla ja mobiilisovelluksena

_MG_5989.jpg

Susanne Ekström (vas.) ja Seija Ravanti ovat suunnitelleet kulttuurimaisemissa kiertävän pyöräilyreitin nimeltä Lohjanjärven kierros.

 

Outdoors Finland -retkeilykarttasarjassa on ilmestynyt pyöräilykartta reitille nimeltä Lohjanjärven kierros. 182 km pitkä reitti alkaa Kirkkonummen rautatieasemalta ja kiertää Lohjanjärven ympäri Siuntion, Lohjan keskustan, Sammatin, Karjalohjan, Fiskarsin, Mustion ja Degerbyn kautta. Reitti kulkee pääasiassa kulttuurimaisemissa pikkuteitä pitkin. Vain muutama lyhyt pätkä ajetaan valtateitä pitkin.

Reittikarttaan on merkitty ruokailu- ja majoituspaikat, nähtävyydet ja muut matkailukohteet. Reitti on suunniteltu 3-5 päivän pyöräreissua varten. Sen voi ajaa kokonaan, tai halutessaan vain jonkin osuuden. Reitiltä voi poiketa niin paljon kuin haluaa ja siihen on tehty myös oikaisumahdollisuus: tilattavissa on venekyyti Karjalohjalta Lohjansaareen tai päinvastoin.

- Matkailijalle annetaan eväät räätälöidä itse lopullinen reittinsä. Reitin teemoina ovat ekologisuus, kulttuuri, luonto ja lähiruoka, kertoo toinen reitin suunnittelijoista, lohjansaarelainen matkailuyrittäjä Seija Ravanti.

Reitissä yhdistyvät matkailun trendit ekomatkailu, lähialuematkailu ja slow tour, joka tarkoittaa hidasta liikkumista omilla lihasvoimilla.

 

Paikallisille ja turisteille

Suomessa ei ole kunnolla hyödynnetty pyörämatkailun mahdollisuuksia, paitsi Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.

- Länsi-Uudellamaalla etäisyydet ovat lyhyitä ja nähtävyydet hienoja, kertoo toinen reitin suunnittelijoista, matkailuyrittäjä Susanne Ekström Siuntiosta.

Varsinaisia kohderyhmiä ovat kaikki lähialuematkailusta kiinnostuneet, pääkaupunkiseudun asukkaat sekä ulkomaiset turistit, varsinkin kiinalaiset ja venäläiset. Reitti sopii sekä ohjatuille ryhmille, että omatoimimatkailijoille. Polkemaan voi lähteä omalla pyörällä tai vuokrattavalla hybridipyörällä. Melonta- ja ohjelmapalveluyritys SE-Actionia pyörittävä Ekström lupaa, että kanootinkin voi tilata haluamaansa paikkaan ja matkatavaroillekin järjestyy kuljetus.

- Paikallisille ihmisille kartta on sysäys tutustua omaan ympäristöön laajemmin ja syvemmin. Esimerkiksi jotkut lohjalaiset eivät ole koskaan käyneet Inkoossa, Ravanti kertoo.
    

Älykartta kännykkään

Kartta on saatavilla kolmessa muodossa: paperille painettuna, tulostettavana PDF-karttana sekä mobiilisovelluksena. Jälkimmäisen voi ladata ilmaiseksi App Storesta tai Google Playsta. Outdoors Finland -niminen mobiilisovellus sisältää toista sataa pyöräily-, vaellus- ja melontareittiä Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Tulostettavat kartat ja reittikuvaukset löytyvät sivustolta www.outdoorsfinland.fi. Lohjanjärven kierroksen paperikarttaa jaetaan Lohjan matkailuinfossa Roution ABC:llä sekä useimmissa majoituspaikoissa reitin varrelta.

Reitin suunnittelu oli osa viime joulukuussa päättynyttä Outdoors Finland Etelä -hanketta, joka toteutettiin EU:n tuella ELY-keskusten kautta. Hanketta hallinnoi Lahden ammattikorkeakoulun matkailun ala.

 

_MG_6015.jpg

Lohjanjärven kierroksen suunnittelijat Susanne Ekström (vas.) ja Seija Ravanti Siuntionjoen ylittävällä sillalla.

MP

matkailukuva: 

Martinpiha on vuoden kesämatkailukohde

vuoden_kesämatkailukohde_by_MP_0009.jpg

Lohjan matkailupäällikkö Minna Ermala (vas.) luovutti vuoden 2014 kesämatkailukohteen kunniakirjan Karola Ahlforsille Martinpihan Kippo & Kuppi -myymälässä.

 

Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala kävi  8. huhtikuuta luovuttamassa vuoden 2014 kesämatkailukohteen kunniakirjan Lohjansaaressa sijaitsevalle Martinpihalle.

- Martinpiha on yksi Lohjan suosituimmista kesämatkailukohteista, jossa on aina hyvä palvelu. Yrittäjä on satsannut paljon verkostoitumiseen ja kouluttautumiseen. Täällä on hyvin monenlaisia tapahtumia kesällä, täällä viihdytään ja palvelette hyvin myös saariston mökkiläisiä. Lisäksi nettisivut ovat usealla kielellä ja palvelu kansainvälistä, Ermala luetteli tuomariston perusteluja.

Vuoden kesämatkailukohteeksi voidaan valita erityisesti kesäaikaan toimiva matkailukohde, joka sopii sekä kotimaisille että ulkomaisille vierailijoille. Kohteen tulee olla sopivassa kesää korostavassa ympäristössä, olla kesähenkeen aurinkoinen ja iloinen sekä tarjota hyvää palvelua.

Karola Ahlforsin ja Harri Vanhalan ylläpitämässä Martinpihassa on seitsemän erikokoista aittahuonetta, kokoustiloja sekä juhlatiloja. Kesäisin järjestetään myös taidenäyttelyitä. Lisäksi alueella on lampaita, kanoja, hirsisauna, kylpytynnyri, laavuja ja kota. Vuokrata voi polkupyöriä, soutuveneitä, kanootteja ja kajakkeja.

Kahvilaravintolassa on kesälauantaisin tarjolla grillikanaa ja kesäsunnuntaisin paellaa. Ruokalistalta löytyy muutakin espanjalaista ruokaa, kuten erilaisia tapaksia, sekä kotimaisia ruokia.

 

Myymälöitä joka lähtöön

Erilaisia myymälöitä on Martinpihassa peräti viisi. Uusitussa Kippo & Kuppi -myymälässä on keraamisia keittiöastioita, muita taloustavaroita sekä lahjatavaroita. Rättiliiterissä myydään koruja, kesävaatteita, hattuja ja erilaisia asusteita. Muki & Mutteri -myymälässä on tarjolla keittiötarvikkeita, leikkikaluja, puutarhatarvikkeita ja -työkaluja. Vanhoja huonekaluja ja astioita sekä uustuotantoa on myymälässä nimeltä Antique & Humpuque, Tynnyriverstaassa taas käytetyistä viinitynnyreistä valmistettuja penkkejä, pöytiä, kukkalaatikoita, hyllyjä, sadevesitynnyreitä ja muita tuotteita. Lisäksi kahvilaravintolasta voi ostaa muun muassa oliiviöljyä.

- Tänne voi tulla vaikka päiväksi. Meillä on vähän erilaista tavaraa. Rättiliiteriin tuomme pääosin yksittäiskappaleita, jolloin samanlaista mekkoa tai muuta vaatetta tuskin tulee vastaan, Ahlfors kertoo.

Myös mökkiläisiä varten on erilaisia tarvikkeita. Lohjansaaressa ei ole muita kauppoja kuin Martinpihan myymälät.

Myytävät tuotteet on valmistettu Espanjassa. Ahlfors ja Vanhala käyvät hankkimassa ne Espanjasta itse, jotta hinnat pysyvät alhaisina. Hankintareissu kestää pari kuukautta.

Samaan aikaan, kun vuoden 2014 matkailupalkinnot julkistettiin matkailugaalassa ravintola Hanneksessa 6. maaliskuuta, olivat Martinpihan yrittäjät Espanjassa, kuumassa ja pölyisessä varastossa kuormaa kokoamassa.

 

Tamperelaisbyrokraatti haittaa Lohjansaaren matkailua

Yksi Martinpihalta puuttuu, opaste valtatie 25:n varresta. Tienvarsiopasteista päättävä Pirkanmaan ELY-keskus ei ole suostunut Martinpihan pyyntöihin saada opastetaulu. ELY-keskuksen mukaan opasteita voidaan laittaa vain sellaisille palveluille, jotka sijaitsevat alle kilometrin päässä valtatieltä. Kuitenkin opasteita tarvitaan eniten juuri sellaisiin palveluihin ajettaessa, jotka eivät sijaitse valtateiden varsilla.

Lohjansaaressa sijaitseva Alitalon viinitila joutui viime vuonna taistelemaan tienvarsiopasteista Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa ja voitti lakimiesten avulla. Nyt valtatien varressa on opasteet viinitilalle. Ahlfors kertoo lähettävänsä pian uuden anomuksen.

- Kylttien saaminen on tehty liian vaikeaksi. Minun mielestäni tällainen opasteiden kieltäminen on matkailun ehkäisemistä, Ermala sanoo.

Martinpihan matkailua haittaavat myös Lohjanjärven pinnankorkeuden vaihtelut, jotka johtuvat vesivoimalaitoksista. Ahlfors toivoo, että lähellä sijaitseva kaupungin uimaranta kunnostettaisiin, jotta sekä saarelaiset että matkailijat voisivat nauttia järvestä.

Martinpiha aloittaa kesäkauden vapunpäivänä, jolloin se on avoinna kello 11-16. Toukokuun aikana Martinpiha on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-16.

Heinäkuussa järjestettävä vanhojen autojen tapahtuma laajenee vanhojen vehkeiden tapahtumaksi, joten siellä tultaneen näkemään myös traktoreita, maamoottoreita ja muita vanhoja härveleitä. Elävää musiikkia kuullaan vappuna ja juhannuksena sekä Pihvipileissä.

MP

matkailukuva: 

Raaseporissa Yhteisillä Vesillä

Lauantaina 21.3.2015 Raaseporissa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Yhteisillä Vesillä -hankkeen kutsutilaisuudessa oltiin samassa veneessä. Tilaisuudessa asiastaan innostunut joukko vesien suojelu-yhdistysten jäseniä ja aatetta kannattavia tahoja keskusteli keinoista yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja mm. vesistökunnostusten rahoitusmahdollisuuksista ja hyödyllisistä tiedonlähteistä, hajajätevesien hallinnasta sekä mahdollisista vesistön kunnostuskeinoista.

 

Jaana Pönni avasi tilaisuuden korostamalla yhteistyötä vesienhoidossa, ”Yhdessä olemme vahvempia ja saamme aikaan enemmän sekä olemme lähempänä ekologisia vesien hyvän tilan tavoitteita” hän totesi. Yhteistyön merkitys toistui myös muissa puheenvuoroissa. Gunilla Wasström Pomoväst ry:stä kertoi, että yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa arvostetaan myös Pomoväst ry:lle tulevissa rahoitushakemuksissa. Ari Heinilän Operaatio Täktominlahti esittely sai aikaan suosion osoituksia. ”Täktominlahdelle laskevaan uomaan rakennettiin kosteikko ja nyt suunnitteilla on toisen kosteikon rakentaminen” Ari Heinilä toteaa.

 

Vesienkunnostuksesta konkreettista tietoa saatiin mm. Esko Vuorisen esityksestä kosteikoista ja virtavesikunnostuksista. ”Virtavesien ongelmana on, että virtavesijatkumo on katkennut patojen ja muiden esteiden takia ja sen vuoksi vaelluskalojen lisääntyminen on estynyt tai heikentynyt” Esko toteaa. Tähän ongelmaan ollaan nyt puuttumassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta. Jaana Pönni esitteli Karjaanjoen vesistövision ”Lohikalat Karjaanjoelle Visio 2021”. ”Kaiken keskiössä on erittäin uhanalainen raakku, joka vaatii lohikaloja pystyäkseen lisääntymään” Pönni toteaa. Mustionjoen raakut ovat lisääntymiskykyisiä, mutta lohikalojen puuttumisen vuoksi raakku ei voi toteuttaa elinkiertoaan. Raakun toukat hakeutuvat lohikalojen kiduksille, jossa ne kehittyvät nuoriksi simpukoiksi. ”Lohikalojen palauttamiseen ja raakun pelastamiseen tarvitaan myös uomakunnostuksia, veden laadun parantamista ja kalaston säätelyä. Kyseessä on iso hanke, jossa meillä kaikilla on mahdollisuus yhdistää voimamme” Jaana Pönni painottaa.

