Omenakylän poika täyttää 70 vuotta

DSC_0591.JPG

Jorma Kuosmanen kehittäisi Lohjaa matkailukaupunkina paikallisen historian ja tarujen pohjalta.

 

Kylän väki, kuten Jorma Kuosmanen asian ilmaisee, on tervetullut hänen syntymäpäivilleen Villa Emiliaan (Järventaustantie 164) 19.6. klo 14.00 alkaen. Tarjolla on turinointia kahvikupposen ääressä Lohjan virallisen kylähullun ja omenakylän oman pojan kanssa.

-Vuosikymmenten aikana on syntynyt paljon tuttavuuksia. Minua voi tulla jututtamaan ja antamaan vaikka hyviä neuvoja. Monet ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi harrastuksistani. Tilaisuus on kaikille avoin, Kuosmasen sanoo.

Moni lohjalainen tunnistaa Kuosmasen, kun hän kävelee Lohjan kaduilla vastaan, sillä mies on mm. monen Lohjan tapahtuman takana. Esimerkiksi Menneen ajan joulumarkkinat ovat lähteneet hänen ideastaan. Kuosmasen seinältä löytyy kylähullun diplomi. Sen lisäksi hän on saanut mm. Suomen kotiseutuliiton ansiomerkin kotiseudun hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä ja Lohjan seudun mielenterveysseuran Vuoden mielenterveysteko -palkinnon.

 

Lohjan ihanteellinen sijainti

Kuosmanen on paljasjalkainen lohjalainen. Synnyin- ja kotipaikkakunnan menestys kiinnostaa miestä edelleen.

-Lohjan elämä ja se, mitä täällä tapahtuu, kiinnostavat minua. Mummoni välitti minulle tietoa siitä, millainen Lohja oli hänen nuoruudessaan. Katselenkin Lohjaa sillä silmällä, kuin hän pikkutyttönä. Siksi visioni siitä, miten Lohja tulisi säilyttää, voivat olla erilaisia, kuin niiden, jotka ovat hypänneet tänne mukaan jossain vaiheessa matkan varrella, Kuosmanen kertoo.

Kuosmanen toteaa, ettei hän kuitenkaan ole sellainen fossiili, joka torjuisi kaiken kehityksen. Päinvastoin.

-Toppuuttelen välillä niitä, jotka ovat sitä mieltä, ettei mitään saa purkaa. Lohjaa tulisi pitää esillä niin, että tämä paikka kiinnostaa turisteja. Olen esimerkiksi kuullut, ettei Lohjalla ymmärretä, missä tämä kaupunki sijaitsee maantieteellisesti. Olemme lähellä kansainvälistä lentokenttää ja pääkaupunkiseutua ja moottoritie kulkee ihan vierestä. Olen myös kuullut sanottavan, että Monkolassa on Lohjalle kalliiksi tulevia virkamiehiä, koska he jarruttavat Lohjan kehitystä, Kuosmanen sanoo.

Hän kertoo, että esimerkiksi Lohjan Museolle suunnitellun kotieläinpuiston luvat olisivat edelleen kunnossa, vaikka 1980-luvulla hanke kaatui silloisen kunnanjohtajan vastustukseen. Tämä ei ole ainoa asia, joka miestä harmittaa.

-Johan on ihme juttu sellainen kaupunki, jossa ei ole leirintäaluetta. Arvostus oli joskus toisenlainen ja aivan kaupungin keskustassa oli opastus leirintäalueelle, Kuosmanen tokaisee.

Siitä hän sen sijaan iloitsee, että Puu-Anttila on viimein löytänyt hyvän omistajan.

 

Matkailuun voimaa Lohjan historiasta ja paikallisista taruista

Kuosmanen visioi, että Lohjaa voisi viedä kohti samanlaista idylliä, joka Porvoon ja Tammisaaren vanhoissa kaupunginosissa vallitsee. Lisäksi moottoritielle tarvittaisiin hänen mielestään jonkinlainen sisään heitto Kisakallioon, jotta ihmiset tiedostaisivat sen sijaitsevat niin lähellä.

-ABC:n vierestä voisi jo kahville poiketessa saada välähdyksen siitä, mitä Kisakallio tarjoaa.

Lohjanjärvellekin Kuosmasella on visio.

-Lohjanjärven historiaa voisi tuoda esiin proomulla, jossa olisi rekvisiittaa. Tämäkin ajatus perustuu mummoni aikaan, jolloin avolouhoksesta vietiin kalkkikiveä Virkkalaan. Laituri voisi olla avolouhoksen luona Tytyrin Elämyskaivoksen vieressä. Alus voisi kulkea Kisakallioonkin. Esillä olisivat niin Lohjanjärven historia kuin nykyisyyskin. Armeijan vanha maihinnousualus löytyisi, mutta se on kuivalla maalla. Se olisi ollut vesillä jo parikymmentä vuotta sitten, jos virkamiehet eivät olisi vastustaneet ideaa, Kuosmanen kertoo.

Kuosmanen painottaa, ettei Tytyrin Elämyskaivokseen panostaminen yksin riitä hyvän matkailun kehittämiselle.

-Yhden ison jutun lisäksi tarvitaan useita pieniä, jotka yhdessä tekevät Lohjasta kiinnostavan.

Ja ideoitahan hänellä riittää. Ne lähtevät Lohjan todellisesta historiasta sekä taruista. Esimerkiksi Neitsytlinnasta voisi tehdä sadun tai musikaalin ja matkailijat saisivat kaivaa sen hiekkaa ja ottaa mukaansa Lohjan käsityöläisten tekemässä pussissa. Porlassa taas voisi pullottaa lähdevettä matkalaisille. Ajatukset perustuvat eurooppalaiseen malliin, sillä Kuosmanen on työskennellyt matkailun parissa mm. Saksassa.

-Euroopassa matkailu liittyy monessa paikassa kansantaruihin. Paikallisista taruista pitäisi täälläkin tempaista helminauha.

Tarujakin ihmeellisempi voi olla tosi, kuten sanotaan. Lohjaltakin löytyy mm. todellisuuteen perustuva tarina Ruotsin kuninkaan kadottamasta aarrekartasta ja naapurikunnasta tositarina aarrelaivasta, jota ei ole tänä päivänäkään onnistuttu paikantamaan.

-Vain mielikuvitus on rajana, Kuosmanen tiivistää.

matkailukuva: 

matkailuteksti: