100 vuotta kuntiemme historiaa

Lohjan, Vihdin, Karkkilan, Raaseporin ja Hangon historiaa ovat viimeisen 100 vuoden aikana värittäneet mm. teollisuuden kehittyminen ja sota seurauksineen. Historioitsija Torsti Salonen avaa kuntien merkittävimpiä tapahtumia.

hissa1.jpg

Lohjan keskusta vuonna 1937 harjulla vuosina 1935-1940 olleesta näkötornista kuvattuna. (Kuva: Torsti Salosen kokoelma)

 

Tieverkosto kehittyy ja uusia kauppaloita syntyy

1920-luvulla kehittyivät niin teollisuus kuin tieverkostokin.

-Lohja otti silloin vahvoja askelia kohti teollisuuden keskusta. Virkkalan sementtitehdas ja Hiidensalmen saha käynnistyivät.

-Myös autot tulivat maanteille, joten tieverkostoa piti alkaa kehittää. Aiemmin oli suunniteltu rautateitä, mutta ne suunnitelmat pistettiin jäihin ja vanhaa 1-tietä alettiin rakentaa Helsingistä Turkuun. Tie valmistui Vihtiin ja Lohjalle saakka 1930-luvun alussa ja sillä on ollut iso merkitys tälle alueelle, Salonen kertoo.

Samaan aikaan Tammisaaressa toimi punavankileiri, jossa oli enimmillään noin 10 000 vankia.

-1930-luvun loppuun saakka se toimi vielä vankilana äärivasemmiston poliittisille vangeille, Salonen sanoo.

Tammisaari ja Hanko olivat tuolloin kaupunkeja ja muut maalaiskuntia. Sitten syntyi kolme uutta kauppalaa: Lohja 1926, Karjaa 1930 ja Karkkila 1932. Se vei kehitystä osaltaan eteenpäin, sillä kauppaloita koski eri lainsäädäntö kuin maalaiskuntia. Esimerkiksi lehtiä ei saanut julkaista maalaiskunnissa.

 

Lama ja sota

1920- ja 1930-lukujen vaihteessa oli lama ja äärioikeistolainen Lapuan liike nousi.

-Lohjalla sillä oli vahva asema, mutta vahva oli myös työväenliike. Ne ottivat aika tavalla yhteen, mutta enimmäkseen verbaalisesti, Salonen sanoo.

-Lama hidasti kehitystä, mutta siitä ehdittiin toipua ennen kuin sota syttyi. Välissä oli pari hyvääkin vuotta.

Salonen kertoo, että sodan vaikutukset olivat alueella merkittävät, vaikka oltiinkin kaukana rintamasta.

-Hanko luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940 ja sieltä tuli evakkoja muualle läntiselle Uudellemaalle. Talvisodassa Lohjaa pommitettiin paljon ja Hanko kärsi todella pahasti. Aineellisia vahinkoja tuli paljon.

Sodan sivutuotteena Vihtiin perustettiin lentokenttä.

-Sen piti tulla Lohjalle. Gunnarlasta oli jo kaadettu puutkin kentän tieltä, mutta sota muutti suunnitelmat. Katsottiin, että Lohja on liian lähellä Hankoa, joten kenttää siirrettiin. Se valmistui vuonna 1941, Salonen kertoo.

Sodan jälkeen Neuvostoliitto ei enää tarvinnut Hankoa, vaan halusi Porkkalan.

-Evakot jakautuivat kielen mukaan suomen- ja ruotsinkielisiin kuntiin. Porkkalan rajavartioston esikunta perustettiin Lohjalle.

Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus. Myös teollisuus kasvoi jälleen Lohjalla, Fiskarsissa ja Hangossa. Esimerkiksi Tytyrin kalkkitehdas aloitti 1940-luvun lopussa.

-Sisun autotehdas muutti 1940-luvulla Helsingistä sotaa pakoon Karjaalle ja jäi sinne, Salonen sanoo.

hissa2.jpg

Valtatie 1 rakennettiin 1930-luvulla ja silloin Hiidenvesi ylitettiin penkereellä ja pienellä sillalla. 1960-luvun postikortissa näkyy myös taukopaikka Hiidenpirtti. (Kuva: Torsti Salosen kokoelma)

 

Moottoritie, sairaaloita ja koulutusta

1950-luvulla Helsingin kasvu alkoi näkyä muuallakin, ja 1960-luvun lopussa valmistunut moottoritie lisäsi entisestään asutusta myös Vihdin ja Lohjan alueella, kun työmatkat Helsinkiin helpottuivat sen myötä. Lohjalle kehittyivät Ojamo ja Routio. Vihti ja erityisesti Nummelan taajama lähtivät kasvamaan 1970-luvun alussa.

-Väkiluku kasvoi silloin nopeasti, ja rakennettiin elementtikerrostaloja, Salonen toteaa.

1950-luvulla mentiin eteenpäin myös sairaanhoidon ja koulutuksen osalta. Tammisaareen ja Lohjalle perustettiin sairaalat ja Lohjalle ja Karjaalle ammattikoulut. Paloniemen sairaala perustettiin vielä 1960-luvun alussa.

-Sitä ennen oli pitänyt lähteä Helsinkiin asti ja ihmisiä oli kuollut matkalle, Salonen sanoo.

1950-luvulla koteihin ilmestyivät ensimmäiset televisiot. Niitä myös valmistettiin Lohjalla. Kirkniemen paperitehdas käynnistyi vuonna 1966. 1960-luvulla tekstiiliteollisuuskin kasvoi Hangossa ja Lohjalla.

-Nuorisokulttuuri ja -muoti syntyivät Amerikan vaikutuksesta, ja Lohjalla oltiin farkkujen valmistuksen edelläkävijöitä.

 

Öljykriisin vaikutukset

1970-luvun alussa koettiin ensimmäinen öljykriisi Lähi-Idän sotien seurauksena.

-Raakaöljyn hinta nousi ja saatavuus laski. Kriisi näkyi etenkin Karkkilassa, koska metalliteollisuus romahti. Siellä tehtiin kahta tärkeää tuotetta: valurautaisia kylpyammeita ja öljykeskuslämmityskattiloita. Ammeiden käyttö romahti ja öljylämmitys vaihdettiin sähköön, Salonen kertoo.

-Kriisin myötä huomattiin riippuvuus tuontienergiasta ja panostettiin öljyn korvaamiseen. Silloin päätettiin ydinvoimaloiden rakentamisesta. Yhtä suunniteltiin Inkoon Kopparnäsiin ja siitä väännettiin pitkään, tuleeko voimalaa. Nyt siellä on virkistysalue. Hiilivoimala sen sijaan tehtiin, kun ydinvoimalaa ei saatu. Se toi Inkooseen lisää suomenkielisiä. Hiilivoimalaa puretaan nyt, Salonen sanoo.

1970-luvun alussa töitä oli tarjolla hyvin.

-Ihmiset kiersivät kyselemässä töitä eri paikoista ja valitsivat mieleisensä työpaikan, Salonen toteaa.

 

Kulttuuri nousee

1980-luku oli taloudellisesti parempaa aikaa kuin 1970-luku.

-Se toi kulttuurin nousun koko alueelle, kun ihmisillä oli enemmän aikaa ja rahaa laitettavaksi kulttuuriin. Lohjalle rakennettiin Laurentius-sali. Kaupunginorkesteri alettiin noteerata ja teatterin suosio nousi. Vapaa kulttuurin harrastaminen kasvoi ja kunnalliset museot perustettiin Lohjalle ja Vihtiin sekä maakuntamuseo Tammisaareen. Lisäksi perustettiin Tytyrin kaivosmuseo. Sammatin vapaa kyläkoulu puolestaan oli ensimmäinen maaseudulle perustettu steinerkoulu. 1990-luvun laman jälkeen kulttuuri onkin saanut taistella asemastaan, Salonen kertoo.

1980-luvulla myös kansalaisaktiivisuus kasvoi ja huomiota alettiin kiinnittää esimerkiksi ympäristöasioihin ja rakennussuojeluun.

hissa3.jpg

1960-luvun autoistuminen ja vapaa-ajan lisääntyminen näkyy Haikarinniemeä ja Liessaarta esittävässä postikortissa. (Kuva: Torsti Salosen kokoelma)

 

Toinen lama ja kuntaliitoksia

1990-luvulla lama koetteli etenkin rakennusteollisuuteen keskittynyttä Lohjaa sekä Karkkilaa, jossa koettiin Suomen pahin kuntakriisi.

-Karkkila olisi tehnyt konkurssin, jos se olisi mahdollista. Karkkila pelastettiin sitten valtion rahoilla

Lohja ja Vihti toipuivat nopeasti lamasta ja työttömyyskin saatiin Lohjalla puolittumaan toisena kuntana Suomessa. Virkkalan sementtitehtaan sulkeminen vuonna 1994 oli kuitenkin Lohjalle raskas isku. Sittemmin on suljettu myös useita muita teollisuuslaitoksia, kuten Mondi.

-1990 luvulla alkoi myös vapaaehtoisten kuntaliitosten aika. Silloin saivat alkunsa myös monet tapahtumat, kuten Lohjan kesä ja Menneen ajan joulumarkkinat, toteaa Salonen.

2009 valmistui loputkin Helsinki-Turku moottoritiestä.

 

Merkittäviä henkilöitä

Merkittäviä henkilöitäkin Lohjan ja lähikuntien alueelta on löytynyt.

-Eeva Joenpelto oli merkittävä kirjailija. Hän kuvasi kirjoissaan 1920-1930-luvun Lohjaa. Maanviljelijä ja valtion päämies Johannes Virolainen edusti mm. evakkoja ja kansanedustaja ja ministeri Veikko Helle on vaikuttanut monella tavalla tämän alueen kehittymiseen.

-Merkittävä Suomen itsenäisyyden symboli Carl Gustaf Mannerheim liittyi vahvasti tähän alueeseen. Hän vietti lapsuudessaan ja nuoruudessaan aikaa mm. Fiskarsissa, myöhemmin Hangossa ja hänen vanhuuden kotinsa sijaitsi Lohjalla Kirkniemen kartanossa.

-Marjut Rolig puolestaan on ainoa olympiakultaa voittanut lohjalainen. Hän voitti sen hiihdosta vuonna 1992. Tammisaarelainen Thorvald Strömberg puolestaan voitti melonnasta kultaa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, Salonen kertoo.  

alue_demokratia: