Kaupungin turhat kiinteistöt kartoitettiin

Lohjan kaupungilla on runsaasti rakennuksia, jotka ovat joko vähällä käytöllä tai käyttämättöminä. Rakennukset on nyt käyty järjestelmällisesti läpi ja laadittu jatkosuunnitelmat niiden kohtalosta.

raps.jpg

Lohjan kaupungin kehittämisjohtaja Eero Soinio (vas), tilaryhmän varapuheenjohtaja Matti Pajuoja ja puheenjohtaja Jarmo Aho esittelevät Lohjan torin vieressä sijaitsevaa, sokeripalaksi kutsuttua funkkistaloa, jota ehdotetaan purettavaksi, koska se on niin huonossa kunnossa.  

 

Lohjan kaupunki tulee myymään, purkamaan ja lahjoittamaan huomattavan määrän turhiksi jääneitä rakennuksiaan. Kaupungille on syntynyt päällekkäistä rakennuskantaa kuntaliitosten myötä.

-Kohteita on purettu ja myyty aiemminkin, mutta niitä ei ole kartoitettu järjestelmällisesti, kertoo Lohjan kaupungin kehittämisjohtaja Eero Soinio.

-Aiemmin on juostu yksittäisten kohteiden perässä, mutta nyt meillä on kokonaiskuva rakennuskannasta ja siitä, mitä rakennuksille tehdään, vahvistaa palvelutuotannon tulosjohtaja Pasi Perämäki.

Kohteista on luotu kiinteistökortisto, jonka avulla niitä voidaan tarkastella helposti. Kaupungin omistamia selvityksen alaisia rakennuksia on ympäri Lohjaa niin Pusulassa, Nummella, Saukkolassa, Karjalohjalla, Virkkalassa, Paloniemessä kuin Lohjan keskustankin alueella.

-Olemme alkaneet selvittää järjestelmällisesti, miten turhia rakennuksia voidaan vähentää ja tehostaa muiden käyttöä, kertoo Soinio.

-Kohteet on kierretty ja kuntoarviot tehty vuoden vaihteessa. 215 kiinteistöä on arvioitu, mutta uusia putkahtaa esiin joka päivä. Suurin osa rakennuksista jää kaupungille, sanoo Perämäki.

Turhista kiinteistöistä pyritään pääsemään eroon, koska niiden ylläpito aiheuttaa kuluja. Lisäksi kiinteistöjen korjaukset tulevat kalliiksi.

-Siinä ovat kyseessä veronmaksajien rahat. Turhia rakennuksia ei ole järkevää pitää. Loppusummassa puhutaan miljoonien säästöstä, mutta siihen menee aikaa, toteaa tilaryhmän varapuheenjohtaja Matti Pajuoja.

-Aikataulu on ollut tiukka, mutta työryhmän työskentely on ollut hyvää, arvioi tilaryhmän puheenjohtaja Jarmo Aho.

 

Kiinteistöjen tulevaisuus

Tilaryhmä on luonut neljä erilaista tyyppiehdotusta siitä, mitä rakennuksille tullaan tekemään.

-Jos kohteella ei ole kaupungille käyttöä rakennuksena, eikä maapohjana, se myydään. Esimerkiksi Hyrsylän koulu tullaan myymään, Soinio sanoo.

-Sitten on rakennuksia, joille ei ole käyttöä, mutta maapohja on tärkeä. Silloin rakennus puretaan ja maapohja otetaan käyttöön. Esimerkiksi asuntomessualueelta puretaan vanhoja taloja.

-Jos rakennukselle ei ole käyttöä, mutta maa on arvokas, sen arvoa voidaan lisätä kaavoittamalla alue uuteen käyttöön. Näin tehdään esimerkiksi Kirkniemessä, kun vanhojen koulujen aluetta kaavoitetaan omakotialueeksi. Kivikoulu myydään ja puukoulu lahjoitetaan.

-Sitten on vielä rakennuksia, joilla ei ole kaupungille käyttöä, mutta niitä on vaikea myydä, koska rakennuksissa on esimerkiksi lvi- tai sähkötekniikkaa. Ne jäävät kaupungin omistukseen. Ylläpito on halvempaa kuin muutoksien tekeminen. Tällainen kohde on esimerkiksi Pullin koulun asuinrakennus, Soinio luettelee.

Ensimmäiset toimenpiteet pyritään tekemään kesällä. Työ on kuitenkin hidasta, sillä osassa kiinteistöistä esimerkiksi asutaan.

-Monissa myytävissä kohteissa asuu ihmisiä vuokralla. Tällaiset kohteet myydään vuokrattuina niin, että nykyiset vuokrasopimukset siirtyvät uudelle omistajalle. Tarvittaessa asukkaille järjestetään toinen vuokra-asunto Lohjalta, joten kukaan ei jää asunnottomaksi, Soinio vakuuttaa.

Kohteita tulee myös avoimeen myyntiin.

-Joukossa on esimerkiksi rantakohteita. Tiedotamme niistä, jos vaikka löytyisi kiinnostuneita lohjalaisia ostajia, Perämäki sanoo.

Myös Lohjan kaupunkikuva tulee kokemaan muutoksia.

-On ehdotettu, että sokeripalaksi kutsuttu funkkistalo ja vanha paloasema puretaan ja niiden paikalle tulee väliaikainen hiekkaparkkipaikka. Paloasema on käyttökiellossa ja sokeripala huonossa kunnossa. Purkupäätöstä haetaan väliaikaisesta suojelumerkinnästä huolimatta. Joskus pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja. Sokeripala ei ole myöskään edustava kaupunkikuvassa, eikä siellä ole huomioitu esteettömyyttä mitenkään, Soinio sanoo.