Nuohoaminen parantaa paloturvallisuutta

Nuohoojat Michel Kuosmanen ja Hannu-Matti Luokkanen pitävät työstään ja löytävät siitä monia hienoja puolia. Yksi parhaista puolista on uusien ihmisten tapaaminen.

Michel Kuosmanen (MK-Nuohous) toimii nuohoojana Lohjan alueella ja Hannu-Matti Luokkanen (Nuohous Luokkanen) Siuntiossa. Siuntiossa on jo siirrytty pois piirinuohousjärjestelmästä, mutta Lohjalla muutos on vielä edessä. Muutoksen jälkeen nuohoojia ei ole enää sidottu tiettyyn alueeseen.

-Odotan, että järjestelmä vapautuu, että voin tarjota palvelua koko Lohjan alueella, sanoo Kuosmanen.

-Molemmissa systeemeissä on puolensa, toteaa puolestaan Luokkanen.

 

Siuntiossa käytetään paljon tulisijoja

Luokkanen on aloittanut Siuntion nuohoojana Tage Ekströmin jäätyä eläkkeelle marraskuun lopussa. Ekström toimi Siuntiossa nuohoojana 15 vuotta.

-Olen tehnyt jo kolme vuotta töitä hänelle alihankintana, joten Siuntio on tullut tutuksi. Ihmiset ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja aion jatkaa täällä samaan malliin, vaikka piirinuohousjärjestelmä poistuu. Ihmiset haluavat usein paikalle tutun nuohooja, Luokkanen sanoo.

-Olin ennen töissä paperitehtaassa, mutta työt loppuivat siellä parilta sadalta hengeltä. Lähdin sitten miettimään, mitä voisin tehdä ja totesin, että nuohoaminen voisi olla mukavaa. Olen tykännytkin siitä kovasti, kertoo kahdeksan vuotta nuohoojana toiminut Luokkanen.

-Tämä työ on todella sosiaalinen, kun asiakkaat vaihtuvat ja näkee paljon ihmisiä. Juuri asiakkaat tekevät työstäni mielekästä. Lisäksi työssäni voin olla ulkona ja mitoittaa päiväni itse, Luokkanen jatkaa.

Hänen kokemuksensa mukaan ihmiset huolehtivat nuohouksesta hyvin.

-Harva sitä velvoitteeksi kokee, vaikka kyse on lakisääteisestä asiasta. Se on osa työni mielekkyyttä, kun koen olevani tervetullut ihmisten luo.

Luokkanen on Siuntiossa työskennellessään huomannut, että siellä lämmityskulttuuri on erilainen kuin kaupunkialueilla ja takka lämpiää monessa kodissa.

Välillä piipuista löytyy yllätyksiäkin.

-Linnunmunia, naakan pesiä ja lepakoita löytyy, joskus myös työmiehiltä kattoremontin yhteydessä piippuun pudonneita työkaluja. Merkillisin löytö on ollut iso linnunmuna, joka oli pellin päällä. Kun avasin pellin, se putosi tulipesään. Haju oli aivan kauhea, Luokkanen muistelee.

nuo1.jpg

Hannu-Matti Luokkasen mielestä asiakkaat tekevät työstä mielekästä.

 

Vanhojen talojen savuhormit kiinnostavat

Kuosmanen löysi nuohooja työn vakuutusyhtiön uudelleen koulutuksen kautta, kun hänen piti vaihtaa ammattia. Nyt hän on toiminut nuohoojana jo viitisen vuotta.

-Olin edellisestä työstä sairaslomalla. Samaa aikaan meillä kävi kotona nuohooja ja ajattelin, että tuohan olisi kiva ammatti, Kuosmanen kertoo.

Hänen mielestään nuohoojan ammatissa on monia hienoja puolia.

-Siinä tapaa erilaisia ihmisiä, työ on liikkuvaa ja sitä saa tehdä käsillä. Nautin työni monimuotoisuudesta eri vuodenaikoinakin. Nuohooja saa käyttää myös päätään ja tutkia. Peilin avulla pääsee hyvin tutkimaan nuohous-/tarkastusluukuista piipun kuntoa. Sillä näkee myös tulipesän yläosiin. Tarkistan lisäksi tikkaat ja teen yleissilmäyksen katolle, koska talon omistajat käyvät siellä harvemmin, Kuosmanen sanoo.

-Etenkin vanhojen talojen savuhormit ovat mielenkiintoisia. 100 vuotta vanhoissa taloissa saattaa olla niin sanottuja vaakavetoja ullakolla, eivätkä savuhormit ole todellakaan suoria, Kuosmanen kertoo.

Myös Kuosmanen on löytänyt piipuista monenlaista sinne kuulumatonta.

-Lintuja löytyy usein. Niistä pääsee eroon verkottamalla piipun. Kerran löysin ison sudenkorennon ja asiakas otti sen itselleen koristeeksi. Toisessa paikassa asiakas sanoi, että piippu ei vedä. Löysin sieltä helmipöllön, Kuosmanen kertoo.

nuo2.jpg

Michel Kuosmanen haluaa tarjota kokonaisvaltaista palvelua asiakkaille, niinpä nuohouskeikkakin alkaa tikkaiden kunnon tarkistamisella.

 

Säännöllinen nuohous tuo turvaa

Nuohoojan tehtäviin kuuluu lakisääteinen piippujen ja tulisijojen nuohous ja tarkistaminen vaurioiden varalta. Vakituisten asuntojen piiput tulisi nuohota kerran vuodessa ja vapaa-ajan asuntojen kolmen vuoden välein.

-Piipun kunto tarkastetaan aina nuohouksen yhteydessä, ettei sieltä löydy halkeamia. Ne ovat riski paloturvallisuudelle. Rapautumia löytyy viikoittain. Paloturvallisuudesta myös keskustellaan asiakkaiden kanssa etenkin, jos kaikki ei ole kunnossa. Ihmiset ovat usein kiinnostuneita ja kiittelevät neuvoista, Kuosmanen sanoo.

-Joskus tulee vastaan yllätyksiä, mutta kyllä ihmiset aika hyvin huolehtivat nuohoukset, kun laitan lapun postilaatikkoon, hän jatkaa.

Yllätyksiä saattaa tulla vastaan mm. perikuntien taloissa, jotka ovat olleet kauan käyttämättä. Myös uutta asuntoa ostaessa kannattaa tilata nuohooja paikalle, jotta saa puolueettoman kuntotarkastuksen sekä nuohouksen piipulle ja tulisijalle.

Tulisijan käyttö kerää nokea piippuun. Juuri noki tulee poistaa nuohoamalla.

-Jos nokea on paljon, palaminen alkaa heikentyä, koska noki jarruttaa sitä, Kuosmanen selventää.

Joskus liika nokeentuminen voi johtaa nokipaloon.

-Huonon palamisen tuloksena nokea kertyy ja hormi alkaa pikeentyä. Pikeä ei saa enää pois. Jos piki syttyy palamaan, se voi turvota 7-kertaiseksi. Piippu voi silloin mennä umpeen ja haljeta. Tämä on ääripää, joka voi seurata monen vuoden jatkumosta, Kuosmanen sanoo.

-Usein ongelmien taustalta löytyy kuitenkin juuri väärinkäytetty tulisija, joka on päässyt pikeentymään, toteaa Luokkanen.

Piippujen kuntoa voi edesauttaa itsekin.

-Kolme suurinta syytä pikeentymiseen ovat, kun poltetaan roskia tai märkää puuta ja huonolla vedolla, Luokkanen tiivistää.

Yksi huomion arvoinen asia ovat vakuutukset.

-Palovakuutus vaatii, että nuohous on tehty. Korvausten kanssa voi tulla ongelmia, jos sitä ei ole suoritettu ja talo palaa tulisijasta johtuvasta syystä. Ammattilaisen tulee tehdä nuohous. Vakuutukseen ei riitä, että itse nuohoaa, Luokkanen sanoo.

On olemassa muitakin syitä jättää nuohous ammattilaisen tehtäväksi.

-Joskus talon naiset ovat kertoneet, että sai olla viimeinen kerta, kun isäntä nuohoaa. Eihän se kyllä kiva olekaan, jos asuntoon pääsee nokea, Luokkanen kertoo.

Paloturvallisuuden kannalta tärkeitä asioita ovat myös kipinäpellit sekä kiukaan suojaetäisyys.

-Suojaetäisyyksistä saa muistuttaa aika usein etenkin remonttien yhteydessä, sanoo Luokkanen. 

koti_alue: