Kouluverkkoon vaikuttaa moni asia

Lohjan kouluverkko on myllerryksessä sisäilmaongelmien ja remonttien johdosta. Se, miltä kouluverkko näyttää tulevaisuudessa, on toistaiseksi arvoitus. Monia vaihtoehtoja on kuitenkin pohdittu.

slunga.jpg

Riikka Slunga-Poutsalo avasi Lohjan koulujen tilannetta ja suunnitelmia Nummentaustan asukasyhdistyksen kevätkokouksessa.

 

Lohjan kaupunginhallituksen perustama poikkihallinnollinen työryhmä on selvittänyt ja pohtinut Lohjan koulujen tulevaisuutta monelta kantilta. Työryhmän puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo vieraili 20.4. Nummentaustan asukasyhdistyksen kevätkokouksessa kertomassa koulujen tilanteesta.

-Työryhmä perustettiin, kun Tytyrin ja Anttilan koulujen ongelmien vuoksi kouluasioita piti alkaa miettiä äkkiä. Työryhmä ei päätä mitään, vaan kerää eri toimialojen taustoituksia yhteen ja selvittää asioita etukäteen, jotta käsiteltävää asiaa ei tarvitsisi myöhemmin palauttaa yhä uudelleen lautakuntiin, kun huomataan, että jotain seikkaa ei olla tultu ajatelleeksi, kertoo Slunga-Poutsalo.

Työryhmän alkusysäyksestä huolimatta kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin vain Tytyrin ja Anttilan kouluista.

-Lamppuja syttyy, kun eri toimialat, kuten opetus- ja tekninen lautakunta istuvat saman pöydän ääreen pohtimaan asioita. Olemme miettineet kouluasiaa sen mukaan, miten koko Lohjan kannalta olisi parasta, Slunga-Poutsalo sanoo.

Slunga-Poutsalolla on sanottavaa myös ongelmien aiheuttajasta.

-Minulla on visio sisäilmaongelmien syystä ja useampi asiantuntija on ollut kanssani samaa mieltä. On helppo säästökeino säätää rakennusten ilmastointi pois päältä öiksi ja viikonlopuiksi, mutta rakennuksia ei ole suunniteltu sellaiseen. Esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ei ole ongelmia samassa mittakaavassa kuin kouluissa, Slunga-Poutsalo sanoo.

 

Laurentiuskoulu suunnitelmissa

Anttilan ja Tytyrin koulujen paikalle on suunnitteilla Laurentiuskoulu, josta tulisi samanlainen monitoimijatalo kuin esimerkiksi Ojaniittutalo.

-Anttilan ja Tytyrin kouluista on tällä hetkellä väistötiloissa reilut 700 oppilasta. Laurentiuskoulun kohdalla puhuttaisiin noin 900 oppilaasta. En tiedä, onko se liikaa vai ei, mutta ennen kuin muodostan mielipiteeni, haluan nähdä ammattilaisten tekemät piirustukset koulusta, Slunga-Poutsalo sanoo.

-Koulujen suunnittelu on nykyään ihan erilaista kuin ennen. Etäopetus tuo myös uusia mahdollisuuksia, kuten ranskankurssin pikkukouluun, Slunga-Poutsalo muistuttaa.

Kiire suunnitelmilla on siinä mielessä, että uuden Laurentiuskoulun suunnittelu on kiinni siitä, kuinka suurelle oppilasmäärälle koulua lähdetään suunnittelemaan. Koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja voidaan muokata, mutta ne tulee olla selvillä suunnitelmia varten. Selvityksissä on mm. laskettu taloja ja mietitty kulkureittejä.

-Kun raamit ovat valmiina, urakoitsijat tekevät omat vaihtoehtonsa siitä, millainen koulusta tulisi, Slunga-Poutsalo sanoo.

Koulun kokoon vaikuttaa myös se, tehdäänkö sinne tilat esimerkiksi kuvataidekoululle. Liikuntasalia ei välttämättä tehdä, jos oppilaat voivat käyttää Tennaria.

-Ensi syksynä simuloimme sitä, miten Tennari palvelisi oppilaita, kun puolet Harjun koulun oppilaista käy siellä liikkumassa, Harjun koulun rehtori Mika Sippola kertoo.

Alustavan suunnitelman mukaan Laurentiuskoulu olisi valmis vuonna 2024.

-Olisi hyvä, jos vanha valtuusto pääsisi linjaamaan asiasta ja uusi päättämään. Toivon, että uusikin valtuusto käyttää materiaaliamme, kun olemme yrittäneet selvittää kaiken, Slunga-Poutsalo toivoo.

 

Luksia sekä Ojamon ja Harjun koulut

Ojamon koulun kohdalla pohdintaa aiheuttaa se, että nykyään oppilaat jaetaan 6-luokan jälkeen kolmeen eri yläkouluun. Slunga-Poutsalo muistuttaa, että murrosiän kynnyksellä kaverisuhteet ovat tärkeitä, mutta kun luokat hajotetaan, myös kaverit joutuvat erilleen.

-Ojamolle voitaisiin tehdä yhtenäiskoulu, kun siellä on remontin tarvetta joka tapauksessa. Silloin oppilaiden ei tarvitsisi enää siirtyä sieltä muualle.

Se muuttaisi myös Harjun koulun tilanne, sillä iso osa Ojamon oppilaista jatkaa nykyään sinne. Niin tai näin Sippola muistuttaa, että oppilaat sopeutuvat usein luokkien hajottamiseenkin hyvin.

-Meillä on saanut toivoa yhden kaverin samalle luokalle ja se on toiminut, hän kertoo.

Ojamon koulun rooli tulee myös lisääntymään Tynninharjun uuden liittymän myötä, kun Gunnarlasta saadaan suora yhteys Ojamolle.

Yksi vaihtoehto on myös Harjun koulusta luopuminen, jolloin tila tulisi mahdollisesti Luksian käyttöön. Koulujen vaihdostakin on puhuttu.

-Luksialla on nyt kolme toimipistettä Lohjalla. Luksian etu voisi olla, että se saisi tiivistettyä kampuksensa harjulle. Luksia halutaan pitää Lohjalla, eikä se ole mihinkään vielä lähdössäkään, mutta tulevaisuuden nuoret voivat äänestää jaloillaan, jos Luksialla ei ole tarjota kattavaa valikoimaa eri koulutusaloja, Slunga-Pousalo avaa.

Järnefeltin koulussa taas olisi tilaa suuremmallekin oppilasmäärälle, mutta sekin on remontin tarpeessa. Maksjoen koulusta puolestaan on jo tehty lakkautuspäätös, mutta sitä joudutaan mahdollisesti käyttämään vielä ainakin väistötilana, kun moni muu koulu on remontissa. Kouluverkko ei siis ole yksinkertainen asia. Oman ripauksensa soppaan tuo myös junaratamahdollisuus.

-Jos rata tulee, koko Lohja kasvaa. Se vaikuttaa vuosien päästä, Slunga-Poutsalo veikkaa.