 

Tapahtuma järjestettiin osana Yhteisillä vesillä hanketta, joka saa osarahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Lohikalat Karjaanjoelle - alueen kunnille esitetty sitoutumista työhön

Kalateiden rakentamisen ja tulvasuojelun suunnittelu käynnistyy

 

LUVY esittää alueen kunnille sitoutumista lohikalojen palauttamiseen

 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) esittää Karjaanjoen vesistöalueen kunnille sitoutumista lohikalojen palauttamiseksi Karjaanjokeen. Merilohen ja -taimenen vaellus mereltä Karjaanjokeen päättyi 1950-luvulla voimalaitospatojen myötä. Patojen omistaja Koskienergia Oy on myös sitoutunut rahoittamaan kalateiden rakentamista. Karjaanjoen valuma-alueen kuntia ovat latvoilta merelle päin lueteltuna: Loppi, Karkkila, Vihti, Lohja ja Raasepori. Lohikalojen palauttamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia, joista yksi hyvin keskeinen on neljän kalatien rakentaminen Mustionjoen voimalaitospatoihin. Kalateiden rakentamisen lisäksi toimenpiteinä tarvitaan elinalueiden kunnostusta, kuormituksen vähentämistä, kalojen istutuksia sekä tulvasuojelutoimenpiteitä. Toimien keskiössä on erittäin uhanalainen raakku eli jokihelmisimpukka, joka tarvitsee lisääntyäkseen lohikaloja. Raakku ei pysty lisääntymään ilman lohikaloja ja raakun vuoksi EU on kiinnostunut rahoittamaan myös lohikalojen palauttamista tukevia toimenpiteitä.

 

Lohikalojen palauttamiseksi tarvitaan yhdistyksen kunnille tekemän esityksen mukaan vähintään noin 5,5 milj. euroa ja tavoitteena on toteuttaa esitetyt toimenpiteet vuosien 2016–2021 aikana. Yhtenä merkittävänä rahoituslähteenä LUVY on valmistellut Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä EU-rahoitushaussa Karjaanjoen osuutta, jossa pyritään elvyttämään Mustionjoen raakkukanta ja palauttamaan lohikalat jokeen rakentamalla kalateitä. Tämä rahoitus ei riitä kaikkien kalateiden rakentamiseen eikä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi tarvitaan merkittäviä muita hankekokonaisuuksia, joista yksi on Hiidenveden valuma-alueen kunnostamisen jatkaminen. Kunnille esitetäänkin osallistumista sekä Hiidenveden kunnostusten jatkamiseen että lohikalojen palauttamiseen.

 

”Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada lohikalat takaisin Karjaanjokeen sekä parantaa koko vesistöalueen vedenlaatua yhteistoimin. Kalateistä on erityisesti haaveiltu Raaseporissa jo vuosikymmeniä ja jos alueen kunnat ja muut toimijat puhaltavat yhteen hiileen tästä voi tulla täyttä totta. Tulevina vuosi merilohet ja -taimenet voivat lisääntyä koko vesistön alueella!” kommentoi LUVY:n toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n esite kertoo vesiensuojelutyöstä

LUVY:n vuoden alussa valmistunut, osittain kaksikielinen esite kokoaa tietoa Länsi-Uudenmaan tärkeistä vesistöistä sekä yhdistyksen laboratorio- ja konsulttipalveluista, ympäristöhankkeista ja laaja-alaisesta vesistötutkimuksesta. Esite on suunnattu yhdistyksen asiakkaille, jäsenille, muille yhteistyökumppaneille sekä kaikille vesien tilasta kiinnostuneille.

 

Vuonna 2015 vietetään LUVY:n 40-vuotisjuhlavuotta. ”LUVY on itsenäinen yhdistys, joka perustettiin vuonna 1975 edistämään vesiensuojelua Länsi-Uudellamaalla sekä tuottamaan jäsenistölle heidän tarvitsemiaan tutkimuspalveluita. Yhdistys on jo 40 vuoden ajan tehnyt tärkeää ja pitkäjänteistä työtä vesien tilan hyväksi. Uusi esite esittelee monipuolisia palvelujamme laboratorion ja tutkimuksen saralla. Esite valottaa myös vesien tilan parantamiseksi tehtävää vesienhoitotyötä, jota teemme hankkeidemme kautta yhteistyössä jäsenistömme kanssa. ”, toteaa toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

Esite on nyt sähköisesti kaikkien saatavilla, tutustu esitteeseemme: http://www.esitteemme.fi/luvy/WebView/. QR-koodien kautta aihepiireihin pääsee tutustumaan tarkemmin. Voit myös jakaa esitteemme helposti sosiaalisen median linkkien kautta.

matkailukuva: 

matkailuteksti: 

Sivut

 
Tilaa syöte Matkailu