Kävelykatusuunnitelma etenee kokeilun kautta

4.8.-18.8. Lohjan keskustassa osa Laurinkadusta muuttuu kävelykaduksi. Ajatuksena on kokeilla, sopisiko kävelykatu Lohjalle.

Lohjan elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo kertoo, että yli 30:ssä Suomen kunnassa on kävelykatu. Ensimmäinen tehtiin Tammisaareen vuonna 1966. Kävelykadun tarkoituksena on elävöittää keskustaa. Myös Lohjalle kävelykatua on suunniteltu jo pitkään.

-Jo vuoden 1968 kaavassa osa Laurinkadusta on merkitty kävelykaduksi, ja vuosikaudet on puhuttu kävelypainotteisemmasta keskustasta. Trendi on nykyään menossa siihen suuntaan, että autoilua vähennetään kaupunkien ydinkeskustassa, Puistosalo toteaa ja painottaa, että joskus tulee olla rohkeutta toteuttaakin, eikä vain suunnitella, jotta jotain näkyvää saadaan aikaan.

Kävelykatua kokeillaan Laurinkadulla Nordean kulmalta Sportialle saakka.

-Kokeilemme sitä nyt tähän, mutta voi jotain muutakin kohtaa miettiä, Puistosalo sanoo.

Kuka tahansa saa sanoa mielipiteensä asiaan.

-Kokeilun aikana kävelykadulla on Laurean opiskelijoita, jotka ottavat kommentteja vastaan. Myös yrittäjiä haastatellaan, Puistosalo sanoo.

Hän uskoo, että lohjalaisten mielipide tulee kyllä selväksi myös Lohjalaiset-facebookryhmän kautta.

-Joka kaupungissa ei ole foorumia, johon kuuluisi niin iso osa alueen asukkaista, Puistosalo kehuu.

DSC_0151.jpg

Lohjan elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo kertoo, että useimmat alueen yrittäjät ovat suhtautuneet kävelykatuun myönteisesti.

 

Mielipiteet jakautuvat

Kävelykatusuunnitelma jakaa niin yrittäjien kuin muidenkin lohjalaisten mielipiteitä. Viime keskiviikkona kuultiin avoimessa keskustelutilaisuudessa mm. järjestöjen edustajia ja yrittäjiä.

-Liikkeellä oltiin hyvällä mielellä. Suurin osa suhtautuu kävelykatuun positiivisesti. Jotkut taas pelkäävät, että asiakkaat kaikkoavat, kun autolla ei pääse enää oven eteen, Puistosalo kertoo.

Jotkut ovat myös sitä mieltä, että kävelykadun varrella pitäisi olla riittävästi mielenkiintoisia yrityksiä.

-Torniossa kadun varrella oli pankki ja hautaustoimisto, kun kävelykatu tehtiin. Sitä ei edes kokeiltu ensin. Meille kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tehtäväksi toteuttaa tarpeellisen määrän kokeiluja. Mielestämme sopiva määrä on yksi, Puistosalo sanoo.

Puistosalo muistuttaa myös, että tilanne elää, eivätkä samat yritykset toimi ikuisesti samassa paikassa. Kävelykatu voisi siis ohjata myös yrittäjiä toimipaikan valinnassa.

Jos kävelykatu todetaan kokeilun jälkeen hyväksi ideaksi, aletaan tehdä katusuunnitelmaa.

-Kävelykatu voisi toteutua jo seuraavana tai sitä seuraavana vuonna, mutta toisaalta jonossa on muitakin investointeja, kuten kouluja. Asuntomessutkin saadaan toivottavasti, Puistosalo sanoo.

 

Tapahtumia kävelykadun varrella

Kävelykadun avajaisia vietetään 4.8. Luvassa on mm. tanssia, musiikkia, operettia ja kuvataidetyöpaja. Erätukun entisiin tiloihin on suunniteltu Suomi 100 -näyttelyä.

-Kävelykadulle tulee esiintymislava. Kuka tahansa voi tulla esiintymään tai kertomaan mielipiteensä ja kehitysideansa kävelykadusta tai kaupungista muuten, Puistosalo sanoo.

Ohjelmaa on luvassa myös Laurinpäivänä 12.8. sekä Tapahtumien yössä 18.8. Pelkkää juhlintaa kokeilun ei kuitenkaan ole tarkoitus olla, koska ei sellaista olisi pysyvällä kävelykadullakaan.

-Kävelykadun kuuluu olla myös rauhallinen kohtaamis- ja oleskelupaikka keskellä kaupunkia. Sinne tulee penkkejä ja kukkaistutuksia, Puistosalo sanoo.

Kävelykadun varrelle voivat tuoda kojunsa myös sellaiset yritykset ja yhdistykset, joiden toimipiste sijaitsee kauempana.

-Näin yrityksiä voidaan tuoda tutuksi ihmisille. Emme veloita kojupaikoista mitään, Puistosalo sanoo.