Kaupunki järven kainalossa

Vesistöillä on historian kuluessa ollut erittäin suuri merkitys esimerkiksi kaupunkien kehittymiselle. Merkitys on suuri edelleen, sillä esimerkiksi Lohjanjärvi tarjoaa monenlaista virkistystoimintaa niin vakituisille asukkaille kuin mökkiläisillekin.

järvi1_0.jpg

Suomalainen kansallisidentiteetti on rakennettu luonnon pohjalle.

 

Voi olla, että Lohjaa ei olisi ilman Lohjanjärveä. Niin suuri merkitys vesistöillä on ollut.

-Järvi on ollut koko Lohjan kehittymisen edellytys. Rauta- ja pronssikautinen asutus kasvoi vesistöjen varsille. Euroopan näkökulmasta Suomi on kaukainen erämaa, jonka ihmisille metsillä ja vesistöillä on ollut iso merkitys. Aikoinaan liikuttiin vesistöreittejä, kuten Karjaanjoen vesistöä (mm. Lohjanjärvi ja Hiidenvesi). Sen kautta pääsee edelleen Hämeeseen Lopelle saakka, kertoo Lohjan kaupungin ympäristöpäällikkö Risto Murto.

Teollisuus on ollut suuressa roolissa Lohjalla. Vesistöä on tarvittu niin teollisuuden prosesseihin kuin kuljetusväyläksikin. Esimerkiksi Suomen vanhin rautakaivos on ollut Lohjalla. Historioitsija Torsti Salonen kertoo, että Lohjanjärvi on jo esihistoriallisesta ajasta lähtien ollut osa Hämeen ja meren rannikon välistä kauppareittiä, joka on tuonut tälle seudulle sekä uusia ihmisiä että vaurautta. 1500-luvulta lähtien se mahdollisti malminkuljetukset ympäristönsä kaivoksista ruukkeihin ja edisti alueen elinkeinoelämää. 1800-luvun lopulla syntyi puunjalostusteollisuus, jolle järvi oli välttämätön uittoväylä aina 1950-luvulle saakka.

-Järvet, kuten vesistöt yleensäkin ovat olleet suomalaisille aina tärkeitä kulkuväylinä ja ravinnonlähteinä. Järvi yhdisti, ei erottanut ihmisiä. Sitä pitkin oli vuodenajasta riippumatta helpompaa kulkea kuin maitse. Talvella jäätä pitkin raskaatkin kuormat oli helppoa kuljettaa pitkiäkin matkoja. Kalastus oli yleistä jo kivikaudelta alkaen ja järven antimet olivat tärkeä osa ravintoa sekä myös kauppatavaraa joko kuivattuina kapakaloina tai suolattuna.

 

Järvi suomalaisessa mielenmaisemassa

Salonen kertoo, että järvien merkitys suomalaisuudelle korostui 1800-luvulla, kun mm. Runeberg ja Topelius lähtivät tietoisesti rakentamaan suomalaista kansallista identiteettiä luonnon pohjalle. Kielen sijasta kaikkia suomalaisia yhdistäväksi tekijäksi otettiin suomalainen maisema, jossa järvet ovat aivan oleellinen tekijä. Suomalaista kansallismaisemaa ei voisi ajatella ilman sisäjärviä ja niitä ympäröiviä metsiä. Järvistä tuli näin myös henkisesti yhteistä kansallisomaisuuttamme.

-Järvien merkityksestä todistaa myös se, että siellä oli kahden eri jumaluuden asuinpaikka: Ahti oli erityisesti veden elämää hallinnut hyvä jumala ja näkki puolestaan hänen vastakohtansa, joka mm. hukutti ihmisiä järveen, kertoo Salonen.

Järvi on ollut suomalaisille myös rentoutumisen paikka.

-1800-luvun lopulta lähtien järven rannat ovat houkutelleet kesäasukkaita. Lohjalle onkin 1900-luvun aikana syntynyt yksi maan merkittävimmistä kesäasutuskeskuksista. Järven rantojen kesäasukkaat ovat osaltaan vaikuttaneet alueen kehitykseen mm. järjestötoimintaan, taiteeseen ja elinkeinoelämään, kertoo Salonen.
järvi2_0.jpg

Järvi on oiva paikka rentoutua ja harrastaa.

 

Rentoutumista ja harrastuksia vesillä

Nykyään Lohjanjärvellä on suuri merkitys mm. virkistys- ja matkailukäytössä. Sen rannoilta löytyy kahviloita ja ravintoloita, kuten Lakeside Cafe, Ravintola Villahaikari, Cafe Aurlahti ja lauttaravintola Kaljaasi sekä Kylpylähotelli Päiväkumpu. Myös Kisakallion urheiluopistolle pääsee vesiteitse.

Murto kannustaa ihmisiä lähtemään rannoille ja järvelle nauttimaan.

-Lohjanjärvellä on mahdollisuuksia vaikka mihin. Meillä on nyt jo paljon upeita kohteita rannoilla, kuten useat järveen rajoittuvat luontopolut, joilta voi ihailla järvimaisemaakin. Ison veden äärellä mieli lepää ja ihminen virkistyy, sanoo Murto.

Luontopolkuja löytyy mm. Karkalista ja Lahokalliosta sekä Liessaaresta terveysluontopolku. Järven mahdollistamia aktiviteetteja ovat mm. kirkkovenesoutu, melonta, flyboarding, purjehdus ja sup-lautailu.

-Uimarantojakin on paljon niin rauhaa kuin aktiviteetteja kaipaavillekin. Niiden varustetaso paranee vähitellen. Joistain löytyy esimerkiksi hyppytelineitä, Murto sanoo.

-Virkistyskäyttöarvo on kasvussa ja veneilijöiden ja kalastajien määrä lisääntyy. Kyllä heitä Lohjanjärvelle mahtuukin. Järvessä on mm. hyvät kuha- ja rapukannat, hän jatkaa.

Pidempiäkin vene- tai melontaretkiä saa helposti aikaiseksi, kun jatkaa Väänteenjoen kautta Hiidenvedelle.

-Vesistö on todella laaja ja matka on yhtä pitkä kuin Helsingistä Porvooseen, mutta harva sitä tulee ajatelleeksi, Murto vertaa.

 

Lohjanjärven tila

Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Sen keskisyvyys on lähes 13 m ja suurin syvyys melkein 55 m. Saaria on yli 120. Lohjanjärven vedestä on tehty analyysejä vuodesta 1949 lähtien, ja veden laatua seurataan edelleen vuosittain yli 20 havaintopisteellä. Lohjanjärven eri osat ovat rehevyydeltään eriasteisia ja leväkukintoja tavataan, mutta kokonaisuudessaan Lohjanjärven tila on varsin hyvä. Happitilannekin on pääosin hyvä, vaikka happi vähenee säännöllisesti loppukesäisin rehevimpien alueiden syvänteissä. Lohjanjärven eteläosan syvänteitä on hapetettu 1980-luvun lopulta lähtien. Teollisuushistorialla on ollut oma vaikutuksensa järven tilaan, mutta siitä huolimatta Lohjanjärven vedenlaatu on nykyään hyvä erityisesti isoilla selillä.

-Metsä- ja paperiteollisuuden jätevesien puhdistamisen jälkeen, järven tila on parantunut huomattavasti. Lohjalla otettiin Suomessa ensimmäisten joukossa käyttöön teollisuusvesien puhdistaminen, ja järven tila paranee koko ajan. Ei tarvitse pelätä, etteikö Lohjanjärvellä voisi nauttia uimisesta tai syödä kaloja, Murto kertoo.

Hän muistuttaa myös, ettei Lohjanjärven sameus johdu likaisuudesta, vaan se on järven ominaisuus.

-Verrattuna moniin muihin Suomen järviin, Lohjanjärvi on rehevä ja samea, mikä johtuu maaperän ominaisuuksista. Lohjanjärven vesi ei ole ollut koskaan kirkasta, eikä siitä kannata sellaista yrittää tehdäkään.

Sinilevää Lohjanjärvessä tavataan säännöllisesti, mutta sitä havaitaan useimmiten vasta syksyllä, kun uintikausi on jo ohi. Tilanne on siinä mielessä hyvä moniin muihin järviin verrattuna.

-Sinilevää ilmenee Lohjanjärvessä tavallista myöhemmin. Syyksi on arveltu sitä, että järven muu kasvillisuus on siihen asti käyttänyt ravinteet ja syksyllä levämäärä pääsee kasvamaan, kun muut kasvit menevät lepotilaan. Myös järven iso koko tasapainottaa levätilannetta, Murto kertoo.

Järvien tilasta kiinnostuneille löytyy tietoa mm. Lohjan karttapalvelusta ja vesientila.fi-sivustolta, josta löytyy kuntien keräämää tietoa vuosien ajalta.

Lähde: vesientila.fi 

järvi3_0.jpg

Lohjanjärven rannoilla on mökkeilty 1800-luvun lopulta saakka.

alue_demokratia: