Asiakkaiden toiveita tulevaisuuden Neidonkeitaasta

Virkistysuimala Neidonkeidas on kävijämäärältään yksi Suomen suosituimmista uimahalleista. Suosion toinen puoli on kuitenkin ahtaus, joten Neidonkeidas kaipaa muutosta. Kehitystyö aloitettiin kysymällä asiakkailta, millaisen he haluaisivat tulevaisuuden Neidonkeitaasta.

ui.jpg

Neidonkeitaaseen kaivataan kipeästi lisää tilaa esimerkiksi vesiliikuntalajien harrastamiseen. (Kuva: Neidonkeidas)

 

Neidonkeitaan asiakkaat pääsivät osallistumaan uimahallin tarveselvitykseen viime syksynä Laurea Lohjan Startup Yrityslabran opiskelijoiden toteuttamien kyselyjen ja pajojen kautta. Tulokset ovat nyt valmiina. Niistä selvisi esimerkiksi, että Neidonkeitaasta ei haluta kylpylää, vaan kylpylämäinen uimahalli, jonne tullaan ennen kaikkea viihtymään ja rentoutumaan, eikä suorittamaan.

-Lohjalaisia varten ja heidän toiveitaan kuunnellen Neidonkeidasta pitää päivittää, toteaa Lohjan Liikuntakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Markku Saarinen.

-Yhteiskunnassa on alkanut nousta pinnalle asukkaiden kuunteleminen ja avoin keskustelu. Uimahallin kehittämisessäkin heitä haluttiin kuulla avoimesti. Saimme aika jalat maassa olevia ideoita, toteaa aluejohtaja Mika Kortelainen Laureasta.

 

Ulkoallas, teemapäiviä, saunamaailma...

Eri-ikäiset vastaajat toivoivat hiukan eri asioita, mutta kokonaisuudessaan paljon kannatusta saivat mm. saunamaailma, 50 metrin uima-allas, ulkoallas, eriytetyt harrastuspaikat eri toiminnoille, rentoutumisalue sekä ulkoliikuntamahdollisuuksien kehittäminen uimahallin ympärille. Uimahallin yhteyteen toivottiin kahvila-ravintolaa, hierojaa ja kuntosalia. Moni haluaisi myös, että harjulta järvelle aukeava maisema hyödynnettäisiin. Myös erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä ehdotettiin, kuten tropiikkiuintia sekä kynttilä- ja kuunvalouinteja. Yksittäisten ideoiden joukossa mainittiin myös mm. liikuntarajoitteisten helppo pääsy muihinkin kuin terapia-altaaseen sekä järjestelmä, josta voisi katsoa ennen uimahallille lähtöä, onko siellä sillä hetkellä hyvin tilaa.

Tilaa tarvitaan kipeästi mm. uimaopetukseen. Uimakouluja toivottiin kyselyssäkin lisää.

-Esimerkiksi illat olisivat hyvää aikaa uimakoulun järjestämiseen, mutta se ei onnistu, koska silloin lastenallas on muutenkin aivan täynnä. Emme voi päivälläkään ottaa isoja ryhmiä kerralla vastaan, kertoo uimaopettaja Mari Levänen.

Tavoitteena on saada myös nuoret innostumaan uimahallista.

-Keski-Euroopassa nuoret ovat yksi uimahallien merkittävimmistä käyttäjäryhmistä, mutta Suomen uimahalleista he puuttuvat pitkälti. Voisiko digitalisaatiosta olla apua tähän, pohtii Lohjan Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Vienonen.

DSC_0017_0.jpg

Laurean aluejohtaja Mika Kortelainen avasi asiakaskyselyn tuloksia.  

 

Neidonkeidas on asiakkailleen tärkeä

Vienonen toteaa, että Neidonkeidas on muodostunut brändiksi ja sen merkitys lohjalaisille on suuri. Lisäksi Neidonkeitaaseen saapuu uimareita myös muilta paikkakunnilta.

-Nykyiset palvelut ja toiminnot ovat saaneet kiitosta. Asiakkaille on jäänyt hyvä mieli ahtaudesta huolimatta, Vienonen kertoo tyytyväisenä.

Asiakkaat lähtivät innolla vastaamaan myös kyselyyn.

-Ajattelimme, että vastauksia tulisi ehkä 200-300, mutta Neidonkeitaan tärkeys asiakkailleen näkyi myös vastausten määrässä; yhteensä niitä tuli 749 kappaletta, kertovat Vienonen ja Kortelainen.

Saarinen kiittää etenkin Lohjan kaupungin johtoa siitä, että Neidonkeidasta ollaan nyt kehittämässä.

-Kaupungin nykyjohto on rohkaissut kehittämisessä ja näyttänyt sille vihreää valoa. Ilman heidän positiivista asennettaan, asia ei olisi nyt näin pitkällä. Tavoitteena on, että Lohjalla liikkuvat kaikki, painottaa Saarinen.

 

Kohti käytännön toimia

Kun toiveet ovat selvillä, on toiminnan vuoro.

-Kuntalaisten näkemykset luovat tarveselvitykselle selvän pohjan, jota täydennetään ammattilaisten näkemyksillä. Seuraavaksi tehdään tekninen tarveselvitys. Lisäksi on käynnistetty kiinteistön kuntotutkimus. Tarveselvityksen on tarkoitus valmistua kevään aikana ja sitten se viedään uusien päättäjien hyväksyttäväksi, Vienonen kertoo.

-Tarpeet tulee katsoa sen mukaan, että muutokset kantavat taas seuraavat parikymmentä vuotta eteenpäin, painottaa Saarinen.

-Apuna voitaisiin käyttää esimerkiksi digitalisaatiota ja sen keinoja perustilojen muuntelussa eri tarkoituksiin, Vienonen lisää.